Vapaus, June 26, 1924

              Sivu 2 Torstaina, kesäkuun 26 g — Thur» Jane 26
ja avoimiin katumielenosotuksiin, 3.
kansalaissotaan, kapinaan. Kussa-
Hai eräälle lihavalle rouvaile.
Roava ^-ilkaisi ympäriJleen, ja
kin vaiheessa kiintyi sosialistinen j^öysi kuin löysikin markan laukkun-
, aatos yhteen pääasia«n. Samaan sa pohjalta.
jalkaan tapahtui syviä muutoksia Häi veteli v i i s u j a , jotka panivat
; joukkojen oloissa ja työväenluokan'korkeasti siveelliset punastumaan" ja
i ajatustavoissa. Yhä uusia ikäluok- kalpememaan.
kia joutui laajoihin taisteluihin. Kun
Teollisuusunionismi
Suomen Ammattijärjestön jäsenluku 1 vuosi­neljänneksen
lopussa 1924.
Liiton nimi.
LasiteoUisuustyöväen liitto
Tie- ja Vesirakennustyöväen liitto 22 1,01.5
Puutyöntekijäin hitto ....... 80 3,257
Sukeltajain liitto • 45
Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen liitto 273 16,102
Paperiteolhsuustyöntekijäin liitto 42 2,165
Jalometallityöntekijain liitto 7 232
ilmtarveteollisuustyöntekijäin liitto .32 1,602
Kivityontekijain hitto 27 1,040
Kutomoteolhsuustyontekijäin liitto 21 1,738
Metalliteollisuustyontekijäin liitto 83 8,160
Kirjatyöntekijain hitto 32 2,543
Muurarien-, Rapparien- ja Uunintekijäin liitto ..„ 35 1,569
Nahkateollisuustyöntekijäin liitto 38 1,617
Vaatetustyöntekijain liitto 38 li508
MaalarintySntekijain liitto 24 1,056
Rautatieläisten amm. liitto , 8 >175
Ajurien hitto , 11 769
Merimies- ja Lämmittäjä liitto 5 291
S.V.R. Konepajojen työnt. liitto 8 588
L i i k e - ja Taloustyöntekijäin liitto 48 1,933
Maatyövaen liitto „. 47 695
48,246
• t.
Leninin vastustajat syyttävät hän­tä
siitä etta han oli kaavallinen ko-
Jnentelija, diktatoorinen luonne. Ja
totta on etta han piti tiukasti kiinni
järjestyksestä toiminnassa, valvoi
hellittamatä puolueen . päätösten
täyttämistä j a puolueen sekä j u u ­ren
valtakunnan paanä täytti joh­taja
velvollisuutensa määräten ja
vaatien määräyksen noudattamista.
Muta tyhmää lorua on että se piisi
johtunut mistään omahyväisyydestä
tai oppikaavaisuudesta. Todistukse-:
na on meillä esim. Leninin kirjotus
•v:lta 1903.
Iskra-Iehdessä joku työläinen
-Icirjottanut, kuinka tärkeätä on säi-
Isrttää puolueen ehey? ja välttää
iiQsia hajaannuksia, varsinkaan vä­hemmän
tärkeitten erimiejisyyksien
perustalla. Lenin selittää etä tuo
oh erittäin tärkeätä juuri sillä^ het-ikellä.
<Panna kirkonkiroukseen t a i
erottaa puolueesta ent. ekonotnisteja
sekä ryhmiä, joissa ilmenee jonkun
verran epäjohdonmukäiauutta, olisi
todella mieletöntä. Meidän on yie-raanvaraisesti
avattava puoluelehden
palstat keskustelulle ja annetava
mahdollisuus ryhmille järjestelmäl*
lisesti . kehittää - vaikkapa pieniäkin
ierimielisyyksiään, ryhmille jotka epä
johdonmukaisuudessaan puolustavat
y joitakin revisionismin dogmieja ja
V jotka syystä tai toisesta pitävät
kiinni erikoisuudestaan j a yksiölli-syydestään.
On annettava mahdoUi-
, 8UU8 koko ptiolueelle harkita e r i -
"mielisyyksien syvyyttä tai mitättö­myyttä,
määritellä missä j a millä
puolella on epäjohdonmukaisuus.»
<0n todellakin aika päättävästi l o ­pettaa
lahkolaisen kerhpajantradit-
Bionlt j a — puolueessa, joka nojau­tuu
joukkoihin ottaa tunnussa­n
a k s i : enemmän valoa, tietäköön
piiolue kaikki, esitettäköön sille ko
ko, ihan koko ainehisto, jotta se
voisi arvioida jokaisen erimielisyy
den, joka taipuu revisionismiin, pöik
keaa kurista jne. Ehemniän luot­tamusta
puoiuetyöntekijäin ' koko
joukon itsenäiseen harkintaan; he
j a vain he voivat taltuttaa ha:-
jäannukseen taipuvain ryhmäin lii­an
kiihkon, osaavat vähittäisellä,
iiuomaamattomalla, mutta sitkeällä
vaikutuksellaan saattaa; näiden «hy­vän
tahdon» noudattainaan puolue­kuria,
osaavat jäähdyttää anarkis­tisen
individualismin intoa. Osaavat
j o rauhallisuudellaan todistaa j a o-
BOttaa erimielisyyden, jonka hajaan­nukseen
pyrkivät ainekset ovat l i i ­oitelleet,
mitättömäksi.»
Lenin selittää kuinka tärkeätä on
ajoissa päästä käsittelemään kasva­v
i a erimielissryksiä, niin että ne saa­daan
selvitetyksi. Eikä niitä tarvit­se
salata edes sivullisilta, paitsi mi­käli
konspiratiivisuus vaatii. cLaaja
julkisuns — se on paras j a suotavin
keino sellaisen hajaannuksen väittä
miseksi/ joka on vältettävissä,; j a
Idertämättömän hajaannuksen hait
tojen supistamiseksi vähimpäan.»
- E i nyt enää olla tekemisissä pikku
sakkien vaan joukkojen kanssa, Jä
joukot oppivat paraiten tutiistumalla
kaikkien , kysymysten ratkaisuun.
Muuten ne eivät ymmärrä meitä.
Lenin sanoo, etta tuon Mrjötuk-sen
laatija on monta kertaa oikeassa
koröstaessan, että puolueeh- keskuk­selle
paljon annetaan j a silta paljon
vaaditaan. Siksi on tarpeen että
puolue järjestelmällisesti, askel as­keleelta
ja hellittämättä kasvattaa
itselleen johtoon kelpaavia toverei­ta,
jopa tutustuu heidän erikoisuuk-siinsa
sekä tekemiinsä virheisiin.
cEi ainoakaan valtiollinen toimitsija
ole selvinnyt ilman tappioita, j a jos
me vakavasti puhumme vaikirtukses-ta
joukkoihin, niiden «hyvän tah­don
» voittamisesta, niin oh n»eidän
kaikin voimin pyrittävä siihen, että
näitä tappioita ei kätketä ryhmien
ja sakkien ahtaaseen piiriin, vaan
tuodaan kaiklcien tuomioristunnen
eteen. Tämä ehkä ensi silmäykseltä
tuntuu epämukavalta, joskus tuntuu
«loukkaavalta» jostakin johtajasta,
mutta tuollainen Täarä tunne on
voitiettava, se on velvollisuutemme
puolueen ja työväenlnokah edessä.
Näin j a vain näin me annamme vai­kutusvaltaisten
puoiuetyöntekijäin
koko joukolle '(eikä kerhon tai r y l i -
män satunnaiselle sakille) tilaisuu­den
oppia ttmtenutan johtajansa «iai
asettamaan kunkin , niistä sopivaan
paikkaansa. Vain laaja julkisuus
oikaisee kaikki yksitoikkoiset, yksi­puoliset,
oikulliset. poikkeamiset,
vain se muuttaa joidenkin «ryhmi­en
» tyhmät j a nauretavät «bpposit-sionit
» puoluekasvätukseh^ hyödylli­seksi
ja välttämättömäksi ainehis-toksi.
» ' .
•Valoa enemmän valoa. Me tar­vitsemme
valtjBvan konsertin; mei­dän
on hankittava itsellemme koke­musta
voidaksemme oikein jakaa sii­nä
osat, antaa yhdelle tunteellisen
viulu»^ toiselle järeän kontrabasson,
kolmannelle käteen johtajan puikon.
Vain tällaisten julkisten keskustelu­jen
kautta kasvaa esille todella kyp-
£ä johtajien joukko,: vain siten työ­läiset;
tulevat sellaiseen asemaan, et­tä;,
ne eivät voi olla meitä ymmärtä­mättä,
vain silloin •«esikuntamme»
voi nojautua armeijan hyvään j a tie­toiseen
tahtoon,' armeijan joka seu­raa
esikuritaansa j a samaan aikaan
ohjaa sitä.» Bolshevikipuolueen his­toria
osottaa, että Leninin tässä
esittämiä periaatteita "on noudatettu.
Tuskin missään puolueessa on käyty
niin-perinpohjaisia j a kiihkeitä,^ jopa
intohimoisia keskusteluja. Mutta niis
tä huolimatta, tai j u u r i niiden kaut­ta,
on puolue karaistunut täyttä­mään
tehtävänsä. Kukaan bOlsheVi-ki
ei missään asiassa voi'mennä toi­sen
selän taa. llänen on itsenäises­t
i harkittava kanännottonsa j a tie­toisesti
asetuttava toveriluottamuk-senosottamalle
paikalle armeijassa,
jonka kurinalaisena jäsenenä hän
empimättä täyttää, tehtävänsä toimin
nassa, niin kuin rohkeasti lausui
mielipiteensä keskustelussa.
^::Joakkopaolueek«i.
Ei ollut bolshevikeilla pitkää a i ­kaa
kehittää ammattivallankumouk­sellisten.
valioväkeä, kun jo tapauk­set
laajensivat toimintaa. V. 1905
kirjotti Leniir «Uudet tehtävät ja
uusia voimia^ Työväen joukko-
Uikkeet kehittyivät Venäjällä. Puo­lue
laajeni. , Kolme kehitysvaihetta
on huomattava: 1. siirtyminen ah­taista
, propagrandakerhobta laajaan
taloudelliseen agitatsioniih joukko­j
e n keskuudessa 2; suureen valtiolli­seen
agritatsioniin valtarissa mitoissa
osa tä=tä kehityksestä tapahtuu mil­tei
huomaamatta, joutuvat jotkut
sivistyneistöön kuuluvat helposti t o i -
i vottomuuteen — eivät näe välittö-i
miä tuloksia. Kun sitten tulee murros,
•aiheuttaa se puolueessakin ensin epä
.selvyyttä ja haparoimista.
Uuden tehtävän laadusta puhuvat
kaunopuheisesti lakot ja suurlakot,
joita puhkee pitkin valtakuntaa. J u l ­kisen,
legaali.sen t,oiminnan kysy­mykset
astuvat esille ja monet huu­tavat,
että pitääkin toimia vain j u l -
()3. luku. Jäseniä ij^j.g^.j^ o l e v a n laillisuuden puitteis-
'1-^5 jsa. Siihen eivät vallanKumouKselll-sosiaiistit
voi suostua. 3Iutta
kysymykset astuvat nyt etualalle,
ValtioIIi-sen lukutaidottomuuden ta­so
kohoo nyt niin nopeasti, että
kaikki voimat on kiinnitettävä val­lankumouksellisen
virran sosialisti­seen
johtami-seen. On torjuttava
porvarillisen demokratian vaikutuk­sia
työväkeen. On kohotettava jouk­kojen
itsetoimintaa ja puolueen val­lankumouksellista
alotetta. Minkä
laajempi ja monipuolisempi kansan­liike,
sitä tarpeellisempi on luja sos.
järjestö.
«Vallankumousaika on sosialisteil­le
samaa kuin sota armeijalle. On
laajennettava armeijamme .kanta­joukot,
siirrettävä se rdfthan kan­nalta
sodan kannalle, mobilisoitava
varajoukot ja reservit, kutsuttava
lippujen alle lomalle lähtevät, liitet­tävä
koneistoon uusia apuarmeija-kuntia,
joukkoja ja palveluksia. E l
saa unohtaa, että sodassa on kiertä­mätöntä
ja vältämätöntä täydentää
rivit vähemmän valmistuneilla rek­ryyteillä,
asetettava aina upseerien
rinnalle asti rivimies-sotilaita, jou­dutettava
j a täydennettävä sotilai­den
ja upseerien tuotantoa.»
S.o. on laajennettava puolueen ko­neistoa.
Ei tietenkään jätettävä
varjoon sitkeää valmistusta j a mar­xilaisuuden
totauksien järjestelmäl-iistä
opiskelua- Mutta on, muistetta­va,,
että etualalla oa tvnyt itste sotay
toimet Nyt vahvistavat vaUknku-mouiatapahtumat
marxilaisuuden.. o-pillisen
totuuden ja joukot saavat
havainto-opetusta käytännössä. K u ­ten
sodasaskin opitaan itse sotatoi­mien
tantta. On sics rohkeasti muo­dostettava
uusia taistelujoukJsoja,'
varsinkin otettava nuoriso mukaan.
Vitkastelu, hyödyttää vihollista. Nuo
uudet joukot j a järjestöt on saata­va
heti' toimeen,. Ore Vanha tqtuns,
että poetiikassa on usein otettsreai
oppia viholliiselta. J a kuraouksessa
se käy erikoisen nopeasti.
Nyt on^ vedettävä kaikki kerhqti,
jotka' eivät ole tieitoQesti epäsosfa-listtset,
puolueeseen t a i sen vaikm-tukseen.
Viimemainituista tapau-fe-sessa
ei ole vaadil;täva ohjelmamme
hyväksymistä Ja ^ järjestoehtojen
täyttämistä, riittää peMä vallanku­mouksellinen
tuhto, halu olla. muka­na
taistelussa itsevaltiutta vastaa».
Tämän toiminnan kautta niistä tulee
puolueen auttajia ja. sitten sen va­kaumuksellisia
jäseniä.
Nyt kuuluu m^pös valita», «tta
väkeä on paljon, mutta, ei ole ihmi­siä!
Niin valittava menköön kotiin­sa
j a jättäköön paikan nuoremmille,
jotka osaavat panna ihmisiä toi­meen.
Tietenkään ei näitä kaikkia
voi ilman muuta ottaa suoraan puo­lueeseen,
niutta kumoustoimessä ne
pian siihen kouluntuvat. Näin laa­jenee
puoluekin kumoiiksen pyör­teessä
joukkopuolueeksi.
Eräs leikkisä setä toi markan ja
sanoi: «Tästä saat toisen, jos lax-
Ikaat heti laulamasta:* Hai lopetti
silmänräpäyksessä, hypistellen mark­kaa
kädessään. «Tä---tä saat mark­kasi,
j a 'kiitos lainasta», sanoi Hai,
heitäen markan sen rouvan hel-jmaan,
jolta hän sen oli saanutkin.
Markka vieri perma.nnolle, sillä hä­nellä
ei ollut syliä, ja niinollen hyö­tyi
Hai sen itsellensä takaisin.
Eräältä asemalta astui j*unaan
joukko mustalaisia. Yksi heistä kuu-losti
olevan Hain j a Kain äiti.
iHän hyökkäsi heti luokseni, ja
pyysi katsoa korteista «onneni pöy-tääj..
Älä olekaan noin olevinasi,
näenhän lienestäsikin, että olet per
vauksen tarpeessa!» kimitti eukko
j a vastuksistani huolimatta povasi
hän minulle, luvaten kaikenlaista
hyvää, jota en pannut mieleeni,
«Ei sinulle voi puhua totta eikä
valhetta, elämäsi on kirjavaa j a se­kavammaksi
käy!» tokaisi muija,
kääntyen toverini puoleen. Häne!!2
se vasta luonnisti. Menneet j a t u ­levat
asiat lateli hän povattavan tyy-tymykseksi.
Noin kuuden vuoden kuluttua ta-^
pasin entisen matkatoverini, Pu- lyttää suletuissa astioissa.
,Hai — näin oli mustalaispojan n i ­mi,
hänellä oli kaunis, mustasilmäi­nen
sisar, jonka nimi oli K a i .
Eräänä kauniina maaliskuun päi­vänä
istuvat he minua vastapäätä
junassa, joka kiiti eteenpäin halki
lumikinosten, ylös j a alas mäistä.
Matkustajan silmissä tanssivat l u -
miväippäiset petäjät. Ihana oli nä­ky:
Se aivan juovutti katsojan.
Kevätaurinko lämmitti j a hervautti
jäeniä.
Nuo kaksi kaunista lasta näyttivät
jo väsähtäneiltä, Mustain silmiäin
kiiltoa kirkasti aurinko, joka heitti
säteensä heihin. Tuossa valossa oli­sin
katsellut heitä kuinka kauäii t a ­hansa,
mutta pian katosi aurinko
harmaan pilven taakse. Paksuja l u ­mihiutaleita
putoili maahan. Ne
tarttuivat kuin märkä pumpulitukko
ikkunaruutuun.
Hämärän tultua virkistyivät nuo
kaksi matkustajaakin. En ymmärrä
mitä he keskustelivat, mutta kaikes­ta
huomasin, että he tahtoivat t a ­valla
tai toisellea ansaita jotain täl­lä
matkalla.
H a i hihkaisi ihmeelliseitä Sanella,
joka hiveli hauruhermoja, j a Kai
osasi katsoa vastapäätä istujia niin
veikeästi, etta, lähin naapuri alkoi
hieroa keskustelua heidän kans­saan.
• ••'
«Anna markka, niin laulan», sanoi
heen kiertyessä jouduimme muistele­maan
tuota matkaa ja mustalaisseu-ruetta,
Povarin sanat olivat hänellä
tuoreessa muistossa. Tapahtumat
hänen elämästänsä olivat ennustujc-sen
mukaisesti toteutuneet, — E n
ole unohtanut tuon eukon lasimaista,
mutta samalla syvääi, uhkaavaa kat­setta.
Hän on varnaaankin noitu­nut
minut uskomaan sanansa. Heti
ensimäisen ennustuksen toteutumi­sen
jälestä jouduin ikäänkuin pai­najaisen
ahdistuksen alaiseksi, «En
jaksa kertoa sinulle nyt asiau taat­tua—
». Huomasin, että koko hänen
olemuksensa oli pelon ja sisäisen
pi^Ucoituksen valtaama. Koetin teh­dä
pilaa j a lyödä leikiksi koko asl-axir
mutta hän ei vain muuttunut.
Hän kertoi moniaita tapahtumia elä­mästänsä,
verraten aina povarin en-nuataSsiiini,
«Sano minulfi, mikä oh se suuri
asia joka sinua, noin pelottaa», ute­l
i n , mutta turhaan. Hän poistui.
Noin: kuukauden kuluttua sava
tiJetää,, että. häji oli viety mielisai­raalaan.:
Tunsin velvollisuudekseni
mennä häntä, tervehtimään. E n t a r ­vinnut
kauan kuun^lla hänen : seka­via
iuttuJAanv kun ymmärsin, etta.
se suuri asia o l i ennustus tästä mie­lisairaudesta.
-— Jäin mretteisiinJi;
— Elämän, ongelmat ovat selvittä­mättömät.
(
Etsin vastausta vieläkin, tosisyytä
toverini kahtaLoon. ÖUko tämä K a i ' ,
nin kirous,
J-—kynä.
Maidoik ja maitotuottd^>
dea säilyttämisestä
kodeissa
Maito j a kerma ovat'niitä ravin­toaineita,
jotka helpommin pahene­vat,
jos niitä vähänkin pitemmän,
aikaa säilytetään. Niiden säilyttä­minen
kysyy suurinta huolta j a puh­tautta.
Maito, joka aiotaan säilyt­tää
kotona, 'tulee hoitaa aivan yhtä
huolellisesti kuin parhaimmassa mei­jerissä.
Puhtauden' noudattamisen
tulee alkaa jo lypsystä" farmilla. T u ­lee
käyttää astioita, jotka on kiehu­vassa
vedessä puhdistettu ja siten
niistä hävitetty kaikki mähdolTfset
taodinsiemenet, jotka syntyvät ja
saavat aikaan pahentumista. Heti
lypsyn jälkeen tulee maito toimittaa
jäähdytyspaikkaan, missä on 50 as­teen
lämpömäärä Farenheitin l a m -
jömittarin mukaan. Alhaisempikaan
lämpötila ei ole pahitteeksi. Maidon
säilytyspaikassa ei saa qll,a kärpä­siä
ei pölyä, eikä lemtiayia aineita,
sillä kaildci ne vaikuttavat pahenta­vasti
maitoon, yksiii outo tuoksukin
tekee vaikutuksenpa, jättää mai­toon
vieraan tuoksun j a maun.
Maaseudulla harvat farmarit nou­dattavat
kaikkia tällaisia toimenpi­teitä,
ja sen vuoksi useimpien far­marien
mai^o pähenep, pahenee liian
lyhyessä ajassa. Lapset maalla u -
seihkih saavat vastenmielisyyden
maitoa kostaan, ja se johtuu siitä,
että maitoon käsittelyn aikana ph
jäänyt outo maku j a outo haju, n a ­vetan
taikka huonosti puhdistetun
astian aiheuttama ilkeä sivumaku.
Lapsella on herkkä aisti j a se ha­vaitsee
tuon maun j a hajun heti.
Kaupungeissa ostettu maito, joka
tulee pullotettuna, bn paras säilyt­tää
samassa pullossa, sillä pullot ön
huuhdottu kiehuvassa vedessä j a s i ­ten
puhtaat. Ei saa antaa maito­pullojen
olla ulkona portailla j a ovi­en
edessä, vaan on ne tuotava heti
sisälle, kun maidonkuljettaja ön ne
jättänyt. iNe tulee viruttaa pääl­täpäin
kylmällä vedellä j a pantava
jäähdytyskaappiin taikka sopivaan
muuhun säilytyspaikkaan, misÄ i l ­ma
ei ole 50 astetta lämposempi.
Kun pullot ulkoapäin.virötetaan k y l ­mällä
vedellä, tulee mideh suut
myöskin viruttaa j a po»staa niistä
kaikki lika, mikä niihin kuletuksen
aikana mahdollisesti on kokoontu­nut.
On muistettava, että vähänkin
korkeamman lämpömäärän vaikutus
saattaa aiheuttaa bakterioi^en syn­tymisen
j a siten maidon pahenemi­sen.
Kaupunkikodeissaxaan el tälr
laista tarkkuutta läheskään aina
noudateta, vaikka maito ostetaan
korkeasta hinnasta, joten jo sääs­täväisyydenkin
kannalta katsoen se
tulisi säilyttää mahdolMsnnman hy­vänä.
Voi tulee myöskin säilyttää kyl­mässä
paikassa, missä valo j a l i i k k u ­va
ilma ei siihen pääse vaikutta­maan.
Siksi se tulee pitää suletus­sa
astiassa. Meijereissä sotketaan
voi astioihin, joissa se lähetetään
kauppaan. Jos kaupunkilainen os­taa
voita suuremman määrän, olisi
hyvä pestä se kylmällä vedellä ja s i ­ten
poisi,aa siltä kaikki mahdoliiner
kirnumaito. Seu jälkeen tulisi se
kääriä karkeaan vaatteeseen, joka
on liotettu suolavedessä. Siten voi­daan
voi parhaiten säilyttää tuoree­na
j a hyvänmaksuisena.
Juustoon^ on home helposti tart­tuvaa.
Juusto on sille erittäin a r ­kaa.
Se voidaan estää, jos juusto
käritään vahapariin j a säilytetään
kylmässä paikassa Pehmeä juusto
tulee säilyttää meijerikääreessä sii­hen
saakka, kun sitä käytetään.
Juustossa on aivan erikoinen väkevä
tuoksu, jonka vuok&t se tuiee säl-
Jos se
Canadiaii National 8aawavs
" T H E NATIONAL» "
Sadb«nr.U Torontoon, /»««"^S^eSSS.
A. G. BELL, Oly Ticket &Preirf»t
Sudbury — Ontaria
Noii;h B a y - — Ontario. ^
Saapaa 8.S5 ^ u I U Sudbaryyn. Mdcuuvauna m^A
puu ToroBtoon 7.20 aamulla. «»tkMi». . 5^
LShtee 9.15 " » « »^ Sudbury.t.. Lähtee ToroBto.U 10.45 i Q j ^
•Copper C l i f f.
Ystävällisesti kutsuu suomalaisia tuomaan DanWf?=.Mo
Raha talletettuna säästöosastossamme on s u o S S u ^
saa korkeimman kordu karttuvaUe talletustS Knrif^
kahdesti vuodessa j a lisätään pääomaan, JokJ kten iSvStorg;
Huom.! Suomea puhuva k i r j u r i on nykyään palveluksessaimne
" R. GRAY, Johtaja.
pidetään kaapissa, missä on muita
ruokia säilössä.
Maidon, voin j a juuston si.ilyttä-mihen
sekä maalla että kaupungissa
on perheelle tärkeä asia,^ sillä huo­nolla,
epäpuhtaalla hoidolla saadaan
ne pahenemaan sangen lyhyessä a-jassa
j a niihin paha j a liettävä ma­k
u j a tuoksu. Hyvällä säilyttämisel­lä
edistetään taloudellista puolta Ja
estetään mahdollisten tautien synty.
Maailmaa vilkasliikkei­sin
kanava
Tavallinen kansalainen tuskin 0-
saisl oikein vastata, jos kysyttäisiin:
"Mikä. on maailman 'vilkkaui liiken-nekanava?."
Useimpain mieleen joh­tuisi
Panaman kanava, toisten. Suez­in
kanava.. On totta, etta^ kumpikin
näistä, on tärkeä, maailman liikenr
teen. kulkuteinä,, mutta ne eivät ole
vilkkaimpia eikä:~ niiden, kautta kul­je
suurin määrä, laivoja. Vilkasliik­keisin
kanava maailmasHa on Amei-rikassa,
SoQ>-kanavä eli Sault Ste.
Marien kanava joka' yhdistää Supe-ribn;
järven. Hnron jSrveen: M c M -
ganih jä Canadian rajalla. Liiken­nettä;
tapahtuu- tällä kanavalla vain
Kahdieksan kuuftamden' aj'ain vii^esk-sav
mutta silloin oh tämän verrat­tain
pienen kanavan katrtta kulke­vien
rahtialusten luku tavattoman
suuri,. Vuödiere 1922 kahdeksan 15-
ikennekuukauden,, ajalla kuljetettiin
Söo-kanavan kautta lastitavaraä
kaikkiaan 66^ miTJ. tonnia, nritäbn
viisi kertaa suurempi määrä, nritä
kuljetettiin samana vuotena Pana­man
kanavan kautta kahdentoista
kuukauden ajalla, j a kolme keri;aa
suurempi kuin kuljetettiin samana
vuotena Suezin kanavan kautta,
S"oo- kanavan merkitys on tavat­toman
suuri" Minnesotan, Polijois- j a
Etelä-Öakotan vehnänviljelijöille
sekä myöskin Mnnesotapsa j a Poh-j"
ois-Michiganissa löytyville rauta-ja
kpparikaiyannoille. Painolleen
on kanavan kantta vuosittain kulje­tettavan
malmin huomattavin, mut­t
a arvolleeri on v i l j a tärkeintä ja
rahallisesti arvokkainta.
Kahden puolen Sault Ste. Marien
jokea • eli; putousta on kaupunki,
kummankin nimi on Sault Ste. M a ­rie,
toinen on Michiganin puolella,
toinen Canadan puolella. Yleiseen
kutsua niitä lyhennetyllä nimellä
käytäntöön on kumminkin tullut
Soo (Suu). Alkuperäinen nimi on
ranskalainen ja merkitsee hyppyä
eli putousta. Kummassakin kau­pungissa
on noin 12,000' asukasta.
Sault Ste. Marien kaupunki sai
alkunsa ranskalaisten asu^ksesta,
kun nämä sijoittuivat molempia jär­viä
yhdistävän putouksen rannoille.
Silloin perustettiin seudulle ranska­lainen
lähetysasema j a turkiskauppa
välitysliike. Ensimäinen suljcu r a ­kennettiin
1797, mutta se o l i niin
vähäpätöinen, että ainoastaan indi-anieri
kanotit j a pienet venheet s i i ­tä
saattoivat kulkea. - Viisitoista
vuotta myöhemmin eli vuonna 1812
polttivat ja hävittivät amerikalaiset
sotilaat sulun.
Viisikymmentä vuotta tultiin sen
jälkeen toimepu ilman sQlkua. T a ­vara
kuljetettiin järveltä toiselle
rattailla j a myöhemmin hevosten
vetämällä raitiotievaunulla. Ny­kyinen
valtakatu Amerikan puolel­l
a on aivan samalla paikalla, missä
ennen aikaan, kulki mainittu hevos-raitioväunutie.
Siten talla kadulla
on pUut samanlainen kehitys kuiii
New Yorkin Broadwayllä, joHa en­nen
aikaan vanhat hollantilaiset
ajoivat lehmäkarjojansa.
Yhdysvaltain puolella oleva Sault
Ste Marie on aivan tyypillinen a-merikalainen
kaupunki, luknunotti-j
Kaikid sen jo tietävät
•tti parhaimmat ja monipuoliMMnmBt virvotavjuomat Thuhder B>.
aineelta «aa kun tilaa ne InternaUonal Bottling Work»ilt*.
Phone 2003 North,
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
Juokaa Oransre ja Lentön
"GpO—GOO" y.m, y. m. p i
hyviksi tunnettuja •virvoitusjuomiamme. — Lähettäkää tilauksenne
«soitteella ,
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA ST. — _ — ^ FORT WILLIAM, ÖNT.
V; Tuonu.
t a i puhelimella South 2100.
K. Ä. Merikallia
Omistajat.
WILLAMETTE BLVD. SANITARIUM.
Suomalainen IttQnnohparantola. Parannamme akauttisia ja
kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa» hierontaa, sähköhoi-toa
j a monipuolisia kylpyjä. -Myös uusi verta, pesevä kylpy, jonka
pituus on 1—8 t u n t i i n on otettu käytäntöön muun hoidon oHella.
Dr. PETER KOKKO Dr. ANNA KOKKO D. C & Ph. C
Chiropractic Speci&list.
467 Willamette Blvd. Puhelin Walnut 6747 PortUad, Ore.
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N SUOiMALAINEN LIHAKAUPPA.
318 Bay St. Puhelin N; 1724.
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Nofjan rasvasilliä, puo­l
u k o i t a , ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin.
: Hinnat kohtu.ulliaet ja kohtelu' kaikille yhtäläinen.
. John Aarnio, Poit^^A^
Suomalainaan I^iio
Suosittelee kaikenlaista ruokatavaraa ehdottomasti päivän alh»|-
simmilla hinnoilla. M e takaamme teille rehelliseni kohtelun. — wu
joB olette väsyneet korkeisiin hintoihin ja haluatte tutustua lu»-
keeseemme, niin lähettäkää tilauksenne meille. .
, H u o m . ! --Linjatiläuksia:välitetään. Kirjoittakaa osoitteeUa:
INTERNATIONAL GROCERY
292 Bay S t Port Arthur, Ont.
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä' kauppaa meUlä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa. ' '
Huom.! .Vaihtaa j a ostaa kaikkia farmituotteita.
P. N Y L A N D . ^ .
229 Grandwall Ave. Port Arthur, Ontano.
matta lauantaita» jolloin kaupunkiin
saapuu suuri joukko indiaaneja ja
metsätyoläisiä, jotka tulevat kirja­vissa
takeissaan j a antaVat^ kaupun­gille
erityisen leiman, joka ' muis-;
tuttaa entisajan metsätyölaiselämää,
j o l l o in uudisasutus oli. kukoist^vim-millaan.
Lienee monellekin, tuntematonta,
että kuuluisa indianipäälliko ^ I l ia
watha, jonka muiston runoilija
Longfellow on ikuistuttanut,' eli
lähfellä Soo putousta, Vielä tänä
päivänä kokoontuvat indiaanit siel
lä viettämään Hiawathan muistoa.
Soon, putoukset- eivät ole kor­keat,
ainoastaan parikymmentä j a l ­kaa,
mnttt^ suuret vesipä!joudet v i r ­taavat
niitä alas, muodostaen vä­keviä
voimalähteitä. Siten; ön kum^
mnllekin puolelle :Soo-jokea: muo­dostettu
' vesivoimalaitoksia, j a k a i ­kenlaisia-
teollisnnslaitoksia on jo
kehittynyt sekä Yhdysvaltain, etta
Canadan' puolelle. Löytyy sahalai­toksia,
villatehtaita, k a r b i i d i j a k e -
miaUisia teollisuuslaitoksia, jotka
tarvitsevat suurta voimaa j a saa­vat
sitä Soo putouksista.' Taivisin
ovat sulut vahvassa jäässä, mutta
Tri H. KOUONEN
Phone konttoriin 1588
Phone kotim 1765
Kirjottakaa osotteeUa: Box 1192.
Sudbury, O n t
PitkämatkaisUle aina tilaa sai­rashuoneessa
leikkauksia varten.
kosken vesivoima on alituisesti
käymässä. -
Amerikan suomalaisiUe on
Ste. Marie tuttu paikka, a l l » b *^
vat olleet siellä kanavia kaivaffl^
sa j a sen jälkeen metsä- j a j " »^
toissa sekä Yhdysvaltain ette w
nadan puolella. Hnoniatov»t
malaiset asutukset ovat knmnus»
k i n näissä kaupungeissa.
UUDISTAKAA .