Vapaus, October 11, 1956

              Sivu2 Torstaina, lokakuun J l p.Thursday, Oct, 11,1956
VAPAUS
aUKBTV) Xndependeoi X«lMr
Oqpui of FinQlsti OMMMflani.
totöiltea ffor. «. 1M7. Aiitliori«e(t
w ceeood C U M ottt tbe Fort
CMfiee Depvtmeoi, OtUivA, A i br
lJdw4 thiiee weeUyt Tuesday»,
m&ndayiJUid Sstu^jmlqr Vapaus
PaMiabtog Coppany Lt<f^ at iOO'l(S
«tm 8t. W., Sudbiuy, OnV Canada;
TeJepboDo: Sof, Office OS- 4-«a8«;
S41torial Office OS. 4-4265. MftttMer
S.SttksL EditorW.f»}iind. MsUHV
addre»; Box 49. SodlrnrF, Ontarto.
A<lrC3ti«lo« nUcf qpo9 «ppUeattflO.
Tinnslatio» fiee of ct»jrge.
Canadassa:. 1 vk. 7X» 4 kk. 9,7»
^3 kk. 225
mtäfsvaiUOgn: ltk.8O0 6kk.4X>
3wmm»'. S fk. &90 0 kk. 4,7»
Vapauden levittäminen
Kuutisen viikkoa sitten alkanut A-apauden haasteryntäys jatkuu
edelleen: Joka päivä tulee postista uusia lahjoituksia ja uusia haas^
teitä siinä mielessä, että sanavapaus säilyisi sen varsinaisessa merkir
tyksessä niin, jotta Canadan suomalaisten palveluksessa olisi ainakin
yksi uutislehti, joka on vapaa kaikista ulkopuolisista painostajista.
Todellisen sanavapauden ehtona on se, että sanomalehti voi kirjoittaa
mahdollista taloudellista' vahinkoa tai poliittista painostusta pelkää­mättä
asioista juuri siten kuin ne ovat.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikesta ulkopuolisesta
fiainostuksesta vapaa lehti on kaikissa tilanteissa, "ehdottomasti
- oikeassa'*. Inhimillinen virhe ja erehdys on mahdollinen kaikille leh­dille/
myös sellaisille työväenlehdille kuin Vapaus. Mutta jos lehti
ei ole taloudellisesti eikä ppliittisesti riippuvainen mistään ulkopuoli­sista
voimista ja tekijöistä; silloin se voi pelkäämättä etsiä totu utta,
mikä nykyoloissa on usein haudattu hyvinkin syvälle, ja lausua oman
mielipiteensä* tosiasioista sellaisena kuin lehti ne kulloinkin pystyy
näkemään.
Tällaista totuutta etsivää ja -puolustavaa lehteä tarvitaan Cana­dan:
supmajaisten keskuudessa. Ja: juuri tämä selittää sen mik^^
käynnissä oleva Vapauden haastekampanja c saanut niin laajan ja
sydämellisen kannatuksenVettä vajaan kuuden viikon aikana on jo lah­joitettu
lehtemme hyväksi noin satsemäntuhatta dollaria — ja haasr
tekampanja jatkuu edelleen hyvin ripeänä!
Nyt käynnissä olevan haastekampanjan yhteydessä on voitu myös
todeta se miellyttävä tosiasia, että kymmenet — useat' kymipenet
sellaiset maanmiehemme ja rnais^^
laajia, ovat kuitenkin; lahjoittaneet Vapauden haasterahastoon siinä
toivossa^ että karhut voitaisiin karkoittaa sanavapauden kimpusta!
Tämä on yksi erittäin ^arvokas ja samalla varteenotettava huomio.
Samalla kertaa voidaan tätä tosiasiaa pitää merkkinä siitä, että
Vapauden levittämikllei on tullut entistä otollisempi-aika; N
miehemnre^ jotka haluavat Iahjoituk<)ellaan auttaa Vapauden ilmesty-mismahdqllisuutta,
ovat todennäköisesti valmiina myös tilaamaan Va­pautta)
jos sitä heille kaupataan. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka
monet heistä puhuvat ja lukevatkin helpommin englanninkieltä.
Vapaus on viimeaikoina saanut melkoisesti tunnustusta johdon-mukais^
ta rauhanohjelmastaan ja ennenkaikkea siitä, että lehtemme
on väsymättä puolustanut yhteistoiminnan asiaa kaikenlaista ryhmä-kiihkoilua
ja torailua vastaan.
Vapaus on saanut tunnustusta uutispalvelunsa luotettavaisuu-destÄ
ja erikoisesti 'urheilu- ja kulttuuritoimintaa käsittelevistä ja
edis^yiStä kirjoituksistaan.
Kaiken tänään perusteella — ja lainkaan salaamatta tällaisten
pikku lehtien kuin Vapauden puutteellisuuksia ja heikkouksia — roh­kenemme
suositella lehteämme niille Canadan suomalaisille, jotka
eivät ole vielä Vjipauden.tilaajla;^ M
vaikkapa \^in kokeeksi ja vertailkaa sitä sekä; muihin lehtiin että ta-pahtumain<,
kulkuuo,<täällä,kotona jaiUlkomaiUa. Tähän vertailevaan
kokeiluun avautuu nyt erikoistilaisuus, sillä ensi maanantaina, loka­kuun
15 päivänä alkaa kuukauden kestävä Vapauden levitysryntäys,
jonka avulla on tarkoitus hankkia vähintäin 250 uutta tilausta leh-dellen^
ipe.
' L voivat osaltaan paljon auttaa asiarpiehiä ja
^^isia jos he ottavat asiakseen tämän levityskuukauden aikana kes­kustella
Vapaudesta naapuriensa, perhetuttaviensa ja työtoveriensa
kanssa. Tosiasiassa lukijakunnan käsissä on onnistumisen, salaisuus.
Parhaatkaan asiamiehet eivät voi vierailla kaikissa suomalaiskodeissa.
iMutta jos lehden lukijat yleensä ottavat asian huollettavakseen, niin
silloin ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Vapaudelle saada huomatta­vaa
määrää uusia tilaajia. Me siis pyydämme Vapauden tilaajia^
ystäviä ja kannattajia auttamaan asiamiehiä ja -naisia tämän levitys-kuukauden,
aikana joko siten, että hankkivat ystäväpiiristään itse
uusia tilauksia tai ilmoittavat asiamiehille niiden nimet, jotka ovat
halukkaita tilaamaan Vapauden.
siis yhteisvoimin toipiien Vapaudelle lokakuun
15 päivän j a marraskuun L 6 i päivän välisenä aikana vähintäin 250
t uutta tilausta. Ja samalla kun työskentelemme Vapauden levittä-
; miseksi, voimme myös lausua suosittelumme Canadan ainoan suo-
^menkielisen kaunokirjallisen lehden, Liekin puolesta, jonka melko
suurta levikkiä voimme edelleen laajentaa hankkimalla sillekin uusia
tilauksia.
Takokaamme siis silloin kuin rauta on kuumana ja hankkikaam­me
Vapaudelle vähintäin 250 uutta tilausta.
Tulipalojen torjuntaviikko
Kuluva viikko, lokakuun .7r-r-13 päivän välinen viikko, on omis­tettu
erikoiseksi tulipalojen torjuntaviikoksi, jolloin kiinnitetään
kansallisessa mitassa huomiota siihen miten voitaisiin tulipalojen
v a a r a a vähentää.
Vaikka onkin totta, ettei kaikkia tulipaloja voida milloinkaan
välttää, niin kaikesta huolimatta on rehellisesti tunnustettava, että
suuri osa asuin- ja muiden rakennusten.paloista johtuu joko inhimil­lisestä
huolimattomuudesta, tai sitten välineiden kehnoudesta.
Kun vielä huomioidaan, että syksyllä alkaa asuinrakennusten
palokausi, niin silloin on syytä juuri tänä «vuodenaikana kiinnittää
huomiota tulipalojen torjuntaan. Puutteelliset ja usein vioittuneet
lämmityslaitteet aiheuttavat kylmän talven tullen tulipaloja, jotka
monesti voitaisiin välttää melko pienillä' korjauksilla. Tulipalon a i ­heuttajana
voi olla vain muutama kymmensenttiä maksaN^a metalli­nen
savupiippu, joka on vuosien varrella' ruostunut ja kulunut siinä
määrin, että liekit pääsevät kuumasta lämmityslaitteesta miltei suo­raan
rakennuksen puuosiin kellarissa tai keittiön seiniin siellä, missä
rakennusta lämmitetään tavallisella hellalla. Kurjaa on joutua tal­ven
selkään, ja monesti yösydämenä, vain sen takia, että kymmen^
senttiä maksava savuputken pala on jäänyt korjaamatta. Mutta
vielä kurjempaa on se, jos tulipalon uhriksi joutuu nukkuvia ihmisiä
— lapsia, kuten niin usein tapahtuu.
V Tulipalojen aiheuttajia löytyy muualtakin. Viimeaikoina on
kiinnitetty huomiota ylikuormitettuihin sähköjohtoihin, jotka myös
voivat aiheuttaa tulipalon. Tulenaran tavatan, kuten gasoliinin ja
paloöljyn» säilyttäminen lämmityslaitteiden lähettyvillä con usein ai­heuttanut
tulipaloja.
i Tulipalojen torjuntaviikon aikana onkin kiinnitetty erikoishuo*
mio juuri tällaisten pikkuseikkojen korjaamiseen. Talonomistajan
velvollisuus itseään, omaisiaan ja vuokralaisiaan kohtaan on huolehtia
siitä, että lämmityslaitokset puhdistetaan ja korjataan ennen talvi-
Jämmit>'ksen alkamista. Ja jos vuokralainen huomaa, että talossa on
Kyqunyksiä ja
vaslauksia
O.V. Kuusinen 75 vuotta
Kjiynys; Pyyiin saada vastault
$en seuraavaan; Onko tässä maassa
(Canadassa) syntynyt Jtenkilö täy
delijsestj Canadaj) kansalainen ti'
nan jninkäänlaisteo paperien atle-kirjoitusta?
Vanhemmat eivät ola:
Canadan kansalaisia. Väittelyyn
Joutunut,
Yastaiu; Qn. Kaikki Canadassa
syntyneet henkilöt ovat ^'syntymä
oikeuden" perusteella Canadan
kansalaisia. He voivat, jos niin ha­luavat,
hakea itselleen todisteen sii­tä/
että ovat canadalaisia, mutta tä­mä
on vain muodollisuus, eli todis­tus
siitä tosiasiasta, että he ovat
Canadan kansalaisia syntymänsä pe­rusteella.
Mitä muut sanovat
KOVALLE SE OTTAA,
MUTTA SITTENKIN
Kosketellen presidentti Voroshi-lovin
vierailua Suomessa New York
Uutiset-lehti kirjoitti tdimituspalsr
tallaan mm;
"Tyydyttäköön siis nyt tälläkin
puolen merta, toteamaan vain sama,
mikä todettiin Suomessa presidentti-vierailun^
ikana,—^nimittäin se, että
Suomen ja Neuvostoliiton suhteet
näyttävät tosiaankin hyvinä. Merkil­lisen
hyvinä, tekisi mielemme tässä
lisätä. Sillä jos muistamme, kuinka
paljon huolta tämänkin maan^suo-'
malaisten keskuudessa tunnettiin
vielä^ muutamia vuosia sitten- Suor
men ja Neuvostoliiton suhteiden tu­levan
kehityksen johdosta niin mei­dän
täytyy tosiaankin tuntea kiitol­lisuutta
siitä, kuinka asiat sitten
käytännössä ovat kehittyneet."
vum Saoxaen iyivUOmuäm y|(-
sl lOUtyflB |a toaiMPftila Mm»,
Otto VJUe Umuinm 75 vaaUa.
Tämia mampiivSn jafeMa
julkaisi SKOtta pää^gaaralgiaflat-faja,
HtlOntl» Vapaa Saoa pää-toimittajan
Jane Pennasen kir'
joltukeen, Joaka laiaaamme koko­naan
yleisen. niieli^ikllntoBsa
vuoksi vaikka kohtakin se tapab-tuo
biemaa mydhästyoeenä:
Tänään täyttää Suomen työväen­liikkeen
monumentaalisin ja histo­riallisesti
merkittävin hahmo. Otto
Ville Kuusinen, 75 vuotta.
Juhlasanat soi)ivat huonosti tä-hän
pienikokoiseen mieheen, jonka
kasvoilla on herttainen hyiny. Jon­ka
silmät tuikkivat uteliaasti ja vii­saasti.
Ja kuitenkin: juhlasanat ko­hoavat
etsimättä mieleen, kun mie­hen
takaa näkyy hänen elämäntyön­sä.
Se on puolen vuosisadan ajan
erottamattomasti liittynyt Suomen
työväenliikkeeseen ja vielä sen
johtopaikoilla. Mutta sekin sanoo
vähän, O. V. Kuusinen ei ole ollut
rauhallisten aikojen johtajia, hän on
ollut teräväsilmäinen tien karsija,
polun avaaja, tarpeen vaatiessa lu­miaura.
Kun nuori maisteri ja esteetikko
tuli sosialidemokraattiseen puolu­eeseen
eli puolue voimakasta muo-toutumisvaihettaan.
Ensi innostuk­sen
sekavat tunnekuohut löivät kor­kealla,
sosialistinen tahto oli suuri,
tietoisuus heikko V. Kuusinen
kuuIUi alusta alkaen siihen ryh­mään,
joka haki selvää teoriaa, kes­tävää
johtolankaa ja siten hän ja
hänen lähimmät työtoverinsa jou­tuivat
ratkaisevasti vaikuttamaan
pualoee» suuntaan $a xneaattelyta-
O. V, Kuusinen a i kaskaan ollut mkm ykSinmen jo^iamu. Hä-
Riistansuojdua "haHan" välttämiseksi
ja talousapua fyöväenleliden tueksi
Solntula. — Ilmat ovat jo muuttu­neet
syksyisiksi. On jo satanut vet­täkin.
Onpa tullut kalvoihinkin
vettä^ mistä on monella ollut puutet­ta.
Kalastaakin saa nyt vain kolmena
päivänä viikossa, että kalat voivat
nousta, kutupaikoille. Muuten olisi
"halla" seuraavana vuonna.
Kuolemakin vieraili täällä.* Vei
mennessään - David Davidsonin par­haassa
miebuusiässä. Häneltä jäi
vaimo ja tytär^ mutta perhe oUroUut
erossa miehen juopottelun takia; ku­ten
on selitetty.
Isak Heinonen meni myös sinne
mistä ei palata. Hän oli vielä niitä
saaremme alkuraivaajia, Kalevan
Kansan jäseniä. Meidän rivlmme ai­na
vain harvenevat. Hän oli kuol­lessaan
83 vuoden ikäinen. Hän o-sallistui
aikoinaan osastomme toi­mintaan.
Häntä suremaan jäi iäkäs
elämäntoyerlnsa ja poika Jjack Hei­no
osuustolmintalehden liikkeen­hoitaja
Yhdysvallojssa sekä tytär
vainajan poika Ken Homer perhei­neen.
Heinonen saatettiin Kotiniemen
haustausmaalle. Lepää' rauhassa
saaremme uranuurtaja, otan osaa
suruusi Margaret, sillä tiedän, mil­tä
tuntuu jäädä yksin. Mutta har­voin
täältä yhdessä päästään lähtor
mään sinne suureen tuntematto­maan.
• .
Lieklssä.on ollut ehdotus kirjoi­tuskilpailun
järjestämiseksi. Se on
hyvä esitys. Ainahan se on tuonut
uusia voimia Liekille. Toivon siis,
Paljon uusia nimiä
dympiajoukkueessa
Neuvostoliiton
Moskova. — Neuvostoliiton olym­piakarsintoina
on suoritettu Joukko­mittainen
urheilukilpailujen sarja.:
Karsintoihin osallistu^ kaikkiaan 17
miljoonaa nuorta ihmistä eri puolilla
suuren maan. Moskovan spartakia-deissa
oli. mukana kaikkiaan 10,000
urheilijaa.
Karsintojen tuloksena voidaan nyt
todeta, että vain pieni osa vanhoista
tunnetuista tekijöistä pääsee olympia­laisiin,
sillä karsinnoissa heidän on
ollut pakko:; tunnustaa moni nuori
nouseva tähti paremmakseen. Edel­leen
on mainittava, että esim.-sparta-kiaadeissa
palkinnoille päässeistä oli
60 pros. alle 25-vuotiaita. Se osoittaa
myös. että nuoruus on valttia urhei­lussa.
. •
Mainittakoon, että yksilösoudttssa
olympiakultaa voittanut Juri TJuka-lov
hävisi Ivanoville, mutta Jukalov
puolestaan Berkutovin kanssa korjasi
kaksoissoudun voiton Ja Eunxqian
mestaruuden.
: Kun yleensä kalkissa lajeissa, voi­mistelu,
paini, nyrkkeily Ja muut l u ­kuunottamatta,
on tapahtunut uusien
nimien esiinmarssi, tulee Neuvostolii­ton
olympiajoukkueessa olemaan liuta
uusia tekijöitä.
että siitä tulisi tosi. Niistä Liekin
kirjeenvaihtajain kuvista . on ollut
paljon puhetta. Mikäli olen huomi­oinut,
useat meistä ovat vanhoja ih­misiä;
ei meistä enää mitään kau­nista
kuvaa saa. Ikä ja. raskas; työ
on jättänyt meihin leimansa. Nyt,
jos se kirjoituskilpailu alkaa, niin
toivon hartaasti, että nuorempi pol-vl
ottaa reilusti siihen osaa. Siten
saamme myös kauniimpiakin kuvia.
* • •
Täällä vieraili Sudburysta Hilja
Smith hänen luonaan Suomesta vie­railemassa
olevan; sisarensa kanssa:
Oli erittäin hauska tavata heitä,
mutta olivat täällä liian vähän aikaa.
Kävivät kuitenkin minuakin katso­massa
ja toivat paljon terveisiä si-.
kalaisilta tovereilta. Jättivät vielä
muistoksi tyynynpäällisen missä oii
Sudburyn ympäristön kuvia. Se ko-'
meilee nyt sohvani päällä Lännen Ii­kan
tyynyn vieressä. Tuhannet kii­tokset
myös terveisistä. Vieraat lu­pasivat
tulla keväällä uudelleen. Sil­loin
saadaan jutella enemmän.
On tässä nyt touhua. Vapauden
haasteryntäys on hyvässä menossa.
On sitä saatu täältä Sointulastakln
kookoon oikein hyvin ja lisää tulee
jatkuvasti. Kiitos vain kaikille slf-tä
kun ovat antaneet (tai aikovat an­taa)
roponsa hyvän asian edistämi­seksi.
Työväen lehdille eivät anna;
rikkaat tukeansa; kalkki kustaimuk-:*
set nousevat, mutta lehden tilaus-;
hinta pidetään ipahdollislmman al­haisena,
että kaikki voisivat sen tila­ta.
Ja Vapaus on ehdottomasti työ-väenlehti,
J o k a ajaa meidän omaa
I asiaamme. Ja kyllä sen suuret jou­kot
tunnustavatkin/koska haaste-ryntäyksen
tavoitekin: on jo saavu­tettu
ja rapioita tulee kaupanpääl­liseksi.
— Isoäiti.
Mäkinen ja Tuononen
selvisivät voittajina
Prahan Hdsoista
FnOuk — Täällä viime*vilkoh vaih­teessa
suoritetuissa kansainvälisissä
p a i nonnostokllpailuissa selviytyivät
voittajiksi Eino Mäkinen Ja Risto
Tuononen, edellisen sarjassa yli 90 kg:
Ja jälkimmäinen alle 82,5 kg.
Tuloksia: Sarja 82,5 kg- 1) Risto
Tuononen 377.5 kg.. 2) Deck, Puola^
370 kg. ja 3) Kapat, TShekk., 360 kg.
Sarja alle.90 kg: 1) Blelas, Puola;
407.5, 2) Rbguski,. Puola. 382.5. Kai
Outa. Sjiomi, oli neljäs tuloksella 380
kg.
Sarja yli 90 kg: 1) Eino Mäkinen
412.5. 2) Belohoubek, Tshekk., 395. 3)
Syrovy. Tshekk., 395 kg.
neliä ,«Ii Jo enne» tutiistumjstaaa;
Leniniin: leniniläinen;jphtajankyky
työsfce^lla ly^unaasä, yaikuttaa
laajoihin kokonaisuuksiin. Suomen
työväenliike on tänä päiviä kiitol­linen
siitä pohjasta, jota hän oli so­sialidemokraattisen
puolueen joh­dossa
sille laskemassa. Vielä tänä
päivänä hänen terävät puheenvuo­ronsa
loistavat sosdem. puolueko­kousten
kellastuneista pöytäkirjoin
ta kuin tulenkielekkeet.
Vuoden 1917 tapauksissa, sen suu-rissa~
saavutuksissa, joista vieläkin
ovat jäljellä kahdeksantuntinen työr
päivä, torpparivapautus, uudet kunr
nallislait, joitten mukaista yhtäläis^ ^^^^ unohda.
tä äänioikeutta nytkin- käytämme,
hän oli mukana johtavilla, paikoilla
aina työväen vapaustaistelun sen­hetkiseen
tragilUseen tappioon
saakka.
Ja sen jälkeen hän olf ja on ol­lut
Suomen työväenluokan nousun
vertauskuva.
Koskaan ei. Kuusisen voima nähdä
käytännön ^epäonnistumisessa teo^
rian heikkous osoittautunut niin
selvästi' kuin hänen kuuluisassa it-
Lekritiikissään ja toiminnassan Suot
men Kommunistisen Puolueen pe­rustamiseksi;
, Ja koskaan^ ei hä­nen
voimansa nähdä käytännössä
teorian koetin paljastanut niin kuin
hänen sankaritarinan hohteen ;saa-
1 -eella maanalaisuuskaudellan val­koisen
terrorin Suomessa ja hänen
taistelussaan joukkoliikkeen kasvat­tamiseksi
kielletyn Suomen Kommu­nistisen
Puolueea ympärille, i
Y l i ' kaksikymmentä .Vuotta hän
johti puoluetta ja yritti vielä pe­rustamalla
Suomen kansanhäliituk-
."en 'Terijoelle, pelastaa Suomen so­tapolitiikan
jaloista. Ei O; V. Kuu­sinen;
ei kommunistinen puolue, ei-;
vätkä muut rauhanystävät onnistu-'
neet ehkäisemään sotaa. Mutta^
kaikki Suomen sodanjälkeiset halli-:;
tukset ovat rakentaneet ulkopoli­tiikkansa
sille linjalle, jonka ensim-^
maisen kerran viitoitti Suomelle pu­nainen
vallankumoushallitus,' Suo­men
Kansanvaltuuskunta v. 1918 ja
toisen kerran O. V. Kuusisen; kan­sanhallitus
VV. 1939 -T^ 40.
Kansakunnan voima, sen sisäi­nen
eheys ilnienee kyvyssä sulat­taa
kansakunnan eri ainesten ja eri
kerrosten pyrkimykset yhteiseksi
koko kansan' etuja vastaavaksi- po­litiikaksi^
Suomi sinetöi tulevat on­nettomuutensa
pitämällä terrorin< ja
vankilan uhalla työväen taistelu-puolueen
maanalaisena ja pitämällä
maanpaossa sellaiset henkiset voi-
. täat kuin O.: V : Kuusisto ja hänen
monet toverinsa. Mutta mitä Suomi
sillä tavalla menetti, sen vastaavasti
|cansainvälinen työväenliike voitti.
Ei kenelläkään toisella suomalaisel­la
ole ollut sellaista kansainvälistä
merkitystä ja vaikutusta kuin O.'V.
Kuusisella. Hän on vuosikymmenet
kuulunut kansainvälisen työväen­liikkeen
keskeisiin henkilöihin ja
arvostetuimpiin johtajiin. Hän on
työväen uudelieen palautuvan yhte­näisyyden
kärsivällislmpiä ja kaukq
katseisimpia rakentajia.
Maanpakolaisuuden vuosikymme­net
ovat johtaneet Otto Ville Kuu­sisen
omistamaan yhä. suuremman
osan aj astaan myös uuden isänmaan­sa
Neuvostoliiton rakentamiseen.
Erikoisesti toisen maailmanso.dan
jälkeisenä aikana bäii. on suoritta­nut
merkittävän elämäntyön niin ai­kaisemman
Suomalais-Karj alaisen
neuvostotasavallan vältionpäämiehe-nä;
kuin Neuvostoliiton kommunis­tisen
puolueen johtohenkilönä ja
Korkeimman Neuvoston Jäsenenä.
Häntä' kohtaan: ^tunnettua suurta
luottamusta ja hänen merkitystään
rauhan ja kansainvälisen yhteistyön
rakentajana korostaa se, että hänet
äskettäin valittiin Parlamenttien vä­lisen
liiton Neuvostoliiton paria-'
menttiryhmän puheenjohtajaksi.
Työväenjohtajan tyyppinä ja per­soonallisuutena
O. V. Kuusinen liit­tyy
sosialismin suuriao idassikk»'
Jan' aiksltauteen. BSnen toimin'
tajua pobiana on voimakas j a p»'
iava henki, suuri yleisävistys. j a^
Jniva mialenkiioto humanistisia kvitr
tourinaloja kohtaan —^ vaUanku-moushallituksen
jäsenä b i n otti s3-
vellystunteja j a valtionpäämiebenS
hän tutki Kalevalaa. Hän on itse
kirjoittanut merkittävää runoa ja
hänen kirjallisuusarvostelujensa ja
esseidensä hengenaarteita ei vie­lä
ole tyhjennetty. Hän ei ole ollut
vain suuri yleisnäkijä ja kriitikko
ulkoapäin, vaan vuosikymmenien
varrella myös eri kulttuuripolvien
ja kulttuuripersoonallisuuksien kas^
vattaja. Ja ennen kaikkea Otto V i l ­le
Kuusinen on unohtumaton ihmi­nen,
jota ei hyvänä eikä pahana kos-
Urheilutoiminnan
50-vuQtisjuhlien
vahnjstelu edistyy
Port Arthur. — TääUä bh järjes­telyn
alaisena 50 vuotta 'urheilutoi
mintaa Järvienpäässä-juhla. Sen jär­jestää
Iskun ja Nahjuksen yhteinen
juhlakomitea^ mikä -piti. toisen kor
kooksensa lokakuun 4 pnä. Silloin
kuultiin,.että Työn temppeli saa­daan
k.o. juhlaa varten; joka pidot­taan
9 p. joulukuuta 1956.
Kokouksessa hahmoteltiin myös
juhlaohjelmisto. Koska sanottuun
juhlaan on vielä kaksi kuukautta
niin kalkki ennakkosuunnitelmat
viittaavat siihen, että juhlasta .m'uo-dostuu
arvokas kulttuuritilaisuus
tällä paikkakunnalla. Ohjelmaan
tulee etupäässä voimlsteluesityksiä,
vapaallikkeitä. permantovoimistelua
ja telineliikkeitä rekillä, nojapuil­la
ja renkaissa. Ohjelmistoon tulee
myös lausunta-, laulu-, soitto- ja
tanssiesityksiä.
Vielä 'kuultiin historiakomitean
raportti. Komitea oli kokoontunut
syysk. 30 pnä. Santeri Anttilan ja
Paavo Voutilaisen kutsuman^ seu­raavat
veteraanit: Otto: Kotila, tul-:
lut paikkakunnalle: V;i 1900; Otto
Heino v. 1902; Severi Siren 1905;
Santeri Anttila v. 1906 muodostavat
tämän, komitean, "joka 'keskusteli
menneesfa toiminnasta, mistä val­mistetaan
tulevaan juhlaan toimin-taselostus
ja valokuvanäyttely.
Vaikkakaan kaikki eivät ole suora­naisesti
.aktiivisia urheilun alalla,
nähtiin kuitenkin, että nämä toimin-taveteraanit
ovat vissillä tavalla
olleet vaikuttamassa fyyskulttuurin
eteenpäin vientiä.. Tällä perusteel­la
tulee tämä komitea lähestymään
vanhoja veteraaneja Port:Arthuris­sa
ja ympäristössä ja vieläpä kauem­panakin
ja kutsumaan heitä kimdla;
vieraiksi tähän juhlaan. Kunnia
vieraita säätänee arviolta viitisen­kymmentä.
Myös kutsutaan huo­mattuja
urheilijoita jotka ovat edes­menneiden
vuosien aikana kunnos­tautuneet
urheilun alalla. .
Niinpä näyttää, että samalla kun
juhlitaan 50-vuotista' urheilutoimin­taa,
tästä tilaisuudesta muodostuu
vanhemman ja nuoremman polven
yhtymäkohta —sellaisenaan myös
historiallinen tilaisuus.
Kokouksen puolesta Santeri Ant­tila
j a Paavo Voutilainen.
Kinliiir iMHN nousi
M a s f a " miikaiia
fflHoiu naineiikiii
—KansainvaliseDjpoliistD
iDtarpoIin apua on pyydetty «tsitr
tiessä ^englantilaista pastoria, jonka
viime vuonna otaksuttiin kuolleen
mutta jonka viime viikolla sanot­tiin
olevan mitä parbalissa voimissa
Sveitsissä.
Kysymyksessä oleva pastori, Phi­lip
Bosa, katosi jäljettömiin viime
vuonna viettäessäSn lomaa perheen­sä
seurassa Pobj|ois-Walesi8sa. Ylei­sesti
luultiin hänen hukkuneen, ja
surevat seurakuntalaiset toimeen­panivat
keräyksen, joka tuotti 600
puntaa (noin 4 m i l j ; mk). Tarkoi­tus
oli pystyttää muistomerkki edes­menneelle
pastorille.
Samoihin aukoihin odotettiin Buc-kingbanfshiressä
pastoria ja hänen,
seurakuntansa entistä naispuolista
jäsentä. Kesällä he lähtivät lomat
Ie Sveitsiin, mutta heti sen jälkeen
alkoi kierreUä huhuja, että kaikki
SITA
asiat eivät olleet oikein. Asiasta i l ­moitettiin
poliisille, mutta- pastori
ja hänen naisseuralaisensa ennätti
vät livistää hotellistaan Montreux­issa,
ennenkuin poliisi ryhtyi toi­miin.
700 'tohvelisankaria"
pelkää "esivaltaa"
Stone, Englanti. — Brittiläiset
aviomiehet, jotka salaavat vaimoil­taan
tilipussinsa ja tilinsä määrän,
ajautuivat viime torstaina myrskyi­sille
vesille.
Kunnalliset . asuntoviranomaiset
antoivat aviomiehille määräyksen i l -
mpittaa tulonsa vuokrien uudelleen;
järjestelyä varten.
Noin 700 miestä löi viisaat pään­sä
yhteen, ja kieltäytyi ilmoittamas­ta
tulojaan.
TÄT
SAMASI TAVMliA
LSSkSri: — Mtnus ao aanot(
että olette kovin sairas. Olen
ma siitä, etti lialiutte. katsoa
tuutta silmiixi'
jonkun faenkilän, jooKa faaluai
•vielä tavara? , - «
Potilas: — Kyllä.
Lääkäri: — Kenet?
Potilas: »Toisen lääkärin.
SW p m OLLA
— Olet sanonut menneesi-kai
ni naimisiin sen vuoksi, että ii
olen hyvä keittäjä. >
— A i v a n niin. Jokin syyhän
nun täytyi sanoa.'
— 1,000 mailia Atiahtilta sijait­sevassa
Montrealin satamassa on 10
mailia laituritilaa.
Suuria naftailöyty^
mja Kiinassa
rrsaidamin altaan'alueella hiljat
poratusta monesta naf tarelästä on
kanut lyödä voimakas' naf tasuil
Monin palkoin naftastiihkut lyj
monenkymmenen metrin kotkeut
Viimeksi, kuluneen .kahden' vuoden
kana geologit ovat löytäneetTsäJ
min. altaalta rikkaita naftaesUi
mlä. Niiden hyväksikäyttö ei syn
tä erikoisia, vaikeuksia. . ; ;
Joku aika sitten Kiinan lehdet 1
Jolttlvat Karamain : enslinmäls(
kymmenestä naftasulhkusta iJzun
rin geologisen altaan alueella 81
slanin ^maakunnassa, pvat osolttau
neet olkelkst oppineiden' ölettamut
siltä, että karamain nattajöytst
ovat: Kiinan suurlmpki naftalöy
mlä. Jolta on tähän asti saatu f
ville. Ennakkotietojen mukasm I
ramalssa on naftaa monta ker
enemmän-'kuin 'tunnetussa Z>aot8li
miaon naftaesllnj^ässä Julmy:
lähistössä.
Tsaldamin. Ja Karamain geologit
naftatyöläiset ovat kaataneet kpl
naan kumoon kalkki väitteet sl
että Kiina muka on köyhä naftast
Bulgaria rakentaa
atomiikokeOuasemaa
Bulgaria rakentaa ensimmäistä
tieteellistä atomikokeiluasemaa. .
Aseman'rakentajia varten on jo
rakennettu kuusi asuintaloa. On
laskettu perustus ensimmäiselle tuo­tannolliselle
: rakennukselle, johon
asennetaan iso reaktori.' Täyttä
vauhtia rakennetaan fysikaalisen
instituutin rakennusta. Instituutti
varustetaan uusimmilla: kojeilla ja
välineillä.
; — Viljelyksiä ruiskuttavat heli­kopteri
leijailevat niinkin alhaalla
kuin vain kaksi tai kolme Jalkaa
maan pinnasta.
INTERNATIONAL CO-OP
VIETTÄÄ MERKKIPÄIVÄÄ
JtiMaUisuulksien j/li1eydessä^ k
jkaidconäköisiä suomalaisia 1 1 1^
perustivat osuusliikkeen 30 vuotta bsitten
Port Arthur. — International
osuusliikkeen valistuskomitea : on
päättänyt viettää lokakuuta erikoise­na
osliusliike-kuukautena jolloin
huomioidaan International: osuus­liikkeen'
30 -vuotispäivä.
Komitea.lausuu erikoiset kiitokset
niille kaukonäköisille uranuurtajil­le,
jotka 30 vuotta sitten rohkenivat
perustaa osuustoimintajärjestön, mi­hin
liittyivät sekä työläiset että far­marit
ei vain omaksi hyödykseen,
mutta alueen koko väestön hyödyk­si.
Kieltämättä he onnistuivat yri­tyksissään..
Siitä on todistuksena
3b-vuotias osuusliikkeemme.
On paikallaan lainata kansainvär;
Ilsen osuustoiminta yhdistyksen pre­sidentin
ranskalaisen Marcel Brotin
lausunto, jonka hän esitti yhdistyk­sen
kokouksessa Moskovassa: "Eräs
tärkein kansainvälisen osuusliik­keen
tehtävistä on ollut rauhan lu­jittaminen,
ei vain julistuksien
kautta^ vaan käytännöllisten toimen­piteiden
avulla, kuten osuusliikkei­den
väliset liikeyhteydet sekä ko­kemuksien
vuorovaihto." Tämä on
aina ollut ohjelmamme-'.ja tulee
edelleenkin olemaan, koska: olemme
vain pieni osa osuustoimintaliikkees­tä.
Voimamme on yhtenäisyydessäm­me
samoin kuin ammattiyhdistys­liikkeessä.
: Valistuskomiteamme on ottanut
tehtäväkseen esittää sarja'elokuvia
kaksoiskaupungeissa; ja ympäristö-seudulla.
Kaikkia! osuusliikkeen
asiakkaita ja ystäviä kehoitetaan
nauttimaan näistä tilaisuuksista.
Lokakuun 26 pnä osuusliikkeen
naisten apujärjestö järjestää 30-vuo^
tisen toiminnan kunnioittamiseksi
teekutsut sekä kotitekoisten leivos­ten
myyjäiset; Tämä tilaisuus pic
tään Port Arthurin myymiflän j uh
salissa kello 7 -r^ 10 illalla^ '
Suunnitelman alaisena op .my
juhlaillallinen j a -tanssijäiset, ji
ka: mahdollisesti pidetäählaua
taina' lokakuun' 20 pnä! tikrainalaisi
la haalilla: Port Arthurissa; 30-vu
tisen toiminnan kunnioittamisek
alettiin, lokakuun: 1 pnä arvausk
pailu, joka jatkujti marraskuun
päivään saakka., Kilpailuun voiv
kaikki asiakkaat osallistua vapaa:
ja ei tarvitse tehdä muuta kuin am
ta osuusliikkeen värit. Lomakkei
tätä kilpailua varten on osuuslii
keen myymälöissä Port Arthuriss
Fort Williamissa; Geraldtonissä ;
Kaministiquiassa. Kaikissa näis
myymälöissä on laatikot, mihin i
mellä ja osoitteella varustetut Va
.taukset tulee jättää. VoittajUle ai
netaan ruokatarpeita $25.00. arvo
ta. " '
' Valistuskomitea myös veto:
kaikkiin asiakkaihin ja ystäviin, e
tä lokakuun aikana, osuusliikkeeij
me perustajien kunnioittamisek
puhumme osuusliikkeestämme yst
villemme ja naapureillemme. Väli
tuskomitean taholta lausutaan ju
kiset kiitokset Fort williamin myi
mälän liikkeenhoitajalle B. Sloboj
nille, joka viimeksi kuluneen 6 ku
kauden aikana on myynyt 21 osake
ta; Tämä osoittaa, että ösakkeit
voidaan myydä.
Rakentakamme osuusliikettämm
niiden suomalaisten työläisten;, j
farmarien kunnioittamiseksi, jotk
osuusliikettämme rakentaessa käsi
tiyät kokemuksiensa- perusteell
täällä ja entisessä kotimaassaai
että yhtenäisyydessä on voima. •— i
Nordstrom..
PÄIVÄN PÄKINÄ
Armoa oikeuden aseme^a
Intiassa tuntunut
maanjäristys
New Delhi- — Täällä tuntui maan­järistys
noin kolmen minuutin ajan
viime keskiviikkona. Tuhannet ih­miset
pakenivat kaduille paniikin
valtaamana.
New Delhin meterologiselta ase­malta
ilmoitettiin keskiviikkona, et­tä
maanjäristys oli voimaltaan kohv
talaisen voimakas.
tulenarkoja paikkoja, laitteita tai aineita; niin hänen velvollisuutensa
itseään ja omaisiaan kohtaan on huomauttaa siitä talonomistajalle,
tai viranomaisille ellei omistajalle ilmoittamisesta, ole apua.
. Jokatapauksessa voidaan tulipalojakin paljon välttää ja torjua
jos kiinnitetään riittävästi huomiota asiaan.
Tiistaina Julkaistussa melko vaati-:
mattomassa uutistledossamme kerrot--
tUn asiallisesti pxihuen, että yhdys­valtalaisten
sotamiesten, tai paremT
minkin alokkaiden hengen hintaa on
uudelleen noteerattu ja havaittu, että
korkean sotaoikeuden : alkalsemmjn
määrittelemä hinta oli aivan koh­tuuttoman
korkea.
Kysymys on kersantti^ Mathew C.
McKeonlsta, - Joka. vihne. < elokuussa^
tuomittiin peräti- yhdeksäksi: kuukau­deksi
tlllei^jältä lukemaan Ja sen Ii-^
saksi kunniattomana hylkynä erotet­tavaksi
Yhdysvaltain merijalkaväen
palveluksesta.
Kuten aikaansa seuraavat lukijat
muistavat, kersantti M(Kepn sai: tä­män
ankaran tuomion Jonnin jouta­vasta
Jutusta, eli Vvirkavlxheestä'',: Ja
slifö kun oli ollut luvattomana aikana
herran viinlmäen lasitöissä.
(KetsanttI McKeonla syytettiin siitä,
että liän' oli : vilnapäissään eräänä
yönä; tarkemmin sanoen huhtikuun
puolivälissä herran vuonna 1956, vie­nyt
mieheni- yölliselle' rangaistus-marssille,:
millä matkalla kuoli huk­kumalla
kuusi, yhdysvaltalalslk^merir
Jalkasotamleskokelasta eli alokasta; v
Kuten odottaa sopii, •. kersantti Mc-
Keon: vapautettiin elokuun: alussa p i ­detyssä
: sotaoikeuden kuulustelussa
miestapposyytteestä, mutta liavaittiln
kuitenkin syyllistyneen sekä laimin-^
lyöntiin että väkijuomien nauttami-seen.:
palveluksessa ollessatm; >Ja'
näistä "erreykslstä" tuomittiin ker­santti
'McKeon - yhdeksäksi kuukau-'
deksi vankilaan ja kunniansa menet-täneenä'erotettavaksi
merijalkaväestä. «
' Tämän:: ankaran: tuomion johdosta
.— Ja pieni: laskuesimerkki, osoittaa;
että - kersantt^lolnen sai 4S päivää
vankeutta kutakin henkensä.jhenetr
tänyttä ankasta.kohti^ — .Yhdysval-:
tain merijalkaväen eläkkeellä oleva
kenraaliluutnantti Lewis B. Pulleri sa­no!,
että v'^merijalkäväki. tulee katu-maan
sitä kun se nosti syytteen sota­oikeudessa
kersantti Mt^eonla vas­taan"
moisista "erreykslstä". ,
"Itte" tämä karski sotakersantti
"kuvasi; (sotaoIkeudessaX Itkien ja
vapisten -huhtikuun 18 pn kuoleman-marssia"
- kuten :AP;n uutlstiedossa
kerrottiin "jnielenlilkutuksen ^a kyy­nelten
sumentaessa hänen silmänsä,
eikä hän voinut enää jatkaa . . ."
Nyt. kuteU: sanottu, on tapahtumaa
uudelleen noteerattu Ja sen perusteel­la
havaittu, että'^Yhdysvaltain: meri­jalkaväen
alokkaan hengen .hinta on
ainoastaan viisitoista: päivää vankeut-'
ta kappale, yniA puolen "koukun^
virka-alennus päästä.
Tolsin: sanoen; korkein tahto on
tutkinut rasiaa. Ja tullut siihen loppu­tulokseen;;
että yhdeksän kuukauden
vankilatuomion : asemasta - kuuden
alokkaan hengen menetykseen- Johta­neesta
rerreyksestä" riittää kolmen;
kuukauden^ vankilatuomio: v—^ .mistä
kertyy kokonaista IS päivää kutaUn
alokasta kobti.
Samalla kuultiin se Ilosanoma; että
kersantti McKeonia* e l - erotetakaan
kunniattomana hylkynä: merijalka-i^
estä,: vaan: häneltä otetaan vain;
pois kecsantin kolme koukkunauhaa.
tahtoo sanoa, puoli koukkua kutakin
menetettyä alokasta kohtL
. J a kuten uutlstiedolssa on kerrot
tu.. kersantti McKeon vapautuu mat
raskuun^ neljäntenä päivänä vankOas
ta Ja Jatkaa palvelustaan ilman kSsi
varressa komeilleita . "koukkuja''. K
kuten hän itse qn sanonut:
''Katson sen olevan oikeudeiunukai
sei) > tuomion Ja varsin' kohtuulUse]
tuomion . . . Yritän olla paras ilvl
mies merljalkaväessä." *
Kaikki tätha palauttaa mleleeimh<
yllämainitun kenraalt-Ptdlezin' aikai
semman '^rustelun" siitä, miksi hä­nen
mleles^än ei olisi kersantti MC
Keonla pitänyt lainkaan -raahata so
taolkeuteen. Sanoi kenraali Puller~sll
toin:
"Minun mielestäni syy; miksi ame^
rikkalalset sotilaat kunnostaottd^'
niin kehnosti Korean: sodassa; John»
pääasiassa yöfaarjoltusten puutteet
Jos.mielimme .voittaa senraavan^.eo''
dan, iininun mielestäni < on Jäzje^^
tävä 50 piosenttia harJoituksista^-y&'
harjoItuksIksL-Kalken
tapahtuneen - p e r n^
meillä ei siis ole mtrata; inali(i(Alisuut*
ta kuin todeta, että/armo on nyt kul­kenut
oikeuden asemesta; jotta toteu­tuisi
kenraali Pulärin>'toivomus ttde-van
sodan 'Uittamisesta."
^ sansäkonra.