Vapaus, April 4, 1963

              I
1
OVJ
t i l i
käj
y l i
lei^
ja
ma
ne
M
nli
hi)
H
:vcf
kg
>:ka
toi
uii
mi
75
tili
sai
sie
11
k i i
Sa
ha
PO
90
as
loli
pu
^kä
en
no
T l
A.
Y.
T.
E.
J .
R.
TSf,
R
M
vi,:; ,
NL:n ja .Kiinan kiistakysymyksistä
ystävälliselle yhteistyölle maittem­me
välillä . . . Yhdistämistä varten
on ;eimen kaikkea selvitettävä, mitä
yhteistä meillä on suhtautumisessa
peruskysymyksiin, on molemmin-puolin
kunnioitettava kunkin maan
saavutuksia- ja kokemusta sosialis­tisessa
rakennustyössä erilaisissa
historiallisissa olosuhteissa." Kirjoi­tuksessa
todettiin, että "Jugoslavia
otii saavuttanut tärkeitä menestyk­siä;
sosialismin rakennustyössä; Sa­malla,
Jugoslavia harjoittaa aktiivis-
Ur toimintaa -kansainvälisissä asiois-
. sa".; Tämä on kirjoitettu kuusi vuot­ta
sitten. Kuinka voidaan nyt, edel­lä
esitettyjen tosiasiain valossa, jot­ka
ovat todisteena 'myönteisistä
muutolcsista Jugoslaviassa,. väitjtää,
että sosialistiset saavutukset on siel­lä
menetetty? .."^
Tämän—tai tuon järjestelmän
luonteen arvioinnissa ei voida su­vaita
' subjektivismia ja mielivaltaa.
On olemassa objektiiviset tieteellis
s e t / k r i t e e r i o t tämän kysymyksen
ymmärtämistä varten. Kaikki tietä­vät,
• eitä Jugoslavian työtätekevät
suorittivat kommunistien johtami­na^
j o ' k a n s a l l i s e n vapaustaistelun
kestäessä syvälle käyviä vallanku­mouksellisia
uudistuksia maassaan.
Tärkein saavutus oli varsinaisten,
tuotantovälineiden siirtyminen yh-teiskiinnan
omistukseen, -työväen­luokan
ja työtätekevän talonpoi-kaistoii
vallan: pystyttäminen maa­han.
'Närää saavutukset on säilytet­ty,
ja sittemmin on saavutettu me­nestystä
talouselämän kehittämises­sä
ja kansan hyvinvoinnin kohotta­misessa.
Jugoslaviassa ei ole enää
aikoihin ollut tilanherrojen ja ka­pitalistien
luokkia, ei ole kapitalis­tisia
tuotantolaitoksia ei ole mitään
ulkomaalaisia teollisuus- tai muita
yrityksiä eikä toimilupia. Vuonna
1961:..;. yhteiskunnallisen sektorin
OSQUS;^ kokonaistuotannosta oli 76
pröä^fittia ja 75 prosenttia kansan­tulosta.
EBIÄllELISYYDET EIVÄT S AA
ESTÄÄ YHTEISTYÖTÄ
I N K P . ei ole salannut eikä salaa,
-että.^suhteissä Jugoslavian kommu-nistieJT
liittoon on edelleen erimie-li^
y^lisrä eräissä ideologisissa ky­symyksissä,
jotka näkyvät myös J K -
tiCohjelmassa. Tästä toveri N . S.
Hrushtshev puhui avoimesti SNT-Li)-
korkeimman neuvoston istun­nossa.
N K P on arvostellut ja tulee
vastaisuudessakin kohdistamaan ar­vostelun
J K L n eräiden politiikko­j
en yrityksiin samastaa sosialistis-tep:
maiden kansojenyhteisö ja soti-lasblokki
'ja itse asiassa asettaa yh­täläisyysmerkki
ensinmainitun- jk'
NATGft väliUe, sillä tällainen sa-mbstaaipnen
merkitsee loittonerais-ta
mSrxilais-leniniläisistä, luokka-asemista.
; ,
Toisaalta N K P samalla katsoo, et­tä'
sosialististen maiden olisi edis­tettävä'
sosialismin asemien lujitta­mista
Jugoslaviassa sekä J K L n ja
kansajiiivälisen kommunistisen liik-keen^
suhteiden parantamista marxi-lais-
lehiniläisellä perustalla. Tämän
prosessin kehitys riippuu luonnoUi-sesti-.
ennen kaikkea Jugoslavian
kommunistien liiton ja sen johdon
asennoitumisesta. Ei voi olla mi-täari*
epäilyjä siitä, että suhteiden
paraneminen Jugoslavian ja mui­den
sosialististen maiden välillä
Vtflivislaa sosialismin - asemia Jugo­slaviassa
sekä sosialismin järjestel­m
i n voimia j a on sosialismin kaik­kien
maiden etujen mukaista. '
Mitä tapahtuisi, jos jokainen
kommunistinen puolue alkaisi •
jnieliyaltaisesti karkottaa toisia
kommunistisia puolueita sosialis­mista
ja vaatia niiden erottamis­ta
kommunistisen liikkeen riveis­tä
tai, peräti kieltää kokonaisilta
Kansoilta oikeuden yhteistyön
harjoittamiseen sosialismin ra-gentämisessa?
Se voisi väistämät­tömästi
jarruttaa vakavasti maa-illman.
vallankumouksellista pro-'
sessia ja taistelua uuden järjes­telmän,
uuden yhteiskunnan luo­misen'
puolesta. Minkä hyväksi
pitäisi työntää pois, kapitalismin
I d r i f n , kansoja, jotka pyrkivät
parantamaan ystävällisiä suhteita,
lujittamaan yhteistyötä ja yhte­näisyyttä
kanssamme? Tällainen
menettely, merkitsee, että suvai­taan
pahimmantyyppistä kaava-oppisuutta,
että uhrataan reaali­sia
poliittisia etuja sosialismin
puolesta käytävässä taistelussa
'.'marxismin-leninismin puhtaudes­ta"
huutavien kovaäänisten koru­lauseiden
varjolla. Mutta teoriam-
; me todellisen puhtauden ja te­hokkuuden
puolustaminen on
taistelua sosialismin Ja kommunis­min
menestyksellisen rakentami­sen
puolesta, sen kannattajien ^ri­vien
laajentamisen puolesta, kaik­kien
niiden voimien yhdistämisen
puolesta, jotka esiintyvät sosia­lismin,
laajimman mahdollisen
imperialisminvastaisten rintaman
muodostamisen puolesta.
•NKP on aina varjellut pyhästi
marxilais^leniniläiscn opin puhtaut­ta
kehittäen sitä luovalla tavalla,
• uusiin historiallisiin olosuhteisiin
soveltaen. $c taisteli menshevismiä
_ja trotskilaisuutta, oikeisto- j a "va-
~scniriiisto"-oppQrtunismia vastaan
omassa maassaan, l l l Internationa-len
opportunismia^ sosialidemokra-tismia,
revisionisteja, lahkolaisia ja
kaavaoppisia vastaan : kansainväli­sellä
areenalle. Puolueemme tulee
vastaisuudessakin esiintymään päät­tävästi
kaikkia niin oikealta kuin
"vasemmaltakin" tulevia marxismi-leninismistä
poikkea jia vastaan.
ON,NÄHTÄVÄ SEKÄ
REVISIONiSMI ETTÄ
KAAVAOPPISUUS
Moskovan neuvottelujen julkilau
suma korosti voimakkaasti, julis­taessaan
taistelun revisionismia —
päävaaraa: vastaan, että on välttä­mätöntä
taistella myös kaavaoppi-suutta
j a lahkolaisuutta vastaan,
j Niinpä henkilö, joka korostaa
vain revisionismin vaaraa eikä edes
mainitse taistelua kaavaoppisuutta
vastaan^ käsittelee yksipuolisesti
julkilausumaa ja vääristelee sitä.
Kuten tiedetään, julkilausumaan
kirjoitettiin useiden puolueiden eh­dotuksesta
jo silloin selvästi ilmen­neen
tendenssin erittelyn pohjalta-:
' Kaavaoppisuus j a lahkolaisuus teo­riassa
j a käytännössä voivat samoin
muodostua päävaaraksi erillisten
puolueiden tässä tai toisessa kehi­tysvaiheessa
ellei niitä vastaan käy­dä
johdonmukaista taistelua. Ne
ri istävät vallankumouksellisilta puo*
lueilta kyvyn . kehittää marxismia-leninismiä
tieteellisen analyysin
pohjalta ja soveltaa sitä luovalla
tavalla konkreettisten olosuhteiden
mukaisesti, ne eristävät kommunis­tit
laajoista työtätekevien joukoista^
johdattavat ne passiiviseen odotte­luun
tai vasemmistolaiseen seikkai­luun
vallankumoustaistelussa, estä­vät
arvioimasta oikeaan aikaan ja
oikein muuttuvaa tilannetta ja uut­ta
kokemusta,' käyttämästä hyväksi
kaikkia mahdollisuuksia työväen­luokan
ja kaikkien demokraattisten
voimien voiton eduksi, taistelussa
imperialismia, taantumusta ja so­dan
vaaraa vastaan, j a siten ne häi­ritsevät
kansojen oikeudenmukai­sen
taistelun pääsyä voittoon." Elä­mä
osoittaa^ että on taisteltava
päättävästi niin oikeistolaista kuin
"vasemmistolaistakin" opportunis­mia
vastaan, joka nykyään ei ole
sen vähemmän vaarallinen kuin re-visionismi.
Virheiden arvostelun tarkoitukse­na
ei ole ainoastaan puolustaa kom­munistisen
liikkeen oikeaa marxi-lais-
leniniläistä linjaa, vaan myös
auttaa niitä, jotka ovat tehneet v ip
heitä, korjaamaan ne.
E i voida sallia joidenkin
mysten käsittelyn yhteydessä sn-vaitsemattomnutta
ja katkeroita^:
mista, se jo6taa kiertämättä lahr
kolaiseen rajoittuneisuuteen ja
ahdaskatseisuuteen, eikä ensin­kään
edistii maailman kommunis­min
voimien lujittamista, vaan
päinvastoin horjuttaa yhtenäisyyt­tämme.
Ristiin naulitseminen,
virheiden korjaamisen huomaa­matta
jättäminen ja loputon jan­kuttaminen.
niistä on poliittisen
pakkotuomion menetelmiä, jolla
ei ole mitään yhteistä leniniläis­ten
periaatteiden kanssa. Kom­munististen
puolueiden välisissä
suhteissa on osoitettava enem­män
suvaitsevaisuutia, tahdik­kuutta,
enemmän joustavuutta tii­viin
yhteenliittymisen hyväksi
marxismin-leninismin periaattei­den
pohjalla.
Kommunismin kannattajien kar­simisen
j a kommunismista poistyön-tämisen
politiikka e i ole leniniläis­tä
politiikkaa. Lienee tarpeetonta
muistuttaa, miten leppymättömästi
V. I. Lenin taisteli oikeistolaista ja
"vasemmistolaista" opportunismia
vastaan. Mutta nimenomaan Lenin
ei säästänyt mitään ponnistuksia
auttaakseen harhautuneita tai ereh­tyneitä
tajuamaan harhansa ja vir­heensä
ja palaamaan kommunisti­sen
liikkeen riveihin. Voisimme vii­tata
esimerkkiin, miten Lenin ar­vosteli
englantilaisten, saksalaisten,
hollantilaisten ja muiden kommu­nistien
vasemmisto-opportunistisia
virheitä. Sillä eihän voida kieltää,
että sen jälkeen Lenin, meidän puo­lueemme
ja muutkin veljespuolueet
jatkoivat hedelmällisesti yhteistyö­tä
Kominternin puitteissa niiden
kanssa, jotka Jieistä olivat tulleet
oikealle tielle. —
Lenin piti välttämättömänä edel­lytyksenä
menestykselliselle taiste­lulle
revisionismia ja lahkolaisuut­ta
vastaan niin erillisissä puolueis­sa
kuin koko maailman kommunis­tisessa
liikkeessäkin sosialististen
vallankumouksen yleisten lainmu­kaisuuksien
ja kunkin kansakun­nan,
kunkin valtion konkreettisten
erikoisolosuhteiden oikeata yhtcen-soveltamista.
Palautamme mieliin,
että Lenin, määritellessään Komin­ternin
toiminnan luonnetta, kirjoit­ti
vuonna 1920: ^ . . Kommunisti­nen
Internationale ja sen toimeen'
paneva komitea ovat kaikessa työs
sä luonnollisestikin velvolliset otta­maan
huomioon kaikki monivivah­teiset
olosuhteet, joissa eri puo­lueet
joutuvat taistelemaan ja toi­mimaan
. . . " (Teokset, osa 31, sivu
186).
Sjvi) 4 Torstaina, huhtik. 4 p. — Thursday, April 4,1963
E R I A R V O I S U U D EN
A I N E K S E T POISTETTU
K a i k k i tiietävät, että puolueemme
teki aloitteen todella leniniläisten
periaatteiden palauttamiseksi uu­delleen
voimaan sosialististen mai­den
ja kommunististen puolueiden
välisissä puhteissa. Nimenomaan
N K P n aloitteesta poistettiin eriar­voisuuden
ainekset, joita oli Sta­linin
aikana sosialististen maiden ja
veljespuolueiden välisissä suhteissa.
On sanottava suoraan, että Stalin
teki virheitä kansallisuuskysymyk.
sessä, mihin Lenin viittasi Kansal­lisuuskysymyksen
ratkaisemisen yh­teydessä
omassa maassamme Lenin
pani merkille Stalinin viettymyksen
virkavaltaisuuteen ja katkeroitunei-suuteen
korostaen, että "katkeruus
esittää yJeensä politiikassa kaikkein
pahinta osaa" (Teokset, osa 36, sivii
554).. _ .
N K P on poistanut kjertäkaikkises^
ti omasta puolueestaan stalinilaisen
karkottamisen menetelmän ^ ' n i i h in
nähden, jotka taistelevat' vilpittö­mästi
kommunismin puolesta, vaik­ka
tekevätkin joitakin virheitä.
Ifuolueemme on pysynyt perään­antamattomana
kommunistisen liik­keen
teorian j a käytännön periaat­teellisissa
peruskysymyksissä, mut­ta
samalla se. on tehnyt ja tekee
edelleen kaikkensa saadakseen epä­röivät
tai virheitä tehneet henki­löt
vakuuttuneiksi, vetääkseen hei­dät
sosialismia puolustavien taiste­lijoiden
riveihin. Kaikki täniä kos­kee
luonnollisestikin niitä, jotka
korjaavat virheensä; Jbs taasen jot­kut
kulkevat jatkuvasti väärää tie­tä,
pitävät tiukasti kiipni virheis­tään
ja varsinkin jos he syventävät
niitä vielä entisestään, loittonevat
yhä kauemmaksi marxismista-leni­nismistä,
n i i n heitä vastaan on tais­teltava
edelleen ja vieläpä tehostet­tava
päättäväistä taistelua.
E R I M I E L I S Y Y D E T EIVÄT
OLE VOITTAMATTOMIA
Jos noudatetaan leniniläistä suun­taa
periaatteellisella pohjalla ta­pahtuvaa
kommunistisen liikkeen
tiivistä yhteenliittämistä kohtia niin
silloin on tarjolla kaikki tarpeelli­set
edellytykset kaikkien mahdolli­sesti
syntyvien vaikeuksien ja eri­mielisyyksien
voittamiseen. Emme
voi yhtyä käsitykseen, että kommu­nistinen
liike olisi "kuilun' partaal­la''.
Sellaiseen arvioon ei ole aihet­ta.
Tietysti N K P kuten muutkin
veljespuolueet pahoittelee syväsr
ti kommunistisen liikkeen riveis­sä
eräissä tärkeissä kysymyksissä
esiintyviä "erimielisyyksiä. Mutta
' ovatko nämä. -erimielisyydet voit­tamattomia?
SyvSnvakaumuksem- ;
me mukaan k a i k k i , mikä yhdistää
Neuvostoliiton kommunistista
puoluetta,: Kiinan kommunistista
puoluetta, kaikkia marxilais-leni-niläisiä
puolueita on verrattomas- .
ti paljon suurempaa ja merkityk­sellisempää
kuin olemassa olevat
: erimielisyydet.
Kiinalaisten tovereiden lausun­noissa
korostetaan, että he noudat­tavat
kommunististen ja työväen­puolueiden
edustajien julistuksessa
ja julkilausumassa esitettyjä peri­aatteita,
että K i i n a n kommunistinen
puolue p y r k i i estämään uuden maa­ilmansodan
ja uskoo sen olevan
reaalisesti saavutettavissa, että se
kannattaa yhteiskuntajärjestelmil­tään
erilaisten valtioiden rauhan­omaista
rinnakkainoloa ja tunnus­taa
mahdolliseksi käyttää taistelus­sa
proletariaatin diktatuurin pystyt­tämisen
puolesta aseellisten muoto­jen
ohella myös rauhanomaisia tais­telun
muotoja. Jos kiinalaiset tove­rit
ovat näissä aikamme peruskysy­myksissä
yhtä mieltä N K P : n ja mui­den
veljespuolueiden, kanssa, niin
eikö ole ilmeistä, että on tarjolla
kaikki tarpeelliset edellytykset val­litsevien
erimielisyyksien selvittä­miseen?
\
Marxilais-leniniläiset ovat aina
erottaneet toisistaan kansainvälisen
kommunistisen liikkeen strategian
ja taktiikan kysymykset. Luokka­taistelu
riistoa ja kapitalismia vas­taan,
sosialismin ja kommunismin
voiton, kansallisen vapaustaistelun
voiton puolesta, imperialististen so­tien
vastustaminen —^sellainen on
kommunististen puolueiden yhte­näisen
strategian perus'ta. Mitä tu­lee
taktillisiin kysymyksiin, yhteis­ten
päämäärien saavuttamisen puo­lesta
käytävän taistelun muotoihin
ja menetelmiin, n i i n niitä puolueet
voivat soveltaa eri tavoin konkreet­tisista
olosuhteista, paikasta ja ajas­ta
riippuen. Kommunististen puo­lueiden
tulee arvostella erittäin va­rovaisesti
taktiikkaa j a taistelume-netelmiä,
joita tämä tai tuo puolue
valitsee omien historiallisten, talou­dellisten,
maantieteellisten tai mui­den
olosuhteiden nojalla ja kan­sainvälisen
vapaustaistelun koke­muksen
huomioon ottaen. Kukaan
ei tunne jonkin maan olosuhteita
paremmin kuin tuntee kyseisessä
maassa toimiva kommunistinen
puolue. Katsantokantojen yhtenäi­syys
peruskysymyksissä, strategisis­sa
kysymyksissä on pohja marxi-lais-
leniniläisten puolueiden yksi­mielisyydelle
ja yhtenäisyydelle.
Toisaalta veljespuolueet pyrkivät
tietysti saavuttamaan yhtenäisyy­den
myös kansainvälisellä areenal­la
käymänsä taistelun taktiikan ky­symyksissä,
voittamaan näissä ky­symyksissä
esiintulevat erimielisyy­det
siinä mielessä, että >hteisesti
suunniteltaisiin sellaisia taistelun
muotoja ja menetelmiä, jotka teki­sivät
mahdolliseksi saavuttaa tehok­kaimmin
strategiset päämäärät. ^
Ottaen reaalisesti huomioon muo­dostuneen
tilanteen ja tulevat nä­köalat,
' meidän on kiinnitettävä
suurta huolenpitoa tosiasiallisten
suhteiden kehittämiseen ja täydel-listämiseen
kommunististen puo­lueiden,
sosialististen kansojen vä­lillä,
tehokkaiden menetelmien ja
keinojen kehittämis^tä syntyvien
erimielisyyksien
voittamiseen.
ja"^ ' vaikeuksien
MITÄ N Y T O N TEHTÄVÄ?
Mitä on tehtävä, jotta nyt vallit-sevat
ja mahdollisesti tulevaisuu­dessa
syntyvät erimielisyydet- eivät
heikentäisi yhtenäisyyttämme, että
liikkeemme ke'hittyisi ja vahvistui­si,
esiitityisi aina yhtenäisenä rin­tamana
yhteistä vihollista — impe­rialismia
vastaan?
Tärkein mitä tarvitaan, on se,
että kaikissa tilanteissa pidetään
: lähtökohtana sitä yhteistä, mikä
yhdistää meitä,. pidetään lähtö­kohtana
yhteistä luokka-asemaam­me,
strategisia päämääriämme, >
marxismin-leninismin periaattei­ta.
E i saa unohtaa, että kommu­nististen
puolueiden ja sosialis­tisten
maiden välillä syntyvillä
erimielisyyksillä on loppujen lo-
. puksi, niin vakavilta kuin ne tä-
^ nään voivatkin tuntua, vain yksi­tyiseen
seikkaan rajoittuva mer­kitys
verrattuna siihen perusta­vaan,
joka liittää meidät yhteen
ikuisiksi ajoiksi. Jos pidämme ai-na
ohjeenamme tämän kiistatto­man
totuuden ymmärtämistä, niin
kaikki mahdolliset erimielisyydet
voitetaan, kommunistisen ' liik­keen,
sosialististen maiden yhte­näisyys
turvataan.
Velvollisuutemme on tehdä kaik­kemme
sosialististen kansojen lä­hentämiseksi
toisiinsa, / lujittaa ta­loudellista,
poliittista ja sivistyksel­listä
yhteistyötä niiden välillä, myö­tävaikuttaa
niiden liittymiseen yh­tenäiseksi
veljesperheeksi. Kom^
munisteina meillä kaikilla on suuri
vastuu omien kansojemme, maail­man
sosialismin, koko ihmiskunnan
edessä siitä, että aikaansaadaan
malliesimerkki aidon veljellisistä
suhteista sosialististen maiden k a iu
sojen välillä. Sillä ei ole merkitys­tä
ainoastaan meidän maillemme,
vaan sillä on oleva valtava vaiku­tus
maailman kehityksen-koko kul­kuun.
Sosialististen, maideii kommunis-.
tisilla j a työväenpuolueilla on joh­tava
asema noissa maissa. Ne kan­tavat
vastuun paitsi oman' puo-"
lueensa toiminnasta, myös maan ko-:
ko taloudellisesta j a sosiaalipoliitti­sesta
kehityksestä, siitä miten sen
suhteet järjestyvät muihin sosialis­tisiin
valtioihin.
Taloudellisen yhteistyön kehitys,'
tavaranvaihdon kasvu, yhä laajem­pi
sosialistinen työnjako, yhteistoir
minta ja erikoistuminen — ovat
elintärkeitä ongelmia jokaiselle so­sialistiselle
yhteisölle. Taloudellis­ten
suhteiden vakavuus j a varmuus
on ehdoton vaatimus jokaisen sosia­listisen
maan ja koko sosialistisen
talousmaailman , menestyksellistä
kehittymistä varten. Tästä syystä
onkin ymmärrettävää, että ei voida
sallia ideologisissa kysymyksissä i l ­menneiden
erimielisyyksien mekaa­nista
siirtämistä taloudellisten ja
valtiollisten suhteiden alalle. So­sialististen
maiden kansojen väliset
suhteet rakentuvat jo tässä vaihees­sa
vuosisadoiksi eteenpäin. Tästä
syystä meidän on kaikissa olosuh­teissa
jatkuvasti huolehdittava fa-loudellisten,
kulttuuri- ja poliittis­ten
suhteittemme lujittamisesta.
K A S V A T U S K A N S O J EN
YSTÄVYYTEEN
Me kommunistit voimme väi­tellä
keskenämme. Mutta kaikis­sa
olosuhteissa meidän järkky­mättömänä
periaatteena, pyhänä
velvollisuutena on kasvattaa kun­kin
maan kansoja syvään solidaa­risuuteen
sosialistisen yhteisön
kaikkiin kansoihin nähden. Olem-
' me velvollisia istuttamaan kansoi­hin
rakkautta paitsi omaa maata,
myös muita sosialistisia maita
kohtaan, jotta jokainen ihminen
tuntisi itsensä sekä oman maansa
että koko maailman sosialistisen
yhteisön partiootiksi.
Eräissä ideologisissa ja taktiikan
ky.symyksissä ilmeineviä erimieli­syyksiä,
joita syntyy kommunistis­ten
puolueiden välillä, ei tule käyt­tää
sosialististen maiden välillä kan­sallistunteiden
ja ennakkoluulojen,
epäluoitamuksen ja eripuraisuuden
iietsonnan lähteenä. Sosialististen
maiden kommunististen puolueiden
suoranaisena velvollisuutena on
kapattaa kansoja kuolemattoman
tunnuksen "Kaikkien maiden pro­letaarit
liittykää yhteen!" henges­sä.
Maissa, joissa on vallassa työ­väenluokka,
työtätekevät, on luotu
parhaimmat edellytykset kansojen
yhdistymiselle, veljelliselle ystä­vyydelle
ja keskinäiselle avunan­nolle.
Tunnuksen ' K a i k k i e n mai­den
proletaarit liittykää yhteenj!"
todiellinen noudattaminen merkit­see,
että ei minkäänlaisissa olosuh­teissa
sallita nationalismia, kasva­tetaan
joukoissa leppymättömyyttä
nationalistista politiikkaa kohtaan,
jota ovat .noudattaneet ja noudatta­vat
luokkavihoUisemme — kapita­listit
ja suurtilanomistajat.
Ottaen kaiken vastuun N K P ju­listaa,
että se ei ole koskaan ot-eikä
jtule ottamaan .;^tSän
askelta, joka saattaisi kylvää
maamme kansojen keskonteen vi­hamielisyyttä
muita; kansoja koh­taan.
Päinyasfoin, kaikissa olo­suhteissa
puolueemme tekee järk­kymättä
ja johdonmukaisesti tun­netuksi
väestön keskuudessa in-täriutiona^
ls^, sosialististen ja
nomiffieiiF :^nBBfcS^<Jkansojen suuren
ystävyyden aatteita, r
Olemme vakuuttuneita siitä, että
kommunistisessa liikkeessä, synty­neet
erimielisyydet ovat väliaikais­ten
tekijöiden aiheuttsnnia, eivätkä
ne saa kehittyä syväöisekisi kion-fliktiksi.
Jos osoitetaan hyvää tah­toa
erimielisyyksien selvitfämisek-si^
niin mitkään vaikeudet eivät voi
estää sitä, että kuljemme rinta rin­nan
yhteistä tietä kohti yhteistä
päämäärää.
P E R I A A T T E E T , J O I L LE
YHTENÄISYYS R A K E N T UU
Moskovan neuvotteluissa on
laadittu periaatteet marxilais-le-niniläisten
puolueiden keskinäi­sistä
suhteista nykyisissä oloissa.
Mitkä ovat' nämä periaatteet? Us- >
koUisuus marxismille ja leninis­mille,
proletariaatin internationa­lismille;
jokaisen puolueen tasa­veroisuus
ja itsenäisyys;" yhtenäis­ten
näkökantojen ; suunnittelu
konsultaatioiden avulla ja yhteis- '..
ten toimenpiteiden laatiminen
taistelussa yhteisten päämäärien
puolesCa; veljespuolueiden neu­votteluissa
yhteisesti tehtyjen ar­viointien
j a johtopäätösten soli­daarinen
noudattaminen; jatkuva
huolenpito kansainvälisen kom­munistisen
liikkeen yhtenäisyy­den
lujittumisesta, kaikkien toi­menpiteiden
estäminen, jotka
saattavat rikkoa tätä yhtenäisyyt­tä.
Jos kaikki puolueet ovat us­kollisia
näille periaatteille, niin
kommunistisen liikkeen yhtenäi­syys;
tulee olemaan luja ja järk­kymätön.
Neuvostoliiton kommunistinen
puolue, kun syntyy yksiä tai toisia
kysymyksiä puolueiden ja meidän
puolueemme välillä, pitää lujasti
^ohjeenaan liikkeemme yhtenäisyy­den
etuja, pyrkii ratkaisemaan nä­mä
kysymykset neuvottelujen j a to­verillisen
midipiteiden vaihdon
avulla^ Kaikki tietävät, miten pal­jon
kärsivällisyyttä ja. pitkämieli­syyttä
N K P osoitti Albanian työn
puolueen johtoa' kohtaan. Huoli­matta
siitä, että se alusta pitäen,:
jolloin \erimielisyyd.et kävivät ilmi,
otaksui avoimen vihamielisei) asen­teen
, N K P : e e n nähden, puolueem­me
teki ° Useampaan kertaan aloit­teen
.neuvottelujen järjestämiseksi
kiistakysymysten selvittämistä var­ten.
Albanialaiset johtajat kuiten­kin
torjuivat kaikki ehdotuksemme^
He poikkesivat yhä kauemmaksi ja
kauemmaksi marxismi-leninismistä
sekä proletaarisen internationalis­min
periaatteista. Tästä huolimatta
toveri N. S. Hrushtshev, puhues­saan
Saksan sosialistisen yhtenäi-syyspuolueen
VI edustajakokouk­sessa,
uudemman kerran toisti sa­nat.
Jotka hän lausui N K P : n kes­kuskomitean
toimintakertomuksen
yhteydessä X X I I puoluekokoukses­sa:
Jos Albanian johtajiUe ovat kal­liita
oman kansansa edut sekä A l ­banian
sosialismin rakentamisen
asia, • jos he haluavat ystävyyttä
N K P : n kanssa, kaikkien veljespuo­lueiden
kanssa, niin heidän on luo­vuttava
virheellisistä katsantokan­noistaan
sekä palattava yhtenäisyy­den
ja kiinteän yhteistoiminnan
tielle sosialistisen yhteisön veljes-perheessä,
yhtenäisyyden tielle ko­ko
kansainvälisen kommunistisen
liikkeen kanssa. Täten tuli osoite­tuksi,
että puolueemme pitää ovet
avoinna erimielisyyksien selvittelyl­le
Albanian työn puolueen johta­jien
kanssa. Tämä on esimerkki to­della
leniniläisestä suhtautumisesta
syntyvien vaikeuksien ratkaisemi­seen,
todellisesta leniniläisestä pe­riaatteellisuudesta
kamppailussa
kommunistisen . l i i k k e e n yhteisen
linjan puolesta.
Maailman kommunistisen liik­keen
kehityksen käytäntö on luonut
erilaisia muotoja ja. menetelmiä eri­mielisyyksien
poistamiseksi j a yh­teisen
linjan saavuttamiseksi" —
kahden tai useamman puolueen
edustajien tapaamiset, keskinäiset
neuvottelut, puoluevaltuuskuntien
vaihto ja puolueinformaatiot, puo­luejohtajien
henkilökohtaiset tapaa­miset,
keskinäinen osallistuminen
edustajakokousten ja konferesssien
työhön, yhtenäinen tieteellis-teo-reettinen
ja julkaisutoiminta. Mar-xiiais-
leniniläisten puolueiden ko­kemusten
vaihdon, aikamme ajan­kohtaisten
kysymysten yhteisten
katsantokantojen muovailun, vallan­kumouksen
teorian rikastuttamisen
tärkeimpänä muotona ovat marxi-lais-
leniniläisten puolueiden kan­sainväliset
neuvottelut
Koulutus ja t y ö käsi
kädessä Kuubassa
NKP KANNATTAA
UUTTA NEUVOTTELUA
Neuvostoliiton kommunistinen
puolue oli molempien Moskovan
neuvottelujen aloitteentekijänä.
NKP kannattaa nytkin uuden
neuvottelun koollekutsumista, jos
veljespuolueet kataovat seO' tar>
\ Havanna. — Canadalaisen Globe
and Mail-lehden kirjeenvaihtaja A l ­bert
Warson kirjoitti täältä äsket­täin:
'•• - • •': ,
Jose Antonio Echeverrian myllyl­lä
Havannassa oli ruokatunti. Työ­läiset
pelasivat pöytätennistä, kat--~
selivat -.televisiota,^lukivat sanoma­lehtiä
tai vaihtoivat hyväntuulisia
kompia keskenään. . r
"Ennen vallankumousta tämä.
osasto oli työläisten rajojen ulko­puolella'^
eräs koneenkäyttäjä huo­mautti
nyökäten lähistöllä oleviin
pankin konttoreihin päin, "se oli
vain; johtohenkilöitä varten."
Kuubalaiset, joista monet ovat pa­lanneet
Yhdysvalloista vallankumo­uksen
jälkeen, ovat innostuneet teh­taan
näytelmä-, tanssi- ja kuororyh-mistä
j a sen baseball- ja rata- ja
kenttäurheilujoukkueista. Taideluo-kat
ovat yleisiä kautta Havannan,
mutta ön silmäänpistävää, että maa­laustelineitä
ja öljymaalauksia saat­taa
löytää tehtaiden nurkista.
"Toivon, että aikaisemmat ame­rikkalaiset
omistajat lukevat artik­kelinne
ja havaitsevat mitä-olemme
tehneet heidän paikalleen", naures­keli
eräs kuubalainen. Mylly' tun­nettiin
aikaisemmin nimellä Bur-g
u s , F l o u r Mills, S.A. Amerikkalai­set
omistajat asensivat myllyyn an­tiikkisen
koneiston V. 1952, sanoi
oppaani. Koneisto oli aikaisemmin
palvellut viitisenkymmentä vuotta
meksikolaisessa myllyssä. Opas tu­tustutti
minut kellarissa olevaan
ten. Varaosat, improvisoidaan kone-pajoissat
Laitoksen insinööri sormeili las­kukonetta
ja ilmoitti, että tuotanto
on keskimäärin 90,000 säkkiä (pai­noltaan
200> paunaa) jauhoja kuu­kaudessa.
Ennen vallankumousta
tootanto oli 60,000 säkkiä. Laitos
tuotti myöskin 390 tonnia kuori­neen
jauhettua viljaa päivässä ver­rattuna
312 tonnin päivätuotantoon
aikaisemmin.
"Laitoksenne tuotanto on muut­tunut
vain hiukan, mutta työläisten
lukumäärä on kolminkertainen",
huomautin.
Insinööri sanoi työläisten käyttä­vän
kuusi tuntia kahdeksantunti^
sesta päivästään työhön ja kaksi
tuntia tehtaan luokkahuoneessa
missä he saavat kouluopetusta.
Eräs uteliaista työläisistä, jotka
olivat tulleet toimistoon, mainitsi
35 prosentin palkankorotuksen.
"Saimme 5 pesoa päivässä ennen
vallankumousta, nyt saamme 8.44",
hän sanoi. (Kuuba pitää kiinni to­dellisuutta
vastaamattomasta, teo­reettisesta
^kurssista jonka mukaan
yksi peso vastaa U S A : n dollaria).
Tehtaan palkat ovat nousseet ja
niiden ohella on saatu tiettyjä reu-naetuisuuksia,
mutta tuloksena on
että kuubalaisten on vaikea, saada
joitakin tarvikkeita he haluisivat
ostaa.
Kierroksellamme poikkesimme
uudessa pikku kahvilassa missä työ-konepajaan
joka oli varustettu k i i - laiset voivat syödä Kuuban oloissa
nalaisilla sorveilla ja j o k a tuotti va­raosia.
Asiat ovat samoin kautta Kuu­ban.
Varaosa ei ole paitsi sosialis­tisten
maiden tuottamia koneita var-koituksenmukaiseksi.
Puolueem­me,
kuien muutkin, marxilais-le­niniläiset
puolueet, on vakuuttu­nut
siitä, että neuvottelujen on­nistumista
edistäisi sen tarpeelli­nen
valmistelu. Nimenomaan tä­mä
on sanellut N K P : n keskusko­mitean
aloitteen avoimen pole­m
i i k i n : lopettamisesta veljespuo­lueiden
kesken. N K P lähtee siitä,
että on annettava ajan tehdä työ­tään,
se auttaa käsittämään kuka
on oikeassa ja kuka erehtyy,
auttaa poistamaan kaiken kasaan­tuneen,
sattumanvaraisen, pole­m
i i k i n kiivaudessa kertyneen, sel­vittämään
katsantokannat,, jotka
todella- kaipaavat-käsittelyä j a so­pimista.
Olemme vakuuttuneita,'
että tämä on tärkeä ehto kommu­nististen
ja työväenpuolueiden
neuvottelun valmistelun tiellä.
Puolueemme pitää tarkoituksen­mukaisena
suorittaa kaksipuolisia
ja laajempia tapaamisia, jotka soi­sivat
mahdollisuuden luoda parem­mat
olosuhteet kaikkien veljespuo­lueiden
neuvottelulle. N K P julistaa:
jos vastauksena tähän meidän aloit­teeseemme
mikä puolue hyvänsä,
riippumatta siitä miten merkittäviä
ovat meidän väliset erimielisyydet,
osoittaa., kiinnostusta kaksipuoliseen
tapaamiseen, — puolueemme on
valmis tällaiseen tilaisuuteen millä
tahansa molemmille osapuolille so­pivalla
tavalla J a mihin aikaan hy­vänsä.
Me kannatamme ilmenevien eri­mielisyyksien
todellista poistamista
ja täydellisen yhtenäisyyden saa­vuttamista.
E i riitä, että lopetetaan
avoin polemiikki ja jäädytetään ole­massa
olevat erimielisyydet, pysy-,
tellään entisissä asemissa. Puo­lueemme
kannattaa sitä, että pyrit­täisiin
aktiivisesti syntyneiden eri­mielisyyksien
poistamiseen, kaikin
toimenpitein edistettäisiin yhtenäi­syyden
lujittamista marxismin-le­ninismin
periaatteiden julistuksen
ja julkilausuman pohjalla.
"Marxismi-leninismi", sanotaan
julkilausumassa, "on yhtenäinen
suuri vallankumousoppi, johtotähti
koko maailman työväenluokalle ja
työtätekeville niideii suuren taiste­lun
kaikissa vaiheissa rauhan, va­pauden
j a paremman elämän, kaik­kein
oikeudenmukaisimman yhteis­kunnan
— kommunismin luomisen
puolesta. Sen suurena, luovana, uu­distavana
voimana on kiinteä yh­teys
elämään, jatkuva rikastuminen
todellisuuden kaikenpuolisen ana->
lyysin pohjalla. Mai-xismin ja leni-pismin
pohjalla on saavutettu so­sialististen
maiden yhteisön, kan­sainvälisen
kommunistisen, työväen
ja vapausliikkeen histoi-ialliset voi-'
tot ja vain sen pohjalla voidaan
ratkaista -menestyksellisesti kaikki
kommunististen ja työväenpuoluei­den
edessä olevat tehtävät". Täten
kansainvälisen kommunistisen liik­keen
korkein foorumi selvästi ja
päättävästi korosti, että liikkeemme
rivien tiivistyminen on mahdolli­nen
ja sen pitää tapahtua marxis­min-
leninismin järkkymättömällä
perustalla. Neuvostoliiton kommu­nistinen
puolue ei säästä voimiaan
lujittaakseen sosialistisen yhteisön,
koko maailman kommunistisen liik­keen
yhtenäisyyttä, voimistaakseen
sen vaikutusta koko maailman ke­hityksen
kulkuup.
Kaikkien maiden proletaarit liit­tykää
yhteeni
verrattain hyvän aterian 60 centa-
..volla. Pesossa on 100 centavoa.
Kolme uutta myllyä j a varastoja
tullaan rakentamaan . seuraavana
vuonna, kertoivat kuubalaiset
Neuvostoliittolainen rahtilaiva o l i
laiturissa 200 jaardin päässä, lähel­lä
USA:n aikaisemmin omistamaa
kemikaali- ja petroleumitehdasta.
Se ^oli todennäköisesti tuonut veh­nälastin
myllyyn.
Pepe Prielon makeistehtaassa jon­kun
mailin päässä havaitsin useita
pakkauksia valmiina lähetettäväksi
hamiltonilaiselle liikkeelle, Onta­riossa.
Tehtaan johto ilmoitti sen
olevan osan 40 tonnin pähkinäma-keistilauksesta.
Kysäisin, missä ovat
työntekijät * >
>, Osa-^ vastauksesta oli suurehkossa'
Buöneessa kulman takana. Vähin­tään
40 työtakkoihin puettoa naist^.r
isfiii' kynät kädessä 'pöytien ääriesi!>>
slQ^-Qpettaja antoi heille laskennon^^
opetusta: Useimmat 78 työläisestä
olivat naisia, ilmoitti tehtaan johto,
ja jos raaka-aineiden saapumisessa
sattui viivytyksiä, kuten usein ta­pahtui,
- työntekijät käyttivät aikah- "
sa koulunkäyntiin.
Tehtaan amerikkalainen omistajä*
oli poistunut v, 1960, sanoi insi-^'
nööri.' Tehtaan kansallistamisen jäi- A:
keeh tehtaan koko tuotanto oli 'lä-^'
hetetty' Canadaan, Romaniaan ja •
Bulgariaan. Minulle ilmoitettiin, et- '
tä pallea ennenvallankumousta oh
1.50—2 pesoa päivässä ;nyt se b li
3.50—4.50 pesoa päivässä työviikon
ollessa 44-tuntinen. —
Gerardo Abreu (Fontan) malceis^''
ja keksitehtaassa, suurin lajissaan
Kuubassa, työskentelee 700 naista
ja 550 miestä kolmessa 8:n tunnin i
työvuorossa j a palkka on 4.50—13
pesoa päivässä.
Työläisillä on nyt varaa viettää \
lomansa saaren loistavissa lomakfes^
kuksissa ja jotkut viettävät }oman-sa
halpahintaisilla kiertomatkoilla
sosialistisissa maissa, kerrottiin mi-' >
nuUe; •
Huolimatta elähdyttävistä tuotari- '
totavoitetta esittävistä julisteista ja.' r
kaunopuheisista kehoituksista ää­rimmäisiin
ponnistuksiin tuotannon >
vauhti tuntuu kulkevan pyrähdyk-sittäin
— tästä syystä hallif"^
tus on julistanut vuoden 1963 Or-ganisoinin
vuodeksi.
Kuubalaiset työskentelevät anka> -
rasti niissä teollisuuslaitoksissa joi­ta
heillä on mutta isänmaallisuus^ <
ei auta siinä asiassa.
Heiltä puuttuu työnjohdollinen,^" -
teknillinen ja insinööritaito; raaka-aineista
ja koneista j a yleisestä
taidosta on puutetta.
"Se vie aikaa . . . melko tavalla '
aikaa", sanoi laitoksen teknikko, '
"mutta jollakin tavalla me paik­kaamme
reiät ja pidämme laivan '
pinnalla. Tulkaa takaisin viiden -^^
vuoden kuluttua . . . silloin tuletta '
näkemään nykyaikaisen teollisen "
yhteiskunnan." . .'
''Optimistisuus" ja todellisuus
Yhdysvaltain taloudesta
"'IM
Kennedyntaloudellinen pääneuvon-antaja
Walter Heller selostaessaan
työttöm3r3^tUannetta äskettäin lehti­miehille.
"Se määrä työttömiä, jonka
näemme, on jo toisessa kerroksessa
ja heidän alapuolellaan on valtava
työttömien määrä, jota ei merkitä t i ­lastoihin",
sielitti Heller suorasanai­sesti.
Hän: jatkoi: "Harvoin kiinnite­tään
huomiota - 'näkymättömään'
työttömyyteen (lue: hallitukselle nä­kymättömään),
joka käsittää huo­nosti
palkatut osapäivätyöläiset, ja
henkilöt, jotka eivät ole ilmoittautu­neet
mihinkään kortistoihin, koska
he ovat menettäneet uskonsa työn
saantiin kokonaan."
Yksi asia selviää päivän selväksi
Kellerin lausunnosta: Nimittäin se,
että hallituksen julkaisemat tilastot
työttömien luvusta eivät ole paikkan­sa
pitäviä:
Hallituksen talousmiehet selittävät,
että viime vuonna selviydyttiin edel­lisen
vuoden laman jäljistä ja että
tällä hetkellä ei ole näköpiirissä uut­ta
lamakautta ainakaan vuoden 1963
aikana. Me taas puolestamme ajat­telemme,
että näiden talousmiesten
pitäisi lähteä sieltä pääkaupungista
vaikkapa vain lyhyelle vieraskäyn-nille
West Virginiaan tai Michiganin
ja Minnesotan rautarensseille. Tok­kopa
uskaltaisivat työttömänä olevil­le
hiilen- ja rautamullankaivajille
veistellä lamakauden jäljiltä "selviy­tymisestä"
tai jos uskaltaisivat; niin
pian saisivat viisastella tyhjien sei­nien
sisällä.
Presidentin talousmiehet: lainaavat
tärkeätä huomiota esim. toteamuk­selle,
että ihmiset ostavat nyt enem­män
uusia sekä käytettyjä autoja,
korjaavat vanhoja asuntoja Ja hank­kivat
uusia asuntoja enemmän kuin
vuosi sitten. Mutta he jättävät sano­matta
tosiasian, että velaksi ostami­n
e n on paisunut kaikkien aikojen
korkeuksiin maassamme Ja että mil­joonat
amerikkalaiset ähkivät suu­ren
velkakuorman alla. Sen sijaan
he vakuuttelevat, että "amerikkalai­set
ovat optimistisia tulevan talou­dellisen
kehityksen suhteen". On syy­tä
uskoa, että nämä,"ekspertit" ereh­tyvät
uskomaan, että presidentti
Kennedyn "optimismi" on Amerikan
kansan "opitimismia". Jota me taas
puolestamme epKlilemme hyvin va­kavasti.
Totta on se, että tämän "optimis-min'V
takaa paljastuu kuitenkin huo­no
omatunto. Nämä optimistiset ku­vat
ovat tahallisesti väritettyjä Ja
harhauttavia. KyUähän niitä löytyy
muutamia^ valopisteitäkin, sellaisia
löytyy aina, kun on kysymyksessä
niin suuri maa kuin meidän maam­me.
Mutta kun mennään. pintaa sy­vemmälle
sekä vertikaalisessa että
horisontaalisessa tasossa Ja katso­taan
tosiasioita silmiin, niin yhteen­veto
taloudellisesta tilasta ja. tulevai­suuden
näkymistä 'Osoittaa, että
inaimme talous potee anemiaa (ve­renvähyyttä),
kuten presidentin neu­vonantajat
toteavat heidän viralli­sissa,
siis hallitusta varten laatimis­saan
raporteissa. Tästä ovat kiistat­tomina
todisteina sekä työttömyys­luvut
että talouden hyvin pieneksi
kutistunut kasvuvauhti. •
• Vuosien 1947 ja 1947 välisenä ai­kana
maamme työttömyysprosentti
nousi vain kerran yli 4 prosentin ja
tämäkin tapahtui erään lamakauden
pohjavuotena. Mutta vuodesta 1957
lähtien työttömyysprosentti on nous­sut
niin voimakkaasti, että keski­määräinen
luku on ollut 6 prosent­tia'
(huipun lähennellessä 8 prosent­tia)
. Vain yhdessä kuussa viimeksi
kuluneen 5 vuoden aikana on työttö­myysprosentti
ollut alle 5 prosentin.
Nykyhetkellä työttömyysprosentti
hallituksen tilastojen mukaan on 5.8
prosenttia,. mutta todellinen prosent­timäärä
. on huomattavasti suurempi.
Presidentti Kennedy "talouseks-pertteineen"
on sitä mieltä, että sie­dettävä
työttömyysprosentin raja oli­si-,
saatava puserretuksi alle 4 IMO-";
sentin. Tällä he tarkoittavat sitä, et­tä
tuo 4 prosentin määrä työttömiä
hyväksyttäisiin normaali-ilmiöksi eli
t.s. maamme talous kun ei kykene
varaamaan työpaikkoja kaikille, niin
aina tulisi olemaan työttömiä tuo 4
prosentin määrä koko työvoimasta.
Ja vaikka he puhuvat jostakin ole­mattomasta
"optimistisuudesta", hei­dän
on kuitenkin pakko tunnustaa,
että työttömyysprosentin saamiselle
alle 4 prosentin tai 4 prosenttiin on
olemassa ylivoimaisia esteitä. He Se­littävät,
että 4 prosentin: määrän jai-kaansaaminen
edellyttäisi maamme
talouden kasvua vähintäin 8 pros.
vuosittain. Mutta he arvioivat (ja
arvio on myös kovin optimistinen),~
että kuluvan vuoden aikana maamme
talouden kasvu rajoittuu 3.5 prosent­tiin.
.
flellerin lehtimiehille antaman ar­vion
mukaan kuluvana vuonna astutJv
työmarkkinoille uusia työntekijöitä
1.2 miljoonaa -henkilöä ja samanai­kaisesti
automatio supistaa työpaik- -
kojen lukumäärää noin 1,000,000:lla.
Siis työnarmeija kasvaa ja työpaik­kojen
luku supistuu. Mutta Kellerin
eikä muidenkaan "eksperttien" päitä
ei palele. Ylivoimaisista esteistä ja
vastuksista huolimatta he ovat "op-
Itlmistisia" ja luottavat lujasti'^sii­hen,
että niin työttömät kuin työttö­myyttä
pelkäävätkin amerikkalaiset
ovat yhtä "optimistisia" kuin hekin.
«r-E)
ft':l||5:ll:iiSijtl|—- Sanomalehti on'määräajoin •
ilmestTvä painotuote, jonka l a t -
koUuksena on uutisien jullcai- ^
JBominen ja erinäisien tapahtik- '
milen arvosteleva käsltteleml- •>
nmn. Sen l a k i a se on välttämä*
tön kaikiUe l l u n l v i l l^