Vapaus, December 29, 1921

              '''>P^T •Mmm
''ti "
1 >.
2 ^Torstaina, jonliik. 29 p. - Sec.29p.
VAPAUl CSstudansnomals^n työväestön Sänenkannattaja, i]mes>
fey Sudburyssa, Oix, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUBO, -J^^.SLOT .
Vastaava toimittaja, Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-
„lished in Sudbury, Ont„ every Toesday, Thursday and
Satnrday.
työläinen syylliseksi siihen» että farmarille viljasta,
tuotteestaan d ina&seta mitaan, mutta jätetään koko­naan
selittämättä, kuka farmarin todellinen riistäjä on.
Todellisuudessa on asia kaitenkinniin» että juuri trus­tit,
jotka ovat viljan mailman markkinoille lähettäjiä,
rautatie- -ja laivakapitalistien kanssa yhdessä riistävät
maanviljelijältä hänen työnsä tulokset aivan samalla
Uniotoshinta 40« palstatnnmalta. ~ Alin hinta kerta-flmotScsesta
75c. - jKuoleraanamotuksefc |2.00 (iMOJsto-vätsyistä
60c. kultakin iUaksi). - Kihlaus- ja avioliitto
Ilmot, alin hinta ?2,00, nimenmnutosilro. (muuten kuin
aviuä;ttoHmotustett yhteydessä $2.00 kerta.Avioeroil-ootukset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset
92.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00).Kaikista flmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana^
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
?1.50jayk8ikk. 7Bc. , . , . . ^ ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 Ja kolme kk. $1.75. ,
i^Tilauksla, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 60, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Dejpartmont, Ottava, as
«econd clasa matter. .
^ Rahakapitälistienkin lehti jo
myöntelee
Olemme useissa artikkeleissa kuluvan vuoden aikana
^ osottaneet miten canadalainen maanviljelijä on tuka­lassa
asemassa, huolimatta siitä, että hän sattuu omista­maan,
kappaleen maata ja joitakin maanviljelyksessä
tarvittavia työvälineitä. Olemme osottaneet, että pie-niviljelijä,
ent. teollisuus työläinen, joka parempien
elinehtojensa-saavuttamiseksi on siirtynyt maalle toivos­sa
siten päästä kapitalismia pjikoon, on siellä sittenkin
joutunut saman kapitalistisen riiston alaiseksi, kuin en­nen
kaupungeissa teollisuuslaitosten palveluksessa työs
kennellessään. Ja sitä se ehdottomasti on joutunut
vaikka vieläkin bn olemassa vallankumouksellisella sa-,
' jiahelinäliä ratsastavia työläisiä, jotka uskovat ja us
kottavat muillekin, että maanviljelijä ei kuulu työväen­luokkaan,
että se on pikkuporvaristoon lukeutuva. Em­me
tietenkään tahdo tällä Väittää, että maanviljelijäin
keskuudessa ei dlisi niitä, joito voimme nimittää riistä­jiksi.
Kyllä niitä on, mutta sellaiset ovat sentään suun­nattomassa
vähemmistössä jai ovat ne siihen asemaan
päässeet riistämällä huonommossa asemassa olevaa
maanviljelijää ja palkkatyöläisiä.
Jo' yksin Canadan finanssi-kapitalistien ja teollisuus-paroonien
lehti The Financial Post myöntää, että ca-nadalaisen
farmarin asema on sietämättömmän kurja
ja vielä, että maanviljelijät varsinkin lännellä ovat
huutavosfea rahallisen avun tarpeessa voidakseen jatkaa
tuoU^imistaan ihaanviljelysalalla. Tämän, rahamies-
^ ten omistaman ja yksin heidän etujaan ajavan lehden
selostuksen mukaan canadalaisen pienviljelijän tuot­teista
ei ole maksettu paljo;i mitään, ei läheskään sitä
mitä tuotantokustannukset, siihen laskettuna farmarin
kuluttama työaikakin, kaikkein pienimroänkin arvion
mukaan olisi edellyttänyt. On toUa, että viljan hinta
viimeisinä kuukausina on huomattavasti alentunut, mut­ta
ei alentunut samassa suhteessa kun farmarille ylös-ostajani
antama hinta olisi edellyttänyt. ^ ^
Somalla aikaa kun maanviljelijä tarvikkeistaan saa
maksaa suhteettoman korkeita hintoja, maksavat viljan
ylösöstajat, jotka ovat suurten viljatrustien kontrollee-raltaVana,
maanviljelijälle vehnästä keskinkertaisesti
70 ~ 80 senttiin bushelilta ja kaurasta 13 — 17 sent-tiin
bushelilta. Siinä ei ole suurtakaan hintaa. Ja
syy, miksi farmari ei viljastaan saa enempää kun edel­lä
on sanottu, on tuon raharuhtinaitten lehden mukaan
siinä, että viljan korjaus ja ^iiintikustannukset koho­sivat
suhteetton^an korkealle. Varsinkin työläisten
palkan on lehden selostaja saimut huomattavan mää­rän
todellisuutta korkeaipmaksi, eli 5 — 8 dollariin
päivässä. Tuollaisellokin valheella voidaan ratsastaa
asioista tietämättömien keskuudessa, mutta sellaisiin,
jotka asian perinpohjin tuntevat sillä ei ole vaiku­tusta.
Mistähän edellämainittu raharuhtinaitten lehti on saa­nut
työläisten palkaksi edelläsanotun korkean määrän.
Tosiasia' ja pysyy sellaisena, on se, että esim. hallituki
sen työnvälitystoimistot viime kesän aikana läheltelivät
lännelle elonkorjuutyöläisiä neljän doUorin päiväpal­kalla,
ja kaikki eivät maksaneet sitäkään. Jopa olivat
n.s., yhdistyneet farmarit tehneet kiinteän päätöksen­kin,
että 4 dollaria enempää ei makseta. Oliko tuo
nyt suuri palkka, siitä saa jokainen itsekohdaltaan
käsityksen kun tietää, miten pitkiä työpäiviä näillä elon
korjuutyöläisillä teetettiin, nousten useissa tapauksissa
aina 16 tuntiin vuorokaudessa. Näin kavt-Varsinkin
Manitoban suurtilanomistajain tarjoamissa elonkorjuu-töissä.
On otettava huomioon, että n.d. pikkufarmarit
eivät vierasta työvoimaa ole suuresti käyttäneetkään,
vaan ovat he sen vähäisen viljamäärän mitä ovat onnis­tuneet
pienillä peltotilkuillaan kasvattamaan, korjan^
neet joko yksin tai sitten vuorottelemalla naapurifar-marin
kanssa.
Mutt{ finanssikapitalistien ja teöllisuusparoonien
lehti puhuu asiasta omaan pussiinsa. Sillä ei ole tar-kotus
esittää asioita niiden oikeassa valossa, koska sel­lainen
menettely: saattaisi muodostua vaaraksi heille
itselleen. , On sen sijaan yritettävä selitellä asioita
siinä valossa, että maanviljelijäin ja tavallisen työläi­sen
edut muka sotivat toisiaan vastaan. On asetettava
tavalla kun teollisuuskapitalistit riistävät teollisuus-työläisen
työn tulokset. Onhan viljalrustin eduille mi­tä
edullisinta maksaa farmarille viljasta mahdollisim­man
vähän ja taas myydä kuluttajille mahdollisim­man
korkeasta. Joissakin tapauksissa ja erikoisina ai­koina,
ovat trustit pakotettuja laskemaan hintaakin^
mutta hinnan laskeminen ei milloinkaan /tapahdu sa­massa
suhteessa, varrattuna hintaan mikä tuottajalle on
maksettu. •
Olemmehan selostaneet useasti mitenkä silloin kun
paniikkien tai muiden epänormaalisten tilanteiden aika­na
kapitalisteja uhkaa tuotteiden huono markkinoille
vienti, turvautuvat he hävittämiseen. Äskettäin ker­roimme
tapauksesta, jolloin Montrealissa syttyi tuleen
yksi tämän mantereen suurimmista viljaelevaattoreista,
joka sitäpaitsi oli täytetty viljalla. Oliko tulen irti­pääsy
tapaturmainen tai tahallinen, emme nyt tahdo
lähteä sanomaan, mutta kun vertaamme tilannetta ja
kulultajain huonoa ostokykyä voimme jokainen koh-daltanune
muodostaa oman mielipiteemme, sitäkin
suuremmalla syyllä, koska tiedämme kapitalistien
käyttävän hävitystä aseenaan, estämään hintain alen­tamista.
Ja vaikkakin kysymyksessä oleva ^raharuhtinaitten
äänitorvi kuten tavallista yrittää juuri oman luokkan­sa
etujen mukaisesti farmarien tukalaan asemaan teh­dä
syylliseksi työläiset^ on tosiasia ja pysyykin sel­laisena,
etlä kumpanenkinf niin teollisuustyöläinen, kiln
farmarikin oviat samanlaisen riiston alaisena. Ja asi-;
an näinollen olisi löydettävä enemmän yhtenäisyyttä
maanviljelysproletariaatin ja teollisuusproletariaatin
välillä. Kumpasenkin kärsiessä kapitalistisen järjes­telmän
harjoittamaa riistoa > olisi tehtävämme yhtei­sillä
voimilla hyökätä järjestelmää vastaan kokonai-suudessaam
hävittämällä porvarillisen valtiouj: joka
kaikkine siihen yhdistettyine laitoksineen on kapitalis­tisen
riistojärjestelmän tukena;' Teollisuustyöläinen ja
maanviljelystyöläinen^ (pikkufarmari); ovat kumpanen-kin
trustien ja keinottelijain suurimman riiston alaisena
ja siksi juuri heidän välillään olisi'saatava aikaan en­tistä
kiinteämpi yhtenäinen toiminta, toiihinta, joka oli­si
tähdätty kapitalistisen järjestelmän murskaamiseen.
O mmmm panssa |IIII|IIIIIHHHnilIIIIKIHIHIM^^^^^^
ASIAMIESTEN LAUSUNTOJA JA eikä osastojen taholta pidetä hnol-
KATSAUKSIA HEIDÄN TOI.
MINTAANSA.
Uaden tpimiatavaoden alhaettä;
Tilanteesta Kaukaisessa Idässä
Viime aikoina on Vähässä Aasiassa esiintynyt seik­koja,
jotka toiselta puolen osoittavat maailman impe­rialismin
valtauspolitiikan vararikkoa läheisessä Idässä,
ja toiselta puolen selvästi vakuuttavat Neuvosto-Venä­jän
politiikan oikean suhtautumisen Idän konsoih^i.
Saksan imperialismin tuhoutumisen ja vanhan Tur­kin
luhistumisen jälkeen Englanti käyttää hyväkseen
asemansa etui3uuksia)| verraten; liittolaistensa Rans­kan
ja Italian asemiin, anasti itselleen Konstantinopo­lin,
Vähän-Aasian ja muodosti täällä englantilaiselle
pääomalle aineelliset olosuhteet riistää VähäniAasian
luonnonrikkauksia. Mutta, kun Englannin herruutta
vastaan nousivat nuor-turkkilainen porvaristo ja talon­pojat,
jotka Angorassa perustivat uuden Kemal-pashan
Turkin. Englanti yllytti Kreikan sotaan sitä vastaan,
antaen tälle palkinnoksi erinäisiä satamia. Ranska
joka samaan aikaan Suoritteli laskujen tekoa ' Saksan
kanssa Keski-Europassa, vaikka näkikin loukattavan
omia etujaan, oli kuitenkin pakotettu näyttelemään lä­heisen
Idän seikkailussa passiivista osuuttai ainoas­taan
salaisesti kannattaen Angoran hallitusta Kreikan
julkeutta vastaan.
Ainoastaan Neuvosto-Venäjä, nähdessään Turkin
kansallisessa vapausliikkeessä yleismaailman imperia­lismia
vastaan suunnatun vallankumouksellisen voi­man,
solmi jo maaliskuussa rauhan Angoran hallituk­sen
kanssa.
Nykyisin elämä on suoritella näistä tapahtumista
lopputuloksia, Ja me näemme, kuinka samaan aikaan*
Kreikan armeija Englannin sotajohdon alaisena on
Turkin voimalla tullut lyödyksi ja kuinka Ranska liit­tolaisensa
Eiiglannin selän takana, kiiruhtaa soimia-maan
Englannin etujen vastaista rauhaa Turkin kans­sa.
Kreikan armeijan tuholla on tuotettu Englannin her­ruudelle
ankara isku ei ainoastaan Vähässä-Aaäiassa,
vaan myöskin Mesopotamiassaj Persiassa ja Afganista­nissa.
Se on työnnetty syrjään VenäjänJdnkaukaaisi-alaiselta
rajalta sekä niistäkin alueista, joissa se tähän
asti yksinvaltiaana isännöi.
Ranskan kdvallus uuden Turkin tunnustamisessa ja
sen kanssa Englantia vastaan suunnatun sopimuksen
solmiamisessa merkitsee syvää halkeamaa siinä Eng­lannin
ja Ranskan porvariston <ystävyysliitossa», joka
oli muodostettu heidän taistellessa Saksan imperialismia
vastaan.
Tämä liitto on repeämässä saumoistaan ja lähellä
on se päivä, jolloh) kuuluisasta «ententestä» ei jää
jälkeäkään.
Mutta .Vähän-Aasian, jossa niin ankarasti törmää­vät
yhteen Englannin ja Ranskan porvariston edut ja
jossa on vastaisten kansainvälisten yhteentörmäysten
solmu, on nyt muodostunut uusi ja voimakas valtio —?
Turkki, jonka "kanssa Neuvosto-Venäjä on tehnyt lujan
sopimuksen ja joka tulee olemaan sen liittolaisena tais­telussa
yleismaailmallista imperialismia vastaan.
Niistä kirjeistä päättäen mitä Va­pauden
konttoriin saapuu kautta
maan asiamiehiltämme, tulee uusi
alkava vuosi olemaan todellista
suuren ja voimakkaan ryntäyksen
aikaa Vapauden asiamiesten taholta.
Kaikissa näissä kirjeissä uhkuu esiin
todellinen vallankumouksellisen vel^
vollisuuden elävä tunteminen ja mi­tä
innokkain toimintahalli oman '
työläisille rakkaaksi käyneen prole-taarlehden
—^levittämiseen. Myös­kin
erikoisen rohkaisevaa on se voi­ton
ja menestsrmisen mahdollisuutta
ilmaiseva henki, mikä «punaisen ar
meijamme» sotilaitten kirjeistä hen­kii.
.
Julkaisemme tässä näytteeksi
muutamia otteita, asiamiestemme
kirjelmistä.
Vapaudelle 2,000 uutta tilaajaa.
Eräs asimiehemme kirjottaa: «—
Tiedustelitte olisiko mitään mahdoL
lisuuksia Vapauden tilaajanfiärän
kohottamiseen''. paikkakunnallamme.
Siihen vastaan. Viime aikoina kun
työläiset ovat kuleskelleet paikasta
toiseen, tehden joko hyvin vähän
tai ei ollenkaan töitä, on se vaikeut­tanut
^tilauksien ottoa. Mutta siitä
huolimatta kun läksin eilen liikkeel­le,
olin yhden tunnin kierrosmat-kalla
saanut 10 uutta tilausta.
Työläiset täällä alkavat pitää pal­jon
Vapaus.lehdestä. Ja jos samal-lainen'
mielipide kasvaa muualla päin
Canadaa, niin en epäile eikö Vapaus
saa alkavan vuoden ajalla 2,000' ti­laajaa
lisää .,.,...,»
Kuten huomaatte^ tuntuu tuo san­gen
rohkaisevalta ja on omiaan in­nostamaan
asiamiehiämme kaikkial­la
ponnistelemaan kaikella tarmol­laan.
ta siitä, että asiamiehet toimisivat,
niin kehotamme.; tämän toverin ta­paan
jonkun siitä, meille ilmotta-maan.
Uusi vnoai — oo«i loiminta-kurssi.
Jos uutena vuotena kestää: sama
innostus ja ^samallainen voitonvar-muus
minkä merkeissä vanha vuosi
nyt päättyy, niin . ei ole epäilemis-fäkään
etteikö edelläolevassa ensir
maisessa kirjelmäsi asiamiehemtae
lausuma toivomus tule .toteutumaan
ennenkuin vuosi 1922 on loppuun
kulunut.
Otettakoon kaikkialla asiamies­temme
keskuudessa tällainen vallan­kumouksellisten
taistelijain voiton-moraali
mukaamme ja sen innosta­mana
sekä rohkaisemana levitettä­köön
Vapaus jokaiseen proletaari-kotiin,
jokaiselle suomalaiselle työ­läiselle
Canadassa.
Veteraani.aatainies.
Toveri David Helin on näinä päi­vinä
matkustanut : Pohjois-Ontari-oon,
toimiakseen siellä Vapauden
asiamiehenä ja kirjallisuuden levit­täjänä
jonkun aikaa. .: Toivomme
sikäläisten toverien kaikin tavoin
avustavan toveri Helinin työn on­nistumista.
.Toveri Helin ' on van­ha
veteraani-asiamies, joten toivom.
me hänen matkaltaan hyviä tulok­sia.
Vapauden levitysosasto.
dollari^
LXHETVSKUSTANNUKSET:
I Postissa, 15c laikiHa8nmmijta.Sähk3sanbnm^ ]^^^^
Kysykää erikoisknrssia suurille summille.
Toiminta nopeaa ja perillemeno varma.
Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella vU « ««« '
Rahaa väUtetään myöskin kaikkiin Suomen panS?'"-°"^^^^
I Pankkimme ilmottaa että kaikki rahavälitvkspmmo
I ^ V p ^ l Ä l I ^ * ^ * ^ ^ ^'^^^^^ v a l i S f e - -
I . Sudbuiy, Ont
E Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 D«
s fair Ave. , "«»AU iJeiJe-iiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiii
I iniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiu^,,,,,^^^^
iiniiiifiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiii!iitiiiiiiiiiiiiiiiii,,,||„
I VAPAUDEN KIRJAILTAMAT
I Tähän mennessä ovat seuravat * osastot meille iimottaneet ^^
S levänsä toimenpaneraaan kurjailtamat Vapauden hyväksi:
«Työläiset alkavat kirota Indu8tria<
listiä.»
Eräs toinen asiamiehistämme kir­jottaa:
.........Industrialistin asiamie­het,
joita täällä on ollut kokonainen
lauma, ovat kaikenlaisilla uhkauksil­la
hävyttömyyksillä saaneet useat
työläiset tilaamaan lehteään. Mut­ta
nyt alkavat työläiset kirota tuo-^
ta lehteä, vannoen etteivät enään
milloinkaan tilaa sitä, sillä sen suh.
tautuminen Vcinäjän- vallankumouk­seen
.ja Punaiseen Kansainväliseen
aukaisee nyt heidän si]mänsä...,...i>
Tuo kirjelmä puhuu itse puoles-taanj
osottaen mitä: rehelliset prole.
taarit, ajattelevat kansainvälistä-val­lankumouksellista
työväenliikettä
vastaan taistelevasta lehdestä
Uskonnon poistaminen kansan kuviteltuna onnena
on sen onnen todel lisen onnen vaatimus. Vaatimus,
että on voitettava todellisen tilan harhakuva, merkitsee
harhakuvia tarviuevan olotilan poistamisvaatimusta.
Uskonnon , arvostelu on siten pohjaltaan sen murheen-laakson
arvostelua, jonka pyhitystä uskonto on.
Marx
i Farmari-asiamies toivehikas; '
Eräs farmiseudulla asuva' asia
miehemme kirjottaa: «Se että'
Vapaudessa on viime aikoina ollut
paljon pienviljelijäin yhteiskunnal­lista
asemaa koskevia kirjoituksia ja
uutisia ja eritoten selostettu canada-laisten
köyhälistöläisfarmarien ase­maa,
näyttää tehneen hyvän vaiku­tuksen
täällä. Monet ukoty jotka
eivät tähän asti ole tilanneet sitä
päättelevät nyt että lehti on tilatta­va
vaikka sitten mistä tilausrahat
saisi. Uskon että Vapaudella on
suuret mahdollisuudet levitä Cana-dan-
laajoilla suomalaisilla farmiseu-duilla,
kunhan asiamiehet vain kaik­kialla
tekevät lehtemme tunnetuksi»^
päättelee tämä farmari-asiamiehem-
>me.
Kansainvälinen teollisuusttnionismi
tuo lehdellemme uusia tilaajia.
Kaivosseudulla toimiva asiamie-hemme
kirjottaa: <... Täällä kaivos­työläisten
^keskuudessa on tehnyt
kerrassaan suuren vaikutuksen se,
että Vapaus on, esiintynyt niin sel­väpiirteisesti
kankain Välisen teoin,
suus- ja luokkaunionismin edustaja­na,,
sikäli kuin Punaisen Tai. inter-natinalen
periaatteissa, säännöissä
ja taktiikkaohjeissa se määritellään.;
Nämä työläiset täällä ovat kyllään­tyneet
oikeistotuplajuulaisten syöt­tämään
sekasotkuun, joillla ei näytä
olevan mitään todellista tarkottavaa
heille, vaan; märehtivät vanhoja ho-mehtyneita
fraaseja. Lähetän tässä
mukana 8 uutta tilausta ja lisää
tulee. Uskon että Vapauden tilaa-jamäärä
tulee lähiaikoina täällä suu.
resti kohoamaan.> :
Edelläoleva kirjelmä osottaa kuin­ka
terve kaivostyöläisten proletaari­nen
vaisto on opettanut heille" mi­ten
valita lehtensä.
Uusi asiamies.
«Kun täällä ihmiset ehtimiseen
kyselivät keneltä saisi, tilata Vapa­utta,
niin sanoin: että kyllä minä­kin
voin teidän tilauksenne välit,
tää», kirjottaa eräs työläistoveri,
pyytäen samalla asiamiesoikeuksia
itselleen, lähettäen 6 uutta tilausta
saman kirjeen mukana. . "
Näyttää että vanhat asiamiehet
tuolla paikkakunnalla ovat lyöneet
surkeasti tehtävänsä laimin, koskapa
ihmisten täytyy heitä haeskella. Jos
muualkkin on tällaisia paikkakuntia,"
§an]tSte.Marieo outisi^
Kokousasioita. Osastomme työko­kouksessa
joulukuun 20 p.; keskus­teltiin
useista asioista. Luettiin toK
meenpanevalta komitealta tullut kir
jelmä, koskien edustajehdokkaan va.
litsemista edustajakokousta varten
Edusta jaeiidokkaaksi o s a st o m me
asetti Erland: Kuuselan Sault Stf
Mariesta ja Henry Elmenin Sudbu-rysta.
Valittiin myöskin evästyskomites
laatimaan evästyksiä edustajakokö
usta varten, -valituksi tulivat Sven
Nurmi, Hiskias Hämäläinen ja Er,
land Kuusela.
Kansainväliseen kmiteaan eroavi
en Jenny Saaren ja Henry Hillir,
tilalle valittiin Victor Rossi ja Vii;
Lehtinen.
Kansainvälisen komitean kutsustr,
oli protestikokous Hussey haalillr
sunnuntaina, joulukuun 18 p. Sac-
CO ja Vanzettin hyväksi. Yleisö 9
sanottuun tilaisuuteen ei ollut saa
punut niin runsaasti kuin tuollai-;
sissa tilaisuuksissa olisi suotavaa!
vaan siitä huolimatta kokous onnist
tui koko hyvin. Puheita pidettiin
seuraavilla viidellä kielellä: englan
nin-, venäjän-, ukrainan-, italian- ja
suomenkielellä. Puhujat selvittivät
näiden kahden syytetyn oikeuden
käyntiä, tuomiten sen menettelyn
mitä porvarillinen oikeus tämän ju­tun
yhteydessä on harjottanut. Ja
samalla osoittivat kuulijoille kuinka
tällaisia oikeusjuttuja tulee olemaan
yhä useammin ja useammin sitä mu­kaa
kuin luokkavastokohdat kapita-listiluokan
ja työväenluokan välillä
kärjistyvät. Ja siksi-on työläisten
tällaisissa tapauksissa käytettävä
kaikki voimansa syytettyjen puolus^
tamiseen siten säilyttääkseen monet
urheat taistelijat vapaudessa jne.
Vapauden juhlanumerossa ollees
sa ilmotuksessa mainitaan, että
osastomme ompeluseuran v naiset
näyttelevät kappaleen «Vanki N:o
'77» uudenvuoden aattona, eli joulu­kuun
31 p., vaan ompeluseuran nai­set
eivät onnistuneet saamaan sa--
nottua kappaletta ja niin ollen omr
peluseuralaiset esittävät sanottuna
iltana kolmi-näytöksisen kappaleer
«Yhdistysjuhla». Kappale on huvi­näytelmä
ja hyvin hauska alusta lop­puun,
joten muistakaa jokainen sil­loin
saapua nauramaan ja nauttia
maan. . i i.
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT, ONT. , ;
FORT WILLIAM. ONT.
= SAULT STE. MARIE, ONT.
5 SOUTH PORCUPINE
5 THORHILD, ALTA.
= COLEMAN, ALTA.
E Kuka on seuraava?
I TOV. VAPAUDEN KONHORI
.?<iiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiinimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii{iiinininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER CORNERS-SALMON
ARSI
PF^rS^ANE. SASK.
LAPPI, ONT.
niistä monista sotajoukoista joita: sr
on lähettänyt ja rahastanut ole on.
nistuneet tehtävässään. Koko kapi-talistiluokka
itkee sotajoukkojensr,
saamattomuutta, ja samalla kadeh
tii Neuvosto-Venäjän ja Karjalan
Punaisenarraeijan urhoollisuutta kai­kissa
taisteluissa. Kapitalistiluokan
lähettämät provoseeraajat eivätr ok
pystyneet saamaan hajaannusta ai­kaan
punaisten sotilaiden keskuu­dessa;
eivät ole ^saaneet heitä luo­pumaan
periaatteistaan. Olemassa­olon
säilyttäminen ei ole toverieit-temme
mieltä horjuttanut, vaan lu­jittanut,
sillä he kaikki käsittävät
että työväenluokan'Oikeuden ja va­pauden
puolesta kannattaa kuoliakin
jokaisen työväenluokan jäsenen,
työväenluokan voiton saavuttami­seksi.
Pöii M m npfeia
Karjalan hyväksi. Ensitilalle kai­kista
uutisista «on asetettava se hy­vä
ja järkevä päätosi jonka täkä­läisen
poikatalon pojat tekivät kuu­kausikokouksessa,
kun päättivät os­taa
Neuvosto-Karjalan bondeja
$110.00 edestä. Sillä lailla juuri to­verit
me voimme täälläkin taistella
heidän taistelunsa nopeampaan voit­toon
viemisen puolesta ja monen äi­din
ja lapsen estämme nälkäkuole­masta,
sillä j koko mailman kapitalis-tiluokka
on järjestänyt Voimansa
neuvostovaltaa vastaan, yksimielises­ti^
sillä hallitseva luokka käsittää et­tä
jo^ hän kykenee kakistamaan
tänäpäivänä suuren 'Venäjän ja Kar­jalan
Neuvostovallat, niin on hänen
valtansa täälläkin paremmin turvat,
tu. Toverit! Riistäjäluokka on ko­keillut
jo miltei kaikkia keinoja nii­tä
ihminen.voi kuvitella proletaari­sen
Neuvosto-Venäjän ja Karialan
tovereitten masentamiseksi. Mutta
turhaa on ollut kaikki ' yritykset.
Kaikki on ollut turhaa, iSi yksikään'
Työläistoverit! Neuvosto-Karjalan
tovereitten taistelu ei ple taisteltu
päivässä eikä kahdessa, vaan se on
jatkuV'aa, vatsaa purevaa nälkätais-telua,
suurinta, julminta ja ehkä
myös tehokkainta kaikista edellä-käytetyistä
kapitalisliluokan' taistelu-keinoista,
joita se on kyennyt käyt­tää,
-- Työläistovereittemme nälänhä-täkysymys
ei ole yksinomaan luokka-kysymys,'
vaan se on jokaisen ih­misen
joka itseään kutsuu sivisty­neeksi,
tunnekysymys, sillä mitenkä
voi ihminen antaa tpisen kuolla näl­kään
tekeAiättä kaikkia ensiksi hä:
nen pelastamisekseen, niin kauan
kuin se on vielä pelastettavissa. Ei,
tovefit! Ei ole oikein että sanotaan:
minä olen jo kerran antanut tuo­hon
listaan* dollarin eli puoli. Ei­hän
työväenluokan taistelu ole ker­ralla
autettu. Eihän Karjalan tove­reita
uhkaa yhden päivän nälkä,
vaan se uhkaa niin kauan kuin te
toverit olette osoittaneet mailman
riistäjäluokalle että tekin olette täs­sä
taistelussa tovereittemme puolel­la
loppuun asti, siksi kunnes koko
riistojärjestelmä on kukistettu. , Sil­loin
vasta voidaan, . toverit, sanoa
että minä olen antanut ennen. Siis
toverit näyttäkäämme mailmalle ja
koko kapitalistiluokalle kauhuksi, et­tä
Port Arthurin ja ympäristön
lumbetjäkit» ja muut työläiset ovat
ottaneet tämän taistelun osaksi tais:
telukseen ja jatkuvasti tulevat, aut­tamaan
taiselutovereitaan'rielä edel­leenkin,
kaikkia porvareiten hyökr
käyksiä vastaan.
Kiittelee omiaan. jTäkäläinen
News Chronicle on jo kuukauden
päivät kiitellyt meidän hyvää saa­matonta
majuriamme ja koko vii-^
me Vuoden valtuuskuntaa, niin että
tavallinen. työläinen olisi jo vetänyt
vasten «pläsiä» sellaista imarteli jaa,
joka tuollalailla rupeaisi haastamaan
Mutta syy on kait siinä että me työ,
laiset olemme oppineet tolsellaiselle
«imartelulle»^ joten femrae -voi käsit-^
tää herroille kohdistettua imartelua
kuin myöskään sitä, että mistä ne
sen ansaitsevat. Meitä joskus samat
ehdet imartelevat ja sariovat että
olemme «good hands», toisinaan
«mustaksi» ja joskus me . olemme
«honkkia». Silloin kun ne meille aur
tavat niin se on «poliisin kapulaa»,
tiilenpäiden lukemista, mutta kovin
jobi kaikista minkä ovat antaneet
meille, on.tämä yhteiskunnan «jus;.
teeraus» normaalikuntoon, kun;,se
meni sodan aikana kuuloni nmkaan.
niin pahasti pois «levenistä». Mei
milloJTi meni pois «levenistä», _
kyllä me työläiset sen vielä" „
tamme sellaiseen kuntoon että
aina vähän päästä ole korjattavi
Me yksinkertaisesti vaan <ja
raamme» tuon tuotannon ja vaM
toisellaiselle pohjalle ja tthats a!l),i
Venäjän nälänhätäisten kou
tulee toimeenpanemaan suuren-sainvälisen
konsertti, ja tani
man Työn Temppelillä, Port
rissa ukrainalaisten toverien alott
ta maanantai-iltana 2 p. tai
1922. Ohjelmaa tulee olei
nakin kolmella kielellä, "ukraiiu
englannin ja suomen, ja ovatldii 1
rainalaiset toverit varanneet
osaltaan riittävästi. Laulua, soltl
kansallistanssia ja puhe, samoin tj|
lee olemaan meiltä ja englaniiiiii
liset toverit ovat lupautuneet
kimaan. ainakin kolme numeroa. Al|
kakaamme vuosi kansainvälisen:
lidarisuuden tunnustamisella teos
ja Venäjän vallankumouksen tuie-misella,
saapumalla näihin iitaii
ei vain jotkut,-vaaTi-' 'kaikki
järjestyneisiin työläisiin. lukeutuvatJ
Iltamat alkaa kello 8 illalla.
Toimekseen saanut.
•.. jt—.
TORONTONUUTISIA
onneliisi'
Nälkäisen uhrautuvaisnui.
Joitakin päiviä takaperin ilmoitst-l
tiiri erään paikanvälitystoimistoJi
edustalla jonottavalle nälkäMe
työttömäin joikolle, että eräs poiia-nen
on heikkona sairaalassa ja hi­taisiin
mahdollisesti pelastaa siirtä­mällä
häneen toisesta ihmisestä ver-
"ia, samalla tiedusteltiin josko työt­tömien
joukossa on ketään, jote
haluaisi uhrautua poikasen hyväte-
Kun työttömät saivat kuulia, et»,
henkilö, joka antaa vertansa saa ol­la
jonkun päivän sairaalassa oh ^ •
jokkaita koko joukko. Knitenk"
vain yksi pääsi siihen O;
asemaan, että vertaan luovu ^
Ia saa ainakin jonkun atenann^
känsä väliaikaisesti sanimuttambeP
Kysymyksessä, oleva onnellinenj
eräs entinen sotilas, joka palHa^
siitä, että on ollut puolustao^^
canadalaista «demokratiaa», saa ^
kärsiä rahattomana ja tyotton»-
nälkää.
Vaalirunnanskulungit hnomstur.1-
• Itsenäisen Työväenpuolue^/.-
likomitea ilmoittaa, ^^f^i^
vaalitaistelun ^^^^J'''%
menoja kaikkiaan ?2.800.r;
ma ei,ole suuri kun vertaileeg^
reiden v a a l i r u n n a u k s e e n J a ^^
summia. Eräänkin ko^^felnss»
ehdokkaan sanotaan mhta2^^
käyttäneen 40 » ' J f *^
Kumminkm $2,800.00 on W
suuri jos se kulutetaan lao^^
teittefi sotkemiseksi, J O ^ . f l - a t i - taarinen «usko» useammassa 1-,
sessa on.
Osaston kokouu»''"»»'^
Joulukuun 20 P"!.P5S^'^
ton-. Kokouksessa P ^ ^ ^ ^ ^ o S n ^s
asettaa ' iärj^^ön «in^ 5 ,1^^
ehdokkaiksi Toronto.^ ^ ^ . ^ R
kasta; nimittää» J- ;* j^Ki^
Löppönen,. t . - i i > i ^ ° ' ' - ^ .
§
- mamkiiMksäi •Mm
' im' ISiElääiäZiiilSi