Vapaus, October 23, 1954

              jSivu 2 tauantaina, lokakuun 23 p. —• Saturday, Oct. 23,1954
VAPAUS
'(MIBtMit) — Ztutepeodeot l«lwr
TticpbonM: S » . Offlee OBb «-«SM
Sditorlal Office O0^ Ittnager
ELSBkaL JMiterW,gtfttod yuiny
«ddn»: SOS eadbonr; Onlulo.
fiAaabMl Nor. 0. mi. AUtbotlzed
M ceooiid CdAM jn4^ ' Fost
«tfied tbrloe ireeUjrf TttMUyi
Tbofsdayi «Id 8at^^
FaUUblng CmoKafUUL, «t IQP-MS
iidmttiuig «»t€» Bpoo^tpiHiffiiHflii
' mLMnaSOBOrAT: '
OkaadaiMi / i ffe 7jQa « tt, 1.9»
n^imiMM: s «k. ff kk. 4 »
amBMni s tfe t«> ff kk. 4.»
^ Yhdistyneet Kansakunnat viikko,
' Sunnuntaina, lokakuun 24 päivänä tulee kuluneeksi yhdeksän,
vuotta YK:n perustamisesta. Tämän maailmanlaajuisen merkkita*
pauksen johdosta vietetään Caiiadassa erikoista Yhdistyneet Kansa­kunnat
viikkoa lokakuqn 22-29, p:na välisenä aikana. Lukuisissa
Cätiadan kaupungeissa ja kauppaloissa järjestetään tämän Viikon
aikana suuria juhlia tämän historiallisen merkkipäivän kunniaksi eri*
kotsesti korostaen YK:n tärkeyttä rauhantyön yhteydessä.
- Yhdistyneiden Kansakuntien toimesta on sunnuntaina vietettä­vän'merkkipäivän
johdosta julkaistu erikoinen bulletiini, missä koros­tetaan
YK:'n tehtävien tärkeyttä kansainvälisen rauhan säilyttami-;
seksi. Tässä buUetiinissa huomioidaan kansainvälisen jännitystilan-teen
vakavuus ja ennenkaikkea se ihmiskuntaa uhkaava suuri vaara,
minkä kolmannen maailmansodan vaara nyt aiheuttaa. YK:n buUe­tiinissa
lainataan presidentti £isenhowerin lausunto, missä sanotaan:
"Aikamme vakavuus'on sellainen, etla on tutkittava kaikkia
rauhan teitä'; huolimatta siitä kuinka himmeästi ne ovat näkyvissä."
Toiselta puolen tässä buUetiinissa lainataan Neuvostoliiton pää­ministeri'Malenkovin
lausunto; - ' ' '
"Xykyaikaisrlla sotavälineillä käytävä uusi maailmansota aiheut­taa
sivistyksen hävittämisen.*'
YK:n pääsihteerin lausuntona esitetään:
"Yhdessä'elämisen prosessi tässä revityssä ja häiriintyneessä
maailmassa ori kipua aiheuttavana ja jatkuvana taisteluhaasteena
koko eläiHämme loppuajaksi. Iglutta me tiedämme vaihtoehdot. Me
joko onnistumme, tai kohtaamme tuhon."
J . TiIanne;on todella vakava, kuten ylläolevista lausunnoista ilme-neli|^^
Se on vakava Vieläkin, vaikka sodanlietsojat ovat kärsineet
: talviöitä kautta Jinjan ja rauhanpuolustajat suuresti voimistuneet -r
sillä haavoitettu peto on äärettömän vaarallinen.
Toiselta-puolen on myös totta, kuten yllämainitussa YK:n buUe­tiinissa
tunnustetaan, että YK ei ole mikään taikavoimalla toimiva
laifös, mikä .voi ilman muuta taata maailman rauhan, sillä parhaas­sakin
tapauksessa se on "vain" kansojen ja valtioiden käsissä oleva
aSg^ jota voidaan käyttää rauhan hyväksi. Mutta kaikista, mahdolli­siin
heikkouksistaan huolimatta YK voi kuitenkin olla paras mahdol­linen
ase rauhan puolustamisen hyväksi, jos maailman kansat niin
, määräävät. YK:n buUetiinissa sanotaan asian tästä puolesta näin:
"Yhdistyneet Kansakunnat ei varaa rauhaa, se ei voi yksi­nään
tarjota clämäntarvikkeita eikä taata pysyviä ihmisoikeuk­sia.
Mutta se kuvastaa ihmisten halua elää ja' se oh keino,
jonka ihmiset ovat hankkineet päästäkseen järkevään jä säädyl­liseen
maailmantilaan. Jos on uskoa ja tahtoa, se voi toteuttaa
nämä tbiyeet.
"Mutta* Yhdistyneet Kansakunnat jiirjestö on^vain niin
voimakas kuin on sen jäsenvaltojen yhtenäisyys ponnistelujensa
hyväksi. Ja jäsenvallat ovat vain niin voimakkaita, kuin on
niiden kansojen tahto — ja kansat muodostuvat sinusta, minusta
-Kkaikisty:. ^
('' Nämä ovat meidän mielestämme kultaisia, järjen sahoja. - Me
tiedämme, ja kaikki vastuunalaiset ihmiset myöntävät sen, että YK
o :^n paras käytettävissä oleva ase kansainvälisen rauhan säilyttämisen
- jyväksi.
1 Kukaan rehellinen Ihminen ci voi kuitenkaan kieltää sitä, etteikö
}Y'K:n arvovaltaa ole viimeaikoina yritetty horjutta ja etKiikö siinä ole
vah'tettavasti onnistuttukin. Palauttakaanune mieleemme se ikävä
tosiasia, että YK:n lippu tahrattiin Korean sodassa. Me olemme
myös havainneet, että erinäisissä piireissä pannaan suurempi "usko"
sotaiseen Atlantiil paktiin, mihin Canadakin ajattelemattomasti on
liittynyt, ja "Kaakkois-Aasian paktiin", mistä Canada on onneksi
ijysytellyt erossav k
erossa johtavat Aasian maat. . ,
Toiselta puolen on nähty, että useita maita on pidetty pois YK:n
jäsenyydestä pääasiassa sen Ukia kun viss
sitä, että öOOrmiljoonaiselleKiincn Kansantasavallalle annetaan
sille lalHisesti kuqluva paikka YK:n jäsenyydessä.
^^^^^^^^ V
Ineet Kansakunnat viikon_:juhliin; Canaddaisten yleensä ja erikoisesti
Canadan järjestyneen työväestön täytyy korottaa äänensä kaikkea
sitä vastaan mikä heikentää YK:ta — sellaisia alueellisia sotapakteja
vastaan kuin Pohjois-.Mlantin ja Kaakkois-.\asian liitot sekä nyt
suunniteltavaa ns. Brysselin sopimusta vastaan, minkä tarkoituksena
on saada LänsirSaksan-imperialismi uudelleen aseistetuksi. ^^T^
V rinnalla on.vaadittava mahdollisimman voimakkaasti sitä, että Canada
tunnustaisi Kiinan Kansantasavallan ja liittyisi niihin maihin, jotka
vaatK'at maailman rauhan vakiinnuttamisen, sekä kansainvälisen oi-v^
eudennimissäj että Kiinan Kansantasavallalle täytyy myöntää sille
laillisesti kuuluva paikka YK:ssa.
On muistettava, kuten YK:n buUetiinissa sanotaan, että "Yhdis­tyneet
Kansakunnat järjestö on vain niin voimakas kuin on sen jäsen-valtojen
yhtenäisyys ponnistelujensa hyväksi. Ja jäsenvallat ovat niin
voimakkaita, kuin on niiden kansojen tahto . . . " Meidän ;velvollisuu-temmeson
ilmaista Canadan kansan voimakas tahto kansainvälisten
kiistakysymysten rauhallisen ratkaisun ja erilaisten yhteiskuntamuo­tojen
rauhallisen rinnakkalsolon puolesta. Näin menetellen Canada
voi antaa oman panoksensa sen hyväksi; että YK voi toteuttaa verta
vuotavan ihmiskunnan korkeimmat toivomukset kansainvälisen rau­han
säilyttämisen hyväksi, ' .
Ulkomaista isannöimisludiua
; 'Minkähänlainen möly nousisi täällä Canadassa, jos suuren poh­joisen
naapurimme, Neuvostoliiton joku mahtitekijä esittäisi jollekin
M:anadalaiselle julkean vaatimuksen, että hän ei saa tehdä niin, vaan
hänen ;on meneteltävä täällä kotoisessa Canadassamme näin?
Me uskomme, että siinä mölyssä jäisi pieneksi vikinäksi sellaisten
' pikkulehtien kuin esimerkiksi Vapauden protesti, huolimatta lainkaan
, siitä kuinka terhakasti asiaan puuttuisimme.
" Mutta kuri suuri eteläinen naapuri lukee lakia eräälle canadalai-
'selle siitä mitä hän ei saa tehdä vaan mitä hänen tekemän pitää—niin
ii-ihme ja kumma — sitä pidetään ikäänkuin itsestään asiaan kuulu-
'' vJana tapahtumana! Meidän mielessämme on Hamiltonista lokakuun
,«j(9 pnä tullut Globe and Mallin uutinen, jossa sanotaan:
'. 5, "Ford Motor Co. Ltd. on esittänyt estetuomiopyynnön H. Wilfred
V /ri^ordia ja hänei| hamiitonOaista liikettään, >Ford vakuutusliikettä vas-
1 ^ siten, ettei se saa käyttää "Ford" nimeä liiketoimissaan sillä
tavalla, että se mitenkään johtaisi yleisön luulemaan, että ? näillä
kahdella liikkeellä on mitään >iiteyttä keskenään . . .
.:Vl ! Mainitun uutistiedoa mukaan U. Wilfred Ford puolestaah sanoi,
SYIMTYA/iÄ-
PÄIVIÄ
'i«eob0Bbls, Silver Mountaio,Ont.,
täyttää 70 vuotta ensi maanantaina
tkr 25 päivänä.,
yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
«nnitteluilxin.
Kutiban kismmalliset
aSonlKaL — Täkäläinen CivU L i -
fjerties Union ilmoitta^/ että Quebecin
maakunnan surulUsen^^ kuuluisa mu-nalukkolaki.
Joka hsrväksyttiin 1937.
Joutuu plakJcoinenrimmtttsen kerran
maan Kotkeimman'Oikeuden käsiel-täväksi.
CivU Liherties Union lain­opillinen
avustaja on, suorittanut
kaikki sitä kcskevai lailliset muodol-
. lisuudet, mukaan luettuna vissin sum­man
' oikeudelle maksaminen : Jutun
kulujen mahdollista maksamista var-ten:
siinä tapauksessa, että valitus hy­lätään.
Kaikki on siten'valmiina kuu­luisan
"Switzamnln) Jutun": käsittele-r
Emistä' vs(Hen maan korkeimmassa oi-,
keusasteessa.
OLU:n taholta väitetään, että mu-nalukkolaki
on maan perustuslain
vastainen monista eri syistä. Quebecin
•Barclay omaksui tässä Jutussa CLUrn
vetoomusoikeuden /tuomari; Gregor
asenteen kun hän esitti viime touko-kuussa;
vähemmistdn lausunnon tässä
Jutussa. Tuomari Barclay sanoi lau-sunnossaanä
että munalukkolaU antaa
maakunnan prokuraattorille valtuudet
perheiden {häätämiseen asunnoistaan
Ja munalukon lasettamiseen; -heidän
kotinsa ovelle; (kuten tapahtui Svitz^
inanlnvperheea suhteen) ilman.: että
heillä olisi minkäänlaista mahdolli­suutta
valittaasen Johdosta: Hän ko­rosti
myäskin sitä; että munalukkola-kl
loukkaa; Canadan vaalilakia Ja että
sitä voidaan esimerkiksi käyttää
CBC:n laitosten sulkemiseen sen ta­kia,:
että sen toimesta on laajallettu
Jonkun ehdokkaan sellainen vaalipu­he
: minkä maakunnan prokuraattcri
käsittää "kommunistiseksi". fiUtä huo­limatta,
että munalukkolalssa ei: mli-,
lään tavoin määritellä mitä "kommu-nisUlla"
tarkoitetaan.
: Tämän Quebecin maakunnan asuk­kaiden
siviilioikeuksia Ja -tapauksia
koskevan oikeustaistelun ilmoitetaan
maksavan noin 10,000 dollaria, Jonka
lisäksi tarvitaan huomattavasti varo­ja
sitä JulkUniustyötä varten, minkä
tarkoituksena on saada munalukko-laki
Julistetuksi mitättömäksi maan
perustuslain vastalselcsi.
:KalIckl tähän tarkoitukseen tehtä­vät
lahjoitukset on lähetettävä osoit­teella:
Civil LiberUes Union, P. O.
Box 52, Station 0< Montreal.
USAn korkeinoikeus
vahvisti kansalais­oikeuksien
riiston
Detroit — Kieltäytymällä kuulua-ielemasta
kolmea kansalaisoikeuksien
rlistämisvetoomusta,; on Yhdysvaltain
korkeinoikeus vahvistanut palkallisen
federaaUoikeuden päätöksen riistää
kansalaisoikeudet Sam €weet'lltä, en­tiseltä
CIO:n Järjestäjältä, Oeorge
Oharnovolalta; AFL:n Jäseneltä Ja
Nicholas ChomiakUta. CIO:n Jäse­neltä,
tiedolttaaMlctifpanln Ulkosyn­tyisten
puolustuskomitea.
Kansalaisoikeuksien riistämisen pe­rustana
on olettamus, että asianomai­set
olivat kommunistipuolueen Jäse­niä
anoessaan Yhdysvaltain ka/isa-laisuutta.
"Tämä on uusi iskU ulkosyntyisten
amerikkalaisten oikeuksia vastaan",
sanoo asiasta Michiganin ulkosyntyis­ten
puolustuskomitean toimeenpaneva
sihteeri SaiU Grossman. "Se vahvistaa
miter-^CCarran lain käsitystä. Jon­ka
mukaan ulkosyntyiset ovat toisen
luokan kansalaisia. Joita uhkaa ataai-nen
kansalaisoikeuksien riistäminen
Ja maastakorkoltus, Jos- heidän toi­mintansa
Ja katsomuksensa eriävät
senaattori McCarthyn taikka.Charles
E. Wilsonin tapaisten mielipiteistä.
Korkeimmanoikeuden kieltäytyminen
ottamasta edes harkittavakseen ky­symystä
on niin vakava, sillä se kos­kee
yhtätoista miljoonaa kansalalstu-nutta
kansalaista. Täniä tekee sltäldn
välttämättömämmäksi valita marras­kuussa
ehdokkaita. Jotka ovat Sitoutu­neet
toimimaan :Walterr'McCarran
lain peruuttamisen puolesta seuraa­vassa
kongressissa."
' Samalla kun Batistan polilsft Jatka­vat
relttauksians.rterxoricpposltiota"
vastaan ja pidättivät lokakuun 12, miä
23 "salavehkeUiJää", Nev York,Times
leimasi flianaskuuAL pnä pldd^vät
Kuuban vaalit "kummalTtslksl'' vaa­leiksi.
Ja tilanne kehittyy todellakin
entistä 'kummallisemmaksi".
Tapahtumasarjan mukaan:
Fopuläärinen soslallstipuolue (kom­munistipuolue)
heitti viime heinä­kuussa
poliittisen pommin Kuuban
dikttuurin,huolella laatimaan suunni­telmaan
kehoittaen: Kuuban kansaa
osallistumaanliittovaltion vasdeihin
Ja esittämään .kuuluv|;i protestin
^TyÖväenvastalselle, epäkansalllselle,
vihatulle Ja taantumukselliselle halli,
tukselle'! äänestämällä nurin Batistan
hallituksen. ' ' , "
Yllämabiitussa Tlmeste vtblmitns-klrJoituksessa
sanottiin,: ettäi^Kuuban
kansalaisten edessä on valittavana
Joko se "että äänestävät diktaattorin
takaisin tai tri Graun puolesta^ Joista
viimeksimainitun heikkous Ja^kykene-mättömyys
todettiin liänen president­tikautenaan
1944—48." '
Mutta populäärinenscslalistlpuolue
on korostanut kansalle, että on hyö­dytöntä
olla kokonaan^: metiemättä
vaaliuurnalle Ja varoittanut siitä käsi-tyskatmasta,
että ainoastaan aseelli­sen
nousun- avulla: voidaan saada 'ta­kaisin
perustuslailliset kansalaisva­paudet.
Sommttnistien johdcp alalsiiudessa
kuubalaisia valmistetaan osallistu­maan
vaaleihin "Icltiitelsett äänen"
merkeissä.
Kansaa ieikehoiteta:-M
GAun' ptMlesta. «raan Batistaa vas­taan
siten, että panevat "X:nsä"
Graun nimen k<rfKlalla olevaan ne--
Uöön.
Kuten Havannan yliopiston sosialis­tiset
-oppilaat asian selittävät., kansa
menee vaaliuurnalle 'pitäen nenälii­naa
nenällään".
EdeUeen sanoo iUfiredoGöm»^^^^^ po­liittisessaaikakausjulkaisussa
mm.^
seuraavaa: ' l,
"Tosiasiassa ei ole kysymys äänes-
, tämisestä : Graun puolesta. -Grau.: ei
tarjoa .ratkaisua. Grau palvelee; sa­moja
i imperialistisia piirejä kuin ny­kyinen
:tialUtus,^Mn'seuraa oman­laista
ohjelmaa.
Grau Järjeisti mädän hallituksen ai­kaisemminkin;
hän syyllistyi Wash-ingtonin
' määräyksestä työväenliik­keen
hajoittamiseen; hän on myös
vastuussa Jesu8;Mendendezln ja tola-ten
työväenjohtajain, kuolemasta; 01i>
si 'Väärin kehittää mitään harhaku­via
siitä.: että r Jos Grau valitaan, niin
hän: toteu.ttaa'^emokraattista:Ja;'edIs-^
tysmielistä ohjelmaa/
Mutta kaikesta tästä -huolimatta on
tarpeellista kehoittaa^kansaa; äänes­tämään
Batistaa vastaan ; (mikä voU
daantehdä vain siten, että annetaan
äänet Graulle) siinä poliittisessa mie­lessä^
että se on kielteinen ääni halli­tukeen
^tuomitsemisen merkeissä,
Grau-menetelmää käytetään yksin­omaan
sen vuoksi, kun muilta keinoa
ei ole hallituksen Ja sen imperialisr:
mille myötäilevän ohjelman tuomitse­mista
varten." .
Tämä populäärlsen sosialistipuo-lueen
uusi ohjelma aiheuttaa ilmei­sesti
huolestuneisuutta nykyisen dikr
tatuurihalUtuksen. virkailljoiUe: Niin­pä
esimerkiksi entinen tiedonantomi.
nisteri Ernesto de Ia Fe on esittänyt
Julkisen vetoomuksen :sen hyväksi et­tei
vaaleja pidettäisi lainkaan, sillä
*• vaalit antavat Cxau San Martinille
mahdollisuuden tulla uudelleen vali­tuksi".
Batist» eroitti hänet heti toi­mestaan
otaksuttavasti sen, vuoksi,
että hän puhui Julkisesti siitä, mitä
hallituksessa, pelätään. '
'Toiselta puolen Grau. tuntee Ilmei­sesti
asemansa. Syyskuun alkupuolella:
hän uhkasi vetäytyä pois kOpallusta
ja Jättää Batistan yksinään areenalle,
ellei'hänen;miehiään nimitetä; tasar
puollsesti vaaIikomlte:Ihln.
Batistan hallitus suostui tähän.
Mutta mitä lupasi:Grau?. Grau on lu*;
vannut; ettet hän ota välittömästi tai
välilUsesti vastaan minkäänlaista tu^
kea kommunisteilta. Samoin on lu­vannut
Batista. Nyt on Fe ehdottiinut,
ettävkooununlsteilta kieUettäisUn ää­nioikeus!
Sfalmin palldnlo
Icatoliselle piille
AaäuA Gag&droUe
Booms. — Katolinen pappi An­dre
» Gaggero, JoU» Vatikaani
riisU iMijrtllf«*n virkansa, rauhar.-
tfObSna osaiUstomlsm iaUan on
.astaanotUnot 6<ali|ifn lan&an.
rpiUkfnnon vasemnilftososlaljstien
Ifbtflan Pietro Nennin välltyk-
* C^ggOD ksnlnl, sodan' aikana
sisdjoiikkoiblii. Sodan jälkeen hä­neltä
riistettiin papOUnen ase­mansa,
kadut hän oli s^teydes»
vasemmiston kanssa. Nenni laosol
palkintoa anta^saan, että se oli-d
annetta hänelle Moskovassa,
mutta Gaggeroei^voinat matkus­taa
amut, koska lunelle ei annet­ta
passia, i'\ . '
SITÄ I B
i B i l i i i i
Kauppias: — Minun «l tarvitse ke.
bua tavaroitani, ne iQrllä puhuvat itse
puolestaan. '
A s i a k a s : N o . olkaa sitten hetu.-
nen hiljaa, että yoln kuulla, mitä ne
sanovat! - ' --^
Lihan hiiita ei laske
USA:ssa lalila&oiiia
Wasblpgion. — HaUituksen maa-'
talcusdepaxtmenttl .:tiedoitti vihne
viikoUa) että .lihan hinhan suhteeii'
ei ole odotettavissa nl^n^ca3T^]ajsj^^
•muutoksia.
Wilson paljasti karvansa
Yhdysvaltain työläisille
— TropIUdssa kasvava kookosp^^
mu voi 70 — 80 vuoden ajan tuottaa
neljä taikka ivilsl satoa vuodessa.
Jos toimeentulonne riippuu kätten-ne
työstä Ja palkasta, niin te olette
vain pelkkä koira. Charles B. "Wilso-nin;
General Motorsln entisen pomon
Ja EisenhowerIn kabinetin nykyisen
Jäsenen mielestä.
Puolustussihteeri Wilsonln silmissä
kysymys on vain siitä; minkä tyyppi­nen
koira te olette. Puhuessaan re­publikaanien
vaalikamppailupäiväl-lislllä.
Joka maksoi 100 dollaria hen­geltä
Ja Joihin osallistui Oetrcltin suu­rempia
liikemiehiä, 'Wilson toi Julki­suuteen
katsantokantansa työttömistä.
Jolta kohtaan hän sanoi tuntevansa
/'myötätuntoa". Mutta hän antoi tie­tää,
että se myötätunto on samanlals-ta-
kum se. Jota tunnetaan nälkäistä
koiraa kehtaan.
'•Henkilökohtaisesti minä pidän lin­tukoirista
paremmin kuin kopissa ruO^
kitulsta kohrlsta", sanoi Wilson. "lAxii
tukOh-at tykkäävät mennä ulos etsi­mään
ruokaansa; mutta kopissa ruo-':
klttavat koirat istuvat takamuksiin
laan Ja ulvovat."
Hän ^lisäsi myöhemmin tähän kat­santokantaansa
ennustuksen, että:
työttömyystilanne tasoittuu (Oetroltisf
sa Jouluun mennessä, Jolloin hän odot
taa, että osa työttömistä. Jolta hän
haukkui *kopplkoiriksl" menee ete--
lään, "kun Ihnat käyvät kylmem­miksi".
Wilson el selostanut kuulijoilleen;
minkä tyyppisilisl koiriksi hän laskee
ne työläiset. Jotka vielä ovat työssäv
mutta hän nähtävästi'säästää sen sa-;
nomisen ensi kevääseen, jolloin neu-|^
voitelut tulevat aikanaan CIO United;
Auto Workers unlon kanssa, uudesta
työsopimuksesta.
WIlsonin loukkaava laxisunto Ame^.
rikan työläisistä tulee epäilemättä oU
tamaan palkkansa plutokraattien sa-^
nontaln joukossa ihistoriassa. :sella!s4
ten kuin esimerkiksi hsLnen huomau-;
tuksensa; jonka hän teki Elsenhowerli^
tullessa USA :n presidentiksi. Hän
sanoi silloin, ettäVmlkä on hyvää Ge^:
neral MotorslUe, on hyvää koko maal­le".
Taikka kenraali; Eisenhowerih
huomautuksen, että Amerikan työläl-f
set eivät tarvitse muuta kuin "nakki-^
•makkaroita ja olutta" ja että ainoa;
turvallisuus, minkä hän tuntee, on se.
Jonka vankila tarjoaa.
Nuo huomautukset puhuvat enem-^
män kuln:^ kokonaiset: kirjastot. Ne
kuvaavat suurpääoman julkeutta, sen
•vihaa Ja halveksumista työläisiä Ja
kalkkia pienituloisia kohtaan. Ne ku­vastavat
£isenhowerIn hallituksen fi­losofiaa.
;.
CIO :n presidentti Reuther nousi
nopeasti liikkeelle Ja lähetti pitkän
protestin Eisenhowerille ja vaati ,WiI-^
sonllta joko anteeksipyyntöä tai eroar
mlsta puolustusslhteerin tcimestä2
Epäilemättä Reuther ilmaisi kaikkiäl
työläisten mielipiteen. Ja voimme
olla erikoisen tyytyväiset huomatea^"^
samme Reuthertn sanomassaan myönV
tävän. että hän (Reuther) on "ereh-.
tynyt arvioidessaan sitä'astetta", Jor?;!
hon' suurpääoma voi vaipua. :>;|;
WlIsonln huomautukset osoittavat
suurpääoman tulleen Suorastaan vii-*,
likslttmtlessaan ehdottomasti kon-trolloivansa
::kalkkea: hallituksessa.
Mutta tällä saatanallisella Julkeudella
on takanaan menetelmänsä.: Juuri
sama Wilsonln. puhe kuvasi,: kuinka
Eisen<howerln hallituksen puolesta
vaalikamppailua käyvät voimat cdot^
tavat saavansa' paljon, ääniä 'niiltä
samoilta työläisiltä, jolta he haukku­vat
koiriksi. Eräässä puheensa koh­dassa
Wilson sanoi, että on parempi
"kun poika menee .100 mallin päähän
etsimään työtä kuin se, että häne^
täytyisi mennä : Koreaan : tappele­maan".
•Wilson, samoin'kuin muutkin re-:
publikaanien vaalikamppailun johta­jat
tietävät, että' ihmiset, joita hän
nimittelee 'lintukoiriksi" ja "koppl-kolriksl",-
ovat kalkkein eniten kUn-nostunelta
rauhasta. 'Republlkaanl-puoluejpyxkil
nyt ,demagogisestl käyt-
^tämään ^hyväkseen kansan ' rauhan<r
mielialaa väittämällä, että Eisenho-^
:.wer lopetti sodan, jonka demokraatit
aloittivat, unohtaen tietenkin,: että
kaksolspuolueen politiikka vei siinä
osaais|a.
Toisaalta Wilsonit laskevat hyödyk­seen
sen tyhmän: Ja rajattoman so-takiihkol^
un, jota osoittavat eräät de-mokraattijohtajat,
jotka kirkuvat, että
Elsenhowerin hallitus ei ole kylliksi
SGtainen. Tässä ryhmässä ovat AFL :n
presidentti' Meany ja CIO:n presi­dentti
Reuther kalkkein äänekkäim­min
.vaatimassa "jyrkempää" kylmän
ja kuuman sodan linjaa.
" Wilsonln kolralatisunnot tulisi vetää
esiin jokaisessa vaalipiirissä kautta
maan/Epälleipätftä ne tulevat olemaan
voimakkaita äänien hankkijoltai^ Ei-senhower-
vastalslllev voimille: -.siksi,
kun ne puhuvat niin paljon. Mutta
että ne tulisivat vieläkin tehokkaim­miksi,
niin taistelu työpaikoista, joka
tcdellisuudessa on Wilsonin nostaman
kysymyksen pohjalla, tulisi yh'aistää
todelliseen -vaatimukseen rauhanpoli­tiikan
puolesta.
Työväenliikkeen ei tule sallia Wil-sonin
heittämän loukkauksen: menCf-
^vän ilman :hastetta..Reutherln vaati­musta'
tulisi tukea' sähkösanomilla
Valkoiseen talcon. Siltä tulisi muodosr
tua sellainen sanomien 'tulva, jonka
vertaista ei-ole : nähty vuosiin, Ole­malla
äänetön ja arka - sellaisen louk­kauksen
ja julkeuden edessä on samaa
kuin näyttää Wilsonllle vihreätä va­loa
el vain työläisten koiriksi hauk­kumisessa,
vaan samalla työläisten
koirina kohtelemisessa. — Työmles-
Eteenpäln.
35 uutta läpsihalyaus-tapausta
taas Suomessa
Helsinki. (VS) Maassamme' to­dettiin
lokakuun 16. pnä päättyneen
viikon aikana 35 uutta lapsihalvausta-pausta^
ilmoittaa lääkintöhallitus. Nii­tä
on todettu eri puoyUa maata. "
Työttömyys kaksin­kertainen
viime
vuoteen verrattuna
Ottawa. :—Työministeriön ja ti-lastoUfsen
toimiston julkairomien
tietojen mukaan oli Canadassa syysk.
18 pnä kaikkkiaan 167.0()0 työtöntä
henkilöä eli mUtei kaksi kertaa niin
paljon kuin samaan aikaan viime
vuonna, jolloin virallisen työttömyy­den'
määräksi UmöitettUn 84,000 hen^,
kilöä. ,^
Nyky-Unkarlssa tunnetaan
' vai^h vilkast»;mlelenkiintoa:siio-_.. .
malalsta kolttonria ja suomalais-;
unkarilaisia, suhteita kohtaaiv
kertoi Helsingin Vapaa Sanan
edustajalle Unkarin näyttelyn
Johtaja, rva GIsela Rosta. Sno-
^ malaiset ja tmkarilaisethan ovat
snkulaiskansoja, tämän ovat': his-
. torioltsijät ja kieUtletellijät vah­vistaneet
Rnmoamattomastl. Siksi:
onkin laonnoUista, että. moIemT
mat kansat - ovat kiinnostuneita ;
toisteiäa kalttnarista, lansui rva
Bosta.
*SuÄalaInen musukki, kirjallisuus
Ja tJaide eivät ole timtemattomla Un­karissa-
Tästä ovat osoituksena muu­tamat
; TJnkarin; kulttuurielämän viir
mealkaiset. tapahtumat.
Jokin aika. sitten esitettiin Buda­pestin
copjJerassa suomalainen ooppe­ra.
Ijeevi.': Madetojan "Pohjalaisia",
joka .imkarilaisessa esityksessä sai ni­men—
Eszaklak". Budapestin, ooppe­rassa
esiintyy parhaillaankin; suoma­lainen
Anneli Aarika, jonka 'ihanasta
äänestä, voivat budapestilälset ooppe­ravieraat
usein nauttia.
Unkarin radiossa on pysyvlnä ohjel­manumeroina
; Armas. .Järnefeltin,
Erkki Melartinin, Olavi .pescsen. Ee­ro
Koskimiehen, Toivo Kuulan. Yrjö-kilplsen
ja Oskar Merikannon laulu­ja
ja suomalaisia kansanlauluja An'-
nell Aarikan ja Aulikki RautaTvaaran
erinomaisina esityksinä.
Jean Sibeliuksen seitsemästä sinfo­niasta
on eritetty neljä suurella: me­nestyksellä.
Sibeliuksen; klassillinen
sävellys "Finlandia" sekär "Tuonelan
joutsen" ja •KareUa-sarja" samoin
kuin hänen kauiois viulukonserttonsa
ovat ^ usein 'Budapestin : konserttien
ohjelmistossa.
Ansio vitohojen ja vilkkaiden suor
malais-unkarllalsten musiikkisuhtei­den
syventämisestä liittyy Georg
Schneevoigtm,-Heikkr Klemetin. Väi­nö
Pesolan ja Toivo Haapasen nimiin.
- Suomen kirjallisuuden vanhat ja
myös uudet luomukset ovat tunnettu­ja
Unkarissa; Hyvin monet ovat luke­neet
Sillanpään "Nuorena nukkunut"
ja .'Miehen tie" unkarilaisena kään-
Hpksenä. Johannes :iLlnnankosken ro­maani
'(Laulu tulipunaisesta, kukasta'.'
on .myös ilmestynyt jo useina painokr
sina. /
Sally Salmisen realistinen romaani
"Katriina" teki unkarilaisille lukijoil­le
tunnetuksi suomalaisten talonpoi­kien
elämää ja sen suurelle menestyk­selle
on kuvaavaa, sttä teoksen en­simmäisen
painoksen kaikki kappal2et
loppuivat muutamassa päivässä kirjaus-kaupoista.
' Teatterissa ön^v^ esitettyHfel-•
la Wuolijoen näytelmiä "Niskavuoreh'
naiset" ja sen jatko ''Niskavuoren lei;;--
pä'! on; esitetty Budapestin Kansallis-i-teatterlssa.
' ^ ' -
Radiossalselostettiinäskettäin suo-'
malaisista runoilijoista Eino Leinon,-
Helvi Hämäläisen, Katri Valan ja Oi- f
va 'Paloheimon-osuutta ja. vaikuti^t^,^
Suomen kirjallisuudessa, *
'Suomalaisten kansalliseepos. Kale­vala
/maailman kirjallisuuden .:e^
siiurlmlsta; loLstoteoksIsta julkals^tfin*'
äskettäin Unkarissa uutena käännök­senä.
Tämän .johdosta järjestettiin,
myös Kalevala-juhla.
Taiteiden lisäksi on myös tieteelli­sellä
alalla jatkuva kosketus Suo­men
ja Unkarin välillä. Budapestin •,
yli:fIstossa toimii suomalais-ugrflai- •
nen tiedekunta. . Elielitietellijämme
ovat Vierailleet vastavuoroisesti (Hel­singissä
; ja: Budapestissa laajentaak­seen
tutkielmiaan ja keskustellakseen;
toistensa kanssa tieteellisistä kysyr
myksistä.
H :giny näyttelyä järjestäessamme.
olemme pyrkineet puolestamme anta- •
maan suomalaiselle yleisölle mahdol-"
lislmman täydellisen kuvan teollisuu-.;
temme ja "maataloutemme tuotannos-'
ta. vientitavarOlttemme laajasta asteU
kesta ja ennenkaikkea maamme ta­loudellisesta
ja kulttuurielämästä, sy-,
ventääksemme samalla taloudellista;
jä kulttuurisuhteita maittemme vä-,
iniä, lausui rva Rosta lopuksi.
Noin 4,500 träppäriä
Pohjois-pntariossa
' Toronto. Kun turkisten pyynti­kausi
alkaa marrask. 1. pnä arvellaan
Pohjols-Ontarion metsissä olevan sil-.
loin noin; 4.500 träppäriä, joiUa kulia-kin
cn oma psryntialueensa, mikä käf,
sittää nbln 30—40: neliömaUla. Mutta
Hudsottrlahden rarinlkon lähei^-
dessä ovat Jotkut pyyntialueet niinkin
laajat' kuin sata. neliömailia.
> PbhjOisimmalla seuduilla on enaH»-
mlstö träppäreistä intiaaneja mutta
intiaanien enemmyys vähenee sitä
miikaa mitä etelämmäksi tullaan, öi­nä
määrin että esimerkiksi North
Bayn eteläpuolella he ovat vährai-mistönä.
Pyyntikautena 1952—53 oli maakun­nan
turkisten pyytäjien saaliin arvo
kaikkiaan 3,870,000 dollaria, joiste-
1,612,000 dollaria edusti majayannah-köja
ja 1216,000 dollaria vesirotan-nahkoja.
PÄIVÄN PÄKIHÄ
Kapitalismin Musta Tiistai
että hän '-'ei ole koskaan Tiuullut henkilöstä, joka ei saisi harjoittaa s
liiketoimintaa omalla nimellään". .Mr. Ford olisi voinut lisätä, että';
'-vielä vähemmän hän koskaan kuullut henkilöstä joka kielletään ul­komaalaisen
suuryhtymän toimesta harjoittamasta liiketoimintaa
omalla nimellään, omassa maassaan." • - • ^ ' <
; Mutta' näyttää siltä, että kaapattuaan suuren osan Canadan >
luonnorikkauksista ja pidettyään vuosikausia canadalabia työläisiä'
''toisen luokan ihmi5inä'^ joille maksetaan huonompaa palkkaa kuin'
yhdysvaltalaisille työläisille, eräät yhdysvaltalaiset rahamiespiiritluuY
levät jo, että he omistavat koko Canadan, hallituksineen ja oikeuslain
toksineent Parempi olisi; että' Ford-yhtiö jättäisi canadalaiset rau-^i
hassa harjoittamaan liiketoimintaansa ja suostuisi pitemmittä mutkitta >"
lakkotaisteluun pakottamiensa canadaU!stenautotyöIäistenperin'(3
kohtuullisiin palkkavaatimuksiin.
; Ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
alkoi, erikoisesti tällä mante­reella,
sellainen: kapitalismin elpymi-J
nen että se Johti työväenliikkeen ri­veissäkin
sellaiseen käsitykseen, että
nyt on päästy kapitalismin vallitessa
•-Ikuiseen ; vaiurauteen ja hyvinvoin­tiin.
Vieläpä marxilaisiksi itseään
sanoneiden ' keskuudessa. vältettiin,
että kapitalismin kriisien lait: olisi­vat
menettäneet merkityksensä . t ä ­hän
' mantereeseen nähden. ^. Tämän
'^Amerikan poikkeuksellisuus teorian"
huomatuimpana edustajana oli Love-stone
Yhdysvalloissa' tja hänen'vym.
raljantakaisten "punaisten" vaikutiu
011 tähän maahan nähden niin suuri,
että sen .suunnan kannattajat saivat
valituksi enemmistön esimerkiksi Ca-jiaidan
kommunistipuolueen silloiseen
Johtoon. Mutta kapitalismin talous
rupesi 1920-luvun lopulla antamaan
havaltmollista opetusta; marxilaisen
talou^ieteen. alalla kun työvoimaa
ryhdyttiin vähentämään kapitalismin
krikln alkamisen Johdosta. , '
: Ben ,kansan keskuuCessa mikä kä­sitti
tämän nylcyisen ' kapitalismin
"kaukkeln parhaimmaksi maailmako
• sH oH luottamus kapitalismlzL. Ikui­seen
vaurauteen ja' nousukauteen eh­käpä
Vieläkhi lujempi kuhi Joe ^Lover
stcnen talutusnuorassa; olevien;; kes­kuudessa.
/ Uscinunat; lehtemme lukijat, :m*iils-tavat
vielä varsin hyvin miten tämä
';ikulnen . vauraus; rupeal luUstu-maah
täällä . Cahadassakin ^ kun ka-pltaUsmi-
rupesi antamaan ' työväelle
Ja kaikille :muIUäcln hfvainto-ope-
Sillä kolme kuukautta sen jälkeen
kun • kommunistipuolueen sillohieri
sihteeri Jack McDonald ryhtyi puoi
lueen' jchdon kansra opettamaan tä­män
maan työläisille 'amerklkalalstä
poikkeusteoriaa". tapahtui sellainen
romahdus.tämän maan pörsseissä, et­tä
se pani porvaritkin epäilemään
näiden • trotskilaisten::, kapitalisml|i
ikuicon varauden teoriaaK;< siitäkin
huolimatta,:että Johtavat: kapltalis-,
tien hallitusmiehet ja talousmiehet
yrittivät väittää v kapitalismin' olevan
kaikesta huoUmlatta edelleenkin "ter>
veellä pohjalla."
Sen. Jälkeen ; kun; Kommunistisen
Interiiäticnalen kongressissa ; oli
1928 annettu ' vawltiw "k^^
krlLrt n lähestymisestä, rupesi Oana-dassakln
1929 ilmaantumaan ; esi­merkkejä
kriisin lähestymisestä, eri^-
kolsesti. juuri työllisyyden 'Vähenty­misen;
suhteen, Mutta kalkkein ro-mabdusmaki'n
::oll sexMu^ta;Tiistai
(lokakuun 29 päivä 1929) m i ^ ' oU
tämän mantereen pörsseissä ikään-l
kuin yleisenä merkkinä kapitalismin
kriisin, surullisen; kuuluisien 193a<^
limmv; .nälkävuosien alkamiseen.
Vaikka "^^all StreetM: oaakemarkkl-nat
olivat olleet jo 'useita päiviä sitä
ennen' laskusuunnassa ; niin lopulli-^
nen Ja selvä osalcemarkkinainromah-
'dus ; tapahtui tiistaina / lokakuun 29
pnä <Ja : samoin; tapahtui kaikkialla
maaihnafisa. >' Sitä azurasi' tehtaiden
sulkemiset tla raaka-aineiden hintain
romahtaminen.;; Tuotteita. ofi kaik­kialla:
liikaa^:enemmän kuin 'iyettiixi
myymään voittoa tuottaiValla: tavalla:
tuhannet'ja tuhannet töistexisajäl-f-keen
; luottamuksensa; kapitalismin
"ikuiseen vaurauteen; ja • Vamjerik-kalaln^
n poikkeusteoriaan." .
Tästä Mustasta Tustaista 'laske­taan
sitten ;.«lkaneen ne ;;1930-luvun
surulliset nälkävuodetkin, joiden 'ai­kana
Canadas.?a'sanotaan' olleen puo­litoista
miljoonaa työtöntä työläintä
ja joiden» kuluessa sum-et joukot: ih­misiä
kuoli välillisesti tai välittö­mästi
nälkään tässä suuressa ja rlk-kaariia
maassa, jonka varastot olivat
tulvillaan, viljaa ja kalkkia muita
elhitarvlkkelta. Mutta "kaikkien ai­kojen
paras mahdollinen' -ja viänsi-maisen
sivistyksen elämäntapa' ; oli
silloin;;ja on yhä edelleenkin: sellai­sen
nurinkurlsuuden ja anarkian
VaUassa; että' liikaa itavaroita tuotta­neet
työiiUset aiavat;olla nlldenpuut-teessa;
koska heillä; ei ole tarpeeksi
ostovoima^. ; Vaikka; elevaattorit. ollr
vat' tulvillaan - leipäviljaa ; ei -niiden
vieressäasimeilla;.ollut leipää nälr
känsä tyydyttämiseksi. •, -
i: Näiden; tapahtupifen. edellä Ja ai­kana
:tjoutuivät monet suurmiehet
häpeääii. petollisina profeettoina.
Niinpä' ei^erkiksi.Yhdysvaltain sil-lohien
presidentti; Herbert Hoover
julisti; kapitalistisen; xdärjesteln^
olleen "terveen perustuksiltaan", etjä
kriisi ;ion:;, vain lyhytaikainen .• Umlö
ja että pian taas "on kana jokaisessa
tusttt' m?ryn<»>y** taTrtn«tfot<»i>n alalla. | !M!u.stan.TUstein johdosta menettivät
iiadassa Ja auto jokaisessa- vajassa.!'
Montrealin- pankin johtaja A, B.
Mackenzie Julisti vielä Mustan Tiis­tain
aamuna, että'' "maan yleinen
tilanne^' on perusteiltaan ;• terve'* ja
Royal-pankin 'johtaJä''MorrIsW; Wil­son
yhtyi samaan 'laufiuntoon'Ja' l i ­säsi,
että "el j ole mitään ' syytä
pesslmhtiays^en.'' ' Seiuaavana aa­muna,
eli lokak. 30 pnä Julisti Cana­dan
pääministeri Ja liheraälipirälueen
Silloinen ; JohtaiJa Mackenzie .King;
että "lllke-elämä ei ole" koskaan en­nen
\ ollut ^ipafempi: eikäluottamus
Canadan; tulevalqauteen olkeutetinnpl
'kuhi nyt." 'SUtä johtuukin, että U-beraalipuclue
joutui seuraavissa vaa­leissa
pois hallituspukilta kun Cana­dan
kansa väUtsi hänen tilalleen
surullisen kuuluisan rautakorto-
Bennetin.
Tässä yhteydemä lienee tarpeclli?r
ta todeta, että kciranunistit olivat j»
vuotta aikaisemmin määritelleet g
ren romahduksen' tulon ja k ^ » **
neet- työväestöä taisteluun kun k^'
taUstlt-yrittivät työntää kriisin k*».
taa'4an työväen ja kansan
vaksi.'.;' Marxilaisen talqustle^^
tuntijoille ei kriuin tulon enw^g5^
minen<oUut mitään tavanmukals»J
ennustamista -vaan heidän l * ' ' ^ '
tcnsa perustuivat tmmettuihin^,'
asioihin, ja ^ikeiden johtopääto?^'
tekoon. '
Nyfc , taasen on limpsa
kaikenlaatuiaa krUsin lähestyn^
merkkejä slUä samaUa kuin CaMj»
vientikauppa vähenee on
työttömien lukumäärä
Varaitot ovat tulvillaan erilaa»»»
tavaroita eikä niitä saada kfl«^:
kun noudatetaan Wall St. i i o ^ [ ^ :
tien poUtltkkaa. Mutta ^ord^^
tien J a työväen taliolta
että kriisin tulo voitaisUn e l ^
joa luovutaan noudattamasta
ulkopoUtilkkää ja uusitaan myo»-
maan sisäMtlikkaa. A^ ^ ^ J,
vieläpä Euroopan maissakin «n
ret maritkmamahdonisuudet caaa^
lalsUle- tuotteille Ja *otimaas8»^
daan • työllisyyttä lisätä «laitf^
ladjasuuntalsen asuntojen
nuttamisohjehnan avulla. ^ ö i ­tään
syytä saattaa Canadaa
delllsen kriisin jalkoihin jos
ryhtyj" 'niihin toimenpiteisiin. J*-.
siltä vaaditaan-' ^
Työläisten on riis kaikklaiaj^
ketiava sitä taistelua.Jonkata?^
tuksena on ehkäifllä 1930-luviffl^
käVuoslen imsltatumlnen 25
kuluttikl " '• „
. , / ' — Kane-TB»- .: