Vapaus, October 6, 1951

              1
ISivu 2 I.auantama, lokakuun 6 p. — Saturday» Oct. 6,1951
tUDBSBm — Independent Labor
OBsan « f Fbmiab Canadians. Es*
tattUBUed Nov;. 6« 1917. Autbortzed
aaraecond cilass m tbe Post
(MXiee JSqiartiDeDt; ottama. Pub-llBbed
tiuiee «eekly: Tuesdays,
Ibaxatajra and Saturdaya ig^ Vapaus
PaMfafliing CQmpaaty U d . ; at 100-102
E lm 8 t Sudbuiy, Oat^ Canada.
TeJqdioDes: Busbusa Office 4<428i<
Edltorlal Office 4-4265. MBoaser
B, Sukfl E(Utor W . EUund. Mailing
Bddrecs E<nc C9, Sudbuxy. Ontario,
Advertifilng ratcs tipon appHcatlaa
Tlanslatlun Jree <rf cfaarge.
H L A U S B I N N A T :
Canadaesa; i vie 7XN) 0 ick. 3.75
Yfadyavallolssa: 1 vk. exo 6 U c C30
Soomessa: 1 vk. 9SQ 6 kk. 4.75
«'
l i .
» t
• i
41
« I
'sil
i s
« I
«li
*
*
• vt.: •
. at.
>
• J l
>
i
« I
: * I
I
i
• «.
.-'J 1
«'
* I •
« i
, . « '
» I
• ä i
i l
f.'
'. ^'
3 I
W !
• • » : '
*
S I
• S t
• «f
« r -
. M'
{»arlamenttivaalit
Britanniassa lokakuun 2 5 pnä SjMorit^ttavat parlamenttivaalit ovat
saaneet venattain suurta huomiota osakseen täUäI0a'puolc»
niissä valtapiirit ilmeisesti toivovat toryjenvoittoa,^^
tuneestitorypiiolueenvanlmn johtajan; mr;ChurcbiHin^^"
vetoomuksesta" jne. '
Eräänlaisena tavallista kadun kansaa hämmästyttävähä seikkana
on laborpuolueenoikeistojohdon ilmeinen hä<tnön halu, mikä ilmenee
mm. siitä, että pääministeri Attlee järjesti nämä vaalit aikoja ennen'
määräaiikaa, noin puolentoista vuoden kuluttua viimeksipidetyistävaa^
Jelsta, vaikka hänen hallituksensa ei ole kärsinyt yhtään parlamenttaa»
rista häviötä äänestyksissä. MeiKe on selitetty vaalien syyksi labor-puolueen
niukka enemmistö parlamentissa; mikä muka aiheuttaa vai­keuksia
Attleen hallitukselle. Tosiasia kuitenkin on, että 'monen
muun porvarimaan selvät vähemmistöhallitukset esiintyvät erittäin
^Voimakkaina" ja sitäpaitsi tiedetään, että>laborhallitus on .saanut
ohjelmansa pääkohdille torypuolueen kannatuksen. r
^ muualta. On ilmeis­tä;
että. Britanniassa on nykyisen sotavarustelun seurauksesta kehitty-anässä
sellainen talouskriisi, että se peloittaajo^l^
lajiakin. Niinpä esinierkiksi pakinoitsija Dorothy Thomp-on lausui:
"Järjestäessään vaalit nyt, mr; Attlee voi odottaa tappiota ja sen yh­teydessä
vapautumista edesvastuusta.. ." siinä toivossa, että kun
torytkiehuvat aikansa sotavarusteluliemessä niin sitten on laboristeilla
uusi mahdollisuus nousta valtaan.
' OikeJLStososialidemokraattisten johtajäin hallitusvastuun välttely
ei suinkaan ole mitään uutta; Heidän mielestään on ihanteellinen ti­lanne
se, missä ''sosialisteilla" on voimakas oppositio, joka antaa puo-
V lueelle 'arvovaltaa, kannatusta ja leipäpaikkoja, mutta jättää kuiten­kin:
ntahdoUisuuden sanoa, että "vähemmistönä me emme voi auttaa"
sitä tai tätä kysymystä.
VYlläolevalla ei suinkaan tarkoiteta sanoa, että tämä tappiomen-taliteetti
edustaisi Britannian laborpuolueen enemmistön; mielipidettä.
Päinvastoin tuntuu olevan asia. Laborpuolueen riveistä on nousemassa
vasemmistoyoimiay jotka käsittävät, että torypuolueen voitto ei paran­taisi
Britannian väestön taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa,' vaan
huonontaisi sitä edelleen^ Tämän vuoksi oikeistojohton turmiollista
;^sotavarusteluavastustanu»AneurinBevanin johtama vasemmistoryh-
•mä teki Attleen edustaman oikeistojohdon kanssa "linnarauhan" vaa­lien
ajaksi, että toryjen uhkaava vaalivoitto saataisiin vältetyksi.
Myös on havaittavissa, että tämä taisteluhenkinen kanta saa labor­puolueen
jäsen joukkojen kannatuksen. Sitä osoittaa puoluetoimikun-,
nan äskettäinen vaali, missä mr. Bevanin vasemmistoryhmä ^valtasi
jäs^järjestönseitsemästäjohtokunnan paikasta neljä, siis enemmistön.
Vaikka oikeistojohdolle jäikin vielä enemmistö laborpuolueen koko
johtokunnassa, niin tätä vaalitulosta on pidettävä jäsenjoukkojen to-,
deliisena tahdonilmaisuna, sillä puolueen Jiittojärjestöt(umot)^^
edustettuna byrokraattisten johtajainsa kautta, jotavastoin jäsenjär--
jestön edustajat tulkitsevat läheisemmin varsinaisten jäsen joukkojen'
tahdon.
M että tämä laborpuolueen vasen siipi korostaa
erikoisesti voiton tarpeellisuutta nyt. Tässä vasemmistolaiset laböristit
saavat liittolaisia muistakin^piireistä. Todettakoon tässä yhteydessä
se, että Britannian kommunistinen puolue, niillä edellisissä^ valtiolli­sissa
vaaleissa oli sata ehdokasta, aikoi nyt nimittää 25.ehdokasta, mut->
ta veti niistäkin 15 pois.kilpailusta korostaen, että työläisten tulisi
kaikissa niissä vaalipiireissä missä ei ole kommunistiehdokasta, antaa
jakamattoman kannatuksensa laborpuolueen ehdokkaille, että voidaan
aiheuttaa "murskaava vaalitappio" sotakiihkoiseKetorypuolueelle.
Ylläkuvatusta työväenliikkeen talsteluhengen noususta ja työväen
rivien osittaisesta eheytymisestä on jo seurauksena se, että pari viikkoa
sitten toryjen valtavan suurta vaalivoittoa ennustaneet porvarilehdet
tyytyvät hyt paljon vaatimattomampaan^^^— joko toryjen niukan vaali­voiton
tai toryjohtajan alaisuudessa muodostettavan kokoomushalli­tuksen
ennusteluun.
^ Meidän käsityksemme on, että jos torypuolue nyt Britanniassa
voittaisi, se alentabi edelleen Britannian kansan jo alhaista elintasoa,
korottaisi kulutustavarain hintoja Ja lisäisi vähäväkisten verokuor-maa^
sillä torypuolue tulisi edeltäjäänsäkin uskollisemmin toteutta­maan
Wall Streetin sotakapitalistien vaatimaa aseistumisohjelmaa,
mikä syöpätaudin lailla syö ja kuluttaa kansakunnan elinvoimaat
On suorastaan epäinhimillistä ajatella sosialidemokraattisten oikeisto-johtajain
tavoin, että "antaa asiain imennU niin pahaksi, että kansan-,
joukot oppivat äänestämään".
Tosiasiassa kaikki "tulevaisuuden voittosuunnitelmat" perustuvat
juoksevalle hiekalle, ellei päättävänä tavoitteena ole kansanjoukkojen
ja maan etujen horjumaton puolustaminen nyt ja aina. Ilolla onkin
tervehdittävä Britannian laborpuolueessa tapahtuvaa vasemmisto-virtausta
ja talsteluhengen nousua, sillä suuren rahan kaikista propa-gandarummutuksista
huolimatta, toryjen "voitto" ei ole'mikään kait­selmuksen
määräys, vaan suurpääoman paheellisen ponnistelun tulos,
mikä voidaan yälttääi jos on vain riittävästi tahdon lujuutta ja yhte­näisyyttä
Britannian työtätekevien jä ennen kaikkea heidän johtajain-sakeskuudessa.
^ • •
tnimt sanovat
VAPAUDEN ASIAMIEIIET
SAAVAT TVSSVerVBTA
. . . Suomalaiset jakaantuvat <Ca-nadasä>
« kuten muuallakin, moniin
syhmiin. Joista kommunistien (tar­koittaa
kommunistien lisäksi kaikkia
muita työväen Järjestöjä — Vapaus)
tylunä lienw akUivisinv.. Heidän
ie}^tensä ilmestyy nikkelialueen kes^
keUä Ja s a i llepeiJJe ön tietysti vuo-
8täi,van«lla kiertynyt Joukko Joka p i ­tää
paikallisesta suullisesta propa­gandasta
Imolen. Huomasin tätä leh­teä
(Vapautta) tulevan s e l l a i s i i n k in
takrfbih,- Jotka a i n a k a a n puheittensa
multaan eivät o l l e e t lehäen k a n n a l l a,
tädäl todistaa, että lehdellä on hyvä
l e v i t y s k o n d s t o . . . — W a l t e r Lehtinen,
Ty^äen" Osuustolmintalehdessä:
• • •
MIKA SITTEN ON
"OmEATA" SOTAA?
Valmistummeko me väärää sotaa
varten? — Näin k y ^ y h d y s v a l t a l a i ­nen
pakinoitsija Dorothy Thompson,
j o t a ilmeisesti p e l o i t t a a W a U S t r e e Un
p a n l c k i i r i k e n r a a l i e n edesottamiset.
kaksivuotiskauden aikana
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kuten on iehtemme palstoilla kerrottu, viime maanantaina tuli
kuluneeksi kaksi vuotta siitä kiln ikivanhassa Pekingin kaupungissa;;
julistettihi Kiinan Kansantasavalta. Tätä merkkitapausia OR uudessa ;
Kiinassa kunnioitettu suurin juhlallisuuksin ja tavallaan myös tällä^;
kin puolen Atlantin; esimerkiksi Yhdysvalloissa kieltämällä maail­mankuulun
taiteilijan Paul Robisonin matkustuslupa Kiinan Kaiisan-^
tasavallan itsenäisyysjuhliin, mihin hänet o.i kutsuttu!
Huolimatta siitä, vaikka esimerkiksi Canadan hallitus on kan­samme
omaksi vahingokisi t*dhän mennessä kieltäytynyt tunnustamasta
Kiinan Kansantasavaltaa, ja vaikka Yhdysvaltain '^demokraattinen"
(I) hallitus esti suurisieluisen taiteilijansa, Paul Robesonin menemästä
Uuden Kiinan itsenäisyysjuhlan kutsuvieraaksi, Kiinan Kansanta-.
savallan perustaminen edustaa suurta historiallista merkkitapausta.
Kuten porvariston johtama Ranskan vallankumous (1789) seurasi
Yhdysvaltain vuoden 1776 vallankumousta, siten avaten kapitalisti­sen
kehityksen ifeodaalisessa maailmassa, niin myös Kansantasavallan
perustaminen (1949) seurasi v. 1917 perustettua Neuvostoliittoa, jotka
kapitalistisessa maalimaissa aloittivat sosialistisen ajanjakson.
Muistaa myös sopii, että feodaaliset tilanherrat, ruhtinaat ja ku­ninkaat
tekivät kahdeksannellatoista vuosisadalla kaiken voitavansa
'ponrarillisdemokraiattisten vallankumousten "romuuttamisiek^^^
K y s y m y s : Olen kotona asuva Ja
o m i l l a työvälineillä metsätyötä tekevä
farmari ja a j a n tehdyt p u u t sovittuun
p a i k k a a n . Voidaanko minun siten
saamistani ansioista vähentää tulove­ro
kuten m u u t a k i n palkkatyöläisiltä,
a) jos teen työtä omassa metsässäni,
t a i b) jos teen työtä yhtiön t a i u r a -
k o i t s i j a n metsässä. — T i e t o a haluava
f a r m a r i . Dugwell, Ontario.
Vastaus: V e r o n (Vähentäminen r i i p ­puu
siitä minkälaisessa suhteessa o l e t ­te
urakoitsijaan. J o s s u u l l i n e n t a i kir­j
a l l i n e n sopimus edellyttää teidän
olevan urakkatyösuhteessa on työnan­t
a j a oikeutettu ja velvollinen vähen­tämään
teidän ansioistanne tuloverot
i h a n samaan tapaan k u i n kämpillä
työskentelevien työläistenkin ansiois­ta.
Mitään eroa ei tee se oletteko
urakkatyössä omalla maallanne t a i;
u r a k o i t s i j a n metsässä.
Jos teillä o n sellainen sopimus, että
toimitatte ivissin a j a n kuluessa v i s s in
määrän tukkeja tms. v i s s i i n h i n t a an
ostajelle omalta maaltaime t a i muu­a
l t a (ostajan metsää lukuunottamat­ta)
on sopimus käsitettävä t a v a l l i s e k -
^ kaupaksi, j o n k a h i n t a a "joko osit­t
a i n t a i lopullisesti suoritettaessa ei
o s t a j a l l a ole, o i k e u t t a vähentää mi­tään
tuloveroja kauppahinnasta. Jos
teillä! on.edellämainitun luontoinen
sopimus yhtiön metsään nähden v o i ­d
a a n se käsittää urakkatyösopimuk-seksi.
r i i p p u e n se k u i t e n k i n sopimuk­sen
sanamuodosta-ym. muodollisuuk­sista.
Jossa tapauksessa ostaja t a i
työnantaja vof vähentää maksuista
tuloveron .
Y l i m a l k a i s e s t i puhuen voidaan ve­rot
vähentää ansioistanne tiliä tehdes­sä
jos teidän käsitetään t a i voidaan
käsittää olevan työläisen suhteessa
yhtiöön t a i m u u h u n puiden ostajaan.
Jos olette y k s i t y i n e n yrittäjä ja m y y t ­te
puita ostajalle, e i hänellä ole oi­k
e u t t a tehdä mitään verovähehnyksiä.
Kirj. O. Nikolajev
< V S ^ - ~ I « b a k a o n 1 päivällä tilli
fcMlanreksI kaitsi vaotta > K i i n a n
k a n s a n l a s a v a l l a n : Jiiffarfamlsesla.
K i i n a n -kansan v o i t t o kiiomiDfaia-c
U a l s t c n taantnmnksen : |s ^ uUco-maalaisen
ImpeKallsniln i y h t y ­neistä
voimista t e U l i ^ i u ^ vanhaa
ta, puoireodaallsest»- y b t e i s k a n t a^
Järjestelmiistii J a a n t o i kansanjou;^
koille mahdolHsuaden v a p a a n , de­mokraattisen
K i i n a n kehittämi­seen.
B i a a n kansantaloutta kehitetään
nyt liansan e t u j e n mnltaisestL K U -/
/ n a n kommunistisen puolueen Ja
kansandemokraattisen ^ h a l l i t u k s e n
l a a t i m a taloudellinen ohjelma e-dellyttää
kansantalouden kuntoon
saattamista lähimmän 3--^ vuo­den
aikana, mlnliä Jälkeen aloite­t
a a n m a a n teollistaminen. .
Se seiklca, että v a l t i o o n saanut Icä-shiuä
raskaan teollisuuden suuret
tuotantolaitokset Ja h u o m a t t a v a n o-san
kevyen teollisuuden t u o t a n t o l a i ­toksista,
tärkeimmät p a n k i t , kaiklci
r a u t a t i e t j a valtaosan u l k o m a a n k a u ­pasta,
merkitsee s a m a l l a myös sitä, e t ­tä
kansanhallitulcsella on m a h d o l l i ­suudet
maansa talouden kehittämi­seksi
kansan etujen mukaisesti. H y ­v
i n tärkeä merkitys K i i n a n kansan­talouden
kehittämiselle o n myös N e u ­v
o s t o l i i t on sille antamalla vilpittö­mällä
avulla.
T E O L L I S U U S T U O T A N N O N N O U SU
Maassa' jälleenrakennetaan nyt t a ­l
o u t t a . Jonka monivuotinen sota ja
kuomintangilaisten taantumuksellis­ten
ja amerikkalaisten i m p e r i a l i s t i en
isännöiminen o l i saattanut a i v a n r a p ­piolle.
Erittäin nopeasti jälleenraken­n
e t a a n raskasta teoUisuuttallNiinpä
valuraudan tuotanto lisääntyi v. 1950
11,4 kertaiseksi, teräksen 7,8 k e r t a i s e k ­si,
sementin 3,8 kertaiseksi j a k o n e i d en
tuotanto y l i 3 kertaiseksi v. 1949 t a ­soon
verrattuna. Tekstiiliteolhsuus
ylittänyt v. 1936 tason. Melki^in k a i k ­k
i rautatiet on jo jälleenrakennettu
j a uusia rakennetaan.
Kiinan kansantaloudessa Vaikutta- ttAABSfe^tm
vasta viidestä e r i osasta, n i m . valtion,
osuustoiminnallisesta; v a l t i o k a p i t a l i s ­tisesta,
y k s i t y i s k a p i t a l i s t i s e s t a J a t ^
l o n p o i k i e n J a käsityöläisten y k s i ^ i s^
taloudesta, o n nykyään valt|9n.talou­d
e l l a v o i m a k k a i n Ja r a t k a i i ^ v i n ; v a i ­kutus,
: _
- Niinpä v a l t i o n talous l u o t t i v , : l f ^O
70 % hiilestä, 90 % teräksestä, 5<y''%
v a l u r a u d a s t a , .78 % sähkövoimasta, 70
^ koneista J a 50 % tekstiiUtuotteista. •
K A U P A L L I S T E T T U / OSUUSTÖl-
M I N N A L L I S T E T T U J A Y K S I T X I S -
TÄtOUS
H y v i n s u u r t a h u o m i o t a Idinnitetään
myös: t u o t a n t o - j a kulutusosuuskun­t
i e n ; kehittämiseen, sillä niillä o n e r i t ­täin'
tärkeä, m e r k i t y s kansatalouden
kehittämisessä.
: K a i k e n tämän r i i m a l l a tuetaan v k -
sityisyritteUjöiden h a r j o i t t a m a a t e o l l i ­suustuotantoa,
k a u p a l l i s t a toimintaa
j a käsityötuotantoa. J o t k a k u o m i n t a n -
g i l a i s t e n ailcana Joutuivat kokonaan
r a p p i o l l e . Maotsetung o n eräässäpu-heessaan
sanonut, että. " K i i n a n on
käytettävä hyväkseen ^ Icaikkia kau-:
pungeissa Ja maaseudulla olevia- k a ­p
i t a l i s t i s i a tuotantolaitoksia, jotka
ovat hyödyllisiä k a n s a l l i s e l l e taloudel­le
eivätkä heikennä kansan e l i n t a ­soa".
K a n s a n d e m o k r a a t t i n e n h a l l i t u s t u ­kee
v a l t i o k a p i t a l i s m i n kehitystä j a y k ­s
i t y i s t e n k a p i t a l i s t i e n j a v a l t i o n tuo­t
a n t o l a i t o s t e n : y h t e i s t o i m i n t a a . H y v in
monet yksityisyrittelijöiden tuotanto ­l
a i t o k s i s t a täyttävät n y t v a l t i o n n i i l le
a n t a m i a t i l a u k s i a t a i muodosta-vat y h -
t.vmiä, j o i s s a myös v a l t i o o n mukana.
V a l t i o o h j a a kaiisantalouden k a i k k ia
o s i a koko kansantalouden kehittämi­seksi.
K a n s a n v a l l a n k u m o u k s e n tapahdut­tua
K i i n a s s a o n k a n s a l l i s t e t t u Icaikki
tärkeimmät p a n k i t . Maan r a h a v a r o ­jen
käyttö o n k e s k i t e t t y v a l t i o n käsiin.
Ja valtiopankki j o h t a a rahataloutta.
K i i n a n vapauduttua maassa on otet­t
u käytäptöön yhtenäinen j a yhden­m
u k a i n e n rahajärjestelmä j a vapau­d
u t t u a i n f l a a t i o s t a . K a i k k i tämä on
tervehdyttänyt maan rahataloutta.
' Sitä i t t l l i E U S / k u n ' s a a d a a n t o i m e e n ­p
a n t u a ^naarefo|mi. sitä mukaa t o -
teutuvat^^BäUnan t a l o n p o i k i e n ikuiset
toiveet i ^ a a h s B a n n n i s t a Ja ^ a l o n p o i -
k a i s t o i V ^ p a t ^ u t i : v i h d o i n k i n f e o d a a l i ­sesta
^iiakioriuudesta. <
: Mi^äv^onni.: saatiin: v.vnoden 1951
. kiftäSrt:i?ei?ness&' ;.tpteotetaksl yli
' j^jndAjSjtptäA- lic^dijelnvasinna-ala-;
e^liä; ts.-8Utä on i^ässyC osaUIseksl
" n : ftolme^^neljäsosaa maalaisväes-töstä.
.> .
K i i n a n maaseutu m u u t t u u a i v a n t o i ­senlaiseksi.
Mainittakoon, että 70—
80 % viljelyskelpoisesta maasta k u u ­l
u i etmen v a l l a n k u m o u s t a suurmaano-:
m i s t a j i l l e : . N y t o n t i l a i m e Jo m u u t t u ­nut
n i i n . p a l j o n , että talonpojat o m i s ­t
a v a t 8 5 - ^ . 0 % k o k o viljelyskelpoises­t
a : m a a s t a . ' - M o n i n - p a i k o i n m a a t t o ­mat
j a h y v i n p i e n e n m ä ä r ä n m a a ta
omistavat t a l o i i p o j a t muodostivat a i ­k
a i s e m m i n n . 70 % koko t a l o n p o i k a i s -
tosta.
N y t voidaan kaikicia t a l o n p o i k i a p i ­tää
k e s k i v a r a k k a i n a : K o i l l i s - K i i n a s sa
muodostaa- 'keskivarakkaiden talon-poiiEien
osuus 60 %.
K O l ^ : . J A U L K O M A A N K A U P P A
K o t i m a i n e n - j a ulkomaankauppa on
järjestetty m a a n kansantalouden e t u ­jen
mukaisesti. V a l t i o n j a osuustoi­m
i n n a l l i s t e n järjestöjen kauppaver-kosto
lisääntyy j a t k u v a s t i.
^ K i i n a s s a o n n y i 46,000 osuuskauppaa
j a niissä y l i 30 m i l j o o i i a a jäsentä. N o in
€0—80 % koko k o i l l i s - K i i n a n t a l o n p o ­j
i s t a ovat ^osuuskauppojen jäseniä.
. Osutiskaupat pelastavat pilckutuot-t
a j a t J a ostaja t välittäjien k i s k u r u u -
d e l t a . j a Edistävät p a i k a l l i s e n t u o t a n,
n o n kehittjrmistä. Ulkomaankauppa
on lakaimut olemasta se tekijä, j o n ka
a v u l l a i m p e r i a l i s t i t ovat taloudellisesti
o r j u u t t a n e t K i i n a a j a riistäneet sen
väestöä.
V . 1950 o l i ulkomaankauppa j o vien-1
t i v o i t t o i n e n , ts. v i e n t i , o l i 9.5 % suu­r
e m p i - k u i n t u o n t i.
H U M A N I S T I J A T A I S T E L U A
Suomea: TIelisradlon täUecmantereelle
s u n n a t im l y b y t a a l t o - c b j e l m a n yhtey­d
e t ätetääUieayi'torstaina t J c 11
pnä kansanedustaja EIU Stenbergin
kuvaus Yrjö ' A i r o l a s t a b n m a n i s t i n a sja
t a i s t e l i i a n a . Esitelmä kuulan-sarjaan;
^'Työväenllildicen mprhfcjmfpbiä" ja
se U a j a l l e t a a n klo 10:55: l p . Eastern
S t a n d a r d T i me
teollisuudessa tarvittavat r a a k a - a i ­neet.
- K i i n a Iiäy n y t lEaui^aa pääasi­assa
Neuvostoliiton j a kansandemokr
r a t i a r i maiden kanssa.. M a a n teollis-tuttamisessa
tarvitsemansa tärkeät
koneet K i i n a saa Neuvostoliitolta.
V a l t a o s a ulkomaankaupasta o n v a l ­t
i o n käsissä. Niinpä esim. V . 1950 t u ­l
i v a l t i o n osalle 53,29 pros. viennistä ja
7032 pros. t u o n i i i s t a.
M a a n k a n s a l l i n e n itsenäisyys j a u l ­komaankaupan
a l a l l a noudatettu k a n ­san
etujen mukainen p o l i t i i l c k a ovat
myös tiu"varmeet taloudellisen itsenäi­syyden
ja kansantalouden k a i k i n p u o ­l
i s e n kehittymisen.
E L I N T A S O N N O U SU
Sitä mukaa, k u n k a n s a n t a l o u t t a Jäl-leenrakeimetaan
j a maareformia to­teutetaan,
p a r a n t u u myös : väestön
elintaso. Niinpä «
työläisten työpalkka on vuoden
1950 aikana noussut k o l l l i s - K I I n a s -
sa 12,5 prosentilla v. 1949 tasoon
v e r r a t t u n a . K i i n a n tässä osassa
. - s n *
B F V A BIS.\E8
— K u i n k a bisnes käy?
~ Mainiosti! Katsos o j a i ]
m u u l i n kahdeUaksnunenäT
m i a . vaihdoin sen polkupyöij
rän vaihdoin mangeUia Ja «M
— M u t t a ethän sinä h r ö t ^J
tään missä k a u p o i ^ ^ ^ ^ ^
77 kylläkään, mutta mia
p a l j o n bisnestä. .
HIBJEET AVATAAN
P e k k a : "Oletko kuuUut etta
Ulkomaata tulevat kirjeet awS
M a t t i : "Älä n y t . . . onko ^
rää?"
• iPekka: "No kuinkas muut«ii«
täisiin lukea."
Heinäkuussa saap
Canadaan 567 sf
folaista Suomesia
Kansalaisuus- j a silrtoi
teriön viime heinäkumi s l _
koskevat tUastoUiset tiedot
siirtolaisia saapuneen Suomesta
k i a a n 537 henkeä eli yksitoista
enemmän k u i n viime vuoden
kuussa, jolloin Suomesta
saapuneiden siirtolaisten
oli ainoastaan 47 henkeä.
; Koska kuluvan vuoden kuuden
simmäisen kuukauden aikana a
Suomesta Canadaan kaikkiaan
uutta asukasta, on tämän vti)
seitsemän ensimmäisen kiiukodaj
k a n a saapuneiden • suomalaista'
493
väs
aoU
tarii
kuv:
päästy. työttömyydestä Ja pohjois-
K l i n a s s a päästään.
joukossa ovat n y t e t u t i l a l l a koneet ja
Rahaministeri huolehtii
tykeistä vaan ei leivästä
Maansa itsenäisyyden
kannattajat vaankeuteeh
Indonee^assa
New York. — ' i n d o n e e s i a n h a l l i t u k ­sen
vainotolmenpiteiden johdosta p i ­dätettyjen
lukumäärä kohoaa n y t l ä ­hes
kahteen tuhanteen Ilmoittaa New
Y o r k Timesin J a g j a k a r t a n kirjeen­v
a i h t a j a , flän huomauttaa, etteivät
k a i k k i pidätetyt ole vasemmistolaisia,
vaan että n . 25 % viimeksipidätetyistä
oli erään oikeistopuolueen jäseniä,
puolueen. Jolla o n enemmistö >hallituk-sessa.
Sanotun - puolueen Läiisi-Jaa­v
a n alueen Johtaja on pidätettyjen
joukossa. Tämä varmistaa demokraat­t
i s t en p i i r i e n esittämät nifellpiteet. e t ­tä
pidätykset koskevat k a i k k i a s e l l a i ­sia.
Jotka vastustavat Indonesian r i i p ­puvaisuutta
Amerikasta. Mainitun
hallituspuolueen j a kansallisen puo­lueen
j o h t a j a t ovat olleet hämmästy-,
neitä puolueittensa jäsenistön keskuu..
dessa kasvavan oppositiohengen t a k i a .
New Y o r k T i m e ^ n k i r j e e n v a i h t a j a t o ­teaa
myös että pidätettyjen joukossa
on 18 p a r l a m e n t i n Jäsentä. P a r l a ­m
e n t i n koossaoilessa tämä merkitsee
parlamentaarisen koskemattomuuden
loukkausta. Monet p a r l a m e n t i n j ä -
. ' s e n e i o v a t k i n esittäneet vastalauseita
I tämän t a k i a.
. M o n t r e a l . — Canadalaiset emäiuiät
" t u h l a a v a t " , antoi rahaministeri ; A b -
l)ott C a n a d a n tiaisten neuvoston y m ­märtää
täällä syyskuun 27 pnä. - Häh
k e h o i t t i l'säästäväisyyteen" Ja vä­hentämään
ostamista Ja k a r t t a m a an
viettelyksiä. ^ *
Hän vakuutti h a l l i t u k s e n j a t k a v an
a s e i s t a u t u n ^ o h j e l m a n toteuttamista
siitäkin h u o l i m a t t a , että se a i h e u t t a i ­si
"vakavia probleemeja". Hän antoi
ymmärtää, että se o n ollut aseistautU|-
misohjelma — se käsittää 50 pros.
budjetista, lähes 2 biljoonaa vuodessa
— Joka o n j o h t a n u t h i n t o j e n h u i m a an
nousuun. Hän e l suositetllut mtokään-l
a i s i a h a l l i i m o l l i s i a toimenpiteitä h i n r
t o j e n nousun estämiseksi, vaan t a h ­toi
jättää koko t a a k a n kansan k a i m e t -
tavaksi elintason kustannuksella.
T o r o n t o . — Congress of Canadian
Women järjestön keskuskomitea päät­t
i syyskuun 27 pnä pitämässään k o ­kouksessa
lähettää maanantaina l o k a ­k
u u n 29 ipnä " a l e n t a k a a h i n t o j a " - v a l -
tuuskuiman Ottawaan. tapaamaan Ja
keskustelemaan parlamenttiedustajain
kanssa.' < ••
K o m i t e a l l e esitettiin myöskin T o ­r
o n t o n rakennustyöläisten h i n t a k o n -
ferenssi-suunnitelma. Konferenssi
pidetään lokakuun 18 päivän i l t a na
C a r l t o n - k a d u n United-kirkossa. Jär­jestöjä
kutsutaan lähettämään sinne
edustajansa j a myöskin yksityiset v o i ­vat
olla mukana seuraajina.
S a m a n l a i n e n konferenssi o n ' s u u n ­n
i t e l t u ipitää F o r t W i l l i a m i s s a l o k a ­k
u u n 25 pnä. Sen koollekutsujana
on Jäirvieripään kirvesmiesten union
o s a s t o i j a - o n sen p a i k a k s i suunniteltu
M a r y J ; B l a c k L i b r a r y . West P o r t " W i l -
l i a m i s s a . ]. '
Näitä konferensseja — sellainen ori
pidetty Jö Vancouverissa — o n k u t ­s
u t t u valitsemaan edustajat O t t a v a a n
menevään ^valtuuskuntaan. Myöskin
k a l k k i a m u l t a k a n s a l a i s i a ; j o t k a k a n ­n
a t t a v a t O C W : n esitystä, että k a i k ­k
e i n välttämättömimpien ruokatar­peiden
t t i k i r a h a t ttilee ottaa ylimää­räisiä
v o i t t o j a v e r o t t a m a l l a , t a r k i s t aa
elinkustannusindeksi,, lopettaa n a u ­d
a n l i h a n vienti Y h d y s v a l t o i h i n , k u n ­nes
canadalaisten oma tarve o n t y y ­dytetty
sellaisten h i n t o j e n vallitessa.
Jotka tekee - ostamisen - mahdolliseksi
k e s k i n k e r t a i s i l l e perheille..
A B B O T T I N "SÄÄSTÄVÄISYYS-O
H J E L M A "
• " R a h a m i n i s t e r i Abbott, jota X J a -
n a d i a n A s s o c i a t i o n of Consumers' on
pitänyt soihtunaan, kehoittaa per-heenemäntiä
'säästä väisyyskamppai-l
u u n ' , " sanoi mrs. H a z e l ^ i g d o r , C a ­n
a d a n n a i s t e n Järjestön kansallinen
s i h t e e r i äskeisessä lausimnossaan. .
'*'Käytäimöllisesti katsoen tämä on
a l k u a siitä C a n a d a n ' n a i s i a vastaan
M a a l i s k u u n 1 päivänä 1951 K i i n a s sa
o t e t t i i n ensimmäisen k e r r a n käytän--
töön työläisten sosiaalivakuutus. T y ö -
U l k o m a U t a tuotavien tavarDiden^jäisiä varten avataan sanatorioita ja
lepokoteja, j a kaiicki työtätekevät s a a ­vat
maksutonta lääkärinhoitoa/ Vä­estön
ostokyky o n suuresti lisääntjmyt;
maaseudulla 32 p r o s e n t i l l a j a kaupuhr
gissa: 12,5 p r o s e n t i l l a v. 1949 v e r r a t tu
nai' V v . ?>:,'>:."•/'-i;-^ '1 ^i: • i
-feiriän^tälo^
-tainisessa f o n 6äng
mattiJärjestöiUä, jbmin k u i d u u n . 6^
mUjOTima • jäsentä.: f ^ Nämä; f Järjestöt
osallistuvat tehokkaalla t a v a l l a k a n -
siantaloudeh jälleenrakentamiseen \ j a
suuntaavat työläisten ponnistelut vial-t
i o n s u i u m l t e l i n i e h täyttämiseksi s c ^
opettavat työläiset oikealla; ta^ajla
suhtautumaan työhön j a kaiiisanbmai-suuteenV
Ammättiyhdistysjärjestöjen
esityksestä j a n i i d e n avustuksella t u ­hansia
työläisiä o n v o i t u siirtää johta»
v a a n työliön. ' .••••'„ '
Työtätekevien vapauduttua ikuises­t
a orjuudesta heidän keskuudessaan
on alkanut isätunaallinen l i i k e työte­h
o n lisäämisekisi, tuotantokustatmuk-s
i en alentamiseksi j a suunnitelmien
täyttämiseksi emjeri suurmitelutua
määräaikaa. H u h t i k u u n l o p u l l a . 1951
Illlllil
suunnatusta propagandakamppailus-ta,
Jolla tahdotaan peittää A b b o t t in
oman h a l l i t u k s e n a j e l e h t i m i s p o l i t i i k -
k a . Joka jättää i n f l a t i o n ajelehtimaan
vapaana samalla, k u n - k o r p o r a t i o n it
l i h o v a t " , hän j a t k o i.
" C a n a d a n naisten Järjestön Jäse­net.
h e i ( ^ ystävänsä J a s u u r i n osa
C a n a d a n perheistä, elää h y v i n v o i n n in
k u k k u l o i l l a , A b b o t t i n määrittelyn m u ­kaan.
M u t t a monet meistä eivät ole
nähneet p a i s t i a l i h a k a u p a n ulkopuo­l
e l l a k u u k a i i s i i n . C C W : n keskuskomi­tea
on Juuri äskettäin, saanut r a p o r t ­t
e j a , k u i n k a keskilännellä äidit käyt­tävät
"ropesse j a " tavallisten kenkien
asemesta.
"Meidän pakolliseen säästäväisyy­teemme
ei ole syynä se, että olisimme
eläneet l i i a n komeasti, mutta minä
o l e n vakuutettu, että se o n o l l u t käy-
/tännössä jo k a u a n ennemmin kuin
Abbott j a C a n a d i a n ^ A s s o c i a t i o n of
Consumers sen huomasivat."
o s a l l i s t u i työkilpailuun 2.252.000 työ­läistä.
^ - &f||||g
K i i n a n kansantasavallan kahden
Viimeksi kuluneen vuoden a i k a n a s a a ­vuttamat
menestykset' ovat sangen
suuret. Ne ovat v a r m a n a osoituksena
tolaisten lukumäärä yhteensä
henkeä eli enemmän kuin mia
vuonna sitten vuoden 1931. ifc
näyttävät tämän siirtolaisvlnan S
mesta jatkuvan yhä edelleenkin t4||p. Q,
maahan, joten näyttää mahd
että Canadan suomalaisen väestä
kumäärä lisääntyy tänä vumu
johdosta ainakin kahdella, ellei 1
rassaan kolmella tuhannella]
Hein-äkuun akiana saapui
daan kaikkiaan 19,636 uutta
l a i s t a • e l i -miltei kolminke
määrä kuin viime vuoden he
sa, j o l l o i n saapuneiden luku
ainoastaan 6,724 henkeä. £nitet|
heinäkuussa. siirtolaisia ; semm
kansallisuusryhmlssä (s
olevat luvut osoittaavt viime'
heinäkuussa saapuneiden.
Brittiläisiä . . . . . . . . . . . . 3 5 3 2 (i;
H o l l a n t i l a i s i a 1,856 (S
Suomalaisia 567 {
Ranskalaisia . . . . . . . . . v 748 (I
Saksalaisia 3,088 ((
Hebrealaisia 671 (1
I t a l i a l a i s i a 2Ä» i\
Puolalaisia .....1313 (j
(Ukrainalaisia . . . . . . . . . . . 672 (3
Kiina' valmistanut
ensimmäiset jeepit
-Peking. — Tientsinln auti
l a ovat: valmistuneet ensimmäätf
konaan Kiinassa valmistetut J
autot. Kaksi ensinunäistä ]
l a h j a k s i pääministeri Jtoo
gille tasavallan julistamisen I
vuosipäivän kunniaksi,
valmistuu ensimmäinen Kiinan (
suhteita varten vahnistettu;
to.
siitä, että K i i n a muuttuu|!)lan I
vostoliiton ja kansandemoW
maiden tukemana teolllsuusinuli|
r y h t y y rakentamaan sosialismit'.
Rikollisista tarköifuksisfa
Historian lehtiä ei silloin voitu kääntää takaisin, eikä sitä voida
nytkään tehdä, Iiuaimatta siitä kuinka kauan "sUutellaan''kieltäy^ .
mällä tunnustamasta Kiinan Kansantasavaltaa. Huolimatta siitä
mitä me itsekohdaltamme sosialismista ajattelemme, kannatammeko,
yaiko vastustamme sitä, tosiasia on, että sosialistiset järjestelmät ovat
ja pysyvät täällä. On suorastaan mielettömyyttä ajatella, että sosia­lismi
voidaan kukistaa asevoimin Neuvostoliitosta ja Kiinasta, kuten
jotkut atomihullut laskevat. Yhtä mieletöntä • ön olettaa,,
että kieltäytymä|[Jä kaupankäynnistä sosialististen maiden ja sosia­lismin
tiellä olevien maiden kanssa, voidaan kääntää historian lehtiä
taaksepäin. Mahdollisesti kauppasaarron avulla voidaan esim. vähän i
hidastuUaa kehityksen kulkua Kiinassa jä vähän pidentää kiinalaisten •
miljoonien taloudellkia puutteita, mutta siinä kaikki. Toiselta puor !
Ien kieltäytyminen kaupankäynnistä Kiinan kanssa vahingoittaa enem­män
Canadan taloutta ja Canadan kansan hyvinvointia, mitä se louk­kaa
Kiinan Kansantasavaltaa.
Historiallisten realiteettien ja maamme yleisetujen kannalta katsoen
aisi toivottavaa^ että Canada tunnustaisi hettkohtaisesti Kiinan Kan­santasavallan,
järjestäisi diplomaattiset ja kaupalliset suhteet t ä m ^ y l i
4S0-miljoonaisen vanhan sivistyskansan kanssa.. "
Luimme äskettäin uutisista, että
eräs katolinen pappi oli tuomittu
Amosin polUsioikeudessa sadan d o l l a ­r
i n sakkoon siitä, että hän o l i pitkän
aikaa varastanut erään baptistipapLn
s e u r a k u n t a l a i s i l l e e n ' lähettämää pos­tia.
Pollisituomari oli tuomiota a n ­taessaan
sanonut, että tuomio on'näin
lievä koska p a p i l l a ei m u k a ollut m i - '
tään r i k o U i s i a a i k e i t a Ja t a r k o i t u k s i a.
. K u n l u i n i m e tämän' u u t i s e n johtui
mieleemme ne raskaat tuomiot. J o i ta
tuomarit ovat antianeet p o s t i n K a n t a ­l
a j i l l e j a käsittelijöille p i e n t e n r a h a s u m ­m
i e n .-varastamisesta postissa olleista
kirjeistä. Postityöläislllä on yleensä
Ollut v a r s i n alhaiset p a l k a t . ' J o t k a eiväi
ole''mon-essakasin tapauksessa riittä-^
neet kunnolliseen'jokapäiväiseen t o ir
meentulobn; ' S e on johtanut 'tiäihin
p o s t i v a r k a u k s i i n . Joista annetaan rasr
kaamnuit tuomiot k u i n m t i i s t a s a n u t OT
l a i s i s t a -varkauksista.
Meistä ' t u n t u u siltä, että kurjasti
t^alkättu postityöläinen ei o l e mikään
erikoisen töirkeä r i k o l l i n e n Jos hän on
p a k b l t e t t u arustamäan perheensä t o i ­meentulon
t a k i a . Hän yrittää siten
k o r j a t a yhteiskunnallista: epäkohtaa
väärällä. yksUölIi^UätävaUa. Oikea
tapa o l i s i luonnoUisesti järjestyminen
Ja yhteistoiminta - p a l k k o j e n ' korotta-,
i n i s s k s i Jne. y •:''.v'.
M u t t a k u n pappi varastaa toisen
p a p i n postia s e b n meidän rniIele8täm->
me erikoisen törkeä r i & o s . - S e n teid-f
Jällä pitää- o l l a todella rlkolUset.vaI4
katteet sillä eihän kySymykse«sä ole
p a p i n jokapäiväinen leipä; o n n i eikä
h3nrinvointi. Hänen tarkoituksensa on
o l l u t ' ehkäistä toisten ihmisten a j a ­tusten
Ja^^jOSkonvapaus, j o t a kehltty-'
neet ihmiset pitävät p a l j o n törkeäm-pänä
rikoksena k u i n muutaman dol­larini
riäpistämistä leivän jatkoksi.
Tämä pap^Tljohtaa meidän mieleem­me
myöskln^,ne'rikkaat;kleptoniaanit.
Jotka varaärtWat v a r a s t a ma
T u o m a r i t foviät myöskin v a r s i n helliä
heitä k o h t a a n koska heUlä ei o l e m i ­tään
syytä varastamlseed. • Mikäli
heidän Juttunsa pääsevät p o l i i s i o i k e u -
teen saakka, saavat; he nimellisen
.tuomion. Joka o n useimmissa tapauk­eissa
k a i k e n lisäksi ehdollinen, M u t ta
arinas olla k u n ; tavjataan J o k u köy-
•Ijempi i h m i n e n ; j o l l a o n kleptomaanin
•taipiunuksla^ h i i n s i l l o i n • saatetaan
ahavalta toinen ääni kellossa. Koska
hän on köyhä, n i t a aprikoidaan, on
hän -varastanut tarpeen t a k i a , eikä ole
n i i n ollen mikään todellinen klepto­m
a a n i . Jakun varastaa, tarpeen t a k ia
n i i n se Vasta o n rikos nykyisen n u r i n -,
k u r i s e n oikeuskäsitteen k a n n a l t a k a t ­soen
— j a siitä tuomitaan r a s k a i m ­m
a n jälkeen. '
M u t t a : meidän p i t i k i n puhua m a i n i ­tusta
papista. Hän ei ollut edes m i n ­käänlainen
kleptomaani vaan har­k
i t t u j a suunnitelmien mukaan t o i ­minut
todellinen r i k o l l i n e n , j o k a t a h ­toi
ehkäistä seutunsa ihmiset saa­masta
sellaisia uskoimollisia käsittei­tä,
j o i t a bajptistipapit yrittävät lähim-mäisUleenr
tyrkyttää. V a i k k a me e m -
•m^ olekaan baptisti n i i n puolustam­me
b a p t i s t i c h oikeutta levittää oppe­j
a a n j a jokainen, j o k a yrittää sen
ehkäistä on r i k o l l i n e n . Asia o n näh-kääs
siten, että kun p i r u l l e antaa
pikkusormen n i i n se saattaa p i a n v i e ­dä
koko käden. S.O. k u n Joidenkin vä­hemmistöjen
oikeudet evätään niini
p i a n saattavat kaikki olla samassa
kelkassa.
Meidän mielestämme o l i m a i n i t u l le
p a p i l l e a n n e t t u sakko törkeä oikeuden
koukkaus, sillä kysymyksessä o l i t o d e l ­l
a vakava rikos, josta olisi pitänyt
a n t a a myöskin sen m u k a i n e n rangais­tus
varoitukseksi i a ojennukseksi k a i ­k
i l l e , : j o t k a pyrkivät harjoittamaan
ajatusten k o n t r o l l i a . ;
R i k o l l i s i s t a v t a r k o i t u k s i s t a puhut­taessa
johtui mieleemme myöskin
eräs kansainvälisen kuuluisuuden s a a ­vuttanut;
suutrikos. Joka uhkaa nyt
m a a i l m a n rauhaa. Kysymys o n I r a ­n
i n (Perslan);;öljystä. Brittiläiset i m ­p
e r i a l i s t i t saivat uhkauksia käyttäen,
haUItuspiireJä l a h j o m a l l a Ja k a i k e n -
- l a a t u i s i a lupauksia antaen käsiinsä
I r a n i n valtavien öljyrikkauksien r i i s ­tämisen,
josta o n v i r r a n n u t valtavat
voitot Lontoon t i i t y n p a n k k i h o l v e i h i n.
Tästä I r a n i n öljyn v a l t i o n h a l t u un
ottamisesta on ollut r i i t a a <Jo pitkän
a l k a a . ; S e n viimeisimpänä k e h i t y s v a i ­heena
on se, että B r i t a i m i a oh a l i s t a ­nut
asian Y K : n käsiteltäjväksi. ikään­k
u i n kysymyksessä o l i brittiläisten t a i
Y K l n öljy. K u n a s l a o l i ensbnmäistä
kertaa Y K i n käsiteltävänä; s a n o i N e u ­vostoliiton
edustaja, että asia e i l u o n ­nollisestikaan
k u u l u u l k o p u o l i s i l l e k o s ­k
a on kysymys I r a n i n öljystä, mikä
sijaitsee I r a n i s s a eikä ulkomailla^ On
t o d e l l a k i n varsin helposti käsitettä­vää,
että Jos I r a n h a l u a a ottaa maan
öljyrlkkaudet t a i o s a n niistä valtion
h a l t u u n n i i n asiasta päätetään I r a -
hlssa m a a n l a k i e n J a t a p o j en mukaan,
eikä Y k : s i a ' JossikJtn uikomaUla.' ''
J o h t u u miele.?mme Brltanniaat
tuotannon -Ja tcrästuotamion^"
haltuun ottaminen. •. Siitä
B r i t a n n i a n parlamentissa eDä?
eikä missään m uuallakaan i
Yhdysvaltain taholta esitettiin 1
kIn Joitakin mielipiteitä sitä rtf
mutta niitä ei otet:u huomlooa, 1
O l i s i siis johdonmuxaau. «»I]
I r j i n haluaa "kansallistaa" ^'
tonsa. että siitä päätettälsiin_^
eikä ulkomailla. Mutta
"sosialismi" ei olekaan niio-mukaista
vaan vaaui. että
nähden meneteltälsilh sanusaj
sa toisin kuin tehtiin Britonni
Attleen "soslalistihallitu^;
nyt iranilaisille, että älkää t g l
k u i n me teimme vaan niin B»|
vaadimme. Kaiken lisäksi oaj
"soslalistihamtus'' meneteUjt'
aitoimperialistiseen tapaan
mäUä • I r a n i n vesille
entistä enemmän sotavolml*-
toimenpiteen tarkoituksia
iranilaiset vakuutetuUtsi » _
brittiläisten i m p e r i a l i s ti
l e i j o n an osan niistä ^
o n . s a a t u ja edelleen » « d ^ .
öljystä. Tämän vaaöninöo^
vät brittiläiset sUtä.l«idW»t*j
iranilaiset eivät ole edttS»»*™
saan mitään v a t a i m u l ^;
hiilestä j a teräksestä
töihin nähden. ^^a,i
Tässä Iranin öljyjtitus»»
Iäisillä ilmeisen rikolliset t«
I r a n i n , kansalta Ja ' « • ^ ^
lOtanun
parten I
|on nyk;
iP.0.1
llllllltli
S
saada mahdoilisinuMO
I r a n i n öljyvoitoista. _
n i i n irakonanmlla.^S»_^^^
sotavoimia on lähetetty l » ? -^
J a rajojen läheisyyteen,
sä.onsiissuurismintatoffl
i i e n kiristämisyritys:
lUlttäköön Ee.täM^5'^>^^^
tarkoituksista.--«ai**