1951-12-18-32 |
Previous | 32 of 54 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 28 f iisUtina, joulukuun 1« p. — Tuesday/Dtc. 18, 195J tereehäyhsemme Uno's Handy Sfore 1625 St. Antoine Street Montreal Quebec • Palvelee teitä käytännöllisellä , tavalla monipuolisella varastollaan. Jos aiotte matkustaa Suomeen saatte meiltä ostaa matkalipun kalkille johtaville linjoille, • Välitämme myöskin Ruotsin .Amerikan Unjanlah^ . ja. • Puhelin WE 0661 UNO OJALAiMMI. omistaja Quebecin maakunnassa 4,010,235 asiilfastd < Ottowa. — Canadan TilastoUJnen Toimisto ilmoittaa, että viime kesäk. toimitetun yleisen väenlaskun perusteella on Qu^)ecin maakunnassa todettu olleen kaikkiaan 4.02D;235 asukasta eli 678.303 enemmän kuin kymmenen <vuotta aikaisemmin tonnite-tun väenlaskun aikana. Edellisen kymmenvuotiskauden aikana lisään, tyi maakunnan väkiluku 457.220 iien-gellä. — Askja tulivuoren aukko Islandis-sa on 17 mailia ympär}mitaten. Hauskaa Joulua ja Onnellista Uulta Vuolla toivottaa Bessie St. Sauna SIU ja Wäinö Björkman SUDBVBY ONTARIO HAUSKAA JOULUA JA ONNEA V. 1952 Suomalainen naisten ompeluliikt^ mm LEPPÄ Huone 301 Northern Ontario rakennus Durham St. S. S U D B U R Y Joulutervehdys ja . Uuden Vuoden cnnitleUimme kaikille Suomalainen sauna JOHN KAARTO, omistaja Puhelin FI 0332' . 802 Lusignan Street Montreal Quebec Hauskaa Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle toitottaa kaikille Y. HÄMÄUINEN Naisten räätälinliike Puhelin WE 5379 4467 St. Calharine St. W. Montreal Quebec VUODENAJAN. LÄMPIMÄT TERVEHDYKSET ONTARIO AUTO PARTS SUPPLY CO. LIMITED 152 ELGIN STREET S. SUDBURY siHimäL liistoriaii Canadan Suomalaisen Järjestön Juuret ulottuvat vJjme vuosisadan loppuvuosiin, euomen tyÖ-.f*nliikkecn alkuvaiheita seuranneet vamovuodet pakoitti^ at monia Suomen työväenliikkeen johtavia ihmisia siirtymään tälle mantereelle. Nämä ihmiset olivat vaikuttavia tekijöitä sosialististen aatteiden juurruttamisessa Amerikan Yhdysvaltain ja Canadan suoma'laIs-ten keskuudessa. Canadassa voltanee pitää ensimmäisenä suomalaisten sosialistien järjestöyrityksenä sointulayhtymää Malkosaarella. 1902—3. M . Kurikan Ja A. B. ÄÄäkelän johdolla. •Kuitenkin edesmennyt J . W , Ahlqvist, joka oyli neljännesvuosisadan toimi CSJ:n poliittisena johtajana ja me kunnioitamme häntä enempi kuin ketään muita järjestömme perustajana, sekä johtajana, kertoo julkaisussa <CSJ. 25 vuotias; Toronton suomalaisen seuran perustamisesta. sosialisti, selle aatepohjalle v, 1902. Toronton suomalaisten kuormaksi sekä kunniaksi lankeaa Järjestömme johto - koko sen olemassaolon ajalta. Tämä ei kuitenkaan ole mikään sattuma. /Toronto ollen pääasiallisesti Canadan teollisuuskeskus, asettui sinne lukuisammin suomalaisia siirtolaisia vakituisiksi asukkaiksi, joten se vallitsevan tilanteen perusteella muodosti järjestömme syntymäkehdon ja pysyvän Johtavan keskuksen. Ja voidäan-pa samoista syistä edelleen pitää Torontoa koko Canadan työväenliikkeen sydämenä. Vaikka muuallekin Canadaan muodostui -verrattain laajoja suomalaisia asutuksia, ei niiUä järjestöelämän Joh- . tavassa mielessä voinut olla samaa merkitystä, koska nämä asumukset olivat enempi hajanaisia Ja työläiset elivät enempi tilapälstöitten: varassa. Joten palkasta toiseen liikkuminen oli hyvin yleistä. Port Arthur kuitenkin laajemman suomalaisen asutuksen keskustana muodostui järjestömme ensimmäisen lehden TYÖKANSAN syntymä, ja kotipaikaksi. Port Arthuria pitivät lukuisat suomalaiset liikkuvat työläiset tilapäisenä keskuspaikkanaan, ollen riippuvaisia pääasiassa sen aikaisista^ rautatien rakennustöistä. Nämä liik-' kuvat työläiset kuitenkin antoivat ai-ka- ajottain elinverta järjestöelämälle. Niinpä.Port Artihuriin rakennettiinkin sen ajan mahtavin Canadan suomalaisten kokoontumispaikka Työntemp-pell. Liikeyrityksinä ensimmäisen Canadan suomalaisten lehden Työkansan Iisaksi perustivat suomalaiset osuustoiminnallisia luki:ei,ta Port Arthuriin Ja Port WilliamUn.*-: . Varsinainen Canadan suonialaisten yhdistyseläman alku on tunnettua tä. män - vuosisadan alkuvuosista. Yfadis-tyseläma rajoittui kuitenkm muutamiin raittiusseuroihin ja kirkollisiin 3 ••edistyksiin. Näihin yhdistyksiin kuului muutamia yksilöitä jotka jo, vaikr kalän epävarmasti, koettivat tuoda e-siln .sosialistisia aatteita. Vasta v:n 1905 Suomen suurlakon jälkeen siirtyi Yhdysvaltolhm seka Canadaan Suomesta ihmisia jotka olivat varmenunln varustettu työväenliikkeen aatteellisilla j a käytännöllisillä kokemuksilla. Yleensä Canadan suomalaisten pienemmilläkin asutuksilla 190ft—7 vai-i •heissä perustetuin keskusteluseuroja. Joiden keskustelut enimmäkseen pyrkivät kiertymään sosialistisiin kysymyksiin. Kuitenkin parhaimmillakin asiaan innostuneilla, sosiaalisten kj-symysten ymmärtäminen oli verrattain heikko ja sen alan suomalainen kirjallisuus vahainen. Räikeästi uskontovastaiset Ingersolm.vihkoset muodostivat monen Canadan suomalaisen sosialistin ensimmäisen opplkirjaston. Näiden .vihkosten vaikutuksesta useinkin keskustelut muodostuivat räikeästi uskonnonvastaisiksi. Vieläpä Järjestömme alkuvuosina oli vakavia väittelyitä uskonnosta ja vakavasti pyrki vakiintumaan käsitys, että sosialismin täytyy olla ehdottomasti uskontovastaista. Joka käsitys nyt ainakin CSJ:sä on lopullisesti hyljätty. CSJ ci ole yhdellä kertaa kokonais, järjestönä organisoitu laitos. Se syntyi suomalaisten siirtolaisten keskuudessa ajan hengen ja olosuhteiden vaikutuksesta; suomalaisten edistysmielisten ihmisten itsealoitteisesta pyrkimyksestä kosketukseen canada-lalsen työväenliikkeen kanssa. Osastot jotka lopuillisesti v. 1911 koottiin Canadan Suomalaiseksi Jirjestöksl olivat jo käyneet läpi jarjestövaiheen so-slahstlsina osastoina. Ne olivat kuuluneet Canadan sosialistipuolueeseen. Luonnollisena seurauk*na. kun kerran perustettiin sosialistlosastoja, niin haettiin ^hteydct maan varsinaiseen sosialistiseen liikkeeseen. Perustetut suomalaiset soslalistiosastot j-htyirät Canadan sosialistipuolueen maakun. nallisiin järjestöihin. Canadan sosla-llstipuolue oli verrattain nuori liike, perustettu vasta 1905. LuonnolllsesU eivät puolueen poliittiset käsitteet voineet olla varsin selvät, suloisen yhteiskunnallisen tilanteen ymmärtämisessä. Canadan teollisuuskapltallsmin pyikiessä astumaan vasta kehityäuiu-) tensä ensimmäisille portaille. Puolue oli kuitenkin sangen ylpeä vallankumouksellisesta ohjelmastaan ja sen vuoksi sen puhujat yleensä selosUvat-kln vain kuinka välttämätön on kumota kapitalistinen yhteiskuntamuoto, eikä parhailta puhujilta suinkaan sosialistisen yhteiskunnan thana kuva Kirj. EmU Wilen Ne vähäiset väittelyt mitä tästä kysymyksestä käytiin olivat verrattain suppeita. Johtuen sosiaalisen käsityksen puutteellisuudesta. ^ vasta 1919-20 vaiheissa tuli tais esiin vakava harkinta CSJ ;n yhteyksistä Canadan edistysmieliseen työväenliikkeeseen. Ensimmäisen maailmansodan vaikutus oli hävittänyt Ca. nadan sosialidemokraattisen puolueen. Ja Venäjällä tapahttmut bolshevisUen vallankumous oU.horjuttanut koko' maailman työläisten luottamusta sosialidemokraattista liikettä kohtaan. Canadassakin uusi stihtaantuminen luokkataisteluun «ynnytti tilapäistä unionistien CSJ hetkellisesti yritti tukea OBU:n jär-jestämistyötä. Tämä liike kuitenkin Joutui poliittisten seikkaUijain johdon alaiseksi ja pian tyrehtyi vähämerkitykselliseksi hajottajain ryhmäksi. Muutenkaan : ei ollut :kä;jrtännöllistä CSJ :n luontoisen järjestön pyrkiä suoranaiseen yhteyteen unionistisen jär- Jestökeskustan kanssa, koska alui^e-rhi pidettiin Jäsenistön velvollisuutena kuulua ammattialansa unioon. Koska järjestön velvollisuus oli jäsenistön valistaminen edistysmielisen työväenliikkeen tuntemuksessa, niin tästä ajasta alkaa OSJ:n vakavin poliittinen taistelu taantumusta vastaan. Kuitenkin tämä kamppailu k y p^ vasta 30: n luvulla ratkaisevaan - vaiheeseen 1929 alkaneen koko maailmaa käsittävän talouspulan s vaikutuksesta, joka aiheutti; kapitalistUuokan k i ristämään hyökkäystään edistysmielistä työväenliikettä vastaan. Ominaisena ilmiönä edelliselle aika-kaudeUe oli CSJ:n kuten muihinkin Jm jäänyt vaillinaiseksi. Puolue el kiin. nittänyt huomiota taloudelliseen järjestymiseen Ja piti ajankohtaista taistelua työläisten olojen parantamisesta tuloksia tuottamattomana. 'Puolue kylläkin osallistui x parlamentaariseen toimintaan srrittämäM valita omia edustajiaan lainlaatija-kuntiin, mutta se selvitti, että sosialistinen lainlaatljakunnan Jäsen voi parhaassa tapaidtsessa olla hallituksen-palkalla toimiva organlseeraaja valitsi japilrlssään Ja paljastaa työläisille porvariston lainlaadinnallisia vehkeilyjä. Näitä edustajia onnistuttiinkin va. . . i . - ,. litsemaan amakln British Columblas- hajaantumista myöskin sa ja Albertassa. SUloin osottautul. k ^ " " < » ^ - ^assa tilanteessa että näillä edustajilla oli sangen ratkaiseva vaikutus silloiseen 8-tunnln työpäivätaisteluun Ja. sen lakivoimai-seksl saattamiseen, sillä hiflenkaiva-jat unioittensa kautta antoivat voimakkaan ulkoparlamenttaarlsen-tuen nälUe edustajille. Erikoisesti Albertassa Charles OTBrain oli asiallisesti enempi union kuin puolueen edustaja lainlaatijakunnassa. sillä 1908 vaaleissa hän tuli valittua hiilenkaivajain äänillä. Silloiset Albertan hUlenkai-vajat olivat enemmistöltään eurocpj palaisia siirtolaisia ja siis olemukseltaan edist&'smielisiä. Porvarit tämän huomattuaan jakoivat vaalipiirit uudelleen halkaisemalla hiilialueen ja ^-ihdistämällä sen maanviljelysalueeseen. Tämän Jaon seurauksena OV Braln hävisi 1913 vaaleissa. : Canadan sosialistipuolue oli silloin Jo asiallisesti hajonnut. Pääsyy puolueen hajoamiseen oli sen älyttömjrys ^vallitsevaan tilanteeseen nähden. Sen Jäsenistöstä oli huomattava määrä eurooppalaisia siirtolaisia. Näillä siurtolaisllla oli kokemuksia syrmytamaittensa työväenluokan taisteluista, joten he jatkuvasti vaativa» puolueen ohjelman muokkaamista val-lltservaa tilannetta vastaaviin muotoihin. Siirtolaisväestö piti etumaisen tärkeänä ammatillista Järjestymistä Ja jatkuvaa Jokapäiväistä taistelua työläisten elinehtojen parantamisesta. Tästä johtui Jatkuvat erimielisyydet varsinaisten canadalaisten ja siirtolaisten muodostamain osastojen välil. lä. Ja niinpä 1910:een mennessä oli suurinpiirtein kaikki, siirtolaisten o-sastot eroitettu puolueesta, joten suomalaiset soslalistiosastot Jäivät asiallisesti itsenäisiksi ja hraUisiksi. Suomalaisen Järjestön perustamiseen lopullisesti vaikutti Sosialist Federation perustaminen alkui^uolella 'vuotta 1911. josta myöhemmällä tuli Canadan s'oslalidemokraattirien. puolue. Toronton suomalainen sosialistio-sasto valitsi väliaikaisen; toimee^pane-ivan komitean, joka lähti keräämään suomalaiset soslalistiosastot keskite. tyksi järjestöksi tarkoituksella järjestön kautta liittää ne Canadan ^osiali-demokraättipuolueeseen. joka lajatus tulikin toteutettua; Tämä oli [CSJ :n synttyminen ja asiallisesti Canadan sosialistipuolueen loppu. ; Luonnollisista syistä sosialistiset aatteet varsinaisen canadalaisen väestön keskuutessa olivat. vielä varsin vä;häiset. Huolimatta työläisiin kohdistetun riiston ankaruudesta, oli Canadan kapitalismi.nuori ja vasta alkuvaiheessaan. Se eli ja voimistui Euroopasta virtaavan siurtolalstyö-voiman turvin, joten tällaisessa: tilanteessa maan varsinainen väestö voi edustaa Itseään siedettävimmissä olo. suhteissa kuin siu-tolaiset. Tästä näh-täväsU johtui että siirtolaisväestö muodostui Canadan työväenliikkeen edistysmielisemmäksi perusjoukoksi. Kuten edelläsanotusta kay selville ovat Canadaan siirtyneet edistysmieliset suomalaiset alunperin hakeneet kiinteää yhteyttä canadalalseen työ-väenllikeeseen. Vaikkakin Canadan suomalaisten järjestämiseksi Ja koossapitämiseksi edistysmielisen keskitetyn järjestön puitteissa muodostui kokoushuoneiden rakentamisen j a ktUt. tuurielämän ympärille, niin otti Järjestö heti vakavasti huomioon unionistisen liikkeen rakentamisen tärkeyden, ollen huomattavana tekijänä- ensimmäisessä yrityksessä Järjestää Sudburyn- Ja Pohjols-Ontarlon kaivostyöläiset. : Myöhempinä vuosina voidaan OSJ<tä pitää perustekijänä Ontarion metsä-työUlsten järjestämisen alkuunpanijana. Vieläpä oli huomattavana apu. na British Columbian metsätyöläis-ten järjestämisessä. Mitä tulee järjestön poliittiseen sisältöön, seurasi se maailman sosialidemokraattista liikettä, joka el liene ollut niin erikoisen tarkkaa — koska, mikäli myöhemmällä olemme tulleet ymmärtämään oli sen kansainväliset j-hteydet verrattain irralliset. Jokainen maa pääasiallisesti kulki omalla ohjelmallaan. Vieläpä eri osastot olivat verrattain autonomisia laitoksia. Yhdyssiteet olivat enempi aatteelliset kuin polittlset. PoUltUset erimielisyydet CSJ:n alkuaikoina eivät muodostaneet mitään vakavaa tilannetta. Kuitenkin yhdysvaltain suomalaisten keskuudessa vallinneet erimielisyydet 1913—16 välisenä aikana vaikuttivat osittain Ca. nadan suomalaisten keskuuteen. Väittelyt poUlttisen tai taloudellisen toiminnan terokkuudesta vallankui^ouk-seUisessa taistelussa herätti -sangen vähän mielenkiintoa OSJ :n sisäUS: edistymiejisiln Järjestöihin kerääntynyt ainesta, joka ei omannut riittävästi työ:^Äcnluokan luokkakokemus^ ta, tai oli sen unohtanut. :Nämä aln-nekset yrittivät eduftea perääntymis^ t ä kärjistyvän hyökkäyksen edessä. jÄrjest^, ilsenyydessä olevat metsä. työki^r ^edustivat pääasiallisesti taistelevaa suuntaa, joskin siinä myöskin oli huomattava osuus kaivostyö- Iäisillä ja muillakin. Nämä 30:n luvun poliittiset kamppailut asettivat CSJ:n lopullisesti horjuttamattomaUe edistyksen jtieUe. ' > On luormollistt. eita mitaan edistysmielistä järjestöä el voida rakentaa Jatkuu 29. sivulla RATTOISAA JOULUA ja' onnea sekä menestystä V. 1952 . NIEMI sTumo 36 ELM ST. E. SUDBURY T E*rittHin Hauskaa Joujua ' ^ ja menestyksellistä*^ Uutta Vuolta Lausumme suomalaisille ' kundeillemme ja • ' tuttavillemme ; KIITOKSET kannatuksestanne'- NORRISSHÖl REPAIR "Suurin kenkäinkorjaaino • . kaupungissa^'- • v. • Kenkiä tehdään, värjätään^ja . • korjataan. > , Tj'ö taataan mestarilliseiöl. 20-DURHAMST. N.'.r ' '.^SUDBURY ' f' ILOISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille liikeystävillemmef! WAT1RS HOTEL R. R. I "CöpperCliff, Ontario (Soon tien varrella) ; HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA kaikille aeiakkaillemme Kiitos kuluneen vuoden kannatuksesta. mm SERVICE STÄTION Creighton Road ' Waters Township, Ont Murphy I^csint Stoie • Murphy maaleja • Seinäpaperia ; NarvovernL • . Maalaus varust • ;Mfialaamattomia: huonekaluja 27 CEDAR STREET SUDBl HAUSKAA JOULUA. JA MENESTYKSELLISTÄ xUUTTA VUOTTA KAIKILLE Delongchamp Cartagc; Company' Limited © RAHTI- JA MUUTTOAJOA ® LorneSt. Puh. 5-5611 Sudbi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 18, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-12-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511218 |
Description
Title | 1951-12-18-32 |
OCR text |
Sivu 28 f iisUtina, joulukuun 1« p. — Tuesday/Dtc. 18, 195J
tereehäyhsemme
Uno's Handy Sfore
1625 St. Antoine Street
Montreal Quebec
• Palvelee teitä käytännöllisellä
, tavalla monipuolisella varastollaan.
Jos aiotte matkustaa Suomeen
saatte meiltä ostaa matkalipun
kalkille johtaville linjoille,
• Välitämme myöskin Ruotsin
.Amerikan Unjanlah^
. ja. •
Puhelin WE 0661
UNO OJALAiMMI. omistaja
Quebecin maakunnassa
4,010,235 asiilfastd
< Ottowa. — Canadan TilastoUJnen
Toimisto ilmoittaa, että viime kesäk.
toimitetun yleisen väenlaskun perusteella
on Qu^)ecin maakunnassa todettu
olleen kaikkiaan 4.02D;235 asukasta
eli 678.303 enemmän kuin kymmenen
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-18-32