1952-04-24-13 |
Previous | 13 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
McFarlane's Hen's fear Limited
MiiESTErf VAATETUSLIIKE
32--34 S-C^b^länd Street. Port Arthur. Ontario
•1,':
"Palvelemme luoteis-Ontariota"
• Lippu ia muita tietoja varten soittakaa tai
kirjoittakaa
Dl AL 5-8231
269 Arthur Street Port Arthur, Ontario
VAPPUTERVEHDYS!
Lydia ja John Aarnio;
319 Bay Stimt
Port Arthur • Ontario
TERVEtiRYSf
LÄHGEH m%
Auto- ja akkunalaseja
461 John Street
Port Arthur, Ontario
HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTAA
PORT ARTHUR STraAM B A |H
• HELEN- MONTGOMERY, liikkeenhoitaja
Cor. Bay & Machar Avc. Port Arthur, Ontario
JUHLATERVEHDYS!
J. N. C A S T O N G U A Y & S OH
L I M I T E D
o RAPPARI- JA STUCCG-URAKOITSIJAT
o ULKO- JA SISÄRAPPAUSTA SEKA STUCCO-TX<>TA
© KORISTERAPPAUSTA JA SEMENTTITYÖTÄ
245 S. Court St. Puhelin 4-1506 Port Arthur, Ont.
HAUSKAA VAPPUA' TOIVOTTAA
130>S. Cumbcrland Stifeet Port Arthur, Ontario
JUHLATERVEHDYS!
Meillä on nyt laaja kokoelma kevät-malleja. Miesten vaatetustaväraa
Vaatteiden puhdistusta - Ensiluol^kaista räätalmtyota
300 Bay Street — Dial 4-4342 — Port Arthur. Ontario
C. W. S H E A R E / E. T . L A ^
Oletteko valmistatttuneety^
Meillä on mitä haluatte
meidän uudessa, juuri saapuneessa
varastossamme
Maksaa vaivan tulla katsomaan mitä arvoja meillä on
• PUUTARHOILLE
• KODEILLE
• URIOlILUMIE^PiLE
• FARMAREILLE
TOURTELLOT HARDWARE CO.
235 ARTHUR STREET PORT ARTHUR, ONTARIO
• f
• ' i •
NOiitHERN WOdp PRESERVERS |^I>;
NORTHERN FOREST PRODUCTS V f D .
• PORT AB'iri^irB
• ONTARIO.
•Toidcokuun 9 idiyfiaä '1952 k^ö
edistysmieUnen ihnilskuhta viettää
suurta merkkipäivää ^ f a s i s t i - S a l t -
saJsta saavutetun voiton seitsemättä
vuosipäivää. •,
Toisen maailmansodan saivat a i *
. k a an , kansainvälisen taantumuksen
voimat. Ifyt ei ole enää kenellekään
mikään salidsuus, että ;nidysvaltoie(i
m o n ^ l i s t i s e l l a pääomalla^ Joka antoi
saksalle, suurta apua sen teollisuuden
Jälleenrakentamisessa, siinä'lu--
vussa^.mj^kin sotateollisuuden Jälleenrakentamisessa,
öU suuri osansa
Saksan^ uuden agression valmistamisessa.
T^Lssä fasististen valtojen fr
Saksan. Japanin Ja 'Italian aloittamassa
sodassa heräsi suuri tUstoriälU-nen
tehtävä koko msMilman ^ufaan-tahtoisiUe
kansoille. Ennen hyökkäämistä
muiden maiden kimppuun Saitaa.
Japani Ja I t a l ia tuhosivat Ja kumosivat
omissa maissaan porvarilljj-demokraattistcn
vapauksien viimeisetkin
rippeet, saattoivat voimaan Jul^
man terroristisen yaltakomennon Ja
pailkivat maahan pienten maiden suvereniteetin
Ja vapaan kehityksen periaatteen.
"Ne Julistivat koko maailmalle,
että niiden tarkoituksena on
; päästä maailman valtiaiksi Ja ulottaa
rasistinen: valtakomcntonsa koko
maailmaan.
Juuri sen vuoksi toinen maall-manaota
. faitleriläistä Saksaa i»
imperia^ästista Japania vastaan sai
Jo aivan^ alussa antlfaslstlaen vapaussodan
ioonteen. Jonka eräänä
tehtävänä oU demokraattisten'va-;
pauksieii palauttaminen.
•Neuvostoliiton yhtyminen sotaan
fasistisia valtoja vastaan kohotti vielä
enemmän toisen maailmansodan
antifasistista vapaussodan luonnetta
Ja määritteli koko sodan kohtalon en-nakolta.
Neuvostokansan sola fasistista Salc-saa
vastaan oli koko kansan Suuri
Isänmaallinen sota. Sen ^irkoitukse-*;
na ci oilut vain neuvostomaan ylle
nousseen vaaran torjuminen, vaan
myöskin Saksan fasismin ikeen alle
Joutuneiden kaikkien Euroopan kansojen
auttaminen. Juuri Siksi neuvostokansan
sota hitleriläistä Saksaa
vastaan synnyinmaansa vapauden
puolesta sulautui Euroopan Ja Amerikan
kansojen taisteluun riippumatto-
' muiiden ja' vapauden puoiesta:'^ •' ••
Fasistisen Saksan Johtopukarit a l i arvioivat
neuvostovaltion taloudelUs-
^ Ja sotilaallista ipaihtia. sen yhteis^
i u i n t k - ' J a ; valtiojärjestyksen lujuutta
Ja m^urtaoaäitomi^ NmMl^iUläin
aseellisten v o i m i a k^^
'Sia Ja taisteluomlhälsuuk^Ia.iHe eivät
päässeeti perille toisen maällmaiisöiUuB
todellisesta luonteesta eikä kansan-
Joukkojeih osuudesta sUnä.
He :eivät ynunärtänteet isltä, eitä
Neuvostoliitolle tyrkytetty' sota el
, yqi «.rajoittua' yksinomaan solaan
kahden armeijan välillä, vaan MI
muuttuu kiertämättä koko neuvos,
tokansan sodaksi hltleriläislä vai-loltUJia
vaataan.
Hitleri^äinen Saksa aloitti valapat-toisen
sotansa Neuvostoliittoa vastaan
sen Jälkeen, kun lopetti valloitusret-kensä
Euroopassa. 'Näillä sotaretkil-lään
hitleriläinen Saksa alisti valtansa
alle 11 Euroopan maata — Itävallan.
Tshekkoslovakian, -Puolan. Tans.
kan. Norjan. Hollannin, (Belgian, Lu-xemburgin,
Baiiskan. Jugoslavian Ja
Kreikan, Hitleriläisten mahtava sotakone
synnjrtti kauhua Euroopan
maiden armeijoissa. Hitleriläisen Saksan
sotilasjohtajat tiesivät hyvin.- ct«
teivät vuoden 1941. k e ^ n mennessä
Englanti Ja Yhdysvallat olleet vielä
valmiit tekemään vakavaa vastarintaa
hitleriläisten agressiiylslUe suunnitelmille.
Sen vuoksi he eivät syyttä
olettaneet, että (Neuvostoliitto on a i noa
reaalinen voima, J ( * a kykenee
rikkomaan heidän suunnitelmansa
nöaailman rauhantahtoisten kansojen
orjuuttamisen suhteen.
Juuri sikksi he lähettivät Jo sodan
ensi päivinä (Neuvostoliittoa vastaan
koko sotakoneensa. Jonka hyväksi teki
silloin työtä miltei koko Euroopan
teollisuus. Antaakseen sotakoneensa
iskulle mahdollisimman suuren voiman
bitlerUäiset eivät kaihtaneet m i tään
sodankäyntisääntdjen Ja -tapo'
Jeh' raakäi Ja valapattoista rikkomista.
(Mutta kaikki hitleriläisten laskel.
mat tehdä Selvä (Neuvostoliitosta salaman
nopeudella n\enivät myttyyn
täydellisesti. ; ?
Neuvostokansan taistelu hitlerilälsiä
anastajia vastaan o l i sitkeätä Ja äh-karata
Ja se kesti kauan. Koko soto-ajah
Neuvostoliiton Ja Saksan rintama
oli sodan päärintamana; - ! /
tjiellä toimivat hitlerilkiien sotakoneen
päävohnat, Nenirostoar-meija
yksin torjni hJUertlUsen so.
takoneen Tlmmattoja hyökkäyksiä,
murti sen volniaa Ja valmisti ehtoja
hiUeriSUsen Saksan mankaaml-selle
lopuUlsesU ja aydelllsestt
selillä Ja Niemcnlllä, Tonavalla Ja O*
derilla sekä Wienin Ja B e i l i i n in edus-taliä
taistelulipuilleen kuolcmatto-inah
maineen. Se 'ei vain vapauttanut
neuvostoonaata hitlcrilälsistä
anastajista, vaan vieläpä vapautti f a sistisesta
orjuudesta Puolan. Täiekko-
Slovakian, Romanian, Unkarin. Bulga-xiian,
Jugoslavian Ja useita mxiitaUn
Euroopan maita.
Koko sota-ajan 'Neuvostoliitto ja
sen aseelliset voimat täyttivät rehellisesti
Ja uhrautuvasti lUttolupauksiaan
liittomaita Ja niiden armeijoita kohtaan.
(Mahtavilla iskuillaan Neuvostoarmeija
pakotti hiUeriläiset lopettamaan
tiyökUyksensä Antenneilla Ja
pelasU sillä liittolaisten sotajoukot tuhoutumiselta.
(Neuvostoliiton yhtyminen
sotaan Japania vastaan Joudutti
sodanpesäkkeen hävittämistä Kauko-
Idässä.
Saatettuaan Suuren Isänmaallisen
sodan täydelliseen voittoon neuvostokansa
ryhtyi suurella innostuksella
^rauhanomaiseen rakennustyöhön. Se
pani menestyksellä kuntoon sodasta
kärsineen kansantaloutensa Ja .on
saavuttanut uu^la suuria voittoja taloutensa,
tieteen j a kulttuurin kehityksessä.
Ifeuvostoliltto laajentaa s l -
villlteoUisuutta. rakentaa valtavia <ve-
Bi/voimalaitoksia Ja kastelukanavia,
muuttaa luonnonsuhteita Ja toteuttaa
Järkkymättömästl hintojen alentamisen
Ja työtätekevien aineellisen aseman
parantamisen politiikkaa.
iUuden elämän rakentaminen on
alkanut, laajassa mitassa kansander
mokratlan maissa — Puolassa, Tshekkoslovakiassa,
Vnkarissa, (Romaniassa.
Bulgariassa j a Albaniassa. K i i n an
Jti Saksan demokraattisen tasavallan
työtätekevät ovat saavuttaneet suur
ia voittoja uuden elämän rakentamisessa.
Sosialistisen synnyinmaansa puolustuksen
ja Jalon vapautustehtävänsä
innoittamana <2eneraliS8lmus J . ^V.
S t a l i n in Johtama 'Neuvostoarmeija
liankkl taisteluissa (Moskovan Ja 6 t a -
lingiadln, Kurskln Ja Belgorodin, K l -
Jevlo Ja Kirovogradln, asimkliila
Bobriiiskln. Leningradin Ja Tallinnan
. * Kahden maailmansodan kokemuksesta-
viisastuneet maailman
kansat vastustavat nykyiiän Jyr-
' kasti uuden maailmansodan sytty-
' miaen uhkaa. He tietävät hyvin,
että uusi maailmansota on.suunnattu
kansoja vastaan, Ihmlskun-
. tian edistyksen perustuksia vastaan,
että se vaatii Ihmiskunnalta
uusia uhreja, että se tuo Ihmisknn-toMt
kärsimyksiä, turmiota ja tu-ihmiskunnalle
muistuttaa a-merikJcalaisten
interventtien epäinhimillinen
Ja rikollinen menettely v a -
taan -uudessa sgfessiivisessä' valtaus-sodassa;.
jKokp l l ^ m i ^ ^ i t a tuomitsee
suurella suuttumuksella hal^teriologif
sen aseen ^käyttämisen Koreassa ja
Kiinassa j a vaatii siihen syyllistyneiden
ankaraa rankaisemista. .
1 ^ Kahsojea; liike rauhan puolesta on
muuttunut,.,vakavak8i poliittiseksi Ja
moraaliseksi voimaksi, sangen tärkeäksi
tekijäksi kansainvälisellä näyttämöllä.
(Vaatimus agressiivisen sodan
lopettamisesta, aseistuksen supistamisesta
sekä atoomlaseen Ja kaikkien
muiden joukkotuhoamiskeinojen ehdottomasta
kieltämlsesUl ilmentää
kansojen ellntärkelmplä etuja.
YU fiOO miljoonaa IMmistä on pannut
nimensä (Maailman Rauhanneu-rvoston
vetoomukseen rviiden suutTval-lan
rauhanliiton solmimisesta.
NeuvostfHcansa On ensimmäisenä
kansojen taistelussa rauhan puolesta.
Huolimatta'siitä, että neuvostokansan
sota fasistista Saksaa ^vastaan oli
kalkkein raskain sota koko neuvostovaltion
historiassa. Neuvostoliitto ja
sen aseelliset voimat suoriutuivat sl i -
tä entistä voimaUcaampina Ja varttuneempina.
; 'Neuvostoliitolla ei ole m i tään
valloltussuunnitelmia, vaan se
on aina puolustanut Ja puolustaa rauhanasiaa;
Keiivostokansa pitää ag-ressihrlsta
sotaa raskaimpana rikoksena
ihmiskuntaa vastaan. Johdonmukainen
j a jjrrkkä stalinilainen rauhan
ja kansojen ystän^yden sekä pienten
ja suurten kansojen ystävällisen y h teistyön
politiikka on hankkinut Neuvostoliitolle
koko maailman kansojen
myötätunnon.
Saksaa 'vastaan käydyn sodan päättymisestä
on kulunut jo seitsemän
vuotta, mutta Saksalta ei vieläkään
ole rauhansopimusta, se on hajaan-nustUassa
Ja tasa-arvottomassa asemassa
muihin maihin verraten. .
Saksan faajasnnuitilan säilyltä
mJsestä pn hyötyä vain rauhan vi
hoUlslU^ sillä se luo otoUfawt eh
dot SakKTD militarismin henkiin
beräMämlselle Ja Saksan muutto
miselle voarslilaeksi acressiivisen
sodan pesäkkeeksi Euroopassa.
I/abolllsetta johdonnuikalselle rai^
hanpoUtilkallecn Neuvostoliitto on
koko sodaojilkelsen ajan pnohuta-not
Jäfkähtftfflftta Potsdamin so-pimnksen
periaatteita yhtenäisen
rauhantahtoisen demokraattisen
Hafcsao luontlsests Ja vaatinut Jyr-j(
ä«U nohanaopimuksen solmlmljr.
U Saksan kanssa.
Neuvostoliitossa, K i i n a n kansanta-sarvallässa
j a Etiroopan kansandemokratian
maissa on tällä hetkellä koko
edistyneelle ihmiskunnalle vahva turva
sen jalossa taistelussa rauhan ja
^turvalUsnjutitti puolesta. \.
sekä Jassyn Ja X>vovln edustalla* Veik.-*.
— 6uoml,<wti ii961 Englannista GO
pros. ulknmälltft tuotetusta villasta.
.H.
o KeskuslammitYsuuneJa
o Pyykkikoneita
e Sähköjaäkaappoja
Puhelin 5-6121
61 Cumberland St. S.
Port Arthur, Ontario
(24-1-8-15)
Torstaina, huhtikuun 24 p. — Thursday, April,24,1052 >, •;m, mc
JUHLATERVEHDYS!
. ,, mm^mmmm
VicraUkaa midän uudessa kaupassamme tarvHessanne
ISSCourtStreet^^^^^^^^^^^;^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^:^^^^ . P^^^^^^^
HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTAA
TAYL©t'S ^^«^^«^
KAKSOIS-KAUPUNKIEN SUURIN MIESTEN VAATETUSLIIKE
40 S. Cumberland Street Port Arthur, Ontario
HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTAA
B A Y R A R I O CARS^^^^^^^^^.^^^
L. STONE; OMISTAJA ^ "
DIAL 5-7227
P A L V E L U YÖLI/Ä J A P Ä I V Ä L L Ä K
mw Bay Street Port Arthur, Ontario
•li
HAUSKAA KEVÄTTÄ TOIVOTTAA
EVtREST
HAUTAANTOIMITTAJAT
299 Arthur Street Puhelin 4-1121 >Port Arthur, Ontario
HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTA^
"1 J<)
LÄKEHEÄt) tfEÄN^liS; TÄIiPRSiHD LÄUNDERERS
Palvelin 5*5935
Pori Arthur
70 S.' Cumberland Sf*
_ iJnlprto.--
> (4 >»
HAUSKAA VAPPmt
LIMITEBl
RAKENNUSTARPEITA »KIVIHIILTÄ
211 John Street Puhelin 5-6589 Port Arthur, Ont.
VAPPUTERYEHDYS
Työväen solidaarisuudella voitetaan taistelu
RAUHAN J A CANADAN
I T S E N Ä I S V V D E ^ ^ . p i l i ^^
<D?
INTERNATIONAL
• . . . iJr • • L. • • • : . Co-Op Stores Limited
^^A S I V U L I I K K E ET
176 S. Algoma St. Port Arthur, Ontario
^"5
f ' !
l_ .
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 24, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-04-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520424 |
Description
| Title | 1952-04-24-13 |
| OCR text |
McFarlane's Hen's fear Limited
MiiESTErf VAATETUSLIIKE
32--34 S-C^b^länd Street. Port Arthur. Ontario
•1,':
"Palvelemme luoteis-Ontariota"
• Lippu ia muita tietoja varten soittakaa tai
kirjoittakaa
Dl AL 5-8231
269 Arthur Street Port Arthur, Ontario
VAPPUTERVEHDYS!
Lydia ja John Aarnio;
319 Bay Stimt
Port Arthur • Ontario
TERVEtiRYSf
LÄHGEH m%
Auto- ja akkunalaseja
461 John Street
Port Arthur, Ontario
HAUSKAA VAPPUA TOIVOTTAA
PORT ARTHUR STraAM B A |H
• HELEN- MONTGOMERY, liikkeenhoitaja
Cor. Bay & Machar Avc. Port Arthur, Ontario
JUHLATERVEHDYS!
J. N. C A S T O N G U A Y & S OH
L I M I T E D
o RAPPARI- JA STUCCG-URAKOITSIJAT
o ULKO- JA SISÄRAPPAUSTA SEKA STUCCO-TX<>TA
© KORISTERAPPAUSTA JA SEMENTTITYÖTÄ
245 S. Court St. Puhelin 4-1506 Port Arthur, Ont.
HAUSKAA VAPPUA' TOIVOTTAA
130>S. Cumbcrland Stifeet Port Arthur, Ontario
JUHLATERVEHDYS!
Meillä on nyt laaja kokoelma kevät-malleja. Miesten vaatetustaväraa
Vaatteiden puhdistusta - Ensiluol^kaista räätalmtyota
300 Bay Street — Dial 4-4342 — Port Arthur. Ontario
C. W. S H E A R E / E. T . L A ^
Oletteko valmistatttuneety^
Meillä on mitä haluatte
meidän uudessa, juuri saapuneessa
varastossamme
Maksaa vaivan tulla katsomaan mitä arvoja meillä on
• PUUTARHOILLE
• KODEILLE
• URIOlILUMIE^PiLE
• FARMAREILLE
TOURTELLOT HARDWARE CO.
235 ARTHUR STREET PORT ARTHUR, ONTARIO
• f
• ' i •
NOiitHERN WOdp PRESERVERS |^I>;
NORTHERN FOREST PRODUCTS V f D .
• PORT AB'iri^irB
• ONTARIO.
•Toidcokuun 9 idiyfiaä '1952 k^ö
edistysmieUnen ihnilskuhta viettää
suurta merkkipäivää ^ f a s i s t i - S a l t -
saJsta saavutetun voiton seitsemättä
vuosipäivää. •,
Toisen maailmansodan saivat a i *
. k a an , kansainvälisen taantumuksen
voimat. Ifyt ei ole enää kenellekään
mikään salidsuus, että ;nidysvaltoie(i
m o n ^ l i s t i s e l l a pääomalla^ Joka antoi
saksalle, suurta apua sen teollisuuden
Jälleenrakentamisessa, siinä'lu--
vussa^.mj^kin sotateollisuuden Jälleenrakentamisessa,
öU suuri osansa
Saksan^ uuden agression valmistamisessa.
T^Lssä fasististen valtojen fr
Saksan. Japanin Ja 'Italian aloittamassa
sodassa heräsi suuri tUstoriälU-nen
tehtävä koko msMilman ^ufaan-tahtoisiUe
kansoille. Ennen hyökkäämistä
muiden maiden kimppuun Saitaa.
Japani Ja I t a l ia tuhosivat Ja kumosivat
omissa maissaan porvarilljj-demokraattistcn
vapauksien viimeisetkin
rippeet, saattoivat voimaan Jul^
man terroristisen yaltakomennon Ja
pailkivat maahan pienten maiden suvereniteetin
Ja vapaan kehityksen periaatteen.
"Ne Julistivat koko maailmalle,
että niiden tarkoituksena on
; päästä maailman valtiaiksi Ja ulottaa
rasistinen: valtakomcntonsa koko
maailmaan.
Juuri sen vuoksi toinen maall-manaota
. faitleriläistä Saksaa i»
imperia^ästista Japania vastaan sai
Jo aivan^ alussa antlfaslstlaen vapaussodan
ioonteen. Jonka eräänä
tehtävänä oU demokraattisten'va-;
pauksieii palauttaminen.
•Neuvostoliiton yhtyminen sotaan
fasistisia valtoja vastaan kohotti vielä
enemmän toisen maailmansodan
antifasistista vapaussodan luonnetta
Ja määritteli koko sodan kohtalon en-nakolta.
Neuvostokansan sola fasistista Salc-saa
vastaan oli koko kansan Suuri
Isänmaallinen sota. Sen ^irkoitukse-*;
na ci oilut vain neuvostomaan ylle
nousseen vaaran torjuminen, vaan
myöskin Saksan fasismin ikeen alle
Joutuneiden kaikkien Euroopan kansojen
auttaminen. Juuri Siksi neuvostokansan
sota hitleriläistä Saksaa
vastaan synnyinmaansa vapauden
puolesta sulautui Euroopan Ja Amerikan
kansojen taisteluun riippumatto-
' muiiden ja' vapauden puoiesta:'^ •' ••
Fasistisen Saksan Johtopukarit a l i arvioivat
neuvostovaltion taloudelUs-
^ Ja sotilaallista ipaihtia. sen yhteis^
i u i n t k - ' J a ; valtiojärjestyksen lujuutta
Ja m^urtaoaäitomi^ NmMl^iUläin
aseellisten v o i m i a k^^
'Sia Ja taisteluomlhälsuuk^Ia.iHe eivät
päässeeti perille toisen maällmaiisöiUuB
todellisesta luonteesta eikä kansan-
Joukkojeih osuudesta sUnä.
He :eivät ynunärtänteet isltä, eitä
Neuvostoliitolle tyrkytetty' sota el
, yqi «.rajoittua' yksinomaan solaan
kahden armeijan välillä, vaan MI
muuttuu kiertämättä koko neuvos,
tokansan sodaksi hltleriläislä vai-loltUJia
vaataan.
Hitleri^äinen Saksa aloitti valapat-toisen
sotansa Neuvostoliittoa vastaan
sen Jälkeen, kun lopetti valloitusret-kensä
Euroopassa. 'Näillä sotaretkil-lään
hitleriläinen Saksa alisti valtansa
alle 11 Euroopan maata — Itävallan.
Tshekkoslovakian, -Puolan. Tans.
kan. Norjan. Hollannin, (Belgian, Lu-xemburgin,
Baiiskan. Jugoslavian Ja
Kreikan, Hitleriläisten mahtava sotakone
synnjrtti kauhua Euroopan
maiden armeijoissa. Hitleriläisen Saksan
sotilasjohtajat tiesivät hyvin.- ct«
teivät vuoden 1941. k e ^ n mennessä
Englanti Ja Yhdysvallat olleet vielä
valmiit tekemään vakavaa vastarintaa
hitleriläisten agressiiylslUe suunnitelmille.
Sen vuoksi he eivät syyttä
olettaneet, että (Neuvostoliitto on a i noa
reaalinen voima, J ( * a kykenee
rikkomaan heidän suunnitelmansa
nöaailman rauhantahtoisten kansojen
orjuuttamisen suhteen.
Juuri sikksi he lähettivät Jo sodan
ensi päivinä (Neuvostoliittoa vastaan
koko sotakoneensa. Jonka hyväksi teki
silloin työtä miltei koko Euroopan
teollisuus. Antaakseen sotakoneensa
iskulle mahdollisimman suuren voiman
bitlerUäiset eivät kaihtaneet m i tään
sodankäyntisääntdjen Ja -tapo'
Jeh' raakäi Ja valapattoista rikkomista.
(Mutta kaikki hitleriläisten laskel.
mat tehdä Selvä (Neuvostoliitosta salaman
nopeudella n\enivät myttyyn
täydellisesti. ; ?
Neuvostokansan taistelu hitlerilälsiä
anastajia vastaan o l i sitkeätä Ja äh-karata
Ja se kesti kauan. Koko soto-ajah
Neuvostoliiton Ja Saksan rintama
oli sodan päärintamana; - ! /
tjiellä toimivat hitlerilkiien sotakoneen
päävohnat, Nenirostoar-meija
yksin torjni hJUertlUsen so.
takoneen Tlmmattoja hyökkäyksiä,
murti sen volniaa Ja valmisti ehtoja
hiUeriSUsen Saksan mankaaml-selle
lopuUlsesU ja aydelllsestt
selillä Ja Niemcnlllä, Tonavalla Ja O*
derilla sekä Wienin Ja B e i l i i n in edus-taliä
taistelulipuilleen kuolcmatto-inah
maineen. Se 'ei vain vapauttanut
neuvostoonaata hitlcrilälsistä
anastajista, vaan vieläpä vapautti f a sistisesta
orjuudesta Puolan. Täiekko-
Slovakian, Romanian, Unkarin. Bulga-xiian,
Jugoslavian Ja useita mxiitaUn
Euroopan maita.
Koko sota-ajan 'Neuvostoliitto ja
sen aseelliset voimat täyttivät rehellisesti
Ja uhrautuvasti lUttolupauksiaan
liittomaita Ja niiden armeijoita kohtaan.
(Mahtavilla iskuillaan Neuvostoarmeija
pakotti hiUeriläiset lopettamaan
tiyökUyksensä Antenneilla Ja
pelasU sillä liittolaisten sotajoukot tuhoutumiselta.
(Neuvostoliiton yhtyminen
sotaan Japania vastaan Joudutti
sodanpesäkkeen hävittämistä Kauko-
Idässä.
Saatettuaan Suuren Isänmaallisen
sodan täydelliseen voittoon neuvostokansa
ryhtyi suurella innostuksella
^rauhanomaiseen rakennustyöhön. Se
pani menestyksellä kuntoon sodasta
kärsineen kansantaloutensa Ja .on
saavuttanut uu^la suuria voittoja taloutensa,
tieteen j a kulttuurin kehityksessä.
Ifeuvostoliltto laajentaa s l -
villlteoUisuutta. rakentaa valtavia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-24-13
