Vapaus, December 2, 1924

              141 Torrtaina, Jonlnk. I ii> ^ Ihiir^ Dee 4tlu 1&24 SfmS
UIKKEBIHOITiUAN OSASTO
Vapanden Uike voi nykyään lähettää rahaa Saomeen niin
«5 se on searaavana päivänä, sen jälestä kuin rahat saapuvat
* * ^ r i i n , pankissamme Helsänffssä. Suoraa takausta ei tästä
antaa, mutta viimeisen kolmen kuukauden ajalla jokainen
SUsiähetys on näin »opeasti mennyt j a kaikessa tapauksessa
»»enevät parissa päivässL Myöskin on Vapauden konttorin
"jjesta annettu enksfoen määräys siitä etta pankin on toimi*
S ^ a sähkölähetykaet nopeasti : v v
^^^^Xämä kaikki tekee mahdolBsekEi sen että ne henldlöt, jotka
-vstä taikka toisesta ovat myöhästyneet joululahja lähetyksien
^ t t S m i s e ^ , ovat vielä tilaisuudessa aäan auttamaan, teko­n
a lähetyksensä sähköteitse. Todennäköisesti ovat kalkki en-
^ t . k .18 p. Vapanden konttoriin saapuneet sShkösanoma-
Bbetykset ennen joulua perillä, lähetettiinpä ne mihin , tahan-sa-
Äioniessa.
Kurssi sähkösanoma sekä muiUe lähetyksille on nyt Smk.
39 Canadan DollÄriata-
Läbetysmaksut sähköteitse $3 5 0 . ,.
\'arjnuus, nopeus ja korkea kurssL
VAPAUDEN KONTTORI
l ^ x 69. SUDBURY, Ont.
vaa jotkut toiset eriomaiset ominai-
»Qudet. Etevimmätkin ihmiset ovat
joäms omituisia tavoissaan ja vaa»
tetuksessaan, jopa seurustelussakin
kömpelöitä. Kevytmieliset ihnuset
heille saatti^at nauraa, mutta ajat­televat
ihmiset heitä kunnioittavat
tavoistaAsa huolimatta.
Me työläiset jotka tahdomme va­pautua
kaikista niistä paheista mit-kä
versovat tästä väärästä kilpailu­järjestelmästä,
meidän ennenkaik­kea
tulee jättää juoniminen niiden
' "ihmisten monopooliksi, jotka muun
. "Kirja joka on hintansa arvoinen"
HALOSEN
On nyt valmis. Hinta $2.65
Heillä OR myöskin Varastossa joku määrä Raivaajan IrasUntamaa
Nrtorteran Sanakirjaa, joka on ilmestynyt noin lähemmäs kym-
Bjencn vuotta takaperin, ja jonka Raivaaja ön nähnyt hyväksi
nyydä, tämän Uuden Sanakirjan ilmestyttyä, huomattavalla hin­nan
alennuksella. Tehdäksemme oikieutta sanakirjojien käyttäjille,
teii myöskin näille sanakirjoille, olemme me päättäneet seurata
Baiväajan esimerkMä. alentamalla myöskin Nuortevan sanakirjan
bintaa ja myymme jälellä. olevan varastomme, niin kuan kuin
8U9 riittää
Arvostellessamnie uutta HALOSEN toimittamaa feNGLANTI-
,LAIS-SUOMALAISTA SANAKIRJAA, riittää kun tiedämme, että
tov.. Halosen, kielitaitoa tarvittiin (lähemmäs 10 vuotta-takaperin)
tekemään välttämättömät korjaukset tässä aijemmin tunnetussa
Nnortevan sanakirjassa. Oletamme hänen kielitaitonsa Senjal­leen
huomattavasti vielä parantuneen, joten nyt voimme tarjota
sanakirjojen käyttäjille täydellisimmän ja parhaimman, mitä tä-
Bn mennessä on koskaan ollut saatavissa. :
Pyytäkää asiamiehiltämme^^ näistä sa-nakkjoista
ja huolellisesti tarkastettuanne, voitte tästä seikasta
itse tulla vakuutetuksi jä tehdä välinänne. sen mukaan.
KSytäkää ainoastaaii kahta luotet|Bvaa sanakirjaa; nimittäin:
Alaatera 'SnoinilJaia-Englantilaine^ $8.50;
HalMenEaglantiUia-SnoniälMnett Sanakirja, hinU^,
V A M t Ä ^
Box 69, Sadbnry, Ont. ^
koa vieraan henkilön tenoja. Joo»
kotkain tällaisia tapahtumia tulee
työväenliikkeen huomioon, mutta
johtuen tyttöjen puolelta pelosta ja
äkä, että ei aina.ole tuntuvia to­distuksia
joita alinpalkkalautakunte
vaatii, ei suurimpaan «Msaan näistä
tapahtumista voi luoda mitään huo­miota.
Kummallista on se että kaiUd
tehtaan puolelta tehdyt "erehdyk­set"
tyttöjen palkkojen maksussa
ovat aina siten tehdyt että on mak­settu
liian vähän,' eikä yhdessäkään
porvarillisen roskan mukana joutatj takauksessa liian paljon. Kysym-vat
tulla tunkiolle heitetyksi.'
.. — -tt— " -
Toronton teKdastyttojä
petetty
Toronto, Ont. —. Erään tämän
kaupungin hyvin tunnetun firman
entisen ajanpltäjän veli kertoi To­ronton
Trade & Labor Councilin
kokoukselle miten hän oli saanut
todisteet niistä keinoiste joilla fir­man
palveluksessa olevaa kahtasa­taa
tyttöä oli suoranaisesti i^övät-ty,
täten näyttäen toteen että sa­nottu
firma oli mitä häpeällisem-niin
rikkonut alinpalkkalakia. Hän
lausui, että hänen veljensä oli vie­nyt
kotiin tyttöjen aikakortit tarko-me
tri HcMUlanilta josko hän antai-ö
tytöille yhtä helposti anteeksi
huonon työn kuin firman puolelta
tehdyt erehdykset. Tiedämme että
hän ei sitä tekisi
Tosiasia on se, että lautakunta
pelkää vastuuvelvoUisuutta. Se pel­kää
tehtailijaliittoa ja Board of
Tradea. Laki määrää sakkoa |50
—-$500 palkkojen maksussa, tapah­tuvista
rikkomukäste,; mutta tri
McMillan epäilemättä ^älii tuota
firmaa jonka, raskas sakka, tytöille
kuuluvien makiiijeh lisäksi veisi
konkurssitilaan. - Senpävuoksi hän
syyttää niitä jotka puolustaisivat
tyttöjä roistoiksi jä väärentäjiksi.
Jos Trades & Labor Council ei ryh­tyisi
toimenpiteisiin pajkkatyöläis-tuksella
tehdä uudet ja väärentä^ften oikeuksien suojelemiseksi, jät-ne,
ja että tämän hän teki firmsfn täisi se velvollisuutensa tekemättä.
Jnoptkirivene rantalaituria lähellä,
jjohoB talon herra, rikas tehtailija,
[saapmi kalastus- tai/sorsanjahtimat-
[kaltaaa.
Kabokaa, ja te näette työn aia-ludki!
«a. liitelevän noiden ylla, jot-
Ib cint; niUoinkaan ole tyota teh-
|i«eL
KiiB, työ, jos tekijä sen saisi naut-jtia
hyödjicseen; se elämän riemu-.
Ilanba olisi.
Se oKai jumalien vertainen —
Iratmenjpi niitä, sillä sen voimasta
(jamalatthi ovat tehdyt.
Ah, «illoin kohoaa Työ valtaistui-jBelteeB
ja siunaavat siipensä I^t-p
yB kärsivän maailman!
Kyösti Korvenjärvi
Juorut
|Wjad9öri» OS. nyrkkilehdelle kiij.
E. W:nen.)
Jnoroaminen on ruma vika, joka
fcirrcästi levinnyt seuraelämän
aea kaikissa piireissä j a joka hy-
" helposti tempaa mukaansa mon-hyvälnontoistakih
ihmistä. ;
vaa, kiukku ja raivoon joutunei-
0 Intohimojen koko summa ei ole
avrttänyt niin paljon rauhaa ja on-maailmassa
kuin juorut,
en ihmisten ilkeä panettelu, jö-useimmiten
tehdään vain huvin
noksi, ikävyyden" karkoittainiseksi.
vaainen koira kahlehditaan et-
^ saa ketään purra J a vihainen
* o suljetaan yksinäiseen koppiiii
" se voi tehdä vahinkoa. Mutta
Djen liukaskieli ahdistaa tuhaiiS
^ttomia ihmisiä;-raatelee hel-
^knmjiaansaj myrkyttää ^ heidän
ja, juoruja', -vastaan- ei
mikään säädös tai laki pysty
'»jehista antamaan.
farjauksia sepittävät tavaUisesti
T^Peotnneet, ilkeät,^ takakujien- |ri^
joissa hiiviskelevät arat ja pel-luonteet,
jotka aina p€fl-
JuHdsuutta, se on pelkäävät
IȊ pystysi"' parjat^ensi
Mutta mllS ikävintä^ nSn
henkisesti \ tnrmetfcnneitten
en sepittämiä futtn^faaivan IH^
atten levittävät hyvätKn
oikmpnolin kunmoitnsta a n s ^
'''™^seti - ei -snSnkaan aina paf:
mutta Hiam«ess8« Jker
ajstteln^atöman-
AI©;
Me jokainen kai olemme seurapii­reissä
tehneet sen havainnon, että
kuitt joku alkaa puhumaan pahaa
toisesta ihmisestä, niin hänen sano­jansa
- uteliaisuudella, jopa mieliha-
Jullakin kuunnellaan, lainkaan, ke­nenkään
lausumatta yhtään epäilyk­sen
sanaa siitä josko nuo kerrotut
jutut saattavat olla osiksikaan tosia.
Näin kun on sitten usein tunti­kausiakin
huvitettu itseänsä toisen
kunnian kustannuksella, joka soi­maus
alkaa ensin milloin toisen si­veellisestä
kompastumisesta, milloin
kuosista j.n.e. Lähdetään sitten et­simään
tuttavia joille voitaisi kerto-a
sitä pahaa mitä on muka juuri
kuultu, ollenkaan ottamatta selvää
kuullun jutun todenperäisyydestä.
Surullista, mutta totta, niin tämä
ilkeä pahe on enimän levinnyt nais­sukupuolen
keskuudessa, huolimatta
siitä vaikka naiset ovat lempeämpiä
ja kärsivälUsempiä, • taikka ainakin
ajatellaan olevan...
Ihmiskunta yleensä ja ihmisyksi-^
lötkään eivät kyllä ole niin hyviä
kuin haluaisivat ja tulisi olla. Mutta
hyvin harvoin ovat he kumminkaan
niin huonoja kuin miksi heitä mata<
lamieliset juorut kuvailevat Siis pa­ha,
mitä toisista kuulemme, älkäämr
me sitälevittäkö, sillä me kyllä löy
dämme jalompaa ja hauskempaakin
tehtävää kuin olla huhujen •.toitotta­jana.
Sillä saattaahan usein sattua
niin että levittämämme juttu osoit­tautuukin
peiättömäkä. Millä me
silloin ranhoitaii^me'. omaatuntoam
me.
V a i l ^ rientäisimmekin niiden
luokse joille olemme perättömiä pn-imneet,
selittämään kertomamme e-rehdykseksi,
niin sillä aikaa huhu
on jo saattanut levitä^ rajattomiin
ja lisäksi muuttunut vieläkin ilke-ämmäksL
Sana on siis vallassamme
vain niin kauvan kuin : emme y sitä
lausu julki. Se o n ' kuin pyssyyn
panjtu. luoti joka on kontrollissamme
nnn kauvan kuin sitä enme lähetä
menemään, mutta niin pian kuin
sen olemme ampuneet ulos, emme
sen menoa voi enää estää.;
Äficäamme siis panetelko j a tehkö
pukkaa osatovereistamme, ei heidän
ulkomuotonsa, enemmän kuin mui­denkaan
mdidoUisten. puutteHtensa
takia,;' 4i!Iä^ 8^ osoittaa vain
el munfa. kuin suurta : Lyperyy Ha.
SiHä monien; ihmisten :. inssinlaisia
pBOtteellisauksa hyvin usein kor
määräyksestä. Tällä menettelyllä
aiottiin näyttää toteen että tytöt ei-
Tät ansainneet paikkamäärää, jota
alinpalkkalautakunta vaati.
Kertoja kertoi kysyneensä veljel­tään
mitä oli tehtävä . vanhojen
korttien kanssa, jotka tulisivat ole­maan
vakavanluontoisena todistufc
sena ryöväyksestä. Hänen veljensä
oH sanonut, että hänelle oli annet­tu
määräys polttaa ne. Hän oli
mennyt rakennuksen kellariin tätä
tarketusta varten, mutta olikin sen­sijaan
pannut kortit taskuunsa. Hän
aikoo saada oikeutta tytöille.
. Mutta todisteista huolimatta oli
suuria vaikeuksia ennenkuin tytöt
saivat heille kuuluvan rahansa ja
kolme heistä saivat sen vasta sitten
kun asia pii lakimiehen käsissä.
Hän sanoi myös että ei ollut oi­kein
se seikka, että lautakunta oli
sanonut työskentelevänsä hiljaisuu­dessa
senvuoksi, että tytöt eivät
muka pitäisi siitä, jos asia tulisi jul­kisuuteen.
Sillä'tämä tapahtui isän­tien,
eikä tyttöjen eduksi.
Tästä- samaisesta firmasta, joka
valmistaa suklaatia, voi sanoa, että
se teki hyvinkin kostonhimoisen
teon joku aika takaperin lähettäes­sään
tyttöjä vankilaan senvuoksi,
että. nämä pliyat "varastaneet 60c
arvosta suklaatia. ; Syytös koski
viittä tyttöä ja saivat he valita jo­ko
$50 sakon tai 30 päivää vanki­laa.
, Useammat heistä olivat pako­tetut
palvelemaan vankilarangaiis-tuksen.
. Käyttäen samaa oikeutta,
pitäisi tuon firman omistajan tuo­mita
kolmenkymmenen vuoden van­keusrangaistukseen.
Kertoja lausui myös sen mielipi­teen,
että alinpalkkalautakunnan
velvollisuus olisi syyttää firmaa,
josta saisi täten hyvän esimerkin
muille. Lautakunta on kuitenkin
kieltäytynyt tekemästä tätä.
Kysymyksessä oleva henkilö ve­tosi
unioiden ja Trades & Labor
Councilin apuun. Hän tunsi että
häntä vastassa on suuria vaikeuk­sia,
mutta hän oli halukas viemään
tehtävänsä lävitse jos hänellä olisi
takanaan järjestynyt työväki. Hän
ehdotti, että valittaisi luotettava ko­mitea
valvomaan asiaa. Tälle komi­tealle
luovuttaisi hän kaikki todis­tuskappaleet.
/
Paljastusta seurasi innokas kes­kustelu.
Yksimielisesti päätti Trades
& Labor Council ettö sen toimeen­panevan
komitean oli käytävä maa­kunnan
yleisen asianajajan puheilla
vaatimassa kuninkaallisen komissio-iiin
tutkimustB siitä tavasta millä
alihpalkkalaki pannaan täytäntöön.
Trades. & Labor Councilin mene­telmän
johdosta tässä asiassa saa­pui
lausunto alinpalkkalautakunnan
puheenjohtajalta seuraavana aamu­na.
- T r i McMillan "surkutteli" et-tä
Trades & Labor Council pii 'otta­nut
täydestä "edesvastuuttoman ja
täydelleen tuntemattoman henkilön
lausunnon."> Elän .sanoi että eräs
pieni miesryhmä toimi vahingoittaak­seen
tätä tunnettua tehdasta ja että
heidän tekoihinsa ei niin paljon vai­kuttanut
myötätunto tyttöjä koh­taan
kui»'viha sitä tehdasta koh­taan
joia he tahtoivat vahingoittaa'.
Näiden miesten lausunnot. olivat
valheellisia ja ne aikakortit jotka
olivat tulleet heidän haltuunsa eivät
todistaneet mitään.
Lautakunta oli tarkastanut muis­tiinpanot
maksetuista palkoista ei­kä
ollut löytäii^ jälkeäkään vää­rennyksestä..
; iFirmalla on palveluk­sessaan
yli 500 tyttöä, eikä tarvitse
otaksua että vuoden ajalla sattu­neet
epäs^nnöHisyydet palkkojen
maksussa merldtseiffl tahallista ai­komusta
pettää työläuoä tai rivk»
alinpalkkalakia.
Ensikakin olisi hyvä muistuttaa
tri McMillanille, etta sangen nseat
työväenUackeeseen kuuluvat toimi-henkildt
tiesivät ^män jutun Jo
kanan ätten, mutta etvat nitä. mi­tään
maininneet.' Toiseksi, tuotetta-
Iron työväenjätjestSn ei tarvitse ns-
Taistelu työn ja pääoman välillä ei
perustu veljelliseen rakkauteen, ku­ten
, alinpalkkalautakunta tahtoisi us-kottaa
sen tekevän. Palkkajärjes­telmä
on juuri luokkataistelun poh­jana.
Työläisten riist^ntä tuotan­nossa
juuri antaa kapitalistiluokalle
sen suuren rikkauden. Tieto tästä
ryöstöstä saa aikaan katkeria luok­kasotia,
koskapa voidakseen olla
olemassa täytyy kapitalistiluokan
peittää todellisen luonteensa.
Kun laiton rosvous tulee lisäksi
lain mukaiselle ryöstölle jota kapi­talismi
harjottaa. tulee järjestyneen
työväestön taistella tositeolla.
uutisia
^nditoqiäiväni". On mitä suurinta
kohtalon ivaa nUdes päivien vietto
siin& tarkoituksessa mitä niitä vie­tetään
yleismaaUisena, mikn ei tä­tä
päivii suoranaisesti ole vain jär­jestetty
kapitalistien mässäys ja kii­tospäiväksi
niin ulloin ei köyhiä
työläisiä narrattaisi näiden päivien
vietolla.
2,000 B U M t i flmoitetaan nykyään
työskentelevän .Arthurin ympäristön
metsissä ja että mahdollisesti vie­läkin
tulee uusia kämppiä aukea
maan. Vaikka näinkin suuressa
määrässä on miehiä mennyt met­sään
tai ovat saaneet tilan metsä­töihin
(sillä siksi sitä pitää Unä
syksynä sanoa) niin sen puoleen ei
ole miehistä puutetta, sillä siksi
paljpn on tänne ympäristöön ko­koontunut
työläisiä ja aina lisää
tulee joutilaaksi, kuin kaikki kesä­työt
ja laivaliikenne If^aa. että
miehistä ei tule puutetta vaikka
enempikin kämppiä alkaisi, olid
vain toivottava, että alkaisi lisää
että kaikki pääsisivät työhön. Pal­kat
kyllä on poljettu ihan mitättö­myyteen,
ntutta työläiset on nyky­ään
järjestymättöminä pakoitettujä
ottamaan huonompiakin työpaikko­ja
vastaan.
Creighten Outisia
"Ka »inäkö se oletkin" esitetään
osastomme näyttämöllä ensi lauan­taina
joulukuun 6 päivä, jonka
näyttelemisen täytyi viime lauan­taina
peruuttaa sattuneen kuoleman
tapauksen ^johdosta. . Kappale on
mitä hauskimpia huvinäytelmiä, jo­ten
jokainen rientää siiloin haalillc
taasen viettämään hauskan illan.
Kappaleen loputtua tanssitaan. —
Kappaleen esitys alkaa täsmälleen
kello 8.30 illalla.
Saimaan rannalla, tuo viehättä­vä
laulunäytelmä estietään sunnun­taina
jouluk. 14 päivänä.
Kakti jnnamiesti loukkaantui lä­hellä
Niibingjn Ave. CJN.Rrn tiellä
junan törmätessä-toisen päälle. Ju-namiesten
vaunussa,: olleesta kami-nista
alkoi tuli, joka .sytytti toiset
vaunut tuleen ja oli kutsuttava pa­lokunta
tulta • sammuttamaan. Ju­nien
yhteentörmäyksessä loukkaan,
tui kaksi junamiestä; joita ei kui­tenkaan
tarvinnut viedä sairaalaan,
vaan ainoastaan annettiin paikalhs-tahoitoa.
Tapaturmasta oli si voi­nut
koittua ' ikavämpikin . onnetto­muus,
mutta oli onni'onnettomuu­dessa.
Heinät lyhkacena, Arthurin . ym­päristössä
näin ilmoitetaan ja sitä
varten onkin paljon heiniä nykyään
tuotu ulkoa päth -laivoissa ja sillä
tavalla saada kysyntä 'tyydytettyä.
Tavallisesti on Arthurin ympäris­tössä
tuotettu heiniä ffiÖOO tonnis­ta
4,000 tonniin jota vastoin tänä
vuonna oli tuotanto ainoastaan 2,-
000 tonnia näissä ympäristöissä.
Tämä korvataan ulkoa/..tuomisella.
Arthnrikin Tankan ' maailman
kanssa yhteydessä. Voidaan hyvin
niin sanoa sillä viime viikolla "'kah­tena
iltana saatiin kuulustella soit­toesityksiä
Europan puolelta, Es­panjasta
ja Englannista, radiolait­teiden
avulla^ Viime aikaiset saa­vutukset
tällä alalla alkavat 'aina
käydä paremmiksi. Kuka biisi us^
konut vanhempina aikoina^ että voi­daan
nauttia ympäri maai|man sa­masta
esityksestä yhtä alkaa, jota
nykyään saa nauttia. : Kannutettu
musiikki, 'miksi ennen- sanottiin
kramofooni musiikkia, alkaa käydä
jo vanhan aikaiseksi j a uudenmiat
keksinnöt ottavat tilansa.
Sauli, Ste. maridainen; nainen
Arthurissa ja WilliamiBsa saippua
kaupalla. Poliisi pidätti tässä tois­sa
päivänä' erään naisen' joka myi
saippuan kappaleita, jotka olivat
kääritiy huolellisesti tinapaperiin ja
olivat kooKaah puolen tuuman ko­koisia^
Nainen ilmoitti näiden pois-tavan
kaikki liat vaatteista sekä sil­kistä
ja vielä sen Hsäkid kasvannai­set
jaloista; Kauppa kävikin ja hän
oli jo myynyt- useammalle 'näitä
saippuakappaleita aSc hinnasta,
ennkuin huomattiin petos, silla saip­pua
oli- vain tavallista pyykkisaip-pnaa.
Vielä kiinniotettaessa oli hä­nellä
jotain viitisenkymmentä kap­paletta
tätä "ihmeellistä^: saippuaa,
Poliisioikeudessa -ilmoitti nainen,
että hän oli tullut tänne Sanlt Ste.
Mariesta alkaakseen kalakaupan,
mutta epäonnistui siinä; Hänet
laskettiin menemään siUä että pois­tui
Williamista.
Amerikan ' ^ t o t p i i T i i ' ' on tääl­lä
Arthurissakin vietetty amerika-laisten
kunniaksi. Sitä varten oli
järjestetty erityinen illatsn iUallisi-neen
I^nce Arfhm hotelliin, jossa
pidettiin ^tietenkin yHstyspuheita
menneen vuoden edestä näin tietää
kertoa kaupunldrome .. ^löhrälehti.
Kuinka suuret joukot juuri Art­hurinkin
työläisiä oli olioin, ilman
leipää ja asuntoa, olisko nainen
pitänyt kitttSä kohtalostaan, että
ovat r joutuneet - yhteiskunnan huo­nompi
otaisefie osaDe, ta!: mitä ofisi
näiden pitänyt tehdä tänä «onrena
Atoomit voimalähteinä
Englantilainen tiedemies, Schef-fieldin
yliopiston professori T. P.
Wall koettaa parhaillaan saada
atopmeja, aineen pienimpiä osasia»
hajoitetuksi vielä ^pienempiin osiin.
Tutkija selittää, että jos hän tässä
pyrkimyksessään onnistuu, tulee
häh samalla keksineeksi voimaläh­teen,
joka kyj^enee ikuisesti pitä
mään kaikki maailman koneet käyn­nissä
ja tekee tarpeettomaksi sekä
hiilen että öljyn käyttämisen käyt>
tövoimana.
. Lontoolaisessa kuvalehdessä "The
Illustrated London News" ; kertoo
Wall itse kokeittensa menosta ja
tuloksista. .
Vielä aivan äskettäin uskottiin,
että atoomit ovat aineen pienimpiä
mahdollisia osasia,' yksikköjä, jolta
ei enää voitaisi millään keinoilla ja­kaa.
Nyttemmin on huomattu, et­tä
atoomien sydämessä on positiivi­sia
ja. negatiivisia .sähkölatauksia,
jolloin positiivinen lataus kuitenkin
on suurempi kuin negatiivinen, Tä­mä
positiivisen sähkön ylivoiman
suuruus määrää atoomin luonteen.
Niinpä on esimerkiksi elohopean
atoomin positiivinen lataus 80 yk­sikköä
suurempi kuin negatiivinen,
ja kullalla on tämä ylivoima 79 yk­sikköä.
Jos näitä eri. sähkölajien
voimasuhteita atöomissa saadaan
horjutetuiksi, hajoaa alkuaine.
Jo viime vuosisadan lopulla ha­vaittiin,
että atoomi ei olekaan ai­van
yhtenäinen aineen osa, vaan et-^
tä siinä voidaan erottaa keskellä
oleva sydän, jonka ympäri kiertää
hirvittävällä vauhdilla joukko elek^
trooneja (äärettömän pieniä sähköl
siä hiukkasia) aivankuin kuu maa
pallon ympäri tai Maa auringon ym
päri» , •
Professori Wall esittää sitten ha
vainnollisuuden vuoksi suurennetus­sa
mittakaavassa niitä osia, jolta
atöomissa on ja liikkuu. Jos esim,
vesipisara suurennettaisiin maapal­lon
kokoiseksi, niin olisiyiat sen
atoomit appelsiinin kokoisia. Atoo­min
sydän/ olisi tällöin • piehi pallo­nen
«en keskellä. Elektrooneista
taas sanoo sir Oliver Lodge, joka ön
e r i k o i s t u n t i j a tällä alalla,
e^tä ne ovat atoomin rinnalla yhtä
«uuria kuin kärpänen tuomiokirkon
rinnalla.
Kun atoomien havaittiin olleen
rakenteeltaan näin monimutkaisia^
heräsi luonnollisesti ajatus, että nilr
tä mahdollisesti voitaisiin hajoittaa,
jolloin myöskin kävisi päinsä alku^
aineiden jakaminen ja muuttami­nen
toisiksi aineiksi. ; Käytännössä
johti tämä ajatus siihen, että ryh­dyttiin
täydellä todella kokeile­maan.
Astuttiin keskiajan kullan-tekijöideh,
alkemistien tielle. Nyt
teki^vain kemiallisen tieteen j a tek­niikan
suunnaton edistyminen ko­keiden
: menestymisen varmemmin
taatuksL SUP William Ramsay ky-kei)
i m. m. jakamaan jakamattoma­na
alkuaineena pidetyn typen, muik­si
jo .tunnetuiksi alkuaineiksi.
Viimdksi ovat saksalaisen profeS'
sori Miethen kokeet herättäneet ta­vatonta
huomiota. Hän nimittäin
ilmoitti^ joku aika sitten muuttar
neensa elohopeaa koUaksi antamal­la
i^hkovirran kulkea elohopean lä­pi.
Tapaus selitetään siten, että
Ennemmin on jo ilmotettu että tämä arvokas vuotuben ka»
lenteri on \-almis Ja että sisälläolevat tilaukset ovat täytetyt 1^
mä onkin tosi. Mutta kalenterin painos oli tänä vuotena siksi
suuri että eitä on vielä lähes puolet myymättä. Tämän tähden on
asiamiesten lisättävä huomattavasti höyryä jos aijotaan «aada | ^
nos kokonaan loppumaan.
Asiaa pahentaa vielä seldn etta tov. Helinin, joka on kiertänyt
keski- ja pohjois-Ontariossa, uskottiin myyvän useita satoja Utä
julkaisua. Uutta nyt on toimeenpaneva komitea määrännyt He­linin
lopettamaan matkansa ja sentähden hänen osuutensa tässä
työsa jää tekemättä Ja on toisten asiamiesten se tehtävä, taikka
muussa tapauksessa Vapauden liike jää kärsimään taloudellista
häviötä koko tässä taskukalenteri hommassa.
Vapauden konttori ehdottaa että jokainen Vapauden asia­mies
haukku vielä isommilla paikkakunnUU kaksikymmentä ja pie­nemmillä
paikkakunnilla kymmenen uutta ostajaa tälle kalente­rille
ja silloin on asia autettu. Kaka atiämle» on «Bsimäium lä-beUimaiB
oiaatenta Casti luatilaaks«sta7
Yleensä on Vapauden asiamiesarmeija osottanut kykyä «lada
vissejä asioita lävitse. Miten tulee käymään tämän kysymyksen
kanssa?
1: Vapauden icoiittorL
osassa elohopean atoomeja on pääs­syt
voitolle negatiivinen lataus, jol­loin
positiivisen latauksen ylijäämä
on laskeutunut 80 :stä 79:ään. Kun
79 on juuri kullan posiitiivisen la­tauksen
ylivoimaa osoittava , luku
merkitsi se siis, että osa' elohopeaa
oli muuttunut kullaksi^
Täten saatua kultaa oli kyllä niin
perin vähän, että monet vanhat ja
varovaiset tiedemiehet eivät tahto­neet
sitä uskoa elohopeasta synty­neeksi.
Keskustelu asiasta jatkuu
vielä oppineiden kesken, mutta lie­nee
nyt jo voitolla se käsitys, että
elohopeasta on todellakin saatu kul­ina.
Mitään käytännöllistä roerk:-
tystä ei tällä keksinnöllä kuiten­kaan
ainakaan kullan saantiin näh­den
toistaiseksi liene.
Mutta muissa suhteissa se voipi
johtaa hyvinkin- mullistaviin tulok­siin.
Jos atoomin sydän saadaan
hajaantumaan ja vapauttumaan it­sestään
posiitiivisen sähkölautauk-sen
ylijäämän, syntyy radiosätei­lyyn
verrattava ilmiö, joka synnyt­tää
tavattomat määrät energiaa, Ja
jos joku elektroni jollakin tavoin
voidaan siirtää pois radaltansa
atoomin sydämen läheiyydestä, niin
tulee sen polkalle ennemmin tai
myöhemmin siirtymään joku toinen
eloktrooni. Jonka rata kulkee atoo-hiin
ulommissa osissa. Tällaiset
siirtymiset tulevat epäilemättä syn­nyttämään
myöskin suunnattoman
paljon energiaa.
Atoomien sisäisen rakenteen ju
etenkin elektronien ratojen muutta­miseen
käyttää ^yall hyvin volmBk-kaita
magneettisia :pintoja, Jotka
painetaon a'tomeja vastaan. Mag­neettinen
virta saa atoomien sisä­osissa
kiertävät elektronit suistute-tuiksi
radoiltaan, Jolloin vapautuu
se energiamäärä, mikä tarvittiin
niiden kiertoliikettä ylläpitämään.
Jos joku elektromi tällöin T tunkeu­tuu
atoomin sydämeen, muuttuu
alkuaine. Tällöin vapautuu joku
määrä atoomin sisältämästä ener­giasta.,-
;
Tämän V tutkimusmetodin käyttö-rniiien
on kuitenkin hyvin vaikeata.
Ennen kaikkea on hyvin vaikea saa­da
tarpeeksi voimakkaita magneetti­kenttiä,
Toht. Wall on senvuoksi
kohdistanut huomionsa mahdollisim-mnn
voima'y(ka|dcn magneettisten
kenttien valmistamiseen. Hän oh-kiri
kekfinyt erikoisen aparaatin,
jolla hän nyt kokeitansa suorittaa.
. Jo tähänastisten havaintojen pe­rusteella
väittää- Wall, että atoo­mien
sisäisen rakenteen irikkoutumi-sen
seurauksena on suurten voi-mamäärien
kehittyminen. Kun näi­tä
ivoimia opitaan käyttämään tek-hHkan
hyväksi, el hiiltä ja öljyä
enää tarvita, vaan koneet tulevat
ympäri koko maailman pyörimään
atoomien ' hajaantumisesta syntyväl­lä
voimalla, jota voimaa on riittävä
iankaikkisesti. Millaisia nämä tu-levflisuuden
koneet tulevat olemaan
rakenteeltaan, siitä ej , Wall katso
vielä voivansa antaa tyydyttayiä
tietoja.
Kun elämme, niin saamme nähdä,
toteutuvatko prof. Wallin ennustuk­set
ja pääseekö ihmiskunta raskaaSr
ta kaivostypstä, Johon nykyään niin
suuret määrät työläisiä tarvitaan,
ennenkuin maailman tärkeimmät
käyttövoimat kivihiili Ja öljy saa­daan
maanpinnalle koneita pyörittä­mään.
. ; : o - ; M . ^ ; J - I ' ; 'V J--)'-\''\,
Haaremin ulosmittaus
jaton, suuria itämaisia kemuja j.n, •
e. Prinssin taloudellinen asema;
ei kuitenkaan ollut niin tavatto- ^
man hyvä kuin miltä se näytti.
Eräänä kauniina päivänä ei hän
voinutkaan makeaa TUokraan8%
vaan oli hänen miiutettava pienem­pään
hotelliin ja lopulta koko haa-rominecn
erääseen pensionaatUn. :
Hän joutui juutalaisen kbronkidra-rin
kynsiin, joka antoi hänelle etu*
maksuja, joihin prinssin rahat ja
Jalokivet eivät riittilneet suorituk­seksi.
Lopuksi oli prinssin ainoana
rikkautena 15 haareminaista j a nyt
tahtoo Juutalainen tuomittavaksi
hänet menettämään nekin.
Saa ; sitten nähdä, miten käy,
myydäänkö kaunottaret huutokau--
polla yhdessä joukossa vaiko kappa­le
kerrallaan.
HELSINGIN KAUPUNKI HXVIN^
NYT OJKEUDENKXYNNISSX
TYÖLOMAPAUCOISTA
S. Saha-, Kuljetus- ja SekatyS-yäonliiton
taholta vaadittiin alkoN
nnan Helsingin kaupungin halkö-konttörih
töissä oleviltotyöiaisiile
lainmääräämää^ iyöIomapaUckaa.
Koska sitä ei suostuttu malnamsah^
oli Hiton käytävä oikeuden kautta
hakemaan niathittuja palkkoj«w
Raastuvanoikeus tuomitsiikin ; !k«^
pungin maksamaan j työloniapalkat;! . ,^
sekä lisäksi kulut 800
asiaa kohti. Kaupunki valitti asi­asta
hovioikeuteen, joka jhyt 0»^
päfitökselläfin 24/ 1Ö-24: i^l^präksyny^^^
raastuvanoikeuden pääMltiä»^
voittanut koupuhgiri supi^tt^maa
mainitut lomnkoWaukset, «ekS^^^ M^^^
»Uksi kuluja 200 mk. jokaista «slaa
kohden, , r
Edcllämainitulla liitolla on use-ampiis;
työloma-asioita oikeuden
kautta haettavina Ja <mjr^^
oikeus tnelkein kaikki asiat tiiomihr^^^
nut työnantajain suoritottnviksi.
Usöinimat työnantajat ovat vedon- . r'
neet asiasta hovHn,'^ jöiirta ei>^^
ole saatu hovioikeuden päätöksjiS^
mutta näyttää kuitenkin, ^ttil;!^^^^^^
vioikcus ön astqttunut tulkitsemaan ,
asiat kuten Helsingin kaupunkikin
asiassa. Muutamat ^.yönostajat ovat
kuitenkin suostuneet maksamaan:
raastuvanoikeuden päätöksellä, ei­vätkä
ole valittaneet hovioikeuteen.
Voldoon kuitenkin mainita, että):;
esim. Oy. Urheilutarpeita el mik-^
sanut raastuvanoikeuden päätöksel­lä,
vaan vetosi asiasta herviin, jos­ta
asioDta ei vielä ole saatu lopullis­ta:
päätöstä.
m "' - V i
mm
s «5:
Parhaillaan Budapestissä on vi­reillä
varsin omituinen oikeusjuttu.
Eräs Puolan juutalainen Abromo-vitz
on nimittäin vaatiniit ulosmit­tauksen
toimittamista haaremissa,
jossa on 15 tsherkessiläistä kauno­tarta
ja"^jokä kuuluu prinssi Abdul
Kadirille, sulttaani Abdul Hamid-vainajan
pojalle.
Noin kuusi: kuukautta sitten saa­pui
prinssi Kadir Budapestiin mur
kanaan joukko täyteen ahdettuja
matka-arkkuja> suuri palveluskunta
ja koko haareminsa. / Hän antoi va­rata
' itselleen kokonaisen kerrdcsen
hotelli Savoyssa j a parina ensi kuu­kautena
eli hän tuhlaavammin kuin
mikään itämainen rahinaa. Hän s i -
roitteli rahaa oikealle ja vasemmal­le,
piti juhlia. Joiden loisto oli va-
SIIRTOflLAJSUUSaUOMESTA YHÄ
LISXKNTYMXSSX
Suomen HÖyrylaivaos^^^
«iirtolai«<)sastdn johtaja hra Hj;-?^^
roth on siirtolaisuudesta antaiiut;;^
mi seuraavia tietoja:
Yhdysvaltoihin pääsy on nykyisin
hyvin vaikeata,; iillä ; > i ; ^ ^ n ^ri6-
laisloin mukaan saa Suotnesiäj maia-;
han matkustaa vain 471 henkeä
vuodessa ja nyt^ Jö pn • & Höyiylalrr
va oy:n tiedossa 5,000 Yhdysvaltoi-c
hin pyrkijää, joten matkavuoroja on
tilattu varastoon pitkiksi ajoiksi
SHrtolaisuus Canadaan on myös
tänä vuonna Jonkun verran vähen­tynyt,
ollen noin 300--400 kuukau­dessa.
Siirtolaisten luvun vähenty­minen
on. aiheutunut Canadassa ny­kyisin
vallitsevista huonoista työ­oloista.
Austraalfaan on siirtolabuus maas^
tamnie sensijaan kuluvan vuoden
aikana suuressa määrin lisääntynyt
Ennen maailmansotaa oli se 5-r-d
henkeä vuodessa;: jotavastoin kulu­neena
vuonna on sinne siirtynyt jo
noin 400 henkeä. Siirtolaisuus Aus-traaliaan
näyttää yhä lisääntyvän;^
sillä esim. hiljattain sitten lähti sin> ^
ne Hangosta 26 henkeä. Vertailun
vuoksi mapittakoon, että hj^ vii- .
me vuonna oli < mirtolaisten /.loJcu/ -
Australiaan ainoastaan 49.
Muihin maihin, on siirtolajsmur' / '
maastamme ollut verraten pieni,, g ||
Suurin osa siirtolaisista on kotoinn^,
Pohjanmaalta ja ovat ^he melkein
kaikki olleet nuoria, naimattomia
miehiä. ' ^ ^
mm
•••Ms
m
i i
'•'-'MMM
•«:i'-js
sm