Vapaus, October 31, 1973

              A . .
Sivii 2 Keskiviikko, Idkak. 31 p. — Wed., Oct. 31, 1973
VAPAUS INDEPENDENi- LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(MBERTY) Established Növ. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
, ' Telephone: Office and Editorial 674-4264
Published onoe. weekly: Wednesdays by Vapaus PaUishing Co. Limited,
102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69. P3E4N3
Advertising rates npon application, translation free of charge. :
. Second Class Mail regislration Number 1076
' M . n , . « . o , , H e CANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v](>_$10.00, 6 kl<. $5.25 USA:n:
3 kit. §3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. S5.75
1 vk. S11.50. 6 kk. $6.2r
~- Reilu peli hurskastelun tilalle
Canadalaislehtenä olisimme luonnollisesti ^kovin iloisia jos
veisimme'Varauksetta yhtyä ulkoministeri Mitchell Sharpin keski­viikkoiseen
"ihmettelyyn" siitä, miksi Saudi Arabia esti viime
viikolla ainakin yhden öljytankkilaivan lähdön Canadaan. ja hänen
arabimaille tarkoitettuun lausuntoonsa, että tähän öljylastin.lähe-lyskieltoon
ei ole mitään näkyvää syytä, sillä, kuten mr Sharp
vakuutti, Canadalla on aina ollut erittäin hyvät suhteet arabimai-
; iun,-että maamme ei ole ottanut kantaa lähi-idän sodassa, ja että
Canadaila ei ole mitään syytä olettaa, että joudumme osalliseksi
mihinkään öljynsaanninrajoituksiin.'^^;^;^^ . ..
Olisipa tämä kaikki kirkasta totta, niin se olisi sekä kunniaksi,
että taloudelliseksi hyödyksi Canadalle! Valitettavasti. asia ei ole
niin! Mr Sharp tietää kenenkään sanomatta paikkansapitämättö-niäksi
väitöksen, "että Canada ei ole ottanut kantaa" lähi-idän.
. -sodassa. .,
. Ikävä tosiasia on; että juuri ulkoministeri Sharp johti loka­kuun
17 pnä alahuoneen istunnossa sitä mielenosoituksellisesti
lavastettua näytöstä, missä "kaikki parlamenttipuolueet" kuten
silloin selitettiin, julistivat ilman muuta arabimaat "syyllisiksi
iiyökkäykseen" ja siis lähi-idän sodan uudelleen alkamiseen. Luu-loeko
mr. Sharp että arabimaiden edustajat eivät osaa lukea cana-c'.^!
aisia sanomalehtiä tai että ne eivät ymmärrä televisio- ja radio-kommentaatoreita
jotka ulkoministerin sanoihin viitaten pauhasiv
vat sotaoperaatiojen aikana Israelin puolesta ja "arabihyökkää-jiä"
vastaan? Kaikkein kurjinta tässä yhteydessä oli, ei vain Ca­nadan
hyvän nimen ja maineen: vaan ennenkaikkea työväenliikkeen
etujen kannalta se. kun tähän mr Sharpin aloittamaan arabivastai-seen
kuoroon yhtyivät myös NDP:n: edustajat. Kaunistelematon
totuus onkin, että alahuoneen silloisesta istunnosta ei lähi-idän
sodasta puhuttaessa kuulunut ainoatakaan järkevää piipahdusta
tcdellisesta Israelin ja sen taustavoimien hyökkäysohjelman tuor
Kiitsevasta puheesta puhumattakaan.
Mitä "hyökkäykseen';' tulee, niin kukaan ei vöi väittää toiseksi
sitä, etteikö Israel ole toteuttanut hyökkäävää ulkopoUtiikkaa ara-himaita
vastaan kieltäytyessään vetäytymästä pois v. 1967 sodassa
miehittämiltään alueilta ja järjestämällä erinäisiä toimenpiteitä
kaapattujen alueiden; lopullisesti anastamiseksi ja Israeliin liittä­miseksi.
Sitäpaitsi Israelin hyökkäyshenkisen ohjelman provosoi­maa;
sotaa ei käyty lainkaan Israelin maan kamaralla, vaan arabi­maiden
alueilla, pääasiassa Israelin laittomasti miehittämillä ja
Iiallussapitämillä arabialueilla.
Tosiasiat ovat siis tässäkin yhteydessä tarua kummempia.
Me luonnollisesti toivomme, että Canadan ja arabimaiden suhteet
saataisiin normalisoiduk-si ja että arabimaat voisivat vapauttaa
Canadan kehittyvästä öljysaarrosta; Mutta ulkoministeri Sharpilta
vaaditaan siinä "tekohurskauden" asemesta vanhojen virheellisten
asenteiden . korjaamista ja luopumista Israelin hyökkäävän ulko­politiikan
tukemisesta; häneltä vaaditaan reilun pelin sääntöjen
mukaan asennetta, mikä tukee lähi-idän kaikkien maiden, Israelin
ja arabimaiden Itsenäisyyttä, rajojen koskemattomuutta ja kan­sallista
turvallisuutta, mikä voidaan saavuttaa marraskuussa 1967
YK:n turvallisuusneuvostossa yksimielisesti ;hy^'äksytyn päätös­lauselman
toteuttamisen perusteella. Tämä olisi kunniallinen ja
Canadan etuja palveleva asenne. Merilä ei liioin ole kansakuntana
varaa hurskasteluun väitöksillä, että "arabivastaisuutta" ei nluka
ole ollut.
Liian "vaatimaton"
Kuten viimeviikkoisessa lehdessämme kerrottiin, finanssimi­nisteri
John Turner lupasi meille edellisen viikon tiistaina yhtenä
inflaatiovastaisena toimenpiteenä . tuloverojen alentamista siten, .
että verovapaata tulo-osaa korotetaan 6.6-prosenttisesti.
Mr Turner .sanoi silloin, että tämä enemmän kuin "vaatimaton"
veroalennus aiheuttaa hallitukselle $400 miljoonan tulovähennykr
.sen V. 1974 ja vapauttaa noin 175,000 canadalaista kokonaan tulo­veron
maksamisesta. . '
: Mutta jos huomioidaan, että ensi vuoden alusta tulevat esi-mei^
krksi lapsilisät "verotettavaksi" tuleksi, niin kyseenalaista on ^
kuinka paljon tai vähän,näitä tuloveroalennuksia loppujen löputei
saadaan.
Pienikin tuloveron huojennus on tietenkin tervetullut toimen- .
pide. Muutaman dollarin verosäästö voi aiheuttaa sen, että pieni­tuloiset
'henkilöt voivat mennä hampaitaan korjauttamaan jne. -
. T o i s a a l t a on kuitenkin syytä todeta ja alleviivata, että tämiä
"kaikille veronmaksajille" saman "prosenttiluvun" pohjalla tuleva
.veroalennus suosii pienituloisten kustannuksella suurituloisia. >
^^^^^^^«v' M puhe 175,000 canadalaisesta jotka tämän verosta
vapaan tuloerän 6,6-prosenttisen korotuksen perusteella vapautu^ .
Vvat.tuloveron maksusta, niin ilman muuta on selvä, että heiltä ei ;
v.olistitilojensa pienuudih vuoksi^ koskaan pitänyt mitään tuloveroa
.||fiv;;V^Kp^ on vain huutavan vääryyden korjaamiseen kovin myöhä!" •
" n^Xj. toimenpide.
4iKun vaatimatonkin veroalennus-myönnetään sellaisella prp^;;
'?ii^ntitip«ohjalla miinn mr Turnerin suunnitelma perustuu, niin silloin j
isilÄ^an-käytännössä seuraavanlaisia tuloksia, ^^^v^^ ;
?^^^,^^i6lettakaamme, että yksinäiseti^ieiikilön tulo on $4,000 vuo-?
|<^^i''^i^Ä||Bif Finanssiministeriöh j
''-'-^^^jji^gi^^^g^ j^^^^ alussa voimaani
S .veroalennuksen perusteella-$359. Hänen veroeääatönsä
Vuodessa eli vajaa 75 senttiä viikossa,
ittia jos yksinäiseh^lteiiyiön
essahän maksaa tfingl^liTidp $21^261; ja eja^
;yeröälennuksen,peniiatäöi^^^ ollen hänföä Ä t Ö i i ^ ;
^essa ell'lähes:$8,Ötf'\ril^^ ^ '
lahansa toimäpiiie suuireniaäÄfi^^^^^^
El EDUSTA KAIKKIA
UKRAINALAISIA
Torontossa pidetään lähipäivinä
:y]män sodan poliitikkojen kokous,
rällainen on peiiisolemukseltaan se
t-päiväin?n Vapaan Ukrainan toinen
laailmankongressi mikä taalla ko^
loonluu, sanotaan Associationin of
Jn: '.ed Ukrainian Canadian-j ärj estän
viime viikolla Julkaisemassa lausun-lossa.
Kcngresiui yhteyteen järjestetään
•• iionipuolista kansankulttuuria* ja tai^
.'enäytöksiä, mutta sen tarkoitukse-
^kulcn koko olemassaolon perus-anakin
on propagoida Ncuvo5'oliJt-.
oa ja Ukrainaa vastaan. SieUä oi
le tilaa Ukrainan ystäville eikä
liillc jotka toimivat ystävyyden ja
•3uhan puolesta. vMitään tällaisia
ikrainalaisryhniiä ei ole kokoukseen
-.utsutu.
Mei?'ä tuntuu ctlä canadalaisystä-
'ät kaluavat tietää, jotta ko. konk-essi
ei edusta kaikkia ukrainalai­na
kuten tilaisuuden järjestäjät voit­avat.
Kaukana siitä. Ne ihmiset ei­vät
ole vain puhuvinaan "lännessä
olevien kaikkien ukrainalaisten puo­lessa"
vaan myös siitä minkälaista
2lämän pitäisi olla Ukrainassa! He
•Duhuvat itse muodostamansa- maail-
-nan puolesta, joilla ei ole mitään
'ek£m5?:ä todellisen maailman kans-a
eikä 50, miljoonaisen Ukrainan
ansan kanssa.
Tämä kongressi kokoontuu aikana
jolloin tapahtuu jännityksen lievene-nistä
monella puolella maailmaa:
^olioin valliomiuhet ja poliitikot kiin-vvät
entistä enemmän poliittisiin
ikä sotilaallisiin ratkaisuihin: jolloin
-eskustellaan aseistariisunnasta niir
tlä miUardija dollareita; voidaar.
-.äyttää- sodan asemasta köyhyyden
'a nälän poistamiseksi ja jolloin
innakka^sclo kehittyy maaihnan rau­dan
edeltäjänä.
Aikakautemme tärkeimpänä tch
ivänä on jännityksen, lieventäminen
naiden välillä rauhallisen rinnak-aisolcn
perusteella.
Canada pyrkii yhteyksiin ja yhtcis-oimirtaan
Neuvostoliiton kanssa ke­littään
ystävyyttä pohjoisen naapuri­naan
kanssa. Päämmisteri Trudeau
iiihui enemmistön kanssaihmistensä
-liolesta kun hän sanoi pääministeri
Cosyginjlld Ottawassa viime vuonna,
:ttä "Canadasta ja canadalaiset ha-
•lavat hyvin paljon katsoa pohjoi­sen
kuten he ovat katsoneet ete-ään
ja nähdä ystäviä kaikilla suun-ulia'.
Tämä on todella jännityksej
•eventämisen. ilmapiiriä.
Ennakkopropagandan perusteella
-.ongressissa tehdään huulipalvelua
ännityksen lieventämiselle. Kongres-i
kannattaa jännityksen lieventämis­tä
samalla kun se hylkää käytän­nössä
kaiken sen mikä jännityksen
lieventymiseen johtaa. Jännityksen
lieventäminen sekaantumalla NL:n
•isäisiin asioihin on mielettömyyttä
ja tekohurskautta.
Kylmän scdan politiikoilla on .so-cea
viha Ukrainan sosiaalista yh-
?iskun!ajärjes'elniää kohtaan. He
pitävät poliittisesti sopimattomana
sanoa mitään hyvää Ukrainasta nii.s-ä
suuren, suurista saavutuksia mitä
osralismin alaisuudessa on saatu.
Samalla kun he sanoivat Ukrai-laa
"suljetuksi'yhdyskunnaksi hc
/astustavat kaupankäyntiä ja turis-ivaihtca
länsimaiden ja Ukrainan
.•älillä. He järjestävät miekinosoitus-ehtejä
vaikuttaakseen ja hävittääk-
•,een Ukrainasta ja muualta Neuvos-olii!
osta tulevia kultfuuriedustajia.
Heidän vapauskaipuunsa perusta-la
on vapaus kylmän sodan lietson-aan.
Heidän. tarkoituksenaan on
iäyttää etnistä kulttuuria kokonaan
väärään tarkoitukseen. Se ei ole
kongressi m'kä edustaisi Ukrainan
parhaita etuja. Se kongressi ei e-dusta
kaikkia ukrainalaisia.
hintojen ]^orotus
mntuu USA:ssakiti,
Caiiadassa vaImiste^ayäi|l^, sano-malclitipapcrin
hinnan korotus pa­hentaa
Jossakin määrässä Yhdys­valtain
inflaatiopainetta tiedoitcttiln
täällä viikon alussa. Se voi joh­taa
lehtien osto- ja tilaushintojen
sekä ilmoitusten hintojen korotta­miseen.
Sanomalehtipaperin viimaisin hin-iqjcn
korotus tulee todennäköisesti
olemaan $25 paikkeilla tonnilta, tar­koittaen
se $200 hintaa tc.nnilta Yh
dysvalloissa.
Viimeisunmästä -hinnankorotukses­ta
tiedoii^ti MacMillan Rolhesay New
Bninswickissa. Se korottaa $25 tonni
hin.aa Yhdysvaltain koillisosaan me­nevästä
sanomalehtipaperista ja $27
ilhdysvaltain eteläosaan menevästä
oaperisla. Korotus astuu voimaan
narraskuun 1 pna.
Carada varaa suurimman osan
sanomalehtipaperista mitä Yhdysvul-oissa
käytetään.
Viikko sitten keskiviikkona Cana-lian
International Paper Co, tiedolta
i, ei:ä se korottaa sanomalehtipape­rin
hintaa $25 tonnilta eli 200 dol­lariin
tonni.
Egypti ei halua
'Kanadaa valvojaksi?
Viikon alussa tiedoitettiui Toron
3ssa, että Egypti on sanonut käyttä
änsä veto-oikeutta, jos Canada ai­taan
liittää .YK:n rauhanvalvonta
:wkkoihin lähi-idässä. : .
Egyptin väitetään katsovan, ett.-
Canada on ohjelmallisesti siionisti
licleincn, ja että tämän vuoksi Ka;
o ci halua canadalaisia rauhan va]
ojksi Yhdistyneet Kansakunna
ärjestön riveissä — ei siinäkää
pauksessa vaikka YK päattäis
.ta niuhan valvojiksi lähetctää
-lyös NATO-maiden edustajia.
Toisaalta on kuitenkin ilraoitetti
tei Egyptillä ele mitään sitä va
3an jos canadalaisia lähetetään läh
ään yhteys-^. ja avustusjoukoik' ^
iiuhanvalvojan tueksi.
Il e l s i n k 1 - - Suomen yhdek­sää
eduskuntapuoluetta edustava
Chilc-valtuuskunta tuli malkansa
aikana vakuuttuneeksi siitä, että
ChUcssä vallitseva sotilasdiktatuuri
on johtanut ihmisoikeuksien järkyt--
täyiin loukkauksiin^^ V
tiiicc esittämään hallitukselle ve­toomuksen
toimiin ryhtymisiestä
pakolaisten, poUitUsten vankien-ia_^
heidän perheidensä aseman hcl-pottamiseksi.
;.. ;
Val'uu?kunnan järjestämässä tiiz-dolustilaisuudessa
kävi ilmi, että nel-iän
Chilessä vietetyn päivän aikana
olivat eräiden tarvikkeiden hinnat
nousseet jopa 500 prös. Inflaation
loppu ei ole näkyvissä. Eikä terro­rinkaan';
Sotilailla on oikbus ampua
hei'.ä pakenevat ihmiset heti ja mi-ään
kysymättä.
Valtuuskunta tapasi Chilessä sekä
juh:iän eitä lakkautettujen Kansan-rintamahalliluksen;
puolusiden edus­tajia
sekä katolisen ja luterilaisen
kirkon päämiehet. Se keskusteUm^
useiden pakolaisten kanssa eri mai­den
suurlähetystöissä.
I Keskusteluja käytiin myös Suo-
{hien Chilelle myöntämästä kehitys-
! avusta jun^an edustajien kanssa. Kc-
Suurctketjuliikkeet kahmivat sei-] Maakun'a on voimaton tässä, hän i hitysavun saamisen ehtona oleva
'ä5ti voittoja Canadan lihainai'kki-| jatkoi. Kaikki mitä me voimme teh- «'cjen •normaalistuminen" on kui-
•loisfa sanoi Ontarion maatalousini-1 dä on -e et!ä lähetämme vetöomuk- lenkin kaikille i)erin epäselvää: ar-listeri
William Stewart Torontossa | ria liittohalitukselle siitä, että otet-j viot liikkuvat 2—5 vuoteen eikä ole
viime perjantaina. i täisiin voimaan lisävero Yhdysval-j suinkaan varmaa, mitä juntta yleen-
Samalla kun parhaan teurastetun' loista Canadaan tuotettavalla teuras- jsä normaalistamisellaan tarkoittaa,
laudan liha on laskenut 15 ssnttiä karjalle. \ Valtuuskunta oli myös yrittänyt
Jaunaä kchli siitä, missä se oli kak-! "Yli 50 prosenttia Canadassa lä- i saada tietoonsa telpitcttujcn Ja van-i
ja puoli kuukautta sitten, mitään j hetettävästä karjasta on yhdysvalta- gittujen ihraisten määrän. Luvut oli-itä
vastaavaa säästöä ei ole annet-i laista karjaa. Ontariossa on naudan-r
kuluttajille. lihasta 86 prosenttia amerikkalaista
"Suuret ketjukaupat saavat tun- alkuperää hän sanoi syyttäen liit-ivaiti
etuisuuksia tästä hintaerosta! lohalllitusta vallitsevasta tilanteesta,
.inoi mr Stewart. .
Ministeri sanoo suurjouppojen
hyötyvän tuntuvasti lihan l(äsittelystä
Suomen Chl!$^1^|)|^uskiiiita: • ' .
IhmiNlbuksia hukitta
jirkyttäväili tavalla
vat keskenään perin ristiriitaisia.
Juntta tarjosi 400 teloitettua ja ka-,
tolinen kardinaali 1200. Eräiden luo­tettavien
lähteiden mukaail' todelliset
luvut olisivat 10,000 teloitettua ja
15,000 vangittua. V^tuuskunnan jä­senet
koi'ostivat sitä, että he eivät
voi paljastaa tietolähteitään -siitä
syystä, että nämä joutuisivat silloin
suuriin vaikeuksiin/
Keskustelut sisäministeri Bonillaii
ja valtiovarainminisreri Lenizin kans-~^
sa osoittivat kuitenkin, että valtuus­kunnan
vierailua yritettiin haikaile­matta
käyttää hyväksi propagandi.s-tislen
tietojen uittamiseksi maailmal­le.
Tästä on esimerkkinä se, että las­kettiin
Uikkeelle tieto siitä, että val­tuuskunta
olisi saanut oikeuden ta­vata
pääsihteeri Luis Corvalanin ja
havainnut hänen viihtyvän mainios­ti.
Tämä mm. Chilen televisiossa
esi-etty uutinen oli täysin perätön..
Jotenkin valtuuskunnan tiedotusti­laisuudesta
jäi se leima, että lop­pujen
lopuksi 7 Chilessä" on sittenkin"
aika siedettävät olot. Juntan tarjoa­maa
tieioa näytti ainakin valtuus-j
kunnan pulicenjohtaja Lai-s Linden
man joskus pitävän tärkeimpänä
kuin muista lähteistä saamansa.
I Yhdysvaltalaisfarmarit pitivät kar-
Hän puhui lainhatijakunnan istun-1 jaarsa pois markkinoilla Nixonm pi-os:
a yhdysvaltalaisen naudanlihan
aikutuksesta Canadan markkinoihin.
Teuraskarjan lihan hinta on laskc-
.ut 15—20 senttiä paunalta siitä en-lätystasosta
missä se oli elokuussa,
liheuttaen sen että farmarit myyvät
maissiaan ja jättävät karjan unho­laan,
hän väitti.
täe:>ä hintakontrollia yllä. Kun kont-rc'*
lit poistettiin syyskuun 12 pnä,
•illoin tulvitettiin USA;n lihamarkki­nat.
...
Mr Stewart sanoi pyytäneensä
että liittohallitus ottaisi voimaan lisä­veron
Yhdysvalloista tuotettavalle
teuraskarjalle.
juiiiiiuiiiuniiiiiiiiiiuiniininnuniiniiniiuiiiiiininiuinHiiniiiniiininniianiiiiHiiiiuniiiuintitjiiinntiiiiuiii^
MITÄ MUUT SANOVAT
IHMETTELEE
. . . Länsimainen ajatustapa vaikuttaa Norjan parlamen­tissa
kummallisella tavalla. Ajatus Henry Kissingerista Nobelin
raulianpalkinncn seppeläimänä on. varmaan saanut alkunsa sai­raasta
leikinlaskusta^
— Christian Hay. Toronto Daily Stair-lehden
''kirieilä" osastossa.
PÄIVÄN VITSI
— Älä tukehdu. Mikäs nyt naurattaa?
— Hah hah . . . Rauhanpalkinto Kissingerille; Sehän lähetti
Nixonin kanssa vietnamilaisten niskaan enemmän dynamiittia
'min Nobel ehti koskaan keksiä!
^Pilakuvateksli Helsingin Kansan Uutiset-lehdessä;
oniiniiuiiaiiiuiiiiinaniiinniiannHniinci nniu
Suonicii niinislerit
maitkustelevat
Helsinki. >— Kotimaassa, oleva
niinisteri aikaa pila lähipäivinä har
vinaisuus. Ministerit nimittäin mat-kusteleyat
nyt ahkerasti. Alkaneen
Viikon (22, 10.) ohjelmaan kuliluu
viitisentoista ulkomaanmatkaa eli
melkein matka ministeriä kohti.
Matkailu on herättänyt koko
i joukon närkästystä sekä eduskun­nassa
että hallituksen sisällä.
Eduskunnassa ovat varsinkin eräät
valiokuntien puheenjohtajat moi^
^ tiskelleet, hallitusta reissumiehen
, . .,.. ... . , , ..-"^ I luonteesta ja siitä, ettei esityksiä
lam, mika olisi rajoittanut hänen
Nixon eittosi
sotavaltuuksien
rajoitus-lain
Wa.<!hingtcn. — Presidcntli Hich-f!
rd Nixcn cif.oii lokakuun 24
valtuuksiaan julistamattoman sodan
käynnissä. Hän sanoi, että sellai­nen
laki heikentäisi paljon Yhdys-vallain
kykyä tounia päättävästi kan­sainvälisissä
kriiseissä.
Edustajahuoneelle lähettämässään
•sanomsssa mr. Nixon sanoi edel­leen,
että sellainen laki voisi saada
toiset maat tekemään virhelaskel­mia
ja lisätä sodankin vaaraa.
Nixonin hallitusviranomaisten sa-rotiaan
olevan vakuuttuneita siitä;
että ei edustajahuone eikä senaatti
voi saada kahden kolmanneksen ää-nienemmistä
lain taakse mitätöidäk-seen
presidentin veto-päätöksen. Pre-^
sidsntti käytti nyt yhdeksännen ker­ran
veto-oikeuttaan tänä vuonna.
Kyseinen laki olisi kieltänyt pre­sidentin
sitomasta Yhdysvaltain tais­telujoukkoja
60 päivää pitenunäksi
ajaksi ilman kcmgressin hyväksymis­tä.
ole tullut kyllin ravakkaan tahtiin.
Toisaalta kuitenkin eduskunnan
puhemies V. J. Sukselainen on
moittinut eduskuntaa samoista
synneistä. Valiokuntia ei ole saatu
kaikin ajoin päätösvaltaiseksi kan­sanedustajien
matka- ym. kiireiden
vuoksi.
Venäjä suosiossa
Marburg. (DaD) — Marburgin yli­opistossa
oleva kieliloboratorio ei
enää pitkiin aikoihin ole riittänyt
halukkaille. Vaikka opiskelupaikkoja
on Tsätty 70.slä 130.een lukukautta
kohden, ci yhtään paikkaa ole saa­tavissa
enää. Paras tarjonta on venä­jänkielessä,
sitä seuraavat englannin,
moisin ja saksan kurssit, viimemai­nittu
ulkomaalaisile tarkoitettu. Yli­opiston
tavoitteena on laajentaa la­boratorio
nykyaikaiseksi kielikeskuk­seksi..'
PÄIVÄN PAKINA
I SYNTYMÄ-y^
PÄIVIÄ
K
f
Niilo Linden, Maple Ridge, B.C
lyttää sunnuntaina, marraskuun <
äivänä 72 vuotta.
Mary Perälä, Toronto, Ont., täyt
lä sunnuntaina marraskuun ;4 päi
inä 94 vuotta.
Frank Kuusisto, Whitefish; Ont
lyttää tiistaina, marraskuun! 6 päl
m 83 vuotta.
Mary Sand, Thunder Bay /'?"
Jtyttaä perjantaina, marradnnm i
äh^^inä 73 vuotta.
:., Atnia Lehto, Kami^istiquia, Ont,.
äyttää sioinuntaUia, marraskuun 11
päivänä 72 vuotta.
Yhdlyinmä sukulaisten ja ttlitavien
KUUMILLA JÄLJILLÄKÖ?
Radiosta tuli muutama minuut­ti
sitten (keskiviikkona) tieto et­tä
presidentti iNixon ei pidäkään
aiemmin mainostettua televisio­puhetta
mainittuna päivänä, vaan
järjestää sen sijaan lehdistön vas-taanottotilaisuuden
torstai-iltana.
Samassa yhteydessä' esitettiin
muista Washingtonin lähteistä
arvailuja, että presidentti Nixo­nin
"antautummen" salaisten
kuuntelunauhojensä luovuttami­sen
tiimoilta, tali liian myöhään
ja liian pienenä' myönnytyksenä
tyydyttääkseen sen^^^enunmin
kongressin jäseniä kuin tavalli­sia
amerikkalaisiakaan.
Ennen näiden rivien pamoon
menoa tiedetään yllämainituista/
seikoista yhtif^a toista sellaista,^
mistä voidaan näiltä rivejä napu­teltaessa
vain arvailla!; nmtta
melko varmana seikkana voidaan
pitää sitä, ettei presidentti Ni­xonin
edessä ole: vieläkään ruu­sujen
kaunistama ja pehmittämfi
lie.'
sia"
Ilmoittaessaan, että mr Nixon
on päättänyt luovuttaa yhdeksän
Watergaite-asiaa käsiltekvää sa-lci'tuuntelunauhaa
tuomju-i John
Siricalle, Valkoisen talon lain­opilliset
neuvonantajat: katsoivat
tarpeelliseksi julistaa, että "tämä
presidentti ei uhmaa lakeja".
Tämä siitäkin huolimatta vaik­ka
tuomari Siriean elokuussa esit­tämästä
pyynnöstä ja USA:n ve­toomusoikeuden
myöhemmin an­tamasta^
lausunnosta huolimatta
mr Nixon on kieltäytynyt anta­masta
ko. nauhoja sen paremmin
Watergate-skandaalia tutkivalle
suurvalamiehistöile kuin tuomari
Sirrcallekaan. •
Yleisenä käsityksenä o» ollut,
että Yhdysvaltoja"hallitaan la­kien
mukaan" eikä jonkun suu- javirariomaisille.
remnian tai pienemmän diktaatto- Julkaisemassaan
rin mielijohteiden perusteella.
Mutta juuri.eronnut Qikeusmi-nisteri
Richardson sanoi Valkoi­sista
aikomuksistaan presidentin
läheisen henkilökohtaisen ystä­vän
Charles (Bebe) Robozon
asiain tutkimisesta, ja myös siitä
kun Cox oli pyytänyt mr Nixo­nin
henkilökohtaisen sihteerin
Rose Mary Woodsin asiakirjaitie-toja.
. Jos kaikki tämä on totta, tai
vain osittainkin totta, silloin ei
ole mr Nixonin asemassa kadeh­timisen
aihetta.
Tämän tapaisten seikkojen pe­rusteella
senaattorit Eklward Ken­nedyn
kerrotaan viikko sitten
maanantaina sanoneen, että eri-koissyjittäjä
Cox erotettiin siksi
"kun hän oli liian kuumilla, jäl­jillä".
• •
Kuten muistetaan, mr Cox ero­tettiin
viikko sitten lauantaina
siksi kun hän ei lakannut Valkoi­sen
talon määräyksistä-huolimat­ta
vaatimasta Waitergate-keekus-telunauhojen
luovuttamista tutki-ilbillai
^ Watei«aite.akandaa«n *A
senJEalon sekaantuneen hänen
Tähän viittiaa— ylimalkaises-;::C. virka-asioihinsa rajoittaakseen
ti, mutta merkitöeväÄi TUSAn Watergate .kuulusteluja! Kiika
öikeusmlnistÄ^ ; taimesta eron- tässä hallitsee mitä?
neen ' E!licitl,',Riciard9onin^^^ noin- Valkoisen talon kerrotaan pyy^
viikko sitten'antama lausunto, tänftenedeU^
jonka mukaan Valkohien talo vaikuttaisi niin, että myöhemmin liiiden nauhojen kanssa, ja että presidentti ei uhmaa lakeja''!,
yritti saada tiAnet/'rajoittamaan erotetuksi tullut erikoissyyttäjä nauha-asiasta annettu kompro-
.Watergaite-akandaaHn tutkhnt*.' »Archlbald Cox hiopuisi mahdölli- imissäehdotus oli vaki teeflkente- , .• ,u: KftmAkoörav
lausunnossa
senaattori Kennedy sanoi: "Yksi
kaikkein' huoledtuttavin puoli täs­sä
kireässä perustuslaillisessa
kriisissä niihin tämä maa on hei­tetty
. . . on nyt esille tuleniassa
oleva todistusaineblstö, että Cox
ybitiin erottaa töhnestäan sellais­ten
syiden perusteella, millä ei
lyä (sham), tekosyy erikoissyyt­täjä
Archibald Coxin erottami­seksi
siksi kun hän oli liian kuu­milla
Valkoisen talon jäljillä."
Kuten tiedetään presidentin lä­heisessä
yhteydessä olleita ja vie­läkin
olevia piirejä on syytetty
monenlaisista synneistä.
Mr Coxin sanotaan "kysyneen
perää" väitöstä, että presidentin
uudelleenvalinnan hyväksi toimi­nut
komitea ja ehkä itse presi­denttikin
olivat jotenkin sekaan­tuneet
Daniel Ellsbergin psykiat­rin,*
vuastoon tehtyyn murtoon.
Coxin kerrotaan tutkineen sitä
kun on sanottu miljardööri Ho-
,ward Hughesin lahjoittaneen
$100,000 Nixonin läheiselle ystä­välle
C. G. Robozolle. Hänen
kerrotaan tutkineen väitöstä inre-sidenttiviraston
sekaantumisesta
siihen kun Intematloriäl Telephö-
_ne and Telegraph Corporatjonin
(ITT) kerrotaan päässeen pel­kalla
säikähdyksellä' trustivas-taisten
lakien rikkomissyytökses^
tä. Mr Cox oli tutkinut sitäkin,
mitä mahdollista yiiteyttä oa vis­sien
suurten maidonvälityBliik-keiden
hintojenkorotpsten ja nii­den
vaalirahastolahjoitusten vä­lillä
jne. • .
Lohduttavaa on kuitenkin tie­tää.
• kuten Valkoisen talon laki-alunperin
ollut mitään tekemistä miehet yakutittivat, että VtiLtnä