Vapaus, July 29, 1967

              Mestaruuskilpailujen ennätyksiä
uudistettiin Urheilupidstossa
Turku; TUL:n yleisurheilu­mestaruuskilpailujen
toinen päi­vä,
vietiin sunnuntaina päätök­seen
loistavissa.olosuhteissa. Mo­nia
hienoja kilpailuja käytiin, ra­juin
ehkä 400 metrillä. Siinä nel­j
ä kärkimtestä rynnisti alle 50
. sekunnin, ja loppiikilpailut tulok­set
olisivat ehkä olleet vieläkin
kovempia, mutta kovat alku- ja
-väliörät painoivat. miesten jalois-sa.
I Monet viime vuoden mestareis­ta
pystyivät uusimaan tittelinsä,
kuten Mahlamäki seipäässä, Ismo
Salmi kolmiloikassa, Qssi Karttu­nen
satasella ja Jouko Rantanen
k,cihää$sä. Mutta toisia sen sijaan
kolideltiin kaltoin. Einari Marja­mäki
sai nyt antaa korkeimmalla
palltlh tilaa oppipojalleen Pentti
Veijolsllc, Urho Juvonen joutui
keskeyttämään kentällä, ja Matti
Somppi pudotettiin leikistä jo
Francis Luyce kauhoi
800 m ME-aikaain 8.42.0
Dinaid, Ranska. — Ranskalainen
FrancLy Luyce saavutti perjantaina
Dinai-dvssa Ranskassa pidetyissä
uintiluipailu'issa 800 m:n vapaauin­nissa
uudejr maaiimanennätyksen
3jalla 8.42,0. Tulos on 4,8 sekun.
lia paivmpi kuin hänen maanmie-irensä
Alain Mosconin jokin aika
sitten uima edellinen ennätys 8.46,8
Karen Muir, 14
ui naisten MEn
Coventry. — Karen Muir, 14-
vuoiias etoläafrikkalainen u^imari-lyttö,
Eaavutti lauantaina Coven-
Iryssä pidetyissä kansainvälisissä
uintikilpailuissa naisten JIO jaar­din
selkäuinnissa. uuden maailman-t
n n ä t yKen ajalla 1 ;07,5. Entinen
ennätys oli hänen maanmiehensä
Ann Ff.irlitn nimissä ajalla 1.07,9.
^Toiseksi sijoittui kilpailussa Eng­lannin
Linda Lundgrove, joka pää­tyi
macliin ajassa 1.08,7. Tulos: on
0,3 cer.nntia parempi kuin hänen
omissa nimissään ollut ^/entinen
Englannin ennätys.
rr Mighly Mouse"
voiiii myös 100 m
— Winnipeg. — Kesiuviikkona'
ensimmäisen kultamitalinsa Pan
Amerikan kisoista voittanut van-couverilaihen
"Mighty Mouse",
:16-vuotias Elaine .Tanner voitti
torstai'iltana myös naisten 100
metrin selkäuinnin sivuten maa-
: ilmancnnätysaikaa.
Tämä kahden kultamitalin voit­taja
- osallistuu näissä kisoissa
kaikkiaan kahdeksan lajin uinti­kilpailuun;
Yksityiskohtaisempia
tietoja niistä saadaan viikonvaihe
:^ teen aikana.
Raikuvat suosionosoitukset ter­vehtivät
vancouverilaista, 16-vuo-tiasta
koulutyttöä Elaine Tanneria
Pan American kisojen uimakilpai-luissa
kun hän voitti kesluviikko-iltana
maailmanennätysajassa nais-if^
n 200 m selkäuinnin. Hänen voit-toaikansa
cli 2.24,44. Bteläafrikka-
Itäisen Karen Muiren v. 1966 teke­mä
maailmanennätys oli .2 sekun­tia
huonompi.
Kisojen i'.ima- Ja ammuntakilpai-luissa
rikottiin keskiviikkona 3
maailm-mennätystä ja sivuttiin yh­tä.'
•
Kolmen kilpailupäivän jälkeen
oli Yhdysvallat kahminut 11 kulta-
.mLtalia, 7 hopeamitalia ja 2 prons-
.similalia. Csnadalla oli 2 kultaa,
4 hopeaa ja 4 pronssia, Chilellä
1, 1 ja 1, Argentiinalla 1, O j a O,
Meksicolla O, 1 ja 3; Kuuballa O, 1
ja 1, Uruguaylla: O, O ja 1 ja Ve-rezuolalla
O, O ja 1.
Uintikilpailussa ei kunnioitettu
lainkaan entisiä ennätyksiä. Keski­viikkona
ratkaistiin viisi mesta-
1 uutta ja Yhdysv-iUat voitti niistä
neljä .'^-kkoon yhden maailmanen-j;
ätyksen ja neljä- kisäennätystä.
Seitsemäntoistayuotias Mark
Spitz, Santa Calarasta, Kalif. voit­ti
miesleri 200 metrin perhostelun;
19-vuotias Don Havens, Granada
Hills, Kalif. voitti miesten 100 m
-vapaaumnijii Katie; Ball Jackson-ville,
.Fla. voitti naisten 200 m rin­tauinnin
ja Pamela Kruse, Pomoa-i
\ o Beach, Fla. voitti naisten. 200 m
vapaauinnin.
Spitzin ME 200 metrin perhos-lelussa
oli 2.06,46. Kahdeksantoista­vuotias
Toin AruGOO, Montrealista
l u l i tässä uinnissa toiseksi ajalla
2.10,70.
Vancöuvel issa syntynyt mutta
Kaliforniassa' asuva Marion Lay
voitti hopeamitalin naisten 200 m
vapaauinnissa; Dandy Gilchrist,
Ocwm Falls, B. C. sai pronssimi-
•taltu niiestr.n 100 m vapaauinnissa
^jR 14-vuotias Angela Coughlan,
Burlingtonlsta, Ont. iiaappasi myösi
pron&sitnitalin 200 m vapaauinnissa.
400 metrin välierissä.
Kilpailujen juhlavuutta lisäsi
tasavallan presidentin Urho Kek­kosen
läsnäolo, loistava sää, ja
yleisöäkin oli saapunut katso­moon
yllättävän paljon.
M?«sten 1,500 metriin kilpailusta
odoitett.-in hyvävauhtista. ja Icovaa
kamppa^ilua. JiO. päivällä suoritettiin
kaksi lujanlaista al!}<:uerää^ joissa
tosin ei vielä fcetääa nimimiehiä
tipahtiinut; Oulunkylän Eei"0 Tai­pale
ei jialkavaivaisena voinut läih-leä
mukaa:!.
Loppuldilpailu oli hieman yksi-iorkkoinen,
sillä Raimo Rossinen
obii heti lähdössä käilcipaikan hai­stunsa
ja </ei 400 metriä tasan mi-nuuiissa,
kaksi kteiTosta 2.04 ja
hän johti aina loppusuoralle saak­ka;
Muut olivat jo tipahtaneet täs­sä
vaiheessa, mutta Jalo KumpuT
.aincn tuli varjona perässä. Ja kun
suora yukeni, hän paineli ohi ja
jäiltikin violä selvästi. Matti Hämä-iäinen
pää<;i pronssille ohi kangis-lunoen
Vesa Harjulan. Nuorempi
veli Martti Harjula sen sijaan oli
yllättäv än l:esy, ja hänet jätettiin
peräti kahdeksanneksi.
Kymppi oli samoin hyvin mono­toninen.
Tosin alkumatkalla yritti:
vät Peurla ja Hakkarainen tehdä
vuorovi-dolla ityötä, mutta ennen
pitkää Hakkaraisen oli annettava
periksi, ja Peurla meni menojaan.
Muut olivat kaukana takana.
KARTTUSESTA
KAKSOISMESTARI
Tainionkosjken Ossi Karttunen
olti jälleen näissä kisoissa kaksi
mestai-tutta, lauantaisen 200 met-xin
lisäksi tuli_siiDmiiiräina myös
.'"ataseu mestaruus, aivan samoin
kuin. vuosi sitten Nokialla. Torsti
Hehninen, joka lauantaina ei pääs-
;,yt edes 200 metrin finaalin; oli
nyt Sai.^sella . kuin toinen mies ja
otti hopean.
Rolf Virtanen kesti parhaiten
kolme juoksua ja sai palkakseen
400 metrin mestaiuuden. Kalevi Su­rakka
tuli hyvin viimeiset metrit
j a ehti ohi Pyykön, mutta Virtas­ia
rän ci ohittanut. Lasse Salonen
Otti alun hyvin rauhallisesti mutta
KiTicti lopussa hyvin pääsi nel­jäntenä
miehenä alle 50 sekunnin.
Vciklco Ahveninen oli suorastaan
ylivoimainen 110 metrin aitamat­kalla
ja hän juolcsl hienon ajan­kin
14,8, joka -vastatuuleen juostu­na
on hyvii. Kumma ettei kelpaa
maaoiitelukatsastuksiin!
ISMO SALMEN
KOLMILOIKKA PARASTA
Kent.älajit tahtoivat väkisin jää^
dä juoksulajien varjoon siitäkin
huoliniiitta, että siellä syntyi usei-^
la hyviä tuloksia. Parasta oli Ismo
Salmen kolmiloikJ:a, jossa hän jäl­leen
lisäsi ennäitykseensä muuta­man
sentin; Se kirjoitetaan nyt nu­meroilla
15,55. Ensimmäinen 15
metrin ylitys oli myös Leppäkos­ken
Veikko Pietilän hopeabikka ja
ennätys taisi parantua yli 60 sen-tiUä.
Seipäässä oli Keijo, Mahlamäki
etukäteen varma kovasta tulokses­ta,
mutta 440 vaati jo kaksi yri-
'ystä, ja 20 sentin korotus oli lii­kaa.
Mikkelin Martti Liukkonen
hyppäc- oman ennätyksensä ja
pääsi kalckoseksi.
Heittolajit olivat heikonlaisia.
Kiekonheitossa kaksi parasta nak­kasi
hieman yli 50 metrin, ja vii­me
vuoden mestari Einari Marjo-mäki
lätetttiin nyt toiseksi. Siuron
Pentti Veijola onkin komearaami-nen
kiekkomies, joka heittelee vie­lä
pitkälle.
ANJA TUOMINEN
OTTI KOLME
Naisten mestaruuslajien ylivoi-
-naisesii pa-as kilpailija oli Tuin n
VVeikkojen Anja Tuominen, joka
lauantaina voitti sekä 200 että 400
metriä ja lisäsi mesilaruuksiensa
määrä suv.nuntaina vielä yhdellä
ottamalla voiton myös 100 metrin
matkalla. Lisäksi hän oli 80 met:
•.'in. aitajuoksussa toinen.
Marita Aaltonen ja Ritva-Liisa
Tuominen juolaivat omat ennätyk-"
sonsä naisten 800 nvetrillä ja-^Ma-nta
lisäksi myös uuden mestjiruus-kilpaiinjen
ennätyksen. Ritva-Lii-jalle
juoksu oli ensimmäinen 2.20:n
•alitus. ^
Naisten "pituushypyssä taPtThttui
pieni yliätyÄ-, kun mesitainiuden^naF'-
pasi Kotkan Tuula Help hypäten
5,38. Suurin ennakkosuosikki Loh­jan
Eovä Riihelä hävisi hänelle 7
benttiä. Kuulassa päästiin pitkästä
aikaa Jl metrin paremmalle puo-
,:eiie.'-='
NArfburin
kuulumisia
Port Arthur. — Hilja Ikola hau­dattiin
lauantaina, ltk. 22:.p. River;
side hautausmaahan. Mrs. Ikola
kuoli s-^iraalössa; ollen 78 vuotias.
Hän oli syntynyt Suomessa ja saa-pumit
Port Arthuriin 57 vuotta sit-
(en. Siremaan jäivät, puolisonsa
Josephj kaksi poikaa Arvo ja Wil­liam,
tytär Gerti-ude, 8 lastenlasta,
kaksi siskoa^ Alma ja Fanny täällä
sekä muita sukulaisia Suomessa.
Huikkumisonnettomuus tapalitui
Sunnyside Beachilla, 16 mailia
itään Port ArthuriGta, kun 8-vuo-
Mas Graic Walker ei tekohengityk­sellä
saatu virkoamaan. Poika ys-t.^
vänsä ja kaksoisveljensä kanssa
liyppäs' uimalaudalja^mutta ei voi­nut
uida 80 jaardia rantaan, joten
loiset joutuivat nostamaan hänet
vedlsifli tiedottomana.
Oskari Hietala kuoli Fort Wil-liamin
sairaalassa perjantaina hei­näkuun
21 p. pitkäaikaisen sairau­den
jälkeen Hän oli syntynyt Suo­messa,
ollen nyt 76 vuotias. Hie­tala
sjiapui tähän m-aahan v. 1905
ja asettui asumaan F o i t Williamiin.
Lähimpiä sukulaisia on veli Eina­ri,
serkkuja nu-s. M. Holt, mrs.
Sulo Maijala,; Eino Hill ja muita
sukulai?iQ, kaikki asuen Yhdysval­tain
puolella.
Hautaus suoritettiin Mountain
Vi;ew haut.-rLismaahan.— ATH.
SIBERIASTA LÖYTYNYT TUHAT
MIUARlHA TdNKrA PtAUtAA
Ma joiitustiedoituiksia
Toronto. — Kuten on aikai-senunin
tiedoitettu, täkäläisen
suurjuhlan majoituskomitea on
tavattavissa Don haalilla koko
perjantai-illan ajan, siis elokuun
4 päivän vastaanottotansseissa.
. Sen jälkeen majoituskomitean jä­seniä
ei enää tavata Don haalil­la,
vaan Tarmolassa.
Niille ystäville^ ohjelman esit­täjille
ja muille, jotka haluavat
saada majoituspaikan Tarmolasta,
pyydetään etukäteen . ilmoittaa,
että hyvä olisi, : jos he toisivat
mukanaan sopivia peitteitä tai
makuupusseja. Tämä siksi, että
majoitustiloja on Tarmolassa
huomattavasti enemmän kuin on
asianmukaisia makuuvaatteita.
Siis peite tai makuupussi mukaan
niille jotka majoittuvat Tarnio-laan.
Tervetuloa läheltä ja kaukaa!
— H.
Italian johto
VVasfhing-toniin^
AVashington. — Italian president­ti
Giuseppe Saragat on hyväksy­nyt
presidentti Johnsonin esittä­män
kutsun vieraillp Washingtonis-
.'•a 19, syy .ikuisia, ilmoitti Valkoi­nen
talo.
UlkominiJteri Amintore Fanfani
-euraa presidGntti Saragatia vierai-lumutkalle,
sanottiin Valkoisen ta­lon
tifcdotuKsessa. Siinä ei kuiten­kaan
snnotlu John.sonin ja Saraga-tin
neiivoitelujen aihetta.
Sarag;;t oli Italian ulkoministeri
invatessaan viimeksi presidentti
Johnsonin tammikuussa 1964.
Ranskan pika
kvartetin ME 38.9
Ostrava. — Yleisurheilun Euroo­pan
Cupin välierä(kampp'aiilussa
'auantaina Ostravassä Tshckkoslo-vakiaSf;:,!
Ranskan viestimiehistö
rikkoi' maailmanennätyksen 4x lOO
nl:n juoksussa. Aika oli 38,9 ja ise
on samalla luonnollisesti u u n i Eu­roopan
ennätys.
Väestökasvu — ihmis-
Itunnan nykyinen ja
tideva ongelma
(Jatkoa sivulta 2)
lastotietoja väesitöstä, suiu-impien
kaupunkien väkilukujen kehityk-
.«estä cekä avioero-, syntyvyys- ja
kuolleisuustilastoja.
Y K n toimesta järjestettiin vuon­na
1954 Roomassa naaailman en­simmäinen
väostökonferenssi. Toi-
!?en pidettiin Belgradissa vuonna
1965.
Konftren',sin osanottajat eivät
o^Ueet hallitusten edustajia, vaan
osallistuivat kokoukseen henkilö-kohtaisessa
ominaisuudessaan lää-ketiotoen,
väestö-, talous- ja tilas-lotictcen
asiantuntijoina.
Vuonna 1957 yleiskokous antoi
päätöslauseJman, jossa jä.sonvaltioi-ta
kellotettiin kiinnittämään huo-miot?
väo.-vtökysymysten ja talou-dellistcin
ky-symy-sten riippuvuus­suhteisiin.
Viimci.sin väestöongelmaa koske­va
päätöslauselma hyväksyttiin 17.
päivänä joulukuuta 1966. Siinä so­vittiin
kansakuntien suvereenisista
oikeuksi.sta suunnitella ja edistää
ilse^oiraa väestöpolitiikkaansa, ja
että kysymys perheen koosta on
kunjvini-yksityisen perheen vapaasti
ralkdisisva asia. .:
V K on tehostanut myös teknistä
;'puiian peijieäuuhnidtelu- ja väes-tökyf;
ymykslssä. . Y K n päämaja.ssa
toimiva väcstöösasto toimii asioi­den
käytännöllisenä järjestelijänä
•ja aineiston kokoojana. VäCstöosas-lo
toiii.ittiia mm. yleiskokoukselle
ja Talous- ja sosiaalineuvo.stolle
.iciakirja-aineistoa ja toimistoapua
!,illoin kun nämä elimet käsittele­vät
väestökysymyksiä^ tekee väes-tösuunnilelmja
ja analysoi väestö-tiedcllii
koskevia tutkimuksia ja
rapoiV.teja, valmistelee väestökysy­myksiä
käsitteleviä kansainvälisiä
semin<j.u'ej.i ja konferensseja sekä
antaa pyydettäessä asiantuntija-apua
jiisenmaille. Tekninen apu kä-
.sjttää isiantuntijoiia ja neuvoa an­tavaa
'^pua. Y K julkaisi raportin
Intian perhcsiiunpititpluohjolma.sta
vuonna 1906.
Pitkän alkaa oli vallalla se kä­sitys,
että ^ Siperiassa — värime-ta,
11|en ja kullan aarreaitassa —
on hyvin vähän rautaa. Sen la­keuksilta
löydettiin: kaikkea muu­ta
paitsi rautaa. Näin syntyi Ic;^
genda, jonka mukaan valtavilla
taigan alue^la ei rautaa ole lain­kaan.
Jos löydetäänkin, niin vain
rippeitä, ennustivat. skeptikot,
vaikka tällainen käsitys oli risti­riidassa
Siperian mittaamattomia
rikkauksia koskevien kuvitelmien
kanssa. •••
Etsintöjä ei kuitenkaan lope­tettu,
ja sitkeys voitti loppujen
lopuksi: löytö seurasi toistaan.
Mahtava Angara paljastui laajo­jen
esiintymien haltijaksi. Joen
vesistöalueen itä- ja länsiosista
löytyi laajoja luonnonvarastoja,-
joissa piili rautamalmia. Toinen
esiintymä sijaitsi Irkutskin alu­eella
ja toinen Kranojarskin alue­piirissä;
Kohtalaisia esiintymiä on
löydetty Sajaanin ja Altain vuo­ristojen
liittymäkohdista, valtavia
esiintymiä Länsi-Siperiasta ja
huomattavia kaukoidästä. Tämä
suuri viisikko "painaa" melkein
tuhat miljardia tonnia. '
ILIMIN ESIINTYMÄT
L^nin-, \ aition- ja Lomonosov-palkiiii
ojen saaja Mihail Kalganov,
joka. toimii NL:n tiedeakatemian
nialniicsiintymiä tutkivan gcologi-
.sen nisrituutin vanhimpana tieteel-ilsenä
työmekijänä, on yli kolmen
vuosikymmenen ajan tutkinut rau­tamalmiin
liittyviä ongelmia.
Hän esittelee Ural-vuorten ja
TyyiMn valtameren väliltä löydet­tyjä
nLytteitä. Täällä ovat edustet­tuina
nagneetiitit hematiitit sekä
muut rautamalmilajit. Ne eivät ole
;oisfen:;a näköi;,iä ja jokaisella niis­tä
o:i om'.i ainutlaatuinen kohta­lonsa,
vaikka jalostuksen jälkeen
niistä kaikista tuleekin takkirautaa
Jai eri morkkLstä terästä ja ne
muuttuvat harkolKsi ja levyiksi.
Nam'i näytloet ovat saapuneet
laboraloriocmme .-Vngaroilimshin
rautajn ilmijilueeUa; joka on saanut
himensii llim-joen kunniaksi. Tä-liän
aliicevc;t-n kuuluu kymmenisen
o&iLniyi.'jää.; Ne sijait.sevat niin lä­hellä
iiiaanpinlaa, että paikoitellen
(i edeö ohut maakerros niitä piaitä.
Ariga;o-I]iniskin rautamaimialue
on ilmeii;2sti tutkit^lu parhaiten.
Se on jo alkanut tuottaa mctalli-leollisuudeJle
rikastettua malmia.
Tämän alueen rautamaJmivarat
ovat. v.ialiniiittoman arvion mukaan
yli miljardi tonnia. Tähän aluee-
.•-een Kuuliivat mm. Korshunovsko-
JO, llulnogorskoje. Krasnojarskoje
?ekä iKuut esiintymät.
Kor.sluinovskcje-csiintymä on otet­tu
kiiyUöön, ja se tuottaa jo rauta­malmia.
Rudnogorskoje-esiinitymäl-iä
ov;!t käynnissä rakennusfyöt.
Uumenissa piilevää magnetiittia
liittiiä toolli.suudelle kolmeksikym-ir.
enfiksi v:iodcksi .siniä tapaukses-y
a , eltoivät geologit ^lahjoita" uu-
.'ia ra-ika-ainevaroja. mikä kuiten­kin
on vaiv.in todennäköistä, sillä
f tsintöjä .ujorittavien miesten va-
."-arat naputtavat jatkuvasti vuorten
rinteitä ja rotkojen seinämiä. Kai-iau5lai''^
eidcn avulla kurkistellaan
maan uumeniin.
Uimin mt-lmeja nimitämme hyd-roterniisiksi
— jatkaa keskustelu-
Kumppiuiini — toisin :ianocn kuu­mien
lähteiden muodostamiksi.
Esiintymissä ei kuitenkaan ole
idontti.>iä kik&osia, sillä jopa lähi­naapureilla
on omat yksilölliset
piirteensä, vaikka ne ovatkin muo-dosi.
uneet melkein samanlaisista
.'<ivilajcista. •
Angaro-Ilimskin rautamalrcjalue
I n syntynyi seuraavan pelkistetyn
kaavan mukaan: Hehkuva graniit-timagnui
tunkeutui maankuoreen
syvästä tu'ipcsäkkce3tä, jossa kor­keat
lämpötilat ja valtava paine
ovat kaikkivaltiaita. Halkeamia ja
niurturdia pitkin kuurna vesi tulvi
luicnnfiden rautahnikkasten muka­na
ylös kaasujen ja paineen tuke­mana;
On vaikeata määritellä, kuin­ka
moiita miljoonaa vuotta nämä
lähteet pulppusivat ennen kuin ne;
muodo.-ilivat laadultaan ja niääräl-t
ä ä n tyydyttävät rautamatlmisuoiiet.
I l i i n in esiintymäit sijaitsevat Sd-perian:
ja koko maailman sähkövoi-matalouden
jättiläisen — BratsJuai
vesivoimalan — lähistöllä ja saa­vat
sähkömrä tä&tä voimalasta' kor­kea
jijiunitelin joja pitkin. Kattila-iaaksor.
sa, jonka ainoina asukkaina
viime aikoihin saakka olivat geo­logit,
.sijaiitsee nyt nuori Koi-shu-nov.
skojcn kaupunki sekä valtava
raudaiirikastuskombinaatti. Sen tuo­tantokapasiteetti
käsittää noin 12
miljooj.aa rikastettua rautamalmi-tonnia
vuodessa.
R!ka'.tusprose6sin jälkeen malmi
toimitetaan Kuzne-skin ja~Bai'nau-
I m metaliitehtaille, jotka_ puoles­taan
toiraititavat motallia koko Itä-
Siperiaan .sekä kauko-itaän.
PIT — ILIMIN VELI
Angaran toinen jälkeläinen on
nimelträn Pit. Rautamalmiesiinty-ifiät
ulottuvat laajana vyöhykkee­nä
Angr.ralla Pit-joelle ja veljen­sä
Uimin tavoin säilyttävät, kellari-kerrok';
e.ssaan painavia punakivi-möhkälcitä,
joiden yhteispaino on
yli viisi miljardia tonnia. .
Tähän yhtäläisyys sitten piiättyy-^
kin. Pitin rautamalmi ei: muistuta
lainkaan Uimin rautamalmia. Pitin
esiintyinäit ovat alkuperältään sedi-mentfimuodostiimia.
Miljoonien vuo
sien aikana vesi eri smuodoiisaan
vähiieU.en mursi raudan vastarin­nan
ja huuhtoi sen mukanaan jos-
.'ain lähistöllä sijainneilta vulkaa­nisilta
vuoristomassiiveilta nykyi­selle
sijaintipaikalleen. Tämän pro-
.?essin päätteeksi syntyi Angaro-
P:V.in jautamalmialue, jonka suur
i i n e.-,iintyr.iä Nizhne-Angar.skaje
;:aräsi varantoihinsa miljardeja ton-r.
eja piinaista rautamalmia, joka si-
.-altliä yli 40 % puhdasta rautaa.
Kuten Uimillakin tullaan rauta­malmia
täällä nostamaan avolou­hoksista.
S'iurimp.'ina e.steenä on se, ef.ä I
puiK-intn rautamalmi on erittäin
(.ikulli,',ta. Ennen rikastami>ta se
Ijitäh magnctisoida pasuttamalla.
Mit^iän muuta keinoa erottaa sii­hen
tiiviisti yhdistynyttä savea ei
de oloma.s.";!!.
ALTAI, SAJAANIT JA
MUUT ESIINTYMÄT
' Ahai:i-S'ijaanin esiintymiä on on-
Viistamii enemmän kuin muita. To­rin
ne eivät ole yhtä rikkaita, mut­ta
ne sijaitsevat edullisella paikal-
.'a, Siperian sydäncsL-ä Kuznotrkin
lähi Töil;;. Ne eivät ole sellaisia
esiinlyr.iisij, jotka tarjoavat suuria
tulevaisuuden näkymiä, mutta var-rin
leaalis-a ja jo käytössä olevia.
Malmi on .'itä paitsi täällä parasta
h-atua; nimittäin magnetiittia. Ver­rattuni'
Uimin ja Pitin .esiintymiin
.Mtain-SajaiMiin ryhmän, malmivarat
cvat aivan mitättömät eli vain nel-jännesmiljifdi
tonnia. Tämän kor­vaa
.'•••e .seikka, että malmia louhi-laan
täpliä jo erittäin laajalla alal­la
Shavigeshissa, Temir-Taussa
ja Tashtagolissa, Abakanskojc on
paraikaa : rakenteilla. Lyhye.sti sa­noen
Shorian vuoristo toimittaa
lalkuva.sti malmia Kuznelskin me-lallitekraille.
Haluaisin mainita vielä kaksi
.suuria malmialuetta. Toinen niis­iä
— fantastisen suuri — sijait-
•ee Länsi-Siperiassa. Ennakkoetsin-nän
j>enirteella on saatu häikäise­vä
l u k u — yli yhdeksänsataa mil-iardia
tonnia rautamalmia!
Kuiten yleensä Siperiassa tämä-
Kin esiintymä sijaitsee .suhteellisen
•ähellä maanpintaa, ja malmia voi-^
caan ivoftaa suoraan avolouhoksis­ta.
Tämän alueen esiintymien jou­kossa
luomio kiintyy ennen kaik­kea
Baktsharovskoje-esiintymääii.
.*^en m;)lmi on sedimcntaarista al-kupertiä,
multa geologit, joille mil-
.iOohat vuodet merkitsevät jok;:päi-väislä
:'siaa, pitävät sitä .suhteelli-f
.'xn, nucrena. sillä se on vain 20—
25 miljoonaa vuotta vanha.
Länsi-Siperian tai oikeammin sa­nottuna
Naryinin esiintymät ön
vielä huonosti tutljJittiL TäUä bet-kellii
siellä suorittaa «tsmtää N L :n
tiedeakatemian Siperian haaraosas­ton
lähettämä gec^loginen retkikun­ta.
)
Mielenkiinto, rautaa kohtiaan on
noussut varsinltin sen jiilkeen, kun
Länsi-S.ipieriassa sitkeiden etsintö­jen
jälkeen löydettiin jättiläisraäi-
.;iä öljy- ja luonnonkaasuesiintymiä.
On aivan eri asia, kun rauta pn
öljyn ja kaasun vierellä eikä mai­den
ja mantujen takana. Alanko­han
voidaan näin ollen ottaa käyt­töön
kokonaisuudessaan, komplek-
.•:ina. Mustan kullan ja sen sivu­tuotteiden
saanti ja jalostus ei voi
ulia li.jäämättä niitä näkymiä, jot­t
a avautuvat tämän kylmän epä-ysi.
äväliisen mutta kuitenkin satu­maisen
rikkaan seudun edesr.ä.
Siirtykäämme nyt ajatuksissam­me
kaukoitääny jossa viime aikoi­na
on löydetty rautamalmiesiinty-miä
Uda-jocn suistossa Ohotan me­ren
rarjnikölla. Esiintymät ovat ko-i'oonpanoltaan
erittäin edullisia —
rie sisältävät rautaa j a mangaania.
Kaukiodän geologit ovat aloitta­neet
la,'5JamittaLset etsinnät ja luo­vuttavat
nämä esiintymät lähiaikoi-i:
a kaivostyöläisten . käyttöön. Rau-
'r.m«lmin tuotanto aloitetaan tääl­lä
epäilemättä lähitulevaisuudessa.
Sitä '"juremnialla syyllä, koska
malmia on täältä helppo kuljettaa
•nuihin maihin.
KerlomuLscni ei ole läheskään
täydellinen. Muuan seikka on kui­tenkin
selvä: Siperiassa on suuret
iauf.<:nialm'varat. Rautaa on Trans-baikali-
sra samoin kuiji Tshitan alu­eella
ja Aldenin eteläosassa. .Ja
päältetk.si haluaLiin sanoa, että
kaikki mitä tähän mennessä on
löydelty, merkijtsee vasta alkua ei­kä
r.uir.kaan loppua.
Geologien keskuudessa on vallal-
\v. sellainen vakaa käsitys, että sa-
Oat miljoonat vuodet erottavat
meitä siit-i aikakaudesta, jolloin
nniotoi.<uiv;>t suurimmat ja par­haat
r.nitanialmiesiintymät. Siperi­assa
nämä kivilajit muodostavat
3.000 km pituisen ja 200—500 km
Lauantai, heinäk. 29 p. Sivu 3
Karjain suojelu
USAsisa tärkeämpää
kuin lasten
IVashington,— Presidentti John-
«jon arvosteli viikko sitten edu-ta-jainkamaria
siitä, että se oli hy:
iäomyt pi-esidentin tekomän lakiesi­tyksen
40 miljoonan dollarin myön­tämisestä
köyhien lasten suojeluun
rotilta.
"Meidän olisi suojeltava lapsiam­me
ainakin yhtä paljon kuin kar-jaaninv.",
sanoi Johnson^ viitaten
jiittovaltion myöntämiin varoihin
karjun Euojolemi&oksi jyrsijöiltä.
Presidentti oli ehdottanut, että
kahteni: vuonna varattaisiin 20 mil­joonaa
dolb;.ia rottien aiheuttamien
raiiviuki-ien toi-jumiseksi köyhillä
alueillbr-Johnson kertoi, että roitat
purevat .vuosittain tuhansia lapsia.
Joista .iT.onet kuolevat tai saavat
t,linikäi£iä_. jeurauksia.
YATn vuosipäivänä
NLn onnitte^lu
Moskova. — Leonid Brczhncv
Nikolai Porgornyi ja Aleksei Ko-sygin
ovat lähettäneet Yhdisty-,
neen arabitasavallan presidentil­le
Gamal Abdel Nasserille ter-vehdysisähkeen
YAT:n vallanku^
mouksen 15. vuosipäivän johdos­ta.
Sähkeessä todetaan, ey.ä arabi­maiden
johdonmukainen ja päät­täväinen
taistelu on kaikkien rau­hantahtoisten
voimien tuella teke­vä
tyhjäksi imperialistien ja kolo­nialistien
kavalat juoncit. Neuvosto-
.'iiton ja Yhdistyneen arabitasaval­lan
yuiävyys kehittyy edelleenkin
kansojamme hyödyksi ja yleisen
rauhan lujittamiseksi, sanovat neu­vostojohtajat.
levyise.i vyöhykkeen, jonka lähtee­nä
cn Sajaanin vuoristo ja josta
ce kulkc-s edelleen Aldanin ja Amu­rin
vesistöalueen kautta kaukoidän
rannikolle.
Ti'llä vyöhykkeellä (tullaankin te­kemään
ne huomattavat rautalöy-döt,
jotka saattavat ylittää kaiken
sen, mikä tähän mennessä on löy­detty
Siperirssa.
— Georgi Block.
UUSIA MENESTYSROMAANEJA
CATHERINE OAVIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA HINTA SID. $4.40
STTn KIRJEENVAIHTAJAA
MUKILOITIIN PEKINGISSÄ
Peking. — "Alas Yhdysvaltain
imperialismi, alas Neuvostoliiton
rcvisionismi, j^las kajkkl taantu-muksellisel",
huusivaT" useat sa­dat
kiinalaiset Kiinan ulkominis­teriön
ediistalla ja takoivat au-toaihmc
nyrkciliääii. Väkijoukko
kiihtyi kiihtymistään.
'Ensiksi särkyi -automme tuuli­lasi,
sitten takaikkuna ja lopuksi
katto romahti päällemme, Auton­omistaja
David Öancia Toronto
Globe and Mailista istui ratissa.
Muut matkustajat olivat Ituotsin
kulttuuriattashca Jon Sigurdson
ja minä, ticdoitti sTtin kirjech-vailitaja
Harald Munthc-Kaas
maanantaina.
Kaikki alkoi tuntia aiemmin
päätettyämme käydä katsomassa
läheltä Tienanmcnin aukiolla
puhjcnheiia mielenosoituksia.
Katsoimme tämän ojcvan aivan
normaalia Ichtimicstoimintammc
kannalta. Radio-olijclniaani sil­mällä
pitäen olin ottanut mukaa­ni
nauhurin, ju Sigurdson piti
mikrofonia avoimen Ikkunan ää­rellä
sivuuttaessammc armeijan
kuorma-autokolonnaa, jonka soti­laat
huusivat iskulauseita.
Yhfäkkiä ajoi Ilmavoimien soti-inita
kuljettava inaa.sitoautö" eteem­me
ja py.käytti meidät. Viisi soti- ^
lasta ryntäsi automme luo huutaen
"He nauhoittavat, he naiihoitfavad".
Yk.si; sotilaista sieppa.si mikrofonin
.la nauhurin ja voi ne maastoau-loon.
SamaMaikaisesti kerääntyi vaki-
.ioukkö automme ympärille. He ta­lloivat
jiyrkeillään autoii kattoa ja
j-ylkivät meitä avoimista ikkunois­ta.
Paavimme kuitenkin jatkar.iaan
matkaaTnm?,. mutta muutaman sa­dan
metrin pääs.iä siviili-ihmiset
py.sähdyt\tiv!it. automme u;idolleen
Tshanö;<nin pääkadulla; Nämä ih­miset
käyttäytyivät vieläkin viha-miclisiommln
meitä kohtaan, ja kesv
ti kaUan ennen kuin sotilaat puut­tuivat
asiaan. Siviilien ja sotilai­den
välillä käydyn pitkäii väitte­lyn
jälkeen meidät vietiin sotihis-
;iuto,sa{ttossa ulkoniinifiteriöön.
Italian vapaustaistelun värikkäät ajat ovat ','Linnoituk.sen'* te­kijän
uuden romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät .Kalifornian
kultakentiUä pieneen ranslcalaiseen kylpyläkaupunkiin, Tullcries'n si-hiivvien
kaiisulamppujen kajohta joutilaana uinuvalle Rivieralle.. K o ­koavana
voimana; on sorretun kansan pyrklmyi-; vapauteen, Italian
risorgimento — lyösnousemu.s. To.sJasioihin perustuva tieto muodos-
Ua luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus' hahmottaa oma-laatuj.
sen kiehtovaji aikakauden.
.VN.MKKI S.\.\K.^RI:
SYYSKUUSSA
290 SIVUA HINTA SID. $4.50
Annikki Sankarin romaanissa seurataan yhden illan, yön ja päi­vän
tapahtumia. Vuorotellen äitiä ja -tytärtä.. Eevan tyhjään läu^
antaihin purkautuu kokonainen kokemukiJen sarja. Hän tapaa .mie­hen.
jo.sta on jo luullut luopuneensa. Hän antaa periksi ystävättä-rcasa
houkutuksille ja lähtee ravintolaan. Lujat päätökset murene­vat
toinen toi.s'onsa jälkeen, ilta ja yö jatkuvat pitkään. Aamutun­neilla
alkaa, toisenlainen kierros. Tyttöä 'etsimässä. UHamaijan kou­lutovereiden
^kotien ovilla hänelle vain puistellaan päätä. Tyttöä
ei ole näkynyt.
MARIA R O L M K . M T E : '
EN VOI VAIETA
232 SIVUA HINTA SID. 54.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista •emmekä voi unohtaa hän­tä.
Tässä 011 toinen hänen kaltaiseii-sa. hänen .ikai.-ensä tyttö, joka
kotikaupungis.saan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren "elämän.^iä
iloisLsta tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirveät uutiset, so­dan,
eron vanhemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen ka­tujen
.sokkeleissa. Mana ei luopunut muistiinpanoistaan. PieniMe pa-perrapuille
hän teki tunnontavkkoja m^erkintöjä. Keskity.sleirillä hän
jatkoi kirjoittamisyta — .sementti.säkkien riekaleisiin. Kun paperi lop­pui,
hän opetteli a.siat ulkoa, painoi ne verikirjaimin mieleensä: Muis­tamisen
halu auttoi häntä kestämään.
"Jälleen yksi niitä kirjoja, joihin soisin jokaisen ihmisen tutus­tuva,.
jdita. .soLsi luettavan, ajateltavan. Ei pidä unohtaa —, olemme
edelleen vastuu.s.sa." — Ilmari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
DAIMINE DU MAURIER:
HAUKAN LENTO
315 SIVUA HINTA SID. $4.40
Aurinko.laseja. huiveja, niatkapostikortteja. Roomalaisen hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista ja englantilaisista turisteista. Kiihty­neiden
naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma On
kato.s^a, sillä edessä on lupaava ilta, "Romeby Night". Mutta lähtöhet­kellä
kaksi puuttuu.
Näidvn kahden Via VenetoUa harhaitevan opettajattaren tähden
opas. Armino Pabbio tekee harkitsemattoman eleen. Naisten huhs-ka.'--
päivittety saa hänet työntämään .suhteettoman määrän liiroja
kerjäläi.sen kouraan.. Yöllä .samainen vanhus nuirhataan. Tämä si­netöi
Arminon tulevan kohtalon, hän Joutuu jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja .—. Rebekan veroinen...
NIKOLAI LESKOV: ^
^^^^ V^^
401 SIVUA HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov ön venäläisen -klrjnliisuuden yksinäinen susi, jon­ka
tuotanto alkalaiskrlltikot kaltoin kohtelivat. Ensimmäisissä kerto-muksLssaan
ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan ja
arvo.steli varänkumouk.sellisen Sivistyneistön nihilistisiä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osan. joka ku­vailee
. maalismlljöötä, papistoa ja lahkolaisia. Tällä kaudelta ovat
peräisin useimmat kertomukset Juhani Konkan toimittamassa teok-
.sessa. ••• .:.' „
Kertomuk-sissa levittäytyy eteemme yhdeksämTenToLsta vuosisadan
tsaarivalt.akunta. Kertomusten realismiin ja satiiriih yhdistyy usein
nhnos tyypUllsestl slaavPalstn sadunomaLsuuttn. Mestarillisesti toteu­tettu
juoniaines Ja loistava sanallinen Ilmaisu tekevät niistä nautit­tavia
kokonaisuuksia. '
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
SUDBURY. ONTARIO
III iiiiii I IIII i I II I I il i IIII il I • iipiiiiiiiii III
P. o, BOX 69