Vapaus, April 24, 1952

              ava2' Torstain 24 p/—Thursday, Apnl 24» 1952
; OMHmiiU XodeiiqxIentLabor
»tfiUiabed^Kotr. 0, ldl7, Aiitbortzed
"fis MOODd d a s s soail by tho Post
OfOce Department^ Ottava. PUIH
Ilsiied tbrice we^l;fyr
,vl!3ia»days and Batuondajn tqr. y
PubUthisg Company U d ; i^t 100^103
•Eim 8t. W , Sodlralir, Qst,' Canada.
Ttflepbones: Busines» Office 4«4284.
EdltoUal Office' 4-4265. Manager
El Suksi. Edltor W. EkIan<L*£lalUnff
eddressSox £9, Sudbuiy, Ontario,
jMr^itlsiiig. ratea npon appUeatloa
Ttaiulation free c l cbarge.
Canada&sa; i yJL 7;0O 0 kk,
-.•'•••.iv' :\' f s .>-3 lUt" 255
^ysvalldasa: 1 vk. 8JOO 6 kk, 4.30
Suomieaca:^' 1 vk;, 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Rauhan ja deifiQ^atian v§pR«}
& orientc lux — idästä tul^ va^o —? niin s^jitetjiio jo k^ljan^
.muinaisuudessa. Työväenliikkeen historia on myös tämän todennut '
;siDä Euroopan itä w joka ennen tunnettiin kansojen vankilana -—
^^^nonsi suurten ja sankarillisten taistelujen tuloksena vapauden keh-
; idaksii, sosialismin täytäntiionpanon suureksi laboratorioksi sekä sa- |
i'jnaUa rai^bauy ja valoisamman tulevaisuuden vankkumat- \
,' tomaksi linnakkeeksL
*ir : M olisi väärin tuijottane vain itään. Lännessä myös
•on syntynyt suuria aatteita ja suoritettu kauaskantoisia tekoja. Vap- ;
^^pUy toukokuun ensimmäisen päivän vietto, jonka kunniaksi on leh- '
teoune tämänpäivän numero omistettu, on kahdeksantuntisen työ-l^
mtaistdun tuoksinassa saanut alkunsa ja syntynyt Atlantin tällä
puolen, Pohjois-Amerikan mantereella — ja historiallisesti lyhyenä
§11^^ vähän yli 60 vuoden kuluessa, siitä on muodostunut työväen
^ ^valtava liansainvälisten voimien katsclmuspäivä rauhan, kansojen it­senäisyyden
ja demokraattisen edistyksen puolesta.
• • «
Historialliselta kannalta katsoen voidaan lyhyesti palauttaa mie­leemme
seuraavaa:
Yhdysvaltain ja Canadan Organized Trades and Labor Unions,
inistä kehittyi American Federation of iLabor (AFL) v> 1886, hyväk-
^ vuonna 1884 ensimmäinen vappupäivän päätöslauselman, missä
samottiin:
^Päätettäköön, että 8 t. työpäivä tulee lailliseksi työpäiväksi
toi&okuun ensimmäisestä päivästä lähtien v. 1886."
Juuri tästä taistelusta kahdeksantuntisen työpäivän puolesta sai
v^unpäivän vietto alkunsa tällä mantereella. Ja vappuna 1886 Chi-
'cagon työläiset osallistuivat 190,000 henkeä käsittävänä voimana vapr
''ptimlelenosoitukseen. Ghicagossa vuodatettiin kuitenkin työläisten
'vertakin ennenkuin 8 tuntinen työpäivä voitettiin.' Poliisit hyökkä-
'sti^t toukokuun 3 pnä työläisten mielenosoitukseen ja surmasivat 2
ilunistä/ Joku provokaattori räjä ja useita työväen-johtajia
vangittiin tekosyytöksen perusteella. Mutta taistelu jatkui
ija St. Louissa v. 1887 pidetyssä AFL:nkonventionissa päätettiin,
4että toukokuun 1 pnä 1890 jarjestetiuin kautta miuin mielenosoituk­sia
81. työpäivän puolesta.
" ; Vuonna 1889 APL vetosi Toisen Kansainvälisen Pariisin kongres-
;^siin>että nämä vappumielenosoitukset järjestettäisiin kansainvälisiksi
'tilaisuuksiksi ja mainittu Pariisin kongressi,hyväksyi nimenomaan
'AiFL:ii toivomuksesta seuraavan päätöslauselman: i .
VJ ^'Kongressi päättää järjestää suuren kansainvälisen mielcnosoi-
^tuksen siten, että kalliissa maissa ja kaikissa kaupung^jsp | y)|tenä
'määrättynä päivänä työtätekevät vaativat valtion: vii^ano(nai^irta-}lail-
'lisen työpäivän lyhentämistä kahdeksantuntiseksi päiväksi ja Parii-
I ;sin kongressin muiden päätösten toteuttamiseksi. Koska American
; Federation of Labor konventionissaan St. Louissa joulukuussa 1888 on
I päättänyt järjestää samanlaisen mielenosoituksen toukokuun 1 pnä
i-lS^^O, niin tämä päivä hyväksytään kansainväliseksi mielenosoitus- i
!|öiväksl.» '
H Tuli sitten vappu 1890. Amerikan ja Euroopan työväestö vietti
;silloin, 62 vuotta sitten, ensimmäisen kansainvälisen vappumielenosoi-vtuksensa,
ja Frederick Engels nimitti sen "voimien tarkastukseksi"
.:sekä kirjoitti edelleen:
' "Se (kansainvälinen työväestö) on ensimmäinen kerta mobilisoitu
«yhdeksi armeijaksi, yhden lipun alle ja taistelleh yhden hetikohjafsen
-päämäärän puolesta: Laillisesti säädetyn 8 tuntisen työpäivän puo-
Jesta . . . Olisipa vain Marx minun kanssani näkennässä sen omin
iNäin on vapunvietto yhtä paljon pohjois-amerikkalaisp alku-
Juurta kuin on esim. kurpitsapiirakka! Se on historiallinen tosiasia
Josta ei sovi kunniaa muille tyrkyttää.
' Muttamitähän sanoisivat sosialismin isät Marx ja Engels nyt
'kutt^^uirvietto on kehittynyt niin valtavaksi voimaksi, että yksi kol­mannes
ihmiskunnaista —; sosialistinen maailmanosa — pitää sitä
•valtiovallan hyväksymänä virallisena voitonjuhlana!
Vappumielenosoitusten vietto sai, kuten sanottu alkunsa tais-tdust^
kahdeksantuntisen työpäivän puolesta, mutta jo ensimmäisestä
kansainvälisestä vapusta alkaen työläisten vaatimuksiin liittyi myös
"kongressin muiden päätösten", eli rauhanasian ja sosialismin vaati-m
u l ^ t . , v ' " ' - ^
; Tänä kansainvälisenä solidaarisuuspäivänä on erikois
Jtaa, että kaikki kansat ovat tasa-arvoisia, ettei millään maalla ole oi­kutta
sortaa ja riistää toisia maita, että esim. Yhdysvalloilla ei ole mi­tään
oikeutta komennella muuta maailmaa, ja että kaikilla kansoilla,
tnyÖs Canadan kansalla, täytyy olla oikeus itse päättää omista asiois­taan,
niin sisä- kuin ulkopoliittisistakin kysymyksistä. '
Tässä tilanteessa, varsinkin kun Yhdysvaltain imperialistit pyr-ki^^
t sodan ja uusfasismin avulla maailmanherruuteen, vapunpäivän
iceskeisenä tunnuksena on taistelu rauhan säilyttämisen, kansallisen
itsemääräämisoikeuden palauttamisen ja kansandemokratian puoles­ta.
Ön paikallaan myös todeta se ilahduttava tosiasia, että kun vuosi
tai kaksi sitten vain työväen vasemmistopiireissä puhuttiin niistä vaa­roista,
mitä Yhdysvaltain isännöiminen tälle maalle aiheuttaa, niin tä­nä
päivänä protestoi sangoista asioista, ei vain CCF:n huippujohto,
vaan myös joukko huomattavia teoUisuusmiehiäkin jotka näkevät, et­tä
nyjcyinen sotavarustelu johtaa ulospääsemättömään umpikujaan. .
Mutta historian nykyvaiheessa on työväenluokka se voima, jon­ka
velvollisuus pn antaa Johtoa patrioottisessa taistelussa rauhan säi­lyttämisen,
kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttamisen ja so­siaalisen
edistyksen hyväksi. Ilman työväenluokan tietoista ja yh­tenäistä
johtoa ei historian nykyvaiheessa voida kuvitellakaan so­siaalista
edistystä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että muut yh­teiskuntapiirit
olisivat mitään merkitsemättömiä. Päinvastoin on
asia. Farhaitenkaan järjestynyt työväenluokka ei voi historiallisia
velvollisuuksiaan täyttää, ellei se jokapäiväisen toimintansa yhtey­dessä
rakenna murtumattomia liittositeitä farmarien ja oppineiston
parhaimmiston kanisa. Rauhan säilyttäminen, maan itsemäärää­misoikeuden
palauttaminen ja paremman tulei^aisuuden saavuttami­ani
on kuitenkin mahdollista. Mitä tarvitaan on se, että kaikki pat­rioottiset
voimat yhdistävät rivinsä työväenluokan johdolla, sekä pu-buvat
Ja toimivat peräänantamattomalla t.ivalla näiden korkeiden ta­voitteidensa
puolesta.
Tässä mielessä, näiden suurten ajatusten ja sydämellisten tuntei­den
innostamana meidän lehtemme Vai>aus ja sen lukijat ja kannat­tajat
antavat nyt oman vaatimattoman panoksensa Canadan vappu-
Juhlien viettoon.
, Tässä Canadan Ja koko ihmiskunnan parhaita etuja toivottele­vassa
hengessä me osallistumme vappumiclenosoituksiin, kulkueisiin*
Ja Juhliin mitä meidän omilla paikkakunnillanune Järjestetään.
Erik Kyran. I/ongBrancli, Ont. t ä y t '
taä 72 vuotta buomenna huhtikuun
25 pnä.
Mitä muut sanovat
PPepVAT RAUHASTA
m'n\ ^^w^y^'t HQTAA
"Aslafovat niin selvät nykyään, et­tä
kiiluian, nekin jot^sa haluavat sotaa,
elykt uskalla tehdä muuta kuin pur
hua rauhasta...
"Me olemme valmiit hyväksymään
aseellisen taistelun mutta kieltäydym­me
aatteiden taistelusta? ' Se el tun­nu
varsin hyvältä ajatukselta...". - i -
PraniicoisrAlbert Angers,. 'Le Devolr-lehdessä.
^rrilLVA-AVUÖipUS" JA
FASISTIEN AVUSTUS
. . .Truma.n, Joka vaatii annettavak­si
$7^00.COOX!0(l avustukseksi (Länsi-;
Saksan natseille, fasisti (Francolle jä
gangsteri Chiang -Kai-shekille, tarjoaa
tulva-avustusta (varten $500,000 —
noJn $3 Joka'sta tulvan uhria k o h t i . ..
— Daily Worker.
.,_^,--kes-.
T^^fp.>^ Täällä Joori
fcelsenä tmmtu)
ta t*uian, CanaOzn UHt&sjy^a
Js kontroUoIdnn'aseblarltiiäbäi^
pnpleMa. S^bnän a i ä i^|i%lMn
manilMUn t«bkl <m scoziaäTa^
Tou^cokuun ens^nupälnjBn on jtyö-väen
i>olld2^suu^lvä maailman­laajuisessa
oiittakaavasm. : '
Vapui^Äiyän- vietto sai alkunsa
Toronlon kyoron
kevätkonsertti
ensi sunnuntaina
Toronto. — Täällä on iviime aikoina
ollut yleisön nähtävänä kaikenlaista
hyvää ohjelmaa. Toivon kuitenkin,
että kuoron kevätkonsertti saa sille
kuuluvan hyvän kannatuksen. tEhkä
Jotkut Jo rupeavat väsymään, mutta
onhan meillä edessä pitkä kesä jolloin
taas saanune levätä.
Pitäkäähän siis mielessänne t.k. 25
päivä Ja 27 päivä. Joicainen ymmär­tää,
että se kannatus minkä yleisö an­taa
kuorolle, on se palkkff minkä kuo­ro
saa työstään. (Ei ole hauskaa aina
lähteä raskaan päivätyön Jälkeen har­joituksiin,
mutta Jos yleisö palkitsee
sen runsaalla kannatuksella, silloin
tehtävä tuntuu kuorolaisilta paljon
keveämmäitä.'
''Kalkki' tansseihin 23 pnä Ja kon­serttiin
27 pnä. — I. T.'
Salsberg puhuu
ensi lauantaina
TunmiQ^i^
"nmiiitns, Ont. — Ontarion lain-
^ Iäa'iljai(iuinan Jäsen J. B. Salsberg
puhna täällä^ensi lauantaina «k. 26
pnä työväen kansainvälisessä ba-
• saarissa mikä pidetään ukraina­laisten
häaliUa,. 98 Mountjoy St.
South.
Bazaarl on kaksipäiväinen yritys,
Joka alkaa perjantaina klo 8 lp.
kaikenlaatuisten esineiden myyn­nillä.
Tilaisuudessa on myöskin
kirjanäyttely, hovltusta Ja tarjol-loa,
päättyen huutokauppaan lau­antaina
Ja palkintojen vetämiseen
ennen puolenyön tuloa^
Kalkki ovat tervetnlleet kum-päänkin
tilaisuuteen. Muistakaa,
että mr. Salsberg puhuu lauantai-na.
— II. 5L
Pohjois-Amerikan työläisten 'taiste­lusta
8 tuntisen-työpäivän pyolesta
j a yU 60 vuoden ajan kalkkien inaiden
työläiset ovat"' tänä päivänä oUeet
mielenosoituksella raiäian j a pidem­män
elämän puolesta.
Taas tänä Vappuna, v . 1952. maa­ilman
työläiset marssivat suuren so-dan/
aaran aikana (rauhan puolesta.
Impsrialistlsten sotavehkeilijain kol-matta
maaihnansotasuunnitelmaa
-vastaan työtätekevä nostavat . ykis
maaUmanlaajuisen solidaarisuuden,
kontrolloidun aseistariisumisen Ja
tnaailman kaiQ>an Uimn.
Maamme yllä lepää uhiaavan ta­louskriisin,
sodan Ja kansallisen alls-tuneL?
uaden varjo. Samalla alkaa
kuin sosialistisissa maissa Neavosto-lliton
johdolla tapahtuu sosialistisen
elämän suuri nousu, kapitalistimaissa
painostaa kalkkia työläisperheitä pel
ko sodasta Ja kärsknyksistä.
canadalainen voi Jättää huomioimat­t
a ."
' Rakennettakoon vastarinnan aalto
&. Laurentin ohjelmalle sekä sen to-rykaimattajllle-
Ja työväfen oikeisto^
'Joht^iiUe'Jotka heikentävät Ja (hajölt-tavat.
työväen rivejä työnantajain
hjväksL ' : : '
; Meidän maamme «voHaan pelastaa
kolmannen maailmansodan kauhuilta.
Me voimme tehdä kauppaa maailman
kan&^a. Meillä on tuotantovoimat
kansan elintason <parantaml5äcsl Ja
asuntojen r a k e n t a m i s ^ ! kansallem­me.
' ' ^
: Me voimme pakoittaa hallituksen
irtaantumaan IfATQ : n paheellisesta
LlssatMnln sc;pimuksesta, Joka heit­täisi
maamme Yhdysvaltain onäärä-yicsestä
sotaan.
Meidän täytyy vakuuttaa kansalli­nen
Itsenälsjgrtemme »Ja lopettaa ne
näjcyytyCcset, Jotka Jänäckl-imperlalls-tit
Ja heidän asiamiehensä ovat meil­le
aiheuttaneet.
Canadan työläiset j a fannarlt, kaik­k
i Jotka rakastavat rauhaa Ja joiden
syxQmet sykkivät todeUista r a j u t t a
maahamme — kokoontukaa Ja mars­sikaa
rauhan j a kansallisen' Itsenäi­syyden
puolesta tänä vappuna!
LUttykää maaihnahkailcklen mai­den
kansoihin mahtavassa yhtenäl-sjTsmlelenosoituksessa
jSnkkien so-
(danlietsojia Ja heidän asiamiehiään
St. Laurentin haUltus on pettänyt yast^an. Tuomitkaa hhveä hatetee-tr
vasta 17 päivänä
Port Arthur. — Kulttuurijuhllen so-vlnton^
ytelmän^. esitetään täällä
näyttelijäin toimesta "Kaimis Veera"
toukok. n pnä, vaiklca aikaisemmin
oli suunniteltu esittää se 10 pnä. Sat­tui
kuitenkin yhteentörmäyksiä Ja
n i in Juhlanäytelmämme Jouduttim
siirtämään.
"Kaunis Veera" ei tarvitse erikoista
puustausta, sillä sitä ovat sadat, jopa
tuhannet henkilöt viime aikoina kat­selleet
Sudburyn ja Toronton ympä­ristössä
Ja myöskin äärhnmälsellä
lännellä j a sitä esitetään parhaUlaah
filminä. Sanon kuitenkin, että meil­lä
on pyritty saamaan siihen parhaat
saatavissa olevat voimat j a lisäksi o-vat
näyttelijät päättäneet tehdä par­haansa
esityksen onnistumiseksi.
«Näytelmää (ulevat kaunistamaan
kauniit mustalaistanssit, Jotka on eri­koisesti
tätä tilaisuutta varten harjoi­teltu
osuusliikkeen kulttuuriryhmän
nuorten tanssijain toimesta. (Monet
kauniit laulut lisäksi koristavat näy­telmää.
Joten uskallan vakuuttaa
"Kauniin Veeran' olevan katsomisen
arvoisen.
O. Salvon valmistama Ja maalaama
"tervhöyry" Ja muut kuUIsIt ovat
uutta nähtävää. Kauniit puvut, mus­talaisten,
ruhtinattaren, upseerin y .
m. sopeutuvat hyvh» näytelmän koko­naisuuteen.
NäytcUnässä esiintyy myöskin uusia
näyttelijöitä, sellaisia joita emme ole
täällä ennen nähr.Vt näyttämöllä.
Pitäkää siis mielessänne toukok. 17
päivä, jolloin tämä komeus saadaan
nähdä. — T A S .
— Helstogissä on yksi taxlauton ku­takin
400 asukasta kohden.
melaan maamme ulkovallalle v— &•
nastaville /än^tfil-Imperlallsteille. Par­lamentin
korkeimmasta vallasta; on
luovuttu. NATOin ulkopolitilikan sa­nelee
Yhdysvaltain valtlodepartment-ti.
Meidän luonnonresurssejamme lä­hetetään
Yhdyavaltolhin Ja meidän
teollisuutemme kärsii. Työttömyys
painostaa tiihansia koteja. Ja uusi
"made i n U S A " sotabudjetti on sä-lyyttänyt
työläisten ja larmarlen
kannettavaksi uuden $2,000 miljoo­nan
aseistumisohjelman.
Tämä el ole kaupunkien Ja maa­seutujen
työtätekevien aikaansaan­nos.
Se on canadalaisen pienen mo-nopDliryhmän
Ja sen poliittisten asla.,
miesten rumaa käsityötä. Ahneina
vallan Ja voittojen suhteen he byat
panneet maaoune myytä-väkai t9all
Streetin paroonellle. Heidän cana-dalaisvastaiset
toimenpiteet; i uhkali-vat
Canadaa j a s^n kansaa' soic^Ua;
fasisJnilla j a talouskrUsUlä.
Tätä ^vastaan on nousemassa kan­sanliike.
Työläiset vaativat, korkeam­pia
paUckoja. Farmarit vaativat suu-rräapaa;
teaÄ tuotteistaan; Jotka nio-ncpollstit
nyt kaappaavat. - i T a i s t ^ -
hc"n!kl! rauhan - puolesta. • -Yhdysvaltafiri
määräysvaltaa ivastaan, taloudelll^n
aseman parantamiseksi, asuntojen
puolesta Ja parempien sosiaalisten
olojen hyväksi nousee niin englantia
kuin ranskaakin puhuvien canada-lalsten
kesskuudessa. Se on osa kaut­t
a maailman leviävästä. liikkeestä
mikä vastustaa Imperialismia j a Yh-r,
dysvaltain tavoittelemaa maailman^
sotaa. Se antaa meille vakaumuk­sen,
että (kansan voima voi ehkäistä
sodan j a pakolttaa rauhan säilymisen,
L P P keholttaa Canadan työläisiä
antamaan "johtoa kansanliikkeen nos-tattamlse(
ksl korkeammalle tasolle
kansallisen itsenäisyyden, rauhan ja
taloudeUlsen tunvan hyväksi. • ^ •-
Uudessa phjelmassanune. joka jul­kaistiin
L P P r n 3Ö-vuotlsjuI^lien y^r
teydessä. viitoitetaan tie toiisalliseen
itsenäisyyteen Ja kansandemokrati­aan.
I^e keholtamme työlä^lstcverel-tanime
- tut^k^^ sitä. Erikoisesti
kehoitiicnme C C P : n ; riveissä olevia
veljiämme ja sisariamme käsittämään
sen ux^len j a Irmoifctayan perspelitil-vin,
m l ö ^ se avaa työväen j a kanstm
y^htenäls^delle, mHcä vpi muuttaa,
ke^tyicsen su^iuman sodasta ja hä­vityksestä.
ra4Uiaan j a sosiaUstiäcen
rakennustyöhön. , -
(Maaoune kalkkien vapautta ja sen
.taloudellista e<ilstystä .kaxmattavlen
voimien kansankoko{^i|is :^oida^
muodostaa lopettamaan kansallisti
petoksen Ja Canadan vaarantamisen,
sodalla Jänkklen -volttoUun yuoksL
Meidän «naamme «voi omaksua ys-tä'v!
yyden Ja kaupan tien Neuvostolii­ton^
K i m a n Kansantasavallan j a E u -
roo!>ah kansandemdkratialh siihteen/
Me voimme saada uudelleen maam­me
kontrollimme alaiseksi j a palve­lemaan
kansaa siiuihlsneksen ase­mesta.:;.
Me voimme palauttaa parlamentil­le
maan korkeimman -vallan j a työ^r
ketmellä kansan parlamentin valltse-mla^
ksl — saadaksmme eneaninist^
parlamentin, jäseniä. Jotka toiniivat
Canadan kansan etujen eikä suur­bisneksen
Ja sen yhdysvaltalaisten
isäntien tasrväksi.
Me voimme Canadassa rakentaa
kansandemokratiaa — todellista de-r.
mokratiaa «— Joka (perustuu sUhen.
että kansa-^omlstaa tuotantovälineet
— k;;\nsan •valtion, ijonka Canadaiii
suuri työväenluokka Järjestää Ja yl:;^
läpltää.
S^anyaara o n vakava, mutta Itse^
näisyyden.'rauhan Ja demokratian
mahdollisuudet ovat suuremmat
edellyttäen., ett^ .C^iadan tj-öväefi-luo)
cka yhdistyy j a Johtaa koko kan^
san uudelle tlplle.
(LPP:n vapputerrehdyksenä on roh­keus.
pMttäväJsyys, yhtc^ls37s. tdl-yo
Ja taistelu.
•'Keskustc)Bioot ([a toimikoot työHl-'
set' unloissaan.' farmarit yhdistyksis­sään,
sekä naiset Ja nuoret niiden
seikkojen suhteen, joita el jicsikään
risota. Vaatikaa ampumisen lopet­tamista
(Koreassa Japoiklemme tuot^
tamista sieltä takaisin (kotiin.
ca|I:läiset, mtti^kää IJPP:n kanssa
suureen kampanjaan ^ a l i h a n itsenäi­syyden
j a kansandemokratian puoles­sa.
Unionistit, yhdistäkää rivtnne p a l ­kankorotusten
puolesta j a i k k o i t t a -
kaa johtaijanns seuraamaan uniollik-keen
yhtenäisyyden Ja taistelun ti£tä
teidän eduksenne.
Farmarit—• nouskaa Gardlnerin Ja
St. Laurentin- hallituksen tuhoisaa
ohjelmaa vastaan." vaatikaa maail-maranafkkliioita"
ja kaupanlciynöä
kaikkien maiden kesken. ;
Tunnustettakoon -Kiinan Kansan­tasavalta
Käytäköön m a a i l m a n l a a j u i s ta
kauppaa' — elintason korottamiseksi
j a työttömyystilanteen torjumiseksi.
Rauhanvoimat ovat voittamassa!
Nyt on aika pakottaa Canadan h a l ­litus
tukemaan .viiden vallan rau­hansopimusta.
KontroUoitus aseistariisuminen, se­kä
atomL. ja bakteeriaseiden hetl-kohtainen
(kielto Canadan h a l l i t i ^ -
sen pitäisi lopettaa kalkki 'kokeilut
bakteerlscdän suhteen. , " '
lAsuntoJa — eikä pommituskoneita.
Korkeampi perdieanöistus lapsille^—,
eikä Jet-lentokoneita. Koi^ceampl
vaphuudeneläke — eikä rahaa ato-mipommelhin.
Kansalimen vapaus ranskalaiselle
Canadalle; englantia ija ranskaa p u ­huvien
canadalalsten yhtenäl^s
rauhan j a demokratian puolesta.
(Maailmanlaajuinen kauppa ^antaa
työtä. Aselstumiskllpailu tarkoitts)fi
^öttömyyttä. Kansan järjestetyn
voiman avulla voidaan voittaa kan­san
enemmistö parlamentissa.
Lopettakaamme'jänicklen sotapuo-lueen
hallinta Canadassa. Canada .ei
ole myjtäJvänä jänkkitrusteiUe. LUt­tykää
L P P : n jäsenyyteen sen tänä
juhlavuonna.
Eläiiöön kansan yhtenäisyys Itse-näisyyden,
irauhan Ja kansandemo­kratian
puolesta! Eläköön sosialismin
asia..-. . - : . ., \ -- •
•LPP : n Kansallinen Komitea.
Neuvostofibni
epfi sunnuiitaiiia
Ont. — Ensi sunnuital''
Iltana tk. 27 pnä esitetään täkäläisel­lä
suomalaisella haalii^ f\ncuplnen
Raubtu^h^tyjusen toimesta {'Mak*^.
sim Gorkin lapsuus".niminen sialinln
palkinnon saanut venäjänkielhien iti'-
mLJtvHSk :on-varustettu,englanninkie-
Uslllä selityksillä.
Seuraavana iltana, siis maanantai­na,
.esitetään sama filmi ukrainalais­ten
haalilla South Porcuplnessa^ — H .
M. ' : - • .
RAUHANKONSERTTI TORONTON
ITAFXASSX T. K. 20 P:NÄ " .
; Toronto. — Rauhanyhdistyksien ia^
ikomiteoiden t o i m i t a tullaan järjes^
tämään konserttitilaisuus' Toronton
<£^t Endlssa. 386 Ontario St. sunnun­taina
huhtikuun 20 pnä kello 8 l p .
SITÄ
> OLI «YöDirjöXTjj
Vaimo: Huomasitko ajit» v-
^urkki^li alUä naiselb
(Ml En todellakaan
sillä uskon torkkuneeni
yahnp: Mitä hjöt};! "slnm, k L w
käymisestäsi sitten on?- ^
• • .
EI PIISANNUTKAAN
Renki tulee kotiin hevosinten w
perässä riiputtavat ^-ain J S S
Tulee siinä isäntä ihmeteUen ,aS^
Ja seuraa keskustelu: :y:-~^^
• ~ (Mihin smulta on
faelnäkuornUneen jäänyt? •
Henki: - No. katsos, pistin ku*
man päällä pUppuum ja se ku^i
tohahti tuleen. ^
Isäntär — Pahuus sentäänf Pabi,
koko heinäkuorma.
Renki: - P a l o i , eikä pi,sannutka»i
GLOB]
WAIX!
r«peroits
Puhel
559 Queen St
Brittiläiset falouskonferenssi-edustajai
saaneet paljon kyselyjä liikemiehilg
KOLME KUULUISAA
RAUHANPUOLUSTAJAA
RAUHANKÖNFERiNSSiSSA
\ Toronfc^. - I^oj^p'icäi^ ibäBllm^n
turmettua rauhanliikkeen johtohen-kyöä
jUa^^'n^junaan
hanijmgr^ssinj, f | päätt^Jä|ii ,, ^
Masseja' -Hallissa toukokuun 11 pna;
'Nämä rauhanliikkeen tuimetut edus­tajat
.ovat:: Isabelle (Blume, Selglan
parlamentin sosialidemokraattinen er
edUstaj&vtrIWi E : (B..l3ubote, tunnettu
Oppinut neekeri tYhdysvallbista j a 4 r l
James>Endicott. . f ^
'' "Tämä el Ole Canadan Rauhänkon-gres^
n vuosikokous, vaan paremmin­kin
avoin keskustelutilaisuus suuresta
kysymyksestä kuinka voidaan turvata
rauhan säilyminen", sanoi-hxlss Jen-nlson,"
Canadan Rauhankongressin
sihteeri. ' • " < •
. . ' ^ o n e t : kristillisen kirkon ihmiset
ovat hyväksyneet konferenssikutsus­sa
esitetyt mielipiteet. Me uskomme,
että rauhan asian kannatus on voi­mistunut
Canadassa yleensä, (Rauhan
säilyttämisen tärkeyden ymmärtämi­nen
tulee entistä laajemmaksi ja
kaikklaUa työläiset ja farmaHt alka­vat
icäslttää sen llittjrvän erolttamat-tdmasti
heidän hyiinvöintllnsa", hän
sanoi.;.,
Konferenssikutsussa yksltylskohtai.
sesti tuodaan esille, että jokaisella on
täysi vapaus hyi,väk^ä tai olla. hyväk­symättä
esityksiä j a lisäyksiä mitä
tehdään kysymysten.rauhallisesti so-plseksi.
Järjestäjät ovat pyrkineet
antamaan kaikille räuhanystäville v a ­paan
mahdollisuiiden mielipiteittensä
esittämiseen.
(Miss Jennison huomauttaa samalla
konferenssin tärkeydestä Ja mielen­kiintoisuudesta
j a kuinka on pyritty
tekemään mltä^^n voitu, että kalkki
Canadan osat olisivat siinä edustet­tuina!.
. Lontoo: — Heti sen jälkeen kun
Britannian edustajat palasivat Mos­kovan
talouskonferenssista, alkoi heil­le
saapua runsaasti tiedusteluja lUke-mlehiltä.
Brittiläisen edustajiston
sihteeri Jack Perry sanof, että yksin
tekstiiliteollisuudella on mahdollisuu­det
noin 280--480 miljoonan dollarin
myyntiin. Hän sanoi ottf^^-^ansa'näyt­teitä
noin iqO-t^taasta Ja sitten pa­laavansa
niiden kanssa takaisin (Mos-kovaärir
' ' '*
- (Myöskin muita n ä y t t e l i , kuten vai?
miista ^vaatteista ym.. hän sanoi ot­tavansa
mxtkaansa.
Kehoittaessaan .Britannian väesr
töä tarttumaan uuteen mahdollisuu­teen
idän j a läimen välisen kaupan
elvyttämiseksi, Jack Stanley, Con-struction
(Englneeiing imion yleissih­teeri,
joka myöskin 4 muun unionis­tien
edustajan kanssa osallistui Mos­kovan
konferenssiin, sanoi mm:
•Meillä on työläisten keskuudessa
jo työttömyyttä Ja juuri erikoisesti
niiden jotka Joutuvat työttömyydestä
ensimmäisinä kärsimään tulisi kat­so^,
että konferenss/sa tehdyt kaup-iiunnitelmat
viipyn^ättä ^ toteiite-»
taan.:.-;,:.'
" E i tule sallia minkäänlaisten estti.
den rakentamista kehitykselie, joh
tulee työntämään sodan pelon' taka
alalle."
, Stanley edelleen huomautti, etu
•^liikemiesten tulisi ymmärtää, etti
kauppa ei ole ulikapeliä. vaan että ji.
tä tulee harjoittaa ihmisten fayriii.
voinnin edistämiseksi'.
(»«Ijoonien puntien arvoiset tavara­tilaukset,
jotka Neuvostoliitto tulet
:niak«amaan: sterlmgeissä, tulisivat
huomattavasti helpoittamaan Britaa-nian
tekstiiliteollisuuden tilannetta,
sanoi Stanley.
•Brittiläisen edustajiston jäsenet,
sanoi Stanley, olivat suuresti yllätet­tyjä
kaikesta siitä mitä he näkJTät
Neuvostoliiton pääkaupungissa. "Me
kävinune lukuisissa kaupoissa joth
olivat täynnä monenlaista tavaraa ja
sen lisäksi, ne ohvat myöskin täynnä
ostajia, joilla kalkilla näytti olevaj
runsaasti rahaa."
Stanley sanoi lisäksi, että Sovietsto.
ja-hotelli, missä hän asui Modcovaa»
ollessaan, oli hienoin hotelli mitä liäa
pn j-inllloinkaan nähnyt.
.eonardo da Vincin
idniotisluhlaii; 11
ios^ovassa
Belffian parlamentin sosdem. e^t^ja
Mme. Isabelle Blume, jonka odote­taan
saapuvan toukok. 10—11 pnä
Torontossa pidettävään Canadan rän.
hankonferenssiin.
Samalla hän mainitsee, että vaikka
(Mine Blumen konferenssiin osalllstu-mlnläh'
onkin yritetty estää kehoitta-maila
Öttawaa kieltämään .yiisumm
häneltä, n i i n ' lähietettyjen, protestien
uskotaan avaavan Canadan ovet hk-nelle^'
Jtnkoniaavirastoh virkailijat . i l ­moittivat
miss JennlsonlUe viime v i i ­kolla,
että he eivät^ tiedä mitään v i i -
sumiklellosta. ' ^•'•'•'^z'-''^, .':
Tri'Enäicottin odotetaan •saapuvan
kotiin Kiinasta tj£. 27 tai 28. päivänä:
Nyt kokoontuvan rauhänkonferecls-'
sin osanöttajain määrän Odotetaan
nousevan amakin yhtä suureksi'kuin
viime vuonna. Jolloin siihen ösallislul
2,700 henkeä.; Tässä kökoiilisessa tul­laan
keskustelua käymään vielä pal­j
on laajemmalla pohjalla k i i i n edelli-
(ii:
j^s^^mäidS:}j5m&^ixisi& "nSivosto-'
kansa (kunnioittaa ItalLin kansan
mainehikkaan pojan Leonardo da
Vincin. nerokkaan taiteilijan j a op­pineen
syntjiman 500-vuotismuistoa.
• Moskovaa ^i^alt^i^H^zvatoxlossa.
köiooitiMui^cIs ^Wfa«em^la4
reita;''* kuvanveistäjiä; '^ankkitehtejäi
tiedemiehiä, (kirjailijoita, stahanovi­laisia/
ylioppilaita, .puolueen j a y h ­teiskunnallisten
järjestöjen edustajia.
I^isnä olivat myös Moskovassa olevat
uikoaiaiden suurlahettUäät Ja lähet­tiläät.
(Leonardo da V i n c i n muistojuhlia
jäPjestävän komitean' puheenjohtaja,
Neuvostoliiton kansantaiteilija B . V .
Alpatov p i t i esitelmän aiheesta "Smi-r
l italialainen taiteiliifa ja tiedemies
Leonardo da Vinci".
Esitelmän jälkeen puhuivat aka­teemikko
I . L Artobolevski. tri V . B .
Zubov, Neuvostoliiton tatdeaScatenllan
presidentti, Neuvoistoliltbn kansantai­teilija
A, M . Gerasfahcvrja Neurvosto-sissä
konferensseissa. ' .
Vancquverlsta lähtee rauhan juna,
joka Canadan eteläistä rautatielinjaa
tullen kerää edustajat länslinaakun-nCsta.
Lisäksi tul.ee edustajia kaik-kiaita
Ontariosta Ja noin l^ÖOO edusta-
Jaa Qtiebecistä. .
liiton arkkitehtuuriakatemian presi-i
dentti A. G . Mordvinov.
•Leonardo da Vincin .syntj-mänSOO-i
Tti5atlsm|äsi|ÄIe omistetun juhlaistun-.
non jälkeen pidettim suun konsertti,'
jossa esitettiin italialaista ja venäläis­tä
musiikkia.- • : .•:
huhtikuun 1$ pnä^pidettiin vastaa-:
vanlaiset juhlakokoukset myös le-nlngradissa,
Kievissä, Minskissä. Ere.
vanissa, Amla-Atassa, Achabadissa,
Kishinevissä j a muissa, kaupungeissa.
Neuvostoliiton valtion'iii-jastcs3a a-vattiin
Leonardo da VmcLn muistolle.
!$nl|sleltu ixäyttely. Sen ens«nniä>
.seen osaan on koottu aineliistoa. jo­ka
valaisee Leonardo da Vmcm alia-kautta.
Tässä näyttelyssä on nähtäväni
kuuluisa "Katsaus maalaustaiteeseen'
venäjänkielisenä sekä sen vanha rans­kankielinen
painos vuodelta 1651. Sii­nä
on edelleen tec&sia tämän suu­ren
taiteilijan elämästä ja työsa,
samoin Jäljennös tauluista "Maiton-na
Penois". "Madonna Litta", 'Tais­telu
Angiarin luona" sekä "Ciocmda".
Näyttelyn eräässä osastossa on ai-nehistoa.
ijbka valaisee Leonardo da
Vlnclä tiedemiehenä ja keksijänä.
Erittäin kUntolsia ovat jäljennökset
eräästä hänen muistiinpan(*lijas-taan.
»jäljennökset lentäviä lintuj»
esittävistä piirustuksista, samoin pii­rustukset
höyrTbyklstä ja "lampun^ si­linteristä'.
RUOTSI VOITTI TANSKAN
ensimmäisessä näitten maitten väli­sessä
koripaUo-ottelussa pistein M -
35.'' KUpaUu suoritettiin Kööpenla-minassa.
^
ja uiidesta vapusta
Sima. tippaleivät j a valkoiset yliop.
pllaslaklt,^ jotka veivät nUn näky^^
osaa Suomen vappujuhlissa, ovat sei-laiiäa
- asioita, jcrita ^ enemmistö meisr
tä on m^tei .tykjicänään uxiholtto
Mutta uudempien tulokkaiden kes-
'kuudessa on paljon sellaisia joiden on
vaikea ynunärtää, että vappua voi­daan
lainkaan viettää ilman, etteivät
yllämainitut erikoisuudet liity koko­naiskuvaan.
Muun ohella.ylläoleva, mikäli se p i ­tää
paikkansa j a lukijat tletätvät o -
malta kohdaltaxm minkäverran siinä
on perää, kuvastaa el .-vain oman aja-iusniaallmamme
rajoittuneisuutta,
vaan myös inhimillisen muistm l y ­hyyttä
j a pettävälGtyyttä. ,
(Pankaamme nämä kysymykset toi­sin
pälti. Me oleiöome la^s^ta p i -
; t ^ n tottuneet vissefhln tapoihin Ja
kun näemme Joko tolsihi kansalli­suuksiin
t a i rotuihin kuuluvia ihmisiä,
jotka'ovat myös lapsesta alkaen. 8u-ktipohria
taaksepäin, totiuneet tbisen-ialsltn
tapoihin — sOIoin ihmettelem­me
inälden m u u k a l a i ^ h "erisicum-malUsuutta"
»
Tai muistin lyhyydestä - pidiueh" —
kulnika nioni meistä enää mtilstelee
niitä aikoja, JoUoih esim.' eurboppa-ialsta
alkuperää olevia siirtolaisia u -
hattlin, että jos he eiyiät nöyny "pies­tyjen
kohrlen lailla pieksljähsä käsiä
nuolemaan, n o i n k^yaannollisesjbl ^ur
huen, tilin heidät karkoltetaan "aihne
mistä ovat tuUeetkhi'r tarkoittaen se
joko lapualaisten muilutettayäksl
Suomeen, H i t l e r i n hirtettäyäfcsl fi^^
saan tai (MussolUnin kalamaksaöijy-kuuria'
nauttimaan Italiaan jne. jra
kun ymtnärrettäylstä syistä ei i k i s iä
/voida enää näiUä, meruielsyyijen r u ­muuksilla
peloitella,* inonet meistä
ovat myös tmholttanieei' ne. ajat.- p u -
humatUitlcaan nyt siltä, että Jolla­kin
hiljaisena hetkieiiä pysähtyisimme
miettimään "syntyjä sjviä" näistä
asioista. ' ;
'Porvarit, Jotka tässfOcin maassa —
puhumattakaan n^t Yhdyisvallolsta —
lukevat raamattua kuin i e vanha sie-^
lujen rienaaja, Ofvat aina näihin päi­viin
asti selittäneet meUle: "puussa
syntyneille", että "maassa ^ t y n i e i l - j neh vanha työväenpuolue t ^ päätök-l
ä ' ei Ole osaa eikä arpaa vappupäl- sen, että "Suomen työväen on, mikäU
vän vieton j a vapputraditiojen suh-
•teen.:;, ; -• : • ' ,
Tosiasia kuitenkin on, että sotaiset
Ja ahneet porrarit pidiuvat tässäkin
asiassa n l i i i paksua paJuköyttä, ettei
paremmasta ole väliä.' Yleisesti tiede­tään,
että työväen kimniakkaat ivap-putraditlot
ovat saaneet alkunsa juuri
tältä mantereelta.
(Esim(erklksi nieldän suomalaisten
kohdalta, jotka arvostamme ja, jat-kanime
vapputradltlolta, on kiertä­mätön
tosiasia, että kun nrappua v.
1890 vletettilnv toisen-kansainvälisen
vetoomuksen perpste^Ua. n i i n pienen
pohjoisen Suomen työn jättiläinen oU
vielä s l k e ä ^ tmessa- Vappua el s i l ­loin
suomessa vletettyTkoska Suomen
Ilmastokin pidettiin ahran liian kyl­mällä
sitä tarkoitusta varten. Tapana
oli siihen asti kesäkuun ensimmäi^nä
sunnuntahia marssia vöieriöitsevään
luontoon, niissä Jopa kuultiin puhelr
takin Ja puheiden yhteydessä liusia e-rlakummalllsla.
mutta työväen mieltä
lämmittäneitä sosialistisia aatteita',
Vata HelsUigin kkjaltajat, työväen
vaiveutunelmpana osana, päätthrä^t-mainittuna
vuonna-viettää -vappua
Pariisin kokouksen velvoittamalla t a ­valla,
vaikka kohtakin vain puoli päi­vää..
. . , ..."
Vasta Viipurhi puoluekokouksessa
1901 £^uomen kimnlakas. j a ybtenäl-mahdolllsta,
vietettävä rapunpäiräi
tndelenosoituspälvänä pysymällä silloin
"pofs työstä...'•
' On siis turhaa arvonylennystä esia.
melUe suomalaisille kun tämän maan
porvari — joka myy Yhdysvaltain im-perlallstellle
pilkkahinnasta CanadiD
luonnonresursseja ja osUa kalU'»
tehdastuotteita sieltä takaisin kansan
ja valtion yhteiseksi tappioksi - paj-toaa
"ulkomaalaisia" .vastaan, jot»
ovat muka Importeeranneet vapp^ö*'
dltionsa syntymämaistaan!
Tämä ei sumkaan tarkoita sitä, et­teivätkö
Canadan suomalaiset työlli­set
ja farmarit osaa antaa arvoa vap-putradltlollle
Ja vappumlelenosoim-ten
vletoUe. Päinvastom on asia. xB-dessä
muiden canadalaisten kan»»
me Canadan suomalaiset, niin väluJi
aikaisemmin tulleet kuin vaste äsket*
tainkin saapuneet, osallistuninie P*
milla paikkakunnillamme Järjestettt'
v im vappumlelenosoitukslin raubajv
kansallisen
itsemääräämisoikeuden Ja
demokraattisen edistyksen P » ° ^ ^
Toukokuun ensimmäinen pä*"-
työväen kansanvälinen solidaarisaos*
päivä, antaa mainion tilaisuuden "BO­Bille'
ja'•{vanhoille'' suomalalssu^
laisille lähestyä toinen toisiaan Ja
teu yhteisesti liittyä tämän maan
haimmlstoon, niiden ylevien ««ttöö»
ja tavoitteiden täyttämiseksi ml»»^
olemme vappjitradltloista Itae^^^
lähtemättömästi oriiaksuncet. —K*»'
säkoura. • . >
i
HAUSH
VAPPl
yjivottaa
ArtSI
Harold May:
Hienoj
koko
Puhel
530 Que
Toronto .
KEVÄTl
Credit
Bulc
o Exp(
korji
AVATKi
48 tu
Puhel]
186 Ql
Toronto
HAUSK
QUl
587 Queen
HAL
toivottaa
South R
•il
I
VAP
kai
J . Passi
Katri j i
Jack Ls
Tsryne j
laps
Väinö I
Vilhart,
Rui
Aura ja
Elden C
Aino Ja
Oscar I
Sytelät
Anna j
Lizzie l
Sandra
Hanna
Aini ja
Paul H
Mr. ja
Vieno J
Viivi j£
Marti
Paul
Mary
Setäli
Tuon
J Tu(
V. Ls
Hilm
Ellen
E l in
S. ja
A. AI