Vapaus, December 2, 1924

              Työmiehen Joulu XIQI
My
Kirjanpränttäri antoi hyväntah­toisesti
Icäaiinme kappaleen poolik-fd
ddottona Työmiehen Jonina. Ih-misellä
«n heikkoutensa ja olimme
siin& typerässä luulossa, että mistä
niitä hyviä Jouluja joka vuosi riit-tää,
mutta suotakoon anteeksi ly-hytnokkaisuutemme.
Innostuimme kohta kansikuvaan,
jonka taiteilija Suvanto on piirtä-vtjyt,
kuvaten käsityöläistä miettiväi*
senä leimuavan ahjon ääressä.
' Näyttää kuin mies ahjosta näkisi
: uuden ja paremman yhteiskunnan
ääriviivat. Kansi on erittäin kau­nis,;
kaksiväripaJnosta. Yksi tois­kielinen
Idrjataituri sattui sen n»
kemään j a ihmetteli sjiurcsti arvel-
-:• Ien ; että kyllä se on jtäyt]m3rt pai
nattaa ainakin Chicagossa asti; ei
- ainakaan muissa kirjapainoissa sitä
Superiorissa olisi voitu painaa kuin
-Työmiehen.
Seuraavalla lehdellä on sitte L.
ti Barrias'in syvästi vaikuttava
veistoskuva "Kapinoitsijan vala", se
r antaa tunteelle ja mielikuvitukselle
^voimakkaan sysäyksen —• juuri mil­laista
jokapBiväisessä raadannassa
v kaipaammekin.
' "Kankajen paivat", runo kirj.
William Lahtinen. Tätä runoa tul­laan
arvatenkin vuosienkin' päästä
lausumaan; terve vakava, voimakas
luokkavihaa uhkuva kimppu sdi-mukkeita
säkeitä.
v« ''Isan myllyn -MUtsa^ Lauri
\l/Uoto, lyhyt kertomus, kirjoitettu
vLauri Lehdon kumousaikaiseen tyy-
'5 l i i n , vailla piimävellimäisyyttä ja
> kirjallista vetelyyttä. Kuvat "Pro-feet*
a^'i VTyön orjat sorron yö8tä
nouskaa", Bogdanoff-Belsky ja " S i ­sarukset'',
Jaquin SoroUa T . Basti-da,
kaunistavat tätä kirjotusta;
Niinkuin nimbiä voi päättää, ovat
kuvat jäljennöksiä venäläisten ja
espanjalaisten tauluista.
'"SaomeB kevit"* kokoelmasta
f Suomen punaiset Ruotsin runou­dessa".,
suomentanut Kössi Kaatra,
kirjpttanut Ragnard Jändel. Ruoi-sin
runoilija ennustaa, että "rier
mui8ane1äm'än maalasi on muuttu­va
Suomenmaa" kun 'v. 1917 alettu
• kumous on loppuun suoritettu. E i ­vät
nuku levollisina Suomen her­rat!
Yhteiskunnallinen vendetta
lieitS, odottaa; ja he tietävät sen.
"AmerlUa tmperidUni", kirj. n i -
injmerkkl ~ N . Historiikkia Ameri-
Jcan imperialistisesta kehityksestä.
.: Oppikirjoilta tällaisia totuuksia ei
voi lukea, sillä' Atnerikan kouluissa
: J/, jöpctetaan, että- Amerika on demo-
' kratla, nruttft joka sitäkin^ "totuut-ta"
epäilee, saa pian tnntek nyrkin
/ niskassaan; 'siirtomaat sen saavat
tuntea ennenkaikkea, sillä niinkuin
muissakin maissa, ilmenee imperia-
" ilismi, :,Tautaisimman siirtomaissa.
; Tekstiä kaunistavat kuvat "Sotilaal-
I, - Usuus", N . . H . Frank; "Minä olen
- : valtio", pilakuva Mussolinista; "Jät­tiläinen
lepää", A. M . Luyt; ja
. : "Heimisukelti^ia"» Win8low Homer.
"Hairtatumaan Icolkka", kirj. K.
,K. Sointuisalla kielellä,'jota me em-
, Ini^enään Amerikassa osaa, kerra^
. '/tu\tunnelma. Tekstin\ keskellä kn-;
. i Va ''lEsikoisen kuolema", L. E. Barr
riAs^in; veistos. .
"Se^^koHUvi kerraD", runo kirj.
K; Ki, täynnä rakentavaa optimis­mia,
ehyt j a sointuisa.
" K a k ^ b u l s u l u " , kirj. Feidias ^
< Amerikan suomalaisten Anton Tse-
^hpt), taistelu yksityiskaupan ja
osuuskaupan y ä l i l l ä f V vHumoristinen
kertomius, J o t a koristavat kuvat
^'Tydttömyys", "Vakavissa mietteis­sä",
V. Vihne; "Kaivosräjähdyksen
^ jälkeen", ikäänkuin kuva eläisi; ja
" "Allouezin oorinlastauslaitureita
toveritar Sahlmanin aikaisempaa so­vitusta
"Volgan aallot" ja niin ar-vaenkin
tullaan tätäkin laulamaan.
"Sivuynect ja. kommsBismi", K l a -
ra Zetkinin esittämä maailman kon­gressissa,
tekijän tavalla.
. 'Teräakylan taauiauet", kirj.
Helmi Heinonen. Todellista elämän
tuntemusta huokuu tämä kertomus
ja kuvatuksen keinoista, joIDa jul­kinen
puhuja tuotiin kaupunkiin pu
humaan lakkolaisille — tanssiaisis­sa.
, Vihne on piirustanut kuvan
"Daily Workeria" myyvästä nuores­ta
tytöstä, ja Suvanto pilviä katse­levasta
neitosesta. -
"Anatole Fraace", V. Vihneen
jäähyväissana manalle menneestä
suuresta kirjailijasta. Francen muo­tokuvalla.
"Intia — myllertävä talivaori",
kirj. A. H—n. Mitä tapahtuu In­tiassa,
siitä vähän tiedetään, sillä
Ennglanti pitää yllä ankaraa sen­suuria.
Knn Intia kukistuu, kukis­tuu
Englannin maailman herruus.
"Luokkaviha", runo, kirj. Mikael
Rutanen^ Ei kaipaa suositusta, kos­ka
tekijän nimi sen jo takaa ensi­luokkaiseksi.
"PeraooaalHsauktieD vilinästä",
kirj. K. K i Jos se on Kössi Kaatra,
kuten arvelemme, niin emme lue
sitä kiireen vuoksi, koska sen ta­kaamme
muutenkin olevan lukemi­sen
arvoiseni Tekstissä kuvat " K a ­lastajan
perhe". Puvis Chavannes
ja "Harjatelma", V. Vihne.
eilcä muita palvelevan. Tällainen
vapaa, arkailematon seurustelu vir­kisti
Maijankin munien synkkää
mieltä. Tanssin alettua Maijakin
"VelvoHisunteBsa nnohtanut poi­ka",
kirj. R. Rouanne, mielenkiin­toinen
kertoelma. Vihneeltä kuva
pojasta ja muita kuvia: "Kuolemat­tomuus",
Lapinan inspireeraava
veistos ja "Lehmiä päivänpaistees­sa",
Heinrich Zugelin mieltä lepuut­tava
taulu. ^
"Laki .on nlinkoin se luetaan",
kirj. Arvid Nelson; tosiasioista j u ­teltu
tyylikkäästi.
"Ihmispeto'^ (omistettu eräälle
vanginvartijalle Tammisaaren van­kileirillä);
runo, kirj. Ritolan E l ­jas.
"Dollarimoraalla", kirj. Kiro.
"Neuvottotaiavallaii laalu", sanat
aikaisenunin esiintyneeseen nuot­tiin.
Työmiehen Joulun hinta Cana-dassa
on tänä vuonna 30 senttiä;
tanssia viuhkasi oman lemmittynsä
kanssa j a knn soitto taukosi j a uusi
tahti alkoi, pyöri Maija taasen mui­den
mukana lattialla. Kotii;] pa­lattuaan
tuli hänen mieleensä Idu-sallinen
ajatus ratkaistavaksi. Me­nisikö
äidin uiökiUe, vaiko edelleen
palveluspaikkaan. Rintalaan ' me­nonsa
suhteen Maija pahiten pelkäsi
sitä, että ellei siellä avattaisi hä­nelle
ovea, kun on näin myöhälle
viipynyt. - Voisivat vielä suuttua
siellä, kun hän menee keskellä yö-sydäntä
ovea jyryyttämään, ajatteli
Maija. Yhtäkkiä asla selvesi hä­nelle.
Hän päätti lähteä äitinsä
mökiUe yöksi.
Kotiin päästyään sai Malja nuh­teet
äidiltään siltä, että oli lähte­nyt
kylälle p^veluspaikastaan. Py-syisi
palveluspaikassaan, siitä talon­väkikin
tyldcäisi.
Maijan äiti oli niitä ihmisiä, joil­ta
me tavallisesti nimitämme usko­vaisiksi.
I
Maija ei vastannut äitinsä puhei­siin
juuri mitään. Sanoihan vain,
että kukapa sitä aina kotonakaan
on kuin tonttu.
Tähän äiti vastasi:
"Lukisi Jumalan sanaa."
PMja-Maija
K i r j . ICusti Saarikoski.
:^Superiori88a'^ piirtänyt K. A. Su­vanto.
"
"Tyo", David Evan8'in veistos.
-/ Vain työläiset voivat Ymmärtää työ-
^ iA; sen jäntevyyttä ja sitä lihaa- ja
ajatusvoimaa,^ mitä siihen tarvitaan
' ' Taisteilija on tahtonut oaottaa ne
' ^ jalot muodot, mihin lihakset ja jän-
> 'teet'asettuvat silloin kun tehdään
- ponnistavaa tyota.
"Nenvostolaaavallan laula", nuot-
^ t i sekakuorolle sovitetusta laulusta,
\ lainattu julkaisusta. Tämä on ter-fevyetuUut^
v lauluk
^sopiva, erittää Venäjää koskeyissa
V. muistojuhlissa. ' " •
/'MatferialUtinen dialekUMcka".
k i r j . S. Kankaianpää, ajatusoppi,
i;;pjbhdoh: mukaisuttsoppi v materialisti-
' sella pohjalla. Tähän kirjotukseen
' olisi laajojen joukkojen syvennyttä­vä,
koska tekijäkin sanoo, että a i -
"neesta'" löytyy vain sangen niukalti
tietoja tähän saakka. Tekstissä ku-va
"Äiteys", ' Lapina; kerrassaan
' kaunis veistos.,
"PonakaartUaiapoika", kirj. ' A I -
- "hert- Viksten, suom. Kössi Kaatra;
toinen' Suomen kumoukselle omis­tettu
ruotsalaisen kirjoittama runo.
- "lUnuliiöini.'', kirj. Lauri Luoto.
Toinert' Luodon rajulla tyylillä ker-
Tottu , sotoseikkailu Suomen si^lfis-sodasta.
V.\vVihne on tämän kerto-
Maija ei ollut rotevampiajhmi^
siä, mutta ei liioin heikompiakaan.
Hän jaksoi siinä' kuin toinenkin ja
oli töihinsä kyllin kätevä.
Palvelija-Maija oli ottanut pesti-rahan-
vakuudeksi siitä^ että suostuu
palvelemaan vuoden Rintalan talos­sa.
Emäntä oli sanonut, että jos
Malja on siivo ihminen, tekee mitä
käsketään, niin hän saa pitäi pes-tirahan
kaupan päälle.
Pälvelija-Maija oli lähtenyt tois­ta
kertaa palvelukseei^ äitinsä mö­kiltä.
Lähtiessään^ oli iän vähän
vesistellyt, mutta minkäpä sille mah­taa,
kun äidillä oli köyhyys, niin
palvelukseenhan' 'sitä oli Maijan
mäntävä.
Vieraassa paikassa ovat elämän
suhteet aina oudot j a ottaa jonkun
aikaa ennenkuin niihin pääsee pe­rehtymään.
Maijalta otti useita
viikkoja, ennenkuin hän pääsi Rin­talassa
osapuilleen kotilntumaan.
Rintalassa ei oltu mitään erikoi­sen
häijyjä palvelijaa kohtaan, vaik-
Im ei liioin mitään erikoisemmin
suloisiakaan, Maijalle annettiin yksi
kupillinen kahvit^ joika >aamu sen
jälkeen kun toiset oTivat puoneet.
Aamusilla täytyi hänen säännöllises­ti
nousta ylös kello viisi ja sytyt­tää
tuli t ^ a a n v sekä sitten rien­tää
navettaan karjaa ruokkimaan.
Tuollaiseen elämään totutetulla ja
kasvatetulla eivät elämän vaatimuk^
set ole kövinkaa» suuret. Ne eivät
ole paljoa korkeammalla tayallisen
orjan vaatimuksia. Alistuvaisena
on' syötävä mitä eteen tuodaan, ol­koon
se sitten paremmin eläimen
kuin ihmisen ruokaa ja tehtävä
mitä käsketään. Se kuuluu palveli­jalle,
eikä hänen saa nurista sitä
Maija oli jo ollut moniaita viik*Hosi pullosta jotain, mutta Maija ei
koja RinUlassa, eftä vielä tällä
ajalla ollut käynyt missään muual
la kuin toisinaan pikimältäänäitin.
sä • mökillä. Äitinsäkin oR varotta­nut
kyliä juoksemasta, ^^a^ian kyl­lä
teki toisinaan mieli mennä työ­väentalolle,
mutta kun tiesi Rinta­lan
talonväen vihaavan työväenta­loa,
- niin ei viitsinyt lahteä.
Eräänä sunnuntai iltana Maija
kuitenkin oli tehnyt vakavan r pää­töksen
lähteä työväentalolle. Hän
puki päälleen pimeässä nurkassa es<-
täik^en toisten pääsemästä aiko-mustensa
perille. Niin hän pääsi­a
n lähtemään kenenkään huomaa­matta,
vT^ päästyään
tuntui Maijasta sekaiselta kuin elä-muksen"
koristanut kolmella kuvana.
'«Nuori - perheen''pää", «Jännitlävä
= <^fetiimtt«'?^^n mukana kuvia. w«nu « a u a s « ^ j u . « u « ^ u » . ^ffS^n^Z^^*i'\ sekakuoroille oBut kaikilk» siellä ohjoil-
' sokttJSt .^^naläis^,tä säveleestä ^ ^ » n ^ P » * ^ J<>^«-
' t S ^ h l m a n f k ^ a R a lauletaan » 6 " näytti elavan itseänsä varten.
Aamun valjetessa lähti Maija ko­timökiltään
pahoillamielin sen joh­dosta
kun äitinsä oli torunut häntä.
Häntä pelotti mitä palveluspaikassa
mahtavat hänelle sanoa. Maijan
mentyä oli talon emäntä navetta-kartanolla.
Hän el ollut ollenkaan
näkevinään Mi jaa. Tuvassakaan ei
hänelle puhuttu yhtään ' sanaa.
Kalkki .käänsivät vaan päänsä toi­saalle,
kun Maija sattui eteen tu­lemaan.
Vasta päivällä emäntä uteli, et­tä
mihinkä se Maija illalla niin sa­laa
lähti.
Enhän minä salaa lähtenyt, me-ninhän
vaan. Olin ensin työväen­talolla
ja sitten menin kotiin yöksi.
"Eikö äitisi ollut vihainen," ute-liv
emäntä.
"Ainahan niillä uskovaisilla on
jotain sanomista, jos ei vaan kaik­ki
ole justiin heidän mieliään myö­ten."
virkkoi Maija.
"Parepipi että tottelisit äitiäsi,"
huomautti emäntä.
Maija' ei vastannut emännän pu­heeseen
enään mitään, meni vaan
rukkinsa ääreen ja rupesi kehrää­mään
villoja. Siinä touhutessaan
hän muisteli eilen iltaista oloaan
työväentalolla. Päivä kului J^aikes-sa
hiljaisuudessa. Kukaan ei häi­rinnyt
Maijan rauhaa, eikä hänkään
ruvennut ulottamaan puhetta tois­ten
kanssa. Iltasella, kqn kaikki
olivat koolla, eikä taloon- tullut
minkäänlaista sanomalehteä; kulut­ti
t^Ion ' väki aikansa tavallisesti
toisten ihmisten, varsinkin sosialis­tien
parjaamisessa. Niin tapahtui
nytkin, ja tänä iltana oli sosialis­tein
kohtelu mitä ilkeintä lajia.
Maija ei - kuitenkaan sekaantunut
sa oloissaan ja hommaili ahkerasti
sanallakaan juttuihin, oli vaan omis-ilta-
askareissaan.
X Aamulla nousi Maija tapansa mu­kaan
ylös kello viisi, sytytti. tulen"
takkaan- j a meni ruoGckimaan kar­jaa.
Muuten meni kaikki entiseen
tapaan ,mutta kahvikuppia ei Maija
saanut sinä aamuna laisinkaan. Mai­ja,
ei pitänyt siitä. Se katkeroitti
häntä. Hän ajatteli itsekkeen, et­tä
köyhäin ihmisten lapset ovat kur­jista
kurjimpia olentoja tässä maa­ilmassa.
Tämän Maija käsitti nyt
täydellisesti, vaikka oli hän ennen­kin
tullut ajatelleeksi köyhäin koh­talosta.
Päivät kuluivat tästä ruveten
Maijan mielestä toistaan hitaimmin.
Maija teki samat työt kuin enneu
kin, mutta kahvikupitta sai hän
edelleenkin jäädä joka aamu.
Tuli sitien joulu. ' Täluln men­nessä
oli asemassa tapahtunut muu­tos.
" Talon väki oli -Maijalle hyvin
ystävällistä. Talon poikti Eerokin
oli nyt' alentunut puhumaan Maijal­le
ja sitäpaitsi annettiu kuppi kah­via
oikein : nisun kanssa. . Maija i h ­metteli
kaikkea tätä itsekseen. Hän
kummasteli mistä se - tuollainen koh­teliaisuus
nyt tulee. - Mitääa. muu­ta
hän ei voinut käsittää kuin että
hyviä hänelle joka tapauksessa ol­tiin.
Hänelle puheltiin ja lasket­tiin
leikkiä ja sen lisäksi vielä
emäntä vei hänet kamariin ja "^tar-emäntä
sellaisella tyyneydellä, jota
ei osein palvelijaa kohtaan osoteta.
lUalls valmisteli Eero itseään läh-töknntoon.
Hevosta valjastaissaan
kysyi Eero Maijalta, lähteekö hän
mukaan j a jos lähtee, niin olisi val­mistauduttava
mukaan. "Valmis-
^huolinut. Sanoi vaan panneensa
päähänsä, että hän ei missään ta­pauksessa
viinoja maista. Tähäit
päätökseen oli hän tullut jo ennen
rippikoulua.
Emäntä alkoi kertoa, että meida*i
Eero se on aikonut lähteä nuorisor
seuran talolle tänä iltana. Isäntä
oli luvannut antaa hänelle hevo»
senkin, kun hän niin harvoin mis­sään
käy. Emäntä vielä sanoi ke­hottaneensa
Eeroa ottamaan M a ­jankin
mukaan, kun hänenkin tekee
sellaisiin tilaisuuksiin mieli. Eero
kyllä puolestaan; oli luvannut, jos
vain Maija lähtee, A "Lähdetkö sinä
ESeron kanssa," tiedusti emäntä
Maijalta. Maija ei vastannut, vil­kuili
vaan toisaalle huivinsa kul­maa
nypistdlen. "Älä ujostele,
lapseni. I«hde vaan," puheli
han minä olen," vastasi Maija. Niin
he lähtivät.
Matkalla ei Maija puhunut Ee­rolle
mitään. Eero tiedusteli ol­laanko
työväentalolla tänä iltana,
mutta aija ei vastannut siihenkään
mitään.
Heidän oli kulettava työväenta­lon
ohitse, joka nyt: alkoi lähetä.
Eero sukasi useita kertoja hevos­taan
piiskalla, että se alkoi juosta
minkä ennätti Mutta juuri kun he
olivat menossa työväentalon ohitse,
hyppäsi Maija reestä kuin jänis ja
lähti juoksemaan työväentaloa koh­ti.
Eero alkoi pidättää hevostaan
j a kirosi Maijalle minkä ehti, mut­ta
Maija ei välittänyt siitä mitään,
meni vaan työ-räentalolle.
Maksettuaan iltamatilaisuuteen
vaaditun ovirahan, jonka Maija ot­ti
nenäliinansa kulmasta; hän astur
sisään ja istui muitten mukaan.
Hetken; kuluttua alkoi näytelmä. Se
tempasi heti ensi hetkestä Maijan
mukaansa. Hän, seurasi sitä koko
ajan suurella mielenkiinnolla, ikä
lainannut huomiotaan yleisön kes­kuudessa
olevien nuorten kuherte­luille,
jota kuului milloin yhdest-,,
milloin toisesta nurkasta. Hän jou­tui
tunteittensa valtaan. Hän mie­tiskeli,
että kunpa voisi jotain muu­takin
tehdä kuin ruokkia-harjaa ja
kuunnella niiden hampaiden lousku­tusta
heiniä syödessään. Onhan mi­nulla
kyllä hyvä lukutaito, mutta
kun ei ole lukenut muuta kuin ka-'
tekismuksen ja biblian historiaa,
niin eihän sitä tiedä mitään muu­ta
kuin mitä toiset sanovat, ajatte­li
Maija itsekseen. Risteiltyään
hetkisen tällaisissa ajatukftissa, päät­ti
Maija vakavasti ruveta seuraa­maan
aikaansa, kuten joskus oli
kuullut jonkun häntä kehottavan.
Näjrttely loppui ja tanssilla vähän
jatkettiin illan ohjelmaa. Lähdet­tyään
kotimatkalle toisten mukana,
oli Maija surullisella päällä, jota-vastoin
toiset olivat iloisella tiiu-lella.
Häipestä tuntui kokonaan
mahdottomalta mennä enään palve­luspaikkaansa
Rintalaan. Äidin
mökki se on ensimäinen ja viimei­nen
turvapaikka, mutta kun se äi­tikin
on sellainen. Hän ei tunne
nykyistä elämää hituistakaan. Jos
nyt menisin kota"in, niin hän pakot­taisi
taasen _ menemään Rintalaan.
Tämän lisäksi painoi Maijan mie­lessä
vielä se kolttonen, minkä hän
Eerolle oli tehnyt. "
"Mitä se MaijÄ on niin alakuloi­sella
tuulella, kun ei puhu ei pu|
kahda mitään kenellekään," kuulni
iloinen pojan ääni j a samassa tart­tui
käsi Maijan käsivarteen. :
'Matkaa jatkettiin kaikessa rau­hassa.
Silloin täUöin helähti i l ­moille
joku laulun kajahdus. Tuli
sitten tienhaara, jossa .Maijan' oH
erottava toisista tovereista. Maija
meni suoraan Rintalan ohi äitinsä
mökille. Saavuttuaan: mökille ko­putti
hän kauan aikaa mökin oveen
ennenkuin äitinsä heräsi ovea avaa-maan.-'
•''No mitä.' sinä hyvänen nyt
sydän yöllä kulet^" pääsi äidiltä
kaikkien ensiksi Maijan nähdessään.
Maijan kerrottua missä on ollut
j a mistä tulee j a kuinka hän ei ol­lut
uskaltanut mennä Rintalaan,
tiuskasi äiti, että mitä sitä pitää sel­laisille:
reusuille lähteä.' *
Mökissä vaivuttiin heti sikeään
uneen pitemmittä ^ keskusteluitta.
Aamun tullen, kun ei Maija lähte­nytkään
palveluspaikkaansa, tiedus­teli
äiti Maijalta, että mitä hän
meinaa, kun ei lähdekään Rinta­laan.
"En uskalla, voivat pian antaa
minua selkään sieUä,V: kuului Mai­jan
vastaus.
"No ;mitä erinomaista sinä sitten
olet siellä tehnyt?"
"En mitään erityistä, mutta kun
en tehnyt niinkuin talon Väki nlisi
tahtonut;: en mennyt Eeron kanssa
nuorisoseuran taloUe/ vaan hyppä­sin
hänen; reestään pois työväen­talon
kohdalla ja menin dnne ja
kun nälA menettelin, niin luulen,
iCttä ovat Rintalassa vihoissaan me­nulle,"
puheTi Maija.
"Tandtseepa läliteä," myhähti äi­ti.
Päivä lähenteli jo i)nolist£L Tällä
välin ei, Maija ollut montakaan sa-
KALEVA SUOMALAINEN APTEEKI
Kaikki meidän .suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu <5
men yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan ir
K G. K. Nymanin erikoiskatsannon alaisina.' Me käytämin^ •
noastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. ^"
KUMMITAVAROITA
Kuumaveslpussia, hinta $1.25
?2-00, ?3.00, $4.00 ja $5.00
Kuumaveslpu^n letkuja,
hinta ..,..$1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta .... .35
Nenärniskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta $3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta .....$3.00 tus.
y.m., y.m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Ezemasalvaa, hinta 75c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipuun
50e ja $1.00
Selkäplaastaria .35
Rintaplaastaria .50
Mnnuaisplaastaria/ 50
Eetteritärpättiä, yskään
j a hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta .50
Hiusöljyä, hinta ............ .50
Hammastippoja, hi^ta.... .25
Hammaskittiä, hinta .... .10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinllnjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttiöljyä, hinta 50
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänaluskipuun,
hinta .50
Kamferttia, kuiv^"2V;
Kamfertpi^^jSeSia °' ""f,
Knmmiplaastaria *"'
I T n l m n . . ! - : - : - "• .5.205
.50
.50
,50
.50
.50
Kolmenlaisia tippejä""
Luuhnjamenttia
Nervin tippoja
Parranajosaippnöitä
P^kivistyspnlveria
P»laoljya
jannöijyä r: 5.
Puhdasta Norjan kalan-maksaöljyä,
iJ""*? • 50c ja S.1Ö0
Pnnssmtippoja
Preserveeraavia tippoja* JS
Riigapalsamia li
Silmävettä
Iso
Silmäsalvaa
Sun- ja hammasvetti
TILATKAA meiltä läakelnettelo. Meillä on saatavana kaikkia Snomen, Canadan ja Amerikaa
lääkkeitä, knmmitavaroita, maskeeransmaaleja y. m. Me maluamme pottiredian kaikista $5 00 tai
sita icommicta tilauluiata.— Erikoislaäkelnettelot asianiielulle.
KALEVA APTEEKI
K. G. K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
naa äitinsä . kanssa vaihtanut. Hän
tunsi. edelleen. mielikarvautta j a äi­diltä
r.ei. tällaisissa'tapauksissa .oll^
mitään • lohdutusta - odotettavissa.
Maija ei saanut osakseen sitä, mi­tä
harhaileva ja herkkä luonto kai­paa
nähdessään elämänsä taivaan'
synkkänä edessään.'
"Mitä,^ Rintalan emäntä näkyy
tulevan tnne," huomautti Maija Äc-knnasta
u l o s katsoessaan.
"Tulee sinua yKiöpäätä hake­maan,"
-virkkoi äiti.
"Hyvää päivää, täällähän se Mai­j
a onkin. Luuliny jo. että mihinkä
esinä olet joutunut, ^oletko: tullut
sairaaksivai,'' puheli emäntä tu­paan
astuessaan; :/ Sitten otti hän
vaOcosen liinaan käärityn lihakap»
paleen ja antoi' sen äidiUe sano­en;
saat joskus leikata lihaa peru-nain
sekaan.
Vanhempain kesken syntyi pian
vilkas keskustelu. Olivathan molem­mat
uskovaisia ja muutenkin kai­kissa
asioissa yhtämieltä. Maijua
eivät sellaiset keskustelut huvitta­neet.
Hän oli niiden suhteen ko­konaan
välinpitämätön.
"Lähde nyt jo; kyllähän emäntä
tulee kun kerkiää," huomautti äiti
Maijalle. Maija ei vaan lähtenyt.
" N i i n , joko se Maija " lähtee,
voimme mennä yhdessä, vai et suin­kaan
sinä sairas ole," puheli emän-
•tä. , • ••' •
" N i i n , mikä kipeä, muuten siinä
vaan," sekaantui äiti.
"Entä jos Eero on häijy minulle."
"Mitä joutavia. Ei 'Eero ole ke­nellekään
paha, eikä se muuten us-kaltaisikaan.
Minä se olen meillä,
jota todeUa pitää," jutteli emäntä.
Äiti kehotti vielä toistamiseen
Miaijaa lähtemään, johon hän vii­mein
suostui. Hän meni kuin me­nikin
yhdessä Rintalan emännän
kanssa. ,
Matkalla emäntä puheli Maijalle
kuinka ilmakin on nykyään lämpö-sempi
kuin viime viikolla. Tällai­silla
puheilla koetti hän saada Mai­jan
iloisemmalle tuulelle. Maija
koetti aina vastata jotain, mutta
unohti kuitenkin heti koko keskus­telun,
vaipuen omiin ajatuksiinsa.
Maija ryhtyi tekemään Rintalas­sa
työtä samalla tarmolla j a sitkey-'
della kuin ennenkin; Kuusitoista
tuntia, kello viidestä aamtiUa kello
yhdeksään illalla raatoi hän työs­sään
kuin juhta.
Rintalan väki oli Maijaa kohtaan
kuten ennenkin, lukuunottamatta
Eeroa, joka ei olhit -puhunut sa­naakaan
Maijalle sitten jouluaatto­illan;
jolloin Maija oli hänen rees->
tään karannut työväentalolle.'' .Hän
vaan katseli Maijaa vihaisen näköi­senä
kuin pureva koira. Tällaisissa
tilaisuuksissa Maija joutui tavalli-
•esti pelon valtaan. Sellaista ei
hän ollut koskaan ennen tuntenut.
Hän . pelkäsi tulevansa sairaaksi,
mutta lohdutti kuitenkin/ itseään sil­lä,'
että kaikki tämä johtuu lopul­taan
Eeron pirullisen julmain vi­haisesta
katseesta. Hänen henki­nen
olemuksensa kaipasi jotain vah­vistavaa,
mutta sitä hän ei voinut
Rintalassa saada. Kaikki tuntui
vaan niin kylmältä j a kolkolta. Kun
hän meni navettaan eläimille heiniä
antamaan, kuuH hän kuinka lehmät
rouskuttivat hampaillaan kuivia hei­niä
ja se teld häneen sangen vas­tenmielisen
vaikutuksen.
Soo, Ont., Ilmoituksia
Kasvo kermaa, Iho puuteria y. m., y. m.
Kaikki parhaita ja viimeisimpiä valmisteita.
NUTSONS DRUG STORE,
Cor. Gore & Albert Sts. SAULT STE. MARIE, ONT.
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille - j a vaatetukselle; Suosittelee kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee:
W. N. JANAKKA
302 Albert SL, W. , Soo, Oataria.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄI^NE
ANGLAN LEIPURIUIKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230-J.
niaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosute (FINNISH BAKEBT
Harmonikka myytä-vana
Hyvässä kunnossa oleva kramaat-tinen
harmonikka jossa-on. 46 näp­päintä
ja 80 bassoa. Venner JoU,
350 Bloor St. SaultSte Marie, Ont.
Canada.
• Oli kulunut parisen viikkoa siitä,
kun hän Rintalan emännän kanssa
kotoaan palasi. On hämärrä talvi-ilta,
Eero on ollut ryyppyhommis-sa
koko päivän, ja saapuu nyt ko­tiinsa
leski-Villen kanssa kovasti
päissään. Sisälle astuttuaan hän
kävelee tuvan lattialla edestakrasin.
menee kamariin, tulee sieltä takai­sin,
menee suoraan ulos, ottaa men­nessään
eteisestä -kirveen, kävelee
sen- kanssa aitan luokse, jossa Maija
vaatteitaan säilyttää ja alkaa' iskeä
kirveellä oveen;; niin että ovi lentää'
seinään.- Sitten ryntää hän sisälle
j a alkaa syytää Maijan vaatteita
j a muita tavaroita ulos minkä en­nättää.
Maija on seurannut tarkasti Ee­ron
elkeita hänen kotiin tulostaan,
saakka. ,Han rientää kovalla'fö.:^
reellä hätään, sanoen mennessään,
että kyllä liän lähtee talosta mnn-
SAULT STE MARIEN <
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
rebua. Linjalla olijat tehkää os~
toksenne osuuskaupasta.
369 WeIlinghton St., West. Ont,
Can. — Telefooni 1810 F. '
ERIKOINEN HUOMIO ANNE­TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selkarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Glovcester St. So<^ Ont
— Phone 1806 —
Kymmenen vuoden kokemus suo­malaisten
keskuudessa.
J. A . Maclnnes, B.A. W.H.C. Bnet
MaelNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363 Queen Str.,
Saalt St«. Marie, 1 Ontario
Konttori vastapäätä Sanlt Streettiä
Rahaa lainataan halvimmalla korolla
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolahetys apteaUi
Canadan Soossa
Ainoa Soössa oleva apteekkC lo­ka'timottaa
Vapaudessa.
McFadden&Mc
Asiabajajat, lakimiehet, aoUnV
Konttori:
SAULT STE; MARIE, ONT.
Uriah McFadden. K. ^
E. V. McMillan.
Täydellisen kurssin; I
suorittanut^
Hieroja ja Sairaiisvoi-mistelijä
K. A. LEINO,
336 Albert SL, Soo, Ont., Can.
^ Huom.l 10 vuoden' kokemus sai­raala-
ja yksityishierojana. : -
hänen ta;^aroittensa kanssa menetel­lä.
Eero huomaa Maijan, j a lähtee
juoksemaan häntä kohti. Maija läh­tee
pakoon ja Eero alkaa ujosta hä­nen
perässään. Eero sieppaa kan­gen
: maasta ja lähtee takaa-ajamaan
MsSjaa, joka lähtee Idertämään na­vettaa.
Toisella kierroksella Maija
tekee äkM^nteen ja lähtee jouk-semaan
ladon sivua, .Eero menee
perässä^mutta pahoin päätynyt kun
on; menettää hän tasapainonsa ja
kaatuu kovatäcamaraiselle tanterelle.
Kaatuessaan - päästää ~ hän surkean
tenkin, ettei tuolla tavalla tarvitse valituksen j a jrlöskömpies^n pite-
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, Oat
Gore st Apteekki
Liikkeitä. toaettiUrpeiU. ««»«»'•
- j a sigaretteja.
Lääkäri palveluksessa. i
Me valmistamme je kehitämme fr.
mejä 24 tunnin sisällä. ^
Snbmalamen kauppa-apnlaincn.
H. S. Boehmer
Kemisti ja ApteekkaH.
SAULT STE MARIE, ONTABIf
Leipää
j a leivoksia tarjoamme sammiss» ^
Vähittäin kovaa leipää ja iar?V^
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERV
Puhelin. 739 J .
Matti Ketola. ^
304 WeIKn»tönSL__W. So*__^
ILMOITTAKAA ,