Vapaus, February 25, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, helmik. 25 p. — Tuesday, Feb. 2S, 1958
V AP A U S
^ . Ubm
Nor. 6. 1917. :AlttNklnd
illdlSatardaTs by VfiMtts
^ " at 109^102
TelepboneB: Bill. Qtflo» 08.4-4964;
Bdttorial Office 06.4-428$. Ittnager
Taas '^puhdas'' Imoleoiia
Heti torstaisen uutistiedon jälkeen, että Yhdysvialtaih pit­kän
matkan dhjus Atlas oli kokeiltaessa tussahtaniitk^^^
^nhenldn, saiiHme perjantaista radiouutista kaiittia tietää,
*että Yhdysvalloissa on loppujen Ibpuksikm saatu kehitetyksi
|se paljon puH^naihetta antanut "puhdas" yifetypoimni.
Nyt voimme siis huokaista hdpoitTifcs€st«i ja kilttiä Wash-
^ngtonissk olevien herroja suurta viisästusta silitä, ettei ih-oniskuntaa
tuhötakaan niillä "Ukaisillä" ftarkemmih sanoen
'brittiläisillä!) vetypommeilla, sillä YhdysvatUöiäka 6n liyt
^^öÄtu k e h i t e t y k s i ' •
"Puhtaalla" vetypommilla el tieitenkaän tirkoiteta mi-iaän
leikkikalua, vaan sellaista laitosta, jqk^ tappaa kym
imenjättthansia ibJonlsiä kertakaikkisesti "saastuttamatta" hel-
U rädiqaktiiviseUa^"liJealä^ Tiedemiesten keskuudessa on
IcyUä ilmaistu sellaisiakin käsityksiä, eittä puheet '"piihtaasta"
; ye^pbmmista on "hokkus-pokkiis-hölynpölya" äi jotakin
: «ämanlaista, jos puhuttaisiin "kuivasta" vedestä. Miitta jos
, i)lisi niinkin, että voitaisiin "puhtaita" vetypommeja ^ralmiÄ-iaa,
niin eräänlaisena ongelmana on kuitenkin niiden suuri
iäppbvoima. Vähän saa ^miiskunta tohdutusta siitä jos seano-iaan,
ettei sitä tuhotakäan "likaisilla" vetypommeilla, vaan
^puhtailla" sellaisiUa!
I Tämä vetypommin "puhtaus" on ilmeisesti saimaa suu­ruusluokkaa,
kuin oli sekin kerrassaan ainutlaatu^
teollinen toteamus, että ydinaseiden lika eli "tötnu" oh täysin
^vaaratonta, kun emme vain "hengitä sitä". Kain kerrottiin
3yashingtonista helmikuun 14 pnä lähetetyssä APn uutistie-tlossa
tästä kokonaan uusia näköaloja avanneesta toteamuk­sesta:
"Yhdysvaltain hallituksen julkilausuma^ tAydnnetSän
^ään, että jos ydinaseita joutuu tapäturiioatm, iie, v^^
Jiiheiittaa myrkyllisiä toniupilviä. Mutta se (hfiilitukäen lau­sunto)
selittää, että tämä tomu on vaaratmtft (barmless) ellei
sitä hengitetä . . ."
^ Kaikki nerokkaat suurkeksinnöt ovit loppujen lopuksi
^yvin yksinkertaisia! Niin myös tämä Viimeiidii. Jös esi-xnerkiksi
Canadan alueitten yli ydinasels£ti£8ii;leiiiäyä aonte^
fikkdlainen lentokone sattuu putoamaan'joko {Vancouverih,
~7&rö&tmi, täi vieläpä Suc^
lurma aiheuttaa — kuten on nyt viira]lik(^ ^^aslungtoiQ^
inyönnetty — myrkyllisää tomupilviä.
jytään hätää^ sillä me voimme "puolustau^^ naitii my^
^|isiä tomupilviä vastaan siten, että emme. yksilikertaisesti
Bengitä! : ^ •
Selittämättä jää väin se, että rhiteti voidaan hengitystä
vuosikausia, kuten sanotaan tfiUalsfeii myrkyllisen
Mitä muut sanovat
an esimerkld X<H^efMS^
. N in Nyt ne "pahat kiinalaiset" jälleen "myrkyn lykkäsivät"
ilifaöittaessaan viime viikolla, että kiinalaiset vapaaehtoiset
yi^daän viimeistä mi^tä myöten pois PbhjcMS^lKorieasta, ja
että" heidän, mielestään yhdysvaltalaisten ^itäiisi menetellä
samalla tavalla ja lähteä kotiin Etelä-Koreasta. . >
i!..Käytännön kannalta katsoen tämä tarkoittaisi sitä, että
Kor^a jätettäisiin lopultaldn korealaisille. Ja. joS; Kc^M _jä-tättlUsiin
koreälaisillie, hiih me saamnie ctlla :vteutt^ne^^^^
siitä, ^ttä korealaiset löytävät fennen pitkään k e ^ t . n l a a i^
asteettaista yhdistämistä varten. Nähtäväksi vain jää, miten
suhtautuu tähän ehdotukseen Yhdysvallat. :
- i Kuten muistetaan, Yhdysvaltain ylipäällystö julisti jokin
aika sittän, että viis he veisaavat välirauhasopimUksöi sää-
' döksistä, jotka kieltävät kumpaakin osapuolta Koreassa ryh­tymästä
varustelukilpaan. Amerikkalaiset kenraalit esiirity-vät
ikäänkuin he olisivat sekä syyttäjiä että lulomäreita, joi­den
ei tarvitse lainkaan kuulla toista öss^uolta. Heidän
mielestään riitti se kun julistettiin^ että Kima ja Pohjois-korea
ovat muka rikkoiieet välirauhasopimiiksia. Näin yk­sinkertaista
ja suoraviivaista on ValtiosihtiBÖri pullesin ulko­politiikka!
Ja tällaisen suoraviivaisuuden tuloksena ilmoi-teiliih,
että Korean välirauhiasöpimuksesta piittaamatta Yh­dysvallat
aseistaa Etelä-Koreassa olevat omat ja Syhgman
Rhöen sotajoukot "kaikkein nykyaikaisemmilla" tepJK^- ja
tuhovälineillä, vain sillä perusteella että Kiina on varustanut
''nykyaikaisilla välineillä" Pohjois-Koreassä olevia vapaaeh-
4;^aan.
rOletta^ argumentin vuoksi, että Kiinan vapaaehtoisten
Koreassa aseistaminen olisi "oikeuttanut" Yhdysvaltain puo­lelta
jopa välirauhasopimuksen säädöksiä rikkoen Etelä-Ko­reassa
olevien sotavoimien varustamisen "nykyaikaisilla
aseilla", niin totta kai saman ajatuskaavan mukaan on yhdys­valtalaisten
koottava nyt kimpsunsa ja kampsunsa ja lähdet­tävä
pois Etelä-Koreasta, koska kiinalaiset lähtevät pois
Pohjois-Koreasta!
Pohjois-Koreassä arvellaan olevan noin 200,000 kiinalais-
^fbrvapaaehtoista. Kiinan pääministeri Chou En-Iain antaman
jgäityteen mukaap häiden vapaaehtoisten kotiuttaminen al-
:kaa heti ja se tulee loppuunsuoritetuksi vielä tämän vuoden
;loppuuh mennessä.
^ Tässä yhteydessä'on erikoissyy huomioida kaksiiseikklaä(:,
: Washihgtonissa oh tähän mennessä suhtauduttu ilmei­sellä
tyytjroättömyydellä ja kylmäkisköisuuddUa tähän-siir^-
5toon. Valtiosihteeri Dulles on tähän mefine^a ollut vaiti,'
^mutta häiien apulaisensa ovat yrittäneet saada julkisen sanan
rpalstoille joitakin sellaisia lausuntoja, ^oicjim ppri^
^tldsiiii jöt^ikin vedotavsiihen, ettei amen^
Isövi ^ l e ä pois Et^-leäiHsiasta^lWkka k ^
äin jÄIs PöHjoisJCi^^ > 'f
_ Toisaalta Kiinan. hällitiis korosti nimenomaan^., että, täjä
vapaaehtoisten kptiuttamispäätöstä ei pidä länn^säftiiikita
'Kiinan heikkouden merkiksi" siinä nueles^,^että|ll(hdettäi**
^^siin u u d e l l ^ sotaseikkailujen tielle sillä^-TnasöteJo^
; •-; :Meidan mielestämme olisi vain öikeUS ja kohtuus, että
';;kaikki ulkomaalaiset joukot siirretläisiih x»M niin^ E^^ kuin
^Pol^cns-Koreasta. JättamäUä korea korealJusjQ^^
^*|pi|muttomasti kuul^^ voitaisiin lieventää jäniu^i^llannetta
rxoi^män sillä kolkalla ja samaUa~ i ^ h l ^ t6imeiq>iteis
^orean asteettaista yhdistämistä varten, mitä kaikki pät^
'xioottiset korealaiset ilmeisesti haluavat.
KANNATETAAN
; kanaalisissa IdliMauissi
nadaa edustavat l^iildd; t i i ^ ^
saavat jdssaldn muodot ohjeita,
etti he ovat t&nän inäam IShettUSitS
ja että'heidän tulisi sen vuotti
i[ilyttSö^ä herriterja urheilumies-t^
n^tavj^in. faajasia onkin, ett|i
se on arvokas neuvo ja me toivom­me,
ett9 Whitby Dunlops jSSkiek-kojoukkue
ottaisi sen huoäiloonsa.
HeidSn yhtjMnpttonsa ruptsala^^^^
ja amerikkalaisten kanssa eivät ole
millään tavalla nostaneet Canadan
mainetta ulkomailla.
Syystalvella Canadassa vieraillut
Moskovan joukinie bfi yll&nainituii
vastakohta korrektissa-ja asiallises^
sä käyttäytymisessä. Joka .tapauk­sessa
me haluaisimme Dunlopis-joukkueen
jäsenten muistavan, että
he ovat todeUa lähettiläitä. HelUS
on erinomainen maine jäälciekon
pelaajina. He voivat lisätä paljon
loistetta tähän maineeseensa nou­dattamalla
euroopp^aisia pelisään­töjä
kuin halkomalla vastustajiensa
pääkalloja, -r- Globe and Mali.
Vaaleissa kysymys politiikasta
eikä vaiff pefidöfiällisuudesta
YLEISÖN
KIRJr
VAALIEN KTNNTKSELLA
Nyt kun v a ^ t ovat taas ovella
niin ni^ä valetaan kannuja puolin
ja toisin. Olen tehnyt omia huomioi-tani^
jekä kuullut keskusteluja en­nen
vaaleja niin Suomessa kuin Ca-nadassakin,
ja näistä ön käynyt i l ­mi
hyvin monenliainen katsantokan­ta.
Sellaisetkin ihmiset, jotka ovat
hyvin lähellä työväenpiirejä, ja siis
luulisi ajattelevan syvemmin, ovat
sanoneet etteivät mene äinestSmiän
kun ei ole omia ehdokkaita. Tai
olenpa kuullut "tulipalokonununis-tin"
sanovan äänestävänsä äärim­mäistä
kokoomusta ennenkuin so­sialidemokraatteja,
kun ei kerran
kommunisteja ole äänestettävänä.
Tämä on mielestäni ^^^b*in, samoin
kuin sekin ettei mennä viivaa ve­tämään
ollenkaan. Eivät ne äänten­laskijat
sitä tiedä, tai välitä onko
ääni tullut vakaumuksesta tai pil­kalla,
kaikki viivat merkitsevät lisä-ääpiä
jos ne ovat oikeaan paikkaan
vejdf!^ äänestyslipyiijÄmavaltalnen
täyttäminen taaii vie . sin Ilman
muufa hyljättyjen 'joukkoon.' Omas-iUt
puolestani fAek sitä mieltä, että
kaikkien oUs^||kn^tetUvS jä
yäen.mielisteif y^l^lot^^^^^ omaa
itj^ti^kantaai^iijHustayi^ > siitä
; l,n>(^raalipuolueeii jö)^t«4a Lester
I*ei^rson n. viikko, sitten,alkoi ve-dbUi
rauhan
tahtoon.; ^ T, i
Me emme vitti ienäS saitioa, että
kaikki puolueet välttävät puhumas­ta
rauhankysymyksestä. Peajrson
puhuu siitä ylitsevuotavastL Mutta
han sivuuttaa ne käytäiiiiolliset eh­dotukset,,
jotka ppistaisiyat atomi­sodan
vaaran.
Hän on vain korostanut, ettäca-nadalaisten
olisi päätettävä että voi­ko
hän tai Diejtenbaker toimia me-n^
ty^sellisemmin maailman rau­han
säilyttämiseksi.
Näin ollen meidän olisi valittava
Egyptiä vastaan tehtyä hyökkäystä
kannattava Diefenbaker tai Pear­son,
joka oli eräänä, johtavana ark­kitehtinä
kun Pohjois-Atlantin sota-liitto
muodostettiin.
Kuten Pearson on itse selostanut,
he Ovat.kaksi miestä, joilla on sa­mat
ajatukset maamme ulkopolitii­kasta.
Liittovaalit eivät kuitenkaan
' muodostu suosikkikilpailuiksi, vaan
kysymyksessä on kummankin edus­tama
politiikka.
..Pearsonin ystävä. Tonmto Daily
Star on yrittänyt auttaa selostamal­la,
että Diefenbakerin ominaisuuk­siin
kuuluvat loistavat eleet ja on­tot
lupaukset, kun sensijaan Pear­son
on suuri valtiomies.
Totta on, että Diefenbaker on se
sama mies, joka joku viikko sitten
matkusti Winnipegiin ollakseen
läsnä kansallismielisten ukraina­laisten
kokouksessa, missä hän suo-siUeU
"vapaushyökkäystä" Ukrai­naa
vastaan. Ulkoasiainministeri
Smith on esittänyt samanluontoisia
puheita.
Mutta toisaalta Pearson on selos­tanut
haluavansa kansainvälisen
jännitystilanteen lieventämistä, et­tä"
vapausyaatimidcset rautaverhon
takaisissa maissa pääsisivät kukois­tamaan
ja vihdoin johtaisivat Venä­jän
miljoonien orjuutettujen va­pauttamiseen".
On vaikea tehdä sen
loistavampia eleitä ja ontompia lu­pauksia.
Tosiasia on, että sekä Pearson et-
K l i l . Nelson Clarfce
makas Gen4i|d JUotorsin osasto No.
222^ on ryhtynyt vaalikampanjaan
Starrin syrj^äyttamiseksi. Osaston
johtokunnan jäsen John Brady on
nimitetty CCF.n ehdokkaaksi ja jo
tällä kertaa osasto - on myöntänyt
$5,000 hänen kampanjansa tukemi­seksi.
FARMAREILLE LUPAUKSIA
Diefenbaker on puhtmut eri puo­lilla
kotimaakuntaafasa Saskatche-wania
selostaen farmareille, että
hän on täyttänyt kaikki heille^te-kemänsä
lupaukset.
Johnin muisti on kuitenkin hor­jahtanut
pahasti hänen ollessaan
pääministerinä 8 kuukautta. Hän lu­pasi
farmareille tasasuhteisia hin­toja.
Sensijaan parlamentissa hy­väksyttiin
laki, jonka mukaan far­mareille
taataan pohjahinta, joka
on 80 prosenttia kuluneen 10 vuo­den
keskimääräisistä hinnoista. Se
käsittää yhdeksää farmituotetta,
mutta vehnä, kaura ja ohra jäivät
sen ulkopuolelle. Tämä pohjahinta
on nykyisiä hintoja alempi ja ny­kyiset'
hinnat eivät ole tasasuhteisia
teollisuustavarain hintojen kanssa.
RAAKA-AINEIDEN
SUOJELEMINEN
Pääministeri on myös puhunut
luonnonvarojemme suojelemisesta.
Niitä el pidä lähettää ulkomaille
n i i s t i mielii^d^vi^ivit^^^^^^
aiattele sanialli- tayaaf^ Sei^teld^^
hajaääniä, josta>^as ' laäeFestäni
oBdi'paljon suyreinpi hyöty kuin
Sitiestamättömyy^stiL On paljon
selläiisia ihmisiS .jotka äänestävät
vain jpuoluetta jonka .Araiihasti tie­tävät
voittavan,]: sekä henkilöä joka
yht$Vvarmasti I^[>äisee kilpailussa,
siitä huolimatta mitä mielipidettä
itse ovat..
Tuli mieleeni että nyt kun on vie­lä
aikaa ennen vaaleja niin tekisim­me
hyvän työn jos tästä asiasta kes­kustelisimme
sulassa . sovussa Va­pauden
palstoilla. Luulen, että Va­paus
mielellään lainaa pidstatilaa
lyhyille mielipideilmaisuille. Siitä
olisi oppia ehkä monelle. Itse puo­lestani
lukisin mielelläni parempi-tietoisten
selitystä, tämS oli vain
kuin alustus asian ^ i l l e ottamisek­si.
Äänestäminen on äiiioa tapa
meille pikkuihmisille saadaksemme
äänemme kuuluviin, toinen on liak-ko,
mutta sitä on J^önb t^hdä jos
on työtön ja tyÖttomiS foin liian pal­jon.
Siksi keskustelkaamme näin
lehden välityksellä osataksemme ve­tää
viivamme oikeift sekä yhteisek­si
hyväksi. YstävyyAellä — L . P.
Mielenkiintoinen
iuenfo Canadan
potijolan asioista
Toronto. — Yritän hieman kertoa
näkemästäni ja kuulemastani. Kä­vin
nimittäin R. A. J . Phillipsin
B. A. luennolla. Luentoaiheenaan
oli "Arktiikan äänet ja nähtävyy­det".
Luennoitsija on liittohallituk­sen
Pohjoisten asiain ja luonnon-
... ^. . ^ . . . resurssien departmentiri arktiikan
tä Diefenbaker ja heidän puolueen- jaoston johtaja
sa seisovat rinnatusten yrittäe^^ Miltei heti luentonsa alussa pu-estää
sosialismin v ^ ^ on h^ja osoitti miten venäläiset ovat
!^.!?-^" J^-}'?'**^"' kuluneen käyttäneet arktiikan alueita hyväk­40
vuodiän' aikana, seen, lukeutuen siihen myös tieteel-f
He kieltäytyvät tunnustamasta to­dellista
. vaaitsevaa maailmantilan­netta
ja bylkfiivit rauhallisen rin­nakkaiselon
mahdöllisikudet kapita­listi--
ja sosJalistiiHaiden. keskeii,
niikfi on ^jfeäräsähteflä S ^
poistainiseksL ; • v^^^^
WiinÄt»E^;'-?v. .
"TASAANTUMINEN"
Toista viikkoa sitten työministeri
Starr vakuutti lähtö miljoonalle
työttömälle-ja heidän perheilleen,
että työttömyys alkaa tasaantua.
Hän jatkoi sitä sainaa suuntaa kuin
hänen apulaisensa Haloney, joka ai­kaisemmin
vakuutti, että tilanne
paranee kevääii tullessa.
Stariin omassa vaalipiirissä
4,000 työtöntä kulkee katuja ja työ-väenluke
ei ole kovinkaan kiinnos­tunut
hänen tasaantumisteoriaansa.
United Auto Woi±ers union voi^
Ujuliliin
NL poistaa
41,000 m i ^
Berilinl. — Neuvostoliitto poistaa
Itä^Saksasta 41,000 miestä, «iii It2-
Saksassa olevien neuvostojoukkojen
komentaja kenraali Saharov kerto­nut
Itä-Saksan uutiStoimistoDe
ADNUe.
Tämän joukkojensupistukseii jiO-keen
Neuvostoliitto on Saharovin i l ­moituksen
mukaan^ poistanut Itä-äaksasta
kaikkiaan 100,000
siitä lähtien, kun NLn sotilasosas­toja
sijoitettiin maahan. Supistuk­set
kuuluvat Neuvostoliiton puolus-tiiSvoimien
plehentämiseen 300.000
miehellä, niistä tehtiin i ^ t ö s muu­tamia
päiviä sitten.
pölyn oleilevan siellä, minne
sitä pääsee joko vahingossa tai
tarkoituksellisesti?
Jonnin joutavaa lorpötystä
ovat puheet "puhtaista" vety­pommeista
ja "hengittämisestä
pidättymisestä". Niiden tarkoi­tuksena
on harhauttaa vaka­vassa
asiassa pahaa aavista-mättöima
ihmisia.
parempi olisi, että ryhdyttäisiin
tosimielessä etsimään keinoja
miten voidaan upottaa meren
syvyyksiin kaikki ydinaseet —
olkoot ne tehty missä mäasSa
tahansa.
Port Artbiir. — Ensi kesänä pi­dettävien
liitto-, laulu- ja soiUojuh-lien
järjestelystä ovat vastuussa
kedoiselimet Torontossa ja sen
vuoksi täällä toimeenpaneva juhla-komitea
^ ole voinut vielä paljon
tiedoituksia hommistaan antaa.
Mutta nyt voidaan jo varmuudel­la
tiedoittaä, että on hankittu sun-nimtai-
iltanä pidettävää suurta kon­serttia
varten Port Arthurin luistin-areena,
johon mahtuu juhlavieraita
useampia tuhansia:
Kun rata- ja kenttäurheilukilp»-
lujen ylei^uiiniteinUiJa lauIukuoK
rojen ohjelmat edtetULi, niin oili
harkinnan alaisena kahden suuren
konsertin järjestäininen juhlien yh-teydesidl,
koska tisitettiiii etteivät
kaiU^Ube,oikeuksiinsa muuten.
Kaliden päivin tlqrteisten rata- ja
kenttiuiteiluUlpailujen ohella kat­sotaan
inabdblliseksi Iskun puistos­sa
ainoastaan lauluvöimien — s.o.
kaikkien kuorojen — yhteisten esi-tyksieh
sovittaminen. Siksi näytti
välttämittömältä kahden konsertin
järjestäminen,: jotta voidaan sovit­taa
kaikkien kuorojen esitykset
erikseen, .urheflynäytteet. kansan-tiinlitit
yiii. Matta sitten katsottiin
myöskin tibk<^^^k^^ illan näy-t^
lffliii ^ttlteiMiMMi iuUaln yHtey-d
e s ^ Näin jouddttiin supistamaan
kiuMTpjen esityksien lukumääri Ja
lopullisd^ sofutinukseksi onldn tul­lut,
ettil pidiitiSh väin yksi suuri
konserttitUaisdtfs kaalilla. Jossa on
riittävästi tilaa Jirvienpiibi subma-laisten-
oheUa-ji8nnen-ja4din cana-dalaisten
sekä etdin yhdj^svalta-laisten
snöinalafsten juhlavieraitten
natitinnoliuielle osaiUstuniiseUe.
Näytelmisti ja sen esityspaikasta
ei ole yleUl lopullisesti idätetty,
timtta nll^tlvlsti se tapabtuii hyvin
pian. Nuorten karkeloimiselle ja
taajqittamiselle kiinnitetään eri-kbishiibmiö.
A t H .
liset tutkimustyöt. Toisaalta arktii­kan
alue on Canadassa ollut miltei
hyljättnyä. aivan viimevuosiin
saaklra..- On tehty kerrassaan liian
vähän^^pbhjoisten alueittemme luon-nbiirikkauksien
kehittämisen ja
siellä elävien eskimojen avustami­sen
hyväksi, selitti luennoitsija.
. Saimme myös levyjen välityksel­lä
kuulla eskimojen laulua, sekä
kaukaisen pohjolamme myrskyn ul­vontaa.
Elokuvista näimme eskimo­jen
elämän yksinkertaisen puutteel­lisuuden
ja samalla myös hieman
valon pilkistystä — uuden koulura­kennuksen
opettajineen ja oppilai­neen.
Lopuksi näimme juhannuk­sen
aikaisen kesäyön auringon hoh­don
ja jellen ole väärässä, sieltä
kuului .myös kurjen ääni. Kesä on
todella kaunis Canadan pohjolassa.
Pohjolan asukkaat varmaan toivo­vat,
että olisi' ainainen kesä!
Kuulija tunsi selvästi, että luen­noitsija
rakastaa pohjolaamme ja
pitää sen kehittymistä sydämen-asismaan.
Yleisön voimakkaat suo­sionosoitukset
osoittivat myös, että
kuulijakunta oli samaa miieltä hä­nen
kanssaan. Omalta kohdaltani
toivoisi hänen saavan riittävästi va­roja
ja moraalista kannatusta pohjo­lamme
kehittämistä varten, jotta
voisimme menestyksellisesti kilpail­la
suuren pohjoisen naapurimaam­me
kanssa sillä alalla.
Pohjolamme pitäi^ kehittää ja
rakentaa varakkaaksi alueeksi ko­ko
kansakuntamme yhteiseksi hyö­dyksi.
raa'assa niuodossa, vaan on ne yal-
.inistettava tuotteiksi täällä työpaik­kojen
vai*aamiseksi Canadassa, on
pääministeri vakuuttanut.
Eräs luonnonrikkautemme on k i ­vihiili,,
mutta miljoonia tonneja tuo­tetaan
Vuosittieiin Canadaan, vaikka
canadalaisät hiilenkaivajat ovat joii-tilaana.
Entiset varakkaat kylät.
Drumhellerin laaksossa jä Crt)ws
Nest aluebllä ovat nyt haämukylinS.
Sillä aikaa kUn Diefenbaker pä-hui
Saskatchewanissa luonnonrik­kauksiemme
turvaamisesta, käivos-ministeri
Comtois selosti Calgarys­sa,
ettei voida heti tehdä mitään
lännen kivihiilitubtannon paruita-miseksi.
Hänellä oli jpnniidäiäia
toiveita, että kivihiiltä voidaan toi­mittaa
Japaniin, mutta ei riittävän
pian estääkseen monen kaivoksen
sulkemisen.
Hänellä ei ollut mitään sanotta­vaa
United Mine Workersin ehdo­tukseen,
että hallituksen pitäisi jär­jestää
niin, että canadalaista kivi­hiiltä
myytäisiin cahadalaisille ja
vähennettäisiin kivihiilen tuontia
Yhdysvalloista kahdella miljoonalla
tonniUa vuodessa.
CCF:N KAMPANJA
CC^:n johtaja M. J . Coldveell oli
myös Saskatchewanissa, missä hän
alkoi vaalikampanjansa Rosetown—
Biggarin vaalipiirissä.
Hän luonnehti farmiohjelman, jo­ka
antaisi farmareille kohtuullisen
hinnan farmituotteistaan ja samalla
hän osoitti, että maatalouskriisi on
osaltaan aiheuttanut vakavan työt-töinyyskrlisin
kehittymisen Cana­dassa.
Coldvpell osoitti, että on mahdo­tonta
toteuttaa käytännössä maata­louden
tasasuhteisia hintoja, eli pa-riteettihintoja,
ilman täystyöllisyyt­tä
eikä täystyöllisyyttä voida toteut­taa,
jos maatdouskriisi jatkuu.
Coldwell on myös kannattanut
200,000 kodin rakentamista vuosit­tain
sekä uusien koulujen ja sairaa­loiden
rakentamista. ^
Tähän mennessä sanomalehdistön
raporttien mukaan hän ei ole kui­tenkaan
ilmaissut kantaansa rauhan
suhteen, eikä hän ole tehnyt ehdo­tuksia
aseistuksen vähentämiseksi
sen enempää kuin aseistuskulujen
vähentämiseksi, mikä tekisi mabdoi-liseksi
hänen ohjelmansa toteutta­misen.
Monet CCF:n kannattajat oyat
huolissaan kun hän ei ole lausunut
kantaansa näiden tärkeiden asiain
suhteen, sillä kaikki muistaivat, et­tä
useimmat CCF:n jäsenet ja Cbld-well
mukaanluettuna, puhuivat par­lamentissa
jännitystilan lieventämi­sestä
sisältyen ehdotuksiin kor­keimman
portaan neuvottelut-
Eräät ;CCF:n ehdokkaista ovat
henkilökohtaisissa, puheissaan se­lostaneet,
että he kannattavat rau­hallista
ipHinakkaiseloa, mutta he
ovat välttäneet puhumasta aitä
vaalikokouksissaan kun puolueen
johtaja ei öle ilmaissut kantaansa.
Ru^fdaiielidddtaana Vancouverissa
Vancouverissa viime viikolla pidetyssä nimityskokbuksessa
päätettiin asettaa Maurice Rush (vas.) LPPai ehdokkaaksi
Vancouver Centre-vaalipiirissä. Rush on monta vuotta
toiminut aktiivisesti poliittisella alalla Vancouverissa. Ku-vassallrime
hän neuvottelee vaalistrategiasta Pacific Tri-btihe-
lehden toimittaja Tom McEwenin kanssa.
• • •
Vancouver. — Täällä äsken pide­tyssä
nimityskokouksessa nimitet­tiin
Maurice Rush Labor-Progressi-ve-
puolueen ehdokkaaksi Vancou
ver C?ntre vaalipiirissä.
Ottaessaan ehdokkuuden vastaan
Rush syytti, että konservatiivit ja
liberaalit ovat vastuussa työttömyys
tilanteen kehittymisestä Canadassa.
Hän osoitti, että liberaalien kieltäy­tyminen
\ kaupankäynnistä Kiinan
kanssa, Dullesin kylmänsodan poli­tiikan
seuraaminen ja Canadan ta-
• • •
louselämän alistaminen Yhdysval­tain
etujen mukaiseksi ovat tekijöi­nä
nykytilanteen kehittymisessä. Sa­malla
Rush osoitti, että konservatii­vit
ovat jatkaneet samaa politiikkaa
ja ovat alistaneet Canadan vieläkin
enemmän riippuvaiseksi Yhdysval­loista.
Rush osoitti, että hänen puolu­eensa
kannattaa edistysmielisten
työväenehdokkaiden valitsemista,
etteivät konservatiivit tai liberaalit
saa enemmistöä parlamenttiin.
lOO-YUOTISlUHLIA VMMtSFEllAAN
VANCOUYEIHN OSASTOSSA
Syntjrväisyys noussut ja
avioliitot vähentyneet
Ottawa. — Canadassa syntyi ja
kuoli viime tammikuussa enemmän
ihmisiä kuin vastaavana aikana vii­me
vuonna. Avioliittojen lukumää­rä
sensijaan oli alhaisempi viime
tammlkuusisa kuin vuotta aikaisem­min.
Tilastotoimiston raportissa sano­taan,
että viime tammikuussa syn­tyi
Canadassa 46,089 lasta kun sen­sijaan-
vuotta aikaisemmin syntyi
43,746 lasta. Kaikissa. muissa maa­kunnissa,
lukuunottamatta Ontarioa
ja Nova Scotiaa' lasten syntyväisyys
lisääntyi.
Solmittujen avioliittojen luku­määrä
viime tammikuussa oli 9.795
ja vuotta aikaisemmin 10,052.
Vancouver, B. C. — Täällä län­nellä
ön> ollut arvinaisen läm­min
talvi. Eivät ole edes lätäköt
jäätyneet joka sinänsä on osaltaan
paljon pästänyt pieneläjien läm­mityskustannuksia.
Pianhan tuo
talven selkä katkeaa koska olem­me
jo helm kunn loppupuolella.
Palkallisen järjestö-osaston kuu-vuotisjuhlan
merkeissä. Jäsenistön
oli huoneen täydeltä, puhetta johti
Heikki Kangas ja sihteerinä toimi
A r i Siven siis liudet toimitsijat. Jo
kainen kysymys sai p^i-usteellisen
keskustelun jälkeen oiköan ratkai­sun
koska se oli jäsenistön tahto.
Tulevieii. tehtävien tärk seikka
oli edes^ä|]ilkvat juUzdlisuitäet^ s^^
vuotisjuhlan merkeissä. Jäsenltön
innostus on korkealla joka sinänsä
takaa kaiken toiminnan menestymi
sen. Pojat rustaa näyttämöä asian­mukaiseen
kuntoon juhlanäytelmää
"Laulu tulipunaisesta Kukasta" var­ten,
Täytyy sanoa, mitään ei jätetä
sattuman varaan> siltakin 6n niin kO
mea, "jotta". Aune onkin ahkera
kaveri hän on jo ehtinyt näistä tou
hUista kirjoittaa. Voinkin vain yh­tyä
hänen hoksautukssensa, että
mielessä sopii pitää tulevat pääsiäis
tilaisuutemme, silloin nähdään pa­rasta
mahdollista. Vilho vastaa
näyttämön työn täysipainoisuudesta.
Tuli tässä mieleen se "Oskari"-kysy
mys, vuosikokous kyllä sen ajatuk­sen
hylkäsi, kuitenkin se tässäkin
kokouksessa taas en pulpahti esille.
Palkintojen jako kilpailuissa on eri
kysymys josta olemme kaikin yksi­mielisiä,
vaan toiminnasta olipa se
ininkälaatiusta tahansa ei sovi mi
tään "pokaalia" antaa, se veisi mel
dät pitkin kannlkkoa, synnyttäen
jäsenistön katkeruutta, sillä missä
on se mitta millä kunkin jäsenen
ansiot ^.yhteisen asian eteen mita
taani. Tämä tuli mieleen kun pojat
tekivät hiklhatussa työtä tuon tule­van
juhlanäytelmän lavastukseen.
Melll^iyijjkuin muuallakin kaikesta
työstä annetaan tunnustus ja se riit­täköön.
Suurin palkkiomme on se
kun tiedämme tekevämme työtä
työväenluokan asian eteen ja näem­me
sen kiilkenb^n eteenpäin. Jota it­sekukin
olemnie olleet siihen vie­mässä
vointimme ja k^kyjenime mu­kaan,
työn ilo qii vilpitöntä iloa. Voi­nen'
vielä jatkaa tunnustuksen an­tamisesta
meille lehtemme avustajil­le,
toimituksen taholta lausuttiin
lämmin säiiajote tietysti meit$ läm-mittikin.
Hiiiä^puolestanl tuosta an­taisin
ainakin jlitäpaljbn^^t^^
selle ;kidenpturistusta, yhdessä^ sitä
yritetään ja yl|tel^nasian eteen
tehkäämme iehäe^läjäm^^ vain
p t f t f a ö i ^ l l c * ^ ? ^^
tamnie laikinpiJioilin. Jokainen kir­joittaja
huomaa .kun lukee khrjöituk-sehsa
lehdestä, että s^ on tällä mat­kalla
hioontiinut, kenenkäs ansiota
se on Vili?
Elli ja Reino Saari on muuttanut
uuteen sievään kotiin. Toverit kä­vivät
heitä äieUä tervehtimässä, viet­täen
rattoisan Illan, herttaisen Isän­täväen
parissa: VKiitbs Illasta sekä
kaikkea hyvää uuteen kotiin.
Tuonen viikatemies vei Eino Ola­vi
Antillah, snnri ystäväjöukko oli
häntä saattaihaSsä viimeiselle mat­kalleen.
Vainaja osallistui aikoi­naan
järjestömme moniin tiehtä-ylin.
Luonteeltaan h i n oU irehti
ja Iloinen. Ku^essaan 48 vuo­den
ikäinen, siis parhaassa mie-hunden
iässä. Syvän kaipiauksen
jätti tämä äkUlihen poismeno hä­nen
vaimblieen Elntille ja poikan­sa
Ericin peilie^lle. Muita bmai-sla
oli Vancouverissa kaksi veljeä
jä oniaisia kotimaassa. LaiisUnune
syvän surun valittelumme tapah*
tuman johdosta ja toivomme o-maisille
voimaa keStSll sniiren su­runsa.
Midstbtiiaisnades^ laidoi-vat
Lisi ja kerttu hyvin kauiUisti,
josta kaonUt kiitokset. — Mökln-poika.
PÄIVÄN PAKINA
Penlikiurteilijoifie v ä M ö n väline
Varsinkin talvlurheUuun kiinty­neillä,
mutta samaUa kertaa kaikil­la
urhellukärpäsen pureman saa­neilla
kansalaisillainme on viime-aökölha
ollut paljon mielenkiintois­ta
luettavaa ja lisää on tulossa. Pa­lautettakoon
mieleemme, että Nor­jassa
alkaa "Kalevalan" päivänä, eli
helmikuun 28 päivänä, jääkiekkoi­lun
maailmanmesteruuskilpallut ja
Isiemme "tuhatjärvlen maassa" al­kaa
maaliskuun 1 päivänä hiihdon
maailmanmestaruuskilpailut.
Vihne päivinä on lehtemme toi-tehukseDe
tonöi nseite kiittäviä
laasdntoja Vapauden niiieilii-nätisista
ja jotkut kUtti^istä ovat
lavamcet panna toimeksi yksityi­sen
^eTi|yMyiitäyi3Mi'^Vapm^
hyväksi tUli he, kaluavat kalk-
Uen kaualaistenune pääsevän
osallisiksi lehdesti» joka käsitte­lee
nrkeanasioitakin asiaUisesli,
kuten he seUttSvit.
No, kiitos kiltUiroSstä ja hyvää
onnea niiUe "penkkKirheiHjoiUe".
jotka ovat näin vapaaehtoisesti tar­joutuneet
lehtemme levitystyön te-kijölksi:
Apunne otetaan klitblllsuu-
-della vastaan.
Meitä Canadan suomalaisia kiin­nostaa
kyvin läheisesti Suomessa
pidettävät hiihtokilpailut ja Oslossa
pidettävät jääkiekkokllpailjit.
Hiihto on ikivanhaa .*änsalllsur-heiluamme
ja siksi on mielenkiin­toista
nähdä, miten suomalaiset ly­lyn
lykkijät pärjäävät toisten mai­den
valioiden, erikoisesti skandi­naavien
ja tieuvostolllttolaistien
kanssa?
Ja vaikka Canadan edustajilla —
Ayrännöllä ja Yp]^ä — e i olekaan
juuri "nokan koputusta" siinä ko­vassa
seurassa, mihin heidät on lä­hetetty
maatamme edustamaan, niin
me k<ykin toivomme heille hyvät
menestystä ja onnea maallmanmes-taruushiihdoössa.
Jääklekkokilvassa Cänadaa edus­tavalla,
joukkueella pn sen sijaan
hyvät voiton mahdollisuudet
Perjahtaihlh.'^ mennessä olivat ca-nadalalset
pelanneet Euroopassa
yhdeksän ottelua — ja voittaneet
ne ylivoimaisesti tehden kolhiessa
pelissä yli 12 maalla kussakin!
Ennakkotietojen mukaan Neuvos­toliiton
ja Canadan välisen jääkiek-kopelin
fUml tuodaan lentoteitse
kotiin ja estetään täällä TV-yleisöl-le
niin, ettI me kaikki saamme tu­tustua
tähän suurella jäimityksellä
odotetttitm xitteluun.
Neuv^tjäUitoUa tiedetään olevan
myös. lnJa);jääklekkojoukkue. Ylei­sesti
^(MNRe&ankln, että jos kummal­lekaan
joukkueelle el tule mitään
val^nkO£^ fatkaiseva ottelu jääkie­kon
^nmilmahmestaruudesta käy­dään
Canadan ja Neuvostoliiton vä­lillä.
Merkillepantavaa myös on, et­tä
Cana^fVrj-Neuvostollitio jääklek-ko-
otteÄi on siM-kUpailujen viimei­senä
päivänä, eli maaliskuun 9 pnä.
Me; luonnollisesti pidämme peu­kaloa
pytyssä oman joukkueemme
puolesta '^tyeh -niihin, jotka huu-tevat
"go I)uhIops!\ "go Dunlops"!
Mutta jos muualta löytyy canadalai-sia
parempi joukkue, niin silloin
olemme valmiina nostamaan hattu-reuhkaafUPie
voittajalle, sillä täl-l^
sta*'reilua peliä vaatii todellinen
nrhJeilumieli.—— r
jen kohdalta.
Tämä sellaisenaan on lämpimästi
tervehdittävä toimenpide.
On.tuhat kertaa miellyttävämpää
katsella esimeiklksi Yhdysvaltain
ja Tshekkoslovakian jääkiekko-otte-luste
valmistettua filmiä kuin niitä
"The Big Picture" hirtehishuumo-risia
pilakuvia missä sodltaah-soti-masta
päästyä Korean sotaa vielä­kin
herraA vuonna 1958!
Mutte hubUmatta lainkaan siitä,
minkälaisia filmejä näistä urheilu­kilpailuista
ehkä saamme, tosiasia-na
pysyy ;kuiteiikin, että ainoastean
sanomalehtien paistoitte saamme
tyydyttävät tiedot niin nyt tulossa
oleviste ICM-Idlpailuiste kiiin muis­takin
urhbilutilälsuuksiste.
Kuten sanottu, Canadan—neuvos­toliiton
ottelusta valmistettava fil­mi
tUodan lentoteitse Canadaan ja
se esitetään ennakkotietojen mu­kaan
ehkä masdisktiun 10 tel 11 päl-vänä.->
Todepi^ölstä on, että jää­kiekot
maäilmanmestaniuskUpai-lulste
otettavia filmejä esitetään
sitäkin aikaisemmin muiden otteTu-
Ja vaU(ka inilliän sanomalehdellä
ei ole "yksinoikeutta" eikä "mono­polia"
sen paremmin urheiluasiain
käsittelyssä kiiln muissakaan asiois-sa^
jilin rohkenemme kuitenUbn sa­noa,
että Vapaus, pystyy antamaan
täällä ainakin yhtä hyvät urheilu-uutiset
kuin mikä tahansa jkilpaili-iansa^=
na~jbissakin tapauksissa vä­hän
paremmatkin, mikäli lehtemme
lukijain mieltä haliiteian kysyä!
Köyia urheilukUj^sdluja ja hyviä
urheilujuttuja odotellessa me siis
suosittelemme Vapautte juuri nyt
kalkille uriieUukärj^äsen pureman
saaneille kansalaisillemme.
Känsäkoura.