1963-11-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u 2 - .•»Mr'. Lauantaina, marrask. 30 p. — Saturdäy, Növ. 30,1963 \T A Vi A T T C INDEPENDENT LABOR ORGAN Y J\ Jr JLJL U O OF FINNISH CÄNAOrANS (LIBERTY) Editör: W..Eklund ' m Telephone: Office 674T426^ — Editorial 674-4265 ; Published thrice \veekly: Tuesdäys. Thursdays and Satiiraaysby ^Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. WesJ, Sudbuiy, Ontario, Canadfi. Mailing address: Box 69".'' " ' . AdverlLsing rates upon.application. translations.fr^e of charge. ' Authorlzcd as secondcIassm&n^bytbe•Sast Office ^^^D^ •; and for paymentof gosto^.in_-tfa.shj^" Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USAiJssa 1 vk. $i0.00 6 kk. $5.25 i '. 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 Xänioikeus IS^v^iaille Vuosikausia käydyn taistelun j a monien rikottujen vaalifupaus-ten jälkeen alahuoneen vaalikomitej? esitti muutaqiapäiv^ isitt^^^ ^ u l b k i n miUei yksimielisesti, että pnioikeutettuj^n ikäraja alennet-tnisiinJiittovaaleista 21 vuodesta 18 vuoteen. - Vaikka me uskomme, että tätä ehdotusta tervehditään kaikkien ajattelevien canadalaisten' toimesta edistysaskeleena, joka olisi pitä-nyt ottaa viimeistään toisen maailmansodan päätyttyä, niin kansa-kunnan piireistä löytynee myös sellaisia mohikaaneja jottta tulevat ^maalaamaan paholaisen kuvia seinälle kaikista niistä ''vaaroista" mitä koitufi • siitä, jps tätä. ikärajaa al^npeta^n. ; Vanhemmat lukijamme muistavat vi^Iä esimerkiksi sen, mit^n äärioikeistoon lukeutuvat piirit vastustivat kynsin hampain äänioi-keudfiQ myöntämistä naisille. J a yie|ä sit,ten^i|i, kifn: naiset ää|^ioi-keudäD lopulta voittivat, esimerkiksi Englannissa ipääritpltiin nais- . äänestäjien ikärajaksi 30 vuotta. Sitä perusteltiin sillä, että jos nais i l l e annettaisiin äänloikieus 21 ikävuodesta lähtien kuten m|ehillekin, silloin<'oIisi nalsvalitsijoita enemmän kuiri miefiiä^—- joiden riveissä, 'oli aina silloin tällöin tehty apuharvennuksia sotien, muodossa - ja i avulla!.: Naisten ja nuorten äänioikeuden vastnstamista voidaankin poliittisessa mielessä verrata siihen vanhaan intiaanikertomiikseen, jonka nuukaan ei kukaan voi o l la äänioikeutettu eniieh.kuin 'hän o li ollut''20 vuotta nuorukaisena, 20 vuotta soturina j a 20 vuotta-perheen*-' päänä." Äänioikcusrajan alentamista kahdeksaantoista iHäyuQtaeji pn vaadittu- mm. sillä perusteella, että jos 18-vuotiaat nuorukaiset kelpaa-vat "asevoimiin ja kuolemaankin maanpa puolesta kuten on asia meidänkin maassamme — s i l l o in heille kuuluu myös, sananvalta maan asioiden hoidossa. Kahdeksantoistavuotiaat joutuvat, .työssä ollessaan maksamaan veroja, kuten maksavat vanhemmatkin. K a i k k i tämä j a monet muut seikat puhuvat äänioikejit^ttujen ikärajan alentamisen puolesta niin kansallisesti kuin ipaakunn^Ui- . -'SEStiKJa kunnallisestikin. Tähän -mennessä: on Canadassa ainoastaan' Saskatchewanin, Albertan ja British Columbian maakunpissa ääni-oikeus 18-vuotiai11a. Toivottavaa^ on, että se yleistyy kaikissa maakunnissa toteutettavaksi menettelyniuodoksi .— ja' ett^ .^e johtaa •Noakin aikaisen kunnallisvaalijärjestelmämme penisteelUseen'uusimiseen niin, että talo- ja asuntorähjien asemesta olisi äänestysoikeus k a i k i l l a 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla, huolimatta heidän talou- ^ dcUisesta - asemastaan. ' : ' ^^:ui • ^^1— • - Kainka jalomielisiä he ovatkaan? New Yorkissa pidetyssä AFIrClb:n edustajakokouksessa hyväksyttiin uutjstietojen mukaan viimekeskiviikkona päätös, jonka perus^ teolla AFL-CIO "luopuu" kaikessa jalomielisyydessään sisäisten kiistojen käsittelykoneistonsa isäntävallasta Canadassa siihen asti, kun- ( ,nes C L C ibuodostaa täällä Canadassa sisäisiä kiistojaan käsittelemään samanlaisen koneiston mikä on A F L - C I O : n käytössä Yhdysvalloissa. ' • Käytännössä tämä tarkoittaa sftä, että C L C : n edustajakokoukselle . : esitetään ensi huhtikuussa asiaa koskeva päätöslauselmaehdotus j a, jos lupauksista pidetään kiinni^ sen perusteella: muodositettava kor ' neisto ryhtyy Canadassa käsittelemään ammattiyhdistysliikkeemme sisäisiä kiistoja. Sivumennen sanoen A F L — C I O : n sisäisiä kiistoja ratkotaan "puolueettoman" tuomarin päätöksellä silloin, jos ko. ammattiliitot eivät pääse keskenään kiistasta sopimukseen.- "Puolueettoman tuomarin" päät(» on sitova j a vaikka luistelijoilla on muodollinen oikeus ve- ;dota£tuomarin päätöksestä A F L — C I O : n johtokuntaan, näitä vetoo- . ;;nulcsja ei ole ainakaan tähän mennessä huomioitu. < EI TYYDYTÄ C A N A D A L A I S IA Tämä "jalomielinen pidättyminen" Canadan sisäisiin kiistakysymyksiin sekaantumisesta ei varmastikaan tyydytä maamme ammatti- '>yhdrstysliikkeen jäseneneromistöä..: Ammattiyhdistysväea toivomuk- • sena'öli ja on että AFLrCIQ:n edustajakokouksessa hyväksytään säan-' » tömujitos, jonka perusteella C L C : n ' j a siihen kuuluvien ammattiyhdis- ^tysliitjojen itsenäisyys Canadassa tulisi taatuksi. - >- Sen vähempään canadälaiset ammattiyhdistysmiehet j a ' -naiset i eivät tule tyytymään. Tämä siitäkin. huolimatta^ vaikka tätä AFL- ' ?€IO:n "jalomielisyyttää" on mainostettu suurena voittona Canadan.- ammattiyhdistysliikkeelle, v: Kuten muistetaan, CLC:nkin taholta annettiin vielä kymmen-/'' kunta päivää sitten ymmärtää, että se vaatii täydellistä itsemäärää- •imisoikeutta Canadassa. On todella masentavaa näbd^ että sellaiset uniobyrokraattimme kuin William Sefton (terästyöläisten uniosta) ovat suorittaneet häpeällisen paon tässä tuiki tärkeässä itsenäisyys-asiassa ja.yrittävät nyt puolustella asennettaan siUäkin, että 'tämän l enempää ei voida tällä kertaa AFI^CIO:lta odottaa". . ' < S^n lisäksi, että AFL-CIO kieltäytyi vieläkin tunnustamasta : ^ C L C m täydellistä itsenäisyyttä, maamme ammattiyhdistysliikkeessä vallitsee suurelta osalta-muutenkin kerrassaan skandaalimainen t i - ; lanne. ' •v- Ottakaamme esimerkiksi eräät yhdysvaltalaiset noitavainolait, kuten esimerkiksi pahamaineinen Taft-Hartley-laki, joiden perusteel- >;|a vaaditaan canadalaisilta työföisiltä canadalaisissa ammattiyhdistys- 'liitöi.ssa maamme perustuslakia, tapoja ja mainetta loukaten "kom- ' i-munisminvastaisia valoja"! Millä ihmeen valtuuksilla ja kenen hyväksi n s . "kansainvälisten ammattiyhdistysUittojen amerikkalaiset, päämajat vaativat canadalaisilta tällaisia 'demokraattiseen elämäntapaan kokonaan sopimattomia valoja täällä Canadassa? ' ITSENÄISYYTTÄ E I V O I D A KIELTÄ^ .;Panadan ammattiyhdistysliikkeen itsenäistymistä c i voida pitkää |ik%aV estää ei sittenkään, vaikka Seftonin tapaiset uniopomot oli-' Bivat työkseen polvillaan herrojen Meanyn ja Mallin edessä. -Oanadan työläiset eivät tule iäpikuisesti odottamaan sitä, että Canadan ja Yhdysvaltain ammattiylfdistysliik|ceiden väliset suhteet SYNTYMÄ- I PÄIVIÄ , • JHargafet Pudps. Port Arthur Oi^t, täyttää sunpuntaina.jouluk: 1 päivänä 75 vuottja. yhdyfltiipe sMkylaistei) ja lutta-vain oqnentbiyotuksiin. lähe& eniiaueen Tokio. — Pääministeri Hajato Ikpdan lil)eraaIisdemokraattinen pi^ol^e s,äilytti enemmistönsä Japa' ,'^nip eduskunnassa, vi)iki^akin ^e su- ' pigtpi muutaflnalla paikalla edelli-di^ n yaaleilfin verrattuna. Julkais-lujen virallisten vqajitulosten mu-kaian liallituspuQlue sai nyt 283 paikkaa verrattuna ; vuqden 1960 vaplpisi^a saatuihin 296 paikkaan. Jtfuut pnolueet saiya^- paikkoja seuraavasti: sosialistit 1^^ (vuonna .1960 145), sosialidemokraatit 23 ( i p , komij^unistit 5 (3), riippumat- Ipmat 12 (j81. Useinimat menestyk- ,^elli$lst§ riippumattoniien ehdok- :J^a|s^ qvqt konservatiiveja, joiden odptetaan asettuvan kannattamaan liberaalis-dempkraatteja eduskunnassa. Suomesi^ kamttum puj-fäy^a;?^ heippbhintaisten lahjojen jakeluun. Kennedyä , presidentin Pd^.>Kalle seuraava 55-vuotias ,Lyndon B. Johnson on USA:ssa opittu tuntemaan lähinnä talousmielienä ja taidokkaana sovittelijana. Viime mainittu^ ominaisuus selittää lähinnä Johnsonin^ aseman poliitikkona, sillä demokraattinen puolue on tunnetusti' erittäin epäyhtenäinen,> Kuir tenkin hänen ulkopoliittinen, asen noitumisensa •— j o k a nyt herättää eniten huomiota — T on vielä kirjoitt. tamaton lehti. Tai jos sitä katsotaan Suomen näkökulmasta^ niin tänsimr maiset merkit. eivät hefätä vakuuttavaa luottamusta. Muistetaan,: että John^pn ivieraili Suompssa viime syyskuussa ja 'karne.yaalinomaisen kiertomatkansa jälkeen hän piti USA:ssa puheen, jossa hän maalasi maastamme j a sen itäisestä naapurista hirtehisen kuvan. Tällöin ^Jqhnspn lausui, että 'vapauden vi-i i o l l i s e t " vaanivat Suomen rajan takana, ja että täällä tervehdittiin Johnsonin autossa ollutta USA:n lippua, ','täysin mahdollisista seuraamuksista välittämättä". SKDL:n eduskuntaryhmä teki asiasta hallitukselle kyselyn johon vielä ei ole saatu vastausta. Mainittakoon, että myös mm. Benelux^niaista kuului Johnsonin vierailun jälkeen melko vaarallisuus ettiin etiikäteen Aloskeva. — Äärioikeistolaisten ^hylkäsi Teidän vuoden 196U filo-ainesten Texasissa luoma taantu- sofiannc ja politiikkanne ja tulee muksclUnen ilmapiiri oli käynyt n i in kireäksi, että sc o l i pakoltta- .nut Valkoisen talon turvallisuus- • palvelun pyytämään Kennedyä" .siiriämikän matkansa. Levoton o l i njiyös kuvernööri Connally, joka muita paremmin tunsi Texasin ääriainesten mielialat. Kuvernöör i lensikin varta vasten Washing-tpniiin saadakseen Kennedyn luopumaan matkastaan Tcxasiiin. missä hänen sanojensa: mukaan olivat "epämiellyttävät tapahtu- :inat malidollisia", korostaa Pravdan New Y o r k in -kirjeenvaihtaja ' Iphdcllccn lähettämässään artikkelissa. Siinä kerrotaan myös USA:n' Y K : n edustajan Stevcnsonin var-teenottamatta jätetyistä turvallisuussuosituksista (joista kerrottiin uutisosastolla toretaina. — T.) • Jotakin uhkaavaa aavistivat olevan tulossa .-monet Dallasin asukkaatkin-! odottaessaan Kennedyn saapumista. Niinpä esimerkiksi Dallasin yliopiston opiskelija Robert Rose kirjoitti äidilleen Connecticutin valtioon kaksi päivää ennen presidentin saapumista: — Voikkaan kymmenen yhtä vastaan, että joku häistä Texasin kiihkomielisistä tappaa hänet Stevensonin tapauksen jälkeen olen kovasti huolissani presidentin kohtalosta." ' Päivänä, jolloin Kennedy saapui Texasiin, oli paikallinen sano-n^ alehti Dallas Morning Post kc- Ip^stänyt erään sivuistaan paksul-ijfi suurennuksella. Tälle surusi-vlille oH sijoitettu tervehdys l^Vashingtonista saapuvalle vic-raaUe:" Tervctuloa, mister Ken- -nedyi Dallasiin, kaupunkiin, joka hylkäämään ne: uudelleen entistä i ilmckkäämmällä tavalla." Erään New Yorkin sanomalehden kirjeenvaihtaja Bob Considine n i mittää täysin perusteellisesti tätä "tervehdystä' enteelliseksi. Sitä halpamaiscmmilta näyttävät nyt ne, jotka yrittävät syyttää Kennedyn murhasta amerikkalaisia kommunisteja ja "Oikeudcnmukai^ suulta Kuuballe".-järjestön jäseniä. U S A i n kommunistinen puolue on kaiken vastuunsa tuntien i l moittanut, että presidentin murhaan syylliseksi epäilty: .Lee Os-wald c i milloinkaan ole ollut puo- ; lueen jäsen eikä hänellä. ole o i -. lut mitään tekemistä puolueen kanssa. «'Oikeudenmukaisuutta; kuuballe"-koni'itean jinhtajat' i l - ' moittavat, etteivät he ole milloinkaan aikaisemmin kuulleet Oswaldin nimeä. Sitäpaitsi Dallasissa ei ole milloinkaan ollut komitean osastoa, jonka pul^cenjoh-' tajaksi poliisin vakuutusten m u - ' kaan Oswald itseään nimittää. Eräässä täkäläisessä lehdessä se^ kä radiossa on vilahtanut uutinen että FBIn agentit ovat j o kauan tunteneet Oswaldin ja tavanneet hänet usein ennen, presidentti Kennedyn tuloa Dallasiin. Mistä he ovat keskustelleet, siitä ei kukaan tiedä. Dallasin poliisipäällik^ kö valilli lehtimiehille, että F B I jostain syystä^ teki poikkeuksen säännöistä eikä ilmoittanut hänelle näistä tapaamisista. Poliisipäällikkö oli hämmästynyt siitä,,ettei FBI ollut tiedoittanut hänelle Oswaldin olevan "ei-toivotun" edes ennen presidentin saapumista, vaikka sen velvollisuus on tehdä siten. VIHANKYLVÖN TUOT- _ tÄMA TRAGEDIA Yllämainitulla otsikolla kommentoi Superiorlssa, Wi8., ilmestyvä ; TyömicsEtecnpäln-lehti keskiviikkoisessa tolmUuskirjoitukscssaan presidentti Jol^n F. Kennedyn katalaa murhaa ja siihen liittyviä seik- : koja seuraavasti: ja sitähän myös Suomessa esiintyi. Voidaan: sanoa, että Johnsonin esiintyminen Euroopassa ~ei ollut sopusoinnussa hänen edustamansa ai*vovallan' kanssa ja osoitti siten tiettyä arvostelukyvyn puutetta. L ir saksi hänen eräistä tällöin esittämistä pQliittisista lausunnoista voi: daan sanoa, että ne eivät myöskään olleet sopusoinnussa Kennedyn /;dus^am,an ulkopolitiikan kanssa^ Myyttä toisaalta on muistettava, että varapresidentti ei VSA:ssa cdu$ta mitään^yamnaista poliittista arvoja ratkaisuvaltaa, hän on lähinnä ed^stushenkilö. Tosin Nixonin koh-da la asian laita oli toinen, mutta se johtui Eisenh9werin kyvyttömyy-deslä.. On siis oletettavissa, että Johnson ulkopolitiikkaa hahmotellessaan on myös esiintynyt vain jonkinlaisena 'edustusmiehenä', jonka lausunnoille ei pidä asettaa liiallista painoa. Ja ne voidaan myös nähdä hänen sovittelija-asemansa valossa, sillä USA:ssa nyt kerta kaikkiaan on piirejä^ jotka suorastaan vaatimalla vaativat saada kuulla itseääii hiveleviä "tietoja" USA:sta "vapauden vaalijana" ja uhasta "rajan; ta^ kaa". Kuitenkin suoraselkäisyys ja '.rehellisyys ovat kestävät politiikan peruskiviä ja niitä vasten katseltuna Johnsonin ulkopoliittiset lausun not ovat;,ikäviä enteitä sisältävä oire. Varsinkin, kun nyt tulevat rauhanomaista rinnakkaineloa tukeneen Kennedyn politiikan jatkoksi. Lyndop Baincs Johnson on syntynyt 1908 Texasissa. Hän valmistui . 1930 opettajaksi, mutta siirtyi pian politiikan pariin j a valittiin 1937 L'dustajahuoneen jäseneksi. 1948 hänet valittiin senaattiin ja hänestä (uli 1957 demokraattisen enemmistön kaikkien aikojen nuorin johtaj a . Tultuaan demokraattien johtajaksi Johnson luots<tsi senaatin läpi ensimmäisen kansalaisoikeuksia koskevan lakiehdotuksen, joka on astunut voimaan vuoden 1857 jäl^ keen. Kun Hrushtshev tapasi Johnsonih ensi kertaa vuonna 1959, neuvostoliiton pääministeri sanoi: " E n tunne Teitä, mutta olen lukenut kaikki puheenne enkä pidä. niistä yhdestä kään." Johnson on"" pitkä mies, metri yhdeksänkymmentä senttiii" eikä hän salaa texasilaista syntyperäänsä, vaan ? käyttää cowboy-hattua kalliiden j a hyvin leikattujen pukujensa kanssa, -r- K U Kip SiNiuJ($esta Leitingirää. — Leningradissa on ilnjeltynyt Jean Silifiliusta käsittele- 4.vä teos, joka sisältää runsaasti mielenkiintoista aineistoa suuren suomalaisen säveltäjän elämästä ja tuotannosta. Kirjan tekijänä on tun' nettu leningradilainen musiikintutkija Aleksandr Stupel. Hän tähdentää kirjassaan erityisesti-Sibeliuksen musiikin syviä kansallisia juuria. Teoksessa kerrotaan tarkasti Si beliuksen elämän ja luomistyön tärkeimmistä vaiheista ja annetaan yleiskuva hänen tuotannostaan. Siinä esitetään lyhyesti tietoja myös muista suomalaisista säveltäjistä. Sibeliuksen nuoremmista aikalaisista. ' K i r j a n kuvituksena" on jäljennöksiä Suomen etevempien taiteilijoiden tauluista sekä tämän maan musiikkielämän huomattavimpien edustajien valokuvia. Teos-ylittää tavanomaisen "luomistyötä käsittelevän elämäkerran" rajat ja kuvaa yleisemmin Suomen taiteen kehitystä 180Q-luvun- lopuS' sa ja 1900 luvun alussa. TOIMITTANUT EEVA Harsiva ompelukone Viimeisin uutuus ompelukonealal-la on harsiva ompelukone, jonka Singer on hiljattain laskenut markkinoille. Tunnettuun viistoneulako-nceseen on lisätty harsinta ketju-ompeleella. Ketjuommel poistaa ikä vän ja aikaavievän harsimatyön. sillä ketjuommel voidaan helposti j a vaivatta purkaa. Ketjuommel bn s i l t i käyttökelpoinen mm. koriste-ompelussa, kasvavien lasten vaatteissa, jolloin pidennettäessä pur-kaaminen ei tuota vaikeuksia, sangoin verhoissa j a mikä parusta myös esim. Jerseyssä ja muissa elastisissa kankaissa, sillä ompeleen joustavuus myötäytyy kankaan mu-kana; Tässä ompeleessa on langan kulutus 33 % suurempi kuin tav Pre 3. KiEkkoneii: TRAAGISTA AMERIKALLE JA KOKO MAAILMALLE Kiinan lehdet Kennedyn murliasta Moskova. — Kiinalaislehdistössä presidentti Kennedyn murhalle ei ole omistettu niin suurta huomiota kuin muualla. Itse tapahtumasta ovat lehdet kertoneet lyhyinä uutisina ja huomiota on enemmän omistettu uudelle presidentille Johnsonille. Kun sosialistisissa maissa ja yleensä koko maailmassa on todettu Kennedyn tulleen tunnetuksi siksi, että hän noudatti viime kuukausina kansainvälisen jännityksen lievenlä misen j a Neuvostoliitotn ja U S A :n suhteiden parantamispolitiikkaa. jota USAn ääritaantumukselliset c i - I l c l s i n k i . — Presidentti Kennedy ehti sinä lyhyenäkin aikana, joka hänelle suotiin, suorittaa val-tiomicstyön, joka on pannut alulle kauaskantoisen uudistumisen n i in kansainvälisissä suhteissa : kuin Amerikan sisäisessä kehityksessä, sanoi presidentti Urho Kekkonen puhuessaan luuaniai-iltana radiossa ja televisiossa presidentti KeniiQjlyn kuoleman johdosta. Presidentti. Kekkonen sanoi mm.: ^ Presidentti Kennedy oli lapaa misemme aikaan ehtinyt olla vain vajaan vuodeh virassaan, mutta jo s i l l o in sattoi nähdä hänen politiikkansa päälin:^t. Olen voinut jälkeenpäin todeta, että tapaamisestamme kuluiiejjn kahden vuoden a i kana hän on t^ohdonniukaisesti toiminut sen näkemyksensä perusteella, jota hän s i l l o in hahmotteli.: Jämä näkemy^; gerustui :enqnkaikk'ea tietoisuuteen ifsUtä suunnattomasta vastuusta, jofegtvpnykyisenä- aikana on Ybdysvaltafti.ipresidentilrv'^ kannettavana. Tämä on; vastuu maailman rauhastatjb: siten viime, kädessä koko ihmiskunnan olemassaolosta. liän osoitti toiminnassaan tajunneensa, että maailman rauhan turvaaminen kestävällä tavalla edellyttää perusteellista niuutos-vät hyväksyneet, niin kiinalaisleh distössä Kennedy, leimataan taaan-tumukselliseksi ja hiuien seuraur jansa Johnsonin sanotaan olevaiv 'Kennedyn taanlumuk.sellisen poh- J i i k a n aktiivinen kannattaja", tämän politiikan suunnittelija ja toteuttaja, jolla oli johtava asema Kenne dyn hallituksen johtorakcntcessia. Pokingiläisessä Työläisien Päivälehdessä j u l k a i s t i in Kennedyn mur-hautuminen ja lyhyt Johnsonin elämäkerta sekä arvelluttava pilakuva, jossa Kennedy esitetään makaamas^ sa maassa. ta kansainvälisissä suhteissa, ja hänellä oli uskoa ja rohkeutta ryhtyä repimään ^sitä keskinäistä vihan j a pelon muuria, joka jakaa ihmiskunnan. Hän ymmärsi, että vain kansain välinen yhteisymmärrys ja. eunak- \oluuloton toiminta y l i ideologisten .ajojen_voi luoda sen keskmäisen uottamukson, joka voi turvata rannan. Tämän päämäärän hyväksi hän Jyöskcnlcii määrätietoisesti ja realistisesti: viimeiseen saakka. Mieleeni tulee seuraavat sanat hänen Y K n : yleiskokouksessa^ viime syyskuussa pitämästään , puheesta: Turvallisuutemme varmistamiseksi larvitscnimc paljon paremman aseen kuin vetypommin -—se on rauhanomainen yhteistoiminta. On todella-traagiäla, että hänen elämäntyönsä tällä lavoin väkival-caiscsli päättyi -r— traagista Ameri kalle: pv ?koko' ;inaailmalle, meille {Kaikl^Q^^UtJa. hänjehti sinä lyhyenä aikana, joka hänelle suotiin, suorittaa vaitiomiestyön, joka on pannut.alulle kauaskantoisen uudistumisen niin hyvin kansainvälisissä suhteissa kuin Amerikan sisäis"essä kehityksessä. Olen vakuuttunut siitä, että tällä työllä tulee vielä kauan olemaan syvällinen vaikulus; vallisessa ompeleessa. ,• Kun lavallinen ommel :kone(^ muodostuu siten, että ,Iahlcarji||al|f^|if^| tuleva ylälanka tarttup • ji)e,ulji^' kautta tulevaan aialankaap sib^tfMKltU ne kankaan sisällä mnödostuuk^tju^-.'-'^ ommel vain yhdellä langajlp, >j»l8-r;^w_n;*/ langalla. Käytettävän eilkoisenVpis- ',':.;;! tolevyn alapuolella olevan'.HpQt^is- .K-iim-.-A ton avulla saadaan ylälaukäyiös ja.„.,.„; näin muodostuu ketjupiste. Oraniel •: ''v.> on kankaan yläpuolelta vtayall|se^> >, ompeleen näköinen, mut,ta alapuq--) -! lei ta ketjua. • . v i ^ Keljuompeleella voidaan harsia; ,^...-1 vaivattomasti. Toitumatoihin .yfli» nt^ot nopeasti koota- vaatekappaleen kjbt-;, .....'^oi judmmelta käyttäen. >Hpn< harsii'"'"'»'•' vaatekappaleen- koneella ja mi^.äU .,. • • •,; jokin kohta ei " i s t u ' kunnolla,-pn 'i^.rf helppoa purkaa sauma, -pn y ^ i n : m t otettava langan pää ja , yedettäyl, ; j o l l o in koko ketjuommel ptirk.0Utn)ti'->i>M>'i'>i On huomattava, että ijeönominel purkautuu vain yhteen sHU"n|aan-^ = purkamisen, voi tarvittaesgja• supritr - - taa keskeltäkin saumaa k^t^ais^n^nl-la halutusta kohdusta lanka ja yotji**» mällä, j o l l o in saum,a purkautuu s|it|i'j eteenpäin. Vf»a'tokappalepA voi l^jjf^ sia. sovittaa jaimuuttaa ja D,mn)pil}ii, sitten tavallisella ompelcellpne saumat, jotka itulevatrasituksfilie.^ltis; (iiksi. Epäilemättä ketjudpiniel lUer-? kitsee - ajansäästöä ja varmuuttjji multa myös^sitä, että m a a i l i k k p ' 0% kaitaa kokeilla kankailla tarvitse*» matta pelätä kanltiian täirveltyinist^ ompelu vaiheessa." P I K K U N I K S E JA 4 m NUORI MIES koputti johtajan ovelle ja sisään päästyään punastellen pyysi hiukan vapaata, siliä hän o l i menossa naimisiin ja olisi halunnut myös hiu kan kuhenuskuukautta. Johtaja katsahti y l o i papereistaan ja kysyi: — Njaali, no minkä verran te sitä lomaa tarvitsette"? — Niin, minkähän verran herra johtaja arvelee, ihmetteli nuori mies hiukan hermostuneena. —^Mistäs minä sitä tietäisin, en hän ole nähnyt moisiantanne, vastasi johtaja. Jos vcsipannuun on kcr^äntynyfei i kovan veden aifieuttamia' aineitäf {yrittäkää poistaa ne sekoittamat^ yksi kvartti :V"omenasaitei;letikkaa!*| kvarttiin vettä ja keittäkää sekoitn^i pannussa. Keittämisen jälkeen ähr takaa sekoifuksoiTisbista'.,pannussa kahdeksan tunMii" , / » ^ Messinkiset ,^1|mbct, voidaan parhaiten puhdiätaä liottanialla : n i i ^ y l i yön ett^jsji- ja :SUÖ}a§eoks.cissa« Sen jälkeen-:toil'ä "harjataan p i - ^ n^ lä harjalla, ^pestään kuumalla-sälpt». puavedellä, huuhdellaan la", käiv^ tan perusteellisesti. ' : rr - ' lit^ : M A U K A S LANTTULAATIKKO^ Lantut kuoritaan ja pienitäätii-kuutioiksi sekä asetetaan tulenkest^-.' vään vuokaan,, jonka pohjalla on noin '/2 kahvikupillista vettä. ..v"'\ Kuutiot survotaan ja maustetaarn'^ seuraavasti: • Lanttusurvokseen': sfr-: koitetaan 1'. kananmuna, V j - r - l k k p -' korppujauhoja, 3 r k l siirappia, ker-_ - maa niin paljon että seos on sOpi- ; van kuohkeata ja maun mukaan suolaa, valkopippuria; muskottipa^, , kinää, inkivääriä ja haluttaessa pieni sipuli raastettuna ja keVyesti ras-. „. vassa ru kis lettuna. Scos pannadn voideltuun vuokaan, pinnalle korppujauhoja j a voinoikareita j a apnp-: taan hautua keskinkertaisessa uuninlämmössä noin tunnin ajan. Mitä'', kauemmin Ipnttplaatikko saa hautua / miedossa Uuninlämmössä' sen pa- V rempaa siitä tulee. • : On vaikeata löytää oikeita sanoja, ajoilla. esittäsimme lukijoillemme ymn)iärrettävän yhteenvedon siitä, mitä ajattelemme ja tunnemme presidentti John Fitzgerald Kenne- '^dyn niin kauhistuttavasta j a niin 'täysin mielettömästä salamurhasta, 'i^hkä riittänee kun vain yhdymme presidentti Lyndon Baines John- •sonin sanoihin, j o i l la hän luonnehti sitä teoki, joka "raivostuttaa säädyllisiä ihmisiä kaikkialla". järjestetään vasta joskus tulevaisuudessa tasa-arvoisuuden pohjalle, T<^i^sia nimittäin on, että canadaläiset työläiset eivfit vaadi itsel-leen mitään sellaista, mitä he eivät ole valmiina myöntämään ame-isille ammattiyhdistystovcreilleeD. Yhdysvaltalaisilla ammatti-yj^ tti$tys^utoilIa ja niiden keskuksella on j a täytyy olla täysin itse- ; Infiineii oikeus päättää oman maansa sisäisistä asioista. Mutta samoin.: täytyy tämä oikeus olla canadalai .silla, anunaltiyhdistysliitoilla ja niiden keskuksella, CLCiUä. Sen vähempi'ei tyydytä. Eikä näiden naa-puripoaiden ammattiyhdistysliikkeiden välisiä suhteita saada kestä-vjjsti veljelliselle pohjalle muuten kuin täydellisen tasa-arvoisuuden pohjalla—, ja tämän tasa-arvoisuuden saayuttamisen suurimpana esteenä ovat sellaiset oikeistolaisjoh-tajat kuin Meany j a H a l l Yhdysval-loi- ssa sekä Sefton j» kumppanit täällä Canadassa. Mutta kuten sanottu, Canadan työläisiä ci tyydytä enää mitkään sijfmänkääntötcmput eikä edes "ti-ppttain"; saatavat lisäoikeudetr sillä h^ vaativat täydellistä itscmäärää misoikeutta omissa kansallisissa .asioissaan. Jo usean päivän me olemme eläneet aikaa ,jolloin ihmisen kyky ajatella, eritellä ja arvostella osoittautuu kokonaan riittämättömäksi ymmärtämään tämän maatamme salamaniskulla kohdanneen hirvittä vän tragedian syitä. On totisesti a i van mahdotonta käsittää, mitä voitiin toivoa aikaansaatavan tällä mielettömällä, barbaarisella ja fasistisella teolla, jolla maaltamme ryöstettiin ^ sen • kansan valitsema' nuori joHtaja, suuresti älyllinen,' kykenevä, varmasti rohkea ja päättävä valtionpäämies. Juuri tämä onkin se keskeisin kysymys, jolle Amerikan kansa ja koko maailma etsii vastausta. Tyyni harkinta ottakoon lähtökohdakseen tässä syvällisten tunteiden, syytösten ja huhujen säh-köistämässä tilanteessa sen tosiasian, jota korostimme tämän lehtemme viime ))erjantain numeron toimitussivuUa otsikolla "Selvä, pelottava kaava" ja sen alla mm: " I l meistä on, että vihankylvö on saavuttamassa pelottavat mittasuhteet, että vihankylväjät uskaltavat kokeilla jopa väkivallan käytönkin kanss^. Mutta yhä selvästi terve^^r-ki käskee tekemään hetikohtaiäen ja kertakikkisen lopun tästä fasis- (Jatkuu sivulla 3). PÄIVÄN PAKINA Kolme naista valoltetlassa Yhtenä maskuliinina, eli ukon-rähjänä, allekirjoittanut haluaa julkisesti liittyä niihin canadalaisiin, jotka ihailivat sydämensä syvyydestä presidentti Kennedyn aviopuolison, Jacquelinen kestävyyttä, tahdonlujuutta ja itsekontrollia, täyttäessään historian hänelle asettamaa tehtävää tuntikausia kestäneissä virallisissa surujuhlissa miehensä, edesmenneen John F. Kennedyn kunniaksi. Mrs. Kennedyn .tehtävä oli näky västi sekä fyysisesti että henkisesti .ää^-ettömän raskas, mutta hän kantoi taakkansa todella kunnioitetta- •valla tavalla. Kyynelet kohosivat varmaan monen miehisenkin miehen silmään katsellessa miten tämä nuori äiti, kahden pienen lapsensa kanssa voi suuresta surustaan huolimatta kontrolloida täydellisesti itsensä j a suorittaa kaikista tunneseikoista huolimatta hänen osakseen surujuhlassa langenneen osan. Ihailtava oli Jacquelinen tahdonvoima, lujuus j a kestävyys. B » « Vaikka •''velvollisuus" vaati mi-s, Kennedyltä ylimääräisiä ponnisteluja suurimman surunsa hetkellä, niin samaa ei voida sanoa kuiten-ka^ nie^ÖVtä toisesta äidistä, jonka suru jä onnettomuus, ei suinkaan ollut sen |)iene.mpi. Hänen osakseen . ..tpli avntop yksinäisyys toiyottomi-ne tulevaisuudenkuvilleen. Me emme voi mitenkään ymmärtää sitä epäinhimillisyyttä, mikä kätkeytyy siihen kuvaan, ja tavallaan selittää osaltaan Yhdysvallois- .sa vallitsevan raakuuden, mikä viime tiistaina julkaistiin suuiichtien palstoilla presidentin murhasta epäillyn ja sitten poliisien väliin murhatun Lee H/Oswaldin vaimos^ ta ja hänen omaisistaan joko enemmän tai vähemmän pistelevin seH-tyksin. Mitä tekemistä on Oswaldin nuorella vaimolla, heidän pikkulapsellaan, Osvvaldin veljellä sekä^änen äidillään presidentin murhan kanssa? E i kerrassaan mitään! Mutta kaikesta huolimatta tämän "perheicuvan" julkaisu oli k u in sormen osoitus ,että tällaista kuonaa on vielä jälellä Osvvaldista! Ja kuvaan otetut a i k u i s e t— pientä sylivauvaa lukuunottamatta — olivat ilmeistään päättäen siinä yhtä kiusallisessa asemassa kuin olivat ennen muinoin kirkon ovipie-, leen kaakinpuuhun < pilkattavaksi sfdotut ihmiset. Mistä asti ja millä oikeudella voidaan "syyttää" tai painostaa kur-jimmankaan rikollisen äitiä, veljeä, vaimoa j a sylilastakin miehen yksinään tehdyistä rikoksista? Kysymyfc ei ole vain säälistä — ja allekirjoittanut .sääli heitä sydämestään perheen kuvan nähdessään— vaan oikeudentunnosta ja reilusta pelistä, jota rajan eteläpuolella ja liian usein täälläkin ei ilmeisesti kunnioiteta kaikkein al-kecllisimmissakaan kysymyksissä. K a i k i n mokomin, olettakoon selv i l l e viimeistä piirtoa myölen Osvvaldin osuus presidentti Kennedyn murhaan, huolimatta lainkaan siitä mihin tutkimuksen langat saattavat johtaa, mikäli on kysymys esim. kanssarikollisista, joita ilman kukaan yksilö ei ilmeisestikään olisi voinut presidenttiä murhata. Mutta jätettäköön hänen vaimonsa, äitinsä ja sylilapseiisa rauhaan. -Huomiomme kiintyi viikon alussa mybs siihen kurjaan tapaan, millä Canadan yleisradion CBC:n TV-ruudusta esiteltiin erästä ^vanhaa canadalaista^äiliä. jonka sydänsuruja käytettiin ilinei-sesti halpamai- .sesli politiikan tekoon. Meidän mielessämme on mrs. H. A. Lippert Kitchcnerista, Ont., jon ka 31-vuotias poika. Patrick Lippert tunnusti Kuubassa avoimessa oi-keuskuulustelussa että hän oli salakuljettanut räjähdysaineita Kuubaan ja tuomittiin siitä 30 vuodeksi vankilaan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että CBC:n kansallisessa' televisio- ohjelmassa ei esiinny 'kuka tahansa". Joillekin ihmisille on T V : n näköruudulle pääsy melko vaikeata — mutta j o i l l e k in se on kov in helppoa, riippuen se ilmeisesti visseistä poliittisista tekijöistä. , Mrs. Lippert. lukeutuu selvästi viimeksimainittuihin. Vanhana äitinä -hän tietenkin suree poikansa kohtaloa._ Aidinnili;* kaus sokaiscejiiftiita äitiä niin pe-lusteellisestlf^ teivät he näe, tai • eivät halua nähdä mitSSn vikaa omissa tapsissaan. • ; •' Se on inhimillisesti ymmärrettävää. Ymmärrettävää öh siis myös ' se: että mrs. Lippert suree poikaansa, joka lentäjänä kuljetti oman tunnu.sluksensa mukaan räjähdysaineita Kuuban vastavallankumouksellisille. ,-„ Sivumennen sanoen tämä; mies, tunnusti kuljettaneensa Kuubaan Torontossa -kannuteltua ruokatavaraa" — mutta näissä "ruokktöl-' keissä" olikin räjähdysaineita. Hän-joului siitä kiinni vahingossa,fUiir-mumyrsky" Floran ansiosta, kun Torontosta lähetettyjä -^ruokatölkke-* jä" oteltiin valtion haltuun- siinä^' mielessä, että___ne voitaisiin _antaa myrskyn uhreille. Se paljasti ruoan räjähdysaineeksi, niin kenottiin. Verrattaessa Kuuban oikeuskuu-lustelua t^tä, conadalaista räjähdysaineiden salakuljettajaa vastaan —^ hän itse tunnusti syyllisyytensä j a ' sanoi katuvansa tekoaan — Texasin' kuudesti laukeavan revollipyssy(^i "oikeuteen' meillä canadalaislUa ei ole erityistä valittamisen albetK^A Kuubaa vastaan. ' ' • i - j' Mutta jostakin syystä i n r a . L ij pertin äi|)jii^rakkautta 'j^^ im N** mtm «KM a a ut» 3 CBC:n TV:^sg 'sellaiöfin^:|K)li(t tarkoitujcsiin, Jdilla ei 6ie.\il tikään mitään t e k o i n ' n^in didmrakkäuden kuUi tunnonkaan kans$$ ' ^ ^ i' olisi ollut suruaan 1 i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 30, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-11-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus631130 |
Description
Title | 1963-11-30-02 |
OCR text |
S i v u 2 -
.•»Mr'.
Lauantaina, marrask. 30 p. — Saturdäy, Növ. 30,1963
\T A Vi A T T C INDEPENDENT LABOR ORGAN
Y J\ Jr JLJL U O OF FINNISH CÄNAOrANS
(LIBERTY)
Editör: W..Eklund ' m
Telephone: Office 674T426^ — Editorial 674-4265 ;
Published thrice \veekly: Tuesdäys. Thursdays and Satiiraaysby ^Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. WesJ, Sudbuiy, Ontario, Canadfi.
Mailing address: Box 69".'' " ' .
AdverlLsing rates upon.application. translations.fr^e of charge. '
Authorlzcd as secondcIassm&n^bytbe•Sast Office ^^^D^
•; and for paymentof gosto^.in_-tfa.shj^"
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USAiJssa 1 vk. $i0.00 6 kk. $5.25
i '. 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Xänioikeus IS^v^iaille
Vuosikausia käydyn taistelun j a monien rikottujen vaalifupaus-ten
jälkeen alahuoneen vaalikomitej? esitti muutaqiapäiv^ isitt^^^
^ u l b k i n miUei yksimielisesti, että pnioikeutettuj^n ikäraja alennet-tnisiinJiittovaaleista
21 vuodesta 18 vuoteen.
- Vaikka me uskomme, että tätä ehdotusta tervehditään kaikkien
ajattelevien canadalaisten' toimesta edistysaskeleena, joka olisi pitä-nyt
ottaa viimeistään toisen maailmansodan päätyttyä, niin kansa-kunnan
piireistä löytynee myös sellaisia mohikaaneja jottta tulevat
^maalaamaan paholaisen kuvia seinälle kaikista niistä ''vaaroista" mitä
koitufi • siitä, jps tätä. ikärajaa al^npeta^n.
; Vanhemmat lukijamme muistavat vi^Iä esimerkiksi sen, mit^n
äärioikeistoon lukeutuvat piirit vastustivat kynsin hampain äänioi-keudfiQ
myöntämistä naisille. J a yie|ä sit,ten^i|i, kifn: naiset ää|^ioi-keudäD
lopulta voittivat, esimerkiksi Englannissa ipääritpltiin nais-
. äänestäjien ikärajaksi 30 vuotta. Sitä perusteltiin sillä, että jos nais
i l l e annettaisiin äänloikieus 21 ikävuodesta lähtien kuten m|ehillekin,
silloin<'oIisi nalsvalitsijoita enemmän kuiri miefiiä^—- joiden riveissä,
'oli aina silloin tällöin tehty apuharvennuksia sotien, muodossa - ja i
avulla!.: Naisten ja nuorten äänioikeuden vastnstamista voidaankin poliittisessa
mielessä verrata siihen vanhaan intiaanikertomiikseen, jonka
nuukaan ei kukaan voi o l la äänioikeutettu eniieh.kuin 'hän o li
ollut''20 vuotta nuorukaisena, 20 vuotta soturina j a 20 vuotta-perheen*-'
päänä."
Äänioikcusrajan alentamista kahdeksaantoista iHäyuQtaeji pn vaadittu-
mm. sillä perusteella, että jos 18-vuotiaat nuorukaiset kelpaa-vat
"asevoimiin ja kuolemaankin maanpa puolesta kuten on asia
meidänkin maassamme — s i l l o in heille kuuluu myös, sananvalta maan
asioiden hoidossa. Kahdeksantoistavuotiaat joutuvat, .työssä ollessaan
maksamaan veroja, kuten maksavat vanhemmatkin.
K a i k k i tämä j a monet muut seikat puhuvat äänioikejit^ttujen
ikärajan alentamisen puolesta niin kansallisesti kuin ipaakunn^Ui-
. -'SEStiKJa kunnallisestikin. Tähän -mennessä: on Canadassa ainoastaan'
Saskatchewanin, Albertan ja British Columbian maakunpissa ääni-oikeus
18-vuotiai11a. Toivottavaa^ on, että se yleistyy kaikissa maakunnissa
toteutettavaksi menettelyniuodoksi .— ja' ett^ .^e johtaa
•Noakin aikaisen kunnallisvaalijärjestelmämme penisteelUseen'uusimiseen
niin, että talo- ja asuntorähjien asemesta olisi äänestysoikeus
k a i k i l l a 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla, huolimatta heidän talou-
^ dcUisesta - asemastaan. ' : '
^^:ui • ^^1— • -
Kainka jalomielisiä he ovatkaan?
New Yorkissa pidetyssä AFIrClb:n edustajakokouksessa hyväksyttiin
uutjstietojen mukaan viimekeskiviikkona päätös, jonka perus^
teolla AFL-CIO "luopuu" kaikessa jalomielisyydessään sisäisten kiistojen
käsittelykoneistonsa isäntävallasta Canadassa siihen asti, kun-
( ,nes C L C ibuodostaa täällä Canadassa sisäisiä kiistojaan käsittelemään
samanlaisen koneiston mikä on A F L - C I O : n käytössä Yhdysvalloissa. '
• Käytännössä tämä tarkoittaa sftä, että C L C : n edustajakokoukselle .
: esitetään ensi huhtikuussa asiaa koskeva päätöslauselmaehdotus j a,
jos lupauksista pidetään kiinni^ sen perusteella: muodositettava kor '
neisto ryhtyy Canadassa käsittelemään ammattiyhdistysliikkeemme
sisäisiä kiistoja.
Sivumennen sanoen A F L — C I O : n sisäisiä kiistoja ratkotaan "puolueettoman"
tuomarin päätöksellä silloin, jos ko. ammattiliitot eivät
pääse keskenään kiistasta sopimukseen.- "Puolueettoman tuomarin"
päät(» on sitova j a vaikka luistelijoilla on muodollinen oikeus ve-
;dota£tuomarin päätöksestä A F L — C I O : n johtokuntaan, näitä vetoo-
. ;;nulcsja ei ole ainakaan tähän mennessä huomioitu. <
EI TYYDYTÄ C A N A D A L A I S IA
Tämä "jalomielinen pidättyminen" Canadan sisäisiin kiistakysymyksiin
sekaantumisesta ei varmastikaan tyydytä maamme ammatti-
'>yhdrstysliikkeen jäseneneromistöä..: Ammattiyhdistysväea toivomuk- •
sena'öli ja on että AFLrCIQ:n edustajakokouksessa hyväksytään säan-'
» tömujitos, jonka perusteella C L C : n ' j a siihen kuuluvien ammattiyhdis-
^tysliitjojen itsenäisyys Canadassa tulisi taatuksi. -
>- Sen vähempään canadälaiset ammattiyhdistysmiehet j a ' -naiset i
eivät tule tyytymään. Tämä siitäkin. huolimatta^ vaikka tätä AFL- '
?€IO:n "jalomielisyyttää" on mainostettu suurena voittona Canadan.-
ammattiyhdistysliikkeelle,
v: Kuten muistetaan, CLC:nkin taholta annettiin vielä kymmen-/''
kunta päivää sitten ymmärtää, että se vaatii täydellistä itsemäärää-
•imisoikeutta Canadassa. On todella masentavaa näbd^ että sellaiset
uniobyrokraattimme kuin William Sefton (terästyöläisten uniosta)
ovat suorittaneet häpeällisen paon tässä tuiki tärkeässä itsenäisyys-asiassa
ja.yrittävät nyt puolustella asennettaan siUäkin, että 'tämän l
enempää ei voida tällä kertaa AFI^CIO:lta odottaa". . '
< S^n lisäksi, että AFL-CIO kieltäytyi vieläkin tunnustamasta :
^ C L C m täydellistä itsenäisyyttä, maamme ammattiyhdistysliikkeessä
vallitsee suurelta osalta-muutenkin kerrassaan skandaalimainen t i - ;
lanne. '
•v- Ottakaamme esimerkiksi eräät yhdysvaltalaiset noitavainolait,
kuten esimerkiksi pahamaineinen Taft-Hartley-laki, joiden perusteel-
>;|a vaaditaan canadalaisilta työföisiltä canadalaisissa ammattiyhdistys-
'liitöi.ssa maamme perustuslakia, tapoja ja mainetta loukaten "kom- '
i-munisminvastaisia valoja"! Millä ihmeen valtuuksilla ja kenen hyväksi
n s . "kansainvälisten ammattiyhdistysUittojen amerikkalaiset,
päämajat vaativat canadalaisilta tällaisia 'demokraattiseen elämäntapaan
kokonaan sopimattomia valoja täällä Canadassa?
' ITSENÄISYYTTÄ E I V O I D A KIELTÄ^
.;Panadan ammattiyhdistysliikkeen itsenäistymistä c i voida pitkää
|ik%aV estää ei sittenkään, vaikka Seftonin tapaiset uniopomot oli-'
Bivat työkseen polvillaan herrojen Meanyn ja Mallin edessä.
-Oanadan työläiset eivät tule iäpikuisesti odottamaan sitä, että
Canadan ja Yhdysvaltain ammattiylfdistysliik|ceiden väliset suhteet
SYNTYMÄ- I
PÄIVIÄ ,
• JHargafet Pudps. Port Arthur
Oi^t, täyttää sunpuntaina.jouluk:
1 päivänä 75 vuottja.
yhdyfltiipe sMkylaistei) ja lutta-vain
oqnentbiyotuksiin.
lähe& eniiaueen
Tokio. — Pääministeri Hajato
Ikpdan lil)eraaIisdemokraattinen
pi^ol^e s,äilytti enemmistönsä Japa'
,'^nip eduskunnassa, vi)iki^akin ^e su-
' pigtpi muutaflnalla paikalla edelli-di^
n yaaleilfin verrattuna. Julkais-lujen
virallisten vqajitulosten mu-kaian
liallituspuQlue sai nyt 283
paikkaa verrattuna ; vuqden 1960
vaplpisi^a saatuihin 296 paikkaan.
Jtfuut pnolueet saiya^- paikkoja
seuraavasti: sosialistit 1^^ (vuonna
.1960 145), sosialidemokraatit 23
( i p , komij^unistit 5 (3), riippumat-
Ipmat 12 (j81. Useinimat menestyk-
,^elli$lst§ riippumattoniien ehdok-
:J^a|s^ qvqt konservatiiveja, joiden
odptetaan asettuvan kannattamaan
liberaalis-dempkraatteja eduskunnassa.
Suomesi^ kamttum
puj-fäy^a;?^
heippbhintaisten lahjojen jakeluun.
Kennedyä , presidentin Pd^.>Kalle
seuraava 55-vuotias ,Lyndon B.
Johnson on USA:ssa opittu tuntemaan
lähinnä talousmielienä ja taidokkaana
sovittelijana. Viime mainittu^
ominaisuus selittää lähinnä
Johnsonin^ aseman poliitikkona, sillä
demokraattinen puolue on tunnetusti'
erittäin epäyhtenäinen,> Kuir
tenkin hänen ulkopoliittinen, asen
noitumisensa •— j o k a nyt herättää
eniten huomiota — T on vielä kirjoitt.
tamaton lehti. Tai jos sitä katsotaan
Suomen näkökulmasta^ niin tänsimr
maiset merkit. eivät hefätä vakuuttavaa
luottamusta. Muistetaan,: että
John^pn ivieraili Suompssa viime
syyskuussa ja 'karne.yaalinomaisen
kiertomatkansa jälkeen hän piti
USA:ssa puheen, jossa hän maalasi
maastamme j a sen itäisestä naapurista
hirtehisen kuvan. Tällöin
^Jqhnspn lausui, että 'vapauden vi-i
i o l l i s e t " vaanivat Suomen rajan takana,
ja että täällä tervehdittiin
Johnsonin autossa ollutta USA:n
lippua, ','täysin mahdollisista seuraamuksista
välittämättä". SKDL:n
eduskuntaryhmä teki asiasta hallitukselle
kyselyn johon vielä ei ole
saatu vastausta. Mainittakoon, että
myös mm. Benelux^niaista kuului
Johnsonin vierailun jälkeen melko
vaarallisuus
ettiin etiikäteen
Aloskeva. — Äärioikeistolaisten ^hylkäsi Teidän vuoden 196U filo-ainesten
Texasissa luoma taantu- sofiannc ja politiikkanne ja tulee
muksclUnen ilmapiiri oli käynyt
n i in kireäksi, että sc o l i pakoltta-
.nut Valkoisen talon turvallisuus-
• palvelun pyytämään Kennedyä"
.siiriämikän matkansa. Levoton o l i
njiyös kuvernööri Connally, joka
muita paremmin tunsi Texasin
ääriainesten mielialat. Kuvernöör
i lensikin varta vasten Washing-tpniiin
saadakseen Kennedyn luopumaan
matkastaan Tcxasiiin.
missä hänen sanojensa: mukaan
olivat "epämiellyttävät tapahtu-
:inat malidollisia", korostaa Pravdan
New Y o r k in -kirjeenvaihtaja
' Iphdcllccn lähettämässään artikkelissa.
Siinä kerrotaan myös USA:n'
Y K : n edustajan Stevcnsonin var-teenottamatta
jätetyistä turvallisuussuosituksista
(joista kerrottiin
uutisosastolla toretaina. — T.)
• Jotakin uhkaavaa aavistivat olevan
tulossa .-monet Dallasin asukkaatkin-!
odottaessaan Kennedyn
saapumista. Niinpä esimerkiksi Dallasin
yliopiston opiskelija Robert
Rose kirjoitti äidilleen Connecticutin
valtioon kaksi päivää ennen presidentin
saapumista: — Voikkaan
kymmenen yhtä vastaan, että joku
häistä Texasin kiihkomielisistä tappaa
hänet Stevensonin tapauksen
jälkeen olen kovasti huolissani presidentin
kohtalosta." '
Päivänä, jolloin Kennedy saapui
Texasiin, oli paikallinen sano-n^
alehti Dallas Morning Post kc-
Ip^stänyt erään sivuistaan paksul-ijfi
suurennuksella. Tälle surusi-vlille
oH sijoitettu tervehdys
l^Vashingtonista saapuvalle vic-raaUe:"
Tervctuloa, mister Ken-
-nedyi Dallasiin, kaupunkiin, joka
hylkäämään ne: uudelleen entistä i
ilmckkäämmällä tavalla." Erään
New Yorkin sanomalehden kirjeenvaihtaja
Bob Considine n i mittää
täysin perusteellisesti tätä
"tervehdystä' enteelliseksi.
Sitä halpamaiscmmilta näyttävät
nyt ne, jotka yrittävät syyttää Kennedyn
murhasta amerikkalaisia
kommunisteja ja "Oikeudcnmukai^
suulta Kuuballe".-järjestön jäseniä.
U S A i n kommunistinen puolue
on kaiken vastuunsa tuntien i l moittanut,
että presidentin murhaan
syylliseksi epäilty: .Lee Os-wald
c i milloinkaan ole ollut puo- ;
lueen jäsen eikä hänellä. ole o i -.
lut mitään tekemistä puolueen
kanssa. «'Oikeudenmukaisuutta;
kuuballe"-koni'itean jinhtajat' i l - '
moittavat, etteivät he ole milloinkaan
aikaisemmin kuulleet
Oswaldin nimeä. Sitäpaitsi Dallasissa
ei ole milloinkaan ollut komitean
osastoa, jonka pul^cenjoh-'
tajaksi poliisin vakuutusten m u - '
kaan Oswald itseään nimittää.
Eräässä täkäläisessä lehdessä se^
kä radiossa on vilahtanut uutinen
että FBIn agentit ovat j o kauan
tunteneet Oswaldin ja tavanneet
hänet usein ennen, presidentti
Kennedyn tuloa Dallasiin. Mistä
he ovat keskustelleet, siitä ei kukaan
tiedä. Dallasin poliisipäällik^
kö valilli lehtimiehille, että F B I
jostain syystä^ teki poikkeuksen
säännöistä eikä ilmoittanut hänelle
näistä tapaamisista. Poliisipäällikkö
oli hämmästynyt siitä,,ettei FBI ollut
tiedoittanut hänelle Oswaldin
olevan "ei-toivotun" edes ennen
presidentin saapumista, vaikka sen
velvollisuus on tehdä siten.
VIHANKYLVÖN TUOT- _
tÄMA TRAGEDIA
Yllämainitulla otsikolla kommentoi Superiorlssa, Wi8., ilmestyvä
; TyömicsEtecnpäln-lehti keskiviikkoisessa tolmUuskirjoitukscssaan
presidentti Jol^n F. Kennedyn katalaa murhaa ja siihen liittyviä seik-
: koja seuraavasti:
ja sitähän myös Suomessa esiintyi.
Voidaan: sanoa, että Johnsonin
esiintyminen Euroopassa ~ei ollut
sopusoinnussa hänen edustamansa
ai*vovallan' kanssa ja osoitti siten
tiettyä arvostelukyvyn puutetta. L ir
saksi hänen eräistä tällöin esittämistä
pQliittisista lausunnoista voi:
daan sanoa, että ne eivät myöskään
olleet sopusoinnussa Kennedyn
/;dus^am,an ulkopolitiikan kanssa^
Myyttä toisaalta on muistettava, että
varapresidentti ei VSA:ssa cdu$ta
mitään^yamnaista poliittista arvoja
ratkaisuvaltaa, hän on lähinnä
ed^stushenkilö. Tosin Nixonin koh-da
la asian laita oli toinen, mutta
se johtui Eisenh9werin kyvyttömyy-deslä..
On siis oletettavissa, että Johnson
ulkopolitiikkaa hahmotellessaan
on myös esiintynyt vain jonkinlaisena
'edustusmiehenä', jonka lausunnoille
ei pidä asettaa liiallista
painoa. Ja ne voidaan myös nähdä
hänen sovittelija-asemansa valossa,
sillä USA:ssa nyt kerta kaikkiaan
on piirejä^ jotka suorastaan vaatimalla
vaativat saada kuulla itseääii
hiveleviä "tietoja" USA:sta "vapauden
vaalijana" ja uhasta "rajan; ta^
kaa". Kuitenkin suoraselkäisyys ja
'.rehellisyys ovat kestävät politiikan
peruskiviä ja niitä vasten katseltuna
Johnsonin ulkopoliittiset lausun
not ovat;,ikäviä enteitä sisältävä oire.
Varsinkin, kun nyt tulevat rauhanomaista
rinnakkaineloa tukeneen
Kennedyn politiikan jatkoksi.
Lyndop Baincs Johnson on syntynyt
1908 Texasissa. Hän valmistui
. 1930 opettajaksi, mutta siirtyi pian
politiikan pariin j a valittiin 1937
L'dustajahuoneen jäseneksi. 1948 hänet
valittiin senaattiin ja hänestä
(uli 1957 demokraattisen enemmistön
kaikkien aikojen nuorin johtaj
a . Tultuaan demokraattien johtajaksi
Johnson luots |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-11-30-02