Vapaus, April 7, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 7 p. — Tuesday, April 7, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Edltor"; Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265 ;
Publlshed t h r l c e \ v e e k l v : Tue?days, Thursdays and Saturdays by Vapaus
P u b l i s h i n g Co. Ltd., 100-102 E l m St. West. Sudbuiy, Ontario. Canada.
M a i l i n g address: Box 69
' Advertising rate.s upon application. translations free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n c a s h ^ ^ '
>"He CANADIAN LANGUAGEPRESS
Canadassa: 1 vk.
T I L A U S H I N N A T
S.OO; 6 kk. $4.7.S~ USA:ssa 1 vk; $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Brasilian äärioikeiston kapinasta
Otto AViitasalo, A z i l d a , Ont. täyt­t
ä ä k e s k i v i i k k o n a , huhtikuun 8 p nä
81 vuotta.
Y h d y m e m sukulaisten ja lutta-vain
onnentoivotuksiin.
''MUtei puhtaat" paperit
Näyttää sillä, eitä Yhdysvaltaiii hallitus on saanut "mii:
tei puhtaat paperit"' Panaman kanava-alueen viimeaikaisista
tapahtumista. Se palauttaa mieleen Ontarion kaivosalueilla
tapahtuneita eräitä kuolemansyyntutkimuksia, missä- on "to-dettii"
aivan liian usein,. että kaivoksessa tapaturmaisesti
kuoliiit mies on hakemalla hakenut: onnettomuutta, ja on siis
itse syyllinen omaan kuolemaansa, minkä vuoksi siitä ei voi­da
ke.tään moittia — eikä suinkaan niitä, jotka odottavat ja
vaativatkin, että työläisten täytyy työn jouduttamisen vuok­si
rikkoa joka päivä turvallisuussäädöksiä. Myöntää sentään:
pitää, ettei Panaman hallitusta ja kansaa ole vedetty syy­tettyjen
penkille kanava-alueella joitakin viikkoja sitten ta­pahtuneesta
verilöylystä, jonka yhteydessä ammuttiin joita­kin
ihmisiä kuoliaaksi ja toisia raajarikoiksi.
• Kaikesta huolimatta on syytä todeta, että Amerikan val­tojen
järjestön (OAS) nimittämän' "tutkijakomitean" enem­mistö'on
vapauttanut Yhdysvallat kokonaan hyökkäyssyy.
toksista Panamaa ja panamalaisia vastaan, samalla kun kan­sainvälinen,
juristivaliokunta tyytyi moittimaan ' Washing-tonia-
vain toisarvoisista '•.'kauneusvirheistä":
.. Näiden lau.=;untojen johdosta — tutkimustuloksiksi ei nii­tä
voida sanoa — kirjoitti torontolainen aamulehti maalis­kuun
31 päivän toimituspalstallaan noin nimeensä: . _
"Vapauduttuaan täten vakavasta väärinkäyttäytymissyy-töksestä
ja saatuaan pelastetuksi kasvonsa kansainvälisesii
. (ja sitä ne lausunnot todella edustavat --V) Yhdysvaltain pi­täisi
nyt olla valmiina neuvottelemaan säädyllisestä sopimuk-.
sesta''.Panamän kanssa. Se (USA) on kyllin suuri suhteessa
pieneen naapuriinsa/ \-oidakseen käyttäytyä totuudenmukai­sesti."
Suurin eli yleispiirtein puhuen me yhdymme ylläesite­tyssä
Glcbe and Mail lehden toivomukseen. Siihen .viittasi
myös Yhdysvakain senaattori J. William Fulbright laajasti
tunnetussa puheessaan, jonka yhteydessä hän tuomitsiAVash-ingtonin
''nyrkillä pöytään" ohjelman pieniä naapurimaita
•kohtaan; "Todellisena koetinkivenä Panamassa", hän sanoi
mainitussa puheessaan, "ei ole meidän rohkeutemme, vaan
meidän viisautemme, harkintakykymme ja jokapäiväinen
älymme." Käyttäen mestarillisesti englanninkieltä alikoro.s-,
taakseen asiaa senaattori Fulbright sanoi, että vuonna 1903
Panaman kanssa tehty'sopimus kanava-alueen ikuisesta käy­töstä
"tehtiin olosuhteissa, niistä ei tule suurtakaan kunniaa
Yhdysvalloille".
• Eräistä pinnallisista muodollisuuksista , huolimatta Ylv
dysvallat kaappasi silloin Panaman kanava-alueen haltuunsa
ja allekirjoitutti väkevämmän oikeuteen turvautuen "sopi­muksen"
minkä mukaan Yhdysvallat sai mainitun kanava-alueen
pilkkahinnasta, 'ikuiseen käyttöönsä". Tämä—- eikä
"vain" lippukysymys — on ollut ja on edelleenkin todellise­na
syynä, miksi panamalaiset toivovat ja vaativat, että yh­dysvaltalaiset
lähtisivät kiireen vilkkaa pois heidän maansa.
kamaralta. Tä.ssä mielessä toivomme; että senaattori Ful-brightia
ja muita järkeviä ihmisiä kuultaisiin ,Washingtonis-sa,
:sillä imperialistinen hallinta-, sorto- ja riistokausi ei so­vellu
mitenkään nykyaikaiseen atomivoima-, avaruustutki­mus-'
ja automatisointikauteen. Mitä pikemmin ko. kanava-alue
luovutetaan takaisin Panaman hallintaan ja käyttöön
:sitä parempi se on hyvien.naapurisuhteiden edistämisen kan­nalta
katsoen.
Trujilloismi ilman Trujilloa
.Dominikaanisen Tasavallan sotilasjuntta sulki maalis­kuun
alkupuolella kolme radioasemaa, jotka tunnetaan Radio
Commercil, Radio Christal ja RPQ nimillä. Näiden radio­asemien
johtajia uhattiin silloin "subversiivisuus-syytöksil-lä"
niiden radiouutisten vuoksi, mitä heidän radioasemansa
lähettivät maan pääkaupungis.sa, Santo Domingossa olkesta
vuofcra-autolakosta.
Tämä kolmen radioaseman sulkeminen ei luonnollisesti­kaan
ole muuta kuin yksi o.sa, Dominikaanisen Tasavallan
nykyisestä terrorikomennosta. Se maa on ollut poikkeustila­lakien
alaisuudes.sa. sitä lähtien jolloin vallankaappauksen
suorittaneet kukistivat: pre.sidcntti. Juan Boschin viime syys­kuussa.
Hallituksen vastustajat raahataan vankilaan,-satoja
heistä on karkoilettu. Kaikki va.semmistoläispuölueet on ju­listettu
laittomiksi ja opixj.=;itiolehdet lakkautettu. Ammatti­yhdistysliike
on alistettu poliisilaitoksen tiukkaan valvon­taan,
U.seita työväcnjohtajia on murhattu kaduilla. Maassa
tapahtuu "mioiivaltaisia vangit.scmisia, lurmeltuneisuatta
korkejssa virkapaikoissa, tunkeutumisia yksityisajjuntoihin
•ja poliittisten vastustajien äkkikuolemia"', kirjoitti New York
Nation.
Toisaalta on kuitenkin havaittavassa, että kansanjoukko­jen
keskuudessa on nou.semassa yhä voimakkaampi vastarin­ta
juntan terrori komentoa vastaan: Esimerkiksi edelläker
rotti^ vuokra-autonajurien lakko, mikä kohdistui alussa ga
soliitiin korkeita- hintoja vastaan (vaadittiin gasoliinin hinto^
jen ylentämistä), kehittyi nopeasti päättäväksi taisteluksi so­tilasjunttaa
ja .sen ohjelmaa va.staan. Ammattiyhdistysliik-
.keen jä.senot ja yliopistojen opiskelijat antoivat aktiivisen
tukensa näille lakkolaisille. Juntta turvautui kostotoimenpi-teisiin
— .se lähetti .sotaväkeä näitä lakkolaisia vastaan ja sit­ten
sulki edellämainitut radioasemat estääkseen"ei-halutuh
mainostuksen".
t>iktaatt(jri Trujillo, jonka kaamea muisto on Vielä elä-vänat
kansanjoukkojen keskuude.ssa, oli.si luonnollisesti mene­tellyt
aivan samalla tavalla. Hänen seuraajansa uskovat il­meisesti,
että kun mielenosoitukset hajoitetaan ja estetään,
sekä radioasemat suljetaan, silloin on maassa kaikki hyvin.
Kolmas presidentti-
(^hdokas Ranskaan
P a r i i s i . —^Ranskan ä ä r i m m ä i s -
o i k e i s t o n johtaja Jean L o u i s X i x -
i e r - V i g n a n c o u r asettui presidentti
de G a u l l e n vastaehdokkaaksi ensi
vuonna tapahtuvissa presidentin­vaaleissa.
L e h d i s t ö l l e e s i t t ä m ä s s ä ä n lau­sunnossa
T i x i e r - V i R n a n c o u r sanoi
olevansa " k a n s a l l i s e n o p p o s i t i o n"
ehdokas. Presidentti de Gaullen
e n s i m m ä i n e n vastaehdokas on
M a r s e i l l e n sosialistinen promesta-jri
Gaston Deffere j
T i x i e r r V i ^ n a n c o u r toimi maanpo- j
toksesta .syytetyn kenraalin Raoul j
S a h i n i n puolustu-sasianajajana ja sai j
aikaan sen. e t t ä e r i k o i s t u o m i o i s t u i n ;
ei m ä ä r ä n n y t kuolemantuomiota Sa-:
Janille. ' • |
Ti.vior-Vitjnancoirr saa luultavasti j.
kannatusta l i ä r i m m ä i s o i k e i s t o l t a ,;
mm. niiltä, jotka s u r e v a t A l g e r i a n •
m e n e t y s t ä -.sekä t y y t y m ä t t ö m i l t ä ar-;
meijan upseereilta ja n ä i d e n per j
h e i l t ä .
..Jos T i x i c r V i f j n a n c o u i - ei muuta]
p ä ä t ö s t ä ä n , hänen ehdokkuutensa v
I m u r s k a a Gaston Deffcrren kaikki i
) toiveel voittaa de Gaulle avoime.s.sa '
k i l p a i l u s s a . Monet vasemmistolaiset •
Lsaat.tavat joka t a p a u k s e s s a . ä ä n e s t ä ä ,
dc Gauilea. mutta hai'vat oikeisto-;
i lai-set antavat äänen.sä Defforrelle.
i P o l i i l l i s c t h u o m i o i t s i j a t ovat sitä
! m i e l t ä , e t t ä jos kommuni.stit e i v ät
1 suostu ä ä n e s t ä m ä ä n ;)cfferreä, '
. T i x i e r - V i g n a n c o u r voi ensimmäi­s
e s s ä ä ä n e s t y k s e s s ä saada enem­män
ääniä kuin Defferre. j
K a i k k i ovat k u i t e n k i n edelleen
s i t ä m i e l t ä , e t t ä jos de Gaulle itse :
asettuu ehdokkaaksi, hän saa eh­dottoman
ä ä n t e n e n e m m i s t ö n en- '
s i m m ä i s e s s ä ä ä n e s l v k s e s s ä.
ä ä n i o i k e u d e t t a ollut 57 prosenttia
maan v ä e s t ö s t ä . G o u l a r t i n ohjelma
merkitsee t ä l l ä kohdin samoinkuin
dempkraattisten t o i m i n t a o i k e u k s i en
laajentamisessa koskemaan myö.s
kommunisteja huomattavaa askelta
kohti demokratiaa. Maa-uudistuksen
v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä puolestaan todis­taa
se, että B r a s i l i a joutuu tuotta­maan
maahan v e h n ä ä USA:sta sa­maan
aikaan kun suuret latifundiat
makaavat tuottamattomina. Maan
pohjoisosissa on myös .syntynyt
Francisco Juiiaon johlam;i viljele­m
ä t t ö m i e n maiden v a l t a u s l i i k e , joka
p a i n o l l a a n pakottaa G o u l a r t i n ja
h a l l i t u k s e n toimimaan maauudistuk­sen
h y v ä k s i;
G o u l a r t i a vastustava l i i k e on maa-
Armeijaosastot ovat ryhtyneet
B r a s i l i a s s a kapinaan presidentti
Joao Goulartia vastaan. K a p i n a l i i ­k
e t t ä esiintyy Minas Geraisin osa­valtiossa
ja sen k ä r j e s s ä ^ on ken­r
a a l i e n ohella mm. Minas Geraisin
k u v e r n ö ö r i .
M a a l i s k u u n 13 päivän j ä l k e en
on Brasilia.ssa tapahtunut yhä sel­vempi
jakautuminen kahteen rinta­maan:
p r e s i d e n t i n puolesta j a h ä n t ä;
vastaan. Mainittuna p ä i v ä n ä j ä r j e s ­t
i v ä t Joao G o u l a r t i n kannattajat Rio
de Janeirossa j ä t t i l ä i s m ä i s e n ko­k
o u k s e n (200,000 osanottajaa) jossa
p r e s i d e n t t i esitti kuusiosaisen uudis­tusohjelmansa.
Se s i s ä l s i ä ä n i o i k e u ­den
m y ö n t ä m i s e n myös lukutaidot­t
o m i l l e ja toimintavapauden' k a i k i l ­le
p o l i i t t i s i l l e r y h m i t t y m i l l e , myös i i i s k u u n 13; p ä i v ä n j ä l k e e n j ä r j e s t äy
t ä h ä n asti k i e l l e t y l l e kommunistisel- tynyt. Sen johdo.ssa on=tkianabar«in2Ej|£
r y h m ä t ja eräät k i r k o l l i s e t p i i r i t,
j o t k a j ä r j e s t i v ä t Rio de Janeiron
s u u r k o k o u k s e l l e vastamielenosoituk­sen
Sao Paulossa tunnuksin "Per­heen
puolesta J u m a l a n kansa".
B r a s i l i a n parlamentissa jakautu­vat
voimasuhteet siten, e t t ä 2,409
paikasta noin 1,200 on Goulartin
johtaman t y ö v ä e n p u o l u e e n hallussa
osan m u i s t a k i n edustajista kannatta­essa
G o u l a r t i n u u d i s t u s p o l i t i i k k a a.
G o u l a r t i n takana ovat myös suuret
j c u k k o j ä r j e s t ö t ; mm. ammattiyhdis­t
y s l i i k e ja t a l o n p o i k a i s j ä r j e s t ö t sekä
— Prensa Latinan mukaan — ar­m
e i j a n ' k o r k e i n johto.
l e puolueelle. E d e l l e e n edellytti v i i - osavaltion k u v e r n ö i i r i Carlo.s . Le.:
j j e l e m ä i t ä olevien l a t i f u n d i a i n mai- j cerda, joka jo aiemminkin on kun
den jakamista e n s i m m ä i s e n ä aske-1 nostautunut kansanvastaisissa otteis-lecna
maatalousuudistukseen. ! .sa ja jonka nimi on y h d i . s t e t t y s i i:
N ä i h i n asti on Brasilian, y l i 70 j h e n ajojahtiin, joka jo v. lfl.")9 ajoi
miljoonasta asukkaasta vain; noin i s i l l o i s e n pres. Lutero .Var;'a;sin it
14 miljoonaa ollut ä ä n i o i k e u t e t t u - 1 .semurhaan. Laeordan laakso ovat
j o n r e k i s t e r i s s ä , lukutaidottomuu-1 ryhmittyneet lalifundiain omisla-den
ja asepalveluksen olon takia o n ' j a t . p ä ä o m a u i i r i t . tietyt armeijan
Tito Suomeen
kesäkuussa
J u g o s l a v i a n S o s i a l i s t i s e n Fede­r
a t i i v i s e n tasavallan presidentti
J o s i p B r o z T i t o puolisoineen suo­r
i t t a a tasavallan presidentin
L'rho Kekkosen kutsusta v i r a l l i:
sen v i e r a i l u n Suomeen ensi kesä­k
u u n alussa:
V i e r a i l u n ohjelma on parhail
laan valmisteltavana. .
T ä l l ä v i i k o l l a lasketaan l i i k k e e l l e uusi canadalaincn posti­m
e r k k i , mi.ssä ilmaistaan Canadan halu e d i s t ä ä maailman
rauhaa. .Merkissä on valkoinen ja s i n i n e n maapallo j a knl-tai.
set v i i r i t , joi.ssa lukee " P a c cm In T e r r i s ' — tarkoittaen
rauha maapallolla.'^—• T N S k u v a .
BRASILIAN KAPINAJOHDON ERÄS
JÄSEN TOIMII VVASHINGTONISSA
\Vashington. — Yhdysvaltojen
l e h d i s t ö ei salannut kapinan puli-i
j c t t u a AVashinytonin suurta kiinnos-
Itusta B r a s i l i a n viime päivien tapah-
I tumien suiiteen vaan korosti e t t ä ne
1 e i v ä t s u n i k a a n tulleet v i i - a l l i s i l l e pii.-
sa "'ei ole odotettavissa katkeamista
l i r a s i i i a h diplomaatti.sessa tunnusta­misessa
U.S.'V:n taholta". T ä l l a i n en
AVashinfitonin kanta katsotaan tääl-l
ä B i a s i l i a n k r i i s i n äärivaiheo.s.sa ka-pinalli.
sten avoimeksi kannattami
r e i l l e m i n ä ä n tavattomana y l l ä t y k s e - seksi. L'iM:n edelle ehti kirjoitteiu.s-nä
-Mielenkiintoisin on Daily News- saan \Vashinj^ton Post, joka jo kak.-
l e h d e n uutinen .sen kertoes.sa jo kes- si p ä i v ä ä ennen kapinan alkami.sta
k i v i i k k o n a , että B r a s i l i a n sotilaska.< esitti ky.symyksen uuden hallitus-p
i n i i a oh valmistellut yli vuoden ' j ä i j e s t e i i u ä n tunnu.slamisesta Brasi-
I ajan "salainen v a l l a n k u n i o u s p ä ä l l y s - ' l i ; i s s a . "Jos .sotilaspiirit ottavat val-tö"..
joiion kuuluu e r ä i t ä Brasilian ' lan k ä s i i n s ä Brasiliassa, on -US-Ain
armeijan johtajia. E r ä s t ä m ä n pääl-1 t ä r k e i m p i e n etujen mukaista lun
j l y s t ö n j ä s e n i s t ä toimii \Vasliinuton- niistaa uusi hallitus heti", k i r j o i t ti
I ispa ja pitää jatkuvaa y i i t e y t t ä k a . M e h t i.
i p i n o i v i i n kenraaleihin, kertoo Daily ,
L\ ' c \ v s . E i i t l ä i n hyvin "ajan ta.salia" i ;
1 ovat amerikkalaiset uutistoimistot
v a l m i s t e l u t o i m e n p i t i M s i i n l'S.\.::n
kansalaisten evakuoiivusck.si;
l,'.S.'\:n IclitKMi .l;iiisunnoi.st;i .011
syyt;! |)oiMU.r \.i('l;i aikakauslehti
T i m e n viinit'.: IUIIIUMOU ..s'jli>stiis
.Sao l. a u l o i i oviivaltion kuvt-rnob-
. i i n .'\(l('ni;ir df ii;iri-o.<in touuiniia.s-ta.
K u v e r i i ö o . i on i<'li<iiMi- kertoman
nuikaiin myynyt bras-iiiai:iisill(.' ti-lanomisla
j i l i c r u v i J v e r f i a . k i v ä ä r e j ä'
j a automaattiaseita. Leiiti toteaa,
e i t ä ku\eriiu(iriii luM'.4cnliL' i i n o l a i -
.sot oivat p e l k ä ä >;illat;iisleiii.-;.-iaaii
edes sLsalli.ssodan aloitlinni.sla.
i Ilmeisesti on (Joulartia vastusta­v
i l l a tukea m u u a l l a k i n kuin näky­vissä
voimissa.- Pres. G o u l a r t i n Bra-
-;iii;t on monella tavalla asettunut
j i.jikkiteloin U S . \ : n vaatimuksille.
J u u r i B r a s i l i a on ä ä n e k k ä i m m i n ar­vostellut
l I S A : n tukemaa A l l i a n ce
l u r P)-orressia j a vaatinut tuolteis-
; t a a n ( l ä h i n n ä kahvista) ' k u n n on
i i i i i t o j a . Knnen Geneven kauppa-x
o n l o r e n s s i n avaamista j ä r j e s t i juu
l i Brasilia latinalaisen Amerikan,
i i i a i d c i i yhteisneuvotteluja . t a : ' k o i -
!ukse!la aikaansaada t ä m ä n alueen
! i;;iden yhteinen linja (ienevess:i
— t.'.S.'V:ta vastaan; Arsytysmoment-t
e j a taij;)aa myös B r a s i l i a n : selvä
Ijyrkiniys v a l i t a itse kauppalut l a v a n ­s
a ; , s e h ä n käy k a i i p [ ) a a m y ö s Kuu
lian kaii.ssa ja n e u v o t t e l e e kaupasta
k;m.^:;i!ulo;nokiatiain.kanssa. Goulart
j i i . m y ö s pannut a l u l l e joukon kan-
• s a l i i s t a n i i s e e n t ä h t ä ä v i ä toimenpitei.
lä ia rajoittanut : m m . u l k o m a i s t en
(SO. amerikkalaisten yhtiöitien)
v o i t l o j o n m a a s t a v i e n t i ä.
B r a s i l i a n tilanne ei . s i i s ole sa­m
a n l a i n e n kuin useimpien Keski-
.A i i H ! r i k a n p i k k u \' a 11 i o i d e n ei ^ ä M i -•
:ia> Geraisissa : s y n t y n y t kapina ole
innastettavi.ssa latinalaisen .\meri-k
a n t a v a l l i s i i n sotilaskaappauksiin.
l i U k u t a i d o t t o m u u d e u laajuudesta
huolimatta s u u r e l l a . osalla väestöä
jn poliittista lukutaitoa. Ei vain
o i k e i s t o j u n t t a kapinoi, kapinassa
i v a t m y ö s kansan laajat joukot, jot­ka
vaativat u o l i t i i k a n ; johtamista
' ^ i l c n . että. .<osi:ialisia oloja toden
l e o l l a
Mitä muut sanovat
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiininiiiiiifiiifliiiiiiiiiliiiiiiiiiii^
VAKKA K A N T E N S A VALITSEE
B r a s i l i a n armeijakaplnaa seurataan l ä n s i m a i d e n p ä ä k a u p u n g e i s s a suu­remmalla
m a l t i t t o m u u d e l l ä kuin m i t ä ä n muuta Latinalaisen Amerikan ta­pahtumaa
nykyisen sukupolven a i k a n a — e i k ä vain sen taida, e t t ä B r a s i l i a ',
on Latinalaisen Amerikan suurin ja kaikkein t ä r k e i n maa. .
B r a s i l i a o n kuvastin, joka heijastaa kaikkia Latinalaisen Amerikan
k ä r s i m y k s i ä . Feodaalinen järj£.stelmä o n siellä kuolettavassa taistelussa va­semmistolaisten
relormistien kanssa. S u u r i n o£a maan v ä e s t ö s t ä —4 0 jxdlr> > ^
Joonaa 73 miljoonasta — on köyhyydessä ja suurimmalta osalta maatonta
t a l c n p ö i k a i s l o a , joka tekee t y ö t ä suurmaanomistajille. Maan kartta on t ä p » .«
l i k ä s suurista, usein 100,000 eekkerinalan latifundiumeista (jättiläi-skokoisis-ta
m a a t i l o i s t a » , joiden omistajat laativat omat lakinsa ja toteuttavat n i i tä
omieiv poliisivoimi-insa avulla. Niillä maatiloilla . . . joutuvat talonpojat
(torppareihin verrattavat — V) t e k e m ä ä n v i i k o t t a i n p ä i v ä n tai kaksi työtä •
maanomistajalle ilman mak.eua . . . Reformien viholliset ovat yhdistyneet .
Bra.s!lia.s;a — kuten muuallakin Latinalaisen Amerikan maissa — .siksi k u n • -
he p s l k ä ä v ä t sosiaalisia muutoksia ja kasvavaa vasemmistolaLsuutta . . . , ;
B r a s i l i a n ede3.sä voi olla Espanjan . ^ i s ä l l i s o d a n ' ' a i k a a n verrattava mah­dollisuus
Castron autt;a-3s.sa köyhyyde.ssä j a epätoivossa e l ä n e i t ä j a Washing^
Ionin linjoitlucs.ea valitettavasti kyllä voitokkaiden kenraalien puolelle.
— T h e Toronto Daily S t an
HPDLBniGIIT E D U S T A A " J Ä R J E N Ä.>tNTÄ"
Kuvaten Yhdysvaltain senaatin ulkoa.siainvaliokunnan puheenjohtajan ,
W i l l i am F u l b r i g h t i n äskettäi. s tä puheUa " j ä r j e n ääneksi", Helsingissä i l ­mestyvä
P ä i v ä n Sanomat totesi m m . i c u r a a v a a:
"Tä.s.sMvaih:-e.=..sa tuntuu kuitenkin siltä, että F u l b r i g h t i n järkevät ja
asiallLset hucmauiuk.-.-et j a kehoituksst ovat -r- ainakin toistaiseksi vain y
huutavan ä ä n i korvessa, sillä presidentti John.sonin hallitus o n kiirehtinyt
sanoutumaan i r t i ulkoasiainvalickunnan puheenjohtajan lausunnosta. K ä ä n ­t
ä e n tämä merkit-see .sitä, e t t ä h y ö d y t ö n t ä fKuuban — V) saartopolitiikkaa
j a t k ? ! . i a n e d t l l c n . . .
F u l b r i R h t i n tapaiset ilmiöt osoittavat, e t t ä ainakin e r ä ä t ovat U-SAsSix;,:,
h i i ä ä m ä s . s ä : Kokonaan toinen asia sitten on, k y e t ä ä n k ö amerikkalaisten
Silmiä e n ä ä tä.^jä vaiheeisa avaamaan. Jokatapaukse.ssa lienee ilmeistä, e t t ä '
hiicmautuk.set ovat, h e r ä t t ä n e e t melkoista huomiota ja saanevat aikaan
myös laajempaa kerkustelua. T ä m ä antaa puolestaan toiveita .«iitä, että
n m c r i k k a l a i v j l l a tahf^lJa vähin, erin opitaan, ettei sodanedellisiä eikä edes
k ; i i k k i . i s^;dnnjälkei.uäkään knavojn voida .sellai-senaan soveltaa t ä m ä n p ä i ­v
i i n maailmaan." . -
NLK)A El VOIDA TEHDÄ
ÄÄNIOIKEUDETTOMAKSI
.Moskova. ,— Alusta loppuun f s i t ä rikkoen: V i i t a t t e n amerikkalai-'
k e k s i t y i k s i ja edesvastuuttomiksi i s i i n p u h e i s i i n siitä, e t t ä Neuvosto-leimaa
P r a v d a a m e r i k k a l a i s e n ta- i l i i t t o t ä m ä n perusteella muka voitai-hon
puheet s i i t ä , , e t t ä .Neuvosto- ' s i i n t e h d ä yleiskokouksessa ää'nioi-l
i i t o n kanssa e t s i t t ä i s i i n Jonkin­l
a i s t a kompromissia Neuvosto-k
i i d ä n ja Kongon operaatioiden
keiidetto.-naksi, Majevski huomaut­taa,
e t t ä y l i 30 maata on k i e l t ä y t y ­nyt
maksamasta Y K : n K e s k i - I d än
l i i t o n YK:n " v e l a n " suorittamisek- [ o p e r a t i o n kuluja ja noin 50 maata
! Kongon s e i k k a i l u n kuluja. "Ehkä­pä
U S A aikoo r i i s t ä ä n ä i l t ä k a i k i l t a'
I ä ä n i o i k e u d e n Y K : n y l e i s k ö k o u k s e s -.
! s a ? " kysyy Majevski^ j o k a huomaut-t
i n e n konim2ntaattori V i k t o r Ma- | taa. ettei N e u v o s t o l i i t t o ole Y K : n
j e v s k i , jonka mielipiteet hcijas- i j ä s e n k e n e n k ä ä n armosta,
tavct N e u v o s t o l i i t o n v i r a l l i s t a kä- i
s i t y s t ä .
si. Tällai-sten v ä i t t e i d e n tarkoitus
on soikea a m e r i k k a l a i s t a ja maa­i
l m a n y l e i s t ä m i e l i p i d e t t ä , kirjoit­taa
Pravdan tunnettu ulkopoliit-
Majevski muistuttaa, e t t ä Neuvos­t
o l i i t t o ei olo suorittanut Y K : n . K e s -
k i - i d ä n ja Kongon operaatioiden sen
s i l l e laskettuja osuuksia sen
vuoksi, e t t ä m a i n i t u t operaatiot suo.-
r i t e t t i i n l a i t t o m a s t i ja Y K : n perus-
SITÄ m
J A
TÄTÄ
PUHU AINA TOTTA
— Äiti, r a n k a i s e t k o s i n ä . jos m i nä
puhun totta?
— T i e t e n k ä ä n en, lapseni. Ihmi-k
i r j a n vastaisesti. Ne palvelivat s i i r -
i y h ( l y t ä ; i n korjaama:Hi. T a l a ; .,5.;^., j . , n^j,,
h e n k e ä .-HnuH^ce . .-n.iyos •.. Go.uUjrtm ,.oi|(.„;;. • „ ä m ä - p i i r i t myöskin niistä j s en p i t ä ä aina puhua totta. - .
k8>nsane.dusi;aja.lA'.oncl..Brizplan^ Neuvostoliitto ei tule i — No sitten minä voin kertoa,
l a n k u i n o i i k s e l l r n on uhkau.s maalis­kuun
]'A p ä i v ä n kokouksessa: "Jos
koni;ressi oi h y v ä k s y u u d i s t u s s u i i n i -
l e h i i a a . oh m e i d ä n s i i r r e t t ä v ä , , rat-k;
ii.ui itselleen kansalle, joka on
k a i k e n vallan a l k u l ä h d e " . — II.A.
putosi l a t t i a l l e ja se sinun hienon
k a a k k u v a t i s i meni r i k k i.
olleet myös v ä l i t t ä e . s s ä ä n h e t k e s s ä i
kautta maailman . u u t i s i a a n presi-^;
dentti . G o u l a r t i n ' pakenemi.sesta"..
maasta, tai " s i i r t y m i s e s t ä e l ä k k e e l -'
l e " . .
U u t i s t o i m i s t o UIM kertoi \Vash-1
U u t i s t o i m i s t o Associated Pre.ss
i l m o i t t i suoraan, että B r a s i l i a n oi-keistokapina
puhkesi heti seuraa­vana
päivänä siitä, kun, korkeassa
asemassa oleva IJS.Ain ulkoinini.s-t
e r i ö n edustaja ilmoitti Washin{j-foni.
ssa, että Brasilian t i l a n n e on
v i i m e aikoina jatkuvasti huonontu­nut
ja että B r a s i l i a n hallituksesta
in^toni.ssa lähottämä.s.sään uutiso.s.sa.. j,,,^,,, ..kommu-e
t t ä G o u l a r t i n mahdollisesti erotes-1 .^j^.jj^^.^ vaikutuk.sen" kohde.
VALTTVMERELTÄ TULEVIEN
1MATALAPAINEIDEN REITIT
•ATLANTIN
VALTAMERI
AFRIKKA
Tämäntapainen tyytymättömi­en
"tyynnyttäminen" sopeutuu
jotenkin hautausmaan olosuh­teisiin
muttei elävien ihmisten
välisten suhteidei;! järjestämi-
.seen. Trujillon aikana ei liioin
sallittu minkäänlaista opposi-tioa
— multa pistinten ja pys-svnluoticn
alla vallinneesta
"hiljaisuudesta" huoliiThatta tu­li
Trujillon terrorikomento
kui"ten;kin kukistetuksf.
Tuskin voidaan siis'odottaa,
että trujilloismi onnistuu yh­tään
sen paremmin ilman Tru-iilloa
kuin hänen kanssaan-kaan!
Huomiota h e r ä t t ä ä myös se, että
U S A n u l k o m i n i s t e r i ö e l , o l e anta­nut
mitään ohjeita ' e v a k u o i d a Yh­dysvaltojen
kansalaisia Brasiliasta.
Mui.ssa mai.ssa s y n t y n e i s s ä vastaa­vanlaisissa
tjlantei.ssa ulkominis­t
e r i ö on poikkeuksetta ryhtynyt
Quebec on erilainen, sanoi Forsey
Toronto.—^ P ä ä m i n i s t e r i John l l o h a r t s i n uhkaus, e t t ä hän voi
p i t i i ä O n t a r i o n m a a k u n n a n e r i l l ä ä n Canadan e l ä k e s u u n n i t c l m a s t a,
" l ä h e n t e l e e i h m i s l y p e r y y d e n rajaa" sanoi C L C n t u t k i m u s t y i i n joh­taja,
tri KuKcne Forsey ( ä ä l l ä p e r j a n t a i - i l t a n a.
T r i Forsey on maamme perustuslain e r i k o i s t u n t i j a . Hän sanoi
p ä ä m i n i s t e r i Kohartsin v i h j e t t ä , e t t ä O n t a r i o k i n voi m e n n ä omaa
l a i n a a n e l ä k e a s i a s s a , " o n t a r l o l a i s c k s i s e p a r a t i s m i k s i , m i k ä on sekä
t y p e r ä ä että v a s t e n m i e l i s i ä ".
(Juehecin aikeista pysyä e l ä k e s u u n n i t e l m a n u l k o p u o l e l l a , tri
F o r s e y sanoi: "({uehec on erikoisasemassa s i k s i kun se on p ä ä o s a l ta
r a n s k a n k i e l i n e n "maakunta"ja-haluaa toimia erikoisesti ranskalai-S-t
a n a d a l a i . s e e n m a l l i i n . ,
.".Mutta jos Ontario jäisi suunnitelman u l k o p u o l e l l e se olisi
ainoa e n u l a m i i n k i e l i n e n maakunta, joka n i i n n i c n c t t c l i s i ."
koskaan maksamaan siirtomaaher-; e t t ä m a i s t o i n s i t ä k e i t t i ö n komerossa
r u u t t a j i e h .syntejä, t e h t ä k ö ö n p ä ne i olevaa y i e r a s k a a k k u a ja e t t ä loppu
v a i K k a Y K : n nimissä, sanoo Majev­s
k i . • ,
K a i k i l l e pitäisi olla .selvää, e t t ä i —-— , , •",
k e i n o t e k o i s e s t i : a i k a a n s a a d u n j a v a i l ^ TURISTIN RUOKAA
la perustetta o l e v a n - N e u v o s t o l i i t o n ; Sattuipa tässä ä s k e t t ä i n . e r ä ä l le
• v e l a l l i s u u d e n k ä s i t t e l y s t ä ei voi 1 suomalaiselle t u r i s t i l l e , joka oli
o l l a puheitakaan, vielä v ä h e m m ä n Espanjassa ja meni e r ä ä s e e n ra- .
j o s t a k i n "kompromissista" tässä vintolaan, e i t ä h ä n e n teki m i e l e n sä
asia.ssa. Majevski k i r j o i t t a a . Ne ovat j p i h v i ä.
y r i t y k s i ä v e t ä ä .\euvostoliittomiL- Pihvi, h ä n sanoi t a r j o i l i j a l l e.
; kaan t o i m e n p i t e i s i i n , jotka tapah- — Yo no comprendo.
I luivat Y K : n p e r u s k i r j a a k i e r t ä e n j a | — P i h v i , piff. bifsteck . . . suo-_.
1 • — : - — : — r - - - — - ' • •,,—~ I m a l a i n e n y r i t t i.
KICaTai«s:ui irraTji 'aihiiHav><Ss l — " ° c omp r e n d o . , ^.^^^.^ suomalainen otti paperia
;.A\VlCkauSsa | ja p i i r s i s i l l e l e h m ä n kuvan. Tar-
' B e r l i i n i . — S e i t s e m ä n i h m i s t ä sai | j o i l i j a k i i r u h t i ulos ja tuli hetken
j surmansa j a kymmonen loukkaantui I k u l u t t u a takaisin.
! / A v i c k a u l a i s e s s a rakennuksessa äs. j . H ä n ojensi t u r i s t i l l e lipun h ä r k ä -
j k e U ä i n sattuneessa r ä j ä h d y k s e s s ä , j t a i s t e l u u n.
1 j o n k a uskotaan aiheutuneen kaasu j
1 vuodosta ilmoitti Itä Saksan uu-j
t i s t o i m i s to vVDN, Ilmoituksessa sa-
! nottiin lisäksi, että y k s i nainen 011
i k a t e i s s a . " j
— Muistiko lätisi sinua testa-m
e n l t i a laatiessaan?
— Luultavasti, sillä en saanut
d o l l a r i a k a a n .
PÄIVÄN PAKINA
TASAN El KÄY PIISPOJENKAAN LAHJAT
Viime maanantaina ticdoitettiin Seit.eman valkoihoi.sla ,>appia m c - l:unrpiniset ku.stannuk.sct tai.stelus- lislaula.se.ta, voidak.seen siten a^^^^^^^
ack.sonville.sta, Mi.ss.. e t t ä kaksi pii.s- n. myo.s ylui.s.sr. kahden neekerin taan. jonka avulla ho pyrkv.at kuu- ^ 'r"^'^'"^" '^^^^^^^^^
aa Oli pääsiäi-spyhinä ajettu' koirien kan. . a ^ m a a n kirkkoon jn l.oi.U "1:':!:^^^^:^ V^' Ja
\y,v,\
l a i l l a poi.s "Herran. huoneesta;' ja vastaan, •no.slettnn. .syytös neekerien
.seit.semän pappia vauKittu kahden s i - kan.s-^a "velj-^ilemisestii" ja "toi.stcn
kalaisen mvnodistlkirkon asettuessa-, alueelle...--tunkc.utiTm.isc.sta"!
rien nrvo.-.ta kirkko-omaisuutta
troUiinsjk
Torontnlaiset Serbian orthodok.si-s-
3kä maan lak«ja e i t ä Herran .sanaa Niiin poliitlineii tiiaiitumus jyllää S:MI kirkon kannattajat o l i v a t . u u t i s -
uhniaten•poikkiteloin'-eri rotfujen' yh- täivdellä- voimalla rajan oteläpuolcl-• tJetpjen....mukaan, •maksaneet - t ä m än
di.stämi.stoiminnan tieilc. l.ahiit.iius-kovai.'-ia vastaan, jotka .sat- julon asian cdi.stämisek.si $5.00 iUal-
Maalhkkona ()ln:nm'j hieman niiis- luvat ymmärliimaiin Raanialluann li^laulasesta..
tä a.sini.-^ta ci)ns •lvillä, mutla kaipa niin, e i t ä Jumalfi loi kaikki ihmiset Edelleen torontolaislehtien
Jacktonvlllen
i h o l s e i rotu.sy
lehtincet siitii, elfii taivaassakin on .saneen mc
doksis?n kirkon johto ei ftyökkää.
koskaan 'avoimesti kommunismia vaii-i
. i a n . TOsiaalta kirkon johto v ä h e k ­syy,
kommunismin vaaraa, h ä n valit­taa
miltei itkien.
S i i s ken tahansa ei huuda y ö t ä jft
p ä i v ä ä siiu jraahdpssa "kommuriis-i
n i ä vastaan" ja "kommunismin
vaarasta", h ä n • on näiden piispojen
m i e l e s t ä "kommunisti", varsinkin s i l -
k o n - paikastaan sivuutetuksi _ t u l t u a a n jpj,^ "syytetyillä" on-ollut j o t a k in
y r i t t ä ä oikeuslaitoksen avulla piiasta . t e k e m i s t ä h e i d ä n l e i p ä p a i k k a n s a me-käsiksi
entisen kirkkonsa "miljoonien ,i(,(yltcen kanssai
dollarien arvoi.siin omaisuuksiin' ,ku- sivumennen sanoen, piispa D i o n l -
ten torontolaislehdet kertovat. sijie ei m e n e t t ä n y t kirkossaan l e i p ä -
Millä perusteella n ä m ä arvon piis- paikkaansa sen vuok^, e t t ä h ä n oli
p a l v o v a t sitten julistjmeet .serbialais- "kommunismin vastustaja", vaan sik-kerto-
ten orthodoksien Pohjois-Amerikan si, e t t ä h ä n oli "muodostanut oman
n lumlpuhlnat valko- .-ndustan ia ihonviiristaii. i huolimat- mau mukaan .serbialaisten orthodok- kirkon "kommunistien kirkoksi"? Ei hajoitusryhmansa kirkossa^. H a n jar
.syrjintiipiispat ovat huo- ,a "omak.M kuvak.^een", Sivumennen -^sesta kirkosta Yhdysvalloissa eron- ainakaan sillä perustee la. etta k n - oppositioon seh j ä l k e e n kun m^^^^^^^^^
i i i i , eitä . a i v a i . . . i k i n on ..incen me nostamme niin yk.sinäi- nutta r y h m ä ä .lohta kaksi piispaa - kon johdo.s.sa ohsi j ä s e n k o r t t e j a kan- ^ " f " ^
oma r ä h j ä i n r n jn kolkko nurkkaus s y v d . s . ä kuin julki.sestikin hattu- nicnlMje Miliovjevich j a Iriney K o - tavia kommunisteja! kn-kkoon kolme uutta piispaa^ K a ^ -
vaccvich -- kummatkin L i b e r t y v i l - Eihän siinä tarvita sen paremmni ki nama uudet piispat ovat asuneet
unui.Tiiii.., mi.ssä hoidun täytyy reuhkaamme kaikille valkoihoisilU. --- . • , . ... .. , , , „ „ „ : , „ „ T » . » , ; ^ , - ^ A, v . o . . j « , o o c n «i
. i l l o i n kun herrat valkoihoi.set piispoille jn papeille,-jotka joutuvat Iestä, 111. ja heidän riitansa ä i t i - jasenkort eja kuin jarkeakaan kxm ^.'»^«"/^fj^^^^^^^^^
snitrelevnt harppujan j a y l i s - hmi.svstävälli.syytensi, perusteella ro- kirkon kanssa ei ole m i s s ä ä n mieles- pohittise.st. vnrarikkoutunut aanoi- f^^^l^^^^^^^
. ' : . • • • i „ „ t . . » „in;; ctr> ll oeiiimY iaoai • vvnacsttiumsttnaljfaiinitstan ""kkfoi mm-- ' kk nommmmuunnii.ssttiiyvhhtteeyv kk.ssiissttän" , . mm uu tt tt aa nn yv tt
he ovat joutuneet poliittisesti puhuen
sekä tervattavik.si e t t ä h ö y h e n n e t t ä -
mustaihoisillc,
olin siUol
'lävät-LHDJan-.lkui.st:n•'kunnian'!.. .•' - .•./.("usvriintilä'--. .liarra-sfävien pii.spojen sä u.skonnollista laatua, sillä he kum- .kei.sto .
M a i n i t u n uulisticdon mukaan oli ja parittajien kirottaviksi. matkin pitävät entistä kirkkoaan muni.stiksi' tai amak.n kommuni.s
G a l l n u a v Mrmorial-kirko.sta ajoUii ^ * "hnrhaoppi.sena" .siksi, etta .se muka tiseksi . , . ., •
pois piispat James Mathews ja C h a r - P.hjois-Ameriknn serbialai.skirko.- .peuraa BelRradin kommunistien Iin- Nnnpa kerrotaan esim. pi.spa I n - viksi.
les Golden siksi kun ho m e n i v ä t yh- Sd n ä y t t ä ä .sen .sijaan olevan nsiat jaa! -
dcssä mainittuun. "ainoa.staan" vai- .sillä . t o l a l l a , että äärilnantumu.sta Ja - mikiili porvarien u u t i s t l e t ö l - n k a n • -cn^c-n *„„.i>fni„.,of „»c
koihoisill-. varattuun "pyhättöön" edustavat pii.pnt. jotka «vnt .saaneet hin voidaan tällnisi.csakaan a.sioissa kukon johto klellaa .syytökset kom- na oma.suuks a tavoittelevat p i s -
. -»P Golden on nelkeri, j , m a t k a p a . s s i n ih e r „ k i r | a n kirkkon,., lu.ttaa t- Torontosta löytyi peräti munistien hallinnasta k>rko.ssann pat uleva kommunM^^^^^^^
ka kan^.sa spuni<-, te,l pm,i nen samaV« .sa n ä>. a .m i.e h, c i v• vi, roi.s , a/ , o„ il ii„v„ait ki.ä;:y„n„,e.rettf. '<UioKni .«seetili.-iiiissrt.oi .lsetrihoiHnnlaaiit.tin. i uori ilmhondi -omks. i - Mu a — .1a ta.ssa se k i v a ",m u t t a ii.skollaan autua iks i — mi k ä l i h e i d ä n ^ri^ZZ^mnUcl.i,:Z ;oronto.s.sa rahankerä.v.smatkalla. eU sen kirkon kannattajan, .jotka oli- onkin - - selitti mainittu pi.spa. Poh- u.skonsa ke.staa loppuun s a a k k a^
voisivat .scuralai.siueun mak.saa vaL valmiina muk.samaan .$5.00 l l l a l - jois-Amenkan serbialaisten ortho- - Känsäkoura.
n\?yn m y ö n t ä n e e n , e t t ä Pohjois-Ame- Niin, kaipa n ä m ä oman kirkkoaan
serbialaisten orthodoksisen hajoittaman ryhyneet ja ,niiden suu­rin!
lii
f