Vapaus, January 17, 1956

              Tiistaina, isjnamikuun 37 p. — Tuesday, Jan- 17, J956
««vieeantf cUM nafl l y ttw JPwt
editorisi OCflee OS. 4-42fö. MMtfcr
mAUfiansNAT:
«D49Sf«llai«»: 1 «k. e tt. 430
. A-..ia v-pc^mimt ,
Pitkän'vaiHofön J a llinelsestj pefästeellisen harksrinan^ jälkeen
ui' nHRDälaiskatoIifen kirkon ^j^aAiSf paavi Pius XII erikoisesii
Ikvmpiiuan puoli suorittaisi enää kckeilpfa atomi- ja.v^typammsilla.
' ip3avitt::vetQomus,>mikä kuvaa krjstikansan iteskuudessa kebitty-
'Idyt^'iuurta; ja voSniakasta rauhantälitDa, on aikakautemme ^ y^si
^|roef^tepa«5/|oliai<m,p arvaamattoman suuri merkitys Ja
IjV^atiitus "röomalaiskato^^^ kuuluvien milj'oonai-ten kan-
^ ^anjpul^ko|ä& k^audessa^^ , > - , .
Mielenkjintoiäa^on-injfosiodeta^ että ^ehoittaessaan sosialistista ja
'^^na^i ^pitälutiseii-yfateiskuntajä^rjestetman puolelle. Ilän ei fuonnoIU-
|Äi^'ylistäpyt^eikä^ kiittänyt m|kä var-l^
jnkpi ;Ranskan ja muhien ^^länsimaiden'' miljoonaisten työläisten kes-v^
lkuudessaxm^^o alhaisessa kurssissa. Sen sijaan Paavi julistautui
ftakaifcua jalcannatusta kapitalistisen maailman "johtajar
' My^sH\ifils^ sf^i. toisaaUa'nuijaimielisy^^ so-
^|$ialisti»e^ maailrpan^jsassa ja erikoisesti juuri Neuvostoliitossa.
1' ^ / ^Jitt^i' päinv^toiti' tapahtui. Neuvostoliiton - "jumalaton kom-
^munistihallitus^' tervehti-erittäin lämpimästi joulutervehdyksen yh-tteydessä
-esitettyä paavin :;ehdotu^a'— mutta Vhdysvalain hallitus-
^ ^piirerssä se aiheutti ihnejsta.paheksumista ja kylmäkiskoisuutta aina
{siinä.^m^ärinj^fitVä^^dysvaltai^ katolisen kirkon korkein johto oli.pit-
^kan'aU^a ynnmällä^tap^ttnnasto^ aivan sanatqnna.
V«' j/JPaavinvJouluvetocroiuksen^jälJieen, tarkemmin sanoen tammikuun
" f 1 päiVähä/^esItti suuren' Intian ansioftuniit puhemies, V. K. .Krishna
i*l^tmon'6m%h'^ samalla koko Aasian mqnisatamiljöo-
•^§tai,,kansMjwkköj puolesta «iinr Neuvostoliitolle kuin Yhdys-
^YlllfoUlei^n osoitetun-veto' etiäneJopettaisivat atomi- ja ve-
*' *>iitä 4^ tpivotte vpivanne todeta*'kysyi tämä intialainen diplo-
' Jmta^tti niid«n^etiäviraliisten tietojen johdosta, joidvn tnukaan Yhdys-rvatlat
^val;nistielee, ut?t|fl vetypommin .räjäyltämistäJ "Teidän tie-
. role mftä^n-.rajaa sUlä ^pim^mäarälliiVnjitä voi^^an ,kehttlaa hävittä-
'[ >y ,**Ihmtskunnaix„ettii^eh VuoksiA'Jidy5valtai^^ jj| Vfrtäjän pitäisi he-
> \ tikohtaisesji lähesty^ioisiaan Ja lopettaa nämäTkgikeiiut.. i'h v > H
; / ^ i m ^ i ^ ^ i ^ ^ Ä t a s t ä s t ä esitetystä!
** ' NeuVbst0li»tob'ji4k|svusn)i^et ja'-sai^omalehdei >rveh^^^
^ ja Julisti, että yhdysvallat; tulee kaikista vetoomuksista, pyynnöistä
* ja'esitj(ksista,'huolimatta; jatkanjaan näitä kokeita — sillä, vaikka^
vj'hän ei'sitä spönutkaany Yhdysvalloissa on" vissejä piirejä, jotka pel-
* ""vät kansainvälisen jäpnitystilanteet .lieventymistä ja haluavat ^ei-
I 'kaihtamatta •ylläpitää' "kylmän sodan"* ilmapiiriä.'
^ "Tosiasia on ktritenkin että ''kylmän sodan' lletsojal ovat jää-
'eei junasta. Mikään mahti roaaiimassa ci voi rankaisematta uhmata
'^ihmiskunnan suuren, enemmistön toivomuksia ja vaatimuksia. Ihmis-;
'*,|cuhnan,valtavan iiiiu^l' enemmistö,^yhdysvaltalaiset mukaanluettuna,;
I vaatii^ ^kansainvälien jännitystilanteen huojentamista,' pulmakysy-
1 (ttij^ten ratkaisua ^neuvottelupöytien ääressä ja ihmiskuntaa köyhdyt-
• tä/vlui'kilpafvarustelun lopettamista -sekä aseistuksen jyrkkää vähentä-
2 mbtä ja atomiaseiden kieltämistä tiukan kansainvälisen 'kontrollm
^^alaisuudessa. Atomi- ja vetypommien Icokeilujen lopettaminen olisi
|,jen$iittmäinen käy^nnöUin^n askel atomi- ja, vetyaseiden kieltämistä
l^qhti — ja. jituri atä-ilanisk^tttalialuaa. Valmistaessaan uutta atomi- •
• tai vetypommikoetta, Y^hdysvaltain valtiosihteeri ei osoita maail-l
fli^le suurta votimaanfa, kuten hän epäilemättä luulee, vaan poliitti-^
I $esiti .alakynteen, jääv^ 5?'suu:^uuden*' epätoivoista tpielettömyyttä.
I jotka toivovat, että Yhdysvaltain ^kansan läheis'>>nä ystävänä, Cana-
* dan ffittohallitus liittyisi avoimesti paavin ja Intian yetopmuksiin. ja
^x^htjisi painostamaan .Yhdysvaltain hallitusta niin, että ^en^^lisi hel-
'"pompi luopua «mr. Dullesin mielettömästä ''kylmän sodan" ohjelmasta
: ja kääntyä sille rauhan ja hyväntahdon ^ tielle, mitä ihmiskunnan
! .enemnlistö haluaa.
; Drewn epäluottamuslause-ehdotus
1 ^ Arvosteltuaan'asialUsestr liittohallitusta siitä, että se (lirtlohalli-
;;4us)||uottaa'-|tatoon vehnän ylijäämän; W
hdi|^v,:^ntuu;odottavaii jotta kansalline
Hai onnettomuudella'* iT^mikä^s^^
Jiitt^|tllitufcsen nykyistä maatalousohjelmaa yhä pienenevä
puolan suun johtaja, eversti George Drew esitti viime toj^taina ala-
•huoB
N^^jBatt^yiQ^^lkuut; päästyään tämä puhevuolas oppositiojohtaja
sekas^tur kulteiföin iom^ ansioihinsa >yrittäessään perus-^
tellav tätä epäluottaimuslause-ehdotustaan sillakin, että liittohallitus
: onimuka Ktehnyt jonkunlaisen -'synnin^i!: myydessään ylijä
otoissamme olevista suurista voivuorista jonkin: määrän voita kansan- ^
: demokraattisiin maihm. ^^Ir.Drew, Jonka johdolla torypuolue on
ykutistunut^^kuinpyy (maailmanlopun edellä", viit
^henrkunCanadasta on myyty voita Saksan Demokraa^
"«raltaän^ja Tshekk^^ Ituolleelta
natsijohtajalta, Herman Göringiltä -'aseita voin asemasta" ohjeen.
. ^'Hrfdän Ä (Saksalaisten) asenne on nyt se, että he saavat tykkejä Ve-j
näjäJta Ja voita meiltä," sanoi Mr. Drew.
Bvprsti Drew, joka toisen maailmansodan edellä Hitlerin Saksas­sa
toniiiudesta", on ifanebesti vielä nytkiä sitä mieltä, että vaikka Cana-t
dan ^airmarit kuoltavat vuoren korkuisten "ylijäämävarastojen" vie-l/
1uill^nussään^tapauk£essa ei sovi käydä kauppaa kärlsaiidemok^
''MaifaNHir mm
repeile
StisOXiU, — X^mmtkuun B pnä pJ'
(iett>-C8J;o omaten lioicous oU aika
iiyvä, vaisitA Moolia, clEtinfvaia" vaa­tia
icaartL O l i iOkcm Jiauska' n^bdä
taas Alma Jjebtinenkin, nskoIUneD Xo-jcouksissa
Jt^^Jä, pitempiaikaisen tai'
xauden-perästä.joukossanime. Uutta
voimaa'lcaivfltaan^^teiä:io]clpeä5tL
Mövaimanaiat alamme Jo'väsyä, e i -
Jcä «e JärJUkään tatulo enää Juosta vil­kkaasti
tällä iällä;^ välillä ss Jo t5]c-
Tilintarkastajat lukivat kcÄQUlcsel-le
tlLiaiporfclt Ja ^sanoivat;! että .nyt
ollaan pääsemässä veloista ja onaai^
«uutta onkin ^karttunut sievoinen
mMrä.i^ tf^sljonvon metmyt7;^vanfao;en
korjauluiin v^Jar^uudist ien'imemi­seen
Ja verokugma on suuri, Tanssi-lupakin'maSc
aa •$200 v u o s f i t^ "'Ja
sen lisäksi tiilee vielä omaisuusvero
Ja: huvivero. •j.Omaisutttemmc,»vakuu­tusta
on päätetty korottaa huomatta-f
vastin ^ ^ . ^
Kea^4n.«eItUn^ aika - vUkkaasti
CdJ:n *" edustajakokoukselle esf-tcttäcist
» aiOjtai(slfta; nuotteon
urJieiluky^ioyltsestä. ^ nnorbon
kirjallisauden .tutinionfsest» vai-kotokseit^
lasten )tielnfielä|uäa.
K<riu>nsikaniiattl engiannlnkieUs-ten
Jaostcjen pet;toi»miat» ^ J e s -
Xpmme yhteyieen. ^Knlttanrijäi'-
Je^tÖnä,näillä "hleiLfU^" Juofm-la
olfsl suuri mericlty» Järjestös­sämme
Ja tämä merkitys nlottnld
oman Järiestötoinilniainme nl-
Itopuolell^ln. ^, ;
^Canadan rauhanlliicettä päätetttln
avustaa ::viidenatoista :;dollarilIa.wTu-levan
edustajakokouksen ehdokkaak­si
päätettiin nimittää Matti Saari
Vancouverlct». Matti Saari on alue­sihteeri;
BC:ssa^Ja':set^In~vUokfii:olisi
edullista, että Juuriahan menisi edus­tajakokoukseen.
^ , ,
.Mikko Luokka. Jäcjestdmme moni­vuotinen
Jäsen on sairastunut. Hän
on saanut: jonkun sellaisen vian ettei
voiipuhuajaonshyt'Vancouverin sai-:
raala^sa hoidettavana. Toivon että
hän paranee pian Ja pääsee takaisin
Joukjcoomme. i-MeiUä on rjäseniä^ Jot­ka
^vanhuudenheikkouden takia^ ei­vät
voi osallistua toimintaan: ErlEki
i a Llsi Vuohlla, Ida T^Jälä*(Sointu-lan
vatthln) ja Lyydia Puuperäl h u n ­nia
heille'työltään ,ja'siitä kun ha­luavat
kaikesta huolimatta jäsenyy­tensä'säilyttää.
' '
Toivon onnellista* uuoen Jyuoden
jatkoa Ja paljon .u\t5la*Jäseni^ ^osas-tooi^
me. Nuoremmat ja ^keski-ikäi-set
ystävät -2'ajatelkaaiian asiaa.
yielä yksi ^ asiau'^ N y i aiotaan
iianltkla fi^uUille nnsla ^iuoteM^
k»faeUlInajiiiaileJakl%. ^^aisten.
nyt rsKä^vairten rahoier Ja,GS#:a
' osasU pan<ie pnuitnva^jnhnlnän.
Vanhat penkit ovat raskalta'lusl-tellä
Ja yleisökin' valittaa että
niissä ^ p i i '«.lUooninsa". Siis
edistystä on taas 'talossa. —< K i r ­jeenvaihtaja.
lahdet ja aikakausjulkaisut ^syytä-i.
ät alinomaa suurelle yleisör^^yutisia
vaita^uataan. I<!:itouttmeet. Jo;ihin
^uolditat Englantia Kso&a ym. y l -
KeskJ-Idästä, «ensaatiouutisia, iclsta lyttiväj niitä kapäiian Ottom«an:en
lukija «i:|(ultenkaan tule buUus hurs­kaammaksi,
V^t^kaappaukKt, po­liittiset
attentaaUt^lcapinat,nuri­set'rlänsiliitto<
9^ puplueeitiBDuasJu-
]i€tuIuet,y8tävyydenosoituk£et'sosia­lismin
maille, äkkikäännö^t toiseen
suuntaan, ; kiihkeät demoivaattien
vainot Ja aakaupat seuraavat toi­miaan
ilman mitään näennäistä-Jär­jestystä
nelissä pienissä valtioissa:
Smui j^eisö ei yleensä tunne ^ladtnluuini
niissä vallitsevaa tilannetta: etsäiiäi-den
tapahtumien merkitystä^ IcoSka
sen'> hämärässä käsityksessä Rfeski-
Idästä kummittelevat vain kamelit
palmut; ibunnutetut naiset-Ja moskei-;
jat: auringosEa icimaltelevine^rlcupoo-leineen.
v ^
Eikä niistä selville pääseminen ole­kaan
helppoa. Tapahtwnat kytkeyty­vät
toisHösa'moninaisin säikehi., Jou­kosta
\oi kuitenkin löytää Joitakm
Johtolankoja/ JoSta* seuraamalla i vih­doin
voi päästä selville vesilleiinäldea
monesti kaksiteräisten stapahtiunien
vyöryssä.
ÖLJYÄ -
Kun kuulee puhuttavan idän~ .ih­meistä,
ajatus kulkee tahtomattakin
"kxurjuuteen:;: * Keski-Idan kansojen
kurjuus on todella sanoinutuvaarna-^
ton. Siitä kertovat viraljiset tilasto­luvutkin,
mutta niiden merkityksestä
saa oäean käsitjrksen vasta sitten,
kun on nähnyt ne hökkelit. Joissa
näiden maiden talbnpojat asuvat,
heidän surkeat huonekalunsa, epäter­veelliset
kylät, joissa kärpäset alitui-sestirparveilevat.•
pilvinä, anti&klse^
maatalouskalunsa, joilla he raivaavat
peltojaan: tönä päivänä; samalla ta­valla,
kuin vuosituhansia Bitten;:vpuo-lialastomat
kerjäläiseti v: jotka kuljes-kelfevat
kaupungeissa ja kerääntyvät
öisin yhteen. Ja ränsistyneet talot.
Joissa-miljoonat; :ihmisolennoty;^
vat asumaan Ja elämään
Sanotaan, että nämä maat ovat
l^öyhiä. Totta onkin, etta niissä on
vielä-paljon:autiomaata.r. Mutta: voi­mavarojaniillä
on .riittämiin.: Niissä
ammennetaan öljyä, i.jonka. I^pitäisi
hyvin järjestetyssä!, • jtfelous^^^öäsf
olla vaihdettavissa" tuottel-iiri. Jolta
kipeästi ^kaivataan. Ja jiaajat ^vaje-lyskelppiset
Wa-alueet 'voikyat elat f
tää, kun suoritettaisiin joltäiciW suur-rakennustöitä
Ja' Tyhdyitälsilä MaJile
klttuun' kauppavallitodnr'vielä' suu-Äiti
ja koim^ lasta
tulipalon dlireiksi
Ottawa. — Täällä,sattui torstatoa
kaamea:murhenä3rtelmä:äidinvJa;:kol-men
lapsen^menettäissähenkensäjtu-
Iipalossa; Joka.tuhosivheidän kotXbsa
länsiosassa k a u p i u ^ . ^
Surmansa saWat palokunnan luut­nantin
Curly :;Mojrnahanin: 39Mmotias
vaimo ja hänen kolme lastaan! Per­heen:^
vanhin >lapsi.: Dianne ja nuorin
lapsi Rlckeyp^tmvattuUpalosta.
Mr. MoynahanoU onnettomuuden
sattuessa Londonissa halaamassa
sisarensa lasta Susan^Cadieuxia, joka
vi<me vlikola katosi ja löydetthn pa-leltnmeeiui
rkuoUaaksi|senjälkeen i^kun
hän oli Joutunut väkivallat uhriksi.
^ Sitten IpkaJiuun puolivälistä tähän
saakka on Ottavan pihrissä kuollut
32 henkilöä tulipaloissa. Surmansa
saaneista on 23 lasta.
sa nman'omiä^vatlVain pö^kk^u^^^
pauksissa ne,'''Jotka sitä v i l j e l ^ t '^
Suurnuianomistus '-on
Miljoonien" talönpolkieii on päläo
luovuttaatmaansaifomistajalle- suurin
Osa tuotteistaan. Omistaja puoles-
,taan määrää viljeltäväksi' sitä, mikä
tuottaa vbittoa. Ifeyptilla esimei*'.k^'
a on pjiutetta"" kujasta, mutta' siellä
tuotetaan ^puuvillaa, Joka mjydään
maaihnanmarkkinolila. IfuuvDla' ei'
valit^ttayasti ole ^sjrdtavhä. Ja Jos
Jollakin^puolella'maailmaa alkaa'pu^
lakausl.' niin egyptiläiset ^talonpojat
kuolevat nälkään.
Nykyisten vallanpitäjien toimesta
on: teollisuutta: kehitetty hyvin vähän.
Työläisiä Ja tehtaita on suhteellisesti
vähänivSuui^pitalisteJa näissä ny^
saikuitei&in on.: v H eM
tojav nykyisistä :vteollisuus]aitoks'ista.
kaupasta j a monenlaisesta »kelnotte?
lusta: HeilM on myös^;^n^
sami,'Ja usefai i ie ovat 'jopa suur­maanomistajiakin.
.::Valta.<^
kaikkialla tämän luokan käsissä.
ISTIQLAL
'On olemassa aiiabiankieimen sana,
joka saa kaiUklen näiden maiden
asukkaiden ^^^dämen lyömään kiihT
keästi. Tämä sana on ' istiqlal", joka
onvsamaa ktiin ''riippumattomuiis^
:;7Kaikki nämä maat:ovi|t'Joutuneet
kärsimään vieraiden ; maiden valta-komennosta.;
V
•Arabiässa,'^^
Syyriassa, .Libanonissa ja^;I^
asuvat arabian :iieltä puhuvat kan­sat
Turkin valtaan; v Ne lUtettlin' air
kohiaan tunnettuun Ottomaanien
t
t
I «
i
I
>
i
I
I
:*Ä
i
\
«
I
raattisten maiden kanssa. Ja sokeassa luokkavihassaan eversti Dre\v
lunlee, että kansandemokraattiset maat ovat niin paljon kapitalisti­maita
parempia, ettäine muka voivat ostaa sekä voita että tykkejä sar:
maila kun esimerkiksi täällä suuressa ja rikkaassa Canadassa sanotaan
tavan takaa, että sitä ja tätä ei voida nyt tehdä kun varat tar\itaan
varustelutarkoitukseen? • - ^
Meidän mielipiteemme kuitenkin on, niin'punaisia kuin me niuii-'
Ien mr. Drewn kirjoissa; olimmekin, että kan^ndemokraatit Joutuvat -
yhtä h>'^'in \'ähentämään voin kulutusta kuin sitä oh väiiennettäVä
Canadassakin silloin jos^kansaktmnan varat syystä tai toisesta kaade­taan
puolustuslaitoksen pohjattomaan kukkaroon.
Muuten ei voida olla panennatta merkille niitä tekopyhiä krpko-diilin
kyyneleitä, mitä torypuolueeto: lehdet ja politi
muka sen vuoksi kun kansandemokraattisiin maihin on myyty ylijää­mä
varastoistamnK voita vähän hahrenmulla.hinnalla mitä hallitun on
siitä farmareille maksanut Se on muka suurta veronmaksajain varor
jen haaskaamista —ja täntä "haaskaus" on itsestään pahasta sen
vuoksi kun se tapahtuu fatmarien ^hyväksi.
Mutta nämä samaiset torylehdet ja ^litiikot pitävät miltei it- '
vsestään asiaan kuuluvana, Joskin vähän, ihmeellisenä sitä kun liitto- v
valtion tilratarkastajat seKttävät, «ttä Canadan veronmal^jain varo­ja
on käytetty kokonaista 20 miljoonaa doUaria Yhdysvaltain halli
sen avustamiseksi siten, että Yhdysvalloille on myyty 180 tykkiä,
$244,000 kappale samalla kfig Canadan'armeija on joutunut niistä
maksamaan yhdysvaltalaistenkin fdeslä, eli^$356,000,kappale.,_^l'
, .Mutta kun asmista halutaan antaa ^J^uqlmöLjkuj@p mustaö ^ «.ijtookoiiA «m&tln,.^
taantumuksen hyväksi joutui oppositiojohtaja ^subritta^n ^,^^^^p^ui^^^^B^>ittf
nuoralla tanssijan kiperiä temppuja puhujalavalla. ! - . - .
valtakuntaa vastaan iTu:kil'a oh
?iinä ^allltaeva ^^ema) Ja lupasivat
niille korvauiLEeksl riippumattomuu­den
Ja_yhtenäisyyden.''Voiton Jäl­keen
havaittiin, että samaan aikaan
oli tehty muitakin lupauksia Ja ettei
niitä kaikkia voitu pitää; Icoska Joku
ol:£i aina jäänyt tyytymättömäksi.
Arabimaat jaettiin siiloin keinote-kolsestL3-
Toisista tehtiin ^Ilanskan,
toisisia •'En£;'annin holhousvallan
alaisia. '/ sovittiin myöS siitä, «ttS
arahlalai.estä P^estiinasta pitT tulla
"koti" . Euroopatf' tai' iAmeriäan' slo-nistlilirtolaisnieT
-<' / *
i^ttyneiden arabien -suuttumuk­sella
el ollut Tajoja, Kapinaliikkeitä
syntyi mU^erkaikkialla. Niitä kukis­tamaan
' läbetettiai ranskalaista Ja
- englantilaista: sotaväkeä. Mutta jouk­kojen
: painostus - vapau tuksensa: puo--
lesta: oli*, tliiattv voimakas. Englantilai­set
käsittivät ensimmäisinä, .etta l u -
asta painolastista :oli i päästävä.- Vuon^
nav;1930 "he^Julistivat luopuvansa: hol^'
housvallastaan Irakissa: suostuen pe-,
riaatteessa myöntämään^:tälle maalle
riippumattomuuden — sopimuksen
poiijallai^joka Jätti'heille rajattomat
oifceud*et, mm. oikeuden jat.aä maa­han
vakinaisia joukkojaan. Ssma
toistui muiden maiden kohdalla.
RanJcalalset ' taantumuspiirit eh­käisivät
v samantapaisen :^ sopimuksen
aikaansaamisen.:Syyrian'jav'Libanonin
kanssa vuonna 1936. Toisen maail­mansodan
:^aikana'näma:kaksi;maata
käyttivät: hyväkseen ranskalaisten; ja
englantilaisten hiljaista taistelua
.saavuttaakseen; riippumattomuutensa.
Turkki ja Tran olivat säilyttäneet
riippumattomuutensa, ei siksi, että
imperialistit olisivat jattanset ne
rauhaan, vaan koska he eivät keske­nään
kilpaillessaan voinee t:sopia -saa.-
lUn jakamlsesta^ja: kos:s:a ina^denmai-denkansat:::
nouslvat kiihkeään aseelr
ILeen vastarintaan. '
ÄMutta'entiset riippumato
samolnckum. nekin maat; jotxa vasta:
äskettäin ovat valloittaneet ri.ppu-mattomuutensa;
vilisevät suorastaan
imperialististen suurvaltojen a^^ia-mlehiä,
Jolka kalkin ^mahdQllisln kei-nom;
muihiakaan iikaintamatta^'?ynt-tävät
hankkia'Ihäntiln^en pöhiitisla
j a taloudellisia 'anemia näissä -.maissa;
I Israel on tapaus eiikseen. Kitsiin
vainot ^jajoivat, Palestiinaan :)joukot.-^
tali}.^Juutalaisia, jotka eivät koskaan
oU^^ttimteheet mitään ei,-^3:oista
mlelenkJlnt9a s.oni§tlliiiettä Jtoli-taan.^.,-
Toi^ei^ Uiaailmansodan loppu-valjieessa
he ^muodostivat meikiitä;
v^,,(SlU:tokunnan, joka oli ^er^istetty
arabimaailmasta. Jl.^iglannin ja sior
nigJUiikkesn johdon oli juonlfcteluU-l^
anic(j«iistunut:nostatt>ta j ^ ^
ja ;j^abit vakituisesti t9i9iaan 'Vasr
ta^^i. /Äiabialalset Jeodaalivallanpl-täjäjt
puolestaan/plivat tyytyväisiä
vpidessaaia ohjata joukkojen tyyty-
.mättömyyden/yhteen -ainoaan: suunr
la^n: t;aisteluun slonlsteja vastaah.
E^giantlla^s|:enAe7akuoltuessa^maasta
vuonna" 1947-syttyi; uuden:Israelin
valtion ja •arabinaapurlmaidenvväliUa
sota Palestiinan arabit joko karkol-tettiin
tai pakenivat Israelista. Ase­leposopimus
'alleklrjoltettllii, mutta
sotatila jatkuu lukemattomina väli­kohtauksina
opitkin: •demarkaatiolin­jaa.:
-Israel -on "kapitalistinen'valtio
feodaaUvaltioideftÄkeskaiai: jotka • vasr
ta • ovat kehittymässä kohden :kapltar
lismia. Sfellä on teollisuutta ja työ­läisiä,
joiden valtaosan ovat petok­sella
saaneet kulkemaan - mukanaan
kansalliskiihkoiset ja
sekä Yhdysvaltojen .:johtavien-poiar
tikkojen tamnliepelssä'•vakituisesti- ja
kuuliaisina! riippuvat. Oikeistososialis­tit.
njKiBpinnA
JSg^-Sä&v.i c'>'at. englantflsiget,
amerikkalaiset Ja ranskalaiset impe-.
ria]ist,t jEaJski eritiäm aktiivisia.
U9m on kökeyÖ*fiettä vlre^lä hyr
vin; monimutkai-Ja hankkeita. Yksi
piirre > niissä .on ^ ^ t e n z i n valhtseva^
-na: :- valtavan - hyökkäystukikohdan
rakentaminen Neuvostoliiton etelä-puolelie?
Sitä • varten olisi kaikki nä^
ma maat saatava sidotuiksi toisiinsa;
-scpimuksilla. Jotka kätevästi asetta!-:
sivat hyökkääjien käytettäviksi Jtaik-ki^^
niiden voipiavara*, njiden.työvOir
tnan,< maataloustuotfeet/'tehtaat^^J^
kaivok<^et, niiden sotaväen, "nilnkä
:an>'iosta nämä voisivat sljoittaa^soti-:
laallisiav^tukikohtia minne;- tahtovat.
Jr. \uocikausia .ovat länsivaltojen
kaikki vponnistelut; rtähdännestpjh^
jitnmaltaan tähän tavoitteeseen.
Ne oiat icuitenkin saaneet vastaan­sa
.•AralJlvaltlolden'liiton,^ joia-perus­tettiin
vuonna 1945 brittiläisten vai­kutuksen
alla. Arä&nai<:ainesten,
jotka hyvin ya'stoavat kansanjouk -
kojen^patookkaasti jiastustavan kaikK^
kea:liittoutuimsta-lännen kanssa,;onTi
nistui saada tämän Järjestön Jäsen­valtiot:
torjumaan->^aik^v^hdDtute^
''yht2istä;puolustust3" koskevan sopl-i
muksen solmimisesta. Silloin kään-
:nyttiin,.TurIiin puoleen; ^Jonkavjohtb-mlehet,
ovat telineet tästä' maasta
Yhdysvaltojen uskollisen satelhitm ja
'joica: kucluu Atlantin*^liittoon; >Tur
ryhtyikln:"houiutteleraaan Arabiliiton
vai:;loita yhtä toisensa Jälkeen. Se
aloitti^ naklsta.-joka oU niistä kaik­kein^
myöntyvät in, vja; allekirjoitti sen
:kanssa;helmlkuassa<:1955,Bagdadin
sopimuksen :-johon maaliskuussa s l t ;
ten yhtyi Britannia — Keski-Idän
valtiona nähtävästi sesln — heinä­kuussa?
Pakistan: Ja^'lokakuussa virani
Kreikavta:;alka-2n aina'Intianr ra joille'
saakka, näiden .'maiden katkeamaton
ketju : inuod03.''aa siis ;tuki'xohtaTai-tauksen
Neuvoctohitcn ympärille- >
KAUHAAN J A V A P A U T E E N •
sa.näiden sitkeiden'.yritysten'tähden;
joiden^toteutuminen merkitsisi mlden
Joutumista ,-tyklnruuaksi.:;;:LäiiSimair
nen:propaganda*tekee Jatkuvasti .par­haansa'kuvalllak^
een-iniilleNeuvostor
liitcoa. jonakin •!mörköhk,^ mutta-tosi­asiat
puhuvat omaa kieltään. Neu­vostoliitto
.ei ole -koskaan esittänyt
minkäänlaisia nältäv^m^
iraatimuksia:^: Sensijaan'^se^ on-:aina
tukenut .nlideniri^ppumattomuuspyrr;
kimyksiä-'sekä äänestyksissä YKrssa
'että diplomaattisessa: {toiminnasi^an;
Se on, antanut näille^ maille teknll-lzst4*
apua asettamatta tälle .avulle
mitäaii ehtoja. _ ,
• r-Neuvostoliltdn Ja;^^ m
tisten valtioiden apu samoin kuin se
yleinen liike, joka on nostattanut Aa­sia^
ja Afrikan ksinsat; valkoista .'Im^
pe;iallsmla >astaan ja joka saavutti
huippunsa :Baadungin:^ox|f erenssissa;
ovat roJikai£see>:^iniitä-'pyjrkimyksia
riippumaltomuuspoll tliskaan^"^^ ioyi a
oh alkanut näkyä jo Keskl-Idän mai­den
* porvarl.tonkin keskuuäessa
Egyptin hallitusmiehet oVat asettu­neet
tämän-diikkeen Johtoon;: Vasta-ipainoksi
'Bagdadin sopimukselle, joka
ultkaa kietoa .koko alueen- neuvosto­vastaiseen-
sotaan lännen io^periallsr
tien toiveiden tähden, he ovat solmi­neet
;S3ryr|an-Ja^Saudi-Arabiankans^.-
sa lUttosopimuksen.
Näln^ ovat sodan ja rauhan voimat
joutuneet Keskl-Idassä vastakkain.
Vielä on kaikki vaakalaudalla. Mutta
jälkimmäisillä? on puolellaan muuan
tekijä, joka painaa paljon ja tulee
painamaan yha enemmän. Se C»L
Keskl-Idän joukkoja f lähyttävä kiih­keä
raidiantahto, niiden pyrkimys
riippumattomuuteen ;Ja edlsjykseeni:^^^^^
(Humanite — J . Ronshi.)
Ny} on toimianan
afta lanoo % M/
SITÄ
^t. ca.'jbaf'Ws, ^ Enfjimmaisen ker-,
ranelämani varri^Ua-Iäbetän tsrvei-seiUj^
uraalan seinien sisäpjislelta toi-;
\oen et'^l oloni täällä tiUe pliläai-kaiseksi-
^ -
Minuakin kohtasi sama tauti, Joka
on-muodostunut
Eauksekii. i-ieden useita, •varoitusta
antamatta.: Minun tapaukseni on on-nessi
saamiem :lietojea mukaan : lie­vää
1)
täi
zulu siinä on tasaannuttava. Minä!
ä laatua. Käm se pieahq^tta,byvln^ vastaa' naisten tapaan hieman 'kei^
-keä elin, s.ydän alkaa -reistailla", mailevastij-'-' . / ^ -
olen makaillut täällä sairaalassa jo>
toista viikkoa. Muuten täällä on hy-
;vä:olla mutta kun tavallisesta felämän
^byö?taästä temn*itaan.' äkkiä pois
ja piinaan :miesvuoteeseen; jafin|tol-^
sinaaä{ timtifvatf minuutit; läi^käl^^^
Samalla' pyydän itilttää v.- Ja u -
seiira /Starin 'Johtokuntaa Ja» iaiau^^^^
kuoroa-: saamistani' ki»<'"ti.^ta-'kuk''''^^»-
jaJJXiitä:mon!a ystäviäni;;jotka^ova^^^
vierailleet ''luonani.*
."Starm .^'vuosiiiokouksesta ^elä Sa­nanen.
' K u n allekh>Joittaneella €n
hyvin läh^is^ tekemistä .mainitun'
kokouksen v:kaii5sai-ival]äca>luulen; o
vaniestetly kokoukseen osallistumas­ta,
niin tqivqmukssnl oli«i, että Jä­senistö
vOsaUistulsi; vuosikokoukseen
mahdollisimman : ; : :suurlli&uisena.
Meillä ei ole nyt varaa antaa periksi
silla:rmaallmaiirannalla rnakyvät^mer-kit
vaativat kaikilta edistysmielisiltä
voimilta::' peräänantamatonta toimin­taa
rauhan ja edlstjyksen pjole^ta.
Yllämainittu Starin kokous on tam-mlk.
22 :pnä kello' 2 iltapaiväUä, Sta­rin
huoneustolla.^VJTeller; Parkissa.
U. H,
TÄTÄ sasmiastM. * 4
, SSaalaisnkko. jestaktoiiölsiän puo^
leua matlPBstaa.Ja vftAyy Junasea
puheisiin hiioreD, JDolsontoisen tbui^
vasilimisen kanssa, l^knstelun n ^
tä^sä kääntjfvän Jg^pnimsa hän io-.
teaa: - - '
— ^ y l l ä ^ ,tekkö0 tällaiselle moa^
laisäejälläädi 3isyvvee,'jEun eoap iioas-telia-^
toammolsen-täjanlaesenne kaa^.
sUin ^altonuneen^naesimmelsen Icans:^
Rouva on' kovasti mielissään >^ja
Kiinan
ruvetaan uusimaan
f Hongkong.; —:*Kiinan- kansantasa-r
vallan lehdistö otti; uudenvuoden, pälr
vänäi käytäntöön - uudenaikaisen pair
notavan, tledoltettiin Pekingin r a ­diossa-
Lähetyksessä sanottiin, että Kan­san
Päivälehti ja muut lehtjet aikoi­vat
painainaah^i lauseet vvafälasuor
vasemmalW oriealle' 'e^kä ylhäältä
ala päin kuten ennen on tehty.-
; ' Ta.-ian toimenpiteeseen ryndyttlin
(^ana niistä toimenpiteistä Joiden
tarkoituksena'-on :ylC3in'certais^
Kllnankielen: kirjoitus; ollen paamää.-;
ränä tavujen'käytäntöön-::ottaminen
ldi2ciraW^.'<Kuväkirjalmien) 'tilalla!
Uudenvuoden päivänä , ä'.attlin
myös liikenteelle uus»l Tsining-Ulan
Bator :rautat:e, joka yhdistää Kiinan
Siperian - kanssa ; Ulko-Mongclian
kautta;?Tämän rautatien valmistumir;
sö ta tledoltettiin jo aikaisemmin,
mutta nyt se virallisesti ja Juhlalli­sesti
avattUn'
66 sai surmansa
laivan palossa
Seoöl, Etelä-Korea. — Viime tors­taina
paoi 66 kolmannen luokan
matkustajaa kuoliaaksi laivan palossa
Samchonpon. satamassa.KuoUelden
Joukossa on useita lapsia. ' ,
Poliisi Ihiioittl, että tuUpalo sai a l ­kunsa
kiin ^ palveluspojalta putosi
öljylamppu. Palveluspolka Park
Chcng^-Chul ja laivan kapt^ni Kun
Han Suk vangittiin Ja pantiin syyt­teeseen
Jiuo imattofnuudssta..
Tämä oll^'suur'ri laivaonnettomuus
sitten'tammikr 9 päivän Y953, Jolloto
249 matkustajaa hukkui'Pusanln sa­tamassa
kun l ^ va kaatui.
i - ' N o , % ] ^ n i l im sehöäh mikään'^
' n i i n ' "Jcaunis' ole 1 • 'c?'*
kijä silmäilee roUvaa f ovin "aikaa'
varsin peilisteelllsesti Ja Julistaa sit­ten
2'haridntansa lopullisena tulok-^^
sseiM:-??,^^
— No, vaikkei nyt I h a j Justiina,
i n i l i ^ i m ; mutta kumoh;^
nil vTötärä» - j a nuolttj vkonreet voat?'
teeti-nllj Johjm nekkli merkittSö "i^^^^^
ka paljon. - ., " '
Doirienln|aiu|pisia^
D0rioii,-Ont: — Täällä on ollu tä^~
vallista aikaisempi talvi ja ennen'
joulua satoi lunta melkeUi Jokapäi-'
yä;/Nyt uudelta vuodelta on ollutrsie-via
ilmoja. Sakean lumipyryn an-.|
sipksi Lenee tullu se auto-onnetto­muus
joka tapahtui ihiljattaln täällä..]
Quimetin G i P.JR;-rautatien;yl^ytäi
vällä, Noin puoli neljän aikaan aa­mulla
ajoi idästä' päin'tuleva auto]
lännestä tulevaan:: tavarajunaan .sillä i f
seurauksella, että kolme vaunua suis-il
tui •kiskonta • Ja auto^ruhjoutui romuk- u
s l ; ; Onneksi ei ketaan vakavammin ||
loukkaantunut. •
'^Nyt täällä tapahtui ikävä , onnet-jj
tomuus eräälle tämän' paikkakunnan:* |
per^eile, kun 'tuli tuhösf iieidän kai- J i
ken omaisuutensa. Tuh liuomattiin*!
aamuyöstä ' navetan iyhdeytessä ole-} f
vassa heinäsuojassa. Silloinkin oll^
kova tiiuli Ja tuli oli saanut jo min»
Hyvän aluiih ettei voitu muuta ^unj
ajaa 48 päätä kä^iUavä karja ulosla
sitten pelastaa .nukkumassa Ollut per~,
he. Omistaja sai viisi alle kjrmmenen
vuoden vanhaa lastaan ja -vainionsa'
autoonsa yöpiikimissaan Ja' klir^sti'
matkaan. Tämä oli ikävä «tapaus köy­hälle
perheelle Ja kun-kaikki^oU tielä
vakuuttamatta, menettäen, " k
.karJan;rehut.;elkäj4änyt;kattoav
päälle näin keskellä kylmää talv
Tulen arvellaan saaneen alki;
.viallisista sa^öjohdoista. '
a^Ikkakunnalla ^n^p,^n|tt ,k€^_..
tohne^n vahingon korvaamiseksi ^ he J [
asuvat nyt.: eräässä lantiossa'^talo^/'^
':rVlime smmuntaina: Utapaiväliar^ärl
vlsi paikallisen hotelim ^hdejr^ssä
olevastavkaupasta noin:tuhannen^dolr:
Jaria käteistä rahaa Ja ixiaksuoso^uk-i
^ia .yhteensä noin kaksituhatta ifeljä'1
satoa ^ ^dollaria. Varkauden," arVe^an'
tapahtuneen. kaupan^ aukiolo"^: aikana, i ^
JElahat olivat, olleet, avonaisessa kassari
kaapissa, ja tyttö, joka oli työvuorolla
:SaSoi:\;Vilmeksi -vaihtaneensa rahaa)
kassasta kello kolmen "aikaan iltapai-1|
väliä j a ,lllalla.;sulklessaan; kaappia ei;
•tarkastanut sen paremmintmuuta kun;
.sulki;ja lukotU-senv/Vasta seuraava-'
)m:jaamuna lm
tikko'oli hukassa. * PoUtsit tutkivat'!
asiaa mutta^ ketään ei^ole vielä pidä­tetty;
... , "
Otiaimt. — UDcominlsteri Pearson'
sanoi alahuoneessa.; maanantaina, et- i
tä tri A. J.,Ciprlaniin-nimitettj/:;Ca-;|
nadan edustejaksi Y K : n erlkolskomi-teaany
JokatutkU ra^^^
yaikirtusta ihmisiin." > "
•"^Tri Cipriänl on Chalk Riverhi ato-|j
mllaitoksen-biologisen'jaoston johta-t
Ja. . !
Nyt on kansan puheenvuoro
P>7teen 'kohteliaasti, mutta päät­tävästi
ilmolttea;: kenelle tahansa'se
kuuluneekm, etta Vapauden tomutus-kirjoituksissaon
paljon toivomisen v a ­raa,
ette niiden tyyli pitäisi saada
kansanomaisempiaksi. Ja että liian
vahänonpuhuttu yhtenäisyyden puo-:
lesta ryhmariitoja Ja torallua' vas­taan"
selitti'Vanha ystävämme Pie­tilä
Ja' hän sanor myös, että ^ "
"lehtemme *Tifciji^k^n»ipf»: koko-:..
naisuudessaan i talisi :^nyti;kilmilt-;?:;
tää uhnomiota, Vapauden .sisältöön::.
jaantaa iräl^5et;nenvonsa johon-.,|j
-kin alka»n ensi' kmissai kokoonta^
vaUe yhtlökokonkseile.^ •
Tämä .sellaisenaan roll': äärettömän
hyvä ja ,,a}ankohtelnen rhoksantus?.^ .
iVapaUden' >yhtlökokous: ^kokoontuu
Torontossa helmlkuim 18 jiälvänä.
Siellä iJehtemmevisännät:'^--^;; maa
eri:ipuolllta^iidemokraattisesti Yvalitut
ja'Joka suhteessa'täysin tasavertai­set.<^
edustajat kokoontuvat: vtarkistar;
maankiiIuneen:vuoden;saavutu]Esia::}a
tepploxtasekä tekenx^Lnsuunnitehnia
JO"-al&mutta > vuotta .varten Jai viitoit­tamaan
^.myös; lehtemme n tolmitukselr
le sen tien ja suunnan, mitä seura­ten
sen on toimittava.. ,
-'^SanimmOEbi oti^ selräS, h e l i s i
^;^iti('::.I^Kjcm'ff^£
matjimfcoi osalUstttvat sen työ- |
hön. Tosiasiassa yhtiökokookselfa
^ voidaan odottaa vain niin paljon,
minkä vertan iae yhteisesti sille
annamme,-
/:.,rv'v-V'-;,^';t'V^:\>'^:Cv;'r''< ^-'^^^ ^:^''^j^'.'<^: :•• '•H;::.;:.*:.'-'':,'-^^'
Ajatelkaamme itse kukin tätä asi­aa
vaikka^ omalta-köhdaltomme. K u -
vitelkaanune^että tunsimme valituksi
viralliseksi redustajaksi yhti^koUk-*
seen; 7 Siellä'ioU5i:^mädän .omaksuttava
kanta;;sani^kaanune?siitä; ettk'Vapä
^at^a nyt^täiohjeitnaansa^ t^^^^^
lehtemme )4>l)jelmassa 'on ;tefatävä
jyrkkä mhiitos? .Belvästikin edusta-
Jan vastuunalaisuus, esimerkiksi täl-
)aises^£äpaukseSsä>'omsutui?ja:V^^^
keasti^Sytettävissä./ ^ ^ - /'
Mutia ^jQ^~ lehden' lukijat lausuvat
mieliplte'ensä'^:as3oiste'^puoleen^a', toir
seen; jcs^litiökpkotäcsen edellä käy­dään
avöi&^keskusteltf^asioisto, niin
silloin edustajat voivat paljon hel­pommin'
mSäiitellä -kantansa;-ja xolkä
vielä parempi — hfe-osuvat kannan-määrittelyssään
»yarmemmin;,oikeaan
sen: vuoksi^kun on asioista keskusteltu
sekä-pnolestat että-vasfeanueimen yh­tiökokousta.
Ttoä mtflfssä aileUrjoltlfniit-,
khi jiliiyy ^niihin, jotka loivoTat,
että Vapauden däUösfä ja toind-
- tiwpölitff*^«<'t^'''t"y^^n » f f a i i i t A i y ^ . . f;
Blmmän laaja ja täysin avomieli­nen
kvadcnsteln. ^
On hyvä, että ^näistä aäoista kes­kustellaan
osastojen kokouksissa sekä
toveri-^ Ja seurapiireissä.. On ^yvä,
että;,Vapauden. sisällön suhteen:käy­dystä
"viralUsesto" keskustelusta syn­tyy
ehdotuksia Ja' päätöslauselmia,
jotka^ lähetetään yhtiökokoukseUe.
Mutia vielä parempi olisi se, jos
kaiken Jämän IlräksI birjeenvaih- .
tajat ja'lukijat esalUstavat kir­joituksillaan
tälian keskostclönn
— ja lähettäisivät arvostelansa,
ehdotnlcseQsa ja esitykseiuä jnl-
: kaistavaksi niin aikaisin^: että" toi- "
;se«kin kirjeenvaihtajat ja lokljat
: 'voisivat sanoa -niistä mielipiteen-
» joko'puolesta tai vastaan.
Kenenkään ei fkssä keskustelusi
tarvitse^pelätar toimituksen t''sensuu-:
r i a " ja sitä suurta' "paperikoria", sillä
. näisUi yhttökokousasiolstaii^keskustel-:
laess^ seisoo mies' ^ja /na^^^.qmiUa-
Jaloiläian Ja vastaa om^ta^s sahani
taan.> ^kaikilla Vapauden ^tilaajilla Ja:
lukijoilla on rajaton vapaus tsittSS
mieUplteensä:'tehden-sisällön ^paran­tamisen
hyväksL- \ •
' Jos lehtemme parantaininen vaatiii
aWostetemaan ;'^1^^
tilkkaa Vleensä, tel sen joltaUti^osas-;
toja, niin sUIoln pitää ag-kuPematta
arvosteUa ja> ^esittää ehdotulDBia h a ­vaittujen
heikkouksien vkorJaianlsdisLv
Ky^r^ys ei ole'siitä tai ^stä toi-mlttajasta^.
vau&a "vaikea oh ka^eti
persoona^^^miyislä ~ kokonaanv^vält^
tää.^. eikä s^lääs ole ,tinpeeUiste, faa
asiat^^töiäii^vaallvat : Pääkysymys -^-on -
kuitenki^ lehden "Sisällöstä jä sUtS»^
miten voidaan — valliteevat talous^^
*n«"lÄShÄonitoldei^^-:?lChi,%i^,
sisältrö elävöittää Ja parantaa.
Meivolmme aoultavasti; VbtlS^
ukseUv asioista; keskustellessa ::t^
että rlehtemme on ollut;olkeassa jilrg,^,
ja tuossa peruskysymyksessä. Se on<
tleteiöhi ensiarvoinen Ja tärkeä ky-J
syoors. Mutta olemmeko" aina osanni
neet=:vparhaaUa: mahdollisella :tevall^
naltä asioita selostaa? Siitä löytyi^
varmasti paljon toivomisen varas*
niinliuonoa'^uin se lehen toimitta^
jainvkannalta katsoen ehkä onkin. ::<
NUn. että .mitäs sanotte? j
;J>itäi5ikö .tohnituksen edustajaksi
yhtiö^ckoukseen lähettää oikolukijs^
vai kelpaako vastaava? .i
.:;;:iMitä;ajatellaan .Vapauden; uutispal-J
veluksesta,^aikakaattamme kuvaavisrf
ta. m;|j]^keieISta?|l^är suolasta, el|:
- M . . jiil?SHhrtetääni
kö toimitusldrjoitusten Ja paklQaii^
järkkääjä "fxdsteg^Jcaufa^;' vai an^i
netaanko h ä t ^ M ^ p h t e i d ^ totstai-jj
seksi a n t ^ i ^ f e ) B > ^ k o urheUu-«
'^,^n?uiti!^li%is|igstoja va<
^ l t ä ^ ^ ^ l a , p o t s ( ? ^% J
' flTakavaati puhuen, yhtlökpkoidcsec»
menevät^edustajat olisivat^vaiinaai|
oimeliisia poikia Ja tyttäriä. Jos ha
saisivat eti^teen^ tietää mistä plde^
^ätt.— Jos lehdessä mitään tykättä
vää.on— Ja "niitä'kaikkein enemmäi^
moititaan Ja arvostellaan, sekä mit»
uudistuksia Ja .paranniiksia' kaikkel]J[
nopj^mmin halutaan. - ' ^
NO niliL 'Mitäs todella sanotte, Jo«
otettäisätt ''vanha kurssi i ^ l l e " J ^
Tuv^täisiiiä^k^kustelemaft^ tof
si^apmie äiiä, mlfea tätä-^ V ^ u t t t f
pitäisf olkehi toimittaa niin; että s^
'vD^ päihaaSfl maiidorisdia' te^^aUl
- ' ^pti^Aevieu fHairnmlfatemj;
la^^ämme JcuHttuuiemsIa. ta|
loudellisia ja T^osiaalisia iatpeiia H
pyrömyk^? ^Önsäkonni:''
•mm?: