Vapaus, January 17, 1956

              Vme^trr tiistaina, lontalna ia lauantaina — Pernstetlu vuonna 1917 Canadan snomaUIat^n Itsenäinen tYÖväenlehtl
Jio. 7 — VoL X X X I X vuosikerta
-1 f.r'- • • -
SUDBURY, ONTARIO Tiistaina, tammikuunvl? p. — Tuesday, Jan. 17, 1956
^^den viisivuotissuunnitelman aikana otetaan atomi­voimaa
laajassa mi^akaavassa teollisuuden palvelukseen
'^Moskova. - 7 - Neuvostoliiton kommunistipuolueen keskusko-*
inStean viiloittama kuudes^^^ v ^ Julkaistiin
|aä31a sunnuntaina. Sen täyttäminen merkitsee sitä, «ttä Neu-vostoUlttoJbolee
sivuttamaan teolUsuusr j a maataloustuotan^
lödkkein kehittyneimmät kapitalistimaat.
'-^Puolueen: esittämä kttudes vilslvuo-
' iissuunnitelma tulee esille puolueen
väbsikokouksessa, Joka alkaa ensi
llse&iikuun 14 pnä.
"^Midotetun kuudennen r viisivuotis-'
Ostfi^nitelman -muikaan^v^
inetniesEä ;teoUlsuus1al|otanto koh^
l^prosenttia^sanuiamalkaan kun nae-
'kanlsolntia Ja autoonaattlsointia tul­laan
suuressa< määrässä laajenta­maan.
* ^Atomivoimalla käyviä sähkövoima^
laitoksia ; tullaan suuressa määrässä
rakentamaan, atomivoimaa tullaan
käyttämään liikennepalvelukseen Ja
H atomivoimalla icäypä jäänsärkijä r a ­kennetaan.
-
Täällä olevissa asioita tuntevina
plj^eissä ollaan sitä mieltä, että Neu­vostoliitto
Uilee ratkaisevasti voittar
i maan Yhdysvallat'Ja Britannian ator
: mlivoimani rauhanomaiseeni käyttöön
ottamisessa.
~ Vuoteen 1960 men^fiessä tullaan
tuottamaan terästä 68,OCO,000 Ja k i v l -
IdUtä S93,000,C00 tonnia. Pääminis-ieriivBulganin
ianoi viime;-!^^
:sä4>idetyssä; puolueen kedcuskomiteäxi
-kokouksäsrä;'.että tulevan; viisin
suunnitelxnan' tavoitteenavj tulee ole­maan,
terästuotannon »kohottamiseksi
<iw!iOOO' tonniin. Jolka osoittaa, että
tavoäitteita op-nostettu. / '^0-,
!TeimikkoJen Ja erikWalöjen*tunUr
joiden määrää tullaaii'^ kohottamaan
to prosentilla. Neuvostoliiton työ­läisten
paikkoja 6UunniteUan'.k^
taajuuden viisivuotissuunnitelman a i ­kana-
30 prosentilla Jä s asun^oraken-nustoiminta
kaksikertaistutetaan s i i - :
tä mitä rakennettiin 1951-53 Välisenä
aikana. , \ B •
' Xäp-ille tullaan antamaan kor­keampi
erikoiskoulutus.
Bäbti-Ja säUiölaivojen nÄärä.kol-minkertaisttitetaan
Ja 'kalastuslaivo-tjen
nelinkertaistutetaan.
Televisloniverkostoa: tullaan . l a a ­jentamaan,
niiden mukana. väritele-vlsionilahetystä.
•Raskasta teollisuutta kohotetaan 70
prosenttia.
Teknillisesti tämä .viisivuotissuun­nitelma
alkoi tammikuun 1 päivästä
lähtien. ' . " _
• Puolueen V keskuskomitean uutta
viisivuotissuunnitelmaa koskevassa
lausunnossa sanotaan, että Neuvos­toliitolla
on nykyään mahdolliuus t u l ­la
'inaailiman.johtovaksi".t
maaiksi j a se "voi - raiihallisessa tar
loudellisessa kilpailussa J a -hi-torial-.
lisesti: lyhUnmässä ajassa'? siivuttaa
•kaikketa parfiaiten kehittyneet kapi-:
talistiset-maat.
Täällä olevat länsimaiset asioiden
seuraajat: sanovat, että: raskas teolli­suus
tulee edelleenkin näyttelmään
johtavaa osaa uudessa viisivuotis­suunnitelmassa.
Lausunnossa sanotaan, ettS 1951-
55 • viisivuotissuimnitelman ^ aikana
teollisuustuotanto kohosi 85: prosent­tia,
tuotantovälineiden 91'' prosenttia,
koneteollisuus-Ja metallituotantO: 220
prosenttia. .Tällä ajalla teollisuus-j
a ' konttorityöläisten palkat kohosivat
39 prosetittia j a ' kor«ktiiivif43mari^
tulot 50 prosenttia. ^ / ^ ' '
teotannon^ltoAat*'*
tamdsta 1980 mennessä :.£uunnitellaan
saada aikaan
kautta.
Päämääränä on Jyrkäsi kohottaa
laajassa mittakaavassa :''mekai)Isoln^:
tia Ja automaattisomtia". . ' '
Suunnitelman mukaan h
olevat automaattisesti to'mivat' teh­taat
tullaan Ryhdistämään ; suuriksi
teoliisuusalojen automaattisiksi 'tuor.
':antcaaitaksiksi.
^ Sairaloita tullaan rakentamaan ja
synnytyslomia tullaan:'pidentämään.;
; Maanraivausta tullaan edelleenkin
jatkamaan ja 'vilJakylvöaloja~ edel­leenkin
laajentamaan.
7DU . uic«utcoot» .i»uiuuui/cuaau
taan ••uudeUwn^.;^^^
$1,1)00,000 korvaus­ta
onneflomuudessa
kuolleitten omaisille
. Ottava. ^ : P u o i u s tusmlnisteri
Campney ilmoitti alahuoneessa per-
Jantainaj että nyt on päästy sopimuk­seen
niiden henkilöiden korvauGtses-
•ta, j o f i a saivat : surmansa - Moose
Jawssa buhtUcuun 8 pnä 1954 tapah­tuneessa
lentorikossa.: Heidän omat-r
silleen on sovittu maksamaan- y h ­teensä
vähän alle $1,000,000.
.Kysymyksessä oleva;lentorikko ta­pahtui
Moose : J s w n yllä k im har-joittislentokone:;
iski - ..Trans-Canada
A i r Linesm nelimoottorimatktistaja-lentokoneen^
siipeeni Molemmat len­tokoneet,
syöksyivät maahan* Jonka
Johdosta ^ 37 henkilöä : sai: surmansa.
Näistä o l i 31 matkustajaa Ja Heljä ko­neen
henkilökuntaan kuuluvaa^ Ja l i ­säksi
eräsnainen rakennuksessa,'Jon-:
ka päälle lentokone putosi sai surman­sa;
sekä harjoituslenjbokoneeni ohjaaja
kiioli myöskin onnettomuudessa.
•: Onnettomuudessa : .surmansa ; saa-neitten
omaiset aluksi vaativat i k o r ­vausta
yhteensä $3,632,000. - , ,
' 'Hallitus aluksi seUtti, että se ei ole
lentorikossa saaneisiin .nähden:; vas­tuussa;-
'koska.;. T C A : n . p
.olevat: lentajätiiMyä^^^
iituksen palveluksessa. ''^
,^<^Campney sanoi, että hallitus on
ii)|rt löiitenkhi t^^^
et^ä-^on 9ikeutettua>.Ja ta£apuolistä
maksaa onnettomuuden uhrien omaiv^
sille'korvausta. .
Lisää rautatiev^uiiuja
vehnän kidjetuitseen
/ O t t a v a , rr-^ Kauppaministeri ;Howe
sanoi alahuoneessa. eilen; että ^Cana­dian
National Railvays lähettääv lOO
tavaravaunua päivässä l ä ^ :veh-nän
kuljettamista , varten; Hän vas­tasi
konservatiivipuolueen Jäsenelle
J c h n Diefenbakerille.
10 ~ N-liiton retkikuntien
tehtävät napapnreissa
Syyria ja Libanon
valmistavat puo-istusopimusta
ilamaskos. — Syyria Ja Llhanon i l ­moittivat
lauantaina;^ että ne. tulevat
l a h j o i t t a m a a n p u o l u s t u s s p p i m u k -
«em- ' j ' '
W^t^oitu&^tästä täitihi senjälkeen
taB!«molempien maitten pää«;uIko-ja
'^uoKistusmlnlsterlt pitivät neuvotte­lukokouksen
täällä.
4«:~Tledonaimoss3-sanotaan; .etfö puo-iiatässopimu(
ksen mukaan mblämmat
. ^ ^ v a t toisiaan Israelin hyökkäyk-
;ggPtottuessa.
Väinotoimenpiteitä
lorjstetään Keski-l^
än maissa
JÄsdad, I r a k . I r a k i n slsäminis-
:teH';';'Sai Qazaz sanoi maanantaina,
<ebtä?«Tut^in, Iranin, Jordanin^^ibtu^
'^psir^ Libanonin tmnTallisuuspoliisln
'pä^iköt):ovat pitäneet!neuvottelun
'täänä tarkoituksella, zytifyä vainotol-
-menpiteisiin^^konmxufiisteja ja',
,inyötäm!eUöiä^'
Jarvienpaahan pyritään
liankkimaan terästehdas
Siellä oU kaikki mahdoUisuudet
Fort Arthur. — FOrt Williamissa Ja
Port Arthurissa 'muodostettu *'The
Lakehead.SteelCommittee-' on muo­dostettu
tarkoituksella saada teräs­tehdas
Järvlenpäähan.
Tästä tiedoltettiin senjälkeen kun
katippakamareitten.: teollisuuskomi­teat,'
Lakehead District -.'Trades i. and
Lahor Council sekä Lakehead Local
Employment - lAdviEory. Committee
olivat pitäneet keskenään useamman
neuvottelukokouksen.
K y s ^ y s heräsi sen Johdosta koska
Järvienpäässä sanotaan olehan kor
va teräkten puute sikäli^ k u i n tulee
kysymykseen rakennuksissa tarvitta­va"
teräs.
Teräksen puutteen takia rakenteel­la
olevien rakennusten työt on täyty­nyt
keskeyttää, sanotaan: täällä a n ­netussa
lausunnossa, ^ ' ^
I St. Lawrencen kanavan ja Trans-i
Canadan vkaasuputkilinjan, rakentar
Julva-|d. m^^rskyvahingot
Pra9iil¥oiri $10,000,000
fialifäx, — Atlantin rannikkomaa-
^umii&sa viuneisen 10 päivän aikana
että
vallinneet tulvat, sateet ja-myrakyt
alh^tUvat ainakin $10;OOO.OCO talou-
H ^ e n ' vahingon, fiäitä alueha oU
r-iUfla lauantaina tulvaveden peitossa.
^ 1 Vielä ei varmtmdella tiedetä Icuixdca
mca&& sitaa tulvat tuboävat, nmtta
«riiälaan, että nUtä on tuhoutunut
iährmmäksl 100. joista neljä suurem­paa^,
«Htaa. " \ . '\;>
; ' N o v a Ecotian 14/maxmermaan
ImifaXSax antamien tietojen penisteella
on'.«8 p i e n e n i i ^ äitaa Itaboutanitt
näiden k a u n t f d ä a l u e ^ ' >
Waiitaina ikäd talvaved kaikts-
« i paikoissa Ja näyttää siltä/
pahin on sivuutettu.
. K u l m i ' vielä: kuidcausia ennenkuin
tulvan aiheuttamat vahingot voidaan
tarkemmin tietää.
Yksistään Prince Edvard Islandls-sa
5jDC0-sähkt^lvästä kaatui myrs­k
y n Johdosta Ja sähkölinjoja korja­taan
yötä päivää. NevBrunsvickisf
s a kaatui 4;500 sähköpylvästä. /Teir
Brunsvidc Electric Pover Commis­sion
arvioiisen kärsimät talo^deStset
'vahingot ^äViffJU.
'Nova'Bcotian-liedQiartmentti ar­v
o i s e n kärämät vahingot Qbes
minen vuoteen 1953 meöncssä ovat
sutu-ia tekijöitä, miksi Järvienpäähäh
pitäisi rakentaa terästeollisuus. ^ K o ­koukseen,
Joss^ päätettiin muodostaa
erikoinen komitea >. asiaaV'viemään
eteenpäin osalllbtuivat L. C. Irwin
Fort Williamin kauppakamarista/ E.,
Herbert, G. McMaster ja A. Heg^e
Järvienpään Trades and Labor CouaV
eilistä sekä G . J . Turgeon työttö
m3'yÄonilssionin:^"Järvienpään jcbta-
Ja.: Kokouksessa ^ o l i myöskin läsnä
•Northvestem Ontario:^; Develop^nent
Associationin ;pääjohtaja Alexander
Phillips,
M r . Irwin sanoi; että'^ellalnen väi­te,
jotta Järvienpää on liian kaukana
markkinoilta, ei pitä . paikkaanpa.
Hän sanoi,^ että'Smcnneisyydessä väl-r
' tettiin,' että > JärTienpaä on - liian k a u ­kana
ssuiomal^tipaperlmarkklnoilta:
Kuitenkin: nykyään Ontarion'luoteis-csa
onvsuurlmpia sanomalebtipapenn
Ja -muiden fmetsätuotteidch: tuottajia
maailmassa. '' " ^
X: Teräksen kysyntää 'Canadassa Ja
"STlidysvalioissa .ci nykyään ivoida tyy­dyttää
Ja kaikki tutkimukset o.oitta-
•vat sen kulutuksen ka§vaVaatulevma
v u o s i n a . N y i on paras aika yrittää
kaildn keinoin saada terästehdas r a -
keimetuksi tänne, sanoi hän.
Kokous tuli siihen talokseen, että
n y t - o n sqi>iva aika terästehtaan r a ­kentamiselle
tänne; k u n ' ottaa huo­mioon
140 mailia Uiältä olevan Steep
ICock Laken rautamalmin tuotanntm
Ja lähellä'Hed Lakea olevan Bruce
Laken TautamahnikerrDstumat sekä
luonnon kaasun gaaminen^Alhertasta
täzme,
M r . Hägge.sanoi, että Steep Bock
iron Jt/ODK^id johtokunnan puheen H
jobtdtJa pyrus Eaton on sanonut, että
JSTvienj^äKä. on erVshlktn suuret
maMonisuadet' teräksen tuotannolle
Neuvostoliitolla ei voi ^oUaJmitään
strateegisia päämääriä naparetMilä
o t t a v a , - i . Viöneksi täällä «mcsty-heessa
neuvostolähetystön "News
Bulletihiissa" on julkaistu kh-joitus>
jossa selostetaan 'Neuvostoliiton tie-i
d«mi2sten työskentelyä Pohois- ja
etelänapa-alueilla J a riiitä uusia suun­nitelmia
o n tehty, tutkimusten vtehosr
tamiseksi näillä a'ueilla.
.: Neuvostoliiton Tiedeakatemian • eter
länavanc alueiden tutkimusneuvoston;
puheenjohtaja. akateemikki D . I . : Shr
cherbakov: ravasi : sanomalebtikonle-:
renssin Moskovassa Ja sanoi, että kon-rj
ferenssl on Järjestetty tarkoituksella;
a n t a a : sanomalehtimiehilie tllalsutis
saada enemmän tietoja neuvostoticr
demiesten suorittamista tutkimuksisi.
ta pohjois-ja- etelänapa-alueilla. Hän
sanoi, että tällaiset -tiedot' ovat - tar­peellisia
kun ottaa huomioon sen, et­tä
joissakin - ulkomaalaisissa sanoma­lehdissä
julkaistut kh-joitukset eiväl
pidä paikkaansa.
Shcheibakov selosti neqvostotlede-mlesten
•jatkuvia.tutkimustöitä poh­joisnavan
alueella ja'parhaillaan -hei-,
dfän toimittamaa' tutkimusta eteläna|:
van alueella.
Ajatuksen tutkimustöidei}^su9ritt|-
'liilsgEsiTrpoIiJo^avaSri^lueem
villa JäätlköiUä ensimmäiseksi he­rätti
hyvin tunnettu norjajainen tie­demies
Fritjof Nansen, Joka itse
suoritti , ensiksi matkan ^ M v a l l a.
Käyttämällä laiyaa!eivpäästä.-koxkehn-mille
leveysasteille. . ''
.Nykyään voidaan järjestää tällai­nen
tutkimusasema:' mihin .väin pohi-:
joisnapa-alueen jäätikölle: Hän'sanoi
että Neuvostoliiton : pohjoisten, alu­eitten
taitavat lentäjät voivat ilmaaf
ta päin todeta sopivan:Wkeutumls-palkan
Ja voivat lentää) millaisella
säällä tahansa.
.Mr.- Si:cherbakov>sanoi,: että Lenin­gradin
Tutkimusinstituutti Järjestää
pohjoisnavan alueitten: tutkimukset.:
; Meidän ; päätarkoituksemme. -poh­joisessa
on .saattaa <navikeerauksen
turvalliseksi 'pohjolan meritiellä. Jo­ka
on tärkeä kansantaloudelle ja l y ­h
i n yhteys 'Neuvostoliiton pohjoisosan
Ja Kau-^co-Idän kanssa. Tämä meritie
on kuitenkin erittäin vaikea ja jat­kuvasti
täyliyy taistella jäitä .vastaan.
Jäiden liikehtiminen ei ole säännölli­nen
Siperian rannikoilla Ja se on r i i p ­puvainen
säistä. Sää j a jäätilanteen
tiedolttaminen on välttämätöntä.
' Mikäli: tulee; kysyniyksecn eteläna-pa-
al(ieen' tutkiminen, sanoi m r . ' S h -
cherbakov, s n i i n etelänal|aii; alueet
ovat aina kiinnostaneet Neuvostolii­ton
tiedemiehiä. "Siitä syy£>tä Neu­vostoliiton
Tiedeakatemia järjesti
retkikunnan sinne. : Nykyisen retki­kunnan
tarkoituksena on valmistaa
3tt:.käteena^£ma sinne kansalnfvälistä
geofyysilllstä vuotta varten,
: Kesäkuukausina < tammi- j a helmir
kuussa) T retkikunnan jäsenet < pystyt-
-tävät sinne asunnot, sähkö- Ja radio-tledoitusaseman
sekä vvalmiita-^at-ti­lapäisen
lentokentän.
<f Akateemikoille Shcherbakovilie • Ja
Tolstikovile tehtiin useita kysymyk­siä;
Moskovassa ilmestyvän * Newsin''
edustaja tiedusteli heiltä onko Neu­vostoliitolla
strateegiset päämäärät
]äl<ettäessali;n tutkimusretkikunnan
etelänavan alueele.
:: Shcherbakov sanoli että on.iiimeel-
Iistä kuulla tällaista. Mitä *'strategi-
!^iä tarkoitusperiä" Neuvostoliitolla
.voi olla alueella, joka on. niin kauka­na?
Neuvoätoliitto. kuten tiedetään
suojelee vain ylcsinomaan omia rajo­jaan.
',Eielanavan alueelle lähetettUn tut-kliuusretklkunta
kansainvälisen geo'
fyyslll|,sen suunnitelman puitteissa,
Johon osallistuu myöskin toisia maita.
'iSanomalehtikonferensslssa oli läs­nä
useita ulkomaalaisia sanomaleh­tien
kirjeenvaihtajia.
Suurbritannian
u^lkomaanfcauppa
tuotti tappiota
'^;L4)n(oo. — Kauppakamari ilmoitti
YMte vlikop ftopulla, että y. 4955 B r i -
:tannian Mkömaakatippa aiheutti siiu-rinunan
^kBuppätappioh: sitten1951,'
jolloin/kauppata|>pio oli vieläkin suu­rempi
• ' '
^Kauppakamarin alustavien tletojcp
mukaan Britannian ulkomaankaupan'
tappio;: oli viime vuonna^ 834,000,000
puntaa ($2,419,200,000).
i Tämä tappio tuli tavaroiden viennin <
ja'. -tUQnnin ^ alalla^ ••. Mutta sellaisissa
kuin.laivaliikenteessä j a vakuutuksis­sa
Britannia saa suuria tuloja, mutta
se ei ibnene kauppakamarin raportisr
sa. Näistä saadut tulot eivät kuiten­kaan
; voi peittää uUcomaankaupan
tappioita.
Kylmä sää aiheutti
Floridassa $10 milj.
vahingon kasveille
M<amJ. — Plorlda-ssa vallitsi kylmä
saä lauantaina, Joka oli seitsemäs
perättäinen kylmä päivä: Lämpömitr
tarl osoitti Floridan pohjoisosassa 2iZ,
Miamissa 42, Tampassa 47 ja Key
'Westi&sä.62 astetta yläpuolella nollan.
Kylmät säät ovat: aiheuttaneet noin
«10,000,00(> vahingon hedelmille ja
muille kasveille.
Vanhus ^ai kuolettavia
vammoja pudottuaan
ikkunasta alas
Hamilton. — Tääi:ä olevan vanho­jen
kodin asukas 63-vuot:a3 Thercsa
Fczocas sai lauantaina kuollettavia
vammoja pudottuaan ikkunasta Jfi
jalkaa korkealta Jäätyneeseen maa­han.
Kolme tuntia sairaalaan tuomisen
ja!kcen: hän kuoli vammojensa joh-do
ta^ri
N-liitto halnaa paretiii
suhteita Etelä- ^ ^ ^ ^
Neuvostoliitto on valmis myynään nä^mi .
koneita sekä antamaan niiU^ teknälirtä.aii;i^
BrUtiläinen ruoska
vinkuu jkyprokse-laisten
selässä
NIcosia. — Kyproksen halUtus i l ­moitti
viime perjantabia. että kuusi
Famagustasta kotoisin olevaa poikaa
ruoskittiin siksi kun he osallistuivat
brittiläisvastaiseen mielenosoituk­seen.
Ruoskimistuomion antoi oikeus ja
ruoskimisen suoritti: kyprokselainen
polUsi brittiläisen poliisiupseerini läs-'
näollessa. Polkien lakimies ja yksi
pojista sanovat, että ruoskimisen suoo:
rittivat hrittiläiset sotilaat. Kukin
poika, Joiden ikä vaihteli 15 vuodiasta
18 vuoteen, sai vähintään 15 raipänls-kua.
Reuterin toimiston perjantaina an­tamien
tietojen mukaan Kyproksen
brittiläinen kuvernööri Johh Hard-ing
ja arkkipiispa Makarios, Joka on
Kyproksen Kreikkaan liittämisen
liikkeen johtaja;; pitivät perjantaina
y l i 2 tuntia kestävän neuvottelun;
Kolme lasta paloi
ku«fliäaksi New
Brunswiokissa
Edmunston. N . B. — Viime lauan-tahia
paloi täällä kuoliaaksi Leopold
Mlttonln kolme lasta tulipalossai jo­ka
tuhosi heidän asuntonsa. Palokun­ta
pelasti lasten äidin Ja yhden lap­sen.
Mrs, Mltton sanoi jälkeenpäth, et
tä sähkövalot äkkiä liimmenivät ja
liekit leimahtivat sähkölämmittäjäs­tä.
Jonka ailueuttl epäilemättä lyhyt
sulku. Tuli levisi niin nopeasti ettei
kolmea lasta voitu pelastaa.
Tuhkarokko levinnsrt >
kuuteen kauntiin
Toronto. ~ T r i R . V. Hardman »a-l
holiEäftä'Äö^faiffa>'ttä't<ihkarok:.
ko on levinnyt Ontarion eteläosassa
oleviin Essexin, Lincolnin Brucen,
iBigiäln. WeIllngtonin Ja PeterbWoug-hhi
kauntelhln."> '
Lincolnin Icauntlssa on kaksi lasta
kuollut tohkärookkoon.
TO Rardman sanoi, että tultkarok-koaillnienee.
Jokainen kolmas< taik*'
k a neljäs vjuosl ja^ lääkärit eivät voi
sille mitään muuta kuin eristää sai­raat
terveistä..
Lumiihyrsky Japanissa
Tokio. — Japanin pohjoieoss$sa
vallitsi sunnuntaina ankara lumi­myrskyjä
72 japanilaista kalastajaa
pelätään saaneen ^surmansa sen: Joh­dosta,
: Rannikkovartiosto ilmoitti sunnun­taina,
että 13 tiedetään kuolleen, 59
on kadoksissaw^kun f 10. kalastusalusta
upposi myrskyssä Ja 11 muuta kala-tusanista
kärsi vahinkoja.
i Moskova. — Pääministeri Biti>
ffanln sanoi maananlaina, ;citft
Keuvos(oUlt(o on .valmis splmlaol
maan dlploouatibei suhteet Ete»'.'
lä-Ja KeskUAmerikan maihin Js '
ig^htymään lianppaan ' 'niiden
luinssa. Hio sanoi etlä Neoros*
:-loiilttoob valmis myymäin nllUe
maille konelt» sekä äUyi Ja sn-
. lamaan tefcalllLitft apua Ja nämä
maat voivat myydä NcavostoUU
tolle nuataloustnottelta sekä taa-ka-
ainelta. ,
Neuvostoliitto on valmis näiden
maitten kanssa poUlttiseea' yhteis­toimintaan;
sanoi ^BUlgan In.'^Neuvos4
toUitto ihaluaa vaihtaa teknillisiä tie­toja
näitten maitten kanssa sekä järr
jestää molemminpuolisia'Vierailuja.
Pääministeri Bulganln sanoi. tSmän
latinalaisessa: Amerikassa ilmestyvän
aikakauslehden ;Vicionhi'toitnittajan
tekemiin kysymyksiin, tllkomini-teri­ön
sancAiBiehtipääUlkkö Leonid I ' -
ytchev luki ulkoministeriössä päänU-nlsteri
Bulganln-vastauksen sanomar
lehtimiehen tekemiin kysymyksiini,
Neuvostoliitolla on diplomaattiset
suhteet 'Ai^entiinan, Meksikon Ja
Uruguayn kanssa. Kauppa latinalai­sen
Amerikan maitten kanssa on ^ol­lut
vähäistä : kunnes viime vuonna se
kasvoi huomattavasti.
vastatessaan kysymykseen mitä
NeuvostolUtto voisi lähettää n&thln
maihin. Bulganin sanoi, että 4iänen
maansä/on valmis tolmlitamaanmäi-h
l n maihin erilaisia koneita öljyteol­lisuudelle,
monenlaista koneita teh-'
taita varten, könetyökaluja, autoja Ja
maatalomkoneistoa;: =:''N^
dn myös vahnls'läl:ettämaäh latina­laisen
Amerikan maihin teknikkoja ja
erikoisaslantuntljoltat sanol^ päämi­nisteri.
, , ' . ' ,
•NeuvostolUtto lähe^fäH koneita u l ­komaille",
sanoi Bulganln. Etelä-^a
Keski-Amerikan maat voivat ostoa
Neuvostoliitosta puutavaraa, petro-loumia>
j vai^ssattu]^ 'metalleja, se­menttiä,
oAbestosta; .värejä, kemttaai
leja sekä m t t l t i tuotteita.
^sjNeiiyq^^
; Ä o ^ a i i M t i | S ä ^ ^
mlner«»ib$|;.Äni^
on o$6ittaiitui^%ä
ednills«k8U^
' Virne.
kuukauden iilkana,Neuimtf>Ultti»"4N^
S0O.08O tonnia sokeria''Kuubai^^7J%.„. ^
tarjoutui östamtian paUon^eäeminäirs, X"^^
sitä. TTffttmmfat - «mtoto^^-ööUll eerrlUkototMlsMeai ttSf itill^^';',' 'U'"
Kutiballe,: jonim "^alnoä 'lä^ef^oo, '^^^l
keri saadakseen ulkomaeiaistaf.vk'!' .
B u l g a n ^ sanoi; ettft.?reavo9t(d^ttQ.;.;^H
on vabnls' sitomaan ^diplomaattiset-suliteet
nifden latinalaisten^ ros&imi.T^Ä
kanssa; r joilla e|[',ole d i p l o o ä a t U ^ - '^
suhteita NenvostoUton^ ]uui8$ärI.KeUr:j; V.
tostbiutto on halulcas kansatnvätiseeirc''
yhtelstolmintBan >alkkien ^ a H t t ; s , - '
niiden htukana, latinalal«ten.Asneii*,<'~V#
^iv!imaifcten'kanss«;Ä!Mtspft;MiQ!i^^
Netl /ostottton dlplomaattfset s # i ^ ' '
Argeniiinai^, Meksikon Ja .Urttguay?^
kanissa ovat^'^ olleen ittolemniln^lcvoIi-\. m
^ s t i edullisia,,.sanoi pä&mjNift^f
Bulganln. ^^sellaiset suhteet auttitfät
yhteistoimintaa rauhan - y '<' %
sekcl ja lujltUhi^eksl, fiektt''aqttaf
kehittämään taloudemsla^^Ja' kttlttuU* ,Ct4
'|eii|iii|Äitapl^^^p|^plp^^
Bulganht sanoi, että'KettV(»t(riU)i^'Kj/I
to kunnioittaa" kalkkien - malttei^^ÄU- ^ fi^fj
verlnistiutta. BabhaUlnen ^rinnaklMt-r-t^^^f
«elo JaystävÄlllnen y»ite%3lmlnta;oi>'l^
NeuvojtölUton kalkkein-«UkelnQ)ttl"r^ä
periaatteita JaT tämä icosk^^jnyösktn ^^f^
slklill kuln>tu^e kysymykseen l a t l i i a ^^
Pääministeri ,«anoi; että veuYW^;.;f 'Afk
liitto oh Valmis t ( ä e e ; n i ^ t t i^ttpi^'
latinalaisin '>fiiast^ maltteit!liari(v.'^^'5i
tusten, icorporatlolden Mkft yksHvto*'; \^\
"m Mies k t ^ tidipalossa
VibtiätiorilU-'^ lifaanantalna t .
kuoUaakal.Blng^aiuhg. kuK^^^PAio °
Washington. — Poliittinen välttely "Minä titton,.ettft'me t«fy(^emnj*:r-^
kehittyi huippuunpa maanantalni^
kun puheenjohtaja Sam Rayburn a r -
'/osteli valtiosihteeri Dullesln ^'sodan
4>artaalla" koskevaa lausuntoa.
Väittely johtui siitä kun kuvalehti
'Lllessa" julkaistun artilckeli, jossa
lainattiin Dullesln lausuntoa kuinka
Yhdysvallat joutui Aasiassa kolme
keirtaa sodan partalle j a kuinka s i l ­loin
tarvitaan "taitoa päästä pois so­dan
partaalta joutumatta^ sotaan".
"Tämä voi olla hyvin tyydyttävä
mr, Dullesille, sanpi Rayburn sano-malehtlkonferenssissa,
"Mutta 6el'
labien on vaarallista toimintaa maal-;:
lemme. Artikkeli ja xta, X>uUe8ln
/lausunnon lainaukset ovat säälittäviä;
m
pölymjrr»k>i»; tulkitsemalla;, thiUesIi»
Hän/Mnor^epubUkaatflaen'^Jia^^
tuki.en saaneen perintbnä Koreak ilo-^A'
dan. sodanuhan Jtormosas», Jännltyaf
tilanteen ClriOo-KUnassä -aekä" . 4 t p %
maattlBia' ongelmia ÄdeIli8dtfl|/4»Uif..' ^
tukkeita. ""^"'ÄS^Ii^
vakavan tilanteen lätinellä
Kauppaministeri Jfiowen ennustelut veliaiänii|rfc«
kinoista osoittautuneet «harhakuviksi *
I VIIME V f E D OT
Toronto. — Pääoinisteti Leslie Frost UmoiUl m2utmmtabia. tiVk On-farion
laialaatiiakannan isttmtokaosi alkaa tk. 21 pnä.
Tärkeimpinä kysymyluinä lalnlaatijafcnnnalia, tulevat olemaan Itaa^
sopttlOiinJan x^(ent«Biinea :PohJoisvOntarIiN>s; nosien 1^^ fa^ntami-nen
Ja lervQrsvakmfnksen snonnlttela.
Bombay, Intia. — Poliisi avasi (äällä maanantaina mielenosoittajia
vastaan ;f«len,jonl(a.iolidos^ henkilöä luavoIttuL Mielenosoi--
fas oU ^rJesteUy heti senjälkeen kan pääministeri Nehm Umoitti, että
Bomlay tullaan iiitttUnään Jbitlan keskusbaHitnksen tiallintopilrllni
Tampa, Florida. — Tiesi kaiklcrin kylmin Ja pisin kykniUuiisi Floridan
blsforfase» päättyiitaUlIiä inaati^;ifalna Jättäen 'pikeensä mkkasen pane*
mia losvilcsia la aHieattaen inlljoonlen dollareitten menetykset.
Florfdan pohjoisosassa oU maanantaina vielä Jonltmivemn kylmä,
matta eteläosassa oU attrinkofnen |a 0mmitt siä. -
T o r m t o . N b i a ifi09 Toronton kaopnngfn tySlälstä on jiUänyt pai-kank<
nrotaBvaal^nni|(«en,^ iin9|ca..,niokaao eitailä< työtktntatf»i'tySVatH
vaativat;'pandtoia lui^fiUUaanm'VA U oikona^iySa^ntclevSfr'^ pto^
fiaopnivfa if^SOken pttmvOkk» on njAyään 9594» viikossa.
O t i a w a . i l a l l l t i u t a ; varoltet*^
tilnalahaoneessa viime perjan- .
taina siitä valtavasta tilanteesta
Joka on kehittynyt aavlkkomaa-fcanniss
» yUJilämävebnästä. Jota
el ole saato m'yydyksl alkomaiile, ^
Konservatiivipuolueen jäsen Jolm
Dief enbaker, sanoi; että: länsimaakunr
JOSSA on vakava.tilanne Ja "kun;mc
olemme vakavassa tilanteessa; niin on
vain'kysymys ajasta kunnes koko
ODominiossa tunnekaan se."
Maatalouskoneitten osto ja vähit­täismyynti
ovat laskeneet Saska tche-wanis
«a n i i n alhaalle ettei sellaista
ole oliut^haväittaviESsa moniin vuosiin,
sanoi hän. Syynä tähän on ollut se
'kun fanharit ovat'mkoncetl)aiJltuk-sen
"humpuukj'in'^.vettä> muka'mark­kinat
löydetään : ^ i d ä n vehnälleen
eikä heidän tarvlfte pelätä joutuvan­sa
panemaan.vehnäänsäelevaattorel-fain
säilytettäväksi. .
M r . Diefenbaker vastasi liallituk-sen
ohjelmapuheeseen. Ohjebnapu'
faeessa luvattiin - taata aavlkkomaa-^
kuntien farmareille $1^500 lainoja
pankeista Ja e t l ^ noiii |30,00},000
maicsetaan ylijäämävlijan ; varastolr
mfsmalKsuksi.
on vaatinut hallituksen mak­samaan
etukäteen siltä vehnästä, jo­ka
oi> varastoitu,farmeille.
Konservatiivit ovat väittäneet, et­tä
canadassa on yelevaattorelssa'tilaa
vsOfiVifm buäiejlUe viljaa.
Hallitus on tunnustanut, että Jär­vienpäässä
Ja länsirannikolla on ele­vaattoreissa
tilaa, mutta el puolta^
kaan sitä mitä konservatiivit väittä­vät.
Hallitus selittää, että tätä l i ­laa
on siiuiJcoska on vaikea saada
rautatievaunuja, jo'lla voitaisiin k u ' -
jettaa vjljaa oavikkcmaasunnista f l l -
jaeievaattorclhin.
Näyttää siltä, että kysymys ^^lijää-mävehnäUä
tulee olemaan/yk.';ipää^.*
kysymyksis^; Joista: tullaan /keskus?
telemaan tällä istuntokaudel^ hyvin
paljon.
Kauppaministeri Howe Ja mafita-lousministeri
Gardiner,^Joita kysymys
ylijäämävchnäätä kaikkein kipeim­min
koskee, tekivät jiselta välihuo­mautuksia
Diefenbakerille puheen ai
kana.
HaUituksen velUiäylJjäämä' ongel­man
käsittely perustuu Jatkuvalle Ja
murheelliselle itsepettämLsen opti­mismille
sekä Julkeudeile, sanoi >Die-fenbaker.
Nykyinen tilanne o.$oittaa
kuinka valheellista oli mr. Howen op­timismi
J j a e n n u s t u s viime : vuoden
helmikuussa, kun hän sanoi, että vii
Javuoden lopussa .Q:»!iRäkuun^v 3
vehnä tulee olemaan yleisissä varas­toissa
eikä' farmeilla tarvitse rcnää
säilyttää viljaa., , '
Vuoden J955 aikana vitjan kulje­tukseen
oli' varattu 30,000 tautätle'
Vaunua, eli vähemmän kuin 1934, s a ­noi
IXefenbakerj
Samaan
N-liif|o^Quftaa - s
nusfoJiiiiiiias|9
mml
Befgmd,>'^ NeuvrostoUlttö j a Jttgos-. ~ i j
lavia alleklfjoitthrat jvllme VllkOn^lo-^^j
pulla sopi^vduexx, Jonk&>.p^rUsleeIIar^^<'''''^
,.|*euvo«toliltio-auttaa JUffoslaviaa^Ä^
kennuss}iunniielman'' totrai^unlsesaE^''r-'^'^>
Tämä dn-uusi osoltas-di|>fomaattistea-'
normaa.
:ia,iiäld
f l^ä^,^..,^.
tulee^seuraaVanneijäti vuod«i aiäUa'^It.
taan. 100,000 kilowatin sähkö^p^aa^.
kaivoksen
uan aikaan kivihiilen, metaUl-< f uu rautatJcvaimuJ», J-t^ipXh
rikasteiden; mahnhi, IHj]^; gffiSoHtnK^ /
puutavaran, sanoraalehtipapiartlr^fa-^V^^
muiden,tavaroiden, kolJettM^xiajJärx?j?^
varattiin ehemmäti ^ tavmru^inuli/^^ ^
"Miksi femffle me länshnaakul^IS^Kr
saa köhtuumsta'o4utitta?;<»Äl3^5.i
fenbaker, '*iiikä, on\syyn2J1(^&ir^
Johtuuko se. siitä, e t t e l - ^ a | i , ' « a j ^|
SuurM' hätätila tännenr
on'a'iheii$oiiut' äUtä'k^
tystflat^'(wkVkI>tän4t^^