Vapaus, December 18, 1951

              Sivu 28 f iisUtina, joulukuun 1« p. — Tuesday/Dtc. 18, 195J
tereehäyhsemme
Uno's Handy Sfore
1625 St. Antoine Street
Montreal Quebec
• Palvelee teitä käytännöllisellä
, tavalla monipuolisella varastol­laan.
Jos aiotte matkustaa Suomeen
saatte meiltä ostaa matkalipun
kalkille johtaville linjoille,
• Välitämme myöskin Ruotsin
.Amerikan Unjanlah^
. ja. •
Puhelin WE 0661
UNO OJALAiMMI. omistaja
Quebecin maakunnassa
4,010,235 asiilfastd
< Ottowa. — Canadan TilastoUJnen
Toimisto ilmoittaa, että viime kesäk.
toimitetun yleisen väenlaskun perus­teella
on Qu^)ecin maakunnassa to­dettu
olleen kaikkiaan 4.02D;235 asu­kasta
eli 678.303 enemmän kuin kym­menen
<vuotta aikaisemmin tonnite-tun
väenlaskun aikana. Edellisen
kymmenvuotiskauden aikana lisään,
tyi maakunnan väkiluku 457.220 iien-gellä.
— Askja tulivuoren aukko Islandis-sa
on 17 mailia ympär}mitaten.
Hauskaa Joulua ja
Onnellista Uulta Vuolla
toivottaa
Bessie St. Sauna
SIU ja Wäinö Björkman
SUDBVBY ONTARIO
HAUSKAA
JOULUA
JA ONNEA
V. 1952
Suomalainen naisten
ompeluliikt^
mm LEPPÄ
Huone 301
Northern Ontario
rakennus
Durham St. S.
S U D B U R Y
Joulutervehdys
ja
. Uuden Vuoden
cnnitleUimme kaikille
Suomalainen
sauna
JOHN KAARTO, omistaja
Puhelin FI 0332'
. 802 Lusignan Street
Montreal Quebec
Hauskaa Joulua
ja Onnea
Uudelle Vuodelle
toitottaa kaikille
Y. HÄMÄUINEN
Naisten räätälinliike
Puhelin WE 5379
4467 St. Calharine St. W.
Montreal Quebec
VUODENAJAN. LÄMPIMÄT
TERVEHDYKSET
ONTARIO AUTO PARTS
SUPPLY CO. LIMITED
152 ELGIN STREET S. SUDBURY
siHimäL liistoriaii
Canadan Suomalaisen Järjestön
Juuret ulottuvat vJjme vuosisadan lop­puvuosiin,
euomen tyÖ-.f*nliikkecn
alkuvaiheita seuranneet vamovuodet
pakoitti^ at monia Suomen työväen­liikkeen
johtavia ihmisia siirtymään
tälle mantereelle. Nämä ihmiset oli­vat
vaikuttavia tekijöitä sosialististen
aatteiden juurruttamisessa Amerikan
Yhdysvaltain ja Canadan suoma'laIs-ten
keskuudessa.
Canadassa voltanee pitää ensim­mäisenä
suomalaisten sosialistien
järjestöyrityksenä sointulayhtymää
Malkosaarella. 1902—3. M . Kurikan Ja
A. B. ÄÄäkelän johdolla.
•Kuitenkin edesmennyt J . W , Ahlq­vist,
joka oyli neljännesvuosisadan
toimi CSJ:n poliittisena johtajana ja
me kunnioitamme häntä enempi kuin
ketään muita järjestömme perustaja­na,
sekä johtajana, kertoo julkaisussa
<CSJ. 25 vuotias; Toronton suomalai­sen
seuran perustamisesta. sosialisti,
selle aatepohjalle v, 1902.
Toronton suomalaisten kuormaksi
sekä kunniaksi lankeaa Järjestömme
johto - koko sen olemassaolon ajalta.
Tämä ei kuitenkaan ole mikään sattu­ma.
/Toronto ollen pääasiallisesti Ca­nadan
teollisuuskeskus, asettui sinne
lukuisammin suomalaisia siirtolaisia
vakituisiksi asukkaiksi, joten se vallit­sevan
tilanteen perusteella muodosti
järjestömme syntymäkehdon ja pysy­vän
Johtavan keskuksen. Ja voidäan-pa
samoista syistä edelleen pitää To­rontoa
koko Canadan työväenliikkeen
sydämenä.
Vaikka muuallekin Canadaan muo­dostui
-verrattain laajoja suomalaisia
asutuksia, ei niiUä järjestöelämän Joh-
. tavassa mielessä voinut olla samaa
merkitystä, koska nämä asumukset
olivat enempi hajanaisia Ja työläiset
elivät enempi tilapälstöitten: varassa.
Joten palkasta toiseen liikkuminen oli
hyvin yleistä.
Port Arthur kuitenkin laajemman
suomalaisen asutuksen keskustana
muodostui järjestömme ensimmäisen
lehden TYÖKANSAN syntymä, ja ko­tipaikaksi.
Port Arthuria pitivät lu­kuisat
suomalaiset liikkuvat työläiset
tilapäisenä keskuspaikkanaan, ollen
riippuvaisia pääasiassa sen aikaisista^
rautatien rakennustöistä. Nämä liik-'
kuvat työläiset kuitenkin antoivat ai-ka-
ajottain elinverta järjestöelämälle.
Niinpä.Port Artihuriin rakennettiinkin
sen ajan mahtavin Canadan suoma­laisten
kokoontumispaikka Työntemp-pell.
Liikeyrityksinä ensimmäisen
Canadan suomalaisten lehden Työ­kansan
Iisaksi perustivat suomalaiset
osuustoiminnallisia luki:ei,ta Port Art­huriin
Ja Port WilliamUn.*-:
. Varsinainen Canadan suonialaisten
yhdistyseläman alku on tunnettua tä.
män - vuosisadan alkuvuosista. Yfadis-tyseläma
rajoittui kuitenkm muuta­miin
raittiusseuroihin ja kirkollisiin
3 ••edistyksiin. Näihin yhdistyksiin kuu­lui
muutamia yksilöitä jotka jo, vaikr
kalän epävarmasti, koettivat tuoda e-siln
.sosialistisia aatteita. Vasta v:n
1905 Suomen suurlakon jälkeen siirtyi
Yhdysvaltolhm seka Canadaan Suo­mesta
ihmisia jotka olivat varmenunln
varustettu työväenliikkeen aatteelli­silla
j a käytännöllisillä kokemuksilla.
Yleensä Canadan suomalaisten pie­nemmilläkin
asutuksilla 190ft—7 vai-i
•heissä perustetuin keskusteluseuroja.
Joiden keskustelut enimmäkseen pyr­kivät
kiertymään sosialistisiin kysy­myksiin.
Kuitenkin parhaimmillakin asiaan
innostuneilla, sosiaalisten kj-symysten
ymmärtäminen oli verrattain heikko
ja sen alan suomalainen kirjallisuus
vahainen. Räikeästi uskontovastaiset
Ingersolm.vihkoset muodostivat mo­nen
Canadan suomalaisen sosialistin
ensimmäisen opplkirjaston. Näiden
.vihkosten vaikutuksesta useinkin kes­kustelut
muodostuivat räikeästi us­konnonvastaisiksi.
Vieläpä Järjestöm­me
alkuvuosina oli vakavia väittelyitä
uskonnosta ja vakavasti pyrki vakiin­tumaan
käsitys, että sosialismin täytyy
olla ehdottomasti uskontovastaista.
Joka käsitys nyt ainakin CSJ:sä on lo­pullisesti
hyljätty.
CSJ ci ole yhdellä kertaa kokonais,
järjestönä organisoitu laitos. Se syn­tyi
suomalaisten siirtolaisten keskuu­dessa
ajan hengen ja olosuhteiden
vaikutuksesta; suomalaisten edistys­mielisten
ihmisten itsealoitteisesta
pyrkimyksestä kosketukseen canada-lalsen
työväenliikkeen kanssa. Osastot
jotka lopuillisesti v. 1911 koottiin Ca­nadan
Suomalaiseksi Jirjestöksl oli­vat
jo käyneet läpi jarjestövaiheen so-slahstlsina
osastoina. Ne olivat kuu­luneet
Canadan sosialistipuolueeseen.
Luonnollisena seurauk*na. kun ker­ran
perustettiin sosialistlosastoja, niin
haettiin ^hteydct maan varsinaiseen
sosialistiseen liikkeeseen. Perustetut
suomalaiset soslalistiosastot j-htyirät
Canadan sosialistipuolueen maakun.
nallisiin järjestöihin. Canadan sosla-llstipuolue
oli verrattain nuori liike,
perustettu vasta 1905. LuonnolllsesU
eivät puolueen poliittiset käsitteet voi­neet
olla varsin selvät, suloisen yh­teiskunnallisen
tilanteen ymmärtämi­sessä.
Canadan teollisuuskapltallsmin
pyikiessä astumaan vasta kehityäuiu-)
tensä ensimmäisille portaille. Puolue
oli kuitenkin sangen ylpeä vallanku­mouksellisesta
ohjelmastaan ja sen
vuoksi sen puhujat yleensä selosUvat-kln
vain kuinka välttämätön on ku­mota
kapitalistinen yhteiskuntamuo­to,
eikä parhailta puhujilta suinkaan
sosialistisen yhteiskunnan thana kuva
Kirj. EmU Wilen
Ne vähäiset väittelyt mitä tästä kysy­myksestä
käytiin olivat verrattain
suppeita. Johtuen sosiaalisen käsityk­sen
puutteellisuudesta. ^
vasta 1919-20 vaiheissa tuli tais
esiin vakava harkinta CSJ ;n yhteyk­sistä
Canadan edistysmieliseen työ­väenliikkeeseen.
Ensimmäisen maail­mansodan
vaikutus oli hävittänyt Ca.
nadan sosialidemokraattisen puolueen.
Ja Venäjällä tapahttmut bolshevisUen
vallankumous oU.horjuttanut koko'
maailman työläisten luottamusta so­sialidemokraattista
liikettä kohtaan.
Canadassakin uusi stihtaantuminen
luokkataisteluun «ynnytti tilapäistä
unionistien
CSJ
hetkellisesti yritti tukea OBU:n jär-jestämistyötä.
Tämä liike kuitenkin
Joutui poliittisten seikkaUijain johdon
alaiseksi ja pian tyrehtyi vähämerki­tykselliseksi
hajottajain ryhmäksi.
Muutenkaan : ei ollut :kä;jrtännöllistä
CSJ :n luontoisen järjestön pyrkiä suo­ranaiseen
yhteyteen unionistisen jär-
Jestökeskustan kanssa, koska alui^e-rhi
pidettiin Jäsenistön velvollisuutena
kuulua ammattialansa unioon.
Koska järjestön velvollisuus oli jä­senistön
valistaminen edistysmielisen
työväenliikkeen tuntemuksessa, niin
tästä ajasta alkaa OSJ:n vakavin po­liittinen
taistelu taantumusta vastaan.
Kuitenkin tämä kamppailu k y p^
vasta 30: n luvulla ratkaisevaan - vai­heeseen
1929 alkaneen koko maailmaa
käsittävän talouspulan s vaikutukses­ta,
joka aiheutti; kapitalistUuokan k i ­ristämään
hyökkäystään edistysmie­listä
työväenliikettä vastaan.
Ominaisena ilmiönä edelliselle aika-kaudeUe
oli CSJ:n kuten muihinkin
Jm
jäänyt vaillinaiseksi. Puolue el kiin.
nittänyt huomiota taloudelliseen jär­jestymiseen
Ja piti ajankohtaista tais­telua
työläisten olojen parantamisesta
tuloksia tuottamattomana.
'Puolue kylläkin osallistui x parla­mentaariseen
toimintaan srrittämäM
valita omia edustajiaan lainlaatija-kuntiin,
mutta se selvitti, että sosialis­tinen
lainlaatljakunnan Jäsen voi par­haassa
tapaidtsessa olla hallituksen-palkalla
toimiva organlseeraaja valit­si
japilrlssään Ja paljastaa työläisille
porvariston lainlaadinnallisia vehkei­lyjä.
Näitä edustajia onnistuttiinkin va. . . i . - ,.
litsemaan amakln British Columblas- hajaantumista myöskin
sa ja Albertassa. SUloin osottautul. k ^ " " < » ^ - ^assa tilanteessa
että näillä edustajilla oli sangen rat­kaiseva
vaikutus silloiseen 8-tunnln
työpäivätaisteluun Ja. sen lakivoimai-seksl
saattamiseen, sillä hiflenkaiva-jat
unioittensa kautta antoivat voi­makkaan
ulkoparlamenttaarlsen-tuen
nälUe edustajille. Erikoisesti Alber­tassa
Charles OTBrain oli asiallisesti
enempi union kuin puolueen edustaja
lainlaatijakunnassa. sillä 1908 vaaleis­sa
hän tuli valittua hiilenkaivajain
äänillä. Silloiset Albertan hUlenkai-vajat
olivat enemmistöltään eurocpj
palaisia siirtolaisia ja siis olemuksel­taan
edist&'smielisiä. Porvarit tämän
huomattuaan jakoivat vaalipiirit uu­delleen
halkaisemalla hiilialueen ja
^-ihdistämällä sen maanviljelysaluee­seen.
Tämän Jaon seurauksena OV
Braln hävisi 1913 vaaleissa. : Canadan
sosialistipuolue oli silloin Jo asiallisesti
hajonnut.
Pääsyy puolueen hajoamiseen oli sen
älyttömjrys ^vallitsevaan tilanteeseen
nähden. Sen Jäsenistöstä oli huomat­tava
määrä eurooppalaisia siirtolaisia.
Näillä siurtolaisllla oli kokemuksia
syrmytamaittensa työväenluokan tais­teluista,
joten he jatkuvasti vaativa»
puolueen ohjelman muokkaamista val-lltservaa
tilannetta vastaaviin muotoi­hin.
Siirtolaisväestö piti etumaisen
tärkeänä ammatillista Järjestymistä
Ja jatkuvaa Jokapäiväistä taistelua
työläisten elinehtojen parantamisesta.
Tästä johtui Jatkuvat erimielisyydet
varsinaisten canadalaisten ja siirto­laisten
muodostamain osastojen välil.
lä. Ja niinpä 1910:een mennessä oli
suurinpiirtein kaikki, siirtolaisten o-sastot
eroitettu puolueesta, joten suo­malaiset
soslalistiosastot Jäivät asial­lisesti
itsenäisiksi ja hraUisiksi.
Suomalaisen Järjestön perustami­seen
lopullisesti vaikutti Sosialist Fe­deration
perustaminen alkui^uolella
'vuotta 1911. josta myöhemmällä tuli
Canadan s'oslalidemokraattirien. puo­lue.
Toronton suomalainen sosialistio-sasto
valitsi väliaikaisen; toimee^pane-ivan
komitean, joka lähti keräämään
suomalaiset soslalistiosastot keskite.
tyksi järjestöksi tarkoituksella järjes­tön
kautta liittää ne Canadan ^osiali-demokraättipuolueeseen.
joka lajatus
tulikin toteutettua; Tämä oli [CSJ :n
synttyminen ja asiallisesti Canadan
sosialistipuolueen loppu. ;
Luonnollisista syistä sosialistiset
aatteet varsinaisen canadalaisen vä­estön
keskuutessa olivat. vielä varsin
vä;häiset. Huolimatta työläisiin koh­distetun
riiston ankaruudesta, oli Ca­nadan
kapitalismi.nuori ja vasta al­kuvaiheessaan.
Se eli ja voimistui
Euroopasta virtaavan siurtolalstyö-voiman
turvin, joten tällaisessa: tilan­teessa
maan varsinainen väestö voi
edustaa Itseään siedettävimmissä olo.
suhteissa kuin siu-tolaiset. Tästä näh-täväsU
johtui että siirtolaisväestö
muodostui Canadan työväenliikkeen
edistysmielisemmäksi perusjoukoksi.
Kuten edelläsanotusta kay selville
ovat Canadaan siirtyneet edistysmie­liset
suomalaiset alunperin hakeneet
kiinteää yhteyttä canadalalseen työ-väenllikeeseen.
Vaikkakin Canadan
suomalaisten järjestämiseksi Ja koos­sapitämiseksi
edistysmielisen keskite­tyn
järjestön puitteissa muodostui ko­koushuoneiden
rakentamisen j a ktUt.
tuurielämän ympärille, niin otti Jär­jestö
heti vakavasti huomioon unio­nistisen
liikkeen rakentamisen tärkey­den,
ollen huomattavana tekijänä- en­simmäisessä
yrityksessä Järjestää
Sudburyn- Ja Pohjols-Ontarlon kai­vostyöläiset.
:
Myöhempinä vuosina voidaan OSJ<tä
pitää perustekijänä Ontarion metsä-työUlsten
järjestämisen alkuunpani­jana.
Vieläpä oli huomattavana apu.
na British Columbian metsätyöläis-ten
järjestämisessä.
Mitä tulee järjestön poliittiseen si­sältöön,
seurasi se maailman sosiali­demokraattista
liikettä, joka el liene
ollut niin erikoisen tarkkaa — koska,
mikäli myöhemmällä olemme tulleet
ymmärtämään oli sen kansainväliset
j-hteydet verrattain irralliset. Jokai­nen
maa pääasiallisesti kulki omalla
ohjelmallaan. Vieläpä eri osastot oli­vat
verrattain autonomisia laitoksia.
Yhdyssiteet olivat enempi aatteelli­set
kuin polittlset.
PoUltUset erimielisyydet CSJ:n al­kuaikoina
eivät muodostaneet mitään
vakavaa tilannetta. Kuitenkin yh­dysvaltain
suomalaisten keskuudessa
vallinneet erimielisyydet 1913—16 vä­lisenä
aikana vaikuttivat osittain Ca.
nadan suomalaisten keskuuteen. Väit­telyt
poUlttisen tai taloudellisen toi­minnan
terokkuudesta vallankui^ouk-seUisessa
taistelussa herätti -sangen
vähän mielenkiintoa OSJ :n sisäUS:
edistymiejisiln Järjestöihin keräänty­nyt
ainesta, joka ei omannut riittä­västi
työ:^Äcnluokan luokkakokemus^
ta, tai oli sen unohtanut. :Nämä aln-nekset
yrittivät eduftea perääntymis^
t ä kärjistyvän hyökkäyksen edessä.
jÄrjest^, ilsenyydessä olevat metsä.
työki^r ^edustivat pääasiallisesti
taistelevaa suuntaa, joskin siinä myös­kin
oli huomattava osuus kaivostyö-
Iäisillä ja muillakin. Nämä 30:n lu­vun
poliittiset kamppailut asettivat
CSJ:n lopullisesti horjuttamattomaUe
edistyksen jtieUe. ' >
On luormollistt. eita mitaan edistys­mielistä
järjestöä el voida rakentaa
Jatkuu 29. sivulla
RATTOISAA
JOULUA
ja' onnea sekä menestystä
V. 1952 .
NIEMI
sTumo
36 ELM ST. E.
SUDBURY
T
E*rittHin Hauskaa Joujua
' ^ ja menestyksellistä*^
Uutta Vuolta
Lausumme suomalaisille '
kundeillemme ja
• ' tuttavillemme ;
KIITOKSET
kannatuksestanne'-
NORRISSHÖl
REPAIR
"Suurin kenkäinkorjaaino •
. kaupungissa^'- • v. •
Kenkiä tehdään, värjätään^ja
. • korjataan. >
, Tj'ö taataan mestarilliseiöl.
20-DURHAMST. N.'.r
' '.^SUDBURY '
f'
ILOISTA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille liikeystävillemmef!
WAT1RS HOTEL
R. R. I "CöpperCliff, Ontario
(Soon tien varrella) ;
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
kaikille aeiakkaillemme
Kiitos kuluneen vuoden kannatuksesta.
mm SERVICE STÄTION
Creighton Road ' Waters Township, Ont
Murphy I^csint Stoie
• Murphy maaleja
• Seinäpaperia
; NarvovernL
• . Maalaus varust
• ;Mfialaamattomia: huonekaluja
27 CEDAR STREET SUDBl
HAUSKAA JOULUA. JA
MENESTYKSELLISTÄ
xUUTTA VUOTTA KAIKILLE
Delongchamp
Cartagc; Company' Limited
© RAHTI- JA MUUTTOAJOA ®
LorneSt. Puh. 5-5611 Sudbi