Vapaus, June 1, 1957

              liiiiiiuil::s
M M M Ifor. «. ]tl7. AnttiOiiMl
meeaa t3am nuO bjr the Post
OOee- OqMttaait; O tU
^vtmiOtixmcoBamttf XML, at loo^ioe
» t a BL w^ StHUnffy, OBtw, c a n t d » .
edUarM Ottke OB. ±42». UaaMger
SLSidcti, Edttorjv^adoiid. atofflnf
addim; Sos JA. aodtarr, Onteuo. tteuibuton fiee of cbarge.
TEIJIUaBIlCKAT; -
VhdjmraOoiiM: t fk. «JOO 6 Idc O a
SooDima: I. vk. aw «
11
i^llf ^Juhlavuosi — 40! vuosikerta19$Z ,
Surkea täaime Sudburysta
V '^ks> ei Sudbuxyssa ole työväenehdokasta liittovaa»
laissa?**.": . ^ '
'Ketä pitais} vaaleissa äänestää, kun ei ole tyoväen-
^idokasta?"
fiänui kaksi kysyinystä, jotka esitettiin täkäläisten suo­malaisten
toimesta Vapauden toimituksella viime kesSuviik-^
kona; (kuvaavat sitä yleistä hämminkiä ja tyytymättömyyttä
mikä nyt Vallitsee nikkelialueellä järjestyneiden työläisten
keskuudessa.
Tosiasia otikin, että Sudburyn vaalitilanne on äärettö­män
surkea työväen kannalta katsoen. Se näkyy mjn. seu­raavasta:
Väestön ke^uudessa on yleistä tyytymättömyyttä Sud-buiyn
ja varsinkin Niokel Seitinkin liberaalipuolueen edus-tat}
idi työstä» mutia lipberaaleilla on äärettömän voimakas ja
tdiokkaasti toimiva pucrfueköneisto. MeHcillepantavaa on eri-
, koisesti tämä: Sudburyn alueen valitsijain tyytymättömyys ei
kohdistu niinkään paljoa libera^ipuolueen hallitusta, kuin
. malhitun puolueeii täkäläisiä edustajia Vastaan.
Konservatiivipuolueen k u n n i ^ l on sanottava, että se oh
. tehtiyt tilanteesta tbxsrpuoltieen kannalta katsoen oikean joh-t^
ipäätöksen. Torypuolueen strategistit ovat laskeneet, että
tämän alueisn vaalikamppailussa tu-lee viemään suurta osaa
edustajain henkilöllisyys. Tässä mielessä ön konservatiivi-puoliieen
ehdokkaiksi nimitetty suuressa kansansuosiossa ole­vat
ja yleensä pidetyt henkilöt, joilla on hyvä mahdollisuus
pld^tyinä henkilöinä s ^ a ''protestiääniä" sellaisiltakin hen-kilöUtäi
jotka torypuolueen historian tuntien eivät missään
tapauksessa i t ä i s i ääntään könservatUvipuolueeHe.
' ' TäJlUineri on tilanne vanhojen puolueiden kohdalta — ja
fbrypuolue voittaa ilmelsesU tätä kirjoitettaessa jatkuvasti
, lisää kannatusta liberaalien kustannuksella,
f • • •
Entäis sit^ten työväen osalta?
Vaalitaisieiun alkuvaiheessa saatiin muutama viikko sit­ten
vihjeitä; että kun CCF:n toimesta oli nimitetty Sudburyyn
ehdokas; jpka ei ole henkilökohtaisesti sekaantunut mihin-
• kään "reitt^uks^en" ja ihuuhun sellaiseen mikä on täkäläi­sen
työväenliikkeen välisiä suhteita kärjistänyt, niin tämä
voi antää^mahdollisuuden työväen voimien lyhdistäi^
ainäkinjväaliuurnalla^varloka mitään 'Viralla
^naa el syntyisikäan,
* /,M<^et,KUi^if)nistit, ja.tpiiiden työväenjärjestöjen jäsenet.
' ^pUhtiivai.sUlöin toivoHk^^^ siitä, että nyt öh avau­tumassa
uUsi; lehti tämän seudun j
ke^ii ;poli^tisessa hi^toriysav^^^^^^M
kan lisaksi;saatiin, tässä va^heesa kuuUa, että LPPoli yhtenäi-
- syystoivossa pidättyny.t oman ehdoikkaansa nimittämisestä.
Mutta/sitten alkoi tulla Jobin postia. Paikallinen päivä­lahti
julkaisi' haastattelulausunnon jossa korostettiin, että
CCF:n täkäläinen ehdokas nir. Ray Jacobs Vei huoli kommu­nistien
kannatusta". Siinä Vaiheessa ja aina näihin^ päiviin
asU ön mnL-meidän lehtemme Vapaus elättänyt kuitenkin
sellaista' toivoa^ että l^ankittuaan täten itselleen vpunaisuU-äestapuhtaät-
IUrjatrvCCFm ehdokas jättää^^^^^^^
sonnan niillä, jotkat: silta pääasiassa hyötyvätkin^ ja ryhtyy
tosimieliä toimintaan työläisten ja keskiluokkalaisten ylei­sen
ja yhteisen kannatuksen saavuttamiseksi. > , '
Mutta näin ei ole 'kuitenkaan valitettavasti tapahtunut.
Näyttää siltä; että CX:F:n Sudburyn ehdokas —- tai oikeammin
ehkä h^nen takanaan olevat CCF:n paikalliset oikeistojoh­tajat
-r-pe|lkää omaa varjoaankin. Samalla kun liberaali- ja
konservatiivipuolueen ehdokkaat puhuvat kaikkien unioiden
ja muiden kansanjärjestöjen tilaisuuksissa, CCF:h paikalli­nen
ehdokas kieltäytyy menemästä, kuten olemme kuulleet,
suuren Mine-Mill'union kokoukseen vain siitä "pelosta"/ että
hänen ''puhtautensa" voisi siten ehkä jotenkin tahraantua
vaikkei vanhojen puolueiden ehdokkaat sitä pelkää lainkaan?
Samalla kun vanhojen puolueiden ehdokkaaV julkaisevat
jatkuvasti yasli-ilmoituksia n.s. vieraskielisiä lehdissä, siten
' saadakseen ''uusien, canadaiaisten"kannatuken^CGF:n täkä-läiisen
ehdokkaan takana oleva "komitea" sanoo asiallisesti pu­huen
esimerkiksi tämän alueen suomalaisille, että äänestäkää
^etä tahdotte, me emme vaivaudu teidän kannatustanne pyy­tämään;
Maksullisista ilmoituksista puhumattakaan CCF ei
ole vaivautunut antamaan esim. Vapaudelle riviäkään ehdok­kaansa
tunnetuksi tekemiseksi!
Tämän ^surkeampaa tilannetta ei todellakaan voida kuvi­tella
olosuhteissa, missä clisi mielestämme ollut niah^
suutta voittaa tämän seudun unionistisen liikkeen enemmis­tön
ja :miltei kaildcien työväenjärjestöjen enemmistön kan­natus
CCF:n ehdokkaalle.
.MikäU tämä johtaa konservatiivi^^ äänimäärän
lisääntymiseen ja CCF:n ennestään heikon äänimää­rän
edelleen laskuun^ niin edesvastuu tästä suikeasta
tilanteesta lankeaa täydellisesti ja yksinomaan (X^Frn'
paikallisen johdon kannettavaksi.
Mitä sitten voidaan vastata niille, jotka tässä tilanteessa
^ kysyvät itseltään, naapureiltaan ja ystäviltään, öttä "ketä me
nyt äänestämme?" -—
Vapauden kanta on tunnettu ja selvä.; Työväenlehtenä
Vapaus kannattaa vakaumustensa mudcaisesti nyt, kuten se
oh koko 40-vuotisen toimintansa, ajan menetellyt tyoväeneh-dokkaita,
mikä juuri tässä tapaulöessa tarkoittaa sitä, että
lehtemme on suositellut ja suosittelee valtaosalta CCF:n eh-
^kkaiden tukemista ja auttamista sekä heidän valitsemi­sensa
puolesta äänestämistä.
1 Tämä on Vapauden yleinen suunta ja kanta. MuttaVa-
^auden väkeä ei ole nyt sen paremminkin kiiin muulloinkaan
''vihitty" mihinkään poliittiseen puolueeseen^ Vapauden veU
yollisuus on yhtiökokouksen päätösten ja ohjeiden mukai-
.sesU tehdä esityksiä ja suosituksia. Mutta Vapau^n väki
kuUakin paikkakunnaUa päättää yksityisesti ja yhteisesti
^keia he äänestävät. Me voimme hyvin kuvitella jonkuh s^l-
, -laisen tilanteen, missä Vapauden luldjat'sanovat, etta esim.
/ ^ F : n ehdokkaiden Jkannatus on yleensä hyirä asia, mutta
Mitä muut sanovat
tl}ONKOM 19A1LU0ITA
E r i i i s i jobaanethutgilaitm a lelK
4ewA Julkaistiin samaUa sivulla
kaksi buomiotainme kerättävää uu­tista.
Yhdessä kerrottiin oikeuden-kijmnistä.
Jossa «yytettiia erästä
tMrmartz s i l t i , etta hän oH j>ieks3-
nyt erään alknasMkkaan k n o l i a ^ ^ i.
Pannari tuomittiiii 10 punnan sak
koon.
1 Toisessa uutisessa kerrottiin nai­sesta,
joka o l i mennyt puistoon ja
poiminut dellä kukkia viedäkseen
ne kotiinsa: Hänet tuomittiin- 19
punnan s a k k o o n . '— Radal Unity
News, Lontoo/ • ; ? •
Englannin luonnontieteilijät vefy-pommikokeihjen
jatkamista vasttan
EHKX PANNAAN MtJTTEI
ONNEKSI LVOPVBEINA EIKA'
TYOVXENUIKKEEN
KABKVBEINA
Kommunlstirintamalta kuul uu
sellaista, että Suomessa on Hertta
Kuusinen pantu toverien keskuu
dessa byllylte j a että Canadass» suo­malaiset
kommunistit liiljaisena
'vastarintaliikkeenä' pyrkivät pane­maan
myöskin Vapauden konimu
nistit h y l l y l l e sen vuoksi kun nämä
härkäpäisesti mylvivät . . . j a n y t
jälkeenpäin asettuivat vielä litkoik-s
i T im Buckin nSyrälle Kremlin
l i n j a l l e . ; . . — Kiviperän Pekka,
Vapaa Sana.
Ruotsin lähetystössä .
ToUiolma. <KU) ~ VUme vU-koUa
takavarikoi Tukholman raas­tuvanoikeus
Ranskan suurlähetys­tön
palveluksessa olleen miehen o-maisuutta
y l i 630,000 kruunun ar­vosta
j a mies joutuu syytteeseen
valtavien savukehuljausten vuoksi.
— Ceylonin korkein vuori on A -
dam'8 Peak joka on 7,420 jalkaa
korkea.
24—3 — Englannin luonnontieteili
Lontoo. Englannin Inonoon-t
l e t e i i i j S f t en yhdistys. Johon fcon-l
u o nofB .12000 ^Jäsentä, päätti^
vsnnnonfalsessa vuosikokoukses­saan
( l o ^ o k . 19 paä> onnitella
niitä 18 saksalaista tiedemiestä,'
Jotka olivat kieltäytyneet osallis­tumasta
ydinaseiden valmistuk--
sees. Samalla lamnttiltt toivo-:;
mus, että koko maailman tiede­miehet
noudattaisivat esimerkkiä.
Edelleen liitto nmoltti toivo-/
vansa; että atomimaiden hallitus-$
ten päämiehet kokoontuisivat
kleltääkseen heti atomlasekokek^
IttL Lopuksi esitettiin valitus sen
Johdosta, että Englannin liallltns
oli päättänyt olla peruuttamatta
vetypommlkokeltaan Tyynellä
merellä.
Lontoo. Lontoon St. Paulin
tuomiokirkon kanttori Johan C o l -
: lins sanoo vetypommin kaltaisen
tuhoaseen valmistamista "rikok­seksi
kristillisiä elämänperlaat-teito
vastoan".
Tuomiokirkossa toimitetussa j u ­malanpalveluksessa
hän puhui ar­vottomista
keinoista, joita ulkomi­nisteri
Lloyd, lordi Chenvell ym.
ovat käyttäneet ydinasepolitiikas­saan.
"He käsittelevät kaikkia ydin­aseiden
vastustajia yhtenä joukko­na
atomifyysikkoja, biologeja,
kirkollisia johtajia, paavi mukaan­luettuna,
Albert Shweitzeriä, kaik­kia
äitejä j a 'kadun miestä' — sekä
syyttävät heitä kommunisteiksi t a i
sanovat heidän avustavan kommu­nistisen
propagandan levittämises­sä."
K i r k o n tehtävänä ei ole käyttää
kansan kunnioitusta keinona, jonka
turvin valtio voi huoletta harjoittaa
häikäilemätöntä politiikkaa. Tun­nustakoot:
k a i k k i kristityt evanke­l
i u m i n sanoja, kehmttakoot Isoa-
Britanniaa ottamaan itselleen mo­raalisen
johdon tällä alalla odotta­matta,
että Neuvostoliitto tai Ame­r
i k k a tekee aloitteen", hän sanoi.
Lontoon Skotlantilaisen Dun-deen
kaupungin kaupunginvaltuus­to
kerätään allekirjoituksia' pääminis­teri^
MacHillanin puoUstm' ^ n i ­meen
kirjeeseen, jossa esitetäin
päättävä vastalause, vastaisten vety-asekokeilujen
suorittamista v ^
taan. Sanomalehti Daily Worker i l ­moittaa/
että allekirjoitusten keruu
kyseiseen. kirjeeseen sujuu menes­tyksellisesti.
Yksistään viime iauan-hyväksyi
viime - v i i k on lopullaI tain aikana saatiin Oxfordissa alle-päätöslauselman,
jossa vaaditean j kirjoituksia y l i 400, j o i s t a y l i puo-atomi-
j a vetyasekokeilujen viipy- let nuorison,
mätönta lopettamista, j a suurvalto­jen
välisiä neuvotteluja asiaa kos­kevan
sopimuksen solmiamiseksL '
Samanlaisen vaatimuksen 'Sisäl­tävän
avoimen kirjeen kaksi tun­nettua
Edinburghin yliopiston pro­fessoria
on lähettänyt' Etelä-Edin­burghin
täytevaaleissa ehdokkaina
oleville. Professorit pyytävät" eh­dokkaiden
tukea vaatimukselle. .
Useissa Englannin kaupungeissa
P R O F . B R E C H T V A B O I T T AA
Bonn. — V a i k k a ydinasekokeet
lopetettaisiin tällä hetkeUä
säilyisi radioaktiivinen tartunta
16—18 vuotta, selitti länshtaksa-lalnen
ib^sikko, professori K a rl
Brecht maananteina lehtikonfe-.
-renssissa, jonka oli Järjestänyt
atomlsairauksia vastoan taisteleva
saksalainen järjestö.
Canädäifa fiiirsi
ei ki^eiifaäo (nap
mdr, l l h l t e d C h u n i ^ evankelisen
Ja sosiaalisen palvidsdäm^
ri. varoitti täällä viime focstaiHti^
na pitämässään puheessa atomisÖ^
dasto. Hän sanot} että J o s sellainen
soto syttyisi U S A m j a Neuvostolii­ton
välilliu n i i n Canada'olisi kuin
lihaviipale Jkahdsn J e i p S p a ^ välis-sa-
T r i Mutchmor puhui Yhdistyqeen
k i r k o n :•• Saskatchewanfai konferens-s
i s s a . , Hän : sanoi, etta Canadan
strateginen asema j a se.; e t t i Qma-dan
pohjoisosissa on raudarrvaroitus-linjat,
saattaisi Canadan: e i kenen­h
ä n maan asemaan Neuvostoliiton
j a U S A : n välisessä sodassa.
—- Tanskassa on n . 1,300 osuus­toiminnallista
voimeijeriä, joihin
kuuluu n. 130,000 tarmaria.
S I T A f l
JA
10 T Ä T Ä
Juhlaps^^een jällQMn: kovasti in.
nostmiut nuori mies vatalij.
sen aseman saaynftaneelta päivän
'sankarilta: • • j ^ ^ .^
T - Mitaleilla o l i siinä nyytissad-ne
k im ensi k a r a n saavuitte tähän
kylään?
— Jos minä o i k e in muistan poika­seni,
minulla o l i siinä.noin $300,000
seteleinä Ja $850.000 arvopapereis-
HALVENNUSBirTNTt ... .
KELLARISSA
ICieslähestyi kauppa-apulaista
suuressa tavaratalossa.
— Etsin jonkinlaista lahjaa vai­molleni.
Voisitteko suositella jo­tain?
— Kuinka kauan olette ollut nai­misissa?
• Kymmenen vuotte.
— Hfilvennusmyynti on kella­rissa.
Suomen yksikamarisen eduskunnan 50-y« jullia
Kireän raliapotiliikan sanotaan
vaikeiiftavan tuofantoa Suomessa
Skiöin»n I^änkldyhdistyiksen uusi laiisuiiito
Sudihen, Pankin nyikyisestä Tafaa|»öliti!!kasta
Suomen Pankin taholta on viime
päivinä annettu Julkisuuteen lau­suntoja,
joissa on vältet,ty. ettei nou­datetulla
raha j a valuuttapolitiikal­l
a öle ollut h a i t o l l l s l a v a i k u t u k s a
tuotontoon j a ; työllisyy^ei^ nähden-lOnk.
n totto., että, calmierkiksi tcqlll-suustuotannon;
volyymjl yielä. v. j 955
j o osittain "myös vuoden' 1956 oikä-na
kasvoi tyydyttUvästi.' Tämä o l i
mahdollista entisten raäka-aineva-rastojen
turvin J a myös siitä syystä,
•ttB Suomen Pankin kireä rahapoli­t
i i k k a 61 vielä ollut ennättänyt y a i -
kuttea täydellä voimallaan, sano­taan
suomen Pnnkklylidistyksen
hallituksen Suomen Pankin raha-politiikasto
antamassa lausunnossa,
jossa Jätketoan:
i- .'.«'Noudatetun politiikan vaikutuk­set'tuotantotoimintaan'ovat
nyttem
min selvinä havaittalvssa; Teolli­suustuotannon
kasvu olt viime Vuon
na j a kuluvan vuoden alkukuukausi­na
tuntuvasti vähäisempi k u i n esim.
kOUnivuotiskauteiia 1953—55 keski
määrin. Että kasvun h':dastumiscen
on jäädytty huolimatta niistä r un
salsta ka|>aslteetm ' laajennuksista,
Jotka viime aikoina on saatu, lop-
•*nieidän alueellamme on vali­tettavasti
GCF:Ilä niin huono
ehdokasi että me emme voi
häntä missään nimessä tukea."
Ja meillä ei ainakaan ole mir
tään riitaa heidäii (kanssaan
täntönsuuntaisistä asioista. Sa-nomalehtenä
olemme esittä­neet
käsityksemme vaaliasiois-ta;
mutta lehden lukijoilla ja
kannattajilla on, kuten heillä
täytyykin olla oikeus itse päät­tää
siitä, ketä he missäkin vaa­lipiirissä
äänestävät.
Tämä pitää paikkansa myös
Sudburyn tilanteessa. Tuntien
vanhojen puolueiden historian
ja tietäen^ että ne ovat suur-t
pääoman rahoittamia ja kon­trolloimia
järjestöjä, me emme
voi missään suositella vanho­jen
puolueiden tukemista-
Mutta me emme halua, emme­kä
tietenkään voikaan millään
tavalla "pakottaa" 'kannatta­jiamme
äänestämään sellaisia
tyoväenehdokkaita, jotka jul­kisesti
antavat ymmärtää, et­teivät
he meidän kannatustam­me
haluai Tässä > tilanteessa
eivät Sudburyn suomalaiset voi
tehdä muuta kuin toivoa tilan­teen
paranmis»ta tai sitten lo­puksi
päättää itse, ketä he ää­nestävät
tai äänestävätkö ke­tään.
CCF:n täkäläiselle johdolle
on syytä sahoa/käytettävissä
olevien tietojen perusteella, et­tä
"Jumalakinauttaa sitä. Joka
yrittää itse auttaa itseään". A i ­nakin
Vapauden' kohdalta on
selvää, että *Väkisin'emme tyr­kytä,
kannattista*! kenellekään
puun suoritetuiksi j a jotka päinyas^
toin olisivat edellyttäneet, tuotannon
tulosten entistä voimakkaampaa. It^
sääntymistä, on lodisteena' synty;-
neen, k r i i s i n - vakavuudesta.. Varoit-;
tavaa kieltään r a h a - j a valuuttapoll,'^
tiikan vaikutuksista ; puhuu enneq^
kaikkea Jieikentynyt aseipamnie s ^
hatavarmarkkinoilla. Kun, Suomi
vuosien 1954-7.'>6 välisenä aikana, on
menettänyt Ruots>lle; markkinoite
200,POO-stdn verran, osoittaa täm.ä;
selvästi, ettei sahatavaroiden vien-^
n i n lasku suinkaan johdu yälienty;
neestä menekistä ulkomaille vaan
suurelta osalta noudatetusta rahat,
j a valuuttapoLtiikJSta.
Kuluvan vuoden aikana uhkaavat
edelläkosketellut vaikeudet cdelr
leen lisääntyä. Suomen Pankin ase­tettua
rediskonttauksillc enimmäis­rajan
joutuvat liikepanldt, mikäli ne
Pitkäjännitteisesti haluavat pitää
huolta vaadittavasta maksuvalmiur
destaan, tulevina kuukausina tuntur
vasti , supistamaan luotonantoaan.
Ne vaikeudet, joissa sahat j a vaneri­teollisuus
jo nyt ovat j a jotka par­haillaan
leviävät myös sulfiittiseJlu-loosateollisuuden
p i i r i i n , tulevat täi
löin entistäänkin kärjistymään. E-sim.
sulfaatt-selluloosateollisuuden
tuotannon ylläpidon edellyttämää
varastojen tilapäistä kasvatfamistä
ei tällöin ainakaan liikepankkien ta-holte'
pystytä rahoittamaan. Tästä
puolestaan tulee väistämättömänä;
seurauksena olemaan lasku metsän­hakkuiden
kokonaismäärässä, jonka
työllisyystyöt ja laajat polttopuun
hankinnat vielä viime talvena py
syttiVät ennallaan sekä työttömyy­den
kasvu j a sen leveneminen yhä
laajemmille alueille.
Suomen Pankkiyhdistys. korostaa,
että päätettäessä^ noudatettavasta
raha- j a valuuttapoliti.kasta on men­neen
ajan kehityksen oikean ja tasa^
puolisen analysoinnin ohessa otetta­va
lähtökohdaksi vallitseva tilanne
j a ohjenuoraksi talouselämän tuleva
kehityssuunta. Vakauttamisen kan^
naita on ensiarvoisen tärkeätä, että
tuotantoa voidaan lisätä ainakin n i in
paljon kuin tavaroiden kysynnän
hormaali kasvu edellyttää; Suomen
Pankki on kuitenkin ajankohtona^
jolloin tarvittaisiin jopa lisää pää­omia
tuotannon kasvattamista j a tat;
varo'.den tarjonnan lisäämistä var­ten,
katsonut edelleen voivansa jat^.
kaa kireää politiikkaansa ensi sijas-;
sa elinkeinoelämän rahoituksesta^
vastaaviin liikepankkeihin nähden^r
Tämä tulee saattamaan tuotantotoi­minnan
erittäin vaikeaan asemaan.
{ Mitä mieltä kireän rahapolitiikan
välttämättömyydestä ollaankin, e i
voi olla epäilystä siitä, etteikö se
helposti muodostuisi depressiivisek­si
j a se omaisi negatiivisia vaiku^
tuksia tuotannon kehitykseen se­kä
kilpai lukykymme parantamiseen
nähden. Tuntuu siltä, että meillä e i
pelätä sitä vaaraa, joka rahanarvoa
uhkaa, jos j o hidastunut tuotannon
kasvu kokonaan pysähtyy j a jos
kaut>pojen hyllyt tuotaimon k i i i s i t i -
l a n johdosta alkavat tyhjetä. On
syytä toivoa, ettei Suomen Pankin
p o l i t i i k k a , pyrkiessään pitämään
mmm
rahan; arvoa; vakaana,. e d e U ä i^
tulla, tavalla johtaisi päinvastaiseen
Hetsinki. — (Suomi-Seura) —
Eduskuntamme o l i torstaiksi tk. 23
p:ksi järjestänyt useita juhlalli­suuksia
sen kunniaksi, että yksika-marisen
eduskunnan ensimmäisestä
istunnosta o l i kulunut viisikymmen­tä
vuotta. Ensimmäinen tilaisuus o li
klo 11.15 Kö^tikartanossa, jossa pal­jastettiin
eduskunnan ensimmäisen
kokoontumispaikan muistoksi val­mistettu
muistolaatta. K l o 12 alkoi
juhlajumalanpalvelus Suurkirkossa,
Ido 14 yksikamarisen eduskunnan
50-vuo1isjuhla eduskuntatalon is­tuntosalissa
j a k l o 20 Kalastajator­palla
päivän juhlallisuuksiin kuulu­va
viimeinen tilaisuus, eduskunnan
puhemiehen päivälliset.
Juhlallisuuksien päätilaisuudes-sa,
eduskuntatalossa pidetyssä 50-
«vuotisjuhlassa; puhuivat eduskun­nan
puhemies Sukselainen'ja tasa­vallan
presidentti U. K . Kekkonen.
J u h l i l l a mukana olleiden Tanskan,
Islannin, Norjan, Ruotsin ja Neu^
vostoliiton parlamenttien edustajat
sekä Parlamenttien .välisen maail­manliiton
edustajat esittivät edus­tamiensa
laitosten tervehdykset
eduskunnallemme. Viisikymmen-vuotisjuhlille
o l i saapunut myös
viisi niistä edustajista, jotka olivat
kansanedustajina tnukana yksika^
marisen eduskuntamme ensimmäi-siUa
valtiopäivillä. Heidän puoles
tään, esitti tervehdyksen senaattori.
^Oskari Tokoh Muut 'näillä ensiiii-mäisillä
valtiopäivillä mukana o l ­leet
kotimaiset, kutsuvieraat olivat
rva Hedvig Gebhard, t r i Väinö-Tan-nes,
kunnallisenuvos Juhani Lep­pälä
j a johtaja Otto K a r h i . Entisiä
eduskunnan jpuhemiehiä oli juHläs
sa mukana neljä: Oskari Tokoi,
'Paavo Virkkunen, Väinö Hakkila ja
K.-A. Fagerholm, joista kaksi vii­meksimainittua
ovat nytkin edus­kunnan
jäseniä.
• Eduskunnassa 'pitämässään pu­heessa
eduskunnan puhemies Suk­selainen
lausui, mm.:
Meillä on täysi syy tänä' päivänä
ajatella kiitollisina tilitä miehiä,
j o t k a puolen vuosisata sitten antoi­vat
vaalilaille j a valtiopäiväjärjes­tykselle
muodon j a sisällyksen! sillä
se työ on osoittautunut taidolla ja
ymmärryksellä tehdyksi. , ^»
< Tekisimme kuitenkin väärin, jos
tähän, vedoten ummistaisimme sil­mämme
niiltä puutteilta, joita kan­sanedustuslaitoksemme
työssä kiel­tämättä
on. Me olemme näihin
saakka . etsineet puutteita lähinnä
ulkonaisista muodoista ja siitä syys­tä
kysymystä eduskuntatyön tehos­tamisesta
pohtineet komiteat eivät
ole päässeet kovin pitkälle. V i k a ei
meissä itsessSmme enemmän kuin
olemme rohjenneet tunnustaa.
Ulkomaisten vieraiden esittämis­sä
tervehdyksissä lausuttiin mm.:
Tanskan kansankäräjien puhe*
mies Pedersen:
Vaaditaan aina määrätty määrä
hyvinvointia, ennen kuin detaljiky-symysten
— olkoonkin suuria ja
tärkeitä :— voidaan sallia antavan
aihetta suurpoliittisiin keskustelui­hin
tai poliittisiin kriiseihin.
Viimeksi mainitun kaltaisista
vaikeuksista kykenee siis tervef
kansa suoriutumaan, eikä kukaan
epäile Suomen kansan terveyttä ja
sisäistä* voimaa.
Emme myöskään epäile Suomen
tahtoa olla hyvänä esin^erkkinä l o ­jaalisuudesta
j a avomielisyydestä
suhteessa muihin maihin;
Islannin alltingln puhemies Jons«
son: ,
Joskus on~sanot.tu Suomen j a Is­lannin
olevan samanlaisessa asemas­sa
pohjoismaiden joukossa, j o i h in
molemmat' kansat mielellään, k u a
luvat. Toinen maa- on etuvartiona
idässä j a toinen lännessä j a molem­missa
maissa kansa puhuu kieltä,
jota muut-pohjoismaiset kansat e i ­vät
ymmärrä ilman pitkiä j a vai.-
keita opintoja.'.Mutta tämä ei k u i ­tenkaan
muu^a . sitä, tosiasiaa, että.
moleramaV,vilpittömästi-haluavat ol­la
jäseniä; pohjoismaisessa - kanso-.
jeri yhteisyydessä' j a keskenään voi­miensa
mukaan lujittaa'-tätä yhtei­syyttä.
Norjan .suurkäräjien puhemies
Torp:. •
V Tänään kaikki tosidemokratiat
myöntävät, että kansanedustus, joka
perustuu yhtäläisiin kansaMsoi-keuksiin
kaikille aikuisille naisille
ja miehille, on täydellisen kansan-vapauden
j a demokratian perustus.
Tässä suhteessa Suomi on ollut
tiennäyttäjänä koko muulle maail­malle.
Suomi on myöskin aina kantanut
vapauden lippua korkealla, esikuva­na
kaikille muille vapautta rakas­taville
maille. ;
Ruotsin V valtiopäivien varapuhe­mies
Skoglund:
Nykyaikaisen yhteiskunnan voi­makkaasti
laajentunut työala l uo
hallitusvallan j a kansanedustuksen
suhteissa probleemoja, j o i t a •aikai­semmin
ei ole tunnettu. Yhä voi­makkaammat
etujärjestöt luovat
muita pulmia. Probleemat ovat kui­tenkin
olemaäsa sitä varten, että
ne ratkaistaan,' mutta onneksi/ e i
sellaisena^ päivänä, kuin^.tänään ole
mitään velvollisuutta koettaa myö­tävaikuttaa
ratkaisuihin. Yksi on
ilmeisesti ole muodoissa, vaan ' kuitenkin varmaa. Me täällä Pohjo­lassa
tulemme auia työskentele­mään
pitäen lähtökohtana sitä. että
itsenäinen/demokraattiselle pohjal­l
e rakentuva kansanedustus on ole­va
lopullisesti ratkaisevana tekijää
yhteiskuntaelämässä.
. Neuvostoliiton korkeimman neu­voston
tervehdyksen toi liittoneu­voston
puhemies Lobanov Jausuen
mm. ,.että "itsenäisen Suomen syn-tyminen:
Uilttyy läheisesti Venäjän
suuren .sosialistisen lokakuun val-lankumöujcsen
voittoon". Viitat-tuaan
; ys^vyys- j a avunantosopi­mukseen
Lobanov jatkoi:
" K a i k k i e n maiden parlamenteilla
on nykyaikana suuri vastuu rauhan
suojelemisesta ja iujlttamisesta.
koska jyUrl ne suorittavat sodan j a
rauhan kysymyksiä koskevat lain­säädäntötoimenpiteet.
NeHvostolii-ton
j a huomen parlamentit pitävät
käytännöllisessä toiminnassaan
lähtökohtanaan kaHäden kansojen
suvereeilisten voikeuksien kunnioltr
tamisen periaatetta Ja edistävät tä­ten
kansainvällsen>rauhan j a turval­lisuuden
lujittamista. Tämä luo hy­vän
p^eriistan -maittemme kansan­edustuslaitosten
välisten kosketus­ten;
lujittamiselle jä laajentamiselle.
Sosialististen ' Neui^ostotasavalto-j
e n L i i t o n Korkein l^feuvosto antaa
,suuren -d imeVkityksen sille - seikalle,
että parlamenttien välisten' koske-'
t u ^ n kaikinpuolisen ketaittänaisen
•periaatteet Ilmenevät suorien suh­teiden
syjitsmaiseinä^^ Nj^uvostolilton
ja;''Suomen' parlamenttien välille."
Parlamentfienvällsen l i i t o n vara
poheenjohtaja, pröf. Codaccl Pisa-
Suomen kansa on saavuttanut kd-ko
''ihliliisluiihäh'' Ihaihm sillä sanr
karuudella','f jota •se^oapilti saavut­taessaan
itsenäisyytensä j a . sillä v i i ­saudella;
^ t a se on osoittanut puV
lustaessaan,: ja' fcehlttäesäään demo­kraattista.
vapauttaan.
Vaikkakin -Suomen ;sijainti on
poliittis^niaantieteellisessä suhtees­sa
erittäin' valkea, dn se^ kyennyt
ratkaisemaan tavalla^ joka . olisi
kunniaksi kalkkehi kehittynelmmll-lekln'.
kansi>llle, tehtäväni joka kä­sittää-
yas^,|;kalsten poliittisten aatr
teiden yhteensovittamisen.
Eduskunnan juhlapäivällisillä p i ­tämässään
puheessa puhemies Suk­selainen
mainitsi mm.:
PoUIttinen'tUanne ei tällä het­kellä
ole paras mahdollinen, eikä
vastuuntuntoisen, kansanedustajan
mieli erikoisen valoisa; Mutta muis-takaamm;^,'>
että melstähäh; lopuksi
kalkki riippuu. Me. jotka täytäm­me
tämän-salin, voimme löytää liiir
den tien, jos tahdomme:: Olkaamme
iloisia, että tilanteen.avain on sit­tenkin
meidän hallussamme, eikä
kenenkään ulkopuolisen. Antakoon
tämä tietoisuus meille sitä mielen­rauhaa,
jota tarvitsemme voidak­semme
viettää miellyttävän illan
kunhiavieraittemme kanssa edus­kuntamme
puolivuosisataistaipa-leen
merkeissä.
Kiitospuheessaan pääministeri
Pagerholm mm. tarkasteli niitä val­keuksia,
joita hallituskysymys tuo
mukanaan. maassa, jossa vallitsee
monipuoluejärjestelmä. Hän kos­ketteli
niitä valkeuksia, joita kysy­mysten
ratkaiseminen kompromis­sien
muodossa tuo mukanaan ja^ ar­veli,
että o^htenäisen hallituksen
asema ehkä olisi ' parempi silloin
kun on kysymys tien löytämisestä
ulos nykyhetken vaikeuksista,.
Yrittävät päästä
tulioutuneen koneen
paikalle lähipäivinä
; ' Vancouver. — U u s i yritys päästä
Trans-Canada A i r Linesin North
Star koneen jätteiden luokse 7,500
jalan ; korkeudelle vuoristoon tul­laan
tekemään 10 päivän sisällä, il­moitettiin
täällä viime torstaina.
Coroneri Glen McDonald sanoi,
että ;hän toivoo i lumen .sulamisen
siihen •• mennessä edistyvän niin pit­källe,
että jätteiden luokse voidaan
päästä, turvallisesti; Helikopterin
avulla suoritettu tarkastelu on
osoittanut, että lumitilanne on huo­mattavasti
parantunut. ' '
Lentokoneen, jbnkä tuhoutuessa
kuoU 62 Ihmistä, jätteet löydettiin
noin kuukausi sitten. Lumen pal­jous
on kuitenkin estänyt jätteiden
luokse pääsyn tähän asti.
Unjkaritt sotilasattashea
.määrätty <p6istiijnaan
Yhdysvalloista
Washington.— U S A : n haUitus il- :
moitti torstaina, että se on anta­nut
Unkarin lähetystön apulaisso-tUasattashealle
I^aroly Meszarosille
määräyksen poistua USA:sta ensi
maanantaihin mennessä.
Tö\meii^ltcen ilmoitetaan johtu- ^
Hein siitä, kun Unkarin hallitus r
määräsi Viime k u u s s a ' U S A : a soti-lasattäshean
apulaisen poistumaan >
Unkarista, koska tämä o l i osallistu­nut
vakoilutoimintaan; -
—' Maailman ensimmäinen moot-tbreilia
varustettu merialus oli Se-'
landiä, joka laskettiin vesille Tans-k
^ s a Y-1012.
HHpeän kppulin hetlumarei
Lihavien rahasetien suurten leh­tien
toimituksiin on palkattu taita­via
miehiä j a naisia, j o t k a 'osaavat"
kirjoittaa kuten heidän herransa ja
Isäntänsä haluavat
' Olisi tietenkin suurta sivistymät­tömyyttä
sanoa, etä lihava rahase-t
ä ' on aina toimittajansa "hännän
takana" sanomassa mitä viimeksi­mainittu
tekee j a mitä hän. el saa
tehdä. Näin suoraviivaisesti sen e i
tarvitse tapahtua. Mutta kunnon
toimittajapoloinen näkee, että isän­nän
mieliksi ajatteleva mies edistyy
j a kohoaa, jotavastoln itsenäisesti
ajatteleva kohtaa vaikeuksia k i r j o i -
tuksiensa lehteen saamisessa, n i in
hän " o p p i i " pian ajattelemaan ja
kiijoittamaan j u u r i siten, mistä hä­nelle
itselleen on parhaat tulo- j a
edistysmahdoUisuudet. ' •
Kuinka kauaksi tämä "tottumuk­sen
. voima" ulottuu^ siitä saatiin
kouraantuntuva. joskin vähemmän
I m ^ e l e v a kuvaus aivan äskettäin
kun erään Canadassa ilmestyrän
suomenkielisen lehden toimittaja
selitti täysin, avoimesti,, että ^^kanna­tusilmoitukset
j a , sen sellaiset voi­vat
toppua, j o s ryhdytään -yhteistoi­mintaan
punaisten kanssa!' ,^
Mutta pysykäämme i Varsinaisissa
lihavien rahasetien^lehdlissEpM^
netta, edistystä j a palkankorotusta
etsivät lihavien rahasetien lehtien
toimittajat ovat toisinaan hieman
humoristejakin, vaikka katsovatkin
nykyajan maailmanmenoa' tavalli­sesti
pitkään kuin sonni uutta ve­räjää.
Tällaisina humoristisuuteen
taipuvina hetkinään h e tavallisesti
kirjoittavat: jonkun Hilpeän hep^
pulin hellumareln, kiiten menetteli
päivänä muutamana katulehtien
sensationalismiin, - punakauhun Jat­kavaan
lietsontaan j a kaiken libe­raalisen'
menneisyytensä kieltämi­seen
erään torontolaisen päiväleh­den
toimitta japoloinen.
^ D a i l y Starin tmmituskirjoituk-sessa
viitattiin ' o i v a ^ hellumarei-sävyssä
Neuvostoliiton eräässä leh­dessä
julkaistuun kirjoitukseen,
missä vaaditaan vastausta siihen.'
miksi e i Neuvostoliitossa ole vielä
sanota£(tf^'noin niia^eensä:
"Asiäk* ajatellen-, kesänlrertaiien
canadalalsen täytyy mySs : työskeh
neliä lähes; vuoden • maksaakseen
halpahintaisen a u t o n s a ( V a i k ka
maksuaika, on tavallisesti.2' tai 3
vuotta ~ Vapaus!) "Meidän (tar­koittaa
Yhdysvaltain ~ Vapaus)
autotehtliilijamme' ovat kuitenkin
selvillä vesillä. He sahovat. että
canadalaiset eivät halua pieniä,
halpoja 'autoja, ta! ainakin; ettei
niltä.h«|ut9 nUn paljoar etä siitä
kehit)nj|i ^ v o i t t o a tupttava - Ulke-aIa>.*
Ä^.i)jv;
Ka&, vain, kun hokäa^ivatkin!
N e u v ^ V i t o ^ att^köImcCtieppulia
kuulema vaatinut "pieniä/ja hal­poja';
^ autoja: se' an ttimiuiiarei-toimitiiät^
joltuksen arvoinen ta-'
paus. Mutta täällä ei -hatpdja au­toja
haluta (?) e i sittenkään, vaik­ka
pieniä ulkomaalaisia auteta nä­kyy
j ö miltei jdkh k t i l i n ^ . .
Mutta*anne^aaahellumarein' pu­hua:
^
..l3Ie jepiflemme, ettil r.sllhfen
ruvettu valmistamaan pientä"kan-san
autoa'' — siis jokamiehen autoa. \ pauden/'symi)OQli^. Nopean'' ihenon
on syy, hyvä syy. nSstySän kerran
omatt.;: autonsa ; ohjauspyörän t aa
Venäjän kansalaiset toisivat saada
kalke'nlaijda aatpksia. Auio.ön va­samassa
kirjeessä kerrotaan näiden
neuvostokansalaisten valittavan, et­tä
neuvostomaan pienimmän auton
"Moskovichin" hinta on n i i n kor­kea,
että "keskinkertaisen prole­taarin
täytyy työskennellä y l i vuo­den"
sen hankkimiseksi.
Kaiken tämän^ johdosta Starin
hellumarei -> trtinTff^isl^;rjoJfn|[s<'jHta
j a ilmavirran aiheuttamani rentou­tumisen
vaiktttuksesta Venäjän^inu-sikat
voisivat' -Unhoittaa .5-viiqtis-suunniteliädnsa
j a siiunnaia kul­kunsa
r a j a kofatL^.'
A i '«»lian J e t i a ^ . k u h n b i l i t bd
hauitkaa! ] ^ onko* nleill^? , :
Totta on; että N4uvo8tolilt<»sä:äl
toja kuin meillä?
Mutta kun huomioidaan, että'
Neuvostoliiton tuotanto nousee ää-'
rettömän nopeasti samalla kun;
meillä ^ lisääntyy joukkomitassa,
"pikkuautojen" käyttö — vaikka nii-j
tä e i kuidemä h a l u t a k a a n— niin
mikä tietää, kuinka kauan sitä iloa<.
riittää?
'.Jr
Merkillepantavaa tässä yhteydes-.*
sä ei ole sittenkään ^se.. mitä tässä,;
heUumarei - toinutuskirjoituksessa|
sanotaan, vaan sei mitä siinä el'sär-nottit'Käs
sainaan alkä&n, joHOin*^
Uutistiedo&sa puhuttiin sutä, että'
efatt iVenSlälsetlovat^esittäneet' vaa­tivassa
äänensävyssä vc' kysymyksiä
pientea kansanautojen suhteen, jul­kaistiin
täällä myös toinen venä-läisaiheinen;
uutistieto, missä ko*
rostettiin,~että 'ivoilla on suurempi
vaikutus k u i n vetypommilla" j a se­litettiin,
että Neuvostoliitto sivuut­taa,
j b b n s i vuonna, .siis v. 1958 ¥h*
4y5vallat maitotuotainnossa kutakin
asukasta kohti — jaketta'lihan koh­d
a l t a ^tSn Yhdysvaltain sivuutuk-seen
päästään: v. 1960 t a i viimeis­tään
1961i: Kuten huomataan, liha­vien
jrahaäeUen toimittajat eivät
yHttäneetkään kirjoittaa heUuma-rei-
toimituskirjoitttsta tästä asiasta!
Lihavien xahasetien lehtien. toi-mittajllia
on tietenkin oikeus Uoita
mistä.haluavat 1^ ja;mistä heiOe
maksetaan.palkkakin — mutta itse-<
petoHseen pdusttivasta ilakoinnis­ta
voitahee^ kuitenkin sanoa etti
"itku pifkäh Iton perästä" —