1966-11-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u 2 Tiistai, marrask. 8 p. — Tuesday, Nov. 8,-l&66 V A P A U S INDEPENDENT LAÖOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERT''» EatabUshed Nov. 6, 1917 EDITOR: W. E K L U N D MANAOEB: E. S UW TELEPHONE: O F F I C E A N D EDITORIAL 874-4264 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdaya and Saturdaya by Vapaiu Publishing Co. L ^ i t e d , 100-102 E lm St. West, SUdbufy. Ontario; CMMMIÄ Mailing Aodress: Box 6Ö Advertising rates upon applicatiqn, translatton tree of cbaige, Authorized äs second class maU by the Qöice Department, Ott»Wft. aiid fk)r payment of pMta^e i n oadi. ,1 M e m b c r o i teh CANADIAN liANGUACE-PRESS TILAUSHINNAT: Oanadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA.-ssa 3 kk. 2.75 1 vt. 110.00,8 kk. as.u Suomessa: 1 vk. ia.50, 6 kk. 6.75 Toissilmäistä oikeutta ' " Vaikka hän ei sitä ilmeisesti tarkoittanutkaan, Vancouverissa viime torstaina istuneen:;.yetoomusoikeuden tuomari Henry I. B i r d antoi käytännöllisesti katsoen kannatuksensa kuuluisan ranskalaisen k i r j a i l i i a n Anatole Francen lausunn o l l e , että " p o r v a r i l l i n e n ' l a k i kaikessa majesteetillisuudes-saan kieltää sekä rikkaan että köyhän nukkumasta siltojen a l l a " ! Samalla kertaa tuomari B i r d antoi mielestämme varmasti tahtomattaan senkin, äärettömän voimakkaan argumentin kaikille niille .jotka vaativat estetuomioiden käytön poistamista työkiistojen yhteydestä. Mainitun oikeusistunnon käsiteltävänä o l i uniojohtajain vetoonius estetuomioiden uhmaamisesta annetun vankila- ja muita tuomioita vastaan, jotka ankaruudessaankin ovat tulleet tuomituksi työväenliikkeen ulkopuolellakin. Esimerkiksi Toronto Daily Star lehti kirjoitti näistä B C n tuomioista lokakuun 4 päivän toimituskirjoituksessaan mm. seuraavaa: . . Erikoisen vailtettavaa on, että B C : n oikeusistuin : (British Columbian ylioikeuden tuomari MacDonald) päätti. . ilmeisesti 'antaa opetuksen' (make an example) estetuoniio-l a k i e n käytöstä hetkellä jolloin, ne lait ovat arvostelun kohteena. Työväenliikkeen vissit osat vaativat estetuomioiden käytön lopettamista työriitojen yhteydessä . . . . "Huomioonottamatta tämän tuomion paikallisesti aiheuttamaa kuohuntaa, tämä tapaus voi lisätä valitettavaa vastakohtaisuutta ja epäluuloisuutta työläisten ja työnantajain keskuudessa yleensä . . .'' Todettuaan, että Vancouverin unioneuvoston sihteeri ja IWAn varapresidentti tuomittiin estetuomion rikkomisesta eli oikeammin cikeuden halveksumisesta kuudeksi kuukiau-deksi vankilaan ja kaksi muuta unionistia neljäksi kuukaudeksi vankilaan, Toronto Star kirjoitti: •'Tällaisten rangaistusten antaminen miehille, jotka eivät varmastikaan ole r i k o l l i s i a , - on järjelliseltä kannalla hyvin kyseenalaista. Sen tuloksena on, että näistä miehistä tulee marttyyreja unionistien mielestä. L a k i a on aina toteutettava päättävästi, mutta sen käytössä tulisi olla myös lievyyttä ja harkinnallisuutta." Sen lisäksi, että neljä unionistia tuomittiin " i l m e i s e s t i . opetuksen antamistarkoituksessa" kuten Star-lehti sanoo, näin pitkäaikaisiin vankeusrangaistuksiin, yhdeksäntoista muuta unionistia sai sakkotuomiot estetuomion uhmaamisesta. Mutta kun asia t u l i uudelleen oikeuden käsiteltäväksi n i i n : tuomari B i r d hylkäsi vetocmuksen. Tosiasiassa hän ei vain hyljännyt tätä vetoomusta, vaan ajatti "mielenosoittaj a t " pois kokouspaikalta ja esti yhden syytetyistä, Marine "VVorkers Unionin • presidentin Jeffrey Powerin esittämästä oikeudelle 15 sivua käsittävää lausuntoa itsensä j a toisten tuomittujen .puolustamiseksi. . . Mr. Power sai, näin on uutistiedoissa kerrottu, lukea lausunnostaan vain seitsemän sivua, missä vaiheessa tuomari j u l i s t i , että sen enempää hän ei saa asiaansa perustella, ja että sekin, minkä hän o l i esittänyt, pyyhitään pois oikeuden asiakirjoista. Tässä yhteydessä tuomari B i r d i n kerrotaan sanoneen mr.Powerille: '"Minä katson, että Teidän muistionne on voimakas propaganda- argumentti työväestölle . . .Siinä propagoidaan asen netta, minkä osa työväenliikkeestä on omaksunut oikeuden määräämien estetuomioiden poistamiseksi työkiistoista. Mutt a tällä oikeusistuimella on oikeus vain tulkita lakia, eikä laatia lakeja." Näin meillä on siis tuomari B i r d i n sana, että mr. P o w e - r i n muistio on "voimakas argumentti'' estetuomioita vastaan. Se on mielessä pidettävä seikka varsinkin siksi kun tuomari ei ilmeisestikään katsonut otolliseksi lähteä julkisuuden valo^ keilassa ke'skustelcmaan siitä. Mutta minkälaista " l a i n tulkintaa" on se, jos v a in y h deltä osapuolelta, Iässä tapauksessa työläisiltä, vaaditaan p i - dättyväisyyttä ja toinen osapuoli, tässä tapauksessa työnantaja, saa tehdä "väkevämmän oikeudella" mitä taliloo? Minkälaisesta "oikeuden tulkinnasta" on tässä yhteydessä puhe, se näkyy kouraantuntuvalla tavalla International Wpodworkers of America union bulletiinin, .W€ldon Juben^ v i l l e n selostuksesta, missä tätä estetuomiojuttua käsitellään seuraavaan tapaan: "Jos kenellä tahansa jäsenellämme o l i vähänkin epäilyä siitä, ettei meidän yhteiskuntamme lakikirjoissa ole kahta lakia, yksi rikkaille j a toinen köyhille, yksi työnantajille ja toinen työtätekeville, s i l l o in näiden epäilyjen o n täytynyt l o pullisesti hävitä niiden kostonhaluisten tuomioiden jälkeen mitä annettiin Unionisteille osallistumisesta Lenkurt Electric, yhtiön niielenosoitukseen viime toukokuussa. Lenkurtin selkkausta kiiruhdettiin yhtiön hallinnon toimesta rikkomalla annetun lupauksen, että mitään ylityötä ei teetetä ennen uuden työehtosopimuksen allekirjoittamista, aiheuttaen se uloskävelyn. Työstä erottamisia tehtiin oikeaan j a vasempaan ja niin-muodostettiin lakkovahtilinja; työläiset puolustivat työoikeuttaan ikimuistoisesti kunnioitetulla ta- •valla. SYNTYMÄPÄIVIÄ Kalle Honkanen, Beaver Lake, Ont., täytti maanantaina, marrask. 7 pnä 77 vuotta.. Eriikka Luhta, R. R. 1, Gopper Cliff, Ont., täyttää sunnuntaina, mar raskmin 13 päivänä 86 vuotta. Karl Lehtinen, Nipigon, Ont., täyt-ää sunnuntaina, marraskuun 13 pnä 74 vuotta. John Raivo, Sudbury, Ont., täyt-tää sunnuntaina, marraskuun 13 pnä 76 vuotta. Katri - Mertanen, Toronto, Ont., täyttää sunnuntaina marraskuun 13 pnä 71 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. LENTO KUUHUN ON HELPOMPI KUIN PALUU TAKAISIN MAAHAN ILON AIHE Näimme iloksemme Vapaudesta, että seudun suomalaisseurat, kirkot ja yhdistykset ovat muodostaneet yhtei sen komitean Canadan satavuotisjuhlan valmistelua varten; Se on arvokas kaunis ja esimeriiillinen aloite, mikä tuottaa tyydytystä meille yli puoli vuosis-ataa sitten tänne saapuneille. Saapuessamme silloin .Canadaan ha kemaan parempaa elinmahdollisuutta ei täÄUäkään ollut silk>in jyöläiselle helppoa. Monet meistä lähti puoiisoi- Jieen metsään rakennuspaikkaa katsomaan. Ensin tulkin kan.ssa maapalaa anomaan jne. Paljon oli tämän seu dun metsissä tilaa kallioiden välissä, mutta suurempi uudistila vaati siiloin kin varoja joita meillä ei ollut ja niin oli tyydyttävä useimmiten "home-stead" maahan, johon pääsi kiinni muutamalla dollarilla. Mies osti kirveen, sahan, kuokan ym. aivan väittä mättömiä tarvikkeita. Niin painuttiin reppu selässä aivan asumattamilie näille. Onnellisimmat olivat saaneet ehkä puutteellisen asunnon Coppcr Ciiffi.sta minne vaimot jäivät toistaiseksi pitämään "täysihoitolaa" ja asuntohuo-^ neita muutamille miehille. Näin .saa jim miehelle mahdollisuus kyhätä pieni asunto. Useat perheet "menivät uu-disviljelLjöiksi yhdessä. Elanto saatiin miltei kokonaan metsästä ja järvestä. Vaimo teki taloustyöt pienen öljylam: pun ja joskus pärcvalkeankin avulla (uskokaa jos tahdotte). U.sein oli puutetta paljosta. Kaikki vaikeudet voitettiin kuidenkin suomalaisella sisulla ja nuoruuden voimilla. Ne joilla oli enemmän voimaa j a ehkä muutama dollari säästössä pääsivät luonnollisesti paremmin alkuun uudisa.sutuksilla. Asutusalueiden laajentuessa kehittyi yhteistoimintaa. PerusteUiin erinäisiä seuroja ja yhdistyksiä. Ennen kehittynyt eripuraisuus sai paljon pahaa aikaan. Jos olisi jaksettu pienet erimielisyydet unhoittaa ja toimia so viissa alusta a.sti .olisi varmaan saatu parempia tuloksia. Hyvä ei sittenkään tule liian myöhään. Paljon hyvää voidaan saada aikaan yhteisenä toimieai. Nyt on tämä työ aloitettu ainakin yhden asian edis •tämiseksi. Toivomme sille yritykselle sydämellisesti kaikkea hyvää ja parhainta mahdollista menestystä. Teette arvokasta työtä synnyinmaamme kunniaksi ja uuden koti- I aamme hyödjksi loimicssanne yhteisin voimin tämän asian edistämiseksi. — Joukko vanhoja suomalaisia, Waters Township, Ont. JENKKIEN .JULMUUS ON TYRMISTYTTÄVÄÄ Emme saa tietenkään täyltä tietoa puolistakaan niistä julmuuksista mitä tapahtuu Vietnamissa ,mutta se mitä .saamme onkin riittävän karmeaa. Voi ihmisyys, mi.ssä viivyt. Tuntuu yliluonnolliselta ,että tällä vuosisadalla on vielä sellainen hallitus joka palkkaa murhamiehiä toiseen maano<;aan tappamaan ihmisiä ja polt lamaan 'kyliä, ja sellai.sia. ihmisiä jotka tekevät sitä jonkun muutaman huilun käskystä. Heidän täytyy olla oikein himomurhaajia. Muistan vanhan suomalai.sen sananparren : " E i se ole hullu joka käskecr vaan se joka tekee." Mahtaakohan tuollainen Johnson lakkotaistclun tielle, mutta sitten ne voivat "viattomin naamoin" anoa estetuomioita ja saavat niitä. Ja kun asia tulee oikeuden " H e l i sen jälkeen yhtiö anoi exparte estetuomiota lakko- käsiteltäväksi, niin poikkeuk-vahdinnan kieltämiseksi tietäen täydellisesti, että työläisille sellisen ankarista tuomioista ve ei anneta mahdollisuutta esittää riidasta omaa selostustaan donneille sanotaan, kuten nyt — jaestetuomio luonnollisesti annettiin. Vancouverissa, että vetoomus- "Minä sanon, että exparte esteluomiot ovat apukeinoja oikeuden velvollisuus on vain työnantajille työläisiä vastaan j a . ; , . j o s unionistit eivät anna "lakien tulkitseminen", mikä taisteluhaastetta estetuomioiden poistamiseksi; niiden avulla sellaisenaan koituu työnanta-riistetään työläisiltä lakkoyahdintaöikeudet . . . " jan hyväksi ja työläisten tap- V i k a onkin siinä, että näitä exparte estetiiomioita anne- pioksi;^^^^^ . taan yksipuolisesti työnantajain anomuksesta työläisiä vas- Kuka Vielä sanoo, ettei Ana-taan ja lainkaan työläisten mielipiteitä kiiulematta. tolo Francella ollut muka pe- Työnantajat saavat provosoida vaikka minkälaisia tilan- rustaa yllämainitun lausunnon teitä, ajaa työläisensä epätoivoiseen asemaan j ä toisinaan artlarniseon? Elämme jo 4. lol^^^uta 1967 alkaneen Bvaritusk«ut(eQ, kyjnmof nettä vuotta—- juhlavuotta. Näiden vuosien varrella olemme saa* neet olla todlBtamassa satojen au. tMnaattisten sputnikkien, kymme. nien ohjattujen alusten ja lukuis. ten automaattisten Kuun ja pla. neettojen välisten avaruusasemien lähtöjä. Mitä on odotettavissa avaruus-kauden toisella vuosikymmenellä? On i^ahdoton vastata (äsmäUises. ti J9 tyhjentävästi tähän kysymyk-seen, samoin kuin vuonna 1956 oli mahdotonta ennakoida avaruu. den.valloituksen fantastista kehl. tystä ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suurella varmuudella voimme kuitenkin sanoa, että pää-saavutuksena avaruuskauden toi. sella vuosikymmenellä tulee olemaan ensimmäisten retkikuntien laskeutuminen Kuuhu^. Tällä het. kellä on jo tehty tärkeimmät as. keleet, jotka avaavat ihmiselle tien Kuuhun. Kuvaannollisesti voimme sanoa, että tämä matka on jo puoliksi tehty, vaikka ihminen el olekaan etääntynyt Maasta kuin muutamia satoja kilometrejä ja matka Kuuhun käsittää satoja tuhansia kilometrejä. Mitä on siis jo tehty ja mitä on vielä tehtävä ennen kuin ihminen jättää ensimmäisen jalanjälkensä Kuun "tomuisille poluille?" Tällä he'kenä on tehty jo suhteellisen paljon. On todistettu mmi, että meteo-ritilanne Maan ja Kuun välillä ei estä ihmisen lentoa sinne. Sellaisia meteorikappaleita, jotka pystyisivät vahingoittamaan avaruusalusia, on n i i n harvassa, että törmäämisen mahdollisuus on käytännöllisesti katsoen mahdoton. On todistettu, että Maata ympäröivät säteilyvyöhykkeet eivät ole vaarallisia Kuuhun matkaavien ava-ruuslentäjien kannalta. Tämän ovat todistaneet avaruuskoirat Veterok ja Ufjoljok. On todistettu myös, että ihminen saada tunnolleen rauhan noilla kau-htmtöillä? Olisi kai hänenkin parempi, että pitäisi vain härkätaisteluja .siellä farmillaan, .sekin olisi vähän par nmpaa kuin ihmisteurastus. . — Ajattclia, Whitefish, Ont, voi oleskella ja työskennellä pitkät ajat painottomuuden tilassa terveyden vahingoittumatta. Tästä ovat todisteena Valeri Bykovskin viisi vuorokautta kestänyt lento, Gordon Cooperin ja Charles Conradin kahdeksanpäiväinen lento (Gemini V) sekä Bormanin ja I.iOwellin neljätoista päivää kestänyt lento (Gemini V I I ) . Lento Kuuhun ja takaisin ei tule kestämään kuin viikon verran huomioon ottaen vuorokauden oleskelun Kuussa. On todistettu, että ihminen voi oleskella vapaassa avaruudessa. E n simmäisenä täitiän toteutti Aleksei Leonov ja hänen jälkeensä amerikkalaiset avaruusmichet Edward Whitc, Eugeen Cernan, Michael Collins ja Richard Gordon. Poistuessaan aluksesta vapaaseen avaruuteen avaruusmichet joutuvat painottomuuden tilaan. I'oistuessaan aluksesta Kuun pinnalle avaruusmichet eivät tule olemaan painottomuuden tilassa. Onko tämä parempaa vai huonompaa? Monien asiantuntijoiden mielestä, avaruusmichet tulevat paremmin kestämään Kuun vctovoi-mati (kuudesosa Maan vetovoimas-ta) kuin täydellisen painottomuuden. Täydellisen painottomuuden t i lassa eräät avaruusmichet joutuivat eräisiin vaikeuksiin: esim, Cernan j a Gordon tarvitsivat eräiden operaatioiden suorittamiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin mitä heidän turvajärjestelmänsä edellytti. Avaruusmichet väsyivät hyvin pian ja heidän avaruuskypäriensä lasi- jalka sattu tällaiselle kivelle, saattaa osat huurtuivat. Näin ollen opera- se aiheuttaa aluksen kaatumisen. On todistettu, että pysyvää yhteyt-tän voidaan ylläpitää sellaisiin aluksiin, jotka ovat etääntyneet kauas Maasta. Niin itsenäisiä kuin ava-ruusmiehet tulevatkin olemaan Kuuhun lennon aikana, pysyvä molemmin puolinen yhteys Maahan on kuitenkin tällaisen lennon aikana välttämätön edellytys. Käyttäen hyväkseen sellaisia kiin-nepisteitä kuin Maata, Kuuta ja aurinkoa ja Canopus-tähteä voi suurella tarkkuudella ohjata Kuuhun matkalle olevaa alusta ja suunnata se määrätylle alueelle. Tutkalaitteet johdatusta suorittava inertiajärjes-lelmä sekä jarrutusmoottorit takaavat pehmeän laskeutumisen Kuuhun. Samoin on todistettu, että Kuun pinta kykenee kannattamaan ohjatun aluksen painoa — tästä ovat todisteena neuvostoliittolainen automaattiasema Luna-9 j a amerikkalainen asema Surveyor 1. Kuun pinta kestää myös aluksesta poistuneen j a Kuun pinnaHe astuneen avaruus-miehen painon. Kuun polut ovat muuten luultavasti todellakin to-muisia, ainakin sellaisilta ne näyttävät Luna 9:n ja Surveyor l : n välittämissä valokuvissa. Tosin tämä pöly on liimautunut tiiviiksi, niin että ei ole pelkoa vajoamisesta siihen. Pöly ei tulekaan näin ollen ai^ heuttamaan avaruusmiehille niin ikäviä kokemuksia kuin Kiiun pinnalla olevat kivet, jotka näyttävät olevan yli metrin korkuisia ja l e vyisiä. Jos avai-uusaluksen yksikin tioidon suoiiiltamincn vapaassa avaruudessa vaalii lisätutkimuksia. Amerikkalai.set tulevat todennäköisesi i. t clic ni ä a n t i ot y n a la is i a mu utok. sia turvajärjcsleimään. Onhan mahdoton tilanne. Jos avaruusmiehen täytyy palata alukseensa heti Kuun pinnalle astuttuaan pcii-:ästään siitä .syystä että lasit iiänen kypärässään huurluvat. On todistoflu, että avainiislfntäjiil pystyvät tehokkaasti ohjaamaan alustaan, liinan tätä lento Kuuhun-olisikin mahdoton. Kuulennon aikana: avaruusmiehel tulevat näyttele-inäiin pääosaa aluksen ohjauksessa. Maasta tapahtuva ohjaus tulee olemaan vain varakoinona. On tietysti otettava huomioon se .seikka, että pölyä ja kiviä on havaittu vain niillä rajoitetuilla alueilla, jotka sattuivat olemaan Kuuhun laskeutuneiden avaruuslaitteiden näköpiirissä. Saattaa olla, että ympäristö on aivan toisenlaista Kuun muilla alueilla. Monien tiedemiesten mielestä automaattiset avaruusasemat Luna 9 ja Surveyor I näkivät tyypillisen Kuun maiseman. Ennen ohjatun aluksen lähettämistä on kuitenkin kieltämättä otettava tarkempaa selkoa laskeutumiseen parhaiten soveltuvista alueista. Näin ollen voimme.tchdä yhteenvedon; tällä hetkellä on todistettu periaatteessa mahdollisuus ihmisen "Lisäksi 25,000 miestä li.siiii TIuiinKiitliLiii sekä .'JO.OOOmiestä lisää Raiisbn sosialistit ke^usteluun km-munistien Iranssa Pariisi. — Ranskan 'sosiali.stipuolu-een kokouksessa ,joka oli kutsuttu koolle keskustelemaan ensi kevään kansalliskokouksen vaalien vaalitaktiikasta .hyväksyttiin päätöslauselman jonka mukaan puolue antaa tukensa oikeistolaisille tai keskusta-oikeistolaisille ehdokkaille ,jos se on paras tapa gaullistien lyömiseksi eräissä vaalipiireissä . Puolue päätti lisäksi "solmia suhteita' 'Ranskan kommunistiseen puolueeseen keskustellakseen tämän kanssa vaalitaktiikasta., MoUet nimitti, tätä tärkeäksi päätökseksi, koska tällaisia "suhteita" ei ole ollut kommu-listicn" kanssa useisiin vuosiin. : 7 Kommentoidessaan cdustajakokoak- ;t-n tuloksia L'Humaniten päätoimittaja Rene Andrieu korostaa, että ;?anskan kommunistit kannattavat jatkuvasti kaikkien vasemmistopuolueiden yhlciiäistä ohjelmaa j a vaali- I taktiikkaa maaliskuun vaaleissa. Kuuhun lennon toteuttamiseen. Ratkaisemalta tällä hetkellä ovat vielä Kuusta paluuseen liittyvät ongelmat. Tähän yhteyteen liittyvät tärkeimmät ongelmat ovat lähtö Kuusta ja tulo Maan ilmakehään. Lähtö Kuusta el periaatteessa eroa Maasta tapahtuvasta' lähdöstä. Pienemmäv vetovoiman vuoksi voidaan käyttää pienempiä moottoreita rasitus tulee tuskin olemaan sen suurempi kuin .Maasta tapahtuvassa lähdössäkään, moottorin tyhjiössä tapahtuvan käynnistämisen ongelma on ratkaistu jo aikoja sitten. Kuualukscn tulo Maan ilmakehään eroaa huomattavasti Maata kiertävän Sputnikin tulosta ilmakehään. Kuuaius voitaisiin luonnollisesti johtaa -Maata kiertävälle r a dalle ja Januitaa sen jälkeen niin että. se tulisi Maan ilmapiiriin sputnikin tavoin,. Tällöin tarvittaisiin kuitenkin erilläin suuret polttoaine-varat. Luoniiollisemnialta tuntuukin että Kuualusia ei johdeta aluksi Maata kiertävälle radalle,, vaan että : se "tunkeii.uu" välittömästi maan ilmapiiriin joka jarruttaa sen vauhtia ilman polttoaineen lisäkulutusta pelkän aerodynaamisen hankauksen ansiosta. Saapuessaan maan ilmapiiriin aluksen tulee kuitenkin osua tarkasti tiettyyn ••ilmakäytävään". Tämä täytyy turvata aluksen ohjausjärjestelmän avulla. Jos alus joutuu "käytävän" ulkopuolelle (suhteessa Maan pintaani niin ilmakehä ei hidasta sen vauhtia riittävän tehokkaasti ja alus lentää Maan ohi. Jos alus joutuu taas käytävän u l kopuolelle sen Maan puoleisella: s ir vustalla, niin aerodynaaminen han-, kaus ja kuumuus muodostuvat niin voimakkaiksi, että alus saattaa hajota. Mutta siinäkin tapauksessa, että alus osuu tarkalleen "käytävään", se kuumenee huomattavasti enemmän kuin Maan ilmapiiriin saapuva Sputnik. Tämä johiuu siitä, että Kuusta saapuvan aluksen nopeus on puolitoista kertaa niin suuri (toinen kosminen nopeus) kuin sputnikin en simmäinen kosminen nopeus. Tulo Maan ilmakehään toisella kosmisella nopeudella — tämä on tärkein o n gelma, joka tiedemiesten tulee rat- . kaista ennen- kuin lento Kuuhun on mahdollinen. Vuoristokiipeilijät sanovat, että on. helpompaa kiivetä huipulle kuin laskeutua sieltä alas. Kuuhun lento on monessa suhteessa myös helpom- : pi kuin paluu Maahan. Kuu on se huippu, jonka ihminen valloittaa avaruuskauden toisella vuosikymmenellä. ' — Juri Marinin. PÄIVÄN PAKINA TOIVORIKKÄUDEN ENNÄTYKSIÄ Politiikantekijöillä sanotaan u.sein olevan "kummallisia vuode-kumppaneita". Varmuuden vuoksi on.kuitenkin sanottava, että tarkoitus e i Plc edes viitata Gerda-tyttäreen ja s i i hen, kuka hallitusministereistä on kulloinkin hänen seurassaan o l lut. Jääköön sellaiset asiat "isojen poikien" puheiden ja kirjoitusten aihseksi, sillä he ovat niistä asioista- paremmin perillä. Yllämainitulla lausunnolla poliitikkojen "kummallisista vuode-kumppaneista" tarkoitetaan siis poliittisia sellaisia. Tunnettua myös on, että mitä suurempi on poliittinen viskaali, sitä "toivorikkaammin" hän tapaa yleisön silmissä esiintyä. E i ole vielä nähty sitä päivää, jolloin esimerkiksi jonkun .suurmaan halli-tusohjaksissa oleva henkilö olisi valittanut ja vaikeroinut vaivois- 'taan. Kuvaavana esimerkkinä tästä politiikantekijäin enemmän tai vähemmän keinotekoisesta "toivorik-kaudesta" voidaan pi'tää Yhdysvaltain presidentti Johnsonin itjc-riselitystä kaiikaiselta: 'vaalimat- ' kaitaan palattuaan viime viikol-la. Vierailtuaan .sellai.stcn ihailtavien "liittolaistensa" luona kuin Etelä-Viotnaniissa. Etclä-Korea.ssa ja Filippiineillä — kuten Edgar Bergen vierailisi Charlcyn "asunnolla ' — presidentti John.son h y myili televisioruudussa niin leveästi kuin hyökkäyssotaan: sekaantunut valtionpää voi suinkin irvis- .lelemätlä hymyillä, ja sanoi että hän on nyt "toivorikkaampi kuin milloinkaan ennen." siitä, että t i - lannc^käänty-y- oikeaan suuntaan" Victnamissy! Vanhassa testamentissa kerrotaan Saaralla kysytyn niiksi hän hymyili, vaikka hyvin tiedettiin, että hänellii oli mielessään kutelcmien-sa uutisten vuoksi hymyilemisen aihettakin. Mutta miksi hymyili 'loivorik-kaiidestaaii" iiresidoiitti Johnson, siitä tietävät parhaiten USAn hallituksen sisäpiirit. Me toiset voimme vain kuvitella, niitä tuleman pitää. . Unhpittaeii Manilas!?a ja YKn Yleiskpk(Mik.se.s.sa esitetyt rauhan, puheet, i i r c K i d c i i l l i jQhii.son korosti koliinalkalla Alaskassa pysähtyessään sitä, että "Yhdysvallat tulee ottamaan lujan anti-kommunistisen asenteen Aasiassa — 'te voitte panna sen piippuunne ja savutella sitä", kuten APn keskiviikkoisessa uutistiedossa kerrottiin. Tässä on nyt parikin mielenkiintoista kannanmäärittelyä. Muista.ako kukaan sellaista ai<- kaa tai tapausta, missä presidentti _Johnson tai joku hänen ministereistään olisi sanonut olevansa "epätoivoinen" Vietnamin tilanteesta, . . Eikö asia ole niin, että Washington on ollut kaikki nämä hyökkäyssodan pitkät vuodet "toivorikas". Ja joka kerta kun on Vietnamin sotaa eskaloitu, eli laajenneltu ja syvennetty, on Washing Ionista esitetty entistä "toivorik-kaimpia" lausuntoja siitä, että nyt pantiin likoon sellaisia myrkkyjä, mitkä pakoiltavat Vietnamin uppi- - niskaisen kansan alistumaan jä ehdoitta antautumaan. ; : , Tarkoittaako presidentti Johnsonin nyt ilmaisema "suuri toivo-rikkaus", sitä, että Vietnamin solaa aiotaiin laas eskaloida? Ainakin Pentagonl.sta, Ylulysval-. tain hyökkäys.sodan päämajasta on aiinetfu ymmärtiiä, että Victna-iniin kuljetetaan jatkuvasti lisää amerikkalaisia sotavoimia, mikä on tietenkin täydellisessä ristiriidassa sen •'rauhanrakkauden" kanssa, mistä Arthur Goldberg puhui Y K n yleiskokouksessa. Mutta sopii kuin pieksu paskaan presidentti Johnsonin 'toivorikkauteen" jos muistetaan AVashingtonin a i kaisemmat "toivorikkausilmaisut". Toinen ky.symys koskee sitä presidentti Johnsonin "lupausta", että Yhdysvallat -ottaa lujan anti-kommunistisen asenteen Aasiassa. Me herkkäuskoiset ihmiset olemme tähän asti otaksuneet, että Yhdysvaltain -1föko ulkopolitiikan kulmakivenä on ollut kurja "anti-kommuiiistisuus", mikä on vienyt sen siiiiinKian siihen yksinäisyyden kurimukseen, niissä Yhdysvallat nyt on ennenkaikkea Vietnamin "antikommunistisen" hyökkäyksen johdosta. . - --rf Ky.syä kaiketi .sopii, kuinka paljon "lujemman anti-kommunisti-son" asenteen voivat Yhdysvaltain hallituspiirit nyt omaksua? Vai onko tämäkin uusi vihje siitä,, että tarkoitus on edelleenkih laajentaa hyökkäyssotaa Vietnamin urhoollista pikkukansaa vastaan? Kuten sanottu, politiikantekijöil-. lä "on kummallisia vuodekumppa-neita" — m u t l a " k u m i p a l l i . s i a ". ovat myös ne puheet, jollia iiftpc-rialistista iiyökkiiyssotaa nykyään yrilelään kaunistella ja kaiipu.stol-l a . — - Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 8, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-11-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus661108 |
Description
Title | 1966-11-08-02 |
OCR text | S i v u 2 Tiistai, marrask. 8 p. — Tuesday, Nov. 8,-l&66 V A P A U S INDEPENDENT LAÖOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERT''» EatabUshed Nov. 6, 1917 EDITOR: W. E K L U N D MANAOEB: E. S UW TELEPHONE: O F F I C E A N D EDITORIAL 874-4264 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdaya and Saturdaya by Vapaiu Publishing Co. L ^ i t e d , 100-102 E lm St. West, SUdbufy. Ontario; CMMMIÄ Mailing Aodress: Box 6Ö Advertising rates upon applicatiqn, translatton tree of cbaige, Authorized äs second class maU by the Qöice Department, Ott»Wft. aiid fk)r payment of pMta^e i n oadi. ,1 M e m b c r o i teh CANADIAN liANGUACE-PRESS TILAUSHINNAT: Oanadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA.-ssa 3 kk. 2.75 1 vt. 110.00,8 kk. as.u Suomessa: 1 vk. ia.50, 6 kk. 6.75 Toissilmäistä oikeutta ' " Vaikka hän ei sitä ilmeisesti tarkoittanutkaan, Vancouverissa viime torstaina istuneen:;.yetoomusoikeuden tuomari Henry I. B i r d antoi käytännöllisesti katsoen kannatuksensa kuuluisan ranskalaisen k i r j a i l i i a n Anatole Francen lausunn o l l e , että " p o r v a r i l l i n e n ' l a k i kaikessa majesteetillisuudes-saan kieltää sekä rikkaan että köyhän nukkumasta siltojen a l l a " ! Samalla kertaa tuomari B i r d antoi mielestämme varmasti tahtomattaan senkin, äärettömän voimakkaan argumentin kaikille niille .jotka vaativat estetuomioiden käytön poistamista työkiistojen yhteydestä. Mainitun oikeusistunnon käsiteltävänä o l i uniojohtajain vetoonius estetuomioiden uhmaamisesta annetun vankila- ja muita tuomioita vastaan, jotka ankaruudessaankin ovat tulleet tuomituksi työväenliikkeen ulkopuolellakin. Esimerkiksi Toronto Daily Star lehti kirjoitti näistä B C n tuomioista lokakuun 4 päivän toimituskirjoituksessaan mm. seuraavaa: . . Erikoisen vailtettavaa on, että B C : n oikeusistuin : (British Columbian ylioikeuden tuomari MacDonald) päätti. . ilmeisesti 'antaa opetuksen' (make an example) estetuoniio-l a k i e n käytöstä hetkellä jolloin, ne lait ovat arvostelun kohteena. Työväenliikkeen vissit osat vaativat estetuomioiden käytön lopettamista työriitojen yhteydessä . . . . "Huomioonottamatta tämän tuomion paikallisesti aiheuttamaa kuohuntaa, tämä tapaus voi lisätä valitettavaa vastakohtaisuutta ja epäluuloisuutta työläisten ja työnantajain keskuudessa yleensä . . .'' Todettuaan, että Vancouverin unioneuvoston sihteeri ja IWAn varapresidentti tuomittiin estetuomion rikkomisesta eli oikeammin cikeuden halveksumisesta kuudeksi kuukiau-deksi vankilaan ja kaksi muuta unionistia neljäksi kuukaudeksi vankilaan, Toronto Star kirjoitti: •'Tällaisten rangaistusten antaminen miehille, jotka eivät varmastikaan ole r i k o l l i s i a , - on järjelliseltä kannalla hyvin kyseenalaista. Sen tuloksena on, että näistä miehistä tulee marttyyreja unionistien mielestä. L a k i a on aina toteutettava päättävästi, mutta sen käytössä tulisi olla myös lievyyttä ja harkinnallisuutta." Sen lisäksi, että neljä unionistia tuomittiin " i l m e i s e s t i . opetuksen antamistarkoituksessa" kuten Star-lehti sanoo, näin pitkäaikaisiin vankeusrangaistuksiin, yhdeksäntoista muuta unionistia sai sakkotuomiot estetuomion uhmaamisesta. Mutta kun asia t u l i uudelleen oikeuden käsiteltäväksi n i i n : tuomari B i r d hylkäsi vetocmuksen. Tosiasiassa hän ei vain hyljännyt tätä vetoomusta, vaan ajatti "mielenosoittaj a t " pois kokouspaikalta ja esti yhden syytetyistä, Marine "VVorkers Unionin • presidentin Jeffrey Powerin esittämästä oikeudelle 15 sivua käsittävää lausuntoa itsensä j a toisten tuomittujen .puolustamiseksi. . . Mr. Power sai, näin on uutistiedoissa kerrottu, lukea lausunnostaan vain seitsemän sivua, missä vaiheessa tuomari j u l i s t i , että sen enempää hän ei saa asiaansa perustella, ja että sekin, minkä hän o l i esittänyt, pyyhitään pois oikeuden asiakirjoista. Tässä yhteydessä tuomari B i r d i n kerrotaan sanoneen mr.Powerille: '"Minä katson, että Teidän muistionne on voimakas propaganda- argumentti työväestölle . . .Siinä propagoidaan asen netta, minkä osa työväenliikkeestä on omaksunut oikeuden määräämien estetuomioiden poistamiseksi työkiistoista. Mutt a tällä oikeusistuimella on oikeus vain tulkita lakia, eikä laatia lakeja." Näin meillä on siis tuomari B i r d i n sana, että mr. P o w e - r i n muistio on "voimakas argumentti'' estetuomioita vastaan. Se on mielessä pidettävä seikka varsinkin siksi kun tuomari ei ilmeisestikään katsonut otolliseksi lähteä julkisuuden valo^ keilassa ke'skustelcmaan siitä. Mutta minkälaista " l a i n tulkintaa" on se, jos v a in y h deltä osapuolelta, Iässä tapauksessa työläisiltä, vaaditaan p i - dättyväisyyttä ja toinen osapuoli, tässä tapauksessa työnantaja, saa tehdä "väkevämmän oikeudella" mitä taliloo? Minkälaisesta "oikeuden tulkinnasta" on tässä yhteydessä puhe, se näkyy kouraantuntuvalla tavalla International Wpodworkers of America union bulletiinin, .W€ldon Juben^ v i l l e n selostuksesta, missä tätä estetuomiojuttua käsitellään seuraavaan tapaan: "Jos kenellä tahansa jäsenellämme o l i vähänkin epäilyä siitä, ettei meidän yhteiskuntamme lakikirjoissa ole kahta lakia, yksi rikkaille j a toinen köyhille, yksi työnantajille ja toinen työtätekeville, s i l l o in näiden epäilyjen o n täytynyt l o pullisesti hävitä niiden kostonhaluisten tuomioiden jälkeen mitä annettiin Unionisteille osallistumisesta Lenkurt Electric, yhtiön niielenosoitukseen viime toukokuussa. Lenkurtin selkkausta kiiruhdettiin yhtiön hallinnon toimesta rikkomalla annetun lupauksen, että mitään ylityötä ei teetetä ennen uuden työehtosopimuksen allekirjoittamista, aiheuttaen se uloskävelyn. Työstä erottamisia tehtiin oikeaan j a vasempaan ja niin-muodostettiin lakkovahtilinja; työläiset puolustivat työoikeuttaan ikimuistoisesti kunnioitetulla ta- •valla. SYNTYMÄPÄIVIÄ Kalle Honkanen, Beaver Lake, Ont., täytti maanantaina, marrask. 7 pnä 77 vuotta.. Eriikka Luhta, R. R. 1, Gopper Cliff, Ont., täyttää sunnuntaina, mar raskmin 13 päivänä 86 vuotta. Karl Lehtinen, Nipigon, Ont., täyt-ää sunnuntaina, marraskuun 13 pnä 74 vuotta. John Raivo, Sudbury, Ont., täyt-tää sunnuntaina, marraskuun 13 pnä 76 vuotta. Katri - Mertanen, Toronto, Ont., täyttää sunnuntaina marraskuun 13 pnä 71 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. LENTO KUUHUN ON HELPOMPI KUIN PALUU TAKAISIN MAAHAN ILON AIHE Näimme iloksemme Vapaudesta, että seudun suomalaisseurat, kirkot ja yhdistykset ovat muodostaneet yhtei sen komitean Canadan satavuotisjuhlan valmistelua varten; Se on arvokas kaunis ja esimeriiillinen aloite, mikä tuottaa tyydytystä meille yli puoli vuosis-ataa sitten tänne saapuneille. Saapuessamme silloin .Canadaan ha kemaan parempaa elinmahdollisuutta ei täÄUäkään ollut silk>in jyöläiselle helppoa. Monet meistä lähti puoiisoi- Jieen metsään rakennuspaikkaa katsomaan. Ensin tulkin kan.ssa maapalaa anomaan jne. Paljon oli tämän seu dun metsissä tilaa kallioiden välissä, mutta suurempi uudistila vaati siiloin kin varoja joita meillä ei ollut ja niin oli tyydyttävä useimmiten "home-stead" maahan, johon pääsi kiinni muutamalla dollarilla. Mies osti kirveen, sahan, kuokan ym. aivan väittä mättömiä tarvikkeita. Niin painuttiin reppu selässä aivan asumattamilie näille. Onnellisimmat olivat saaneet ehkä puutteellisen asunnon Coppcr Ciiffi.sta minne vaimot jäivät toistaiseksi pitämään "täysihoitolaa" ja asuntohuo-^ neita muutamille miehille. Näin .saa jim miehelle mahdollisuus kyhätä pieni asunto. Useat perheet "menivät uu-disviljelLjöiksi yhdessä. Elanto saatiin miltei kokonaan metsästä ja järvestä. Vaimo teki taloustyöt pienen öljylam: pun ja joskus pärcvalkeankin avulla (uskokaa jos tahdotte). U.sein oli puutetta paljosta. Kaikki vaikeudet voitettiin kuidenkin suomalaisella sisulla ja nuoruuden voimilla. Ne joilla oli enemmän voimaa j a ehkä muutama dollari säästössä pääsivät luonnollisesti paremmin alkuun uudisa.sutuksilla. Asutusalueiden laajentuessa kehittyi yhteistoimintaa. PerusteUiin erinäisiä seuroja ja yhdistyksiä. Ennen kehittynyt eripuraisuus sai paljon pahaa aikaan. Jos olisi jaksettu pienet erimielisyydet unhoittaa ja toimia so viissa alusta a.sti .olisi varmaan saatu parempia tuloksia. Hyvä ei sittenkään tule liian myöhään. Paljon hyvää voidaan saada aikaan yhteisenä toimieai. Nyt on tämä työ aloitettu ainakin yhden asian edis •tämiseksi. Toivomme sille yritykselle sydämellisesti kaikkea hyvää ja parhainta mahdollista menestystä. Teette arvokasta työtä synnyinmaamme kunniaksi ja uuden koti- I aamme hyödjksi loimicssanne yhteisin voimin tämän asian edistämiseksi. — Joukko vanhoja suomalaisia, Waters Township, Ont. JENKKIEN .JULMUUS ON TYRMISTYTTÄVÄÄ Emme saa tietenkään täyltä tietoa puolistakaan niistä julmuuksista mitä tapahtuu Vietnamissa ,mutta se mitä .saamme onkin riittävän karmeaa. Voi ihmisyys, mi.ssä viivyt. Tuntuu yliluonnolliselta ,että tällä vuosisadalla on vielä sellainen hallitus joka palkkaa murhamiehiä toiseen maano<;aan tappamaan ihmisiä ja polt lamaan 'kyliä, ja sellai.sia. ihmisiä jotka tekevät sitä jonkun muutaman huilun käskystä. Heidän täytyy olla oikein himomurhaajia. Muistan vanhan suomalai.sen sananparren : " E i se ole hullu joka käskecr vaan se joka tekee." Mahtaakohan tuollainen Johnson lakkotaistclun tielle, mutta sitten ne voivat "viattomin naamoin" anoa estetuomioita ja saavat niitä. Ja kun asia tulee oikeuden " H e l i sen jälkeen yhtiö anoi exparte estetuomiota lakko- käsiteltäväksi, niin poikkeuk-vahdinnan kieltämiseksi tietäen täydellisesti, että työläisille sellisen ankarista tuomioista ve ei anneta mahdollisuutta esittää riidasta omaa selostustaan donneille sanotaan, kuten nyt — jaestetuomio luonnollisesti annettiin. Vancouverissa, että vetoomus- "Minä sanon, että exparte esteluomiot ovat apukeinoja oikeuden velvollisuus on vain työnantajille työläisiä vastaan j a . ; , . j o s unionistit eivät anna "lakien tulkitseminen", mikä taisteluhaastetta estetuomioiden poistamiseksi; niiden avulla sellaisenaan koituu työnanta-riistetään työläisiltä lakkoyahdintaöikeudet . . . " jan hyväksi ja työläisten tap- V i k a onkin siinä, että näitä exparte estetiiomioita anne- pioksi;^^^^^ . taan yksipuolisesti työnantajain anomuksesta työläisiä vas- Kuka Vielä sanoo, ettei Ana-taan ja lainkaan työläisten mielipiteitä kiiulematta. tolo Francella ollut muka pe- Työnantajat saavat provosoida vaikka minkälaisia tilan- rustaa yllämainitun lausunnon teitä, ajaa työläisensä epätoivoiseen asemaan j ä toisinaan artlarniseon? Elämme jo 4. lol^^^uta 1967 alkaneen Bvaritusk«ut(eQ, kyjnmof nettä vuotta—- juhlavuotta. Näiden vuosien varrella olemme saa* neet olla todlBtamassa satojen au. tMnaattisten sputnikkien, kymme. nien ohjattujen alusten ja lukuis. ten automaattisten Kuun ja pla. neettojen välisten avaruusasemien lähtöjä. Mitä on odotettavissa avaruus-kauden toisella vuosikymmenellä? On i^ahdoton vastata (äsmäUises. ti J9 tyhjentävästi tähän kysymyk-seen, samoin kuin vuonna 1956 oli mahdotonta ennakoida avaruu. den.valloituksen fantastista kehl. tystä ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suurella varmuudella voimme kuitenkin sanoa, että pää-saavutuksena avaruuskauden toi. sella vuosikymmenellä tulee olemaan ensimmäisten retkikuntien laskeutuminen Kuuhu^. Tällä het. kellä on jo tehty tärkeimmät as. keleet, jotka avaavat ihmiselle tien Kuuhun. Kuvaannollisesti voimme sanoa, että tämä matka on jo puoliksi tehty, vaikka ihminen el olekaan etääntynyt Maasta kuin muutamia satoja kilometrejä ja matka Kuuhun käsittää satoja tuhansia kilometrejä. Mitä on siis jo tehty ja mitä on vielä tehtävä ennen kuin ihminen jättää ensimmäisen jalanjälkensä Kuun "tomuisille poluille?" Tällä he'kenä on tehty jo suhteellisen paljon. On todistettu mmi, että meteo-ritilanne Maan ja Kuun välillä ei estä ihmisen lentoa sinne. Sellaisia meteorikappaleita, jotka pystyisivät vahingoittamaan avaruusalusia, on n i i n harvassa, että törmäämisen mahdollisuus on käytännöllisesti katsoen mahdoton. On todistettu, että Maata ympäröivät säteilyvyöhykkeet eivät ole vaarallisia Kuuhun matkaavien ava-ruuslentäjien kannalta. Tämän ovat todistaneet avaruuskoirat Veterok ja Ufjoljok. On todistettu myös, että ihminen saada tunnolleen rauhan noilla kau-htmtöillä? Olisi kai hänenkin parempi, että pitäisi vain härkätaisteluja .siellä farmillaan, .sekin olisi vähän par nmpaa kuin ihmisteurastus. . — Ajattclia, Whitefish, Ont, voi oleskella ja työskennellä pitkät ajat painottomuuden tilassa terveyden vahingoittumatta. Tästä ovat todisteena Valeri Bykovskin viisi vuorokautta kestänyt lento, Gordon Cooperin ja Charles Conradin kahdeksanpäiväinen lento (Gemini V) sekä Bormanin ja I.iOwellin neljätoista päivää kestänyt lento (Gemini V I I ) . Lento Kuuhun ja takaisin ei tule kestämään kuin viikon verran huomioon ottaen vuorokauden oleskelun Kuussa. On todistettu, että ihminen voi oleskella vapaassa avaruudessa. E n simmäisenä täitiän toteutti Aleksei Leonov ja hänen jälkeensä amerikkalaiset avaruusmichet Edward Whitc, Eugeen Cernan, Michael Collins ja Richard Gordon. Poistuessaan aluksesta vapaaseen avaruuteen avaruusmichet joutuvat painottomuuden tilaan. I'oistuessaan aluksesta Kuun pinnalle avaruusmichet eivät tule olemaan painottomuuden tilassa. Onko tämä parempaa vai huonompaa? Monien asiantuntijoiden mielestä, avaruusmichet tulevat paremmin kestämään Kuun vctovoi-mati (kuudesosa Maan vetovoimas-ta) kuin täydellisen painottomuuden. Täydellisen painottomuuden t i lassa eräät avaruusmichet joutuivat eräisiin vaikeuksiin: esim, Cernan j a Gordon tarvitsivat eräiden operaatioiden suorittamiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin mitä heidän turvajärjestelmänsä edellytti. Avaruusmichet väsyivät hyvin pian ja heidän avaruuskypäriensä lasi- jalka sattu tällaiselle kivelle, saattaa osat huurtuivat. Näin ollen opera- se aiheuttaa aluksen kaatumisen. On todistettu, että pysyvää yhteyt-tän voidaan ylläpitää sellaisiin aluksiin, jotka ovat etääntyneet kauas Maasta. Niin itsenäisiä kuin ava-ruusmiehet tulevatkin olemaan Kuuhun lennon aikana, pysyvä molemmin puolinen yhteys Maahan on kuitenkin tällaisen lennon aikana välttämätön edellytys. Käyttäen hyväkseen sellaisia kiin-nepisteitä kuin Maata, Kuuta ja aurinkoa ja Canopus-tähteä voi suurella tarkkuudella ohjata Kuuhun matkalle olevaa alusta ja suunnata se määrätylle alueelle. Tutkalaitteet johdatusta suorittava inertiajärjes-lelmä sekä jarrutusmoottorit takaavat pehmeän laskeutumisen Kuuhun. Samoin on todistettu, että Kuun pinta kykenee kannattamaan ohjatun aluksen painoa — tästä ovat todisteena neuvostoliittolainen automaattiasema Luna-9 j a amerikkalainen asema Surveyor 1. Kuun pinta kestää myös aluksesta poistuneen j a Kuun pinnaHe astuneen avaruus-miehen painon. Kuun polut ovat muuten luultavasti todellakin to-muisia, ainakin sellaisilta ne näyttävät Luna 9:n ja Surveyor l : n välittämissä valokuvissa. Tosin tämä pöly on liimautunut tiiviiksi, niin että ei ole pelkoa vajoamisesta siihen. Pöly ei tulekaan näin ollen ai^ heuttamaan avaruusmiehille niin ikäviä kokemuksia kuin Kiiun pinnalla olevat kivet, jotka näyttävät olevan yli metrin korkuisia ja l e vyisiä. Jos avai-uusaluksen yksikin tioidon suoiiiltamincn vapaassa avaruudessa vaalii lisätutkimuksia. Amerikkalai.set tulevat todennäköisesi i. t clic ni ä a n t i ot y n a la is i a mu utok. sia turvajärjcsleimään. Onhan mahdoton tilanne. Jos avaruusmiehen täytyy palata alukseensa heti Kuun pinnalle astuttuaan pcii-:ästään siitä .syystä että lasit iiänen kypärässään huurluvat. On todistoflu, että avainiislfntäjiil pystyvät tehokkaasti ohjaamaan alustaan, liinan tätä lento Kuuhun-olisikin mahdoton. Kuulennon aikana: avaruusmiehel tulevat näyttele-inäiin pääosaa aluksen ohjauksessa. Maasta tapahtuva ohjaus tulee olemaan vain varakoinona. On tietysti otettava huomioon se .seikka, että pölyä ja kiviä on havaittu vain niillä rajoitetuilla alueilla, jotka sattuivat olemaan Kuuhun laskeutuneiden avaruuslaitteiden näköpiirissä. Saattaa olla, että ympäristö on aivan toisenlaista Kuun muilla alueilla. Monien tiedemiesten mielestä automaattiset avaruusasemat Luna 9 ja Surveyor I näkivät tyypillisen Kuun maiseman. Ennen ohjatun aluksen lähettämistä on kuitenkin kieltämättä otettava tarkempaa selkoa laskeutumiseen parhaiten soveltuvista alueista. Näin ollen voimme.tchdä yhteenvedon; tällä hetkellä on todistettu periaatteessa mahdollisuus ihmisen "Lisäksi 25,000 miestä li.siiii TIuiinKiitliLiii sekä .'JO.OOOmiestä lisää Raiisbn sosialistit ke^usteluun km-munistien Iranssa Pariisi. — Ranskan 'sosiali.stipuolu-een kokouksessa ,joka oli kutsuttu koolle keskustelemaan ensi kevään kansalliskokouksen vaalien vaalitaktiikasta .hyväksyttiin päätöslauselman jonka mukaan puolue antaa tukensa oikeistolaisille tai keskusta-oikeistolaisille ehdokkaille ,jos se on paras tapa gaullistien lyömiseksi eräissä vaalipiireissä . Puolue päätti lisäksi "solmia suhteita' 'Ranskan kommunistiseen puolueeseen keskustellakseen tämän kanssa vaalitaktiikasta., MoUet nimitti, tätä tärkeäksi päätökseksi, koska tällaisia "suhteita" ei ole ollut kommu-listicn" kanssa useisiin vuosiin. : 7 Kommentoidessaan cdustajakokoak- ;t-n tuloksia L'Humaniten päätoimittaja Rene Andrieu korostaa, että ;?anskan kommunistit kannattavat jatkuvasti kaikkien vasemmistopuolueiden yhlciiäistä ohjelmaa j a vaali- I taktiikkaa maaliskuun vaaleissa. Kuuhun lennon toteuttamiseen. Ratkaisemalta tällä hetkellä ovat vielä Kuusta paluuseen liittyvät ongelmat. Tähän yhteyteen liittyvät tärkeimmät ongelmat ovat lähtö Kuusta ja tulo Maan ilmakehään. Lähtö Kuusta el periaatteessa eroa Maasta tapahtuvasta' lähdöstä. Pienemmäv vetovoiman vuoksi voidaan käyttää pienempiä moottoreita rasitus tulee tuskin olemaan sen suurempi kuin .Maasta tapahtuvassa lähdössäkään, moottorin tyhjiössä tapahtuvan käynnistämisen ongelma on ratkaistu jo aikoja sitten. Kuualukscn tulo Maan ilmakehään eroaa huomattavasti Maata kiertävän Sputnikin tulosta ilmakehään. Kuuaius voitaisiin luonnollisesti johtaa -Maata kiertävälle r a dalle ja Januitaa sen jälkeen niin että. se tulisi Maan ilmapiiriin sputnikin tavoin,. Tällöin tarvittaisiin kuitenkin erilläin suuret polttoaine-varat. Luoniiollisemnialta tuntuukin että Kuualusia ei johdeta aluksi Maata kiertävälle radalle,, vaan että : se "tunkeii.uu" välittömästi maan ilmapiiriin joka jarruttaa sen vauhtia ilman polttoaineen lisäkulutusta pelkän aerodynaamisen hankauksen ansiosta. Saapuessaan maan ilmapiiriin aluksen tulee kuitenkin osua tarkasti tiettyyn ••ilmakäytävään". Tämä täytyy turvata aluksen ohjausjärjestelmän avulla. Jos alus joutuu "käytävän" ulkopuolelle (suhteessa Maan pintaani niin ilmakehä ei hidasta sen vauhtia riittävän tehokkaasti ja alus lentää Maan ohi. Jos alus joutuu taas käytävän u l kopuolelle sen Maan puoleisella: s ir vustalla, niin aerodynaaminen han-, kaus ja kuumuus muodostuvat niin voimakkaiksi, että alus saattaa hajota. Mutta siinäkin tapauksessa, että alus osuu tarkalleen "käytävään", se kuumenee huomattavasti enemmän kuin Maan ilmapiiriin saapuva Sputnik. Tämä johiuu siitä, että Kuusta saapuvan aluksen nopeus on puolitoista kertaa niin suuri (toinen kosminen nopeus) kuin sputnikin en simmäinen kosminen nopeus. Tulo Maan ilmakehään toisella kosmisella nopeudella — tämä on tärkein o n gelma, joka tiedemiesten tulee rat- . kaista ennen- kuin lento Kuuhun on mahdollinen. Vuoristokiipeilijät sanovat, että on. helpompaa kiivetä huipulle kuin laskeutua sieltä alas. Kuuhun lento on monessa suhteessa myös helpom- : pi kuin paluu Maahan. Kuu on se huippu, jonka ihminen valloittaa avaruuskauden toisella vuosikymmenellä. ' — Juri Marinin. PÄIVÄN PAKINA TOIVORIKKÄUDEN ENNÄTYKSIÄ Politiikantekijöillä sanotaan u.sein olevan "kummallisia vuode-kumppaneita". Varmuuden vuoksi on.kuitenkin sanottava, että tarkoitus e i Plc edes viitata Gerda-tyttäreen ja s i i hen, kuka hallitusministereistä on kulloinkin hänen seurassaan o l lut. Jääköön sellaiset asiat "isojen poikien" puheiden ja kirjoitusten aihseksi, sillä he ovat niistä asioista- paremmin perillä. Yllämainitulla lausunnolla poliitikkojen "kummallisista vuode-kumppaneista" tarkoitetaan siis poliittisia sellaisia. Tunnettua myös on, että mitä suurempi on poliittinen viskaali, sitä "toivorikkaammin" hän tapaa yleisön silmissä esiintyä. E i ole vielä nähty sitä päivää, jolloin esimerkiksi jonkun .suurmaan halli-tusohjaksissa oleva henkilö olisi valittanut ja vaikeroinut vaivois- 'taan. Kuvaavana esimerkkinä tästä politiikantekijäin enemmän tai vähemmän keinotekoisesta "toivorik-kaudesta" voidaan pi'tää Yhdysvaltain presidentti Johnsonin itjc-riselitystä kaiikaiselta: 'vaalimat- ' kaitaan palattuaan viime viikol-la. Vierailtuaan .sellai.stcn ihailtavien "liittolaistensa" luona kuin Etelä-Viotnaniissa. Etclä-Korea.ssa ja Filippiineillä — kuten Edgar Bergen vierailisi Charlcyn "asunnolla ' — presidentti John.son h y myili televisioruudussa niin leveästi kuin hyökkäyssotaan: sekaantunut valtionpää voi suinkin irvis- .lelemätlä hymyillä, ja sanoi että hän on nyt "toivorikkaampi kuin milloinkaan ennen." siitä, että t i - lannc^käänty-y- oikeaan suuntaan" Victnamissy! Vanhassa testamentissa kerrotaan Saaralla kysytyn niiksi hän hymyili, vaikka hyvin tiedettiin, että hänellii oli mielessään kutelcmien-sa uutisten vuoksi hymyilemisen aihettakin. Mutta miksi hymyili 'loivorik-kaiidestaaii" iiresidoiitti Johnson, siitä tietävät parhaiten USAn hallituksen sisäpiirit. Me toiset voimme vain kuvitella, niitä tuleman pitää. . Unhpittaeii Manilas!?a ja YKn Yleiskpk(Mik.se.s.sa esitetyt rauhan, puheet, i i r c K i d c i i l l i jQhii.son korosti koliinalkalla Alaskassa pysähtyessään sitä, että "Yhdysvallat tulee ottamaan lujan anti-kommunistisen asenteen Aasiassa — 'te voitte panna sen piippuunne ja savutella sitä", kuten APn keskiviikkoisessa uutistiedossa kerrottiin. Tässä on nyt parikin mielenkiintoista kannanmäärittelyä. Muista.ako kukaan sellaista ai<- kaa tai tapausta, missä presidentti _Johnson tai joku hänen ministereistään olisi sanonut olevansa "epätoivoinen" Vietnamin tilanteesta, . . Eikö asia ole niin, että Washington on ollut kaikki nämä hyökkäyssodan pitkät vuodet "toivorikas". Ja joka kerta kun on Vietnamin sotaa eskaloitu, eli laajenneltu ja syvennetty, on Washing Ionista esitetty entistä "toivorik-kaimpia" lausuntoja siitä, että nyt pantiin likoon sellaisia myrkkyjä, mitkä pakoiltavat Vietnamin uppi- - niskaisen kansan alistumaan jä ehdoitta antautumaan. ; : , Tarkoittaako presidentti Johnsonin nyt ilmaisema "suuri toivo-rikkaus", sitä, että Vietnamin solaa aiotaiin laas eskaloida? Ainakin Pentagonl.sta, Ylulysval-. tain hyökkäys.sodan päämajasta on aiinetfu ymmärtiiä, että Victna-iniin kuljetetaan jatkuvasti lisää amerikkalaisia sotavoimia, mikä on tietenkin täydellisessä ristiriidassa sen •'rauhanrakkauden" kanssa, mistä Arthur Goldberg puhui Y K n yleiskokouksessa. Mutta sopii kuin pieksu paskaan presidentti Johnsonin 'toivorikkauteen" jos muistetaan AVashingtonin a i kaisemmat "toivorikkausilmaisut". Toinen ky.symys koskee sitä presidentti Johnsonin "lupausta", että Yhdysvallat -ottaa lujan anti-kommunistisen asenteen Aasiassa. Me herkkäuskoiset ihmiset olemme tähän asti otaksuneet, että Yhdysvaltain -1föko ulkopolitiikan kulmakivenä on ollut kurja "anti-kommuiiistisuus", mikä on vienyt sen siiiiinKian siihen yksinäisyyden kurimukseen, niissä Yhdysvallat nyt on ennenkaikkea Vietnamin "antikommunistisen" hyökkäyksen johdosta. . - --rf Ky.syä kaiketi .sopii, kuinka paljon "lujemman anti-kommunisti-son" asenteen voivat Yhdysvaltain hallituspiirit nyt omaksua? Vai onko tämäkin uusi vihje siitä,, että tarkoitus on edelleenkih laajentaa hyökkäyssotaa Vietnamin urhoollista pikkukansaa vastaan? Kuten sanottu, politiikantekijöil-. lä "on kummallisia vuodekumppa-neita" — m u t l a " k u m i p a l l i . s i a ". ovat myös ne puheet, jollia iiftpc-rialistista iiyökkiiyssotaa nykyään yrilelään kaunistella ja kaiipu.stol-l a . — - Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-11-08-02