Vapaus, June 26, 1951

              Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 26 p. — Tuesday, June 26,1951
(UBEEVIf^ In Labor
Olgan of Finnisb Canadlans. Es-tabUsbed
Nov. e. 1917, Autborlzed
•8 jsecond dass maU b7 tiie Post
Office Oepartment, Ott8wai. Pub-
Uabed tbrice tveekly: Tuesdays,
llnirsdays and Saturdays by Vapatis
Publfaflilng <3oropany Ltd,, at 100-102
- -Eln» ^ W., Sudbuiy, Ont., Canada,
TelephonesrBuslseas Office 4«428!f.
Editorial, Office 4-4265, Manager
E, Suksi. Editor W; Eklund, Blailing
addrees Box 69, Budbttry, Ontario.
Advertising i^tes upon applicatlon.
'nanslation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Cahadaissa: i vk. IM 6 kk. 3.75
3 kk, 2.^
Yhdysvalloissa: 1 vk: 8,00 6 kk. 4^0
Suomessa: l^vk. 8.50 6 kk, 4.75
Öinen koputus ovelle
" New Yorkista perjantaina s^punut uutlsiieto icertoi meille ikään-r^
iiin asiaan kuuluvalla tavalla, että Yhdysvaltain valtiollinen poliisi
jw;s(JFBI) on ''varhain aamutunnilla reilannut j a vanginnut 17 kommunis-
' ti virkailijaa . .
Nämä ''varhain aamutunneilla" tehdyt reittaukset ja pidätykset
että Suomen ohranan
^völsiet oville koputukset. Yön hiljaisuudessa liikkuen, jolloin heidän l i -
, y^:^^ k^^ saappai­den
aiheuttama yksitoikkoinen töminä katukäytävillä päättyi enna-
, koita määritellyn uhrin ovelle; sen jälkeen kuului öinen oveen kopu-
V tiis j a lopuksi karski määräys, että uhrin on lähdettävä ''tutkittavaksi"
ja se tavallisesti päättyi keskitysleirivankeuteen, rääkkäykseen tai ih-
: : m -Näin tapahtui kaikissa fasistisissa ja puoHasistisisa mais-
: sa; missä vallanpitäjät yrittivät tukahduttaa kansanjoukkojen vasta­rinnan
mielettömiä sotavalmisteluja kohtaan. Niin tapahtui myös tu-i
Suomessa, missä valkoinen terrorikomento kansan onnetto-
; itv.muudeksi seurasi samaa fasistista sotaohjelmaa.
Nyt kuuluu öisiä ovelle koputuksia Yhdysvalloissa — jota ennen
ihailtiin kautta maailman vapauden esikuvana missä yksilön kotirauha
't asioista niin kuin itse olivat niistä
ajatelleet. Kaikki tämä, Lincolnin, Jeffersonin ja F , D, Rooseveltin
? ' perinte on nyt dollarijumalan määräyksestä heitetty sikojen ruoaksi
vain sen vuoksi K U N SUITRKIKKAAT ASETEHTAILIJAT JA
•KENRAALI-PANKKIFRIT H A L U A V A T K E I N O J A SÄÄSTÄMÄT­TÄ
AJAA A M E R I K A N K A N S A N SOTIEN JA V A L L O I T U S T EN
T U H O I S A L L E T I E L L E ~ MISTÄ EI K U N N I A N K U K K O Y H ,
D Y S V A L L O I L L E LAULA,
Tässä yhteydessä on erikoisesti korostettava sitä tosiseikkaa, että
K Y S Y M Y S EI O L E " V A I N " Y H D Y S V A L T A I N KOMMUNIS­TIEN-
ÖISISTÄ VANGITSEMISISTA, JA K O M M U N I S T I E N PI­DÄTYKSISTÄ.
'Kommunistit joutuvat vain ottamaan edesvastuutto-r
m iskut ensimmäisenä .vastaan, kuten tapahtui
toisen maailmansodan edellä fasistimaissa. Se tietysti tarkoittaa
sitä, että, kommunistit joutuvat tässä taistelussa kantamaan kaik­kein
raskaimman kuorman — mutta kun taistelutantereen savu taas
haihtuu pois, niin kommunistit luonnollisesti selviytyvät toimintansa
" vuoksi monin verroin vahvistuneina, kuten todettiin toisen maailman-sodan
päättymisen jälkeen Euroopassa,
Kysymys ei siis ole "vain kommunistien puolustamlsesta'V ja his­toria
on osoittanut, että kommunistit pystyvät numerollisesta heik-koudestaankin
huolimatta puolustamaan itseään melko hyvin, vaan
rauhanpuolustajain toimintaoikeukslen ja koko Yhdysvaltain demok-
^raattisen järjestelmän puolustamisesta, SelvUä^ nimittäin on, että tä-
; >>.»inä mielipite
: l jsL ei suinkaan pääty siihen, vaikka pantaisiin Yhdysvaltain kaikki
"* kommunistit keskitysleirille. Kommunistien jälkeen tulee keskityslei­rille
vietäviksi kaikki muut rauhanpuolustajat, huolimatta siitä mihin
;,ppllittiseen leiriin tai uskonnolliseen ryhmään he sattuvat kuulumaan.
; Taantumus ei ole mitään oppinut eikä mitään unhoittanut. Kuten en-
^ , nen Saksassa j a muissa fasistlmalssaj Yhdysvaltain sodanlietsojat yrit-
..,tävät tehdä "kommunistiset aatteet rikokseksi ja sen perusteella leima-
• - t a kaikki rauhanpuolustajat "kommunisteiksi" j a siis myös"rikollisik-s
l " . Tämän vuoksi jokaisen demokraattisen henkilön ja jokaisen hyvää
tarkoittavan kansalaisen velvollisuus on puolustaa^ommunistlen de-
':l!:mokraattisia toimintavapauksia, sillä S E O N A I N O A K E I N O P U O -
^...iuSTAA MUIHIN RYHMIIN KUULUVIEN IH,MISTEN
'KANSALAISVAPAUKSIA J A MA.^N D E M O K R A A T T I S T A H A L - .
• " ÄilTUSJÄRJESTELMÄÄ YLEENSÄ. A M E R I K A N L A B O R P A R -
; T Y oli ehdottomasti oikeassa kun se näiden öistei> ovelle koputusten:
;^^|a pidätysten johdosta julkaisemassaan lausunnossa sanoi:
^ •" • , "Tämänpäiväinen ovelle koputus voi tulla kommunistien osaksi.
Huomenna se saattaa tulla demokraattien, repiibl.kaanlen, liberaalien,
\i.[amerikkalaisten laboristlen — tai minkä tahansa amerikkalaisen
osaksi joka kieltäytyy hyväksymästä virallisesti hyväksyttyä sota-,
^^•''voittoilu ja karisalaisvapauksien rajoittamlsohjelmaa,"
i > t Ei ole epäilystäkään siitä etteikö Yhdysvallat ole nyt historiansa
> -käännekohdasM missä ratkaistaan se, säilyykö siellä demokraattinen
" "hallitusjärjestelmä, vai meneekö se hallitsijainsa sotakiihkon ajamana
r'.'.m Vain amerikkalaisten kansanjouk-i
; , kojen päättävä esiintyminen — ja yhdysvaltalaisten todellisten ystä-
• *'Vien ulkomainen tuki sille — voi enää tämän onnettomuuden estää.
, Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että avoin luokka-
'^ - terrori ja kansalaisvapauksien fasistinen rajoittaminen ei suinkaan
o!e voiman j a itsevarmuuden merkki, kuten pinnallisesti katsoen saat­taisi
luulla. Päinvastoin on asla! Jos Yhdysvaltain rahamiesten ja
iieldän hallituksensa täytyy turvautua avoimeen fasistikomentoon, niin
se on H E I K K O U D E N M E R K K I ja osoitus siitä, että Yhdysvalloissa
/ nyt vallassa olevat voimat tuntevat asemansa poliittisesti ja taloudelli-
• sesti paljon heikommaksi, mitä esimerkiksi tavalliset kansanihmiset
- ovat voineet kuvitellakaan.
Ja merkillepantavaa on, että tämä"pelko", mikä näyttää nyt
vastustamattomalla voimalla ajavan Yhd3rsvaltain hallitsevia piirejä
fasismin tielle, et ole niinkään paljoa jonkun ulkovallan asevoimien
"pelkoa" ja eipä sitäkään pelkoa, että sosialististen maiden taknisjär-
, jestelmä osoittautuu amerikkalaista yksityisomistukseen perustuvaa ta­lousjärjestelmää
paremmaksi, VA.\N E N N E N K A I K K E A SYVÄL-L
I S T A P E L K O A A M E R I K A N O M A A KANSAA K O H T A A N .
Amerikan valtapiirit pelkäävät, että Yhdysvaltain kansa saa tie­toonsa
mikä on totuus Korean sodasta ja ryhtyy vaatimaan Korean
sotaseikkailun lopettamista. Wall Streetin rahasäkkien päällä istuvat
60 amerikkalaista suurporhoa ja heidän palkkalistallaan olevat pank-
. kliri-kenraalit ja politiikot pelkäävät sitä, että Yhdysvaltain kansa saa
tietoonsa mikä on totuus kansainvälisen rauhan vakauttamtsmahdol-lisuuksista,
ja ryhtyy vaatimaan mielettömän aselstautumiskampan-
• jan asemesta kansainvälisten kiistakysymysten rauhallista ratkaisua,
ystävällisiä suhteita ja tasa-arvoista kaupankäyntiä Yhdysvaltain ja
maailman kaikkien muiden «maiden välillä.
Sanalla sanoen Yhdysvaltain valtapiirit pelkäävät omaa.kansaan-
;iSa samoista syistä kuin sitä pelkäsivät fasismin ja sodan tielle lähte-
;^neet Saksan, Italian, Japanin y.m. faslstimaiden valtapiirit toisen maa­ilmansodan
edellä. Se on kansallisen häpeän, sodan ja perikadon
' • :nientalitM^^ maailmaa mutta ennenkaikkea
Yhdysvaltain kansaa ja valtiota.
SSSE
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jolin Niemi, Wat«r« urnnsh^. Ont.,
täytti 70 vuotta kesäkuun 25 pnä,
; Ernest Ilonko, Souht Porcupine.
täyttää 70 vuotta huomenna, kesäkuun
27 pnä;
Toivotamme onnea;
Y t E I S ÖN
KIRJEITÄ
T2*a rautMM JalbUMaa rUI*2a Uficia j« M
« d M U » ! fcfrjoiiui*)» nl«JIpltcil2. KiijM
pitilti riJoilUa. Jo* OMbdollI*», 200 M B M H , Titia
otuvin bfac1«il7ii-kifjcirä m pataaiaU,
MOITTII TOIMITUSKIRIOI-TUSTEN
PITKÄPIIMÄI8YYTTX
OUn odottanut Juuri pidetyltä y h -
tlökokoukselta joltain toimenpiteitä
tai ainakin keskustelua Vapauden toi­mituksen
suhteen seuraavista kysy-mykslstä:
Vapauden asiamiehenä joutuu kos­ketuksiin
lukuisten ihmisten kanssa.
Jotkut heistä Ilmaisevat arvostelunsa
lehden suhteen tavallisessa keskuste­lussa,
toiset vihaisessa, melkelni^
haukkuvassa äänilajissa. Joskus Isy-säsen,
että mitäs pidät lehdestä. Mel­kein
poikkeuksetta kaikki sanovat Va­pautta
täriceäksi tositietojen levittä­jäksi,
jolle tulee antaa kaikki mah­dollinen
tunnustus j a tuki sen arvok­kaassa
työssä. Esitän tässä muuta­mia
'havainnoistani, mitä olen asia-miesaikanani
huomannut Ja Joihin
olisi kiinnitettävä huomiota, :
Toimituskirjoitukset ovat l i i an pit­kiä.
Yhdestä asiasta kirjoitetaan
kaksikin palstamlttaa ja enemmän­kin.
Mikä on t ä «ä tulos? Ne Jää­vät
suurelta Joukolta lukematta ko­konaan.
Jos halutaan ehdottomasti
käyttää näin paljon tilaa toimitus-
•kirjoituksUIe. kirjoitettakoon tälle
palstamäärälle kahdesta tai useam­masta
asiasta. Ihmisille, Jotka eivät ole
lukutoukkia, tai. jotka eivät ole i n -
ribstuneet politiikkaan hirveän »paljon,
pitäisi saada lyhemplä, selvästi Ja
mahdollisimman ymmärrettäviä kir­joituksia.;
Päivanpaklna-kirjoituksista täytyy
sanoa samaa. Pakinaklrjoituksiin,
jotta Ihmiset lukisivat niitä, olisi saa­tava
sisällytetyksi huumoria. Nyky­ään
ne ovat pitkiä, yhtä virallisia
kuin toimituskirjoituksetkin. Toimi­tus-,
samoinkuin pakinaklrjoittajas-takin
ehka tuntuu asia niin tärkeältä,
että ei ole vielä kerinnyt sanoa tar­peeksi
vaikka kirjoitus on venynyt
näin pitkäksi. Mutta tulisi aina aja­tella
myöskin : niitä. Jotka joutuvat
ne lukemaan Ja ennenkaikkea sitä,
etba kirjoitus tulisi mahdollisimman
monelta luetuksi.
Vapauteen olisi, täyttääkseen sillä
olevan arvokkaan tehtävän Ja levit-taakseen
yhä useampaan suomalals-kotiin,
käytettävä hyväkseen keinoja,
mltku jovat soveliaita sille periaatteel­le
mille Vapauden ohjelma perustuu.
- , — -K, H„ Timmlns, Ont.
TOVERIT VAPAUDESSA
Puristan kättänne lämpimästi. K a i k ­ki
ovat menneet mainiosti, yhtiöko­koukset
ja muut. Sain käsiini Va­pauden
tlliselostuksen ja tein havain­non,
että lehtemme seisoo vankalla
pohjalla Ja mita muuhun tulee niin
se aina lutviintuu. Omasta puolestani
olen lehteemme tyytyväinen, — M , S
Räuhantaistelu Italiassa
Mitä muut sanovat
A M E R I K A N DEMOKRATIAN
SYDÄN, J O K A NYT AIOTAAN
HEITTÄÄ SIOILLE:
Kuusi miestä .(Yhdysvaltain ylioi­keuden
kuusi Jäsentä kahden tuoma­r
in äänestäessä demokratian puolesta
" yhdentoista" kommunistijutussa —
Vapaus) on muuttanut Yhdysvaltain
perustuslain alistamatta päätöstään
valtioiden ratifioitavaksi.
He- (ylioikeuden 6 tuomaria) eivät
esittäneet yhtään väkivallantekoa. He
eivät esittäneet mitään todisteita vä-klvallantöistä.
He eivät löytäneet
mitään selvää Ja hetikohtalsta vaa­raa,
yksistään opetuksen Ja suosit­telun
perusteella.
.^Milloinkaan ennen ei ole pantu sel­laisia
rajoituksia mielipiteiden omaa­misen
Ja niiden julkaisemisen tielle
Yhdysvalloissa ...
Jokaisen amerikkalaisen täytyy toi­voa,
ettei hänen koskaan tarvitse tur­vautua
pakkokeinoihin kansalaisva­pauksiensa
-puolustamiseksi. Mutta
nykyaikana. Jolloin diktaattorit yrit­tävät
hallita maailmaa, Jokaisen a -
mertkkalaisen täytyy harkita mahdol­lisuutta,
että tyrannien omaksuessa
vallan kansalaisilla ei ole muuta mah­dollisuutta
kuin voiman Ja pakkokel.
nojen käyttäminen vapauden puoles­ta,
mitä hän rakastaa enemmän kuin
omaa elämäänsä . .,
Koko maalimassa ei ole sen suu­rempaa
oikeutta kuin on oikeus mieli­pidevapauteen
ja niiden julkituomi­seen
pelkäämättä rangaistusta val­lanpitäjäin
taholta.
Tama oikeus on Amerikan demo­kratian
sydämenä. Pitäkää se tur­vassa
Ja vapaa elämäntapa säilyy.
Ottakaa se pois. Ja vapaa elämän­tapa
kuolee itsestään, huolimatta sii­tä
tuleeko hyökkäystä milloinkaan
ulkopuolelta vai eikö tule. — St.
Louis Postl-Dlspatch, kesäk. 5 pnä.
a -a '
E L M - K A D U L L A KUULTUA
Kieli saa liikunta voimistelua kau­pungilla
käydessä. •
Kirj. M. Sharov .
Lukuisat tosiasiat osoittavat eittä-mättömästi.
että täyttäessään amerik­kalaisille
imperialisteille Pohjois-At­lantin
sopimuksen mukaisesti antar
miaan sitoianuksia Italian hallitsevat
piirit kulkevat sodanvalmistelun-: tie­tä.
Hallitsevat piirit harjoittavat hil­littömän
asevarustelun politiikkaa.
Jatkuvasti toistuvat llsämääräTahat
sotavalmisteluihin ovat jo nyt kohot­taneet
Italiansotilasbudjetin tosi­asiallisesti
850 miljardiin liiraan; m i ­kä
tekee 60,7 pros, maan budjetista.
Tämä pöyristyttävä budjetti llsäa
Italian laajojen kansanjoukkojen en­nenkuulumatonta
. köyhtymistä; Syös­täkseen
helpommin maan ameriklca-laisten
sodanlietsojien seikkailuihin
Italian hallitsevat piirit vaativat a-voimesti
1947 solmitun Italian rau­hansopimuksen
hävittämistä. Itali­an
armeija on luovutettu amerikka­laisen
"Atlantin''-kenraalin Elsenho-werin
päällikkyyteen, Asevelvolli-suusaika
on pidennetty 15 kuukaudek­si.
Voimistaakseen sotamielialaa vi­ranomaiset
ovat viime aikana Järjes­täneet
Joukromlttauen kutsuntallppu-
Jen lähettämtsen asevelvollisille, joissa
mainitaan joukko-osastot, Joihin hei­dän
on llD:ekannallepanon sattuessa
ilmoittauduttava.
Italian koko talouselämää siirre-tiäan
sota-ajan raiteille. Voimiste­taan
polilsikomentoa, seka valnotoi-menpiteita
kansan rauhan, leivän ja
työn puolesta liikehtmiista vastaan.
Hyvin kuvaavaa on sotaministeri Pac-clardin
fasistinen maarays 18 j a 55
ikävuoden välillä olevien miesten jät­tämisestä
rauhan aikana sotatuomio-
Istuinten tuomittavaksi "yllytyksestä
lakien rikkomiseen". Se on suunnat­tu
välittömästi . rauhanpyolusfajain
liikkeen osanottajia vastaan.
Hallitsevien piirien harjoittama so­tapolitiikka
j a maan ulkomaisen or­juutuksen
Vaara on Italiassa herättä­nyt
rauhanpuolustajain liikkeessä en­nennäkemättömän
nousun,: Italian
kansa sanoo, ettei se suostu milloin­kaan
käymään epäoikeudenmukaista
hyokkä-ysEotaa. \
Sekä suurissa: kaupungeissa, etta
maaseudulla tounivaa 20.tuhatta rau­hankomiteaa
suorittaa väestön .kes-J
kuudessa laaj aa kamppailua rauhan-'
hallituksen muodostamiseksi Ja maan
ulkopolhttisen suunnan muuttamisek­si.
Rauhanpuolustajat pyrkivät sii­hen,
että i t a l i an nykyiset vallanpitä­jät
luopuisivat vallasta tai perinpoh­jaisesti
muuttaisivat politiikkaa; va­pauttaisivat
Italian kansan osallisuur
desta sodanlietsojam rikolliseen lut-'
toutumaan. He vaativat, että^rj^u-hanhallituksen
taloudellinen politiik­ka
panisi maan kaikki voimavarat
tyydyttämään työkansan elintärkeitä
tarpeita. ' .
Rauhanpuolustajain liike saa Ita­liassa
mita moninaisimpia muotoja.
Palattuaan Varsovan kongressista Ja
Berliinin . rauhanpuolustajain koko­uksesta
italialaiset xauhanpuolustajat
ovat pitäneet satoja kokouksia. Näis­sä
kokouksissa tehdyt paatokset on
asetettu koko kansan hyväksyttäväksi.
Kaikki aiaakuntien rauhankomiteat
ovat Julkaisseet ne kymmenin tuhan­sin
painoksin. Tehokkain muoto rau­hanpuolustajain
paatosten saattami­seksi
kansan tietoisuuteen, varsinkin
niiden kerrosten tietoisuuteen, jotka
eivat ole rauhanlukkeessä mukana,
ovat olleet vapaat keskustelut r a u ;
hasta, Niita on käyty paitsi asuin­taloissa,
kouluissa, tehtailla ja tuo­tantolaitoksilla
myös vanhoillisen leh­distön
palstoilla ja vieläpä parlamen­tissa,
: •
Rauhanpuolustajat käyvät luotta­mustehtävissä
olevien henkilöiden, v i ­ranomaisten
ja kansalaisjärjestöjen
luona kehoittaen niita toimimaan
rautilm: puolesta, Kiinr^ < Bolognaii
jnaakunnassa on yli 600 työtäteke­väin
valtuuskuntaa kääntynyt viran­omaisten
piu>leen Italian aseistautu­mista
' v a ^ t a a p : ^ . !^
ovat kääntyneet raUhan puolesta ke-holttavm
avoimin kirjelmin yli 23
tuluumen italialaisen kirkontniehen,
pormestarin, opettajan, lääkärin Ja
USA :ssa asuvan italialaisen ym,; puo­leen.
Tullannet työtätekevät ovat j u ­listaneet
lakkoja Ja osoittaneet miel­tään
Länsi-Saksan iälleenmiUtari-sointia
vastaan. Äitien l edustajistot
ovat esittäneet paikallisiUe sotilasvi­ranomaisille
vastalauseita asevelvolli-
.suusajan pidentämisen johdosta. L i i - '
jcekarmallepanon varalta lähetettyjä
kutsuntamääiuyksiä -saaneet henkilöt
övat joko lähettäneet saamansa mää­räykset
takaisin tai julkisesti poltta­neet
ne. Rauhanpuolustajat'--- <las«:
taajat Ja rautatieläiset — kieltäyty­vät
purkamasta j a kuljettamasta ase-iasteja.
Monien teollisuuslaitosten
työläiset; ovat kertakaikkiaan kiel­täytyneet
tekemästä työtiä sodan hy­väksi.
Monet työläiset kiinnittävät
koneisiinsa julisteita:"Tämä kone ei
tule millomkaan tekemään työtä so­dan
hyväksi".
K a i k k i a l l a Italiassa pidetään par­haillaan
rauhanpuolustajain : konfe­rensseja,
jotka valmistelevat Joukko­mittaista
kamppailua allekirjoitusten
keraamiseksi (Maailman Rauhanneu­voston
Berliinin kokouksen Vaatimuk­seen
viiden suurvallan välisen rauhan-paktln
solmimisesta. : Konferensseja
pidetään tunnuksin: "Toimintaan
rauhanpaktin puolesta!". "Vangitut
rauhantalstelijat vapauteen!", "Italia
vaaMl rauhanhallitusta!" ' T u l e va
rauhanpuolustajain kamppailu on ole­va,
vielä laajempana perustana rau­haan
pyrkivien voimien yhteisymmär-rykselle.
.:•
Laajan rauhanliikkeen pelottamina
Italian vallanpitäjät yrittävät heiken­tää
^ t a raivokkaiden vainotolmenpi-telden
avulla. Krlstillis-demokraatln
a
Scelban poliisi surmasi kolme isän-maanystllyää.
Jotka osallistuivat mie-lenosi^
timeen kenraali Ei5enbowerin
ItaliaaiifaBapumista vastaan. Viran­omaiset-
erottivat virasta yU 30 kau­punginjohtajaa
solidaarisuudesta kenr
raali Eisenhonrerin Italiaan saapumis­ta
vastaan suunnattuxia kansnliikettä
kohtaan. iRauhantöinUnnasta syyte­tään
"yllytyksestä latotottelematto-muuteen"
ja teljetään vankilaan. Täl­lä
verukkeella on tuomittu 11 kuukau­deksi
Mantovan maakunan kommur
nistlsen puoluejärjestdn sihteeri Bru­no
Pasqualini ja kymmeniä muita
isänmaanystäviä. .: Vuodeiksi vankeu­teen
on tuomittu Vercellissä ilmesty­väni
demokraattisen viikkojulkaisun
toimittaja, joka oli kehoittanut nuo­risoa
taistelemaan rauhan puolesta.
Oikeuskäsittelyn alaisena on paljon-rauhanpuolustajain
kokouksissa esiin­tyneitä
sotilaita. ^
Rai^npuolustajat vastaavat n ä i ­hin
.vainotoimenpiteisiin laajentamal­la
raul^antaistelua, joukkovastalau-sein
ja lakoin, vaatien vangittujen
rauhanpuolustajain vapauttamista.
Maan rauhanpuolustajain liikkee­seen
osallistuu työläisten Ja maanvil­jelijäin'
iaajojen Joukkojen ohella
myös virkailijoita, opettajia, ylioppi­laita,
tiedemiehiä Ja vieläpä pieniä ja
keskivarakkaita teolllsuudenharjoitta-
Jia/ 'Viimeksimainittujen joukossa on
paljon taantumuspuolueislin kuyluvia
henkilöitä. Italian rauhanpuolusta­jain
liikkeen laajuutta osoittaa se,
ettäpollisikielloista j a vainotoimenpl-teista
*buohmatta Tukholman vetoo­mukseen
kerättiin maassa 17 miljoo­naa
allekirjoitusta. Rauhanpuolusta­jain
rmtama on kasvanut nykyään
huomattavasti. Maan työväenluokan
ja sen etuj.oukon — kommumstlsen
puolueen johdolla miljoonat italialai­set
ovat päättäneet vakaasti lujittaa
vielä Ipemmän rauhanvoimien yhte-näisyyätta,'.
tehdä päättävää vastarin­taa
imperialistien orjuutuspolltiikalle.
pelastaa kotimaa j a rauhan pyhä
asia.
Liittojuhlien
uliläkonsertti
)oii-liaalilla
Toronto. — Liittojufhlakomitea on
koko talven ajan suunnitellut yhdis-i
RANSKAN VAALEISSA
TODELLINEN VOITTAJA
KOMMUNISTIPUOLUE
Englanninkielisiä
julkaisuja saata­vana
halvalla
Toronto. — Progress Subscription
Service ilmoittaa, etta nyt on saata­vana
englanninkielisiä sosialistisia
julkaisuja halvoilla hinnoilla ja että
seuraavien Julkaisujen vuoden tilauk­sesta
annetaan lahjaksi arvokas ca-nadalalnen
kirja:
Viikkolehti For Lasting Peace, Pör
a People's Democracy. Vuo.stkerran
tilaushinta on $3.15,
Viikkolehti New Tmies. Tilaushin­ta
$3.85.
Viikkolehti People's China. Tilaus­hinta
$3.75.
Kuvalehti Soviet Pnion, Ilmestyy
10 kertaa vuodessa. • Tilaushinta $250,
Kuukausijulkaisu Soviet Llterature,
Tilaashlnta $2.75.
Kaksi kertaa kuukaudessa ilmesty­vä
Soviet Woman. Tilaushinta $1,10.
Kuukausijulkaisu Czechoslovak Life.
Tilaushinta $1.80.
Naiden Julkaisujen vuoden tilauk­sista
annetaan tilaajalle lahjaksi Jom-pl
kumpi seuraavista kahdesta kir­jasta:
Spirit of Canadian De.niocracy,
kirj. Margaret Fairley, tai Science and
Preedom, kirj. Paul Conn.
Tilaukset voi lähettää osoitteella
Progress Subscription Service. Room
403. 95 K i n g St. East. Toronto. Ont.
Nykyisen englanninkielisen sano­malehdistön
pimennyksen aikana ovat
nämä sosialismin tiellä olevien maiden
julkaisut erikoisen tarpeellisia, jos h a *
luatte 'pysyä aikanne tasolla. Liit­täkää
tilausmaksu tilauksen «^mukaan.
Pariisi. — Kommunistisen puolueen
poliittinen byro sanoi lausunnossaan
kesak. 17 päivän vaalien Johdosta, et­tä
vaaleissa todellisena voittajan sel­viytyi
kommunistinen puolue. - Puolue
sai nyt lähes 5 miljoonaa ääntä, vaik­ka
tilanne on kokonaan toisenlainen
kuin V. 1946, jolloin puolueen ehdoik-kaille
annettiin 5,500.000 ääntä.
Lausuimossa lisäksi osoitetaan, et­tä
puolueen kannatus oli edelleen l u ­jittunut
työväestön keskuudessa, mut­ta
heikkenemistä oli tapahtimut kes-kiluokkalalsten
kannatuksessa; joka
on johtunut villistä hyökkäyksestä
puoluetta vastaan.
Tulevasta ohjelmasta lausimnossa
sanotaan, että on pantava vielä e-nemmän
painoa Neuvostoliiton rau-hanohjelman
selostamiseen Ja työ­läisten
taloudellisen aseman kohotta­miseen.
Edelleen lausunnossa sano­taan,
että tulevaisuudessa o n odotet­tavissa
taistelun.kärjistyminen, taan­tumuksellisen
hallituksen pyrkiessä a -
vaamaan mahdollisuuksia de Gaullen
ryhmälle.
Kommunistien keskuudessa ollaan
yleensä tyytyväisiä vaalien tuloksiin.
Se kun nykyisessä tilanteessa noin 5
miljoonaa äänestäjää antoi äänensä
kommunisteille, on vakuutuksena ^11.
tä.että myöhemmin vielä paljon suu­remmat
Joukot voidaan yhdistää sul­kemaan
tien sodanlietsojilta.
Jokatapauksessa kommunistipuolue
sai noin miljoonan ääntä enemmän
kuin mikään muu puolue. Uuden vaa­l
i l a in tähden, joka oli laadittu erikoi­sesti
Juuri siksi, että kommunistien
edustajamäärä saadaan pienemmäksi^
menettivät kommunistit lukuisia paik­koja.
-Mtmlssä äänestysalueissa' kom­munistit
kuitenkin saivat y l i 50 pros.
äänistä. VEdustajia he saivat, parla­menttiin
103; menetys ollen-SO. O i ­keisto-,-?
jä keskustapuolueet solmivat
kaikkialla vaalUlittoJa myöskin De
Gaullen fasistien kanssa. Ja valtasivat
siten monissa piireissä kalkki .edus­tajapaikat.
De Gaullen fasistisella oikeistopuo­lueella
on nyt kaikkein eniten edusta­j
i a par^mentissa, yhteensä 112, mut.
t a keskustapuolueet yhdessä muodos-tavai
silti enemmistön, koska niillä
on 383 paikkaa edustajahuoneen 627
palkalta.' '
Epävirallisten, eikä vielä aivan l o ­pullisten
tietojen mukaan kommunis­t
i t säivat^li 26 pros. kaikista äänistä,
mikä on ihiukan vähemmin kuin mitä
he saiVat vuoden 1946 vaaleissa.
tää liittojuhlaohjelmistoon Juhlakon­sertin
Don-haalille. Tiedämme että
monet vierailijat. Jotka silloin tule­vat
tänne Juhlille, haluavat päästä
tutustumaan meidän kauniiseen haa­limme,
tästä samasta on ollut keskes-telua
Jo ennenkin liittojuhlien yhteyr
dessä. mutta se on aina Jäänyt pois
ohjelaustosta. Tulihan. siinä nytkin
vastaan pieni pulma, koska haali on
nyt kesän aikana päätetty maalata
kokonaan sisältä, mutta kun maala-;
r l lupasi yläkerran maalata ennen
juhlia. Ja siirtää telineet syrjään sik­si
ajaksi, niin nyt voimme ilmoittaa,
että suunnitelmastamme tulee - tosi.
Kutsumme sitten teitä kaikkia sU-voustalkoisiin,
kun maalari sanoo et­tä
valmista on. että saamme kaikki;
paikat juhlakimtoon,
Lauantai-illan tanssit pidetään
myöskta haalilla. ja'toiset Tarmolassa.
ja luultavasti Järjestetään bussi kul­kemaan
Tarmolan Ja Toronton väliä,
nimkuin oli viime liittojuhlissakin. .
(Konsertin jälkeen, sunnuntai-iltana
on keskiyön tanssit Tarmolassa. siis
Voitte oUa vakuutettuja että ei täällä
tule aika pitkäksi.
' Tässa eräänä päivSnä eräs toveri
sanoi:; " K y l l kaikki nuo valmistelut
kuulostaa oikein hyvältä, mutta mitäs
sitten. Jos tulee sadeilmat juhlien
ajaksi, silloin on kalkki pilalla," Nyt
voin tässä teille' ilmoittaa, että ei
sada, kun me ama tilaamme lUtto-juhliimme
h3rvran ilman. Siis parasta
on tehdä matkavalmistelut ajoissa ja
sanoa että tavataan Torontossa elo­kuun
neljäntenä päivänä. — H, T,
r-SITÄs
=TÄT
7CODE.VMUKAISTÄ
Lääkäri: Taljonko on ten
nonne oHut korkeimmillaaa
Yong: "Sata Ja kuusi paunj
Lääkäri: "Entä alhaisin nai
Yong: "Seitsemän
s i a ."
paunaa j
SAIRAALASSA
— Onko leikkaus vaarallini
— Mitä vielä! Luuletko te
ne $200:lla vaarallista leikia
• • *
KUSTAA II ADOLF
Runoilija kirjoitti:
K u n ; KusUa II Adolf asti
"kpineen Saksan kamaralle j
puheen sanoen: "Kun minä,
tan tämän 30.vuoti.seh sodan
1 • » «
RAVINTOLASSA
— Katsokaa valiän mita tai
Tuossa liemessähän uiskentel
panen.
- r Eöiän se ole kärpänen, a
torakka.
^ — Suokaa anteeksi, olen hii
kinäköinen.
• » •
EI OLLUT VNOHTANl
• Santtu: ?Hel! Etkö enää mi
tä lainasit mmulta kympin vij
kolia?"
J u n t t i : "Muistampa hyvinki
ta huomasin sinut niin myöhi
ten enää ehtinyt livahtaa pii
— Uuden Ranskan Äcadiass
Brunswickissa Ja Nova Scotlas
avioliittoon pyrkivän naisen
kykenevänsä kutomaan kotll
kangasta ja aviomieskokelai
ikyetä tekemään parin puupyör
Keskustelua rauhasta käydään USA:
ja Neuvostoliiton kesken
Hyytiäinen heitti , ,
Tukholmassa 73.34
Viime ylikon lopUlla Tuldiolmassa
pidetyissä yleisurheilukilpailuissa sin­kautti
Toivo Hyytlälxien tämän kesän
toiseksi parhaan kethästuloksen 73.34.
Samoissa kilpailuissa voitti 5.000
metrin juoksun ranskalainen A. M I -
moun tuloksella 14J27.2. Toiseksi s i ­joittautui
Hannu Posti ajalla 14,28.0.
Pinanssiplirien julkaisu " U S News
& World Report" julkaisi kesäkuun
numerossaan (päivätty kesäk. 22,
1951) pitkähikön selostuksen rauhan
aikaansaamis-neuvottelulsta Yhdys­valtain
Ja Neuvostoliiton välillä, {Mai­nitussa
kirjoituksessa sanotaan mm„
" M o l e m m a t , n i i n Yhdysvallat kuin
Neuvostoliittokin tekevät tunnustelu­ja
rauhan aikaahsaamiseksi Ja molem­min
puolin pidetään tie auki suurso-dai^
estämiselle. Jos rauha saadaan
aikaan, niin en^simmälsenä tulee. ole­maan
sotatoimien lopettaminen, K o ­rean
rintamalla Ja poliittiset ratkaisut
tehdään myöheinmln."
Kirjoituksessa edelleen' "puntaroi­daan"
asioita seuraavaan tapaan:
" R i s t i r i i ta vallitsee lopullisista eh­doista.
Yhdysvallat saattaa havaita,
että Venäjän vaatima hinta Euroopas.
sa on l i i an korkea. Sovittelusiirtoja
tehdään, toisia Neuvostoliiton Ja t o i ­sia
Yhdysvaltain taholta. Mahdolli­suuksien
arvellaan olevan noin 50—
50...
"Jos sotatoimien lopettaminen saa­daan
aikaan, n i in ilmeisesti se järjes­tetään
rintamalla kenraali Ridgewayn
Ja ikiinalalsten keskisellä "tulen lo-pettamlssoplmuksella".
Kenraali
!]V^^alI matkusti Tokioon tiedoitta-maan
Ridgewaylle neuvotteluista Ja
siitä tnitä tulisi tehdä mahdollisesti
hänelle tehtävten esitysten_suhteen.
Poliittisista kysymyksistä huolehtivat
diplomaatit, eikä sotilaat.
"Neuvostoliiton Yhdysvaltain lähet­tiläs
Alexander Panjushkin vei Mos­kovaan
Joltakin yhdysvaltalaisten esi­tyksiä.
Hän matkusU Oripsholm-lal-
•valla Y K : n ruotsalaisen virkailijan
Sven Grafströmin k a n s s a . . . " . -
Sen Jälkeen edellämainitussa artik­kelissa
esitetään arveluita,
Neuvostoliitto saattaa "vaatii
suurta hintaa", vaikka osoittaal
puvaisuutta sovintoon.
Sitten seuraa tavanmukaista
ja vetypommilla uhkailua jahu
tus ettei Yhdysvallat tule liK
maan Kiinalle Formosaa eikä tn
mään palkkaa YK:ssa.
Sitten sanotaan valtiosihteeri
sonin tarjoavan kommunisteille
kuttelevia' 'ehtoja, jotka artlk
esitetään seuraavan laisina:
" 1 . Tehdään tulen lopettam
•mus. V
"2. Korean tasavalta jaa hi
maan 38. leveysasteen eteläpii
"3. Kommunistisen Kiinan ]!
dysvaltaln joukot viedään pois
asta samanaikaisesti,
"4. Lupaudutaan olemaan teke
uusia hyökkäyksiä." .
Artikkelissa sitten sanotaan.
Yhdysvallat .vaatii tiukasti, että
sopimuksia hyvänsä tehtäneelcis
ne tulee rajoittaa vain Koreaa \
viksi.
iKlina taas vaatii, että Kiinan
santasavaltä tunnustetaan ka*
K i i n a n lailliseksi edustajaksi ja
sille annetaan tasavertainen t
USA : n , Britannian, Ranskan ja
vostoliiton rinnalla ja että Forn
kysymys ja muut Kaukoidän i
mykset käsitellään yhdessä Ki
kysymyksen kanssa.
Julkaisun esittämien arvelujen
kaan neuvotteluja alettiin käyd
maaliskuun 12 pnä.
: — 18-vuotias Etienne Bnile
simmäinen valkoinen mies, j *
Ontariossa tutkimusretkellä vv.«
11.
PÄIVÄH PAKINA
"Voittoja väkeviä montl^n jo saatu...
Lehtemme vanhempi lukijakunta
tietää, että otsikko on lainattu Man­nerheimin
"lahtipoikien" laulusta, j o ­ten
allekirjoittanut ei yritäkään saa­da
sillä kredUttiä ItseUeen.
Se vaUi Juolahl mieleemme tutki­essamme
Italian ja.Ranskan äskeis­ten
vaalien tuloksia Ja vertaillessam-me
niitä niihin suuriin "amerikka­laisen
suuntauksen" voittouutislin,
jolta radiossa, sanomalehdissä Ja eloi'
kuvien uutisfilmeissä on maailmalle
levitetty.
.Mainittujen vaalien_jQpullIsla_::tUr
loksia ja ''voittouutisia" ve^ätessa-Rä-'H^teTtiy de Gasperhi. hallituksen tu-valtsimme.
että ne sotavalmistelijaln
voitot ovat olleet todella yhtä väkeviä
kuin olivat Suomen lahtarien voitot
1£>18. ennenkuin Saksan keisarillinen
armeija tuli ratkaisemaan Suomen
kansan asioita.
Katsomme ensin Italiaan.
Vaalit siellä suoritettiin kolmena
sunnuntaina peräkkäin Ja kpko ajan
kapitalistiset uutislähteet kertoivat
oikeiston voitosta Ja kommunistien
tappioista.
Puhuttiin siitä kuinka monta paik­kaa
de d a s p e r l n "amerikkalaisen"
hallituksen kannattajat ovat saaneet,
mutta vain kuin sivumennen. Jos o l ­lenkaan
kerrottiin siltä paljonko k u ­kin
puolue sai- ääniä.
Lopulliset tulokset — puhumme
n)'t äänimääristä — osoittavat kom­munistien
ja heidän kanssaan liitossa
olevien Nennin sosialistien saaneen
enemmän kuin kolmanneksen, lähes
40 prdtienttia kalkista äänistä.
Ser,oli> enemmän ktfin mitä nämä
kaksi vasemmisto puoluetta, on mil­loinkaan
ennen saaneet. Enemmän
kuin. saatiin • vasemmistolle erittäin
menestyksillislssä vaaleissa 1946 Ja
huomattavasti enemmän kuin 1948
vaaleissa, joissa tämä vasemmisto sai
33£ prosenttia kaikista äänistä.
K a i k k i tämä tapahtui sen jälkeen.
kUj^.^.li^GI^'^ilj. marshall-dollaria oli
kemiseen ja katolisen kirkon Johdon,
ja suurpääoman sekä valtalehdistön
voima käytetty vasemmiston, se on
rauhanohjelman kaipnattajien murs­kaamiseen.
- . ^ t t a miten oli mahdollista, että
konuniinlstit' ja heidän liittolaisensa
menettivät kuitenkin paikkoja?
Se. katsokaas Johtuu siitä, että
"länsimainen demokratia" Ja varsin­kin
"amerikkalainen elämäntapa" on
alv^n; k i l in amerikkalainen puruku-nUkin,
että kun sitä hetken märehtii,
nitiits^ i^enyy siime minne sitä veny­tetään:
j
fllinpä ' de Gasperin porukkakin,
joka ylpeilee "länsimaisen demokra­t
i a n " publustajan kimnialla. venytteli
"demokratiaa" omiin tarkoituksiinsa
soplvanunaksi.
Suhteellinen vaalitapa, joka on y k ­si
todellisen demokratian peruspyl-välstä.^
heitettiin roskakoppaan Ja
vaalilakia entrattiin siten, että kus­sakin
piirissä se puolue tai vaaliliitto,
joka saa y l i öO pros. äänistä saa Il­man
muuta kaksi kolmannesta edus­tajapaikoista
Ja loput Jaetaan suh­teellisen
vaalitavan mukaan. ;
"Jällainen "demokratlan'V venytys
katsottiin vältbämättömäksi, kun pe­lättiin,
että iJvuuten "kannatuksensa
menettäneet'! konununlstit ja sosia­listit
saavat liian paljon edustajia
parlamenttiin.
Auttolhan se. kun kaikki porvari­puolueet
aina'Saragatin. sotaisiin sos-demoihin
asti löivät kämmenet y h ­teen.
Vasemmisto menetti Joltakin
paikkoja, mutta äänimäärä kasvoi
sekä lukumäärässä että prosenteissa.
Sellainen siis oli' se Italian mar-shall-
avun turvissa seisovan taantu­muksellisen
hallituksen väkevä voit­to.
Se oli voitto. Jota kansankielellä
sanotaan selkäsaunaksi.
JSntä sitten Ranskassa?
K u n käväisimme tässä Juuri äsken
elokuvissa, n i i n näytettiin siellä k u ­vin
Ja sanoin, kuinka Ranskan-vaa­leissa
de GauUen fasistit nitttävät
voittoja j a kommunistit häviävät kuin
pojat.
Niinhän asiasta on kerrottu sano-malehdlssäkin.
Ja onhan de Gaullen fasisteilla nyt
eneonnän edustajia parlamentissa
kuin millään muulla puolueella.
Mutta tässäkin asiassa on taas
mutta. . ^
YksityL&ohtaiset vaalien tulokset
osoittavat, että komnumlstinen puo­lue
on edelleen Ranskan suurin puo­lue,
että se sai vaaleissa*' pyöreissä
luvuissa 5,000,000 ääntä eli n o in m i l ­joonan
enemmän kuin de Gaulla
sistit ja lähes saman verran,.
1948. jolloin siltä tuli,Ranskan ai
puolue. _
Kuitenkin kommunistit menro
80 edustajapaikkaa, saaden valii
vain 103 edustajaa, de Gaullen,
dessa 4 miljoonallaan 112 edusti
Mutta ranskalaiset olivattin«*
taneet amerikkalaisten isän»
määräämän "demokratian venr
mlsen" vielä perusteellisemnuD»
de Gasperin sakki Italiassa-
Porvarien ja sosdemien enem
äänillä voimaan saatettu Mysali-ii
i j i a k l " määräsi, että puolue tai j
liliitto Joka sai yli 50 pros- »J*
sai kalkki sen vaalipurm edusia^,
kat, J
Ja kun näin oli asia. teiiv»,
simaisen elämäntavan" 9^
sosdemeista aina de G a f ^
teihin asti. vaaliliiton ^
missä suinkin oU pelkoa KOS^^
tien voitosta. _ui
öUnä sen näette
hy.vää j a venyvää tämä lans^
"demokratia" on. Sen
maan vaikka faslsmm v a l J » »^
kuten sitä Ranskassakin »n*5
.Kaiken tuon^aalihuijai*»'^
mokratian venyttämisen W^ L
kuitenkin kansojen voimaMSJ^
mys todelliseen demokratiim^
han turvaamiseen, V a t o ^ »^
voidaan demokratian v a a r e n *^
ja huijauksella estaa to^^
kuulumUien oikeassa volmas»-^.
lamenteissa Ja i^^^^^^^.uA
Kansat rakastavat r ^ ^ i
vyyttä ja tulevat kuten
S J J v a a U t o v a t o s o i t U ^ '?
tävästi estämään sodanll*»'^'*
<euttamasta suunnitelmlaij^'