Vapaus, October 9, 1954

              •
i i ii
SM'
lmiBi
mm
mm
« i i i
Sjvu 2 Lauantaina, lokakuun 9 p. — Sattirday, October 9,1954
l i i i i i i i i l i
fUBEBnri — xodepeodent L«bor
•jfltfHui • ff" Flfunltfr" x?ffT?^*ftyT^ •• • • ffif-''
titUibed Nbr. e / m 7 , Antborteed
M jeooad clan tnail by tbe Port
Omee XTepaitmeot, Ottav». - Pub-
IbOed tlulce weeU7: Tuesdajrs
Slnuidftjfv and Satordaj^ tgr Vapaus
PuUiflhing Company Ltd, at 100-102
Telepbpno: Biu. Qflfce OS.
Kditofial Office OS, «'426$, Manager
CfioksL EditorW,Ekluad.BAUiag
addre»: Box 69, Sudbtny. Ontario^
Adrertising ra te» apoo appUcation.
•milflatiasi/ree of cbante» '
mAUSHDINAT:
Caaadam: ltk.t£» d.kk. 9.75
3 kk. 825
YbdisranolaM; 1 Tk; «JOO 6 kk. 420 aarnet» l vk. AfiO 6 kk. 4.79
Aleksis Kiven syntymästä l20 vuotta
Ensi sunnuntaina, lokakuun 10. päiväni tulee kuluneeksi 120
^£ ,w
tuna päivänä v . 18^4 syntyi köyhässä'kyläräätäKn mökissä, N u r m i ­järven
pitäjän Palojoen kylässä, hintelä, mutta lahjakas poika, jonka
mensäy .Aleksis K i v i , on tunnettu pienimmästä mökistä alkaen aina
mahtimiesten palatseihin asti^ silla tästä E r i k Juhana Stenvallin po­j
a s t a / J o k a Eino Iveinon runon mukaan eli vain "syksystä jouluun",
: t u l i suomalaisen näytelmäkirjallisuuden> sekä runouden että suorasa­naisen
kirjallisuuden suuri j a kuolematon uranuurtaja. Tämä pitää
vipaikkansa) vaikka silloiset mahtjmi
fiz^iaa.; häneri;jkirjallisia:kykyjääni;Vaan ajoivat Mnet^^^^
hyyden kanssa kamppaillen ennenaikaiseen hautaan.'
K a i k i s t a vaikeuksista ja.vastuksista huolimatta tämä harvinai-sen
lahjakas, tuottoisa j a omaperäinen kirjailija tuotti lyhyen kymme­nen
vuoden aikana sellaiset kuolemattomat teoksensa kuin " K u l l e r v o " ,
"'Nummisuutarit" j a "Seitsemän v e l j ^ t ä " sekä suuren määrän muita
näytelmiä j a runoja. Tämä siitäkin huolimatta v a i k k a hän kuoli siinä
Jässä, jolloin kirjailijaa norm^alisesti saavuttavat kypsyneisyytensä.
' ^ ^Palautettakoon tässä yhteydessä mieliimme se tosiasia, että K i vi
•kuoli aikakautensa'"isoisten'' tylyyden j a ymmärtämättömyyden joh­dosta
—^ j a näiden viisaita viisaimpina itseää;i pitäneiden "isoisten"
i t y l y ^ s j a ymmärtämättömyys johtui heidän omista ennakkoluuloistaan
uuden ajan virtauksia j a kehitystä kohtaan, jonka sanansaattaja K i vi
Suomeissa olf. Yleisesti tiedetään, että Suomen kielen ja kirjallisuuden
p r o f e i s p r i ,— virallisten piirien silloinen'yksinoikeutettu puhemies,
:• August 'Ahlqvist käy tti - koko arvovaltansa ' K i v e n kirjallisen työn tuo­mitsemiseksi.
Esimerkiksi K i v e n " K u l l e r v o s t a " hän sanoi:
i - "Runoudessa niinkuin muissakin taiteissa, mutta olletikin
Itiaytelmärunoudessa^ joka on kaiken runollisen taiteen latva^ ja
'kukka, tarvitaan väkevä äly ja lavea kokemus, syvä ihmtstunte-
ItnUs ja suuri taitc\kielen runollisten muotojen käyttämisessä. H:ra
'•'Kivellä ei ole yhtään näistä ominaisuuksilta isommassa määrässär:
yqan useampaa niistä puuttuu häneltä kokonaan, jonka, tähden
tai ole kumma, ettei hänen teoksensa ole paremmin onnistunut..
mäsiä veljeksestä", professori Ahlqvist sanoi, ettei siitä löydy ''juonen
tyn^ä$|cään"'€ikä "vilahdustakaan luonteenkuvasta" sillä veljekset
mul^ajpuhuvat j a toimivat k a i k k i samalla tavalla. K i ^ ^^
vikuvaakset loukkaavat muka. p i t k in matkaa kauneusaistia j a uskonnol-.-
iisia4«nteita selitti Ahlqvist j a langetti sitten tuomionsa:
4«» ''*Te'qs'(Seitsemän Veljestä — Vapaus) on kuitenkin nau-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Kaeper Lämttfe, Scarboro, Ont.,
täyttää 80 vuotta lolcakun 11 pnä.
Yhdymme sukulaisten /a tuttavien
onnentoivotutojln.
Ralcenhustyöläisten konferenssi
Berliinissä ensi maaliskuussa
Mitä liiuul sanovat
-VIEL ELÄÄ ISÄIN HENKr
F,rämme nykyään "turtuneessa,
pensaäasä j a ahtaiden ajatusten k y l - '
lästämä««i UmapUrissä" sanoo Uusi
Suomi tarkofttaen sitä, että inaapal-ioUa
el ole käynnissä yhtään suurta
sotaa, että idän Ja lännen väliUe
Jtelnotekolsestl pystytettyyn muuriin
on revennyt aukko;)a. ettänatslarmei-jan
henkiin herättäminen on tuskan
takana, että Amerikan 'arvovalta on
romahtanut Ja ennenkaikkea j k o t i ­maan
viralliset Ja epäviralliset piirit
Ovat 'viime aikoina ahkerasti vierail­leet
Neuvoaioliitossa Ja palattuaan
kertoneet sieltä pelkkää hyvää.
Jotakin on tehtävä tällaisen tunk-
Jtal;i3n Ilman tuulettamiseksi; On tä­räytettävä
torveen, jotta "vlel elää
Isäin h e n k i . " . - . — Jourkunan Jussi,
Työkansan Sanomat, Helsinki,
/(XVffWM»f !ja Aäpcä^//*ÄM j:«owfl/flwc«fl kirjallisuuddSsajlfar-
^ ^ ä » kuvaukset kun ovat olevinaan »tiitonnon mukaan tehdyt,
^^mä rahvas ei dlc missään semmoista, kuin tämän kirjan sanka-l0p
ovat; sc hiljainen ja vakava kansa, joka on viljelykselle raivon-ättS/
Suomen erämaita ja yhä edelleen raivaa, on aivan toista
^tua kuin Impivaaran uutisasukkaat . .
siis ole ihme, vaikkei K i v i saanut kirjallisista suurteoksistaan
cdes^Än vertaa tuloja, että olisi voinut pitää henkensä j a ruunninsa
yhdessä—r- vaan 'kuoli köyhyydessä ja kurjuudessa jo 38-vuotiaana.
Mutla^jsitä ihmeellisempää on se, että Ahlqvistin poliittiset jälkeläiset,
kaikk^ji cdistystä"ja kehitystä pelkäävät *'silmäntekevät" ovat yrittä-neet^
selittää, että K i v i j a hänen kirjallisuutensa kuuluu muka heille ja
vain*heille. Tosiasia luonnollisesti on, että suurena suomalaisena patr
rioottisena kirjailijana kuuluu K i v i ja hänen teoksensa Suomen k a n - ;
sällejä nimenomaan juuri Suomen työtätekevälle kansalle. J u u r i tässä
mielessä me Canadan suomalaisetkin vietämme Kivciv syntymäpäivää,
lokakuun 10. päivänä.
Bulgarian elokuva­teollisuus
pn
kehittynyt nopeasti
- Sofia. >^ Kansanvallan aikana on
Bulgariassa luotu kotimainen eloku­vateollisuus.
Nykyään tuotetaan
maassa taiteellisia', tieteellisiä, k r o n i -
kaalisia ja piitT03fUmeJä.
; Viimeksi • kulunen. neljän vuoden
;.aikana Bulgarian elokuvateoili3UU.i on
päästänyt; valkokankaalle useita t a i ­teellisia
kokoillan tiimoja ja yli 150
lyhytfilmläi -jotka ovat saaneet osafc-seen
suuren suosion Bulgariassa sekä
ulkomailla.
p;'okuvat "Kalini n kotka". "Hälyy-tys",
"Ikeesfii" j a "Meidän maamme"
ovat saaneet; Dimitrov-palklnnon.
^ o n e t näistä filmeistä ovac saaneet
kuni^iakirjat j a palkinnot kansainvä-llstesä
fllmikilpailulssa Karlovy V a -
ryssa Ja Marianan Laznjassa.
' Bulgarian elokuvateoUlsulis tuottaa
myöskin värifilmejä. Suurella • me:-
nestykseUä esitetään värifilmejä
^ "Maamme hedelmiä","Kotimaisemia'!
"Bulgarialainen ruusu" ym.
\: Elokuvaverkosto' on maa&aa laajen­tunut
huomattavasti. Kun • vuorma
194f ta-a/aUan kaupungeissa ja maa--
seudulla oli amoastaan 213 elokuvar
teatteria, niin nyt niitä on 1.058.
Vuonna 1953 elokuvateattereissa kä>vi!
43.209.000 ihmistä.
Kiitospäivän vietosta
IfelsinfcL — Bakenniu-, rafcen-'
ousaioe- |a ^paa(eofllstnu(yölais«
(en fcansainvälfnen kon/eretual,
pidetään Berliinissä, Saksan De^
mckraattisen Tasavallan patla» '
OMsntln Istontosafissa. maalifckocn
17-23 pavfnä \. 1955. > •
Tämän konferenssin' johdosta,
missä maan cbella valitaan liiton Y
Johto Ja saoritetaan myös liiton
sääntöjen . (arkoitos on JuUcalSr 1
tu kaikkien maiden rakennus-, .
rakennusaine- ja ; pnoteollisaas-.
työläiselle osoitettu vetoomus mts-; -v
< sä sanotaan^
Työalcjemnie II . kansainvälnea
kcnfererissi pidetään ' Berliinlf«?ä:-v;
193^ maaliskuun- 17 — 23 pä;vinä.
Tällöin käsitellään viime vuosina käy-miemme^
taistelujen rikkaita koker
muksia Ja niiden pohjalla vilt9it«taan'
tietä eteenpäin kohti uusia saavu­tuksia.
IMianissa kapitalistisissa maissa työ-:
nantajat ovat» halhtusten tukemina
pyrkineet palkkojen Ja .ostovoiman
alentamiseen, työttömyyden: ylläpitä-r
mlseen j a laajentamiseen sekä työläis-:;
ten sosiaalisten etujen kaventamiseen,:
Lukuisissa tapauksissa - työläiset, ovat
kuitenkin yhteisvoimin lyöneet takai-;
sin tällaiset pyrkimykset: r Palkkoja'
on korotettu, ammatilliset' järjestöt:
ovat säilyttäneet toimlntabikeutensa-
Ja lujittuneet. Miljoonat työläiset,
mm. koko- ja puolisilrtomaiden sorre­tut
työläiset ovat taistelullaan: saa­vuttaneet
uuiSia oikeuksia. < *
I Nämä saavutukset ovat olleet
mahdollisia siksi, että yhä laa- -
jemmat työläisjoukot ovat nlIppu-;4
matta poliittisista mielipiteistä,
maailmankatsomuksesta, juskon-;...
nosta ja asenteesta erilaisiin am-t>
: maiillisiin järjestöihinesilntyneetv
yhtenälsestt Kun (ämä yhtenäl-i;
syys laajenee ja lujittuu, voidaan;
.päästä vielä parempiin tuloksiin^:
Vaatimuksemme paremmista työ-:.;
ja palkkaehdoista o^vat' sellaisia
~ että työnantajat. j » hallitukset
voivat ne hyväksyä.
Kokemukset, ovat osoittaneet meil-r
le, miten kaikkialla työläisten vkes-r:
kinaisesta hajaannuksesta hyötyvät
yksinomaan työnantajat,; Siksi mei*
dän on ponnisteltava entista laajem-maii
yhteistoiminnan j a yhtenäisyy­den
puolesta. Toimimalla yhdessä'
myös; muiden kansalaispiirien kanssa,}
'joiden edut yhdistyvät meidän etui-.;
hbiune, me voaiime saavuttaa merkit.;;
täviä tulcXsia.
.Asuntopula, työttömyya,alipalkkal-suus
ja sosiaalinen turvattomuus voi­daan
poistaa: Rauhanomaista raken­nustuotantoa
varten voidaan myöntää
enemmän varoja. Rakenntisalneteol^ j
lisuuden työläiset voivat taottaa e-nemmän
raaka-aineitapa turvata a^^
suntoja;iK>uIuja, sairaaloita; 1^
rilaitoksia, fflltoj^ jne: rakentavat työ*
laiset, insinöörit ja teknikot raaka-ai­neilla.
Puuteollisuuden työläiset
voivat myös tuottaa enemmän rau-iianomaiseen
käyttöön tarkoitettuja
valmisteita.
Kaikki tällaiset alojemme työläisiä
jatkuvasti; askarruttavat kysymykset
tulevat esille rakennas-^v rafcennnaal-ne.
ja poateoUlsattstyölälsten n kon-.
StttnGsyzut jonka tydjärjestys on
suunniteltu seturaavaksir
1. Bakennos-, - rafcennosalne-ja
panteolUsnastyölälsten asema
ja yhtenäisyys ;taistelussatalou-'
delUsten ]a'80slaalisten vaatimus- •
ten puolesta.. ^
2. Rakennns-, rakennusaine- ja
pauteölllsnnstyöläislen ; anuna-:
tililsten järjestöjen tehtävät yh-näisen
talstefan kelilttämliseksi a-sunto
ia, mnnn rauhanomaisen
poolesto. ' '
^ ' 3. Bakennas-, rakennosaine- bt,
^pnafMUisaostyöläfaten: aom
Dstcn Järjestöjen brsanisatiotyön
kefaittäminen.
4. 'Baftennns-,'rakenno«ilne- Ja
- Paateonteonstyölälstnt; .
.välisen liiton HallinboUlsenKo-;
mitean vaali.
; ,
Konferenssi on avoin kalkille alo­jemme
työläisille riippuumattäpollitir
tisieta mieUpiteistä, TCdustia; "kaiiMiK
lisuudesta, iiskonnoata j a siitä; m i l -
lais ammatillisiin järjestöiliin he kuu­luvat.
•Käsitelkää konferenssia ja siihen
liittyviä kysymyksiä työpaikoilla ;ja
ammatUljsissa järjW.öissär Valitkaa
siihen edustajia ^-demokraattisesti ja
.valtuuttakaa edustajanne tuomaan
konferen-sissa esille mielipiteenne ja
ehdotuksenne. iByhtykää kaikkiin toir
menpiteisiin eduit!»jainne osanoton
turvaai?;iseksil
Kaikkien maiden. rakennus-.
Aleksis Kivi
Aikooko Yhdysvallat
kaapata koko meritien?
Toronto. — "Nyt On merkkejä siitä, i gram sanoo:
^^^^^^^ kiitos-pärvää.
/ H ' T o t t a on, että työttöminä olevilla tuhansilla työläisillä ja niillä
farmareilla> jotka eivät saa vehnäänsä j a muita: tuotteitaan kaupaksi,
c i tänä kiitospäivänä tunnu olevcn paljoa kiittäujisen aihetta^ M u t t a
sittenkin on totta, että vaikka elämä on kovaa; taistelua, ja vaikka
yhteiskunnallisella taivaanrannalla näkyy paljon myrskvn merkkejä,
•meillä on äärettömän paljon myönteisiäkin saavutuksia; Palauttakaam-ifminkä"otsikkona oli "Canadan meri-me
mieliimme eräitä tosiasioita, joiden suhteen voimme ilmaista k i i - '
tollisen mielemme.
;;Va.«toinsodanlietsojain tahtoa l i u l o - K i i n a n pitkä sota saatiin l o ­pultakin
lopetetuksi j a nyt on ensimmäinen kiitospäivä kahteenkym­meneen
vuoteen,'milloin eivät l y k i t laula kuolemanlaulua. Eikä tässä
k a i k k i : On osoitettu, että jos Indo-Kiinan sota, yksi kaikkein yäi-keimmin
lopetettavissa ollut sota voitiin lopettaa neuvotieiupöyldän
ääressä, niin- silloin voidaan sopia myös niisiä kansainvälisistä pnj^el-mistä,
jotka vielä sodanvaaraa aiheuttavat..
M e voimme olla kiitollisia myös siitä, että rauhanpuolustajain
kansainvälisestä liikkeestä on kehittynyt sellainen mahtava voirna,
jonkajlausuntoja ja toivomuksia on j a kuunneltava korkeimmissakin
paikoissa.
j Kotoisten olosuhteiden kannalta katsoen o n myönteisenä tekijänä,
todettava vielä sekin tosiasia; että nykyinen ' ; i I a d e - i n - U S A " työttö­myys
j a pulakausi on vältettävissä: että jos niin halutaan; kuten t t i -
lee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan, Canada voi saada seka
teolU<[uus- että' maatalpustuotteilleen riittävästi markkinoita Kiinasta,
Intiasta;, Neuvostoliitosta. Britannian Gommonwealthin maista: j a että:
kotimaisia markkinoita ;voidaan paljon laajentaa. - K a i k k i Uämä on
inahdollista, jos liittohallitus sanoutuu irti W a l l Streetin rahamiest^^^
kylmän sodan ohjelmasta, mikä on niin suurta vahinkoa jo maallemme
aiheuttanut j a omaksuu tykkänään uuden ohjelman Canadan kanisan
j a v a l t i on etuja palvelemaan. v: f
(fe'-' Kiitospäivän vieton yhteydessä kiintyy huomiomme myös siihen,
Vtettä;CSJ:n j a muiden edistysmielisten järjestöjemme ohjelman perus-fj-'
J:';K',;'-teellä, on havaittavissa, että täkäläisten maanmiestemme keskuudessa
_0l^/'',on kapenemassa se railo, joka on jakanut-meidät "vuohien jä lampai-l'^-^
tien^'. lailla eri karsinoihin, joiden välillä on ollut miltei ylipääsemätön
t^jjf)\ ' " K i i n a n m u u r i " . T o t t a on, että yhtenäisyys j a yhteistoiminta kehittyy
y'\'Mi&' ^iäläl^slen maanrniestemme keskuudessa hitaasti.^Mahdollisesti jotkut
m
ettei /Yhdysvallat halua -ottaa huo­mioon
Canadan toivomuksia" rinnak­kaisten
laitteiden rakentamisen suh­teen
St. Lawrencella sanoi Toronto
Evenlng Telegram viime viikolla t o i -
mituskirjcituksessaan.
Telegramin Washingtonin kirjen-vaihtaja
James F. Minifie tiedoittaa;
että Yhdysvaltain St, Lawrencen vesi-tehallinto
-yrittää lisätä kongressin
määrärahoja siinä mielessä, että voi­t
a i s i ^ rakentaa alkuperäisten suun­nitelmien
lisäksi enemmän poct te ja
ja kanavia^
Tarkoituksena on sivuuttaa Cana­dan
suunnitelmat Iroquoisin laittei­den
suhteen, sanoo Telegram.
Telegramin toimltuskirjoiluksessa,
tie pian?" tehdään ehdotus, että C a ­nada
harkitsisi uudelleen ohjelmansa
silta, että Yhdysvalloille annetaan oi­keus
rakentaa tämän meritien avain-
.kolidat.
Samana päivänä (syyskuun 27 pnä)
Toronto Globe and Mail 'sanoi, että
"eikö se c le kansallinen häpeä kun
LaWTencen vesitien Canadan tärkeä
osa rakennetaan ^Yhdysvaltain puo-lelle?'
v Mainittu lehti kehoittl kon­servatiivipuolueen
vaaliehdokkaita
puhum'aan; tästä asiasta ' rohkeasti ja
selvästi".»
Telegram huomioi Canadan halh-tuksen
lausunnon, että Canada aikoo
rakennuttaa kansain'v'alisten koskien
Ircquoisin osalle kanavat Ja P9rtit,
samalla Jausuen toivomuksen, ' että
Yhdysvallat päättäisi, jotta se ei r y h ­dy
samanaikaisesti työhön sillä osal­l
a ."
Canada cn my&« pidättänyt itselleen
oikeuden rakentaa. kanavat ja portit
Bamhart saaressa. Tähän mennessä
Yhdysvallat on vain ' huomioinut"
Canadan lausunnon tarkoituksen, e i ­kä
ole mitään varsinaista sopimusta
niistä ehdotuksista, mita Canada esit­ti
nootissaan elokuun 17 pnä. Tele-
'^Asiaa ei -tuskin voida jättää ny­kyiselleen,
sillä Canada meni paljon
pitemmälle, mihin monet canadalai-set
halusivat mennä, jTittäessään tyyr
dyttaa Yhdysvaltain kongressin vii­mehetken
päätöksen liittyä St. L a v -
rencen vesitien rakentamiseen."
Telegramin toimituskirjoituksessa
sanotaan,; että -Yhdysvallat vcinee
"rakentaa Canadan suunnitelmat pois
'Iroquoisin laitteiden suhteen." (Tä­mä
jättäisi Canadalle joko hyödyttö­mäksi
osoittautuvan kanavan tai sen
vaihtoehtona perääntymisen Iroquoi­sin
laitteiden rakentamisen suhteen.)
Telegramin kertpman mukaan " Y h ­dysvaltain
St. Lawrencen kehittämis-kcrporationi
etsii tarmokkaasti kei­noja
voidakseen ylittää kongressin
myöntämän 105 miljoonaa dollaria
käsittävän määrärahan, jotta-se voisi
rakennuttaa kanavia ja portteja, joi­ta
el alkuperäiseen suunnitelmaan
kuulu. Taman tarkoituksena on, sa­noo
lehti, "amerikkalaisten sehtyksen
mukaan; Canadan taisteluhaasteen
torjuminen heidän omien suunnitel-miensa<>
suhteen.
Edelleen Telegramin toimituskirjoi­tuksessa
selitetään, että canadalaiset
viranomaiset ovat pitäneet kiinni elo­kuun
seen
vomukset". Canadan meritiehallin-non
presidentti Liznel Chevrier sanoi
syyskuun 22 pna Canadan toivovan
Yhdysvaltain osallistumista tähän r a ­kennustyöhön.
-Bamhartin saaren
tilanteen johdosta hän sanoi vain. et­tä
'Canada toivoo jonakin päivänä
pian'' voivansa rakentaa siellä; • !
, V Telegramin lopputuloksena cn se,
että "nyt tarvittaisiin Joitakin todis­teita
Yhdysvaltain yhteistoiminnas­ta".
Jos sellaista yhteistoimintaa el
saada, selittää Telegram, - Canadan
"tulisi palata alkuperäiseen suunni­telmaansa
jonka perusteella koko st:
Lawrencen vesitie rakennettaisiin Ca­nadan
alueelle ja Canadan varoilla."
Kirj. EINO LEINO
Lokak. ilO pnä 1834 syntyi ^umxijärven Palojoella Suo­men^
suurin kirjaiUjaÄleksis^K^
päivän kunnipiltamiseksijulkaisenune tässä Eino^^^L^
kirjöiUamänrmuistorunon.? 1^^
leen murtamana veljensä möld 31
pnä 1872. • . '
Syntyi lapsi syksyllä —-
Tuulet niin vinhasti vinkui ^v- •
Tuult- oli fcokd elämä,
Nähnyt ei kesää, ei kevättä,
EU vain syksystä jouluun.
Syksyn lapsilla kiire on —
Päre pihdissä sammuu
Aatos lentävi, aivot takoo,:
Veri paksuna päähän sakoo,
Ovella Sylvester uottaa.
Vuota vieläi oi vanha vuosi!" —r
' Tuulet niin vinhasti vinkuu —
i"Jouda ettvief sua seuraamaan!"-
Vanhus ovella nyökkää vaan:
"Saat elää syksystä jouluun!"
'"Vuvy', viivy, oi vanha vuosi!" —
PaKc pihdissä sammuu —
"Niin täysi, niin täysi on sydämcin,
:Sen tahtoisin antaa ma kansallcini
En vielä jouda ma kuoloon!"^ -
Hetket rientäviftkello lyö —
Tuulet niin vinhasti vinkuu: r—
"Onko, Linko jo keskiyö/"
"Päätä; lapsi, nyt^ päivätyö,.
Jo aamun tähtöset tuikkii."
VVielä hetki, oi vanha vuosi!" -
Päre pihdissä sammuu — •':
Kannel-heikosti helähtää.
Kääntyvi ovella bar maa pää—
Loppui laulajan Vuosi.
"Minne viet mna vaitha vuosi/"
Tuulet niin lauhasti tuoksuu —
• "Minä niin pelkään ja vapiscn."^
"Rauhoitu, rakas lapsonen,
Ovella taivaan jo ollaan." '
Astuvi sisähän vanha vuos —:
Taivaan kynttilät loistaa —
Sa.aUavi laulajan Luojan luo:
"Tässä pojan ma pienen tuon^
'Jok' eli vain syksystä jouluun."
Virkkasi Herra Jumala —
.Tuulet niin lauhasti tuoksuu -—:
"E:kö kesää sä nähnytkään?"
"Näin vain syksyn ja talven
sään".
Laulaja vavisten vastaai
Kyyncltyy silmä Jumalan —
Taivaan kynttilät loistaa —
"Suven, saapa sa siis olet ikuisen!
Mutta virka poikanen poloinen,
Ken olet ja mistä sa tulet?"
"Laulaja olen ma-laadultain" —
Timlct niin lauhasti tuoksuu —
T^len tähtösestä ma pienestä,
Min nimi on Maa." —
"Mihin kuolit sä?" <
: "Kurjuuteen kuolin ja nälkään."
Vihastuu Herra Jumala —.
Taivaan kynttilät sammuu— ,
"Sano kausas, Itiin kostan ma ,
kuolclsi sun."
"Ei,eij hyvä, suuri sn kansani mun,
Et sille saa sinä kostaa,"
V "Mut hiukan hillitse viimojas,
Ne liian vinhasti vinkuu w\
Mun maani armohan aukeoilla.
' Suo päivän paistaa sä Suomen,-
soilla!"
s Näin laulaja tuskassa huutaa.
Hymyilee hyvä Jumala —
Taivaan kynttilät loistaa ;—.
•'Voi oikein olia. .£hk koetin ma
Sun kansaas liiaksi tuulilla.
Taas kukat kummuille nouskoon!"
LPP:n maa^tojobtaja Gnl Caron
on^ nimitetty ^B-^luokan'valtiinsmies-ehdokkaaksf
Montrealin konnalisvaa-lej
» varten. Jotka pidetään ii. 25 pnä.
Hän on ehdoklcaana viidennessä vaa­lipiirissä.
j<mka edostajhia ovat val-
(uDstossa aikaisemmin olleet. AUchael
Buhay ja^Hariy Binder.
rakennusaine- ja pnteoUisuuden /:
työläiset! "
;; Rirmastettuina työnantajakapitalis-teiliin
ja heidän tukijoihinsa me e-duslamme
suurta voimaa! Työntä­käämme
syr;ään kaikki se, mika voi
hai^oittaa yhteistä rlntsjniaamme!
' • Yhdiritäkäämme. voimamme taiste­lunsa
paremman; tulevaisu'uden soiaa-lisen
edistyksen ja rauhanomaisen
rakennustoiminnan puolesta! -
Eläköön yhtenäisyys!
Rakennus-; ; Rakennusaine- ja
Puuteolllsuustyöläisten Kansain- <:
välisen Liiton UaUinnoIIlnen Ko-.
mitea.
Jozef Köböl V Aarne Saarinen..
Puheenjohtaja ' Pääsihteeri
•Kalkkiin konferenssia koskeviin tie­dusteluihin
vasta:
UITBB. Helsinki,
Suomi, Box 281 '
' BAUWLA HITAUS
— Sinä soitat aivan kuin Menuhin,' ^'«M
vaikkakaan' et yhtä puhtaasti.
— ^Ja sälä "puhut kuta Saloani '
vaikkakaan ct yhta vilsaastL
OIKJSA VABOITCS
Äiti: — Jaaa, poika, nyt sunkin pU ,'
tää sitten mennä shuie sotavakeeo.
Mutta koita ^ nyt olla siellä kuimolla,
ettei vaan aan takiasi syttyisi S»taa;,
;,/,:_;;.;v-j,/;..,i»^i^,» ' O"*''''"}?'
ILTAVUOROLLA
— Neiti, eikö tämä valssi saa teitä,
kaipaamaan J o t a i n . . . jotain ..
— Kyllä mutta liän on talla viikolla,
iltavuorossa. ' ,. .
Suuria vaistalause-mielenospituksia.
ollut Köiiiissä'
Köln, Kohlissa järjestettiin lau'.'*
antaina - mielenosoituksia asevelvolll-"-
suuden käytäntöön ottamisen johdos- ^
ta tuleva» iLän^i-Saksan 1 armeijäa'-^'^^
varten. ' ' .
Mielenos<)ittajat ajoivat autoissa'"--
ympäri kaupunkiäi Autojen sivuille oli- -
kiinnitetty julisteita Joissa oli antt"
militaristisia lauseita: ;iEsimerkkeinä
näistä mainittakoon: "Haluamme
mielummln elää kuin tulla sanka.:'-'
reiksiv,''kasarmiharjoltukset eivät olr
hyvää koulutusta" j a ; ' päivän kasku:^;^'
rauha tykkien avulla".'
Mielenosoittajain autcja saattoivat'';'-
moottoripyöräilijät, joilla oli päässään -
paperikypärät.
Mielenosoittajat kuuluivat yhteen--'.
liittymään, joka toimii muissakin
Länsi-Saksan kaupungeissa.
Maanjäristys Alaskassa
Anghorage. - r - Lokakuun 3 pna tun--
nettiin, vounakas maanjanstys Alas- •
kassa. Minkäänlaisia suurempia va-'
hinkoja ei tapahtunut. Jäiistys kesti
noin yhden minuutin.
Kiinan uusi satama
Peking; — Siellä, missä Bohain lahr
ti pi-stää pitkälle mantereeseen,: siellä,
missä vielä hiljattain myllersivät me-:
renaallot; cn nyt hiljainen vesi -r^ K i i ­nan
uusi Smganin merisatama. ':
Singanin satama on Kiinan kan­santasavallan
valtava rakennus. Sen
syntyminen vastaa Kiinan kansanta­savallan
laajan taloudellisen raken­nustyön:
seka SiSär; Ja ulkomaankau-:
pan kehityksen tarpeita.
- Ennen Singänm sataman rakenta­mista
Pohjois-Klinan tärkein satama
oli Tiantsinissa; Jonne kauppalaivat
saapuivat Boham lahteen laskevaa
Haihe-j:kea pitkin. Mutta ne olivat
pieniä, korkeintaan 3,000 • tonnin l a i ­voja.
Suuret valtamerilaivat laskivat
ankkurinsa aavalle merelle ja purki­vat
lastinsa lotjiin, jotka sitten hinat­tiin
jokea pitkin Tiantsiniin.Tällai-;
nen kuljetustapa kavi hyv;n kalliik­si
ja vieläpä iisem, sattui niinkin,
etteivät laivat-saaneet yleensä pur­kaa
lastiaan. K u n iBoha"m lahdella
nousi myrsky, niin lotjat eivät pääs­seet
selkämerellä seisovien laivojen
luokse.
Sataman rakentaminen aloitettiin
lahden syventämisestä. Vuoden ku­luessa
ncstettiln Jihdesta maata 16
miljoonaa kvutiometriä, jolla tukittiin
merta 4 neliökilometria. Talle keino­tekoiselle
pohjalle on nyt rakenntetu
laivaveistämöita, varastohuoneita; ja
virastorakennuksia.
Nykyään saattaa sataman laivalai­tureissa
nähdä eri nfaiden valtameri-,
laivoja,. Jotka tuovat Singanin sata­maan
tavaroita Kiinan kausantasac:
valtaa varten^ Teräsvaijereissa laske­taan
als leikkikaluilta näyttäviä au­toja;
rautatien avovaunuihin lasta­taan
laivoista teräsputkia, rautahark­koja
ja suuria paaleja.
. Kuuluu venäjän, englannin, rans­kan
ja-kiinan kielellä annettuja mää­räyksiä.
"
. L a i v a t tuovat Kiinaan lastia, jota
se tarvitsee- taloudelluta rakennustyö­tä
vaVteii ja Kiinasta taas lähtee mo­niin
maihin kivihiiltä, suolaa, puuvil­laa,
harjaksia,, vuotia, teetä, silkkiä
ja öljykasveja.
Joka kuukausi Singanin satamaan
tulee 15 ulkolaista kauppalaivaa. Ku­luvan
vuoden alkupuolella Singanin
sataman työvolyymi; kasvoi miltei 60;;
prosentilla. Sataman tavarapihoilla
saattaa nähdä Englannista, Ranskas­ta,
Tshekkoslovkiasta, Puolasta, Ita-
Uasta ja Neuvostoliitosta tuotua teplr
lisuuskalust:a.
Chiangin merirosvous
Y K : n käsiteltäväksi
^ .United Natiöns. — Neuvostoliitto on
vaatinut Y K : t a Ottamaan käsiteltä­väksi
.Chiang : Kai-shekin laivaston
harjoittaman: merirosvoukajn. Neu­vostoliiton
edustaja Vishuisky on vaa­tinut,
että mainittu kysymys lisätään
y K : n yhdöQsännen yleiskokoukse»
istuntokauden työjarjestyk-seen.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ottawan lienldmaailmastg
17 pn ehdotuksistaan '^v;oidak-tyydyttäa.
amerikkalaisten toi-
W
^)ftf^meisl3 ovat "toisinaan maUittombkinA^
j a kärsina-aidat madaltumassa^ mikä sellaisenaan on hyvä j a kiitet­tävä
seikka.
M u t t a huolimatta siitä, mita kaikkea kiitettävää meillä tänä k i i ­tospäivänä
pn, se kaikki perustuu inhimilliseen työhön j a toimintaan.
•Kiitospäivänkin vietossa on siis syytä muistaaiettä mitä tehokkaam­min
työskentelemme rauhan, maamme itsenäi§>-\den ja kansamme
Monet canadalaiset salvat joku aika
sitten aikamoisen iskuri kun entisen
pääministerimme todettiin olleen spi­ritistin,
sellaisen miehen, joka uskoi
voitavan päästä yhteyteen; ns. - henki-olentcjen
kanssa, toisien sanoen; että
me kuolevaiset voisimme olla yhtey-vdessä:
vainajien ; henkjih: Tällaisen
yhteyden aikaansaamiseksi ovat t a r ­peellisia
sellaiset meediot, joista
•useimmat ovat alttiita kaikenlaatuir
sille hysteerisille kohtauksille j a jois­ta
hyvin monet on myöskin todettu
peUcästään petkuttajiksi; Mikäli me
olemme .kysymyksessä.katsomme me
kaikenlaatuisen^ spiritismin erääksi
lallstä ^monista hourupälsyyden i l - ;
miöistä, Joita tässä matpisessamaail*
n(assa on aivan liian paljon.
„ ajlskettäin o l i eräs Percy PhiUp-ni^
:xninen. New York Timesin entinen
'Ottawan kirJeenvaUtitaja saanut pää­luussa
käyttää hyväkseen tätä.enti­sen
' pääministerimme heUckoutta.
•Niinpä hän sitten laati sen perusteella
IfUitaasdan (miellkuvitelman). Joka
esitettiin Canadian ^padcasthiglCor;;^
poräucnin välityksellä kaikille jiijUe
cahadalaisUle, .jotka sattuivat|^sitä
kuuntelemaan.^ , «Mr, -Philip, Jol^ ei
ole itse mikään spiritisti, kertoi tässä^
Xazitasiassäan,' istuneensa eräänä ke­säpäivänä.
, entisen ^ päänUnii^terinune
' kesäasunnon puiston penkillä;-Jolloin
bfin oU yhtäkkiä, tullut ti«tqiseksi sU-i&.,.
että. Joky oU hänen rinnallaan!:
^; : ' v - i 'V^'-':;-'-;;. •,;:' •>':;^; ;^-";;-'?'; • '; • • ^•-•.>^^
. S i l t ä tämä entinen, pääministerim­me
hyvin tuntenut sanomalehtimies
kertoi syntynen pitemmän" haastatte­lun
mitä mr.; K i n g oli eläessään hyvin
harvoin antanut sanomalehtimiel^lle
.'Mr. PhiUp kertoi pääministerimme
"hengen" olleen hyvin huonosti sel­villä
äskeisistä tapahtumista, :Joten
suiu-icsa heidän keskustelustaan k u ­lui
'hengen" saattamisessa päivän
tasolle. Sitten sanomklehtimies pani
entisen pääministerimme suuhun sel­laisia
lausuntoja, Jotka: hän katsoi
sopiviksi omalta; kannaltaan katsoeit
Canadan sanomalehdet ^.kertoivat
tästä fantasiasta' hyvin varovaisella
tavalla j a jättäen lukijain päätettä­väksi
sen; että kysymyksessä / on to­della
mielikuvituksellinen juttu. -Lop­puun
vielä lisättiin P l i i l l p l u oma lau­sunto,
että.. '.^monet eivät usko siihen;
enkä ole itsekään varma että minä­kään
uskoisin siihen." , ,
Jutun luulisi'iiäinoUen; to
siihen henkimaailman .piiriin^ Jossa
meidän pääminlsterivainajamme väi­tetään
eläneen. Canadalaiset: käsit-th-^
t tämän laajalluksen yleensä mle-likuvituksoi
tuotteeksi.; mutta Toron­ton
suomalaisen lehden toimittaja j a
pakinoitsija ctU sen kaikksta päät­täen
, täydestä i. kuin .väärän "^j rahan,
väittäen Philipin jutelleen «'semmol^-
U , että aUistyttkmään pakkasi".'Bän
kertoo : pakinassaan asiasta tavalla
pääministeri ja valtiomies."
• Meillä ei ole sen johdosta mahdol­lisuutta
, mihinkään mu uh un johto­päätökseen
kuin siihen, ettäraikoi-naan
itseään kommunistiksi väittänyt
Kiviperän: Pekka, josta" sen -jälkeen
tuli "sosialisti" Ja myöhemmin, H i t l e ­r
i n ja Mannerheimin: canadalainen
adjutantti, on nyt siirEynytsspiritis-tien
leiriin — sinne entjsen päämi­nisterimme
"henkimaailmaan" —> jos^.
sa: toivoinme hänen viihtyvän mah­dollisimman
hyvin. Hitlerinkin ker­rotaan
aikoinaan:käyneen tämän täs­tä
katsotuttamassa^kristallipailcon ja
hankkineen^ietoja tulevista tapahtu­mista
kaikenlaatuisten ; .^'henkimaail-man"
tekijäin välityksellä. Siellä
Pekka:siis,on omiensa keskuudessa.;;
Sieltä Ottawan henkimaailmasta on
myöskin peruisin se C C L : n ' päämie­hen.:
A. R. Mösherin.lausunto. Jonka
liän esitti äskettäin C C L : n vuosiko^'
kouksessa. •: Hänen todetaan - sano­neen
mm. että " n im kauan kuin teol­lisuus
oh ykaltyisten omistama, on
uhloidcn huolehdittava siitä; että se
ansaitsee votttoa..,'Korkeat^^palkat
eivät yksinään edellytä korkeampaa
elintasoa.'..' Jne. samaan tapaan.
Ajatelkaahan, että • työnantaja
käyttää vanhentuneita koneita ja'me­nettelytapoja
tuotannossaan'ja tuot.^
teiden myynnL<^: MihJn' se'johtaa?
LuonnolllseaUkin voiton vähentymi­seen,
vieläpä mahdollisesti tappidon-kiu.
- .
Mr. J^osherin ajattelun mukaan p i -
täik työläisten ryhtyä sen • johdosta
tarpeedlislln' toimenpitelsUn — Ueten-k
l n palkkojensa alentamiseen '-^-^saat;-'
taakseen liikeyrjtylu»2n voittoa tuotta­vaksi,
varstakin koska k e r ^ n " K o t -
beat palkat eivät yksinään'««^lij|S
korkeampäaC'elfntasoävkuten,akösher .
oli viisas sanoL , Moinen filo^fia on pmn TOa-. — Kalle ,Terä." , ,, ,
raUtaen työläisiUe sillä se johtaa sU-hen,
että kaikenlaatuisten vanhana^:,
käisteh ja ver»Uetyllä pääomalla toi­mivien
IHkeyritysten tyolaistep pitäsi,..-
pelastaa moset liikeyntykset vaiari^',]
kesta koska ne eivät kykene voittoa^
tuottavalla tavalla kilpailemaan.njr.sij
kyaikaisten liikkeiden kanssa. J a ^ ' " , ',
lei palkltojen alentamisesta olisi to - 1
yottua tulofiia olisi työparvaa jatto*- .^j
tava Ja palkkoja yhä edelleen alen-riettava
jne; aivan loppumattomiin- ;;
."Ajatelkaahan yhä edelleen, että joi-iekin
tuotantoalalle olisi perustettu
,vaikka puolta enemmän Uikeyritykaa
kuin'mitä' kysyntä edellyttää. Silta
syntyisi ahkara kUpailu markkinoiBs
ja sen luonnollisena seurauksena on-si
hhita;n.alentamhien ja voittoja»
vähentyminen siihen pisteeseen saax- .
ka. että kehnoimmat Uikeyntykast ,
kisivät lopulta Vararikon. Mr. MOSHM;
hahiaa, että .työläiset alentaifiW«
paikkojaan ja ponnistelisivat kaiJö»
mahdollisin keinoin näiden kuole-maan
' tuomittujen liikkeiden tw*-
rikon pltkittämlsdESi- ehkäpä siiö» ^
saakka, että työläiset tyytyisivät»^'
pitallstin -voittojen takia P « " ^
mahapalkkaan. Sellaista H^^^
sieltä C C L : n Ottawan V^^i^
tarjoillaan "sosialismin' nimessä <^
: n työiäisUle. '^Asia on nähkääs
että presMentU Moöier on myoSBu
nUtä C O P : n -sosialisteja", i^^f* ^ ,
luaväfr kytkeä C C L f : n ybteistoön^
taan q C P : n kanssa. Mutta j o t og
lukl-jan pitäisi edelläolevasta k a s U^
että-sellainen ^sossMsaäT on r t f ^
vaarallista työläisille ja heidän w
vinvoinnilleen. C^mA-Oikeilla
soqlailst^illa el ole keros­saan
initääntÄemlstä « « » ' ^ « V^
nantajasosialkmta ' kanssa,
ta^toltiilcseiiä c i ole mikään m u a ^ ^ '
työnantajain voittojen timaaniJn^
f^ siniri
to