Vapaus, May 5, 1951

              mm mm
i i ? Sivu 2 Lauantaina, toukqkuun 5 p. Saturday, May 5,1951
mm
4- ir-;j
'Hlll^BTV) Independent l a b or
Olgan Ftnnish Canadlans. £s-
-tablisbed Nov. 6, 1917. AUthorized
second class mait by the Post
Ottict Department, Ottawa, Pub*
llslied tlxrice weekly: Tuesdays,
Ttnizsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
E lm st. W., Sudbury. Ont... Canada,
Telepbones: Business Office 4-4204.
Editorial Office 4-4265. Manager
B. Suksi. Bdltor W. Eklund. Mailing
address Box 69,; SUdbmy, Ontario.
Advertlslng rates upon appUcation.
Translation free. of chaiEe. :
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: . ^ 1 Vk. 7 i » 6kk.2fI5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk' 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
n;^Keinot ovat monenmoiset''
Oikeastaan pitäisi sanoa, että ''monenlabia keinoja käytetään
mmi
lipili
. » i i
imi
mi
Rv:.
mm-mm-
^^^t .Vi ^
mm ^% , fill
Iiii
« SP
,ipi
W
m
«V
'.'ii-
4; vitiä poliittisesti uinuvien ihmisten jymäyttämiseksi Suomessakin",
jf' ' Tuskin oiivat'SAK:n edustajavaalit vielä menneet (huhtik. 15
3 ip.J kun-Kekkosen hallitukseen osallistuneet oikeistososialidemokraat-
*<liMt johtajat anta^rat (huhtikuun 21 pnä)^ s
llniÄissä iyö
i: jä uniohistlsta liikettil) "tehdylie ehdotukselle" 5 kk. Icestävän talou-
|(deliiseti linhäraiihan aikaansaamisesta. Linnarauha alkaisi tällä vii-
I»kolia ja päättjdsi syyskuun 30 päivänä. Sen aikana valmisteltaisiin
fvsuunnUeliha talouspoliittista vakauttamista ja talouselämän terveh-
|idyttSttitetä varten . . . " Näin tiedoittaa meille asiasta Suomi Seura,
»f Ja "liniiarauhaesityksen'' pohjana on se yleinen käsitys, että elin-flkusiahnusindieksidn
taas noussut niin paljon, jotta se oikeuttaisi työ-i^
läisetsaämaail indeksikorotuksen palkkoihinsa — mutta palkankoro­ni
(iis vaikuttaa kuulemma ^ to-
Z' ietittamlseen".
V- Tatin siis näemme, etta vaikka se "paha" Pekkalan hallitus kaa-ijdettiin
jo kolmisen vuotta sitten, niin taloudellisia/^vakauttamispyrki-iimyksiä"
aiotaan »vasta nyt toteuttaa, näiden "talousasiain erikois-tuntijain
» toimesta! y
' 'Ja mistä sitten on ky-syrays? Ottakaamme joitakin lainauksia
f! hallituspuolueiden ja niiden takana olevan kokoomusmamman lehdistä:
Kokomusta Uusi Suomi sanoo: "Palkka- ja hintarintaman linna-tauh'a[
frä pyritään nämä molemmat jäädyttämään määrätyksi ajaksi
>i(vaalien yli?) eteenpäin Periaatteellisesti ajatukseen on kuitenkin
suhtauduttava myönteisesti," Kokoomuksen Uusi Suomi siis kannattaa
ehdottamaa linnarauhaa ja perustelee sitä
kiinni, seuraavasti: "Hintasäännöstely ei sinänsä v\eTä. merkitse hintojen
Ml s jäädyttämistä mitä ei voidakaan kaavamaisesti toteuttaa tekemättä
vääryyttä taloudellisille tosiasioille, 'Hintasulku edellyttää jokatapauk-
."jjjsfessa rinnalleen palkkasulun Siis hintakontrolli on vain EXE^
»i jonka avulla yritetään todellisuudessa ehkäistä palkkojen korotus
• 'mitä jatkuvasti kohoavat hinnat edellyttävät! .
» i ; Maalaisliiton 'äänenkannattaja Maakansa selittää asian aivan
samalla tavalla sanoen ehdotetusta linnarauhasta, että sen "aikana ei
•Jl tdmeenpantaisi minkäänlai.sia palkkojen korotuksia ja jolloin myös
• hintojen kohoammen yritettäisiin eStää . , ," Palkkojen kohoamisen
•V tielle tiukka 6ste; hintojen kohoamista vain "yritetään" estää!
i»i Työväenliikkeen ja työtätekevän kansan etujen pettämisestä
i-surullisen kuuluisaksi tullut Suomen Sosialidemokraatti yhtyi varauk-
«Isitta kokoomuksen ja maalaisliiton lehtiin kirjoittamalla: "Työmark-
• l', kinajärjestöjen kanssa aloitetut neuvottelut viiden' kuukauden pitui-
Jj sen ;linnaraulian aikaansaamiseksi ovat valttän^ttömät tilanteen sel-
Jl vittärtiisefei .varsinaisten suunnittelujen ajaks;. Periaatteessa ovat
Jl järjestöt, (iygnantajatjja sosdem, oikeistojohtajat — Vapaus) jo il-i\
moittaneiet suhtautuvansa ajatukseen myönteisesti..."
ai * 'Lyhyesti sanoen ehdo "linnarauha", mitä kannattaa yhdis-
«I tyn}^ oikeisto kokoomuspuolueesta aina sosialidemokraattiseen puolu-
5! orkeistojohloon asti, "jäädyttäisi" korkeitten hintojen ja alhaisten
J; palkkojen olosuhteet siten että hintoja voitaisim kuitenkin jatkuvasti
• j kohottaa, ettei tehtäisi "vääryyttä taloudellisille tosiasidille", kuten
• 1 Uus|] Suomi hienostellen sanoo!
»• Oivaltaen sen suuren vaaran mikä moiseen "linnarauhaan" sisältyy
Si työtätekevien pään «menoksi, Työkansan Sanomat kirjoitti siitä: "Ky-
{: symys linnarauhasta on vakavoi. Kysymys on entistä häikäilemättö-
J! mammasta hyökkäyksestä koko työväenluokkaa vastaan, hyökkäyk-
^' sestä, jota sosdem-oikeistojohtajat niin SAK:ssa kuin hallituksessa-
«' kin tukevat. Tämän vuoksi on asia viipymättä otettava käsiteltäväksi
•: kaikissa työpaikoissa Ja ammatillisissa perusjärjestöissä. Koko työ-väen
joukkovoima on koottava yhteiseen ja päättävään vastaiskuun."
oOo
Korean sodan ihmismenetyksistä
Tavallisesti epäluotettavia päivälehtiä lukeva yleisö saa Korean
'* > sotatoimista sellaisen käsityksen, että Korean kansanarmeijan mie-
• h i ä j ä korealaisia auttavia kiinalaisia vapaaehtoisia kaatuu kuin
» heinää, samalla kun Jenkit liittolaisineen selviytyvät naarmuitta.
• Esimerkkeinä mainittakoon seuraavaa: 'Harvoin jos koskaan on
•j käytyjen -taistelujen jälkeen myönnetty, että Jenkit olisivat menet-
V täneet tankkeja, lentokoneita ja muuta raskasta sotakalustoa. Kun
^jenkit ylittivät jokin aika sitten uudelleen 38: nnen leveysasteen, niin
' 1 edetessään he "tapixiivat", kuten koristelematta kerrottiin, tuhan-t
sittain Korean kansanarmeijan miehiä. Mutta jouduttuaan siltä
I'puolen kerran uudelleen perääntymään, jenkit "tappoivat" vieläkin
f'enemmän Korean kansanarmeijan miehiä ja julistivat, että "Punais-
',:ten hyökkäyksen ensimmäinen erä päättyi UN:n voittoon: Van
|;Fleet'V kuten Globe and Mail asian otsikoi viime torstaina.
Ji Toisinsanoen, jos Jenkit etenevät, niin he "tappavat" Joukkomitassa
*jkorealaisia; jos jenkit perääntyvät, niin he "tappavat" korealaisia
vieläkin enemmän. Mutta milloinkaan "voittoisat" jenkit eivät pe-
« raanny, eivätkä pakene, puhumattakaan nyt siitä, että heidän lento-koneitaan
ja tankkejaan tuhottaisiin tai sotamiehiään kaatuisi.
Totuus on kuitenkin tarua kummempi. Kun virkaheitto kenraali
'MacArthur saapui takaisin Yhdysvaltoihin, niin hän sanoi — vaaties-r^
San sodan laajentamista Kiinaa vastaan— että ATidysvalfain ar­meija
on Korean ^sodassa kärsinyt suuria menetyksiä.
Ja Britannian puolustusministeri Emanuel Shinwell sanoi tällä
viikolla aisdiuoneen istunnossa, että "Britannian menetykset ovat olleet
j^iskaat peräännyttäessä 38:nnenle\'eysasteen pohjoispuolelta takaisin.
SSaolustusministeri Shinwell ei syyttänyt sitä, että brittiläiset joukot
'olisivat joutuneet käymään jälkijoukkotaisteluja perääntyvien jenk-ivJuen
6Uojel«niseksi, mutta hän sanoi brittiläisten joukkojen menet-
^ täneen 48 miestä kaatuneina, 223 haavoittuneina ja S03 miestä kadon-
"««na.
^jj— -Muut uutislähteet tuntuvat vahvistavan todeksi sen kun kenraali
-rMacArthur sanoi, että amerikkalaisten menetykset ovat olleet Ko­reassa
raskaat. Otettakoon tässä esimerkiksi STT-Reuterin Mos-
'fövasta 9 p, huhtikuuta lähettämä uutistieto, jossa sanotaan, että
„ .amerikkalaisten ja eteläkorealaisten yhteinen mieshukka kuluvan
vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana oli 90,000 miestä.
Mainittuna aikana ijohjoiskorealaisten kerrotaan saaneen 27,000 van­kia
samalla kuin pohjoiskorealaiset Ja kiinalaiset vapaaehtoiset ampui­vat
420 lentokonetta sekä l4ihosivat tai valtasivat 262 panssarivaunua
««Jtfupottivat 18 alusta,
. Huolimatta nyt lainkaan siitä kuinka tarkkoja ovat nämäkään
•titj^rT-Reuterin uutistiedot, yleisesti kuitenkin käsitetään, että kymme-
'Umt
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paavo Kaarto, Torontosta täyttää
sa vuotta tänään, toukokuun 5 pnä:
€rkkf Peniifnea, Beaver Xakelta,
Ont,. t ä y t t ä ä toukokuun 8 päivänä €0
vuotta.
Yhdymme onnitteluihin!
vastaDkm
Kysymys: Jos henkilö on vuosi sit­ten
tehnyt täysin virallisesti tesu-mentin
omaisuudestaan, mutta haluaa
nyt tehdä toisen tcstamenttai n i i n m i ­ten
tulee toimia? Pitääkö cnslmmäl.
nen testamentti kuolettaa oikeuden
kautta? — Tietoa haluava.
Vastaus: Huolimatta siitä kuinka
monta testamenttia on kirjoitettu,
VHMBINEN niistä on Canadassa aina
voimassa. Tämä tarkoittaa sitä, e t tä
Jos kysyjä haluaa tehdä uuden testaa
mentin, n i i n h ä n e n ei tarvitse ensim­mäistä
testamenttlaan missään kuo­lettaa,
sillä asianmukaisesti tehty "uu.^
s i " eli viimeinen testamentti on voi­massa.
Kysymys: Onko yksityisen pakko-luovutettava
lottinsa Jollekin yhtiölle
jos yhtiö tahtoo rakentaa tehtaansa
lotln paikalle? Jos täytyy, n i i n millä
ehdoilla? — Tietoa haluava.
V ^ t a o s : Normaalioloissa ei. Sodan
aikana se saattaa olla mahdollista Jos
Jotakin lottia välttämättömästl tarvi­taan
puolustustarkoituksiin. Hinnasta
m ä ä r ä t ä ä n tällaisissa tapauksissa, Jos
ei sopimukseen päästä, asiaan kuulu­vassa
sovitteluelimessä.
Pääministeri Kelilioiieii vetoaa
jttlidsen sanan vastiiiuntuntoon
Mitä muut sanovat
" K A I K K I OIKEISSA
SUHTEISSA . ,"
Yksimielisesti Ja reippaasti haukkui
melkälälnen^arvostelu gangsterwoodi-laiscn
filmin "Simson Ja iDelila".
Ehkä kirpelmmin kalkista sen teki
nimimerkki " H . -K". Hufvudstadsbla­detissa.
Jopa Paramount suuttui.
Paramountin täkäläisen osaston Joh­taja
soitti H B L : n toimitukseen Ja va­litti,
että arvostelu tuottaa hänen
yhtiölleen valtavan tappion.
Valtava oli mainostus, valtava on
arvostelun Ja yleisön pettymys Ja jos
nyt Paramountin johtajan väite p i t ää
paikkansa, niin silloinhan on kalkki
oikeissa suhteissa. — Leikkaaja, Työ­kansan
Sanomat.
• • •
AINOA O I K E A VASTAUS
On olemassa vain yksi oikea vas­taus
kenraali MasArthurin tuhoaen-nustavalle
huudolle sodan laajenta­misesta.
Se on: lopettakaamme sota
-Koreassa! Lopettakaam.me sota ryh­tymällä
hetlkohtaisiin neuvotteluihin
välirauhasta >ja samanaikaisesti toi­menpiteisiin
Kaukaisen Idän suur­valtojen
konferenssin koollekutsumi­seksi
•.... ••
Amerikan tulee empimättä hyljätä
MacArthurin suursotaskiimin. Sensi­jaan,
e t t ä rjihtyislmme tiukentamaan
K i i n a n saartoa, meidän titlisi jär­j
e s t ä ä rauhalliset Ja ystävälliset kaup­pasuhteet
sen monisatamiljoonaisen
•kansan kanssa.
Sensijaan, että ryhtyisimme pom­mittamaan
Kiinan kaupunkeja, mei­dän
tulisi viivyttelemättä Istua sen
kanssa Y K : n neuvottelupöydän ää­reen.
Ja keskustella kaikista kysymyk­sistä.
Jotka häiritsevät tai estävät ys­tävällisten
suhteiden Ja yhteistoimin­nan
kehittämistä,
Sensijaan, että tähtäisinune ty­kistömme
Ja pommimme K i i n a a vas­taan,
johon Pormosan laiton kaap­paaminen
pakolttaa meidät, meidän
tulisi kunnioittaa allekirjoitustamme
vuoden 1943 Cairon sopimuksessa.
Jossa luvataan palauttaa Formosa
Kiinalle Työmies-Eteenpäin.'
¥*tävyys- Js arDiiaiitosivfantifc'^
• e n / r a o t i p ä l v ä n johdofi» pifl pää-mittfatteri
Kekkonen bohtlk. 6 pnä
Ulalla paheen radiossa. Paheensa
aUraosassa . pääministeri ^selosti
presidentti PaaslkJven erf ybteyk.
sissä esittämiä ajataksia^ .lUmän
Jälkeen h ä n Jatkoi:
Kun tästä sopimuksesta, neuvotel­t
i i n suomalaisten omassa keskuudessa,
esitettiin eräänä keskeisenä päämää­r
ä n ä se, e t t ä Juuri tällaisen sopImuK-sen
avulla voidaan toimia preventii-visestl,
ennakkoehkäisevästl,: sodan
laajentamisen ehkäisemiseksi Suonien
aluetta vastaan. Kun on olemessa
varma tieto siitä, miten Suomi tulee
toimimaan, jos sen aluetta, altotaan
k ä y t t ä ä hyökkäykseen Neuvostoliittoa
vastaan* on olemassa myös se mah­dollisuus,
että sodan laajeneminen
Suomen alueelle juuri avunantosopi­muksen
olemasasolon vuoksi tulee es-^
tymään.
Mott" tiinri edellytä», että' ke-nelläfcäjn
ei ole epätletoisnutta
t ä y t t ä ä TotHassopImnksen roää-käyttäc.
sotllasecpimaksen ' mää­räykset.
Siinä suhteessa maailmalla el voi
olla väärää käsitystä Suomen rehelh-sestä
kannasta pitää kiinni antamas­taan
sanasta. Se seikka on n i i n mo­nessa
eri yhteydessä tullut todetuksi.
Suomi tulee seisomaan sanansa taka­na
tässäkin tapauksessa. Jos yleinen
sota syttyisi rauhaa rakastavien kan.
sojen hartaan rauhantahdon vastai­sesti
ja Jos Suomi alottaisiin vetää
sotaan mukaan.
Sotilaallista yhteistoimintaa kosksr
vat osat sopimuksestamme ovat rau-
''Suomi>Neuvostolutto-Seuran toiminta ansaitsee
tunnustusta ja kannatusta" ^Rauh^
olemassaolomme ehtOj sanoi Suomen pääministeri
hattonian maailman poliittisen tilan
takia saavuttaneet nyt entistä suu­rempaa
kantavuutta. Mutta maamme
politiikan kannalta, t ä m ä n sopimuk­sen
päämerkitys ymmärtääkssnl l i i t ­tyy
sittenkin 'siihen yleiseen tarkoi­tukseen
hyvän naapurisuvtm Ja luot­tamuksellisen
yhteistohninnan ai­kaansaamiseksi
Suomen Ja Neuvosto­liiton
välillä, joka tulee esille tämän
sopimuksen . n i in sanoakiseni' siviili-artikloissa.
Joihin sisältyy : sltoiunus
toimenpiteistä kansainvälisen rauhan
j a turvallisuuden ylläpitämiseksi, l u ­paus
olla tekemättä Uittoja, Jotka
ovat summatut toista sopimuspuolta
-vastaan, vakuutus toimia yhteistyön ja
ystävjryden hengessä taloudellisten ja
kulttuurisuhteiden jatkuvaksi k e h i t t ä ­miseksi
Ja lujittamiseksi sopimuspuol.
ten kesken, sitoumus noudattaa suve-renisuuden
ja riippumattomuuden
periaatteita ynnä Suomen pyrkimys
pysyä suurvaltojen etin-lstirlitojen u l ­kopuolella.
Kun seuraa valtakun-tiemme
suhteiden kehitystä sopimuk­sen
voimassaoloaikana, voimme tyy­dytyksellä
panna m e r k i l l e , . e t t ä sen
tarkoitusperän edlstämiseksion paljon
saatu aikaan. .Vuorovaikutus kaupal­lisella,
sivistyksejjisella Ja poliittisella
alalla on lisääntynyt.
Tässä sohteessa ansaitsee Suomi
— Neavostoliitto-Senra toiminta
täyden tannastaksen Ja kannatuk­sen.
Erityisen arvokas tässä suhteessa on
se viiden vuoden ajaksi tehty kauppa­sopimus,
joka on tärkein yksityiskoh­tainen
toimenpide s i i nä sovinnollisessa
yhteistyössä, jonka peruskirjana mait­temme
välistä ystävyys- Ja avunanto­sopimusta
^täydellä syyllä -voimme p i ­t
ä ä .
Ystävyys-'Ja* avnnantosopinmk-
. sesta pohottaessa ei koskaan voida
unohtaa . s i t ä positiivista. Suomen
kansaa kohtaan snorastzan koros­tetun
myötämielistä sohtaatomls-iapaa.
Jota • generalissimns Stalin
osoitti; .Se pnlie. Jolla generallis-sifflos
Stalin kunnioitti ystävyys-soplmnksen
Johlatllalsuntta, sisälsi
ohjehnan Suomen Ja Neavostolil-
. ton välisen' keskinäisen, kestävän
ystävyyden politiikalle.
Mutta se muodostui myös ohjelmal­liseksi
siinä suliteessa, e t t ä siinä selvin
Ja vaikuttavin sanoin tulkittiin jokai­sen
kansakunnan —^ n i i n suuren kuin
pienenkin— oikeus kansalliseen oma­laatuisuuteen
'ja erikoisluonteeseen.
Me suomalaiset annamme erityisen
suiuren arvonsille. että tämä tärkeä
maittemme v ä l i n e n sopimus sai ikään­kuin
aatteelliseksi pohjakseen genera­lissimus
Stalinin puheessa esitetyt
suuren valtiomiehen viisaat ajatuk­set,
k - »'
Suomen Ja Neavostolliton väli.
nen politiikka on oikealla j a kestä­vällä
molempia osapuolia hyödyt­tävällä,
p o h ^ l l a kun se rakentaa
sen lajanvpemstan varaan. Jonka
. ystävyys-, j a avanantosopimus loi­vat.
Sen vo^Dri meilB on ain»
«yytä t ä m ä n soplmoksen vnosipäf-vättS
JaUia; H u t U JnUan lietfce-n
ä meillä on nutls^tfava n i i t ä arr
kisen aherroksen p äiviä. Joiden
kestäessä meidätt o n käytännössä
toteatettava y s t ä vyyssopimoksen
periaatteet. Tässä tarkoltnksessa
esitän vakavan toivomaksen Suo­men
kansalaisille Ja nimenolnaan
suomalaiselle Jnlkisdle sanalle^ e t tä
me yhteisvoimin rakentaisimme
edellytyksiä ystävyyssopimuksessa
' tarkistetun luottamuksellisen ilma­p
i i r in loomlseksi Suomen j a Neu­vostoliiton
-sälille.
Vastuunsa txmtevat Suomen valtio­vallan
Johtajat rehellisesti pyrkivät
tällaiseen luottamuksellisen ilmapiirin
aikaansaamiseen ja säilyttämiseen,
koska se on tärkeä Suomen kansallis­ten
etujen kannalta. Vaikutusvaltai­sen
julkisen sanan vastuu on yhtä
suuri j a lehdistön velvollisuus kansa­kunnan
edun nimessä on tukea valtio­vallan
määrätietoisia pyrkimyksiä.
Tämä toivomus ei kohdistu lehdistön
vapautta vastaan, vaan se vetoaa leh­distön
vastuuntuntoon.
Arvoisat kuulijat! Kärjistynyt kan­sainvälinen
tilanne t ä y t t ä ä huolestu­neisuudella
rauhaa rakastavien ihmis­ten
mielet. Me suomalaiset näemme
rauhan, säilymisessä kansallisen ole­massaolomme
ehdqp. Me emme tiedä,
SITÄ:
ENTÄF» SntEX,
Kaksi mubamettllalsnalsta ista
maassa Ja keskusteU lentämiser.,*
Toista. Toinen naisista piti
t ä sangen vaarallisena, muttl
sanoi:
— Mitä I h m e t t ä sinä oikeastjti
k ä ä t ? Jo kauan lentäminS^'
perin vaaratonta. Tiedätiä»
paitsi, e t t ä kun hetkesi on Iröajil
kuolema kohdata missä tahaS
kaduilla, erämaassa tai vai^j
tbkoneessa.
Töinen keskustelukumppani ;
hetk€n j a lausahti:
— Kyllä niinkin. Mutta entfe
istuisin lentokoneessa j a y h t i ^
sikin Jentöjän aika täyttynyt.
• • '
VAPAA KILPAILU
'Amerikkalaisessa teatterissa
dahtaa mies:
Olen pudottanut lompakkcaij
sa oli 500 dollaria rahaa. Jiaias
dollaria sille, joka palauttaa seii
nulle,
— Minä maksan 100 dollaria, Sjs
t i ääni Joukbsta.
"Ulkomaiden asiamiesten toiminta
tuomittu epäonnistumaan Suomessa
Isvestijan kirjoitus ystävyyssopimuksen vuoäpäivänä
— Rauha el tule toivoen, sen saa­vuttamiseksi
on 'toimittava.
Neuvostoliiton' hallituksen ää­nenkannattaja
Isvestija julkaisi
huhtik. 6 p n ä seuraavanlaisen;Suo­men
ja Neuvostoliiton välillä sol­mitun
ystävyys-, yhteistolminta-
Ja keskinäisen avunantosopimuk­sen
3-vuotIspäIvälle omlstetun:kir-
Joitnksen:
Kolme vuotta sitten Neuvostoliiton
j a Suomen välillä solmittiin sopbn^s'
ystävyydestä, yhtelstoimmnasta^" ja;
keskinäisestä avunannosta. Sopimuk­sen
solmimisen edellä Suomen tasa­vallan
presidentille Paasikivelle lä­hettämässään
kirjeessään Stalin mai­nitsi,
e t t ä ystävyys-i yhteistolminta-
Ja avunantosopimuksen solmimisen
tulee luoda edellytykset Neuvostolii­ton
ja Suomen välisten suhteiden pe­rinpohjaiselle
parantamls3lle rauhan
j a turvallisuuden säilyttämistä silmäl­läpitäen.
Huhtikuun 6 pnä 1948 sol­mittu
Neuvostoliiton ja Suomen sopi­mus
ystävyydestä; yhteistoiminnasta
j a keskinäisestä avunannosta on täy­dellisesti
mainittujen tarkoitusperien
mukainsn. Se vastaa Neuvostoliiton
j a Suomen kansojen Tpyrklmystä estää
Saksan agresslon toistuminen ja lu­jittaa
ystävyys- j a naapuruussuhteita
Neuvostoliiton ja Suomen välillä; Sol-mlessaan
sopimuksen Neuvostoliitto ja
Suomi vakuuttivat aikovansa m i t ä M l -
pittömimmin osallistua kaikkiin toir
menpiteisiln, joiden tarkoituksena on
kansainvällssn rauhan ja txuivallisuu-den
ylläpitäminen. Ne vakuuttivat
aikovansa mitä vilpittömimmin osal­listua
kaikkiin toimenpiteisiin, joiden
tarkoituksena on kansainvälisen rau­han
ja turvallisuuden ylläpitäminen.
Ne vakuuttivat päättäneensä kehittää
Ja lujittaa taloudellisia ja kulttuuri­yhteyksiä
ja noudattaa toistensa val­tiollisen
suvereenisuuden ja itsenäi­syyden
molemmin puolisen kunnioit­tamisen
sekä toisen valtion sisäisiin
asioihin puuttumattomuuden periaat­teita.-
•
'{»p^^ '^^ Korean sodan aikana —minkä piti jenkkien
W , ' selostuksen mukaan oleman vain vähäinen "poliisitoimenpide" — ame-rikkalaiset
ja eteläkorealaiset oivat jo menettäneet noin kolmisensataa-tuhatta
miestä. Selvää luonnollisesti on, että pohjoiskorealaiset ovat,
heillä kun ei ole ilmavoimia eikä edes ilmatorjuntatykistöä, menettä­neet
vieläkin enemmän kaatuneina ja haavoittuneina. On arvioitu —
eikä se kaiketi ole kaukana totuudesta — että Koreassa on jo tämän
sodan aikana surmattu toista miljoonaa ihmistä, jos otetaan huomioon
myös ne siviili-ihmiset jotka ovat sodan jalkoihin sortuneet.
Xämä ovat pöyristyttäviä tietoja puolelta ja toiselta. Xe kuN-aa-vat
kaikessa kaameudessaan sitä, mitä tuleman pitää, jos sota saa jat­kua
ja laajentua.
Mitä sitten ylläolevista tosiseikoista opimme?
Ensinnäkin sen, että jos koskaan niin nyt tarvitaan sellaisia tyÖ-väenlehtiä,
kuten esimerkiksi Vapaus, jotka kertovat koruttoman to­tuuden
niin sodan kuin rauhankin asioista. Kysymys totuuden etsimi­sestä
ja totuuden puolustamisesta onkin nyt kiteytynyt työväenleh-tien
rakentamista ja kehittämistä koskevaksi probleemiksi^
Toiseksi Korean sodan nienelykset huutavat sydäntäsärkeviä va­roituksia
koko ihmiskunnalle siitä, että JO RIITTÄÄ IttMISVEREN
VUOD.^TUS. On turhaa väitellä historian tässä vaiheessa siitä, että
kuka on syyllinen tai mitä olisi pitänyt tehdä eli tekemättä jättää, jot­ta
Korean sota olisi vältetty. Eittämätön tosiasia on, että Koreassa
riehuu verinen sota, missä on jo vuodatettu satojentuhansien viatto­mien
ihmisten veri kuiviin. Hetikohtainen ja'tärkein tehtävä tässä
on se, että tämä mieletön verenvuodatus lopetetaan virvyttelemätta.
Toinen välttämätön tehtävä on se, että kaikki ulkomaalaiset sotajou­kot,
niin jenkkien asevoimat kuin kiinalaiset vapaaehtoisetkin, on
hetikohtaisesti tuotettava pois Koreasta, että korealaiset saavat itse
päättää omista kansallisista probleemeistaan, kuten canadalaiset, yii;
dysvaUalaiset, suomalaiset ja kiinalaiset ym. haluavat demokraattisel­la
tavalla, ja ilman minkäänmuun maan sekaantumista. '
Mainitun sopimuksen solmiminen oli
pienten kanso/en oikeuksia ja etuja
kunnioittavan Neuvostoliiton Johdon-miikaisesti
rauhantahtoisen politilkajn
uusi toimenpide. Arvioidessaan Neu­vostoliiton
ja'Suomen välillä solmitun;
-ystävyys-yhteistoiminta- Ja avuntoso-.
plmuksen merkitystä ; Stalin' ^ lausui
historiallisessa puheessaan huhtikuun
•7 p n ä 194»: • i ' . ' ... - f„. .c-'
"Toivoisin,, e t t ä pitkäaikaisesta
keskinäisen epäluottamuksen kau­desta,
jonka, aikana, olemme kah-
. desti sotineet toisiamme vastaan,
siirtyisimme suhteissamme uuteen
kauteen, molemmin puolisen luot-
. tamuksen kauteen. On välttämä­töntä,
e t t ä solmlamamme sopimus
murtaisi tuon epäluottamuksen ja
loisi . uuden pohjan kansojemme
välisille 'suhtelUe Ja että se mer­kitsisi
kahden maan välisissä suh­teissa
suurta käännettä luotta­muksen
Ja ystävyyden suuntaan."
Sopimuksen solmiamisesta kulunut
kolmivuotiskausi on.vahvistanut täy­sin
oikeaksi Stalinin arvion sopimuk­sen
merkityksestä. Kukaan ei enää
voi epäillä, etteikö Neuvostoliiton Ja
Suomen sopimus ystävyydestä, yhteis,
toiminnasta ja avunannosta olisi
vankka perusta rauhan j a turvallisuu­den
lujittamiselle koillis-Euroopassa
sekä keskinäiseen luottamukseen pe­rustuvien
poliittisten, taloudellisten ja
sivistyksellisten - suhteiden kehittäml-selle-
maittemme välillä. Ystävyysso­pimuksen
pohjalla Neuvostoliiton Ja
Suomen kesken on solmittu kauppa­sopimus.
Joka perustuu tasaveroisuu­den
Ja suosituisummuuden periaat­teelle.
Jatjcona ystävyyssopimukselle
viime vuonna solmittiin molemmille
puolille edullinen viiden vuoden ta-loussopimus
vv. a'51—1S55, joka; tulee
huomattavasti edistämään Suomen
talousel4i»8B Äjikilnnuttamlstai. y
- Kuten tunnettua Neuvostohalli­tus
suoritti V. 194S Suomea koh-:
. taan Jalomielisen teon supistamalla
' puoleen . Suomen maksettavaksi
j ä ä n e i t ä sotakorvauksia. Mainitun
huojennuicsen tuloksena sekä mak­suajan
pidentämisen ansiosta Suo­mi
on voinut nopeasti kunnostaa
' taloutensa ja laajentaa kaupan­k
ä y n t i ä . ' Se. on edistänyt Suomen
kansantalouden kehitystä Ja sen
kansan hyvinvoinnin Iltamista.
, Ystävyys-yht^stoiminta- ja" avun-
. antosopinluksen pohjalla on käy­nyt
mahdolliseksi myös naapuri­maiden
kulttuuriyhteyksien kehi­tys.
/
Sadat suomalaiset työläiset, maan­viljelijät,
sivistyneistön ja liikemies­piirien
edustajat ovat käyneet Neuvos,
tollitossa. Samanaikaisesti neirvosto-ihmiset
työläiset, tiedemiehet, kirjai­lijat,
taiteilijat ja urhelijat ovat käy-
'neet Suomessa'. Nämä matkat ovat
olleet kansojen valtuutettujen matko­ja,
kansojen. Jotka, pyrkivät parem­min
tutustumaan toisiinsa, pyrkivät
millaisiksi poliittiset olosuhteet maail­massa
kehittyvät, mutta me luotamme
siihen, e t t ä meidän tärkein polhttinen
päämäärämme: hyvä ja luottamukset-:
linen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa,
voisi rakentua sille oikeudenmukai­suuden
j a keskinäisen kuimioituksen
graniittipaadelle^ jota t ä n ä ä n kolme
vuotta voimassa ollut ystävyys- Ja
avunantosopimus maittemme välisissä
suhteissa merkitsee. ' y
hävittämään keskinäisen epäoluotta-muksen
jätteet ja luomaan Neuvos­toliiton
ja Suomen ystävyyden lujat
perinteet. . *
Suurten ja pienten kansojenTitser
nälsyyden kunnioittamisen politiikat
leen uskollinen Neuvostoliitto puoles­taan
tekee kaiken mikä on välttämä­t
ö n t ä hjrvien naapuruussuhteiden ke­hitykselle
ystävyys-, yhteistolminta-j
a avunantosopimusta vastaavasti. On
luonnollista että tämä NeuvostolUton
politiikka edistää NeuvostoUlton naut­timan
arvonannon kasvua Suomen
kansan laajoissa kerroksissa. Yhä
laajemmat Suomen kansan kerrokset
vakuuttautuvat, e t t ä vain Suomen jä
.NenvostolUtottiystävyyden J a yhtelsr
toiminnan pohjalla voidaan tvanata
Suomen kansallisen itsenäisyyden Ja
valtiollisen suvereenisuuden säilymi­nen
ja lujittuminen, kohottaakseen
kansan elintasoa Ja taata sille rauha
ja turvallisuus.
Suomen, kansa näkee, e t t ä ystä­vyys-,
yhteistoiminta- ja avunan­tosopimuksen
ansiosta sen maa voi
noudattaa politiikkaa, joka perus­tuu
Suomen omiin etuihin Ja sen
talouden lujittamiseen. Suomen
kansa ei halua osallistua sotahys­terian
j a hillittömän asevarustelun
politiikkaan. Jota harjoitetaan ros­voamalla
työkansaa, kuten on laita
Atlantin hyökkäysliiton m^ssa.
Suomen kansa p i t ä ä neuvostoliitto-lais-
suomalalsta sopimusta Iiyvin-
: vointinsa Ja rauhallisen olemassa­olonsa
takeena.
Imperialistit eivät ole tietenkään
luopuneet aikeestaan kiertää Suomi
jälleen Neuvostoliitolle yihamielisten
suhteiden turmiolliselle tielle, käyttää
sitä jälleen ahaisiin aikeisiinsa. Sitä
silmälläpitäen he tukevat Suomessa
kaikkia hämäräperäisiä taantaj
voimia, varsinkin historian tönii
heittämiä vararikkoutuneita pc^
seikkailijoita, karttamatta tällöin
tisten hitleriläisten Ja Tannaia
paisten sotarikollisten käyttära
Nyt nuo kalkki politikoitsijat, j
eivät ole mitään oppineet, ja
rahoitetaan avoimesti moxi
y r i t t ä v ä t kaikin tavoin käyttäij
väkseen eräissä Suomen kansani
roksissa vielä olevia epäluottamij
j ä t t e i t ä neuvostokansaa kdbim
nauttimalla Suomen taantumusko
myötävaikutusta lietsoa revanshife
kistä propagandaa. He yrittävit
leen päästä hallitsevaan asot
maassa kääntääkseen Suomen pd
kan vanhalle, hämäräperäiselle!
kailujen tielle, uusien impeiia&
Isäntiensä mieliksi. Suomen Icaiä
kuitenkaan enää ole samanlainen I
kymmeneh~vuotta sitten. Se on o
la kokemuksellaan vakuuttanut, <
muiden politiikka on kertakaikb
ristiriidassa sen kansallisten Ojj
kanssa. ; Miljoona suomalaista BM
Joittl Tukholman vetoomuksen tooB
ten siten sodanlietsojien vehbi
Suomen kansan Ja sen demokmtS
ten voimien valppaus sodanliets^
englantilais . amerikkalaisten ts
miesten suhteen on lisääntynyt H
laajemmat Suomen kansankertdi
alkavat käsittää,' kuinka oikeat a
Stalinin sanat, että "rauha^ yeiii
säilyttää javarmentaa, jos kansait
tavat V ; rauhan. säilyttämisen. ii
omiin käslhisä Ja kulkevat slU a
loppuun asti." •
Ehdoton, enemmistö
kansasta käsittää, että Nennsiä
ton kanssa solmitun ystäfnai
muksen noudattaminen on tm
kaikkea Suomen omien. elinttd
mukaista. Siksi voidaan n ni
) della sanoa, e t t ä ulkomaisten
miesten epäilyttävä toimintsSi
messa ;on .tuomittu .epäuuä
maan. Ystävyys-ybteistoimiiil»'
keskinäisen * avunantoso^onli
solmiamisesta kulunut 3-VD0<isfa
si on fsoittanut käytännössii
suuren ^ merkityksen mofcas
puoUn eduillsten polUttlsteo. J
loudellisten ja sivistytalSd
suhteiden kehitykselle Nearostf
toh ja Suomen välillä. ISniii
plmuksen meikitys lisääntn o
ten uusia näköaloja NenvoslflB
Ja Suomen yhteistoiminnao puJ
tumlselle rauhan ja kuomaa
kansan hyvinvoinnin eduksi
PÄIVÄN RÄKINÄ
Kaksinaamaista peliä
Suomessa ovat työväen yhtenälS3?y-den
kannalla olevat työläiset painos­taneet
sitä, että vappu olisi pitänyt
viettää työväen yhtenäisyyden mer-ceissä.
Mutta työväen yhtenäisyys
on myrkkyä soEdem-puolueen pomoil­le
ja heidän Junttamiehllleen: SUtä
syystä lähettikin sosdem-puolueen
johto kaikille Järjestöilleen ja sisä­renkaan
miehilleen tikaaseja. e t t ä yh­teiseen
vapunviettoon ei pidä missään
tapauksessa suostua. . . S e l l i n ukaa­sin
salvat tietenkin mVöskln ne am-mattlyhdlstyspamput.
jotka ovat. SA
IC: n johdossa.. ... . . . . . .
Niinpä 6AIK:n johto antoikin sitten
vapunvietosta omituisen päätöksen.
Sihiä kiellettiin ammatUliset järjestöt
osallistumasta :{vapun viettoon kum­mankaan
puolueen merkeissä ja ju­listettiin
siihen-bsallstuminen luvalli-
£eksi ainoastaan siinä tapatdcsessa.
että vapunvietto on yhteinen. Se on
clvää kaksinaamaisuutta koska tol-r^
alla tiedetään, e t t ä S A K : n sosdem-oomot
taistelevat kaf^ln mahdollisin
keinoin yhteistä, vapunviettoa vas­taan,
puolueensa Johdon antamien
ukaasien mukaisesti.
. Kysymyksessä on t i e t o i n a työvä-astön
yhtenäisyyden Ja taistelomle-tlalan
lamaannuttaminen. Kaikkihan
'käsittävät, e t t ä yhtenäisen, vapun viet­täminen
lujittaa^ työväen yhteenkuu-luvaisuuden
tunnettaja vehnistä* sen
taistelumiellalaa:; .;.SUt&:eaprst&'vap­pua
el saisi viettää mlUäfin tavoin
yhdessä ja ammattlyhdlstyq;iomot
ovatkin keksineet sen johdosta oikehi
pirullisen Juonen työväkeä vastaan.
Yhtäällä he toimivat sosdem-puolu­een
Johdon,.määräyksen miÄalsestl
kaikin mahdollisin keinoin yhteisen
vapun ^ viettämistä vastaan ja toi­saalla
julistavat, että ammattiyhdis­tykset
saavat.' Järjestöinä osallistua
alnoasaan yhteisiin mielenosoituksiin.
He käsittävät vapun vieton kärsivän
s i i t ä huomattavalla tavalla — Ja Sa­malla
tietenkin siltä kärsii työväen
taistelumleliala j a Juuri sen lamaan­nuttaminen
onkin kalkkein tärkeintä
n i i n sosdem-puolueelle kuin sen po­moillekin
S A K : n Johdossa.
: 'Kaiken, lisäksi kykenevät S A K :n
pomot: todistamaan, että työväki el
muka haluiltaan, viettää vappua ja
kaikkein;.vähimmän Juuri yhtenäistä
vappua. Ovathan he antaSieet SA-K
: n alaisille, järjestöille luvan yh­tenäisen
vapun viettäznlseen sen jäl­keen
kun ovat sitä ennen tehneet
parhaansa ehkäistäkseen vaimn vie­ton
yhtenäis^-den merkeissä.
Se on pirullista kaksinaamaista pe­liä.
Joka on. n i i n luonteenomaista
sosdem-puolueen pomoille Ja Juntta-miehllle
nykypäivien Suomessa.
Toinen hyvin merkityksellinen ta­paus
sosdem-puolueen petollisesta toi­minnasta;
kansaa ja työväkeä vas-.
taan llmräi: ä s k e t t ä in Suomen vlenti-tullläslassa.
. K u t e n muistetaan ker­rottiin
lehdessämme, e t t ä SKDLrn.
edustaja Riihinen ym. olivat j ä t t ä ­neet
eduskunnalle . esityksen vienti­tullien
säätämisestä^ Jotta sen avulla
saataisiin valtiolle tuloja niistä val­tavista
j a vuosi vuodelta entistä run­saammiksi
paisuneista puutavaraka-pitalistien
Ja paperi- Ja puumassa-paroonien
voitoista, Joita he saavat
kun muuttavat Suomen vihreän kul­lan,
maan tärkeimmän kansalllsrik-kauden,'
keltaiseksi'kullaksi.
feityksen tdcijät viittasivat mm.
siihen, että Ruotsin kuninkaallinen
sosdem-hallitus on nähnyt sopivaksi
saattaa voimaan vientitullin.
; M u t t a kun asla joutui eduskutuian
käsit«ltäväksl ei ehdotus saanut a i ­noankaan
sosialidemokraatin kanna­tusta
Ja niin asiaa koäceva lakiesitys
tapettiin yhdessä porvarien ja sos-dem-
edustajlen äänillä. Siten Suo­men
tasavaltalaiset /Sosialistit" todisr
tivat olevansa paljon parempia puu­tavara-
Ja paperlporhojen "ystäviä
kuin heklän ruotsalaiset aateveljen-sä,
kuninkaalliset sosialistit.
Tämä lakiesityksen hylkääminen
merkitsi useiden mUjardlen markko­jen
lahjoitusta Suomen kalkkein rik-kalmmille
miehille. Koska <valtlo el
saa tuloja tästä lähteestä on kansan
j a työväkeä verotettava entistä ras­kaammin
Ja sen käytännöllisenä tu­loksena
on. e t t ä r&kaat tulevat en­t
i s t ä rikkaammiksi Ja köyhät entis­t
ä köyhemmiksL Tämän teon luulisi
paljastavan Jokaiselle oUcein ajatte-kvalle
Ihenlselle. sen että sosdem-molceen
tarkoituksena on kapitalis­min
pönkittäminen kaikin mahdolli-
J n keinoin.
Kansandemokraattien vientltullla-loite
merkitsi sitä. että ulkomaille
vietävän puun j a muiden puujalostel-j
e n hinnoista olisi peritty valtion
kassaan ' viiden prosentin suuruinen
vientlvero eli vlentltuIIL Sellainen
markkaa Ja olisi saattanut kut»
vuoden aikana kohota kaksin-kolminkertaiseksl
koska kansain»
sellä markkinoilla vallitsee alitiss
kohoavat hiimat. jonka johdosta jS
tavaraparoonit ym.. käärivät ta*
hinsa kerrassaan satumaisia ttsS
•Ja, , , , , , .,
Siten merkitsi tämän lakiebd*
sen hylkääminen Suomen kansaa t
paamista ainakin viidellä tohaa*
miljoonalla markalla ja se. oHJ
m a i l a ' samansuuruinen lahjoitis
vero oUsl viime vuoden aikana tuot­tanut
valtiolle noin 3,500. miljoonaa.
entuudestaan rikkaille porhoille. S
ollen e l ' o l e kmnmakaan, että S
men porvarit rakastavat sosdöij
moja n i i n suuremmoisella tavafli'
man heidän apuaan eivät paj
lihoisi Ja rikastuisi niin h »»
tavalla kuin tainäkin esimerkki
taa. Vieläkö kukaan saattaa vä^
etteEcö sosdem^ohtajien eiao»
tehtävänä olisi juuri kapitalisti^
tiijen valvomtoen. Sitä todistaa e»
leen se toinen ÖKDL:n edustajaJnJ
klaloitteen hylkääminen mö*
tui samana i)äivänä eduskunnas»
Kysymyksessä oli laki
työttömj-j-srahaston penistaB^
johon kerättäisiin varat kapitals^
suuiyritykslltä- Tähän menness»
työttömyystöiden rahoittamin^^
pahtunut Suomessa valtion J«P
tien toimesta veronmaksajiin^
tylliä varoilla. Jos tämä
ehdotus olisi hyväksytty, olisi tj*
myyden vastustamisesta ' ^ ^ "^
kustannukset . peritty tästä
juuri nintä. jotka o i b c u t u n t^
tömyyden Ja hyötyvät sUtä- W
fcään tapauksessa el yksikiio^
demnedustaja äänestänyt täm»
dotuksen puolesta.
NUn, sellaista peliä ne
sosdem-hcrrat" harjoituvat
kansaa Ja työväkeä vastaan.
le Terä.
SiiiS^BiliiMii^^