Vapaus, October 11, 1951

              i i i i i i l i l i i i l i 'TelepJumut Bwsitim Qfllee 4HI28I.
Editorial Office 4-4265, Manager
E. SukfX Editor W. EUund. MMJlner
address Box e9, Sudbusy. Ontarfa.
Olgaa ot Ffnnlsb Canadians. Es*
cs cecond class naii br tbe ^pst
CMIIee Department, Ottawa, Pub*
Vsbed Cbxlce «eek^: Tuesdays,
JMblbhiäff compaoy Ltd., at X00-J02
Elm s t Sudlraiy, Ont.; Canada,
Advertlsing rates vpon aj^UcaUon.
mnslatlon free of chasge.
TJLAUSHINNAT:
Ctoadaasa: t vk. 74)0 6 kk. 8,15
^yinrallolssa; t vk. 840 6 kk, 4^
Suomessa: i vk. 8,50 0 kk. 4.TO
Korean väliratihaneuvottelut
• o\rat l<qpultakin vahnfk
Meidän Iditemme tervehtii sitä mitä lämpimämmin ja toivoo, että väli»
rattbaneuvottelut johtaisivat nyt mahdollisimman pikaisesti rauhaan
kaikkien ulkomaalaisten sotajoukkojen Koreasta pois kuljettami-
^seen^ Eikä V^aus suinkaan ole tässä toivomuksessaan yksinään; Muu-
: f a n u päivä sitten lehtemme eduste^^
t^^ jonka poika on Koreas­sa,
Tämä äiti ei suinkaan ole "punainen" sen paremmin kuin on ha­lien
pbikahsakaan.^^^^^M et^ Koreassa oli aloi^tu
uusi "syyshyökkäys", kuten, kenraali MacArthur atoitti vuosi sitten
: kuuluisan 'fjouluksi kotiin*' hyökkäyksen, niin kyyneleet sihnissä hän
.ifeiaisi hartaimpana toivomuksenaan, että Korean sota lop
s^iisin "poikani takaisin kotiin".
. 'l Lehtemme edustajalla oli tässä eräänä päivänä tilaisuus haasta-
^teJUroyös Koreasta palannutta canadalaista sotilasta, jolla
j ai)i^
li%keesta yleen^ ja erikoisesti sosialismista. Mutta tämä sotamies
oH "saanut tarpeensa", kuten sanotaan ja hän väitti, ettei sotilaiden
! kjsskuudessa ole tnikäan muu niin populäärinen aihe kuin kysymys sii­tä^
milloin he pääsevät takaisin kotiin,
> Juuri minkälainen mieliala vallitsee sotilaiden keskuudessa Ko-
-reassa> sitä sanoa ylläolevan perusteella, sillä eihän
"yksi pääskynen kesää iee". Mutta kaikki oikeamieliset ihmiset toi-omat'poikamme
kuten muutkin pääsisivät hengissä kotim.
' Mikäli on puhe lehdestämme Vapaudesta, niin -sen kanta on ollut
^'arusta ^kaen selvä. Vapaus on liittynyt-niihin rauhanpuolustajiin
jotka ovat alusta pitäen toivoneet Korean kysymyksen st^imista Jieu-vottelupöydän
ääressä. ' ' —
Tässä rauhanomaisessa kannassaan Vapaus on ollut johdonmu-
• kaiiien sotaonnen vaihtelevasta heilahtelusta huolia
^ d6ntti TrUman komensi yhdysvaltalaisia sotajoukkoja Koreaan ja
fvaati sille tdmenpiteelte^
v6ston;Siunausta> meidän lehtemme liittyi .niihin, jotka pyysivät, ru-
•köiltvat ja vaativat; että kuultaisiin toistakin osapuolta, ja että asia
sovittaisiin neuvottelupöydän ääressä. Me tiedämme miten tässä..
; asiassa kävii Neuvottelujen asemesta ryhdyttiin sotatoimenpiteisiin.
Myös tiedetään, että Korean Kansantasavallan joukot etenivät silloin
miliei vastustusta kohtaamatta Syngman Rheen joukkojen paetessa
ja 'antautuessa joukkomitassa. Koko tämän ajan Vapaus piti kiinni
siitä katsantokannasta^ että Korean sota pitäisi lopettaa neuvottelujen
avulla. Sitten kääntyi sotaonni.- Yhdysvaltalaiset tekivät onnistuneen
dm(!hin1askim rintaman takaxia ja etenivät nopeasti 38:lle levey^ii- ^
Tilie. Mutta Vapai^den jcanta pysyi muuttumattomana neuvottelu- ^
jefi j a rauhan puolesta. Kun kenraali MacÄrthur aloitti sitten type­rän
? "jouluksi kotiin^' hyökkäyksensä, niin Vapaus kannatti' niitä
vO|mia, jotka toivoivat sotatoimien lopettamista - 7 - ' j a kuten on jä- '
lestäpäin saatu tietää/ myös Britannian hallitus vastusti silloin kenraali
QViäcArthurin neronieiiiiausta. /
^^^^^.^v • -1 uudelleen, ja "jouluksi kotiin*' hyökkäys
päättyi MacArthurin kiireelliseen pakoon 38; leveyspiirin eteläpuo­lelle,
niin Vapaus oli edelleen neuvoteltavan rauhan kannalla. Ja kun
keiiraali Ridgway lopulta ryhtyi yleisen mielipiteen pakoituksesta vä-lifaauhaneuvotteluihin
38. leveyspiirillä, niin Vapaus tervehti sitä mitä
Etiipimämmin.
^^^^^^^^ tapahtunut, se on vielä tuoreessa muistissa
Kenraali Van Fleet kerslc^ii, että nopein ja selvin ratkaisu saadaai
aseilla. Ilmeistä on, että kenraali 'Ridgway toteutti tätä ratkaisua
atofttamalla suuren "syyshyökkäyksen", mikä oletetun "nopean voiton
asemesta" päättyi miltei yhtä onnettomasti kuin MacArthurin "Jou-lul^
sj kotiin" hyökkäys vuosi sitten. Kenraali Van Fleet kerskui, ku­ten
muistetaan, että asia on ratkaistava asevoimilla, koska "kommu­nismit
ovat heikkoja ja haluavat sen vuoksi rauhaa". Tämä oletta­mus
johti uhkapeliin — epäonnistuneesti päättjmeeseen syyshyök-käykseen
missä tuhannet amerikkalaiset, korealaiset ja muut ovat
menettäneet henkensä. Se oli kallis hinta, minkä liittolaiset jobtuivat
maksamaan näiden yhdysvaltalaisten kenraalien sotaisesta uhkapelistä.
! ; Mutta meidän lehtemme Vapaus on entista vakuuttuneempi sii-tä/.'
että vain neuvottelujen tietä Voidaan Korean kysymys ratkaista,
ja että nämä neuvottelut olisi saatava menestykselliseen lopputulok-seeta'
ennenkuin jotkut edesvastuuttomat kenraalit tekevät jotakin
sellaista, mitä he eivät itse kykene lopettamaan — laajentavat Korean
sodan kolmanneksi maailmansodaksi. Me uskomme, että Korean sota
•voidaan vieläkin ratkaista ja lopettaa neuvottelupöydän ääressä. Tosi­asiassa
me katsomme, että neuvoteltu rauha 38. leveyspiirillä on pa­ras
j mahdollinen tulos ja "kasvojen pelastaminen" mitä. kenraali
Ridgway ja kumppanit voivat odottaa. Korealaiset ja kiinalaiset va­paaehtoiset
ovat ilmoittaneet olevansa valmiit rauhantekoon. Selvä
myös on, että korealaiset tarvitsevat ja haluavat rauhaa. Mutta sa­moin
sitä tarvitsevat canadalaiset, yhdysvaltalaiset ja muut. Me us­komme
myös vakaasti, että ennemmin tai myöhemmin on Korean
sota lopetettava neuvottelupöydän ääressä ja siksi on sitä parempi mitä
pikemmin tässä asiassa kuullaan järjen ääntä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Bobcrt Baofa. 31 Beecb Street, Sud-bury,
Ont, täytti ellen 72 vuotta.
U l i a Xftbtl <BietaIan mummo) Wa-ters^
kunnaata, täyttää huomenna tjc,
1 2pnä 03 vuotta.
Yhdymme sukulaisten )a tuttavien
onnentoSvotukaiin f
Mitä ihuut sandvat
OKSETTAVAA SOSIALISTILLE
Minä muistan kuinka, konservatii­vipuolue,
oltuaan poliittisez^ sukupol­ven
ajan vallassa, piti T u r k i n sulttaa­nia
ulkopolitiikicansa^ peruskiven^,
konservatiivipuolueen; pääministeri
loordt Salisbury sanoi konservatiiveil­le
— esittäen sen varovaisesti pufaeen-sa
yhteydessä että konservatiivi­puolue
oli kaiken tämän aikaa .veikan­nut
rahansa väärään hevoseen,
"Minä toivon pian löytyvän joku
suiiri liberaalijOhtaja joka myöntää,
että me sijoitamme rahaamme vää­rään
hevoseen alinomaa seuratessam­me
Yhdysvaltain johtoa.
^''Englantilaisena minä olen sairaa­na
sUtä, sosialistina minä pahoitte­len
sitä syvästi/' — Britannian k a h -
d^n ensinunäisen laborhallltuksen o-petusministeri
sir Charles Tirevelyan,
puheessaan iNewcastelen Laborpuolu-een
kokouksessa.
* * *
ATOMIPOMMI J A ,
J A METSJiSTYS
(Amerikkalainen urheilujulkaisu
"Sports Afield? kysyy äskettäisen n u ­meronsa
kansilehdessä: "Tuhoaako
atomipommi kalastus- j a metsästys-urheilun?"
,
Eräs austraalialaineivkirjeenvaöita-j
a on lähettänyt vastauksensa: " K y l ­lä,
kaveri, atomipommi tuhoaa k a ­lastus-
j a , metsästysuifteilun siitä
syystä kun se hävittää kalastajat ja
metsästäjätkin, s e hävittää myös n o i -
tajahdin^ mikä on 'WaU Streetin su­sien
suosittua urheilua. .
"Atomipommi on hyvin demokraat­tinen.
Se ei osoita mitään rotu-, us­konto-
tai luokkadiskriminointia." —
Bert Whlte, Pacific Tribune.
K E K K O S E N J A TANNERIN
" K O K O N A I S B A T K A I S C J A
»PITKÄN M A T K A N OHJELMA"
O.V. Kuusinen 70-vi|ptias
Sina yona han opetti
minulle shakkipelin'''
Suomen työväenliikkeen tomuis.
tetno Johtaen |s mandlais-Ienini-lälsen
teorian etevimmän'suoma­laisen
i o l k i taijan Karjalals-snoma',
laisen NeovostotasavaUaJi presi-denUn
Otto Ville Kuusisen synty­mästä
i aU tJi;. 4 pnä koioneelul 70
'vuotta. Hoomattavassä määrässä
ovat Suomen työväen lehdet, inot-l
a erikoisesti S K P : D äänenkannat-taja
Työlumsan Sanomat,; tänä
merUUpälvänä lainanneet huomio­ta
70-vnotiaan työväenjohtajan e-lämäntyölle
Ja hellittämättömälle
taisteltiUe vähäväkisten Ihmisten
eiämänolojen parantamiseksi, v
Osoituksena siitä kuinka, tunnet­tu
O. V. Kuusinen on myös k a n -
; Eainvällsesti, on se, että lukuisten
maiden kommonlstlset puolueet o-
. vat lähettäneet O. V. KuusIseUe
cnnentoivotuluensa hänen täyttä­essään
70 vuotta. Näitä onnitte­luja
on lähetetty lukuisista Euroo­pan
maista, Intiasta, Kiinasta,
Australiasta, Yhdysvalloista ja
maapallon kaildlta kulmilta. -
Vapaa Sana jatkaisi O.^ V.
Kuusisen 70-.vuoflspäivänä Jou­kon
tunnettujen työväenmlesten Ja
sivistyneistön edustajain muistel­mia
kohtauksista Ja keskustelojsta
Kuusisen Icanssa. Kosita tilanne on
rajoitettu niin tyydymme Julkaise-maan
ainoastaan Kuusisen tyttä­ren
Hertta. Kuusisen, joka on Suo­men
K P : n puoluetoimikunnan jä­sen
Ja S D L : n eduskuntaryhmän
pnheeojobtaja, csIttämäD^tnlelen'
kllntoisenläblkovai» isästään.'
-^•^ Ei Q}e mikään helppo tehtävä
kertoa "jotoin henkilökohtaista" isäs^
tä; joka on niin-paljon enemmän kuin
"isä", vastaa Imnsanedustaja. Hertta
Kuusinen pyytäesslfmme Si^dtä ^ t - ;
tären muistelmia isästä. ^B^
kilökohtäinen tuntuu, ainakin J u l k i ­suuteen
saatettuna, mitättömältä: Ja
merkityksettömältä;sen rinnalla, mitä
hän on -yhteisen asiamme hyväksi tehr
n j r t j a itse siitä sanonut. K u n en k u i -
tenicäan muuten pääse sanomalehti,
miehistä eroon, otan esiin muutaman
pienen lähikuvan tyttären näkökul­masta.^
Kävhi useto 'Työmiehen" toimituk­sessa
varsinkin luistinradalta paiates^
sani.. Kuvaavaa on. että ''muistiini
ovat jääneet paremmin paino j a lato­mo
työläisineen k u i n toiiliitus toimit-tajineen.
: Syjmä e l varmaan -ole y k ­sinomaan
lapsen kiinnostus koneisiin,
vaan isän istuttama kunnioitus r u u ­miillista
työtä j a työväenluokkaa koh­taan.
Tuo kiumioitus ja luottamus
työväenluokkaan, sen kykyyn. j a y m -
märrylcseen kehityksen lakien toteut­tajana
kuvastuu mm. hänen taloustie!
teelliselle kirjaselleen antamasta n i ­mestä:
;.'Ty8miehen^^^-t^^
Niinpä kuulinkin hänen joskus sano­van
ihmisille, jotka -valittivafc kirjan
vaikeatajuisuutta: ^Kyllä: työmies- sen
ainakin ymmärtää".
iHänen. taitoaan sanoa selvästi ja
yksinkertaisesti vaikeitakin asioita
kannatteella kadehtia. Muistan,
miten na^^läiänelle kerran kirjoi­tusta,
jos^f^jgatahankitut marxilaiset
tiedot esiintyivät kovin epä-iQrpsinä,
ihan luettuaan kirjoi­tuksen
^tbu^^lsesti kahteenkin ker.
taan Ilmoi|{l;>fEn minä tätä ymmär­rä,
Mitä^i^:«lllä tarkoittanut?" A -
lolninnc^^k^^ir valaista ajatustani
pTnTirtnijtgfiT7pT«)(n yksinkertaisesti ja
"kansahta^vä^etU", jolloin hän huo-mautti:
f- f^iSCox^Xiyt xninä ymmärrän.
Miksi elS l$3^ita' sillä tavohi?
m n e t i intoaan ja pelottomuuttaan
osalliJ^ua Suomen työväenluokan tais­teluun
osoittaa kenties parhaiten o-leskelu
Ja toiminta Suomessa valkoi-jsen
teiTorin; pimeänä kautena vv.
1919—20l^ Tuolta Sudelta on olemas­sa
mitä moninaisimpia legendoja,
mutta henkilökohtaisesti muistan: a i ­noastaan
kohiih. joka syntyi, kun .hä­neksi
luultu mies ammuttiin.: Silloin­han
pidettiin vastalause- jä "muis-to"
tilaisuuksia eri: puolilla m a a t a , mm.
Helsingin / Työväentalon pihamaalla,
muuten varsin lähellä >hänen silloista
olinpaikkaansa. Hän lähetti vähän
eimen tilaisuuden alkua puhujalle
sanan, ettei häntä '"ennenaikojaan
haudattaisi"j koska hän vielä on hen­gissä;;
Tilaisuutta ei kuitenkaan voi-peruuttaa,
koska se olisi paljasta-
;nen jatkuvan oleskelunsa Suo­messa.:
Viranomaisille oli nimittäin
annettu sellainen käsitys, että hän oli
Jo siirtynyt Ruotsiin. Kesällä 1920,
jolloin tuo sUrtyminen vasta todelli­suudessa
tapahtui, sain mahdollisuu­den
tavata .Isäntä: eräässä, salaisessa
asuimossa lähellä Pohjoisrantaa. Sinä
yönä hän opetti minulle Shakkipelin Ja.
neuvoi elämään niin, että olisin hyö­dyksi
enkä häpeäksi työväenlUkkeelle.
•Näitä lO-vuotisjuhlia hän pitää k i u -
HERTTA KUUSINEN
t o ^ e ru
nucHär
sallisina Ja tarpeettomina, kenties
myöskin "ennenaikaisina", sillä "eihän
t i ^ nyt ole ikä eikä mikään!" ,Häpel-lä
on vielä paljon sanottavaa ja k i f -
joitettavaa — varsinkin nuorisolle.
Moni nuori ihminen voisildn suoras­taan
ottaa esimerkkiä -hänestä reip­paudessa
ja harrastusten moninaisuu­dessa
aina taiteesta urheiluun saakka.
Taiteesta, varsinlcin runoudesta ja
kirjallisuudesta olemme hänen kans­saan
jutelleet paljonkin. -Hän koros­taa
aina muodon ja sisällön ykseyttä,
sisällön, nimenomaan suuren, arvok­kaan
sisällön ensiarvoisuutta Ja muo­don,
etsimättömän, mutta -huolella
hiotun, kaimiin ja vaikuttavan muo­don
sulautumista siihen; "Elämme
suurta ailcakautta. Siksi, laulujemine-kin
tulisi olla suuria."
E n u s k a l l a jatkaa, sillä orihan ole­massa
mahdollisuus, että päivän san­kari
itse lukee nämä rivit ja sanoo:
"Mitä se tyttö nyt s u o t t a . . ."
f-SITÄi
V A L I T S I |P4BESOI«.v
Tuomari: "Kolmekymmentä näht
taikka »50." ^
Vanki: "Herra tuomari, otan jm.
luuinmin $50." *
MUCTTCMATON TILANNE
Tapahtuipa Ruotsissa ennen ensia
mäistä maailmansotaa: AnneijaBa
Jokavuotiset "manööverit" Vännlä^
nissa. "Sota" oh täydessä käynnisä
miehet juoksevat hiessäpäin ja aia.
muskelevat. Eversti haluaa Uetääti
lanteen j a rientää suojatulta paajj
taan eräälle kukkulalle, Jossa
j a kirjoitti siihen lapun: "Timä taik
kuuluu nyrkkeilyn mestarui^. Tnla
heti takaisin."
kun hän sitten tuli, ei takkia näky,
nyt, mutta naulaan oli pistetty lappu
Jossa luki: "10,000 metrin juotea
mestari on ottanut takin; En tule tj.
kaisin."
Selostus SJ:n BC:n aluekokouksen
keskusteluista ja paatoksista
Toiminta rauhan turvaamiseksi katsottiin
kaikkia muita tehtäviä tärkeämmäksi .
Kysymys uusien metallirahojen lyö­misestä
on parhaillaan pohdittavana
Ija asia joutuu valtioneuvoston j a myö­hemmin'
eduskunnan \:ratkäi8tavaksi.
Uudet markan j a viiden markan r a ­hat
on tarkoitus lyödä raudasta (eikä
tuohesta, kuten ilkeämieliself virnuvat
— Vapaus) j a 10 markan raha prons-sisekoituksesta
(eikä Suur-Siiömen
mullasta - - V a p a u s ) . Kokonaan u u ­si
on viidenkymmenen markan raha,
Joka valmistetaan myös pronssisekoi-tuksesta.
Uudet markan, viiden Ja
kynunenen markan rahat ovat jonkin
verran pienemmät kuta nykyista käy­tännössä
olevat (Inflaation: Jatkumi­sen
merkki — Vapaus). — Suomi-Seu­ran
uutistieto.
Ajan merkki
; Toryjohtaja Winston Churchillin VVoodfordissa tiistai-iltana pitä­mä
puhe, huolimatta siitä mitä me siitä itse kukin ajattelemme, on
kuitehkin vissinlainen ajan merkki.
Asiallisesti puhuen, mikäli hänen puheensa on täällä oikein ra-portberattu,
mr. Churchill esiintyy "amerikkalaispuolueen" lipunkan­tajana
ja sanoo, että Britannian vaalikampanjan keskeisin, kysymys on
ystävyys Yhdysvaltojen kanssa. Tässä suhteessa ei mr. Churchillilta:
juuri muuta voida odottaakaan.
. M u t t a vielä ihmeellisempiä ovat mr. Churchillin "perustelut".
Häh tarjosi pääministeri Attleelle kukkia sanomalla, että Attlee on
»voitayansa tehnyt amerikkalaissuuntauksen hyväksi, mutta "vaara"
ionkin ainä^^ vasemmalla, vain "vähän Titosta oikealla"
oi^Bevan voi saada määräämisvallan laborpuolueessa ja ryhtyä seu-laamaan
itsenäisemipää ulkopolitiikkaa. Todettuaan, että Bevanin
kannatus on lisiääntynyt laborpuolueen jäsenistön keskuudessa, mr.
€ % i u ^ tämän osoittavan "selvästi amerikkalaisvastaisen tun-tCCTi;
kukoistavan nyt vasemmistolaisjoukkojen keskuudessa".' Lo­puksi
meille kerrotaan (New York Timesin kirjeenvaihtaja Raymond
Daniel): "Mr. Churchill muistutti kuulijakunnalleen ja niille jotka sa-
:»avat ' t ^ e l ^ Yhdysvallat yksin Venäjää vastaan', että labör-
Kuolevaisuus 1950
alhaisempi kuin
koskaan ennen
Ottawa. — Yletaen kuolevaisuuden
suhdeluku oli viime vuonna Canadas-sa
alhaisempi kuta koskaan ennen,
ej9 tapausta kutakta-tuhatta asukas­ta
kohden. Edellisen vuoden vastaa­va
luku oli 9.2 ja-VV. 1941—45 keski­määrä
oli 9.8 tapausta tuhatta asu­kasta
kOhden.
Alle vuoden ikäisten lasten kuole­vaisuus,
joka oli VV. 1941—45 keski-määrta
56 tapausta Jokaista tuhatta
elävänä syntynyttä lasta kohden Ja
vuotma 1949 43 tapausta, väheni viime
vuoteen metmessä 41 tapaukseen t u ­hatta
kohden.
«Viime vuoden aikana kuoli Cana-dassa
kaikkiaan 123,649. ihmistä ver­rattuna
124.047 tapaukseen vuonna
1949. Sydäntaudit vaativat kaikketa
raskaimman veron sillä niiden takia
kuoli viime vuonim 38,718 (ja 35.536
vuonna 1949). Toisella tilalla olivat
syövän aiheuttamat kuolemat, kaik­kiaan
16.548 tapausta ^16.732) j a k o l ­mannella
tilalla tuberkuloosi. 3.582 t a ­pausta
(4.295).
•Tapaturmien ilmoitetaan aiheutta­neen
kaikkiaan 7.538 kuolemaa (8.191).
joista 2.261 oli moottoriaponeuvojen
aiheuttamia, eli kymmenen tapausta
enemmän kuta vuonna 1949.
Elävinä syntyneitä oli Canadassa
viime vuonna 4.439 enemmän kuta
1949. eU kaikkiaan 370,978. Siitä huo­limatta
laski syntyväisyyden suhdelu­ku
26.8 tapaukseen tuhatta asukasta
kohden. Vuomia 1047 oli ^tyväisyys'
korkeimmillaan 25 vuoteen, 28.8 t a ­pausta
tuhatta kohden. Sen Jälkeen
on synty väisyys osoittanut jatkuvaa
vähentymistä.
H t ' V ' ' ' __ \
Vancouver, B. C. — OSJ:n B C : n
alueen edustajakokous pidettiin C l i n -
ton-haalilla syyskuun 30 p:nä. K o ­kouksen
avasi aluekonlitean puheen­johtaja
Y . Mutta, alleviivaten kokouk­sen
tärkeyttä, voidaksemme panna
käytäritöön järjestömme 18. edusta^
jakokduksen pptöksiä, jotka tulevat
olemaan meille'kaiken keskustelun Jd
toiminnan pohjana, samalla -lausuen
edustajat tervetulleeksi tähän koko­ukseen,
jonka työ kantautuu kauas
eteenpäta.
(Puheenjohtajaksi kokoukselle valit­tiin
Y . Mutta j a sihteeriksi A. Kotila.
Edustajia ulkopuolelta Vancouverta'
oli vata kahdesta osastosta, nimittäta
Websterfs Cornersta ja New West-minsterin
osastoista. Kirjallinen alus-:
tus oli Sointulan osastolta. Hsrväksyt-tiin
työjärjestys kokoukselle Ja valit-tUn
kaikki tarpeelliset virkailijat, jon­ka
jälkeen kuultiin tpk:n sähkösano­ma,
Jossa tervehdittiin kokousta Ja
toivottiin parhainta menestystä sen
työlle. «Tämän tervehdyksen esittämi­nen
teki erikoisen mieluisen tunteen,
edustajiin. Luettiin edellisen kokouk­sen
pöytäkirja..joka sellaisenaan h y -
väksyttun.
Toimintakertomuksen aluetoimi­kunnan
työstä esitti Elsa Norrena ja
heti senjälkeen kuultiin myöskin t i l i -
selostus ja -tilintarkastajain lausunto,
jonka esitti allekirjoittanut. Kuultun
jdhdosta ei syntynyt mitään erikoi­sempaa
mielipiteiden vaihtoa, oltiin
suurtapiirtein tyytyväisiä toimikun­nan
työhön.
Keskustelu rauhantyöstä sai sille
kuuluvan ensitilan. Paljon on tämän
työnkta eteen tehty, joskin paljon p a -
remmta olisi pitänyt toimia näin en­siluokkaisen
tärkeän kysymyksen hy-vSksi.
tE>uheenvuoroissa todettlta. että
tpk:n nimienkeräyslistat ovat useissa
tapauksissa myöhästyneet luonnolli­sista
syistä, sillä matka Torontosta on
paljon pitempi kuta Vancouverista
iB. C : n osastoihta. Oli käynyt nita^
että paikallisen komitean lähettämät
listat olivat jo kiertäneet ympäri, e n ­nenkuin
oman järjestön listat tulivat.
Nimienkeräys ja muukin työ rauhan-hyväksi
ei siltakaan ole tässä maakun.^
nassa huonosti mennyt. Siitä työstä
eivät järjestönune Jäsenet'ole sivussa
oUeet. Joitakin yksilöitä voisimme
erikoisesti mainita, vaan Jätämme sen
tekemättä, ettei synnyttäisi mitään
mielenkarvautta, sillä on ihmisiä Jot-^
ka tekevät hyvääkta työtä vain h i l ­jaisuudessa,
haluamatta korostaa työ.^
tään. Päiitökseksi tuli. että vastai­suudessa
tehdään parempaa työtä
rauhanl^ön hyväksi, muodostamalla
työskentely joukkotyöksi, sillä työs­kentely
rauhanasian eteen ei sutakaah
ole läheskään loppuun suoritettu, sitä
tullaan jatkamaan niinkauan £un
rauha maailmassa on varmasti taat­tu.
Työ muuttaa muotoaan, mutta
seuratkaamme sitä valpaasti ja anta­kaamme
heti tehokasta apua sille. .:
: New Westmlristerta osaston edus­taja
selosti heidän: osastonsa työtä
mainiten, ettei ;siinä työssä mitään k e -
hinnista ole. Heillä ei ole omaa t o i -
mtatahuoneistoa. Joka osaltaan vai­kuttamassa
' toimtanan heikkouteen,
^ u i t e i i k t a ovat vieneet- kaikkia ylei-
Jon kimniantuntoa, että ei salli t o i -
mtatamme laskea. Järjestöllämme
on kunniakas menneisyys. Joka jo s i ­nänsä
on omiaan meitä pitämään v a l ­veilla,
estäen sallimasta : lippuamme
lokaan tallaamista. -
Sotatulan osaston kirjalUnen alus­tus
ktniltita. Asiasta ei syntyi\yt kes­kustelua,
sillä naisten niin kuiii
muunkin toiminnan vata he itse voi-
.vat virittää. jiEtenkinnaisten, toimin-siä
ryntäyksiä eteenpäin voihtimme o„ olemassa hyvät edellytykset
mukaan. Aluetolmikuiman Jäsenet
kuitenkin pitävät tätä' osastoa yhtenä
parihaimpana osastona alueellamme,
sen pienuudesta huolimatta.
Webster Comersta osaston edusta­j
a 'sanoi heillä olevan haalltoiminnan
melketa',. nollassa. Kuitenkta on ko.
koukset; pidetty säännöllisesti j a avus­tettu
rauhan- ja historiatyön asiaa
rahallisesti. Heillä on oma haali Jo­ten
rtoimtatahuoneistooa nähden he
ovat ipaljon edullisemmassa asemassa
kuta edelltaen osasto.
Alueen johtavan osaston, Vancouve­rta
osaston, toimtata on myöskta ollut
viinie aikoina erikoisen heikkoa, on
tullut aivan muotiasiaksi kokouksissa
kieltäytymtaen kaikista tehtävistä, t i -
lanteennäta ollen olisi löydettävä te­hokasta
lääkettä tämän kroonillisen
heikkouden poistamiseksi. Farhata
ketao on luonnollisesti se että j o k a i ­nen
jäsen menee itseensä ja käy k r i ­tiikki.
K u n silmäilee ympärilleen nita
huomaa kuinka kaikenkarvaiset omis-tavanluokan
edustajat hyökkäävät
edistyksellistä liikettä vastaan. : Jär­jestömme
ei suinkaan ole poikkeusase-,
massa. Olemmepa paikallisesti saa­neet
sellaism' hengexuniehen maa-miehistämme.
Joka valheenkengillä
kulkien koettaa meitä mustata. K tm
nata on asla; nita jokaisen järjes­tömme
Jäsenen tulee omata nita p a l ­ailla
kalastajata vaimot jäävät enem­mistöltä
kuitenkta kotita. Kohenta-kaapa
vata sitä toimtanan tulta; siellä
on tarmokkaita naisia kylliksi.'
Kuultita selostus länsirannikon
kulttuiu-ijuhla-alotteesta. Johon jo o-limme
tilaisuudessa osallistumaan k u ­luneena
kesänä. Ajatusta lämpimästi
kannatettita ja toivottita-niistä vas­taisuudessa
txdevan entistä ehommat.
Aluetoimikunta valtuutettiin asiaa e-dustamaan
ja tekemään parhaansa
sen onnistumiseksi meidän osaltam­me.
•.,
Edellinen päätös antaa jo velvoituk­sen
tehostaa kulttuurityötämme ja
etenkta nuorisolle se asettaa vissejä
velvoituksia muodostaa tanssiryhmiä
ja ^näytelmäkerhoja, sekä yksitylsesit-täjien
kehittämistä. Näissä suurissa
vierailujuhlissa sitten mitataan teh-djm
työn h y t ^ s . Paikallisesti pide­tään
joka toinen vuosi aluejiihlat
Vancouverissa ja sem-aavana kesänä
on . meidän juhlienmxe vuoro taas,
ikäänkuta kenraaliliarjoituksena niitä
vuoden 1953 suuria juhlia varten,- jot­ka
todennäköisesti pidetään taasen
Portlandissa. rajan eteläpuolella.
Ylelsita juhlita nähden kehoitettita
Jokaista osastoa ne huomioimaan ja
hyvto valmistautmnaan.
Aluetoimikunta velvoitettiin järjes­tämään
^ taa'sen''näytelmäkilpailut t u ­levana
keväänä, ehkä pääSiäisen a i ­koina.
Olkoon tämä jo ensimmäisenä
tiedoituksena aloitteesta. Tällaiset
kilpailut vaativat paljon aikaa. Joten
nyt on aika ryhtyä etsimään näytel­mää
ja sitten harjoittelemaan. L u u l ­tavasti
englanninkieliset esitykset ase.
tetaan toiseen sarjaan,: siis erikseen
arvosteltavaksi. Näytelmän hyvä s i - :
sältö on tärkeää, sillä juuri sUtä on
niin paljon puhuttu. - Roskaa meille
tarjoaa kylliksi omistavan luokan
edustajat.
Vapauden yhtiökokouksen asioista
teki allekirjoittanut lyhyen selostuk­sen,
Josta käytettiin asiallisia pijhe-vuoroja.
Lehteemme nähden: oltUn
tyytyiväisiä: Lehtlasianataeh toi a j a ­tuksen,
että: o "Jul^iaisutYJKeväJei jaV
"Joulu" saisivat suuremman menekta^
jos voltaisita htata": laskea takaista
50 senttiin. Siitä kyllä ollaan tietoi­sia,
että ei tätä htataa nota vata h u ­vikseen
ole" asetettu, mutta kuitenkta
ostajat ovat sellaisia, että omalta l i i k ­keeltä
pitäisi kaikki saada sillä enti­sellä
hinnalla, vaikka kuinka olisi r a ­hanarvo
kukistunut. Kaikki patao-työt
päätettita teettää omassa l e h t i -
liikkeessä, samota päätettiin seuraava
•Vapauden levitysryntäys viedä voit­toon
oiketa lännen mallita. -
Kehoitettita Jokaista osastoa järjes­tämään
40-vuotisjuhlat. Joihto pie-nenunille
antaa apua Vancouverin o-sasto:
aluetoimikmman johdolla. K u ­ten
alussa mainittita. oli kaiken kes­kustelun
pohjana järjestömme 18.
edustajakokouksen ja Vapauden yh­tiökokouksen
asiakirjat. Gltita tjryty-välsiä
näihta ohjeisita ja todettlta
siellä tehdyn työtä^ jota voi varauk­setta
seurata. '. ,
'Aluekomiteaa ei saatu täysta ko­koon.
Sen täyttäminen Jäi Vancou­verta
osaston seuraavalle kuukausiko­koukselle,
samoin laajennetun edus­tuksen
valinta jätettita osastojen teh­täväksi.
Kokous kesti 8 tuntia. P a l ­jon
sitaä koetettita asioita tolalleen
laittaa ja laitettltokln. sUtä ei ole e-päilemistäkään.
Yhdjmme puheen­johtajan
loppulausimtoon toiminnan
puolesta.— Matti S a a r i . v
kohtaa vänrikin:
—, No. vänrikki, sanoo eversti kai»
kisti, missä'vfliolltaeniiyt on?
^\renrikki oikaisee itsensä ja töifleH-^
kunniaa vastaa:
—; Samassa paikassa kuin vUnj
vuoxmakta, eversti!
MESTARIEN KESKEN
Eräs mies meni ravintolaan, ripiut
takkinsa vartioimattomaan haujaii
Yhdellä matkalla
joulu, kevät ja
olympialaiset
Puolen vuoden matka Suomeen
atoutlaatuinen elämys nyt, kun siihen
voi sisällyttää joulun, kevään Ja o-lympialaiset.
Tapansa'mukaan Ruotsin Ameräaii
Ltaja järjestää tänäkin talvena eri-koisen
joulumatkan Skandinaviaan.
Laivassa ovat Joidukuuset ja muut
koristeet viehättämässä silmää. Joii.
lun aiheiset ajanvietto-ohjelmat Tir­kistävät
mieltä ja aterioilla berkutel-laan
pohjoismaisilla jouluruoilla. E(»-
ka kaikki matkustajat ovat skandlna
veja ja joulumatkailijoita Pöhjols-maihta,
on välitön tuttavallisuus mat^
kustajien kesken ollut ominaista kal­killa
Ltajan joulumatkoilla, ja ylei­nen
mieliala pysyy koko ajan hilpeä
nä;- - E i ole. huolta matkatavaroista­kaan.
Arkut o a New Yorkin rannasta
lähetetty suoraan suomeen ja matka,
laukktiihin on selvät, täydelliset osoi­telaput
jo kotona kiinnitetty lujasti
Passit Ja kaikki muut tarpeelliset pa
perit ovat yhdessä nipussa varmasti
tallessa Ja'kysyttäessä helposti käteen
saatavissa. Matkan johtajan lisäksi
laivalla on suomenkielisiä toimihen'
kilolta. Myöhemmin seuraa Suomeen
saakka suomenkielisiä oppaita. Joilta
saa palvelun ja selostukset omalla kie­lellä.
"Göteborgista jatkuu suomalaisten
matka rautateitse Tukholmaan ja sii­tä
laivalla Suomeen. Tulli läpäistään
sujuvasti Ja suuremmitta hankalunl'
sltta.: Lopuksi on kaukaisIUe Joulu,
vieraille Suomessa järjestettynä ylei­nen
tervetulojuhla.
Kaivattu joulun Viettäminen suku­laisten
ja ystävien keskuudessa ai
kaa. — Kevään jälkeen Olympialaiset!
Siis matka, joka on suurimpia koke­muksia
koko elämä naikana.—BAL.
Pai
Väinö Aaltonen
kutsuttu USA:n
Helsinki. (SS) — Taiteilija Väinö
Aaltonen on saadun tiedon mukaan
kutsuttu saapumaan 'Yhdysvaltoain
ensi vuoima. Samaan aikaan Järjes­tetään
New Yorkissa Aaltosen töiden
näyttely.
PÄIVÄN PAKINA
Pietilä on vaihteeksi vakavissaankin
hallitus ei ole vain sitonut itseään Pohjois-Atlantin paktiin, vaan on
myös antanut East Angliasta atomiasemia Yhdysvalloille," ja sanoi
että sen vuoksi nyt olisi suuri vaara Tdhteä itsenäiselle ulkopolitiikan
•tiellel.;--'
Kaiken tämän jälkeen ei ole mitään ihmeteltävää miksi W.Chur<:^^^^
hiilin täytyi puheessaan sanoa, ettei hän ole \Vall Streetin asiamlesJ
Asia erikseen on vain se, minkä verran kantavuutta on tällaisilla va-i:-,
r:>
Vanha ystävänune Pietilä, Joka on
toisinaan pirulta riivattu kyynillisyy-dessään,
pistäytyi tässä päivänä muu­tamana
väärävartisella piipullaan-toi-mitushuoneenune
' "lämmtatä toveri­henkeä"
lisäämässä.'
mvanmukaiseh '"haloo" Ja muiden
muodblUsUuksien'* Jälkeen, jotka eivät
olleet iiiallisella''-ko(hteliaisuudella p i -
la4jbuja>'Pietilä virkkota nota sanoik-sl:
' •
•rnedätkö staä,"hyvä toveri/mitään
kUtospäivästä?"
Vakuutinune tletävänime 'jotakta' Ja
arvaten, mistä se kenlcä nyt. puristi,
yritimme epätoivon vimmalla tehdä
strategisen vastahyökkäyksen.- Nitapä
a t t i i i - s e m i n u n e . että kiitospäivästä
klrJÖittamtaen Jäi Jiäilahumussa t ^
kentättä siksi: kun pldinune multa
JBsiolta tärkeämpänä Ja lorpilksi k y -
'sylmme: :'--;.:v.:;;'^;
. "onko toveri Pietilä koskaan huo-^
mannut mitään hyvää Vapaudessa?
Eslxneiklksi sitä. että Vapaus oli äi-i
ttda Canadassa ilmestyvä suotnenkie-l
i n e n ' ie'.iU | Joka aikanaan huomioi
Aleksis K i v e n päivän. Joko hyvta t ai
huonosti, mutta huomioi kuitenkta?"
kuutteluilla joukkojen keskuudessa. i . - ' - ' v^'::;:;;:y':;'^-^,,, ItUuUnune k e r r a nUn saaneemmeot- - .^^^.^^
teen Pietilästä, mutta "kittiä kans".
Siinä Jouduimme ojasta allikkoon,
eli Juuri siihen, mihta Pietilä halusi-kta
päästä.
Vedettyään väärävartisestaan pari
henklhaikua. Jotka pilven ItAlla su­mensivat
ilman välillämme. Pietilä
otti pyytämättä .pitkän puheenvuo-ron:
•.
"Jaha. vai nita". sanoi hän ikääni
kuta tavoitellakseen sitä "oikeata lan-f
gan päätä". Ja Jatkoi: "Eipä taida
pitää väitöksesi. On itsestään selvä
asia. että Vapaus työväenlehtenä huo­mioi
Kiven päivän. Olisi suorastaan
sallisten kulttuuripertateidemme - v a a ­limista
kuta kuivuneesta kaivosta saa­daan
vettä.
/ ' O n vain itsestään selvä asia. että
Vapaus'kitanitti huomiota Kiven päi­vään.
Jos ette olisi sitä: tehneet, nita
teidät olisi permyt olki leipä" sanoi
Pietilä Ja Osoitti mahtipontlsesU huo­neen
sitä kohtaa missä seinähirret on
katkaistu lattiasta miltei välikattoon
asti.
"Mutta vähän oli kUtettävääkta"
yritimme puolustautua.
"Olisit kUttänyt sitä kultaista va­sikkaa
lisääntyneistä sotavoitoista Ja
kaikkia niitä puplikaaneja.'Jotka p i -
rikos. eikä vata virhe, jos se ei n i i n
tekisi. ( Täytyyhän meillä Canadan
suomalaisilla * olla yksi sellataenkin
lehti. Joka arvostaa Ja vaalii suuria
kulttuuripertateitämme." ;
"Ho. morkkaisit sitten sellaisia leh­tiä
jjotka uhraavat kaiken aikansa Ja
voimansa oman päämme mustaami­seen
j a unhoittavat kokonaan tällai­set,
a s i a t l " ehätimme väUta..
" K y s y m y s onkta meidän lehdestäm­me
Ja sen edcsottamlsista", tauomaut-iti
Pietilä tfeävi&U samalla korostaen
erikoisesti sitä, "ettei tuhannen pro-
8entiA^5l»9tkk^jsmte
doilta y o l odottaa: sen paremmin k a n ­tavat
loistavia puheita demokratiasta,
samalla kun he riistävät kovien tais­telujen
avulla voitettuja kansalalsva.
pauksia j a kenraaU,Rldgwayta sUtä,
että hän.on pitkittänyt kaikenlaisten
verukkeiden avulla aseleponeuvotte­luja,
siten lähettäen tuhansia nuo­ria'miehiä
autuainunille metsästys­maille
— sanalla sanoen, kiittämisen
aihetta on loppumattomasti, mutta
sinun päähäsi ei mahdu enää y h ­tään
uutta ajatusta", pauhasi Pieti­lä
tavalliseen tapaansa.
KUtettyäinme häntä tästäkin k b h t d i -
alsuudenosoituksesta heitimme viimei­sen
valtta tuleen: ''•':'}:•'
" E t kaiketi tarkoita, että olet täl­laisella
Jumalan ilmalla saapastellut
tänne asti vata sen vuoksi,; että voi
antaa 'kuka käskee Ja mitä kuiduu'
yhdestä kiitospäivästä, vaikka se'nyt
menikin nlto^.ettei.sUtä tullut.inlt§ä.n.
erikoista 'klitosb;pmJäiä kirjoltetuicsir
Jos kuka tahansa vierastamme pto-nallisesti
tunteva henkUö olisi DJ*
nähnyt Pietilän kasvoUle tulleen ja­kavan
ja aurinkoisen Ilmeen, niin
hänen olisi oUut vaikea uskoa onö
sihniään.. MeiUe se tosin ei oUatylB-tys.
sillä tiedämme, että Pietilän "lo-vettuneen
pinnan", alla sykkä iluofiy»-
tavallinen. raUhan ja edlstj-ksen asiu
tulisesti puolustava suuri sielu. ,
"Sano minun sanoneen, Ja
tää se mustallaMaasni PleUB »»'
kaTastI, -että kaikista ^ ^ ^ '^
slstaan huolimatta Vapaus o» I*'
« , jonka pitäisi levitä SaftkliaU^
läis-Ja farmarlkotelhln. Min»»*'
slttelen Vapautta erikoisesti " JJ
maanmlehiUemme, Jotka ovat
temme suhteen eri mieltä Jsb»-
U n enemmän toi vähenunänt»-
reettlaluontolslssa asioissa, ^
omäkiuvat yleispiirtein kni*»^
' sen. että kansatavältaen rai*» ^
täisi kaikin mokomin •»»»P*
koska "laiha sovinto on }Sbxn»n»
" J a mlkäU on pahe "»«'^2.
ka olemme Vapaatta helU» ^
vanneet - Ja toipeen * « " « » ^|
isäOlMsti. kurittaneetkin » ^1
yhteinen asiamme on tebÖ
Tolfavamme sen hyräksl, «*|f ^ |
raakmdi knodentcna pälfS»»
t» Vapauden leritysiynt*»^'
ta mahdonirinunan hyi^^v^,^
n e tnmlnime, eitä « » ö
^ kyHrT"»^'
HlnsikOiirs.
Mr. ja
Mr. j£
toez j,
Onni
»Toini
HELV:
Sudi
Mildre
Orleah
'Artst
Clarei
Mr. Ja
Aino j
•Alma i
AlUja
aHja j
A Hell
Art a
Smer
Elaja
Eno I
Kaisa
lois ja
Annie
Sallyt
Sanna
Aha ja
VuoiJco
^To- bJ^ai
to. ja
Orai 1
H.Pak
2«lyn
' i. JJien
*fr-Jai
K. Jiiss
ISteelt