Vapaus, April 26, 1956

              Sivu 2 Torst^im, huhtikuun 26 p:—Thursday, April 26,1956'
liMiabetf irov. »17. Autiutriud
«i.aMonS d M i oiail Iqr ^ Post
OfCbpr PcsMiiacot. Ott$m». fvb'
meA 'iittU», wtmr. voMn,
DMnidftT» lUMl Aitcurd*)f» V»psu»
Bm 8t W« Siuttmxy, Ont, CtuAda-
E-SvkaL mtorW^CUUML.Mtfllfif
«4dret*: Sox IV, SaAntry^ OttUuto.
Aövertuim f»U» upoö «ppJiotBoa
AutiutriuTd rsnalatlon free of ehsrse.
1TLAU6HINNAT; '
CsnadMHia; 1 vk. 7J00 0 kk. 9.1b
miami»acm»i m $00 9 ui^ASor
Suonesu; f «k. 850 « kk. 47»
illifi minitlHUimral
Wa8hiiigtonm kävijä on puhunut
f. Koko Canada on ollut kuohuksissa sen puheen johdosta,
minkä IThdysvaltain Canadan lähettiläs R; Douglas Stuart
piti äskettäin Vancouverissa.
Kuten on lehdessämme aikaisemmin, ja eri yhteyksissä
ketrottti, jnn Stuart piti kerrassaan paheksuttavan "nuhde-
8a4man'^ niille canadalaisille, jotka' ovat arvostelleet sitä kun
yhdy;5Valtalaiset suuryhtiöt kahmivat Canadan luonnonrik­kauksia
joukkomitassa, kuljettavat ne raakaTäineipa rajan
eteläpuolella valmistettavaksi tchdastuottelksi ja myyvät ne
sitten takaisin meille monin kerroin kalliimmasta hinnasta.
^IHainen arvostelu, selitti Stuart korkean omakätir
se$ti on tunneperäistä kansalliskiihkoilua ja kommunistisuut>
ta; - Toisin sanoen) Yhdysvaltain lähettiläs sekaantui ker-raä$
aan tuomittavalla tavalla Canadan sisäi
listamalla, että kaikki canadalaiset, jotka eivät hyväksy yH-dy)
svaltalaistensuui7htiöiden nykyistä saalistusta Canadassa,
lei^iataan ilman muuta tunteellisiksi kiihkoilijoiksi ja kom-
^munisteiksi!
''-'^Merkillepantavaa tässä yhteydessä on, että lähettiläs
Stuart pauhasi tässä puheessaan nimenomaan oppositiojoh­taja
eversti Drewn Hamiltonin puhetta vastaan ja vaikka
hän ei maininnutkaan mr. Drevvn nimeä, hän antoi kuitenkin
selvästi ymmärtää, että torypuolueemme kansallisesta johta­jasta
on tullut tuhteeUinenkiihkolfijarjok^
kpinniunistien H
JPZOmA FVUETTA
JCrioitlaejsaan yhdyjivaljUÖalscn
päÄ^inan isännöimiiestä Canadassa.
Clobe and Mäil'J«hde» fiazaaiB'.vun
toUnliuja fto>i» B)3ciwK)re pmm
äAJcettdlnjuJl»'<tun kirjoituksensa
«euraavin (anoin: ^ '
'Jos ku'£an voi esittää järkevän
Syyo mliai' ei^canadalaisen yhtiön
tuJIsi toimiz vuosikausia Canadafga
»aden suunnattomia voittoja myydes.
•iään canadalaisUle canadalaisista ma-teriaajelsta
camdalalteM tySnroixnann
eaaaä3Biz valoästettuja tuotteita —
Ja silti vaatien oUteutta jolitaa Ilike-tolnilntaa
tjlkopuol^a Canadan. k!e-.
täytyen nimittätuästäl^ canadalalsla
joutaviin asemUn ja kieltäytyen myyr
mästä koiitutillista . määrää yhtiön
osaickeista canadalaisille niin
olemme kiinnostuneita ' kuulemaan
siitä."
Anteliaisuuden saarnaajat ja
heidän fiiskpltelevat kuulijansi
Lehtemnräe lukijat tietävät, että eversti Drew ei ole eri­koisen
suosittu politiikko Vapaudessa. Tosiasiassa eversti
' pfew on aivan hiljakkoin kulkenut ristiin ja rastiin tätä
^ s^K^ta Canadan maata pitäen McCarthymaisia puheita äellai-sija^^
työväenlehtiä kuin Vapautta vastaan. Hän on kommu­nistivastaisen
savuverhon varjossa jopa vaatinut alahuoneen
istunnossakin Vapauden ja eräiden muiden "komitiunistileh-tien"
lakkauttamista. Tuntuu siis todella hirtehishuumorilta,
efta yanhaa ja kulunutta "kommunistisyytöstä" käytettiin
n]^''itse .eversti Orewta vastaan! Mutta punakauhun liet­somia
on', juuri tällaista. Jos sen avulla saatetaan jokin
' ihmisryhmä huonoon huutoon kuten tarkoitus on/niin maail-
, «man,yksinkertaisin juttu on silloin leimata tällä samalla
poltinraudalla nekin, jotka ovat itse aikoinaan ahertaneet
tämän-paheellisen punakauhun lietsonnan parissa, kuteri on'
hj|'tj asia eversti' Drewn suhteen Punakauhun lietsontaah
turvautuvat vain ne yhteiskunnan taantumukseliisimmat .
" piirit, joUla ei ole kerta kaikkiaan sen parempia argumentteja
väitöstensä'ja edesottamisiensa oikeuttamiseksi. > -
Mutta hiioiimatta lainkaan siitä; mitä mieltä me olemme
ev'ersti'DteWn^^'aikaisemmista ja viimeaikaisista edesditami-!
sista, hänellä täytyy olla vapaus mielipiteittensä julkituomi­seen
tarvits^m^^tta. pelata sitä mitä mahdollisesti sanoo Yh­dysvaltain
Canadan lähettiläs. Tosiasiassa Yhdysvaltain lä­hettiläällä
ei ole mitään oikeutta sekaantua Canadan sisäisiin
asiotihfn. Mitä jotkut politiikot, mukaanlukien eversti Drew
teks/Mt tai tekemättä jättävät, se on canadalaisten oma asia.
i^ia on tässä yhteydessä sitäkin tärkeämpi siksi kun suuri
V en^mistö canadalaisista katsoo, että eversti Drew on viime­aikoina
pitänyt oikeaan suuntaan tähtääviä puheita kansallis-luoniionresurssiemme
haaskauksen suhteen.
Kuten sanottu, $uuri enemmistö* canadalaisista on jyr-ti
tuominnut lähettiläs Stuartin sekaantumisen Canadan
sisäisiin asioihin. Mutta hänellä on kuitenkin, niin valitet­tavaa
Icuin se onkin, myös kannattajia — aina liittohallituk­sessa
.asti. Vanha' Washingtonin 'kävijä, kauppaministeri
Howe, joka on enemmän kuin muut vastuussa siitä, että Cana­dan
vehnä ja muut maataloustuotteet ovat jääneet myymättä
varastohuoneisiin makaamaan, piti viime maanantaina Ha-inUtonissa
kauppakamarin kokouksessa puheenv missä hän
puolusti lähettiläs Stuartia canadalaisia vastaan.
, Voidakseen esittää Yhdysvaltain lähettiläs Stuartille
myötämielisiä ymmärryksen sanoja, kauppaministeri Howe
esit'ti ensin väitöksen, että Canada' on jo niin suuresti riippu­vainen
Yhdysvalloista, että tämän keskinäisen riippuvaisuus-suhteen
lopettaniinenaih^
Canadalle.
'•Tämä sellaisenaan on totaalinen valhe. Ensinnäkin on
huothioitava^ että jo^ mikä maa tahansa panee "kaikki munat
yiiteen koriin'V se saattaa itsensä lopulta riippuvaisuussuhtei-siin
siitä maasta, jonka "korista" on kysymys. Canadan kan-sallisedut
vaativat siis sitä; että ylläpidetään kauppasuhteita
«kaikkien ma!i'en kanssa -^mukaanlukien Yhdysvaltain kans-vsa.-'
Kukaan ei ole vaatinut Canadan ja Yhdysvaltain talous­suhteiden
rikkomista kuten mr. Howe anta ymmärtää.
Päinvastoin on moneen kertaan selitetty, että Canadan ja
Y'hdysvaltain välinen kauppasuhde on ensiluokkaisen tärkeä
seikka Canadalle ja Yhdysvalloille. Mutta tämä ei tarkoita,
kuten ministeri Howe on Canadan vahingoksi selittänyt, että
on käytävä kauppaa miltei yksinomaan vain Yhdysvaltain
kanssa.
(Merkillepantavaa muuten on ministeri Howenaatteelli-^
nen vararikkoisuus. Hamiltonin puheessaan hän joutui tois­tamaan
miltei sana sanalta lähettiläs Stuartin väitöksiä —
mitkä myös ovat valheellisia. Kuten lähettiläs Stuart aikai-sentmiin,
ministeri Howe intoili myös niitä canadalaisia vas­taan,
jotka tuomitsevat Yhdysvaltalaisen pääoman sijoituksen
Ganadaan; - Hän sanoi: *'Toimikaamme järkevästi, kuten tä­hänkin
asti, lausuen tervetulleeksi ne jotka ovat valmiina
liittymään meihin Canadan perinteiden kehittämiseksi . . .
.Sensijaan että arvostelemme niitä, jo
-syyliä arvioidessaan eräitä kehittämättömiä mahdollisuuksia
täss^i suuressa maassa, meidän canadalaisten pitäisi ilmaista
luottamuksemme omaan maahamme . . . riskin jakamisessa.
-Totuus on, ett
taakseen sodanjälkeisen kehityksen,. .
- Yksi ainoa esimerkki riittänee: Ministeri Howe puhui ni-
: nplfbomaan luonnonkaasuputki puolus­taen
sitä, että tarpeellisen "pääomapuutteen" vuoksi se on
alhMettava,yhdysvaltalaisille suuryhtiöille — mutta tämä ti-länt^
ssa, jolloin Canada käyttää varustelutarkoitukseen noin
2,000 miljoonaa dollaria vuodessa kyseisen kaasuputkilinjan
-maksaessa vaivaisen ^50 miljoonaa!
Euroopan ja 'Suur­ten
järvien' välinen
lirltenneyiitejfs
: Kapteeni Ramsayin komennon' alla
Ruotsin-.Amerikan Linjan i uusi rah-tisava
Vaxiiolm saapui viime viikolla
Montrealiin, josta se Jatkaa matkaa
suurten järven- .satamiin.. Chicago,
Milwaukee, Detroit/ Cleve*andi' Bul-filo,
Samia, Hamilton Ja Toronto
ovat sen satamien listalla.^
: Linja' liilcennöi vEuroopan ja>:snur>
ten järvien satamien väUilä tällä het­kellä
seitsemällä aluksella.'Kun otam>
me^ huomioon Ranskan Linjan (Com-f
r.^gnle GeneraT Transatlantique) palr
velun on Yhdysvaltiainv Keskustasta
vakituinen. vli&ottaincn palvelu toi­minnassa
manner-Etn-oopan sata­miin.
Ruots'r»—Amerikan Linja on seu­rannut
alueen kehitystä ja sen vuoksi
avasi::in tämän kuun alussa kontto­rin
palvelemaan ^keskilännen- liike-mlehiärClevelandissa.
Konttori edus­taa
< ruotsalaisten laivojen 'lisäksi v jo
edellä mainittua (Ranskan Linjaa ja
piakkoin avattava r-järvlen" Ja Eng­lannin
välillä toimivaa 'Manchester
Liners, Ltd, '
vUusi moottorialus > Vaxholm 'kuten
s'8ar:aivat on "rakennettu sodan Jäi.
keen/' Laiva on 12,450 tonnin - kantoi-nen:
ja runko on rakennettu kestä­mään
Jälsilläkin vesillä tapahtuvaa
purjehdusta. Nopeudeltaan on. Vax-hohn
noin' 12 sohnua,; koneiston ke­hittäessä
yli 1503 hevosvoimaa.
Tdmä' on yttsl viimeisimpiä es^
merkkejä: Ruotsin-r-Amerikan Linjan
erinomaisesta palvelusta, oli: sitten
kysymyksessä matkustajat tai rahti.
Viime vJlkioJen aluna on ^C^ana ; tuhannet-' yhdy^vaUaläiset £oti:aat«r,
da£5a aloitetta kami»nja eräiden ih- i ovat va:Janneet milj. neliöaxailsja Ca^
misten myötävaficuukseUa kansan | nadan pohjoisia alustta; i;>ul:uuW;aJl
rhenksen tsssn kohoamiseksi^rsens Streetin mielenkiinnosta Canadaan.
kampanjan tarkoituksena'cn herätkää j ''Puolustautumisen" tarpeellisuudella
QunislisSL havremjtaia. a'ntellai5t>uden mie IkuvitukseJUita "neuvostoliitto-tunnetta
ja puttaa j}eitä välttdm^n laista, vaan»" vastaan uotikeutetaan
kaiken pikkumaisuuden Ja epäluulon, kantallisten xesiyrssiemme anastami-
782 henkilöä
palasi NL:öon
Odessa. <SIB) — Huhtikuun 17;
pnä täyttylvä't Odessan merisataman
laiturit ihmisistä, jotka halusivat
nähdä kotimaa-hansa :15te'ärAmerikas.
ta palaavia neuvostokansalaisia ja toi­vottaa
heidät tervetulleiksi.
Argentiinalaisen '"Enire Rios"-
aluksen kannella oli ,782 henkilöä. Nä­mä
Joutuivat puutteen takia 25—30
vuotta sitten jättämään kotimaansa
ja etsimään työtä ja leipää eri tahoil­le
maailmaa - {hajaantuneina. Nyt nä­mä
ukrainalaiset ' Ja: valkovenäläiset
palasivat synnyinseuduilleen täysi­valtaisina
neuvostokansalaisina..
Odessan työtät^evät: Järjestivät
heille s>-dämellisen vastaanoton. Kau-punginneuvoston
puheenjohtaja: Lad-vishtshenko
lausui heidät .tervetul­leiksi.
Tervehdyksen palaaville esitti
myös slaavilaisen komitean edustaja
Brodovskl Ja "Kotimaahan paluun
komitean" puolesta Dubbvikov seka
monet muut. Saapuneiden puolesta
vastasi S. Jaremishuk osoittaen sa­nansa
neuvostosj-ni^-inmaalle ja
oma"le kansalleen.
'Kotimaahan palanneet viipyvät
Odessassa muutamia päiviä. .Huhti­kuun
17. pnä alkoi ilmaisten rautatie­lippujen
Ja avustusten jako.
kaiken huonosti liarkitun ja yliol­kaisen
arvostelun. Tämä sUQstuvai-
'suuden Ja ymmärtänolEsen käsitteen
.ekd3ttam'nen >ei ole.:'niinkuin.- «itä
voisi ajatella ensikuu'emalta^ yksln-kertaista^
ja yleiäuonteeUist^^tqrveen
esarnaamista' -yain^ hyveen «vuoksi.
Päinvastcin^ se on' ehdottomasti käy-tännöHinen
csltya Se onvQplnion
Research Corporationin (yleistä mieli­pidettä
tutkiva laitos) viimeiBin te­kele.
Mainitun laitoksen päämaja- si­jaitsee
Princetonlssa, New Jersey; Yh­dysvalloissa.
Mistä sitten on kysymys? Mainitun
laitoksen varapresidentin selostuksen
mukaan, vaikka Canadan vapaamie­linen
veropolitiikka, hallituksen se-kaantumi:
estar vapaa olotila ja kan.
salliset reEursslt" muodostavat maas­ta
vieläkin edullisemman liikealueen
kuin Yhdysvallat, niin asiassa'Äm-tuu
o'evan jotakin vinossa. Jlmelseäti-kin
näyttää siltä, että Canadassa kas­vaa
yhä enemmän vastenmielisyyttä
yhdysvaltalaista herruutta kohtaan ja
ni'n •yllämainittu kampanja on: suun-nitelti
sen torjumiseksi.
Ei kulunut viikkoakaan mainitun
kampanjan a'oittamise5ta kun eräs
johtava canadalainen senaattori pu-^
hui kiihoittuneesti Canadassa toimi­vien
yhdysvaltalaisten yhtiöiden puo.:'
lesta^Senaattori ei näe vaaraa ulko­maisessa
omistuksessa', sanottiin sa-;
nomalehtien otsikoissa^ Niiden-; ''^siu­nauksien"
Joukcrsa, Joihin" keholtet-tiin
canadalaisia suhtautumaan
myönteisesti olivat: yhdysvaltalaisten
yhtiöt palkkaavat canadalaisia, osta­vat
canadalaisia raaka-aineita, mak­savat
veroja.Ja luovat ostokykyä; Ly­hyesti
sanottuna, näytti siltä,' että
"siunauksien'^ kohteeksi joutunefla ei
ollut mitään valittamisen varaa.
Siitä huolimatta canadalaiset 'eivät
olleet vieläkään tyyytyvälsiä. Eikä" ai:
van syyttäkään. " ' '
Yhdysvaltalaiset yhtiöt kyllä "palk­kaavat
• canadalaisia" -.^ mutta; ktiten
erään torontolaisen: konservatiivisen
lehden f inanssiälvun toimittaja'osoit­taa,
"palkat- ovat jonkun, verran' ple-
'nemmät kuin mitä olisi maksettava
yhdysvaltalaisille ty6'äis'lle sfttnftn-lBi:
e3ta työ.tä".-Sen Isäksi nämä-Srh-'
tlöt dseimmlssakin tapaxiksissa ))Uk»
kaavat; .johtoasemiini: Y^
• kansalaisia. Labradorissa' yhdysvalta­laiset
yhtlötvtarkistavaf? -työläisen-isä
heidän ; Yhdysva'tain hallitusta
kohtaan osoittaman ''uskollisuuden'',
perustsella!-
•Yhdysvaltala'Eet yhtiöt kyllä "o^ta-:
vat - canadalaisia räaka-aineita". Esi­merkiksi,
;ne ostivat aivan viime aikoii
hin asti alumiinia 20 sentil ä paunas-;
ta, josta tehtiin tehdasvaamistelta Yh­dysvalloissa
ja jolta sitten mjT^tiin ta­kaisin
canadalaisille $1 paunasta, eli
viisikertaisesta hinnasta. Samanlai;
nen on suhde rautamalmiin- nähden;
V. 1953 Yhdysvallat" veivät sitä tä-nadasta
noin kaksi miljoonaa tonnia
Ja viime vuonna 10 miljoonaa:
Rautamalmia, nikkelia, asbestia, ura-niumla,
tltanlumia.lyjyä, kuparia, öl­jyä,
metsä tuotteita? ja paljon muuta
juoksee keskeytymättömänä virtana
yhdysvaltalaisten monopolistien ?ki-taan.
Tästä raiskauksesta on seur
rauksena Canadan - tuotannon yhä
kasvava muodottomaksi :kehittyml-nen.'
teo"lIstamisen vaikeuttaminen ja
siitä Johtuen yhdysvaltalaisten, tuot­teiden
tänne dumppaus Ja canada­laisten
markkinain menetys.
Tämän Johdosta sitten 'odotetaan
"siunausten" kohteeksi joutuneiden
osoittavan kiitollisuutta ja • välttävän
pikkumaisuutta."
•Mutta on olemajsa multakin kuin
taloudellisia 'siunauksia". Joiden Joh­dosta
meidän tulisi olla kiitollisia.
Myös on kysymys ''puolustiiksesta''.-'
Vaikka, senaattori ei sitä mainin­nutkaan,
(arvatenkin asian arkaluon­toisuuden
takia), niin se että lukuisat
Entäs sitten se "riskin jako", millä niinisteri Howe tai»-
koittaa» että canadalaisten pitäisi ostaa enemmän Canadassa
toimivien yhdysvaltalaisten yhtiöiden osakkeita? Mutta mi­ten
canadalaiset rahamiehetkään voisivat ostaa esimerkiksi
vissien autoyhtiöiden osakkeita, kun niitä ei kerta kaikkaah-canadalaisille
myydä? Tai miten voisivat canadalaiset raha­miehetkään
ostaa esimerkiksi k:o. amerikkalaisen luonnoä-kaasuyhtiön
osakkeita» kun hallituksen ja amerikkalaisen
yhtiön kesken on tehty sopimus, minkä mukaan näitä ossÖc-'
keitä myytäisiin canadalaisille ainoastaan rajoitettu määrä?
Ja siunatuksi lopuksi: Kukaan ei ole tuominnut ame^
rikkalaisen pääoman sijoitusta Canadaan. Eversti Drew ei
ole tuominnut sitä. LPP ja CCF eivät ole tuominneet sitä;
Työväenlehdet ja niiden mukana Vapaus ei ole tuominnut
sitä Näinollen ministeri Howe huitoo tuulimyllyn lailla
mörköjuttua vastaan; kuten menetteli lähettiläs Stuart Van­couverissa.
Mitä canadalaiset arvostelevat on se, että Canadan luön-nonresurssit
on annettu pilkkahinnasta yhdysvaltalaisen suur­pääoman
käytettäväksi. Toisin sanoen on esitetty, että yh­dysvaltalaiselta
pääomalta/ on vaadittava, ettei se kuljeta
luonnonresurssejamme raaka-aineina rajan yli, vaan rakea-taisi
tänne tehtaita siten, että Canadan luonnonrikkaudet
valmistfettaisiin tehdastuotteiksi täällä Canadassa. '
Ja huolimatta lainkaan siitä, kuinka paljon canadalaisia'
yritetään harhauttaa tässä perusky^myksessä, canadalaist^
keskuudessa fcasVaa ja voimistuu käsitys, että Canadan luon-nonresurssit
pitää valmistaa tehdastuotteiksi Canadassa. ' - '
nen, a:el>tam suunnitelma ja milita­risointi
sekä Canadan kytkeminen N
ATO:n. Siitäkään huolimatta, ku­ten
joitak^ aUoja sitten ilmoitettiin,
että Canadan. arme'Jan ilmataistelu,
osasto Canadan arktiikassa alistetaan
yhdysvaltalaisen everstin johdonalai-suuteen.
Canadan väestö ei osoittanut
vipltöntä kUtoIJisuutta. Eikä myös­kään
ole Ilmestynyt mitään erikoista
hurmaantuml?ta sen johdosta, että
Pentagonille • (USA:n sotavoimien
yleisesikunta) myönneUiin ^t^ia'^ ra­kentaa
-(ja miehittää yhdysvaltalain
silla :sotavoimilla) radaarillnja y i
Etelä-Canadan- • - ' .
- Tosiaahkin. yhä lisääntyvässä mää-|^
rässä alkaa kuulua "epasiitollisia'/
erimielisyyksien napinoita. Näin käy
vielä r siinäkin - määrässä, että pata.
vanho liset töryt puhuvat Jotarpeeili-iuudesta
tehdä 'J ulUtus taloudellisesi;
ta; riippumattomuudesta Yhdys valtoi­hin.'?
On ymmätiettäyää, että tory.
puoluetta rhuolesluttaa canadalaisten
kapitalj^tien , syrjäyttäminen > tässä
maassa toimi' ien yhdysvaltalaisten
yhliö dsn omist.soiuudesta.
Canadalalstzn työtätekevien suurta
joukkoa taas kiJinosfiaa jo'iin nniu.
Se on rse seiltka; että maan tärkeim­mät'
intressit ja: kansan hyvinvointi
uhrataan War Streetin alttarille. Yh­dysvaltain
määräämä mllitarlsomti
tapahtuu, elintasonkustannuksella.
Viime maalLs.-cuui;sa virallisten tieto­jen
mu'iEaan työttömien lukumäärä oli
308,OCO; Angllcan-kirkon toimitta­man
tutklmiikssn .mukaan tilanne
annen farmarien Jikesiuudessa on
kriisin johdosta kehittynyt sellaiseksi
että jotkut farmiperheet, kykenemät­tä
myymään tuotteitaan ovat joutu­neet
aivan pennittömiksi.- Ontariosi
sa. kim kunnat anovat jnaakuntrvhal-litukselta
ap ua koulu Jen ra lentämi­seksi,
pääministeri :^ cn antanut tylyn
'vastauksen. et'ä "cn saapunut aika
koululautakuntien ' kiristää vyötä".
Militaritointi ja asebudjettl-asetetaan
etuti'a'lei: , Assbudjevti^ • pa veleezin
mainiosti yhtiöitä. Yhdysvaltalaisten
omistama Iternatlonal Nickel (Johon
. John ,Foster D Jlles Ua on jo kauan
olluJ;-,o3Ujis$-. sai viime vuonna puh.
tap.kgJ.yprtoksl $92 mi" Joonaay edellisen
'vuoden $65 miljoonaan verrattuna ol­len
se 40 prosentin 1'säys.
Täten ei ole mikään sattuma se,
että. Canadan rahvas ei osoita; ylitse­vuotavaa,'
kiitollisuutta "hyvänteki­jöitään"
kohtaan. >^ He ovat huollEsa^n
yhdysvaltalaisten trustien -toimitta­man
luonnonresurss* emme , raiskauk­sen
johdosta. Demokraattiset ca­nadalaiset'
eivät hyväksy sitä ehdo-tiKta.^
että ffeldän olisi o:oitettava kii­tollisuutta
an aina siihen määrään as­ti,
että heidän .maastaan trtitäisiin
lahja u'komaIsllle yhtiölle. Eivätkä
mitkään. kansallistuntovastaisten ai­neksien
; juonet, kuten 'kampanja
"henkisen tason kohottamiseksi", voi
ehkäistä canadalaisten yhä kasvavaa
protestltulvaa:: yhdysvaltalaisten-ra^
hamiesten -maassamme herrastele-mista
vastaan. -.-Jan >Marek.:r
Afdan voimalaitos
Bulgariassa
Bulgarialaiset: Insinöörit ovat laa­tineet
suunnitelman: voimalaitoskas-.
kadan rakentamisesta Ardalle.Arda,
Jonka pituutta on 220 km Bulgarian
alueella, on aikomus muuttaa halvan
sähkövoiman saannin lähteeksi. Ar-daan
ja sen haarajokiin cn aikomus
rakentaa 12 suurta ja pientä voima­laitosta,
jotka tu'evat antamaan vuo­sittain
Eähkövirtaai melkein puolet
Bulgarian nykyisestä sähkövoiman
tuotaniiosta.- Sitäpaitsi Ardan vedellä
.tullaan kastelemaan. Haskovon alan­gon
maita 30Ö',CO0 dekaria. Ardan kes-kijuoksuun
rakennetaan -parhaillaan
rstuden kladenetsm": volmalaitoskas-kadin
ensimmäistä voimalaitosta.'
Bväganan ja E g ^ f n |
JiautmasoDimus
Sairossa ovat päättyneet Bulgarian
l^ajissantasivzlan js EeyptinkaMppa^l
neovottelut, j&iden tuloksena on alle-1
kirjoitettu sopimus tavaratoimituksis­ta
ja mksusisor.tuksists- Vnoden ka-
Cnessa Bulgana tulee tuomaan Egyp­tistä
puuvillaa, iuimksla ja multa
tavaroita. Sgypti taas tulee saamaan
Bulgariasta tupakkaa, koneita, säh&ö-.
kalustoa ja sähkötarpelta, jiosMni-ja
fejanszlvalmlsteita sekä muita
tecCsuus- ja maataloustuotteita.-^'
SITÄ
JK
TÄ
Yksipuolinen liitto
on nyt purettu
Djakarta. I ^ lydonesian edustaja-,
huone V hyväksyi huhtikuun '21. pnä
ballituksen ehdotuksen Hollannin-ja
Indonesian "vä'isen liiton, lopettami­selta.
Hallituksen ehdotuksessa sano­taanmm;
että Indonesian ja Hol­lannin}
tulevat suhteet perustuvat
"räännöille.'7 - jotka - ovat .normaalisti
voimassa kahden täysin riippumatto­man
valtion kesken.-
>-Slikas tätisi on kvoUnt M
hän sinua Ininkqan tehdessää
amentt n^a?
— - H ä ä taisi muistaa Uiajdun
sitä.en saznutmarkkaakaan. .
. UNELMOI
Nilkkasukkatyttö ibaUemall»
mlhurmur Ile;
- T e ; d ä n kuvanne on yöpö;
nL-6:tä katsellessani vaivun i
unelgjiin. • •
Hyveen aika. ette kai
käyttävänne minua vnilääkkeej
« • •
TYÖTÄ MUTTA TCI^GKSEU
«Taitaa olla kovaa työtä 1
tuota rullatuolia kaiken päivää
noi mies kun antoi lantm rull£
lykkäävälle vaimolle.
'«yljä se muuten (Olisi, mutta
vaihdan mieheni kanssa paikka;
rotellen. Hän; istuu aamupj
ja minä iltapäivällä."
Vladimir Lenin Suomessa
Viime snnnnntaina, hohtiknun
22 pnä tali kuluneeksi. 86 vaotta
Neuvos tolilton fcommanistisen
pcoluecn.ja. maailman ensimmäi­sen
80SiaI',stisen valtion perastar
Jan, Vladimir njltsh Leninin syn­tymästä.
Jokainen liistoriaan (n-tastanat
tietää Lenininelämän-työn
m'rkityks«n ei vain Neavos-tol^
itoUe, vaan fcolco maailmalle ja ;
niinpä tätä päivää vietetUin Le­ninin
päivänä. Leninin merkitys
Snometle ei myöskään ole vähäi­nen.
Hänen bädrstäänliän Suomi
sai itsenäisyytensä. Matta mna-toinldn
Suomi ja saomalaiset ovat
oMeet Lenintlle läheisiä! Maan­pakolaisena
ollessaan Lenin jontni
nimittäin viettämään varsin p!t-
.krä aikoja Säomessa..Näillä mat­koillaan
hän tatustai Suomeen ja
sen kansaan'sekä hankkiTitselleen
siei^: monia - ystäviä. Leninin
syntymäpäivän merkeissä julkai­semme
iänään D. Arhipovin kir-
Joitaksen < Leninin rv oleskelusta^
Soomessa.
Nainen kuoli autojen
yhteentöjrmäyksessä
Elmir^. - r - Viime sunnimtaina sai
surmansa 41-vuotias mrs. Doreen
Nein ja viisi loukkaantui kun^ kaksi
autoa törmäsi yhteen liukkaalla tiel­lä
ulkopuolella-tämän kauppalan'. On­nettomuuden
aikana; oh ankara lu­misade.
Yhteentörmäyksen : isku oli ni:n
voimakas, että mrs. Neill palkaustui
autosta ulos.
Vladimir Iljitsh: Lenin, Neuvosto'ii^
jt;on kommunistisen puolueen; ja maa-'
ilman, ensimmäisen. sosialistisen vai--
tion r Soslahstisten Neuvostotasavaltor!
jen Liiton perustaja kavi usMta ker­toja
Suomessa.
Hänen 'ensimmäinen ^ vierailunsa
Suomessa ' tapahtui marraskuussa
19Q5, matkalla joidenkin : vuosien
maanpakolaisuuden : Jälkeen : takaisin
Venäjälle. Pietarissa Leninin oU pak-,
ko elaä. Illegaalisena, sillä- tsaarin
santarmit vainosivat häntä jatkuvas­ti.
Välttääkseen joutumista santar­mien
käsiin Lenin pakeni useaan ot­teeseen
Pietarista Suomeen. Suoma­laiset
antoivat mielellään turvapaikan
tälle venäläiselle vallankumoukselli­selle.
Joka taisteli tsarismia. Venäjän
ja Suomen kansan yhteistä vihollista
vastaan.
Suomassa oli oleskelu huomatta­vasti
turvallisempaa kuin Venäjällä.
Tämän vuoksi bolshevikit usein pii-leskellvät
täällä ja piUvät täällä myös
puoluekonferensseja ja kokouksia.
Joulukuussa 1905 Lenin osallistui
bolshevikkien ensimmäiseen, konfe­renssiin,,
joka pidettiin- Tampereella.
Pian tämän jälkeen hän siirt3ri Kuok-kalaan,
missä ^Vaasa-nimisessä huvi­lassa
; pidettiin; helmi-maaliskuussa
1906 puoluekokous. Hiihtlkuussa 1906
Lenin matkusti Suomen kautta Tuk­holmaan
Tei^Jän sosialidemokraatti-'
sen työväenpuolueen neljänteen .ns.
yhdistävään edustajakokoukseen. KCr
säkuussa Lenin osallistui vTerljoella
järjestettyyn VSDTP :n Pietarin puo-luejärjestön.
aluekonferenssiln ja pari
viikkoa myöhemmin hän piti puolue-työntekijöiden
kokouksen Kuokkalas-sa;
Täällä Lenin: oleskeli kesän lop-
LEMN
puun saakka. Oltuaan lyhyen ajan
muua'la hän palasi tammikuussa 1907
Jälleen Kuokkalaan. ^ Huhtikuim lo­pussa
Lenin matkusti 'Kööpenhami­nan
kautta Lontooseen . puolueen
edustajakokoukseen, mistä .hän Jäl­leen
, palasi Kuokkalaan kesäkuun
alussa. Hänen oli kuitenkin yhä kiih­tyvän
poliisivainon vuoksi Jätettävä
tämä luonnonihana seutu ja siirryt­tävä
Stirsuddeniin.
Palattusian Suomeen hyvin väsy­neenä
viidennestä puoluekokouksesta
Lenin lepäsi jonkin aikaa tällä hiljai­sella
; Ja luonnonkauniilla seudulla.
" I ^ l l ä ' on lepääminen ihastuttavaa,
täällä voi uida, tehdä kävelyretkiä,
nauttia yksinäisyydestä Ja toimetto­muudesta",'
kirjoitti Lenin äidilleen
Stirsuddehista.
Myöhemmin Lenin muisteli usein
tuota alkaa. "Kunpa sinut voisi toi­mittaa
Sthsuddeniln", kirjoitti hän
sisarelleen Marialle. Joka oli juuri sai­rastanut
lavantaudin."
Elokuun .alussa 1907 pidettiin Kot­kassa
VSDTP :n n konferenssi. Johon
myös Lenin saapui ja palasi sieltä
Jälleen Kuokkalaan, missä hän oli
Joulukuuhun asti.
Kuokkalassa oleskelu ei ollut kui­tenkaan
turvaUista Ja hän siirtyikin
pian Helsingin, lähelle, Oulunky]
Sinnekään hän ei voinut jäädä
kaksi aikaa,; sillä tsaarin vako)
olivat saaneet tietää .hänen sai
misensa sinne..
.Joulukuussa 1907 Lenin: mi
Helsingistä Turkuun, Peittääk
jälkensä takaa-ajajilta hän po
junasta jo 10 km. ennen Turkua,
toisten asemalla: Ja jatkoi ma
Jalkasin. - Turussa Iljitsh tapasi n
teri; Ludvig Lindströmin, Joka vei
net lahden yli:Kirjalan saareen,
dli vielä heikko,, se ritisi heidän
kojensa alla-,: mutta he .'selvisivät
tenkin onnellisesti saareen.: Joiti
päiviä myöhemmin Lenin oU jo
^ella saarella' Turun ja Tukholl
lalvareilhi varrella;-Siellä hän ot
laivaa.'.jolla hän tmatkusti Tuk
maan;'. Siten alkoi Leninin töine
vuotta - .kestänyt < , maanpakolai!
kausi. Vuonna 1917 Lenin pi
Sveitsistä Suomen kautta Venäjäl.
Heinäkuun 12-i-17 päivät 1917 ;L<
vietti' Mustamäm aseman lähellä
vassa Kaivolan - kylässä. ; Heti hä
palattuaan Pietariin väliaikainen 1
litus antoi määräyksen hänen pi<
tämlsestään.: Tama pakotti Len
jälleen iUegalisuuteen ja pian j äi
' (Jatkuu 5. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Tavallhen kuolevaisen näkö1(ulmasta
Joillakin Ihmisillä kuuluu olevan
sellainen^käsitys, että kaikki mikä on
präntät^ -paperille ön myöskin -totta
- ettei aer< imika voi oBa*^ muuta kuin
totta ? - ,
No, olioon uskonsa '^kullakin, sillä
kuulutaanhan: siinä ^isossa^ kirjassa"
sanottavan niinkin, että jokainen tu­lee
uskollaan:'; autuaaksi Ja sehän
myöskin on präntätty kaikeij maaU-man
kielillä. *
Allekirjoittanut puolestaan : aikoo
tulla autuaaksi ~- mikäli sitänyt ta­vallinen
i^Jhminen voi autuaaksi tulla
— sellaisella uskolla; että präntätystä
eli painetusta sanasta on vain pieni
osa totta': ja kaikki muu joko oikein
täydellistä emävaletta tai ainakin
valheella-sotkettiia.
T ä m ä kysymys pälkähti päähämme
lueskellessamme Torontossa ilmesty­vää
._suo]Snalaista aviisia; kuten ta-:
, päämme, lueskella kaikenlaisia muita­kin'
aviiseja aina • milloin kohdalle •
sattuu Ja aikaa riittää. !
, . . ^ . .
tuleviin -.Melboumen olympialaisiin
pitäisi laskea. osallistumaan -niin ' am-matU-.
kuift >ämatööriurheili]atkin.
Jutustelijan mielestä^tämä olisi pai­kallaan
siksi;'! koska'venäläiset. tn'heiT
Ujac ovat ammattilaisia.
Jos präntätty pitää paikkansa, niin
mikäsolisi enemmän paikallaan kuin
se. että tehtäisiin olympialaisista täy-deriset
dollarimarkkinat: - Niiden medel­lähän^
^ o l n voitaisiin pitää; suoria
urheilijamarkkinoita;' . kuten ennen
Suomessa hevosmarkkinoita.-
Ja millä. maalla sitten olisi varaa
panna enonmän kolikkoja liikkeelle,
sil-e :kuuluisi .^olympiakisojen kulta ja
kunnia. " ~'
Tuota^ukiessamme juolahti kuiten­kin
:' mieleemme, -että: r kansainvälisen
Olympiakomitean -puheen johtaja; yh-dysvaltalaixten'
mr:^ Avery 'Brundage,
puhui ja'' kitjloitti toista, kun hän vii­me
vuonna vieralU^v^^ ja tar-kastefi
^kä^istä urheiluelämää.
M r . Bruhdage sanoi Venäjältä pa-i
hajuakaah: Menipä hän niin pitkälle,
että' suositteli -amerikkalaisillekin ve-^
näläisten esimerkin seuraamista. :
Niin että kummankahan sanaan—
kun molemmat on paperille painettu
— olisi parempi liskoa?- Edellinen ei
ole tietääksemme kenellekään väit­teistään
vastuussa,:kun taas!jälkim­mäinen
vastaa puheistaan ja kirjoi­tuksistaan
koko maailman: urheilu­liikkeen
edessä.
Kansainvälisen -: Olympiakomitean
amerikkalainen puheenjohtaja tuntuu
muutenkin olevan täydellisesti eri
mieltä , ammattiurheilukysymyksessä
Torontossa*; ilmestyvän suomalaiseii
lehden toimittajan kanssa. • .
Hän'nimittäin sanoo, ettei "ammat-tiuf
heilu ole; ollenkaan in-heilua. vaan
selvää liiketoimintaa" :-ja' että' sinä
.Emme'nyt välitä siitä kuinka tuore,
tai vanha: tuo lehti oli. koska enune
siihen: puoleen.; kiinnittänyt ^nätään
huomiota. BliinniUmme huomiomme
vain jutusteluuilt, jossa esileltiin^ että
i lattuaan-tjotenkin: siihen tapaan; että
vaikka siellä onkin varattu nuorisolle
suuret mahdotlisuudetfyysillisen kun-{
tonsa' kohottamiseen; ja ylläpitämis
seen. niin ammatliUrheilttsta' ei 'ole
hetkenä kun' ammattilaisten sallitaan
osallistua V olympiakisoihin 'ei koko
0'^ympialäiSJna ole mitään merkitystä
eikä niitä tarvita.
Kukapa: hullu silloin enää heittäisi-kään
dollarinsa:::OlympIakeräykseen.
kun ^olympiakisoissa kävisivät hen-:
keen ja vereen; kamppailua eri mai­den
rahamiesryhmien.ostamat kilpa­hevoset
>^ anteeksi, tarkoitimme mie­hiä
ja'naisia.~
Amerikkalaisten väreissä ja valjais-di
saattaisi silloin esiintyä suomalai­sia,
venäläisiä ja mitä muita hyvänsä
ja taiiS' päifavastoinkin. mikäli kunkin
' Ja'käyryyttäkin siUoin pasiaisj 1
da, sillä sehän kuuluu ammattiurl
lun — tuota, tarkoitamme sanoa,
kemaailman periaatteisiin "nykyi
vinä.
,Luimme äskettäin Toronto .SI
lehdestä erään entisen painijan
painikilpailujen järjeistäjän laus
non ammattipainista: Tämä re!
painin ystävä pahoitteli suuresti s
miten painia ori häväisty. - ^^
Puhumattakaan nyt siitä, että l
nijat'< tekevät' työtään' rahasta T - ^ vlävät.ja voittavat määräysten i
kaan/^ovat kilpailutuomarit ostetti
puolueellisia ja ^ usein myöskin tl
täväänsä kykenemättömiä;
•Joten mitä arvelisitte, josolymp
kisoistakin teht^siin, tällaiset- ma
kinat!
maan urheilijatallien omistalat kau-p>
oissaoimistuvat.Voiton>aina: perisi
se.. jöUaoIisS enemmän dollareita tai
muuta: arvokasta valuuttaa ptdittäa.
'Silloinhanei oikeasta:markkinati
neimasta puuttuisikaan kuin -Help]
HeikkL , Ja voitaisiinhan sekin: sii
haalla^ : .vaikkapa - k a ikenmaailn
haisu- ja munasalppuoita; myynui
Toivottavasti:;nyt -vieläv sentä
MtPboTonen.' olympial^set pidetä
vanhojen kunniakkaiden olympiape
aatteiden:inukaisesti,. vaikka se ei;
keiir.:stturesti; :Torontan^STHmialai£
aviisin: maikkinaintoista" sielua - ii
dytäkään.
Voidaanhan sitten sen jälkeen ry
tyäkegkpstelemaan vaikkapaoiltöd
TrtarHriTxtniympjalaisten Järjestän
sestä' Ja lähettää mahaitun lebd
toimittaja sinne saippuakauppiaali
* Kadunmies