Vapaus, November 30, 1963

              S i v u 2 -
.•»Mr'.
Lauantaina, marrask. 30 p. — Saturdäy, Növ. 30,1963
\T A Vi A T T C INDEPENDENT LABOR ORGAN
Y J\ Jr JLJL U O OF FINNISH CÄNAOrANS
(LIBERTY)
Editör: W..Eklund ' m
Telephone: Office 674T426^ — Editorial 674-4265 ;
Published thrice \veekly: Tuesdäys. Thursdays and Satiiraaysby ^Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. WesJ, Sudbuiy, Ontario, Canadfi.
Mailing address: Box 69".'' " ' .
AdverlLsing rates upon.application. translations.fr^e of charge. '
Authorlzcd as secondcIassm&n^bytbe•Sast Office ^^^D^
•; and for paymentof gosto^.in_-tfa.shj^"
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USAiJssa 1 vk. $i0.00 6 kk. $5.25
i '. 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Xänioikeus IS^v^iaille
Vuosikausia käydyn taistelun j a monien rikottujen vaalifupaus-ten
jälkeen alahuoneen vaalikomitej? esitti muutaqiapäiv^ isitt^^^
^ u l b k i n miUei yksimielisesti, että pnioikeutettuj^n ikäraja alennet-tnisiinJiittovaaleista
21 vuodesta 18 vuoteen.
- Vaikka me uskomme, että tätä ehdotusta tervehditään kaikkien
ajattelevien canadalaisten' toimesta edistysaskeleena, joka olisi pitä-nyt
ottaa viimeistään toisen maailmansodan päätyttyä, niin kansa-kunnan
piireistä löytynee myös sellaisia mohikaaneja jottta tulevat
^maalaamaan paholaisen kuvia seinälle kaikista niistä ''vaaroista" mitä
koitufi • siitä, jps tätä. ikärajaa al^npeta^n.
; Vanhemmat lukijamme muistavat vi^Iä esimerkiksi sen, mit^n
äärioikeistoon lukeutuvat piirit vastustivat kynsin hampain äänioi-keudfiQ
myöntämistä naisille. J a yie|ä sit,ten^i|i, kifn: naiset ää|^ioi-keudäD
lopulta voittivat, esimerkiksi Englannissa ipääritpltiin nais-
. äänestäjien ikärajaksi 30 vuotta. Sitä perusteltiin sillä, että jos nai­s
i l l e annettaisiin äänloikieus 21 ikävuodesta lähtien kuten m|ehillekin,
silloin<'oIisi nalsvalitsijoita enemmän kuiri miefiiä^—- joiden riveissä,
'oli aina silloin tällöin tehty apuharvennuksia sotien, muodossa - ja i
avulla!.: Naisten ja nuorten äänioikeuden vastnstamista voidaankin po­liittisessa
mielessä verrata siihen vanhaan intiaanikertomiikseen, jon­ka
nuukaan ei kukaan voi o l la äänioikeutettu eniieh.kuin 'hän o li
ollut''20 vuotta nuorukaisena, 20 vuotta soturina j a 20 vuotta-per­heen*-'
päänä."
Äänioikcusrajan alentamista kahdeksaantoista iHäyuQtaeji pn vaa­dittu-
mm. sillä perusteella, että jos 18-vuotiaat nuorukaiset kelpaa-vat
"asevoimiin ja kuolemaankin maanpa puolesta kuten on asia
meidänkin maassamme — s i l l o in heille kuuluu myös, sananvalta maan
asioiden hoidossa. Kahdeksantoistavuotiaat joutuvat, .työssä ollessaan
maksamaan veroja, kuten maksavat vanhemmatkin.
K a i k k i tämä j a monet muut seikat puhuvat äänioikejit^ttujen
ikärajan alentamisen puolesta niin kansallisesti kuin ipaakunn^Ui-
. -'SEStiKJa kunnallisestikin. Tähän -mennessä: on Canadassa ainoastaan'
Saskatchewanin, Albertan ja British Columbian maakunpissa ääni-oikeus
18-vuotiai11a. Toivottavaa^ on, että se yleistyy kaikissa maa­kunnissa
toteutettavaksi menettelyniuodoksi .— ja' ett^ .^e johtaa
•Noakin aikaisen kunnallisvaalijärjestelmämme penisteelUseen'uusi­miseen
niin, että talo- ja asuntorähjien asemesta olisi äänestysoikeus
k a i k i l l a 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla, huolimatta heidän talou-
^ dcUisesta - asemastaan. ' : '
^^:ui • ^^1— • -
Kainka jalomielisiä he ovatkaan?
New Yorkissa pidetyssä AFIrClb:n edustajakokouksessa hyväk­syttiin
uutjstietojen mukaan viimekeskiviikkona päätös, jonka perus^
teolla AFL-CIO "luopuu" kaikessa jalomielisyydessään sisäisten kiis­tojen
käsittelykoneistonsa isäntävallasta Canadassa siihen asti, kun-
( ,nes C L C ibuodostaa täällä Canadassa sisäisiä kiistojaan käsittelemään
samanlaisen koneiston mikä on A F L - C I O : n käytössä Yhdysvalloissa. '
• Käytännössä tämä tarkoittaa sftä, että C L C : n edustajakokoukselle .
: esitetään ensi huhtikuussa asiaa koskeva päätöslauselmaehdotus j a,
jos lupauksista pidetään kiinni^ sen perusteella: muodositettava kor '
neisto ryhtyy Canadassa käsittelemään ammattiyhdistysliikkeemme
sisäisiä kiistoja.
Sivumennen sanoen A F L — C I O : n sisäisiä kiistoja ratkotaan "puo­lueettoman"
tuomarin päätöksellä silloin, jos ko. ammattiliitot eivät
pääse keskenään kiistasta sopimukseen.- "Puolueettoman tuomarin"
päät(» on sitova j a vaikka luistelijoilla on muodollinen oikeus ve-
;dota£tuomarin päätöksestä A F L — C I O : n johtokuntaan, näitä vetoo-
. ;;nulcsja ei ole ainakaan tähän mennessä huomioitu. <
EI TYYDYTÄ C A N A D A L A I S IA
Tämä "jalomielinen pidättyminen" Canadan sisäisiin kiistakysy­myksiin
sekaantumisesta ei varmastikaan tyydytä maamme ammatti-
'>yhdrstysliikkeen jäseneneromistöä..: Ammattiyhdistysväea toivomuk- •
sena'öli ja on että AFLrCIQ:n edustajakokouksessa hyväksytään säan-'
» tömujitos, jonka perusteella C L C : n ' j a siihen kuuluvien ammattiyhdis-
^tysliitjojen itsenäisyys Canadassa tulisi taatuksi. -
>- Sen vähempään canadälaiset ammattiyhdistysmiehet j a ' -naiset i
eivät tule tyytymään. Tämä siitäkin. huolimatta^ vaikka tätä AFL- '
?€IO:n "jalomielisyyttää" on mainostettu suurena voittona Canadan.-
ammattiyhdistysliikkeelle,
v: Kuten muistetaan, CLC:nkin taholta annettiin vielä kymmen-/''
kunta päivää sitten ymmärtää, että se vaatii täydellistä itsemäärää-
•imisoikeutta Canadassa. On todella masentavaa näbd^ että sellaiset
uniobyrokraattimme kuin William Sefton (terästyöläisten uniosta)
ovat suorittaneet häpeällisen paon tässä tuiki tärkeässä itsenäisyys-asiassa
ja.yrittävät nyt puolustella asennettaan siUäkin, että 'tämän l
enempää ei voida tällä kertaa AFI^CIO:lta odottaa". . '
< S^n lisäksi, että AFL-CIO kieltäytyi vieläkin tunnustamasta :
^ C L C m täydellistä itsenäisyyttä, maamme ammattiyhdistysliikkeessä
vallitsee suurelta osalta-muutenkin kerrassaan skandaalimainen t i - ;
lanne. '
•v- Ottakaamme esimerkiksi eräät yhdysvaltalaiset noitavainolait,
kuten esimerkiksi pahamaineinen Taft-Hartley-laki, joiden perusteel-
>;|a vaaditaan canadalaisilta työföisiltä canadalaisissa ammattiyhdistys-
'liitöi.ssa maamme perustuslakia, tapoja ja mainetta loukaten "kom- '
i-munisminvastaisia valoja"! Millä ihmeen valtuuksilla ja kenen hy­väksi
n s . "kansainvälisten ammattiyhdistysUittojen amerikkalaiset,
päämajat vaativat canadalaisilta tällaisia 'demokraattiseen elämän­tapaan
kokonaan sopimattomia valoja täällä Canadassa?
' ITSENÄISYYTTÄ E I V O I D A KIELTÄ^
.;Panadan ammattiyhdistysliikkeen itsenäistymistä c i voida pitkää
|ik%aV estää ei sittenkään, vaikka Seftonin tapaiset uniopomot oli-'
Bivat työkseen polvillaan herrojen Meanyn ja Mallin edessä.
-Oanadan työläiset eivät tule iäpikuisesti odottamaan sitä, että
Canadan ja Yhdysvaltain ammattiylfdistysliik|ceiden väliset suhteet
SYNTYMÄ- I
PÄIVIÄ ,
• JHargafet Pudps. Port Arthur
Oi^t, täyttää sunpuntaina.jouluk:
1 päivänä 75 vuottja.
yhdyfltiipe sMkylaistei) ja lutta-vain
oqnentbiyotuksiin.
lähe& eniiaueen
Tokio. — Pääministeri Hajato
Ikpdan lil)eraaIisdemokraattinen
pi^ol^e s,äilytti enemmistönsä Japa'
,'^nip eduskunnassa, vi)iki^akin ^e su-
' pigtpi muutaflnalla paikalla edelli-di^
n yaaleilfin verrattuna. Julkais-lujen
virallisten vqajitulosten mu-kaian
liallituspuQlue sai nyt 283
paikkaa verrattuna ; vuqden 1960
vaplpisi^a saatuihin 296 paikkaan.
Jtfuut pnolueet saiya^- paikkoja
seuraavasti: sosialistit 1^^ (vuonna
.1960 145), sosialidemokraatit 23
( i p , komij^unistit 5 (3), riippumat-
Ipmat 12 (j81. Useinimat menestyk-
,^elli$lst§ riippumattoniien ehdok-
:J^a|s^ qvqt konservatiiveja, joiden
odptetaan asettuvan kannattamaan
liberaalis-dempkraatteja eduskun­nassa.
Suomesi^ kamttum
puj-fäy^a;?^
heippbhintaisten lahjojen jakeluun.
Kennedyä , presidentin Pd^.>Kalle
seuraava 55-vuotias ,Lyndon B.
Johnson on USA:ssa opittu tunte­maan
lähinnä talousmielienä ja tai­dokkaana
sovittelijana. Viime mai­nittu^
ominaisuus selittää lähinnä
Johnsonin^ aseman poliitikkona, sil­lä
demokraattinen puolue on tunne­tusti'
erittäin epäyhtenäinen,> Kuir
tenkin hänen ulkopoliittinen, asen
noitumisensa •— j o k a nyt herättää
eniten huomiota — T on vielä kirjoitt.
tamaton lehti. Tai jos sitä katsotaan
Suomen näkökulmasta^ niin tänsimr
maiset merkit. eivät hefätä vakuut­tavaa
luottamusta. Muistetaan,: että
John^pn ivieraili Suompssa viime
syyskuussa ja 'karne.yaalinomaisen
kiertomatkansa jälkeen hän piti
USA:ssa puheen, jossa hän maalasi
maastamme j a sen itäisestä naapu­rista
hirtehisen kuvan. Tällöin
^Jqhnspn lausui, että 'vapauden vi-i
i o l l i s e t " vaanivat Suomen rajan ta­kana,
ja että täällä tervehdittiin
Johnsonin autossa ollutta USA:n
lippua, ','täysin mahdollisista seuraa­muksista
välittämättä". SKDL:n
eduskuntaryhmä teki asiasta halli­tukselle
kyselyn johon vielä ei ole
saatu vastausta. Mainittakoon, että
myös mm. Benelux^niaista kuului
Johnsonin vierailun jälkeen melko
vaarallisuus
ettiin etiikäteen
Aloskeva. — Äärioikeistolaisten ^hylkäsi Teidän vuoden 196U filo-ainesten
Texasissa luoma taantu- sofiannc ja politiikkanne ja tulee
muksclUnen ilmapiiri oli käynyt
n i in kireäksi, että sc o l i pakoltta-
.nut Valkoisen talon turvallisuus-
• palvelun pyytämään Kennedyä"
.siiriämikän matkansa. Levoton o l i
njiyös kuvernööri Connally, joka
muita paremmin tunsi Texasin
ääriainesten mielialat. Kuvernöö­r
i lensikin varta vasten Washing-tpniiin
saadakseen Kennedyn luo­pumaan
matkastaan Tcxasiiin.
missä hänen sanojensa: mukaan
olivat "epämiellyttävät tapahtu-
:inat malidollisia", korostaa Prav­dan
New Y o r k in -kirjeenvaihtaja
' Iphdcllccn lähettämässään artik­kelissa.
Siinä kerrotaan myös USA:n'
Y K : n edustajan Stevcnsonin var-teenottamatta
jätetyistä turvalli­suussuosituksista
(joista kerrottiin
uutisosastolla toretaina. — T.)
• Jotakin uhkaavaa aavistivat ole­van
tulossa .-monet Dallasin asuk­kaatkin-!
odottaessaan Kennedyn
saapumista. Niinpä esimerkiksi Dal­lasin
yliopiston opiskelija Robert
Rose kirjoitti äidilleen Connecticut­in
valtioon kaksi päivää ennen pre­sidentin
saapumista: — Voikkaan
kymmenen yhtä vastaan, että joku
häistä Texasin kiihkomielisistä tap­paa
hänet Stevensonin tapauksen
jälkeen olen kovasti huolissani pre­sidentin
kohtalosta." '
Päivänä, jolloin Kennedy saa­pui
Texasiin, oli paikallinen sano-n^
alehti Dallas Morning Post kc-
Ip^stänyt erään sivuistaan paksul-ijfi
suurennuksella. Tälle surusi-vlille
oH sijoitettu tervehdys
l^Vashingtonista saapuvalle vic-raaUe:"
Tervctuloa, mister Ken-
-nedyi Dallasiin, kaupunkiin, joka
hylkäämään ne: uudelleen entistä i
ilmckkäämmällä tavalla." Erään
New Yorkin sanomalehden kir­jeenvaihtaja
Bob Considine n i ­mittää
täysin perusteellisesti tätä
"tervehdystä' enteelliseksi.
Sitä halpamaiscmmilta näyttävät
nyt ne, jotka yrittävät syyttää Ken­nedyn
murhasta amerikkalaisia
kommunisteja ja "Oikeudcnmukai^
suulta Kuuballe".-järjestön jäseniä.
U S A i n kommunistinen puolue
on kaiken vastuunsa tuntien i l ­moittanut,
että presidentin mur­haan
syylliseksi epäilty: .Lee Os-wald
c i milloinkaan ole ollut puo- ;
lueen jäsen eikä hänellä. ole o i -.
lut mitään tekemistä puolueen
kanssa. «'Oikeudenmukaisuutta;
kuuballe"-koni'itean jinhtajat' i l - '
moittavat, etteivät he ole mil­loinkaan
aikaisemmin kuulleet
Oswaldin nimeä. Sitäpaitsi Dallas­issa
ei ole milloinkaan ollut ko­mitean
osastoa, jonka pul^cenjoh-'
tajaksi poliisin vakuutusten m u - '
kaan Oswald itseään nimittää.
Eräässä täkäläisessä lehdessä se^
kä radiossa on vilahtanut uutinen
että FBIn agentit ovat j o kauan
tunteneet Oswaldin ja tavanneet
hänet usein ennen, presidentti
Kennedyn tuloa Dallasiin. Mistä
he ovat keskustelleet, siitä ei ku­kaan
tiedä. Dallasin poliisipäällik^
kö valilli lehtimiehille, että F B I
jostain syystä^ teki poikkeuksen
säännöistä eikä ilmoittanut hänelle
näistä tapaamisista. Poliisipäällikkö
oli hämmästynyt siitä,,ettei FBI ol­lut
tiedoittanut hänelle Oswaldin
olevan "ei-toivotun" edes ennen
presidentin saapumista, vaikka sen
velvollisuus on tehdä siten.
VIHANKYLVÖN TUOT- _
tÄMA TRAGEDIA
Yllämainitulla otsikolla kommentoi Superiorlssa, Wi8., ilmestyvä
; TyömicsEtecnpäln-lehti keskiviikkoisessa tolmUuskirjoitukscssaan
presidentti Jol^n F. Kennedyn katalaa murhaa ja siihen liittyviä seik-
: koja seuraavasti:
ja sitähän myös Suomessa esiintyi.
Voidaan: sanoa, että Johnsonin
esiintyminen Euroopassa ~ei ollut
sopusoinnussa hänen edustamansa
ai*vovallan' kanssa ja osoitti siten
tiettyä arvostelukyvyn puutetta. L ir
saksi hänen eräistä tällöin esittä­mistä
pQliittisista lausunnoista voi:
daan sanoa, että ne eivät myöskään
olleet sopusoinnussa Kennedyn
/;dus^am,an ulkopolitiikan kanssa^
Myyttä toisaalta on muistettava, että
varapresidentti ei VSA:ssa cdu$ta
mitään^yamnaista poliittista arvo­ja
ratkaisuvaltaa, hän on lähinnä
ed^stushenkilö. Tosin Nixonin koh-da
la asian laita oli toinen, mutta
se johtui Eisenh9werin kyvyttömyy-deslä..
On siis oletettavissa, että John­son
ulkopolitiikkaa hahmotellessaan
on myös esiintynyt vain jonkinlai­sena
'edustusmiehenä', jonka lau­sunnoille
ei pidä asettaa liiallista
painoa. Ja ne voidaan myös nähdä
hänen sovittelija-asemansa valossa,
sillä USA:ssa nyt kerta kaikkiaan
on piirejä^ jotka suorastaan vaati­malla
vaativat saada kuulla itseääii
hiveleviä "tietoja" USA:sta "vapau­den
vaalijana" ja uhasta "rajan; ta^
kaa". Kuitenkin suoraselkäisyys ja
'.rehellisyys ovat kestävät politiikan
peruskiviä ja niitä vasten katseltu­na
Johnsonin ulkopoliittiset lausun
not ovat;,ikäviä enteitä sisältävä oi­re.
Varsinkin, kun nyt tulevat rau­hanomaista
rinnakkaineloa tuke­neen
Kennedyn politiikan jatkoksi.
Lyndop Baincs Johnson on syn­tynyt
1908 Texasissa. Hän valmistui
. 1930 opettajaksi, mutta siirtyi pian
politiikan pariin j a valittiin 1937
L'dustajahuoneen jäseneksi. 1948 hä­net
valittiin senaattiin ja hänestä
(uli 1957 demokraattisen enemmis­tön
kaikkien aikojen nuorin johta­j
a . Tultuaan demokraattien johta­jaksi
Johnson luots<tsi senaatin lä­pi
ensimmäisen kansalaisoikeuksia
koskevan lakiehdotuksen, joka on
astunut voimaan vuoden 1857 jäl^
keen.
Kun Hrushtshev tapasi Johnsonih
ensi kertaa vuonna 1959, neuvosto­liiton
pääministeri sanoi: " E n tunne
Teitä, mutta olen lukenut kaikki pu­heenne
enkä pidä. niistä yhdestä
kään."
Johnson on"" pitkä mies, metri yh­deksänkymmentä
senttiii" eikä hän
salaa texasilaista syntyperäänsä,
vaan ? käyttää cowboy-hattua kallii­den
j a hyvin leikattujen pukujensa
kanssa, -r- K U
Kip SiNiuJ($esta
Leitingirää. — Leningradissa on
ilnjeltynyt Jean Silifiliusta käsittele-
4.vä teos, joka sisältää runsaasti mie­lenkiintoista
aineistoa suuren suo­malaisen
säveltäjän elämästä ja tuo­tannosta.
Kirjan tekijänä on tun'
nettu leningradilainen musiikintut­kija
Aleksandr Stupel. Hän tähden­tää
kirjassaan erityisesti-Sibeliuk­sen
musiikin syviä kansallisia juu­ria.
Teoksessa kerrotaan tarkasti Si
beliuksen elämän ja luomistyön tär­keimmistä
vaiheista ja annetaan
yleiskuva hänen tuotannostaan. Sii­nä
esitetään lyhyesti tietoja myös
muista suomalaisista säveltäjistä.
Sibeliuksen nuoremmista aikalaisis­ta.
'
K i r j a n kuvituksena" on jäljennök­siä
Suomen etevempien taiteilijoi­den
tauluista sekä tämän maan mu­siikkielämän
huomattavimpien
edustajien valokuvia.
Teos-ylittää tavanomaisen "luo­mistyötä
käsittelevän elämäkerran"
rajat ja kuvaa yleisemmin Suomen
taiteen kehitystä 180Q-luvun- lopuS'
sa ja 1900 luvun alussa.
TOIMITTANUT EEVA
Harsiva ompelukone
Viimeisin uutuus ompelukonealal-la
on harsiva ompelukone, jonka
Singer on hiljattain laskenut mark­kinoille.
Tunnettuun viistoneulako-nceseen
on lisätty harsinta ketju-ompeleella.
Ketjuommel poistaa ikä
vän ja aikaavievän harsimatyön.
sillä ketjuommel voidaan helposti
j a vaivatta purkaa. Ketjuommel bn
s i l t i käyttökelpoinen mm. koriste-ompelussa,
kasvavien lasten vaat­teissa,
jolloin pidennettäessä pur-kaaminen
ei tuota vaikeuksia, sa­ngoin
verhoissa j a mikä parusta
myös esim. Jerseyssä ja muissa elas­tisissa
kankaissa, sillä ompeleen
joustavuus myötäytyy kankaan mu-kana;
Tässä ompeleessa on langan
kulutus 33 % suurempi kuin tav
Pre 3. KiEkkoneii:
TRAAGISTA AMERIKALLE
JA KOKO MAAILMALLE
Kiinan lehdet
Kennedyn murliasta
Moskova. — Kiinalaislehdistössä
presidentti Kennedyn murhalle ei
ole omistettu niin suurta huomio­ta
kuin muualla. Itse tapahtumasta
ovat lehdet kertoneet lyhyinä uuti­sina
ja huomiota on enemmän omis­tettu
uudelle presidentille Johnson­ille.
Kun sosialistisissa maissa ja
yleensä koko maailmassa on todettu
Kennedyn tulleen tunnetuksi siksi,
että hän noudatti viime kuukausina
kansainvälisen jännityksen lievenlä
misen j a Neuvostoliitotn ja U S A :n
suhteiden parantamispolitiikkaa.
jota USAn ääritaantumukselliset c i -
I l c l s i n k i . — Presidentti Ken­nedy
ehti sinä lyhyenäkin aikana,
joka hänelle suotiin, suorittaa val-tiomicstyön,
joka on pannut alul­le
kauaskantoisen uudistumisen
n i in kansainvälisissä suhteissa
: kuin Amerikan sisäisessä kehityk­sessä,
sanoi presidentti Urho
Kekkonen puhuessaan luuaniai-iltana
radiossa ja televisiossa pre­sidentti
KeniiQjlyn kuoleman joh­dosta.
Presidentti. Kekkonen sanoi mm.:
^ Presidentti Kennedy oli lapaa
misemme aikaan ehtinyt olla vain
vajaan vuodeh virassaan, mutta jo
s i l l o in sattoi nähdä hänen politiik­kansa
päälin:^t. Olen voinut jäl­keenpäin
todeta, että tapaamises­tamme
kuluiiejjn kahden vuoden a i ­kana
hän on t^ohdonniukaisesti toi­minut
sen näkemyksensä perusteel­la,
jota hän s i l l o in hahmotteli.: Jä­mä
näkemy^; gerustui :enqnkaikk'ea
tietoisuuteen ifsUtä suunnattomasta
vastuusta, jofegtvpnykyisenä- aikana
on Ybdysvaltafti.ipresidentilrv'^ kan­nettavana.
Tämä on; vastuu maail­man
rauhastatjb: siten viime, kädes­sä
koko ihmiskunnan olemassa­olosta.
liän osoitti toiminnassaan ta­junneensa,
että maailman rauhan
turvaaminen kestävällä tavalla
edellyttää perusteellista niuutos-vät
hyväksyneet, niin kiinalaisleh
distössä Kennedy, leimataan taaan-tumukselliseksi
ja hiuien seuraur
jansa Johnsonin sanotaan olevaiv
'Kennedyn taanlumuk.sellisen poh-
J i i k a n aktiivinen kannattaja", tämän
politiikan suunnittelija ja toteutta­ja,
jolla oli johtava asema Kenne
dyn hallituksen johtorakcntcessia.
Pokingiläisessä Työläisien Päivä­lehdessä
j u l k a i s t i in Kennedyn mur-hautuminen
ja lyhyt Johnsonin elä­mäkerta
sekä arvelluttava pilakuva,
jossa Kennedy esitetään makaamas^
sa maassa.
ta kansainvälisissä suhteissa, ja
hänellä oli uskoa ja rohkeutta
ryhtyä repimään ^sitä keskinäistä
vihan j a pelon muuria, joka ja­kaa
ihmiskunnan.
Hän ymmärsi, että vain kansain
välinen yhteisymmärrys ja. eunak-
\oluuloton toiminta y l i ideologisten
.ajojen_voi luoda sen keskmäisen
uottamukson, joka voi turvata ran­nan.
Tämän päämäärän hyväksi hän
Jyöskcnlcii määrätietoisesti ja rea­listisesti:
viimeiseen saakka.
Mieleeni tulee seuraavat sanat
hänen Y K n : yleiskokouksessa^ vii­me
syyskuussa pitämästään , pu­heesta:
Turvallisuutemme var­mistamiseksi
larvitscnimc paljon
paremman aseen kuin vetypom­min
-—se on rauhanomainen yh­teistoiminta.
On todella-traagiäla, että hänen
elämäntyönsä tällä lavoin väkival-caiscsli
päättyi -r— traagista Ameri
kalle: pv ?koko' ;inaailmalle, meille
{Kaikl^Q^^UtJa. hänjehti sinä lyhye­nä
aikana, joka hänelle suotiin,
suorittaa vaitiomiestyön, joka on
pannut.alulle kauaskantoisen uudis­tumisen
niin hyvin kansainvälisissä
suhteissa kuin Amerikan sisäis"essä
kehityksessä. Olen vakuuttunut sii­tä,
että tällä työllä tulee vielä kauan
olemaan syvällinen vaikulus;
vallisessa ompeleessa. ,•
Kun lavallinen ommel :kone(^
muodostuu siten, että ,Iahlcarji||al|f^|if^|
tuleva ylälanka tarttup • ji)e,ulji^'
kautta tulevaan aialankaap sib^tfMKltU
ne kankaan sisällä mnödostuuk^tju^-.'-'^
ommel vain yhdellä langajlp, >j»l8-r;^w_n;*/
langalla. Käytettävän eilkoisenVpis- ',':.;;!
tolevyn alapuolella olevan'.HpQt^is- .K-iim-.-A
ton avulla saadaan ylälaukäyiös ja.„.,.„;
näin muodostuu ketjupiste. Oraniel •: ''v.>
on kankaan yläpuolelta vtayall|se^> >,
ompeleen näköinen, mut,ta alapuq--) -!
lei ta ketjua. • . v i ^
Keljuompeleella voidaan harsia; ,^...-1
vaivattomasti. Toitumatoihin .yfli» nt^ot
nopeasti koota- vaatekappaleen kjbt-;, .....'^oi
judmmelta käyttäen. >Hpn< harsii'"'"'»'•'
vaatekappaleen- koneella ja mi^.äU .,. • • •,;
jokin kohta ei " i s t u ' kunnolla,-pn 'i^.rf
helppoa purkaa sauma, -pn y ^ i n : m t
otettava langan pää ja , yedettäyl, ;
j o l l o in koko ketjuommel ptirk.0Utn)ti'->i>M>'i'>i
On huomattava, että ijeönominel
purkautuu vain yhteen sHU"n|aan-^ =
purkamisen, voi tarvittaesgja• supritr - -
taa keskeltäkin saumaa k^t^ais^n^nl-la
halutusta kohdusta lanka ja yotji**»
mällä, j o l l o in saum,a purkautuu s|it|i'j
eteenpäin. Vf»a'tokappalepA voi l^jjf^
sia. sovittaa jaimuuttaa ja D,mn)pil}ii,
sitten tavallisella ompelcellpne sau­mat,
jotka itulevatrasituksfilie.^ltis;
(iiksi. Epäilemättä ketjudpiniel lUer-?
kitsee - ajansäästöä ja varmuuttjji
multa myös^sitä, että m a a i l i k k p ' 0%
kaitaa kokeilla kankailla tarvitse*»
matta pelätä kanltiian täirveltyinist^
ompelu vaiheessa."
P I K K U N I K S E JA
4
m
NUORI MIES
koputti johtajan ovelle ja sisään
päästyään punastellen pyysi hiukan
vapaata, siliä hän o l i menossa nai­misiin
ja olisi halunnut myös hiu
kan kuhenuskuukautta.
Johtaja katsahti y l o i papereistaan
ja kysyi:
— Njaali, no minkä verran te sitä
lomaa tarvitsette"?
— Niin, minkähän verran herra
johtaja arvelee, ihmetteli nuori
mies hiukan hermostuneena.
—^Mistäs minä sitä tietäisin, en
hän ole nähnyt moisiantanne, vasta­si
johtaja.
Jos vcsipannuun on kcr^äntynyfei
i kovan veden aifieuttamia' aineitäf
{yrittäkää poistaa ne sekoittamat^
yksi kvartti :V"omenasaitei;letikkaa!*|
kvarttiin vettä ja keittäkää sekoitn^i
pannussa. Keittämisen jälkeen ähr
takaa sekoifuksoiTisbista'.,pannussa
kahdeksan tunMii" , / » ^
Messinkiset ,^1|mbct, voidaan par­haiten
puhdiätaä liottanialla : n i i ^
y l i yön ett^jsji- ja :SUÖ}a§eoks.cissa«
Sen jälkeen-:toil'ä "harjataan p i - ^ n^
lä harjalla, ^pestään kuumalla-sälpt».
puavedellä, huuhdellaan la", käiv^
tan perusteellisesti. '
: rr - ' lit^ :
M A U K A S LANTTULAATIKKO^
Lantut kuoritaan ja pienitäätii-kuutioiksi
sekä asetetaan tulenkest^-.'
vään vuokaan,, jonka pohjalla on
noin '/2 kahvikupillista vettä. ..v"'\
Kuutiot survotaan ja maustetaarn'^
seuraavasti: • Lanttusurvokseen': sfr-:
koitetaan 1'. kananmuna, V j - r - l k k p -'
korppujauhoja, 3 r k l siirappia, ker-_ -
maa niin paljon että seos on sOpi- ;
van kuohkeata ja maun mukaan
suolaa, valkopippuria; muskottipa^, ,
kinää, inkivääriä ja haluttaessa pie­ni
sipuli raastettuna ja keVyesti ras-. „.
vassa ru kis lettuna. Scos pannadn
voideltuun vuokaan, pinnalle korp­pujauhoja
j a voinoikareita j a apnp-:
taan hautua keskinkertaisessa uu­ninlämmössä
noin tunnin ajan. Mitä'',
kauemmin Ipnttplaatikko saa hautua /
miedossa Uuninlämmössä' sen pa- V
rempaa siitä tulee. • :
On vaikeata löytää oikeita sanoja,
ajoilla. esittäsimme lukijoillemme
ymn)iärrettävän yhteenvedon siitä,
mitä ajattelemme ja tunnemme
presidentti John Fitzgerald Kenne-
'^dyn niin kauhistuttavasta j a niin
'täysin mielettömästä salamurhasta,
'i^hkä riittänee kun vain yhdymme
presidentti Lyndon Baines John-
•sonin sanoihin, j o i l la hän luonnehti
sitä teoki, joka "raivostuttaa säädyl­lisiä
ihmisiä kaikkialla".
järjestetään vasta joskus tulevaisuudessa tasa-arvoisuuden pohjalle,
T<^i^sia nimittäin on, että canadaläiset työläiset eivfit vaadi itsel-leen
mitään sellaista, mitä he eivät ole valmiina myöntämään ame-isille
ammattiyhdistystovcreilleeD. Yhdysvaltalaisilla ammatti-yj^
tti$tys^utoilIa ja niiden keskuksella on j a täytyy olla täysin itse- ;
Infiineii oikeus päättää oman maansa sisäisistä asioista. Mutta samoin.:
täytyy tämä oikeus olla canadalai
.silla, anunaltiyhdistysliitoilla ja nii­den
keskuksella, CLCiUä. Sen vä­hempi'ei
tyydytä. Eikä näiden naa-puripoaiden
ammattiyhdistysliikkei­den
välisiä suhteita saada kestä-vjjsti
veljelliselle pohjalle muuten
kuin täydellisen tasa-arvoisuuden
pohjalla—, ja tämän tasa-arvoisuu­den
saayuttamisen suurimpana es­teenä
ovat sellaiset oikeistolaisjoh-tajat
kuin Meany j a H a l l Yhdysval-loi-
ssa sekä Sefton j» kumppanit
täällä Canadassa.
Mutta kuten sanottu, Canadan
työläisiä ci tyydytä enää mitkään
sijfmänkääntötcmput eikä edes "ti-ppttain";
saatavat lisäoikeudetr sillä
h^ vaativat täydellistä itscmäärää
misoikeutta omissa kansallisissa
.asioissaan.
Jo usean päivän me olemme elä­neet
aikaa ,jolloin ihmisen kyky
ajatella, eritellä ja arvostella osoit­tautuu
kokonaan riittämättömäksi
ymmärtämään tämän maatamme sa­lamaniskulla
kohdanneen hirvittä
vän tragedian syitä. On totisesti a i ­van
mahdotonta käsittää, mitä voi­tiin
toivoa aikaansaatavan tällä
mielettömällä, barbaarisella ja fa­sistisella
teolla, jolla maaltamme
ryöstettiin ^ sen • kansan valitsema'
nuori joHtaja, suuresti älyllinen,'
kykenevä, varmasti rohkea ja päät­tävä
valtionpäämies. Juuri tämä on­kin
se keskeisin kysymys, jolle
Amerikan kansa ja koko maailma
etsii vastausta.
Tyyni harkinta ottakoon lähtö­kohdakseen
tässä syvällisten tun­teiden,
syytösten ja huhujen säh-köistämässä
tilanteessa sen tosi­asian,
jota korostimme tämän leh­temme
viime ))erjantain numeron
toimitussivuUa otsikolla "Selvä, pe­lottava
kaava" ja sen alla mm: " I l ­meistä
on, että vihankylvö on saa­vuttamassa
pelottavat mittasuhteet,
että vihankylväjät uskaltavat ko­keilla
jopa väkivallan käytönkin
kanss^. Mutta yhä selvästi terve^^r-ki
käskee tekemään hetikohtaiäen
ja kertakikkisen lopun tästä fasis-
(Jatkuu sivulla 3).
PÄIVÄN PAKINA
Kolme naista valoltetlassa
Yhtenä maskuliinina, eli ukon-rähjänä,
allekirjoittanut haluaa jul­kisesti
liittyä niihin canadalaisiin,
jotka ihailivat sydämensä syvyydes­tä
presidentti Kennedyn aviopuoli­son,
Jacquelinen kestävyyttä, tah­donlujuutta
ja itsekontrollia, täyt­täessään
historian hänelle asetta­maa
tehtävää tuntikausia kestä­neissä
virallisissa surujuhlissa mie­hensä,
edesmenneen John F. Ken­nedyn
kunniaksi.
Mrs. Kennedyn .tehtävä oli näky
västi sekä fyysisesti että henkisesti
.ää^-ettömän raskas, mutta hän kan­toi
taakkansa todella kunnioitetta-
•valla tavalla.
Kyynelet kohosivat varmaan mo­nen
miehisenkin miehen silmään
katsellessa miten tämä nuori äiti,
kahden pienen lapsensa kanssa voi
suuresta surustaan huolimatta kont­rolloida
täydellisesti itsensä j a suo­rittaa
kaikista tunneseikoista huo­limatta
hänen osakseen surujuh­lassa
langenneen osan.
Ihailtava oli Jacquelinen tahdon­voima,
lujuus j a kestävyys.
B » «
Vaikka •''velvollisuus" vaati mi-s,
Kennedyltä ylimääräisiä ponniste­luja
suurimman surunsa hetkellä,
niin samaa ei voida sanoa kuiten-ka^
nie^ÖVtä toisesta äidistä, jonka
suru jä onnettomuus, ei suinkaan
ollut sen |)iene.mpi. Hänen osakseen
. ..tpli avntop yksinäisyys toiyottomi-ne
tulevaisuudenkuvilleen.
Me emme voi mitenkään ymmär­tää
sitä epäinhimillisyyttä, mikä
kätkeytyy siihen kuvaan, ja taval­laan
selittää osaltaan Yhdysvallois-
.sa vallitsevan raakuuden, mikä vii­me
tiistaina julkaistiin suuiichtien
palstoilla presidentin murhasta
epäillyn ja sitten poliisien väliin
murhatun Lee H/Oswaldin vaimos^
ta ja hänen omaisistaan joko enem­män
tai vähemmän pistelevin seH-tyksin.
Mitä tekemistä on Oswaldin nuo­rella
vaimolla, heidän pikkulapsel­laan,
Osvvaldin veljellä sekä^änen
äidillään presidentin murhan kans­sa?
E i kerrassaan mitään!
Mutta kaikesta huolimatta tämän
"perheicuvan" julkaisu oli k u in sor­men
osoitus ,että tällaista kuonaa
on vielä jälellä Osvvaldista!
Ja kuvaan otetut a i k u i s e t— pien­tä
sylivauvaa lukuunottamatta —
olivat ilmeistään päättäen siinä yh­tä
kiusallisessa asemassa kuin oli­vat
ennen muinoin kirkon ovipie-,
leen kaakinpuuhun < pilkattavaksi
sfdotut ihmiset.
Mistä asti ja millä oikeudella voi­daan
"syyttää" tai painostaa kur-jimmankaan
rikollisen äitiä, veljeä,
vaimoa j a sylilastakin miehen yksi­nään
tehdyistä rikoksista?
Kysymyfc ei ole vain säälistä —
ja allekirjoittanut .sääli heitä sydä­mestään
perheen kuvan nähdes­sään—
vaan oikeudentunnosta ja
reilusta pelistä, jota rajan etelä­puolella
ja liian usein täälläkin ei
ilmeisesti kunnioiteta kaikkein al-kecllisimmissakaan
kysymyksissä.
K a i k i n mokomin, olettakoon sel­v
i l l e viimeistä piirtoa myölen Os­vvaldin
osuus presidentti Kennedyn
murhaan, huolimatta lainkaan siitä
mihin tutkimuksen langat saattavat
johtaa, mikäli on kysymys esim.
kanssarikollisista, joita ilman ku­kaan
yksilö ei ilmeisestikään olisi
voinut presidenttiä murhata.
Mutta jätettäköön hänen vaimon­sa,
äitinsä ja sylilapseiisa rauhaan.
-Huomiomme kiintyi viikon alussa
mybs siihen kurjaan tapaan, millä
Canadan yleisradion CBC:n TV-ruudusta
esiteltiin erästä ^vanhaa
canadalaista^äiliä. jonka sydänsuru­ja
käytettiin ilinei-sesti halpamai-
.sesli politiikan tekoon.
Meidän mielessämme on mrs. H.
A. Lippert Kitchcnerista, Ont., jon
ka 31-vuotias poika. Patrick Lippert
tunnusti Kuubassa avoimessa oi-keuskuulustelussa
että hän oli sa­lakuljettanut
räjähdysaineita Kuu­baan
ja tuomittiin siitä 30 vuodeksi
vankilaan.
Tässä yhteydessä on hyvä muis­taa,
että CBC:n kansallisessa' tele­visio-
ohjelmassa ei esiinny 'kuka
tahansa". Joillekin ihmisille on
T V : n näköruudulle pääsy melko
vaikeata — mutta j o i l l e k in se on ko­v
in helppoa, riippuen se ilmeisesti
visseistä poliittisista tekijöistä. ,
Mrs. Lippert. lukeutuu selvästi
viimeksimainittuihin.
Vanhana äitinä -hän tietenkin su­ree
poikansa kohtaloa._ Aidinnili;*
kaus sokaiscejiiftiita äitiä niin pe-lusteellisestlf^
teivät he näe, tai •
eivät halua nähdä mitSSn vikaa
omissa tapsissaan. • ; •'
Se on inhimillisesti ymmärrettä­vää.
Ymmärrettävää öh siis myös '
se: että mrs. Lippert suree poi­kaansa,
joka lentäjänä kuljetti
oman tunnu.sluksensa mukaan rä­jähdysaineita
Kuuban vastavallan­kumouksellisille.
,-„
Sivumennen sanoen tämä; mies,
tunnusti kuljettaneensa Kuubaan
Torontossa -kannuteltua ruokata­varaa"
— mutta näissä "ruokktöl-'
keissä" olikin räjähdysaineita. Hän-joului
siitä kiinni vahingossa,fUiir-mumyrsky"
Floran ansiosta, kun To­rontosta
lähetettyjä -^ruokatölkke-*
jä" oteltiin valtion haltuun- siinä^'
mielessä, että___ne voitaisiin _antaa
myrskyn uhreille. Se paljasti ruoan
räjähdysaineeksi, niin kenottiin.
Verrattaessa Kuuban oikeuskuu-lustelua
t^tä, conadalaista räjähdys­aineiden
salakuljettajaa vastaan —^
hän itse tunnusti syyllisyytensä j a '
sanoi katuvansa tekoaan — Texasin'
kuudesti laukeavan revollipyssy(^i
"oikeuteen' meillä canadalaislUa
ei ole erityistä valittamisen albetK^A
Kuubaa vastaan. ' ' • i - j'
Mutta jostakin syystä i n r a . L ij
pertin äi|)jii^rakkautta 'j^^
im
N**
mtm
«KM
a
a
ut»
3
CBC:n TV:^sg 'sellaiöfin^:|K)li(t
tarkoitujcsiin, Jdilla ei 6ie.\il
tikään mitään t e k o i n '
n^in didmrakkäuden kuUi
tunnonkaan kans$$ ' ^ ^ i'
olisi ollut
suruaan
1 i