Vapaus, September 15, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 15 p. — Tuesday, Sept. 15, 1964
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
J ^ t o r : W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltörial 674-4265 :
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
.' Advertlalng rates upon appllcation, translations free of charge.
Äuthorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
""^ • : • and for* payment of postage. in cash^/^
CANADIAN IfANGUAGE-PRESS
t
mn- :-,v M.,.'^ •TILAUSHINNAT'.
C»nadaasa: 1 vk, $9.60. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk: $10.00 6 kk. $5.25
l vk. 10.50 6 kk. 5.75
.•Ai»-.
Ä-fjJ .Mekin olemme huomamieet
! ^ •/-'•Yfiltaen kaiketi antaa jonkinlaisen aasinpotkun noin
vain yleispiirtein vasemmalle, Toronton Vapaa Sanan kesii-lomapakinoitsija,
"Siltaniemen Santeri" kirjoitti viime vii-i*
kq41a noin nimeensä: u
• "^^ mitäs kummallista tuossa on? Nuo japanilai­set
ovat sotineet vasta 19 vuotta. Tunnemme joitakin omia
. maanmiehiämme täällä Canadassa, jotka sotivat vielä Suo-
..men kansalaissotaa, vaikka sen päättymisestä on jo 46 vuotta^'
: . „ v . Niin;tunnemme mekin! Sellaisia kansalaisiamme nimit-tSih,
jotka sanomalehdissään kirosivat hammasta purren Otto
'Vale Kuusista vielä kuolemansa jälkeen sen vuoksi kun hän
• oli kansalaissodan aikana johtavana tekijänä punaisten puo­lella;
joiden keräämiä vis.sejä "avustusrahoja" ei voitu lähet­tää
muualle kuin ''Mannerheimin lastenliitolle", jotka ovat
osallistuneet valkoisen marskin palsasrahaston keräämiseen,
puhumattakaan siitä, että heidän puhujansa ja sanomalehti-n|
ighensä ovat henkeen ja vereen asti väittäneet, että 46 vuot-ta^
itten käytiin Suomessa muka "vapaussota". Uskomme, et-
---tä "Siltaniemen Santeri" on myös tietoinen tällaisista tapauk-ifsista.
*' Muuten me panemme ilomielellä merkille, että "Silta-
^'.niemen Santeri", puhuu pakinassaan rehellisesti "kansalais-sodasta".
Se on miehen puhetta! Kun tämä perustotuus tun-
*^nustetaan siitä "vanhasta asiasta", silloin on turhaa siitä enää
<fväitellä. • ••••^
V Ja iloksemme tämä perustotuus on jo saanut niin yleisen
'^hyväksymisen, että täällä Sudburyssa tänä kesänä pidetyssä
il "Canadan Suomalaisten X^Y suurjuhlassa" juhlapuhujana
esiintynyt prof. L. A. Puntilakin oli heittänyt tari^n "vapaus-sodasta"
historian roskakoriin ja puhui sen sijaan "Suomen
M joutumisesta aseellisen taistelun pyörteisiin ja työväestön
)tedustajain siinä kärsimästä tappiosta . . ."
ij Prof.'Puntila antoi siis^^— tosin ilmaisten vihamielisyy-jttensä
Suomen työväestöä kohtaan — tästä historiallisesta
ii asiasta tosikuvan, jonkalaista sananselitystä on tähän men-jjnessäfikuuitu
täällä vain vasemmistopiireissä.
*>•' Me tietysti iloitsemme suuresti totuuden tunnustamisesta
i< ja totuuden vpittamisesta. Me olemme ilomielin panneet mer-
,-ikille, että prof. Puntilan kansalaissodan antama historialli-sesti
vettäpitävä totuus on nyt hyväksytty kaikissa kansalais-
*j.piireissämrte, koska siitä ei ole ainakaan julkisuudessa kuu-
*|lunut eikä näkynyt yhtään ainoata vastalausetta!
'•• Meidän lehdessämme on aikaisemmin moneen otteeseen
osoitettu, että monet vanhat "riitakapulat" ovat merkityk-i
»sensä menettäneet — että historia on niistä.kiistoista anta-
;! nut tinkimättömän tuomionsa. Suomen kansalaissodan luon-teestä
käyty kiista ja kinastelu on yksi niistä, ja kuten sa-
;; riottu, me täällä vasemmalla siivellä olemme äärettömän kii-
•'Vtollisia siitä, kun el siitä asiasta tarvitse enää väitellä. Me
olemme iloisia näiden vanhojen kiistakysymysten merkityk­sen
vähenemisestä nimenomaan siksi kun se tekee helpom-
. maksi eri kansalaispiiriemme lähestymisen toisiaan kohti yh­teisten
tavoitteidensa toteuttamiseksi.
, Ja kun asia näin on, me rohkenemme toivoa, että alussa
mainituntapaisia aasinpotkuyrityksiä annettaisiin harvem-
••; min, sillä ne eivät voi kuitenkaan tehdä muuta, kuin tulla
pahemmassa tapauksessa bumerangiksi tai parhaassakin ta-
•••• pauksessa esteeksi yleisesti kaivatulle yhteistoiminnalle.
Vähempikin riittäisi
Vaikka sanotaankin, että "eivät suuret puheet suuta hal-
/kaise", niin siitäkin huolimatta meistä tuntuu, että vähem­pikin
pullistelu ehkä riittäisi oppositiojohtajamme John Die-
'r fenbakerin taholta yhtä naapurimaatamme, Neuvostoliittoa
• vastaan.
Jokatapauksessa on selvää, että ukrainalainen runoilija,
r. kirjailija ja suuri vapaustaistelija Taras Shevchenko jota
vanhan Venäjän tsaarinhallitus piti "vaarallisten ajatustensa
vuoksi" vankilassa ja maanpaossa, olisi kääntynyt haudassaan
•!: jos hän olisi kuullut sen puheen, minkä mr. Diefenbaker piti
• Winnipegissa Shevchenkon 150-vuotispäivän tilaisuudessa,
]; sitä hallitusjärjestelmää vastaan, joka kukisti Shevchenkon
'4 tulisesti vihaaman tsaarinvallan.
r- Esiintyen amerikkalaisia vihanlietsoja matkien muka Ca-
!f nadan ukrainalaisten "ystävänä", mr. Diefenbakerin kerro­ntaan
syytäneen tulta ja tulikiveä Neuvostoliittoa vastaan ja
I; sanoneer^^ e^ttä "jos Neuvostoliitto ei maksa YKlle 60,000,000
;i Pilaria, rainkä se on velkaa Kongon operatioista, se on vaa-rassa
menettää äänioikeutensa YKssa. Määräpäiva°on marras-lukuun
10 päivä,'jolloin yleiskokous aloittaa istuntonsa.
»« ^''Jds-'' puheiitfen mahtipontisuus voisi maailman muuttaa
;v toiseliäi,;^'mitä''se todellisuudessa on^ mr. Diefenbaker saisi
*^ variiijaarijhmeitä aikaan. Tosiasia kuitenkin on, että Neuvos-
\) toliitto on kieltäytynyt maksamasta:~yhtään kopekkaa ja yh-
^1 tään senttiä'-Kongon operatioista". Se on selittänyt, että Kon-
T« gon operatio järjestettiin YKn peruskirjan kirjainta ja hen-n
keä loukaten, ja että ne, jotka tähän peruskirjan sääntöjen
fi loukkaamiseen ovat syyllistyneet, saavat myös vastata teois-
\. taan, mukaanlukien niistä koituneista veloista.
1; Neuvostoliitolla on epäilemättä täs.sä erittäin kestävä pe­li
rusta. YKn peruskirjan 19.: artikla — jonka perusteella Wash-
Jvington ja nyt mr. Diefenbaker on uhannut Neuvostoliitolta
riistää äänioikeuden YKssa — käsittelee YKn budjetin"ta-
»^vallisia" menoja, eikä ylimääräisiä maksuja. Toisaalta tiede-
*i tään, että Neuvostoliitto on maksanut kaikki säännölliset
{', maksunsa ja niinmuodoin monet canadalaisetkin päivälehdet
ovM myöVitäneet, että lakiteknillisesti ovat heikoilla oksilla
l^ne, jotka puhuvat Neuvostoliiton "veloista".
Mutta olkoon .tämän "velkakysymyksen" kanssa niin tai
:tnäin, ijiie^tartuimme täSiän'kysymykseen ainoastaan yhden
n seikan, ja ainoastaan sen vuoksi. Ja .se on tämä:
]!. 'Mr./Diefenbäkerin pitäisi tietämän kenenkään sitä sano-
^-^ SYNTYAM-PÄIVIÄ
Alex Rannikko, Toronto, Ont.,
täyttää torstaina, syyskuun 17 päi­vänä
60 vuotta.
Tili Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää torstaina,, syyskuun 17 pnä
78 vuotta.
Sanni Hill, Sudbury, Ont, täyttää
lauantaina syyskuun 19 pnä 73
vuotta.
John Peltokangas, Port Arthurin
vanhainkodissa, täyttää syyskuun 19
pnä 85 vuotta. v
Tyyne Sillman, Port Arthur, Ont.,
täyttää sunnuntaina, syyskuun~20
pnä 71 vuotta. —
Matti Ponne, Wahnapitae, Ont.,
täyttää sunnuntaina, syyskuun 20
pnä 65 vuotta.
Betty Kopsala, Azilda, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, syyskuun 20 päi­vänä
76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
JHoskova. — Kiinan johtajat eivät yritäkään peittää laajentumispyr-kimyksiään,
toteaa Pravda vastatessaan sivun mittaisessa artikkelissaan
Kiinan kommunistisen puolueen^ puheenjohtajalle Mao Tse-tungille hä­nen
japanilaisille sosialisteille antamansa kansainvälistä huomiota herät­täneen
haastattelun johdosta.
Pravda torjua jyrkästi Mao Tsetungin haastattelussaan esittämät
Mongoliaa, Neuvostoliiton alueita ja Kuriileja koskevat aluevaatimukset
ja toteaa, että näillä ajatuksilla ei ole mitään yhteistä rauhan ja sosia­lismin
kanssa, ne ovat suurvaltashovinismin ja itsekkyyden läpitunkemia.
Teidän ja meidän
,i
Mariana Nevala, Nipigonista, Ont.
ja Helen Korczyneski (Kivipelto),
R.R. 3. Fort Williamista Ont.. vie­railivat
tuttavien ja sukulaisten luo­na
täällä Sudburyssa. He kävivät
myös tutustumassa lehtipajamme
laitoksiin.
:Mao Tsetungin keskustelu ja­panilaisen
sosialistiryhmiin kans­sa
julkaistiin pari viikkoa sitten.
Pravda sanoo odottaneensa, että
Peking kumoaisi japanilaisten
lehtien tiedot Mao Tse tungin lau­sunnoista.
Sellai.sta oi kuitenkaan
ole tapahtunut, päinvastoin Kii­nan
korkeat viranomaiset ovat
antaneet ymmärtää, että Mao Tse-tung
on todella antanut tällaisen
haastattelun. Sen on vahvistanut
mm. Kiinan varauljtoministeri
Van Bin-nan ja Tshou Kniai tois­taa
eräässä japanilaisessa lehdes­sä
Mao Tse tungin ajatuksia.
Kun Kiinan johtajat vuonna 1960
aloittivat väillelyii jiikakautfmmt'
luonteostii . .solien ' chkäisemi.scMV
m : i h d o l l i s u i i d ( ' s t : i j : i n H i i s k i kysy­myksistä,
voitiin kuvitdl:i ,c'Mä Kii­nan
johtajilla oli NKPn j:i muiden
puolueiden kanssa eriniiolisyyksiä
vain ideoJo^'i.si.s.s,') ky.syniyk.si.ss;i. Nyt
teoreettisten kiistojen t.-ik.-ia piiijas-tuvat
yhä selvt-mmin Kiinan kom­munistisen
p»oIiie(.*n johdon VIIKI-mieliset
poliittisf;! favolMect. Ile ei-
Suomi-neito
saanee porvarien
enemmistöhallituksen
Helsinki. — Porvarillinen
enemmistöhallitus saatiin perjan­taina
käytännöllisesti katsoen ni­mitystä
vaille valmiiksi. Tri Jo­hannes
Virolainen on pääministe­riehdokkaana
hallituksessa missä
kokoomuspuolueella on hyvin tär­keitä
talouspoliittisia ; ja muita
vaikutusvaltaisia asemia. Sitä pi­detään
Ahti Karjalaisen hallitusta :
oikeistolaisempana.
Uuden hallituksen epävirallinen
ministerilista oli perjantai-iltana
seuraava:
PÄÄMINISTERI, kansanedustiVja
maat. metsät; tri Johannes Virolai­nen
(ml).
ULKOMINISTERI, valtiot, tri,
pankinjohtaja Ahti Karjalainen
(ml).
SISÄMINISTERI, kansanedusta­ja,
rajaseutukonsulentti Niilo Ryhtä
(ml).
PUOLUSTUSMINISTERI, kau:
sanedustaja. maanviljelijä Arvo
Pentti (ml).
MAATALOUSMINISTERI, kan­sanedustaja,
agrologi Mauno Jussi­la
(ml).
2. MAATALOUSMINISTERI, kan­sanedustaja,
emäntä Marja Lahti
(ml), uusi.
KULKULAITOSMINISTERI. kan-matta;
että Neuvostoliittoa ~
maailman toista johtavaa suur­valtaa
— ei voida painostaa ei­kä
peloittelemalla taivuttaa!
Peloittelu ei käy tässä laatuun
edes Yhdysvaltain kohdalta,
puhumattakaan nyt siitä, että
mr. Diefenbaker voisi siitä mi­tään
tuloksia toivoa.
Päinvastoin on syytä muistaa
että maamme omat edut vaati­vat
vihanlietsonnan asemesta
suhteiden parantamista pohjoi­sen
naapurimaamme kanssa —
ja näitä suhteita ei paranneta
suuren Neuvostoliiton kanssa
toistamalla hikihatussa Yhdys­valloista
vihanlietsontaa täällä.
Washington on tietenkin esit­tänyt
uhkauksia, ettäjös Mo.s-kova
ei maksa "Körigon opera-tion"
kustannuksia —- vapaus­taistelija
Lumumban- murhan
ja Tshomben uudelleen tulemi­sen
hintaa — niin Neuvostoliit­to
heitetään pois YKsta, kuten
se heitettiin natsien heinänteon
päivinä toisen maailmansodan
edellä pois Kansainliiton jäse­nyydestä.
Mutta nämä jäljet
ovat siksi peloittavia, että nii­den
luulisi järkiinnyttävän
Washingtonissa kaikkein pa-himpiakin
sodanlietsojia. Joka
tapauksessa meillä canadalai-silla
ei ole mitään syytä antaa
vastaansanomatta mr. Diefen-bakerin
pitää moisia palopu­heita
yrittäessään halpahintai-sesti
kalastella ukrainalaisten
kansalliskiihkoisten ja poliitti­sesti
jälellejääneiden ääniä.
sanedustaja, varat. Cref.s Teir (V).
uusi.
2. KUI,KUI.A1T0.SMI.N'I.STERI,
kansanedustaja, auioloiji Ivsa Timo­nen
(ml), uusi.
O F E T U S M I N i S T E R i , ,kansan­edustaja,
kouluneuvos .Jussi Sauk­konen
(kok.) uusi. . , , ^
KAUPPA- JA TEOLLISUUSMI­NISTERI,
kansanedustaja T. A. Wi-herheimo
(kok).
VALTIOVAHALMMINISTERI,
kansanedustaja, fil. tri Esa Kalilla
(kp).
2. VALTIOVARAI.XMI.MSTERI,
kansanedustaja, varat. Kikki Iluiir^
tamo (kok), uusi.
0IKEUSM1NIS'I'EKI. kansanedus­taja
lakit, tl i .1. O. Södeihjelm (r).
"SOSIAALIMINMSIKKI, kansan­edustaja,
vanhem pilehtoii Juho
Tenhiiilii (kp), uii.'>i.
2." .SO.SIAAMMINISTERI; johta­ja
Kaarle Soikio, luisi.
EIPARANNA TILANNKTTA
— KANSANI:». KUUSINEN
.SKDL:n eduskuiitaiyliniän pu-.
heenjohtaja IIerttaKuus'inen lausui
perjantai-iltana käsityksenään mm.
seuraavaa:
— Ei ole epäilystäkään siitä ket­kä
tällä hetkellä viettävät riemujuh­laa
nimitystään odottavan hallituk­sen
johdo.sta. Kokoomuspuolue on
.saanut lahton.sa perille. Tähän se
pyrki jo keväällä ja tätä valmisteli
koko ns. virkamieshallituksen ajan.
Kolme . kokoonuisminisleriä eräine
htntjeuheimol.iisineen on jopa
enemmän kuin mihin oikeisto olisi
ollut valmis tyytymään. Onkin ollut
merkille pantavaa jo neuvotleluvai
heen aikana, ettei kokoomus ole
esittänyt varauksia eikä välittänyt
vät• enää edes yritä peittää ekspan-siopyrkimyksiään.
Mao Tse-tung ei
ITaästattelulausunnossaan edes muis­tuta
ideologisista kysymj^ksistä Hän
ei puhu sanaakaan marxismi-leninisr
mistä, sosialismista, työväenluokan
yhtenäisyydestä. Hän ei pyri nykyi­sen
maailman luokka-analyysiin, ei­kä
luokkakantaiseen ystävien ja liit­tolaisten
valintaan taistelussa impe­rialismia
vastaan. Hän kehittelee
pääasiassa neuvostovastaisia mieli­aloja,
leikkii taantumuksellisimpien
voimien kansallisilla tunteilla.
VÄLI VYÖHYKE TEORIA
Aikanaan Kiinan johtajat esittivät
teorian ns. välivyöhykkeestä. Sen
uuikaan maailmassa oli kolme, vyö­hykettä.
Ensimmäinen niistä oli
amerikkalainen imperialismi —
USA, toinen oli Neuvostoliitto ja
muut sosialistiset maat, kolmanteen
näiden maiden välissä olevaan vyö­hykkeeseen
kuuluvat sen mukaan
.aasian, Afrikan ja latinalaisen
Amerikan maat.
Nyt Mao Tse-tung tekee tähän
teoriaan korjauksen. Kun Neuvosto­liitto
on hänen mukaansa tehnyt sa­laliiton
USAn kanssa taistelussa
maailmanherruudesta, nämä maat
kuuluvat nyt yhteen vyöhykkee.seen
ja toiseen ns. välivyöhykkeeseen
kuuluu nyt myös Kiina. Täten hän
hävittää / kaikkien marxili/isten
omaksuman periaatteen, maailman
jakautumisesta kahteen va.stakkai-seen
yhteiskunnalliseen järjestel­mään.
' Kiinalaisten mukaan siis
USA ja Neuvostoliitto ovat tehneet
salaliiton taistellakseen maailman­herruudesta.
Kiinalaiset johtajat te­kevät
tästä /sellai-sen johtopäätök-
.scn^ että väli vyöhykkeen kansojen
on taisteltava amerikkalaista impe­rialismia
vastaan ja saman tien
myös Neuvostoliittoa vastaan.
,Pravda toteaa, e t t ä tämä teoria ei
olc.aino;istaan epämarxilainen, vaan
jyrkästi marxismin ja leninismin
vastainen. Lehti toteaa, että Mos­kovan
neuvottelujen asiakirjoissa ei
maailmaa suinkaan jaeta maantie­teellisiin
vyöhykkeisiin, vaan yh­teiskuntajärjestelmien
vastakkai-
I suuden perusteella sosialistiseen ja
kapitalistiseen järjestelmään. Kii­nalaisten
•välivyöhykkeeseen" kuu­luvat
sekä maat jotka taistelevat
imperialismia vastaan että imperia­listiset
valtiot, siihen kuuluu sekä
työväenluokka että hallitseva por-variluokka.
Puheenjohtaja Mao se­koittaa
välivyöhykkeeseensä riistä­jät
ja riistetyt, orjuuttajat ja orjuu­tetut.
••.
Artikkelissa huomautetaan, että
Pekinu liehittelee imperialistisia
vähääkään tekeillä olevan hallituk­sen
ohjelmasta . . .
Tältäkin hallitukselta on vaaditta­va
edellisen suorittamien hinnanko­rotusten,
asunto- ja maanhankinta-lainojen
korkojen nostamisen pe­ruutusta,
samoin kansaneläkkeideri
ja lapsilisien korotusta. S K D L : n vä-liky.
syniys pysyy voima.ssa, multia
muutos suuromistajia suosivaan ja
kan.san etuja vahingoittavaan poli­tiikkaan
.saadaan aikaan vasta sii­oin
kun kiUTsan syöjät sivuutetaan
hallituspolitiikasta ja maahan saa­daan
kan.san vähäo.saisen encmmi.s-t
ö n etuja sekä tahtoa ajava hallitus.
valtioita. Eilen kiinalaiset propagan­distit
nimittivät kenraali de Gaul-lea
fasistiksi, nyt he- sanovat häntä
aktiiviseksi taistelijaksi amerikka­laista
imperialismia vastaan. Kii­nan
johto lukee ranskalaisen mono-polipääoman
imperialismin va.stus-tajien
joukkoon kuuluvaksi. Pravda
kysyy että jos U S A n monopolistit
huomenna muuttavat politiikkansa
Kiinaan nähden ja ehdottavaj^ sille
taloudellista yhteistyötä, niin eivät­kö
kiinalaiset 'teoreetikot" nimitä
heitäkin imperialismin vastaisiksi
taistelijoiksi. Täytyykö USA myös
l i i t t ä ä "välivyöhykkeeseen"? :
, Mao Tse-tung nimittää taisteluaan
Neuvostoliittoa ja' muita sosialisti­sia
maita vastaan "paperisodaksi'',
josta kenellekään ei aiheudu pahaa,
koska siinä ei tapeta ketään. Pravda
toteaa, että täten kiinalaiset johta­jat
pitävät'polemiikkiaan veljespuo­lueita
vastaan eräänlaisena sotana.
Tässä ilmenee heidän halveksiva
asenteensa maailman kommunisti­sessa
liikkee.ssä tapahtuneen kehi­tyksen
johdosta, mutta Mao T.se-tun
ilmoittaa: ei kannata olla huo-li.
s-saan, tämähän on sotaa, joka ei
vaadi uhreja.
Pravda sanoo, että kiinalaisten
taistelu NKPta ja koko maailman
kommunistista liikettä vastaan ei
ole paperisotaa. Ankaruudeltaan,
mittasuhteiltaan ja menetelmiltään
tämä sota ei poikkea imperialistis­ten
maiden kylmästä .sodasta .sosia­lismin
maita vastaan.
OOPIUMISOTAA
EDELTÄVÄ K A R T TA
Alueellisesta kysymyksestä
Pravda saattaa julkisuuteen uusia
tietoja Jo v. 1954 Kiinassa saa­tettiin
julkisuuteen kartta, jossa
Kiinan rajat esitettiin sellaisina
kuin ne olivat ennen ensimmäistä
oopiumisotaa. Kiinaan kuuluvaksi
luetaan siinä Birma, Vietnam, Ko­rea,
Siam, Malaiji ja Nepal. Neu­vostoliitosta
oli leikattu pois Kau­ko
Itä ja Kiinaan oli liitetty osia
Kirgisiasta, Tadzikistanista ja Ka­zakstanista.
Kaikki nämä alueet
kuuluivat oppikirjan mukaan Kii­nan
valtioalueeseen.
Tuolloin kartan ilmestymistä pi­dettiin
virheenä. Karttojen julkai­semista
on kuitenkin jatkettu ja
Kiinan edustajat ovat viime aikoina
alkaneet esitellä ajatuksia sadoista
tuhansista neliökilometreistä, jotka
muka kuuluvat Kiinalle; Nyt myös.
Mao Tse-tung antaa ymmärtää, että
Kiinalla on oikeuksia määrättyihin
Neuvostoliiton alueisiin. Millä oi­keudella
kiinalaiset esittävät alue­vaatimuksia?
Ne perustuvat siihen,
että satoja vuosia sitten kiinalaiset
Joukot joskus valloittivat näitä alu­eita
ja kiinalaiset tilanherrat kan­toivat
niiltä veroa.
Jos ei kysymyksessä olisi vakava
asia, ei tällaisia historiallisia todis­tuskappaleita
voisi nimittää muuksi
kuin lapsellisuuksiksi. Tällä perus­teella
voitaisiin esim: väittää että
Englanti on Ranskan aluetta ja
päinvastoin, että Ranska on Englan­nin
aluetta, koska ne ovat joskus
olleet toistensa valloittamia.
Pravda sanoo, että tietenkin tsaa­rin
hallitus toteutti valloituspoli-tiikkaa
aivan samoin kuin Kiinan
hallitsijatkin, mutta työtätekevät
ihmi.set eivät esittäneet minkään­laista
aluevaltausta, vaan viljelivät
sitä maata, jo.ssa elivät ja kasteli­vat
hiellään. Voidaan vain ihmetel­lä,
että löytyy ihmisiä, jotka aset­tavat
kyseenalaisiksi työläisten ja
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Mitä muut sanovat
SUOLA ON VIELÄ LIIAN HALPAA! ;0
Hyvä hallituksemme on viisaudessaan koroitiänut huimasti leivän,
voin ym. hintoja. Leivän hintaa voi huoletta korottaa, koska ilman leipää
ei tule toimeen. Leipää varten on säästettävä, vaikkapa "noIlakini"-vaä-tetuksella.
Etteivät työläiset lakkaisi voita käyttämästä, korotettiin kai<'
kista enimmän margariinin hintaa. Nyt olen saanut vihiä, ettei t ä m ä k in
konsti auta voin cJnenekkiä. Köyhät saatanat ovat ryhtyneet ripottele­maan
leipäpalasensa päälle pelkkää suolaa. Estääkseen tällaisen halli­tuksen
hyvien tarkoitusten vastaisen menetelmän tulisi hallituksen njrt
kiireesti korottaa suolan hintaa vähintään voin .hinnan tasalle.—^-H.K.,
Kansan Uutiset-lehden kirjeitä osastolla. • ''''
10 AFRIKAN MAATA
KONGO-TOIMIKUNTAAN
Addis Abeba. — Afrikan yhte-näisyysjärjestön
ulkoministeri-neuvosto
hyväksyi viime torstai­aamuna
kahdeksan kohtaa käsittä­vän
päätöslauselman Kongon on­gelman
ratkaisemiseksi. .
Päätöslauselman tarkempiin
kohtiin kuului päätös 10 maan
toimikunnan perustamisesta Kon­goa
kansallisen sovinnon saavutta­miseksi
ja normaalien suhteiden
palauttamiseksi naapurivaltioiden
Braz/avillen Kongon ja liurundin
kanssa. Toimikunnan puheenjoh­tajaksi
valittiin Kenian pääminis­teri
Jomo Kenyatta. ,
Kokous kehotti Kongon hallitusta
välittömästi lopettamaan palkkasoti'
laiden väi-väykset ja karkottamaan
inahdollisimman pian maassa olevat
palkkasotilaat.
Moise Tshomhe antoi juhlallisen
sitoumuksen aseet laskevien taiste­lijoiden
turvallisuudesta. Niitä, jot^
ka edelleen taistelevat, kehoitettiin
lopettamaan vihamielisyydet j a aut­tamaan
Afrikan yhtfcnäi.syysjärjes-töä
sellaisen ratkaisun löytämiseksi,
joka tekisi mahdolliseksi kansallisen
sovinnon ja järjestyksen palautta­misen
Kongoon.
Ulkoministerit kehottivat myös
Englantia kutsumaan mahdollisim­man
pian kaikkien Etelä-Rhodesian
poliittisten ryhmien edustajat koolle
laatimaan uutta perustuslakia, jotta
voitaisiin taata enemmistöhallinto
"yksi mies, yksi ääni-periaatteen
pohjalta".
Kuuluuko Mount
Everest Kiinalle?
Katmandu. — Nepalin ulkominis­teriö
pyytää Neuvostoliitolle ja K i i ­nalle
lähettämässään nootissa selvi­tystä
eräästä kartasta, johon Mount
Everest ja huomattava osa Itä-Ne­palia
on merkitty Kiinan alueiksi.
Ulkoministeriön edustaja sanoi'
Nepalin pyytäneen Kiinaa tarkista^
maan kartan, jota mm. Neuvostolii­ton
kommunistipuolueen sanomaleh­ti
Pravda on äskettäin arvostellut.
Nepal ja Kiina allekirjoittivat v.
1961 raja sopimuksen, jonka mu­kaan
Mount Everest kuuluu Nepal­ille.
Jotakin jahdista
— Ernesti, sanoi Viljami palattuaan leirille Afrikan-safarilla teke-mältään
retkeltä. Ovatko kaikki mustat pojat palanneet puita nouta­masta?
•
— Kyllä ovat, vastasi Ernesti.
— Aivan varmastiko kaikki kuusi?
— No aivan varmasti.
— Ja he kaikki ovat terveitä?
— Kaikki ovat terveitä.
— Kuule. Ernesti, sitten minä olen ampunut kauriin, hihkaisi le­veään
hymyyn ratkennut Viljami.
« » «
— Voi valtava; että minä näin suuren karhun, huohotti metsästäjä
majalle, palattuaan.
- - Hyvä! Annoitko sille molemmat piipulliset? tiedusteli kumppani.
— Takuulla. Itse asiassa se sai koko hiton tussarin.
•• * . - ' * . ' ' *'
Metsästysseurue oli fasaaneja jahtaamassa. Kokenut metsästäjä osui
näkemään, kuinka ensikertalainen tähtäili aseellaan juoksevaa lintua.
Tällaisen epäurheilijamaisuuden närkästyttämänä hän kiljaisi:
— Hei, sinä siellä, ei koskaan ammuta juoksevaa lintua. '
— Alä tule minua neuvomaan, senkin hoopo. Minähän odotankin
sen pysähtymistä, kuului vastaus.
» * • • . ••
Suurriistan metsästäjä: Joutuu sitä tällä alalla toisinaan tiukkoihin­k
i n paikkoihin. Kerran etenin varovasti tiheässä Afrikan viidakossa, kun
aloin tuntea leijonen hengityksen niskassani. Mitä tehdä . . .
Ikävystynyt kuulija: — Nostitte kai kauluksenne ylös.
• « . . . * • . • » • , . • •
Mies metsäteli vuoristossa ja jotain ampuakseen hän jysäytti näke­määnsä
kotkaa. Lintu putosikin alas. Sen perään kompuroidessaan met­sästäjä
kohtasi muulin selässä ratsastavan miehen, joka totesi:
— Olisitte voinut säästää patruunanne, hyvä mies. Lintuhan olisi
kuollut jo pelkästä putoamisesta.
. ..• . » • •
Eräässä pitäjässä jaettiin hirvenkaatoluvan lunastajille ohjelappu-nen,
jossa oli mm. seuraava neuvo:
E l l e i sillä ole takkia ja solmiota, ei myöskään viiksiä eikä hattua,
ja ellei se liioin polta piippua, se on todennäköisesti lehmä.
• • » « tt
Tuomari: Ammuitte siis oravia, vaikka-ne on rauhoitettu. Onko teillä
jokin selitys?
Metsästäjä: On toki. herra tuomari. Itsepuolustus.
Tragedia savannilla: leijona ja kaksi leijonanmetsästäjää; leijona
ja leijonanmetsästäjä; leijona.
PÄIVÄN PAKINA
ATOMIKAUDEN CAMPING-IHMINEN
Pakon ede.ssä — jouduttuaan
kumoamattomien tosiasiain eteen
-^joutuvat ihmi.set tunnustaniaaii
toisinaan vastoin lähtöäänkin, vä­hän
sitä. j ä t ä t ä . . •. ;
KieliaKioi.sta puheen ollen me
lukeudumme niihin onnettomiin,
jotka eivät opi cnKkinninkieltä,
multa unhoittavat silti suloisen
suomenkielen.
. Eihän se lapsena opittu suomen­kieli
tietystikään:.kokonaan "un­hoitu".
Mutta kieli, l:uten kaikki
muukin tässä matoisessa maail­massa,
on alati kehittyvää ja .edis­tyvää.
Selvää siis on. että lähes
40 vuotta Suome.sta pois olleen
henkilön suomenkieli on osapuil­leen
40 vuotta kehityksestä jäles-sä.
Se on tietenkin valitettava
.seikka, multa pakon ede.s.sä lun-nustetlava
tosiasia. Ken t ä t ä epäi­lee,
hänen sietää vierailla isiem­me
tuhatjärvien maa.s.sa ja verra­ta
siellä omaa puhettaan nykysiio-nieen.
kuten menetteli allekirjoit­tanut
kuutisen vuolta .sitten.- i
Mutta yhtenä merkillisenä, seik­kana
voimme huomioida sea, että
vaikka meijle siirtolaisillo on ol­lut
ja on edelleenkin nielkois(|a
pihkaa englanninkielen oppimi­nen,
niin Suome.ssa näyttää eng­lanninkielen
taito ja käyttö tul­leen
aivan yleiseksi. Ennen van­haan
oli suomenkieli ainakin siel­lä
Porin puolessa,niin helppoa, et­tä
sitä _osasisvat pikkulapsetkin,
multa .sitä ihmeellisemmältä kuu­losti
nyt vierailija.sta puheet
camping-alueista, kaaroista ja
muista sellaisista asioista joista
me täällä "kanatoi.s.sa" voimme an­taa
parhaan tulkinnan ikioman
fingliskamme avulla.
Nimimerkki "Tup.su" .selitti
Kansan Uuti.sel lehdessä tätä eng­lanninkielen
levinneisyyttä jokin
aika sitten .seuraavaan tapaan:
Ennen vanhaan retkeilijä leiriy­tyi
tähän lapaan: otti repun seläs­tään,
kaivoi mällään alla madon,
onki rannalta kalan, kokosi met-
.säslä puita .ja sytytti nuotion ki­vien
väliin keitti nokise-ssakaltir
la.ssa kalan.ja nokisessa pannussa
kahvililkan, ripusti vaatteen.sa
puun ok.saan, vilvoitlaului järves­sä
ja kevenläytyi pensaan takana,
kyliäsi havuista vuoteen tai majan,
.sytytti .vön hämyyn rakovalkean
ja nukahti onnellisena.
Atomikausi on koskettanut luon­non
rauhaa etsivää retkeiljääkin:
nyt hän .saapuu autollaan, mopol­laan
tai polkupyörällään alueelle,
jota jostakin syystä nimitetään
campingalueejcsi. vaikka se.onkin
aivan tavallista suomalaisia jär­venrantaa.
Joku vuosisatamme
Lönnrot on tosin keksinyt sanan
leirintä, mutta sehän on suoma­lainen
sana. ja miksi käyttää sitä.
kun on olemassa englantilainenkin
sana. • •
Saavuttuaan kaarallaan, mopol­laan
tai fillarillaan camping-alu­eelle
atomikauden retkeilijä etsii
camping-alueella pysäköintialueen,
rientää sitten byroorakcnnukseen.
ilmoittautuu ja anlaa lompsastaan
tarpeellisen määrän mania.
Sitten hän etsii kioskin, ostaa
pätkän berliiniä. menee kosan-g
i i l l i l l e ja grillaa berliinin.sä
kuunellen samalla transistoristaan
miten Three Polaloes tai Four
Cats laulavat A l i my loving.
Grillaltuaan berliininsä atomi-kauden
camping-ihminen työntyy
keillokalokseen muiden atomikau­den
eampingihmislen joukkoon,
pudottaa rahan uulomaalliin, kyt­kee
sähkölevyn, avaa vesijohdon,
täyttää aromipannunsa avaa Co-
Jombia-kahvipakkauksensa ja
ryhtyy odottamaan veden kiehu­mista.
Odotellessaan hän työntää
toisen rahan toiseen automaattiin,
kytkee sähköparranajokoneensa ja
ajaa partansa.
Kahvin valmistuttua hän istuu­tuu
ruokailukatoksen penkille
ruokapöydän ääreen, syö grillaa­mansa
berliinin. juo. aromicolom-;
biansa. syö bebeen. katselee mat-kateevefislään
filmiä "Cöw-boy ja
cup-kierros" ja harmittelee josta­kin
lähistöllä kuuluvaa häiritse­vää
linnun laulua. Sitten hän jat:
kaa leevee-katseluaan ostettuaan
vielä kioskista leevee-makkaran ja
grillaltuaan senkin kosangrillissä.
Tämän jälkeen hän alkaa sil­mäillä
levottomasti ympärilleen,
lähtee liikkeelle ja suuntaa aske­leensa
tienviitan mukaan, johon
on merkitty WC. Löydettyään vee-seen
hän istuu veesee.ssä ja katse­lee
edelleen malkaleeveetä, jossa
parhaillaan mainostetaan deedee-leelä.
Käytettyään hyväkseen
kreppiruUaa ja huuhdeltuaan fa-jan.
ssin atomikauden camping-ih­minen
siirtyy lavoaarille. pesey­tyy
luxilla ja shampoolla ja läh­tee,
keventynein mielin jatkamaan
canipingiaan.
Kun ilta alkaa humärluä ja
camping-ihmistä nukuttaa, hän
ryhtyy planeeraamaan, vuokraisi­ko
motellin vai bungalowin itsel­leen
yöksi. Hän siirtyy uudelleen
camping-alueen byrooseen ja tie-;
dustelee siellä istuvalta ladyltä,
olisiko mahdollisesti vapaana mo-.
tellipaikkoja tai bungaloweja, ja
saa kuulla, että camping-alueen
eräässä bungalowissa on vapaana
privaattikabinettL
- Atomikauden camping-ihminen
hyyrää itselleen bungaIowiii va­paana
olevan kabinetin. Sitten hän
pukeutuu — pyjamaan, sytyttää
Lifen, selailee selällään maaten
läpi Timen, sammuttaa teeveen ja;
transistorin, harmittelee häiritse­vää
tuulen suhinaa camping-alu­een
ainoassa puussa, mutta nukah­taa
silti jokseenkin onnellisena.
Ylläolevaan ci saisi oikeastaan
lisätä yhtään halaistua sanaa.
Mutta sallitaakoon meidän sen­tään
esittää yksi kaino pyyntö Va­pauden
lukijoille yleensä ja eri­koisesti
niille jotka ovat aivan oi-keutetustikin
arvotelleet "vieras­kielisten
sanojen ylenpalttista
käyttöä" Vapaudessa: Koettakaa
•rakkaat ystävät muistaa, että ori
niitä "Jtielensotkijasyntisiä" muu-/
Ullakin. — Känsäkoura.