Vapaus, November 17, 1928

              «k» o « » . * ^ ~ » * * ! ^ > ^ OTal saaneet tuo» h nu
heidi» B « « » » T a . rajan yUUe Sa»lt Ste. Kariesta joulukl 8^
konttonUe esittänyt toiaea Oscar Wirtaa«-
2 ^ YMy«*«i«^ « m l k * ^ ^ tadleen kirjeen avannut.
tTteliotetaaa ottamaan tantan asian haoBiioonsa,
toDDodaaseet
ksen ll-YQotisjiililaii
jfeuvostoliiton kommunistisen puolueen keskus­komitean
julistus
Lauantaina, 17 paA>=Sat> Nov* 17
Demjan Bedayi, •enäläinen TaBaakumoaaroopij^^^ nutS
harvojai jotka osaavat nmoiatsonaa valjastaa vaUttoma^ F?^*^*
riaatm sotavaunujen eteen.' EBn^on osannut P ^ C Ä yJcsmkertaiaesti,
tutunomaisesti VenijSn ty5laia-taIonpoikM8JPnl»aic v a l ^ n^
sen vaikeunpina hetlami», ajFtyttSä «ydSmet Voitönvarmuud^ Sika
nauttii Deaajan B e d i ^ harvinaisen euurta 4i>^tM«H»»ta^ N ^ v ^ o^
liiton lyötät^eyien jouUtojen keskuudessa. Siksi ne hantö ta»
nioittavat, xakfudamit. V . . . »^^ •
On nueleaUiintoista t a t o s t a a - p e r s o o n a a n
kuin Demjan Bednyin. lausm TOine tä|yeiÄ Hen^ erfiäs^
kirjoituksessaan. Uskomme, että se on mielenkiintoista myös leh^^
temme lukijoille, jonka vudksi Julkisemme alempana lyhyen kat­sauksen
hänen elämärertaansa ja ig^5nÄ;--.^ ^-^^^^ " ^ '
I. suuri Lokakuu v. 1917 lasMpe-jQStan
maailman proletariaatin voi­toille.
Eläköön LokaJniul
2 Eiaikkien maiden proletaarit ja
maailman sorretut kansat! Kominter-jjin
leniniläisen lipun johdolla maail­man
LokaicuuhuiU
3. Vain maailman Lokakuu ja neu-v(
ötojen voitto johtavat ihmiskunnan
pois kapitalistisen riiston ja imperia-
Hstisten sotien helvetistä.
4. Kominternin ohjelma on maail-inan
proletariaatin vallankumouksen
jditotähtl. Eläköön Kommunistinen
Internatsloniaale — kommunismin voi­ton
tael
5. Lokakuun tulessa syntynyt So­sialistisen
Neuvostotasavaltojen Liit­to
on kanrainvälisen vallankumouk-sen
liimoltus. Kaikkien maiden työtä-t^
evät tiivistäkää rivinne rautaisek­si
muuriksi Neuvostoliiton ymi&rille!>
6. Lokakuun yiholliälle. Jotka val­mistelevat
sotaa Neuvostoliittoa vas­taan,
me vastaamme lujittamalla Pu­naista
Armeijaa ja neuvostomaan puo-lustuskuntolsuutta.
7. Eläköön EHmainen Armeija —
Neuvostoliiton rauhanpo&tiikan tuki
jB Lokakuun saavutusten vartija!
8. Eläköön neuvtstojen taistelu
rauhasta, yleisestä •}& täydellisestä
aseistariisumisesta!
0. Lokakuun vcätto saavutettiin
taistelemalla opportunismia Ja mens-hevismiä
vastaan. Armoton taistelu
maailman menshevismlä Ja kaiken­laina
opportunistia Ilmiöltä vastaan!
10. Alas' imperialismin lakejat n
Intematsionaalessa Ja heidän kannat­tajajoukkonsa!
XOäköön maailman
proletariaatin yhtenäisyys Ja taistehi-tilveys
Kon^ntensln lipun alla!
II. EläköQga X>uolan proletariasUä]
Eläköön lAdiän kutomotyöläi^en
sankarillinen" tafetelu!
12. Lenii^ puolueen JohdoOa vtä-timme
Ltricakoussa tilanherrat ja ka­pitalistit,
sen. johdolla rakennamme
nyt soslalisnäa, sen Johdolla saavut­taa
työ täydellisen ~ voiton kapitalis­mista.
ElSIdiön Leninin puolue. Neu­vostoliiton
konununistien puolue!
13. Parhaiden poikiensa venSIä ILo-kakuussa
ja kansalaissodan lintomll-la
saavutti proletariaatti mahdollisuu­den
rakentaa sosialismia. ^Hakoon
sosialistinen S^erthustyö!
14. Vuoa todelta saavutfsa 'sosia­listinen
rakennustyö yhä uuäa o t t o ­ja.
Eläköön -sosialismin voitto 'Neu­vostoliitoja!!
15. Sosialiantn lähetessä kärjistyy
luokkavihoillamme vastataM^. On
voimakfcaaTnmän lyötävä kulakkia,
nepmannia, l^otyönteky ja iiäitä
auttavaa t^^xtSaraattla.
16. proletariaatin viholliset aiko­vat
käytäli liyväkseen soslaUstlsen
rakenhustyöii vaikeuksia taiäteliissaan
Neuvostovaltaa vastaah. Proletari­aatti
käyttää 41ktatuuriaan iaMelus-sa
sosialiSBdn vihollisia vastean.
17. Vallankumouksessa karidstu
proletariaata ei pelkää valkeuksia.
28. Neuvostojen työ on suunnatta­va
avuksi talonpoikaistalouksUle, sa­toisuuden
kohottamiseksi ja osuus­toiminnan
kehittänuseksL Eläköön
kylän sosialistinen uudelleenrakenta­minen!
29. Neuvostotilojen ja koUektUvis-ten
talouksien järjestäminen on so­sialistinen
tie jälellejääneisyyden pois­tamiseksi,
hajanaisten pikkutalonpol-kaistalouksien
yhteenliittämiseksi. E-teeniÄin
— valtavaan kollektiiviseen
maanviljelykseen!
30. Kohottakaamme köyhien talon­poikien
ja bätrakkien aktuvlsuutta,
lujittakaauune heidän järjestöjään
taistelussa kulakkeja vastaan.
31. Kukistaen luokkavlholUset. ko­hottaen
neuvostojen kautta Joukko­jen
luovaa kykyä rakennamme sosia­lismia.
E^teenpäin — konununlstlseeh
valtioon!
32. Elävöittäkäämme neuvostojen
työtä! Puhdistspcaamniie valtioapa­raatti
kaikenlaisista haihatteUjolsta ja
byrokraateista, lähentäkäänune se
joukkoihin! Kohottaluiamme neuvos­tojen
kautta Joukkojen luovaa voimaa.
33. Työläinen ja työläisnainen!
Kaikki neuvostojen selostuskokouksiln,
kaikki vaallkokouksihi! VaUtkaa roh­keasti
uusia työläisiä Ja työläisnaisia
haUltsevUn valtloeUmUn!
34. Enemmän maatyöl^:ää Ja köy­hiä
talonpoikia neuvostoihin! Elä­köön
neuvostot! Eläköön proletari­aatin
diktatuuri!
35. Neuvostot ovat proletariaatin
diktatuurin elimiä. Lujittakaamme
proletariaatin ja kommunistisen puo­lueen
Johtoa neuvostoissa]
36. Armoton taistelu proletaari-
JoiikkoJen köyhien ja keskivarakkai­den
talonpoikien tarpelsllh kohdistu­vaa
epähuomiota, virkavaltalsuutta Ja
väärinkäytöstä vastaan!
37. Vain bolshevistisen puolueen
johdolla tulee neuvostoista todellisia
proletaarisen diktatuurin elimiä Ja
sosialistisen rakennustyön Järjestäjiä.
38. Talonpoikaisnaisten heikko
osanotto neuvostojen työhön jarrut­taa
sosialistista rakennustyötä kyläs­sä.
Talonpolfcalsnainen — nieuvosto-vaalelbln!
l^yjällstönalnen Ja bat-rakkinainen
— ole eturintamassa!
39. Taistelkaamme päättävästi Idän
Demjati Bednyita cd voi sisäHyttää
uustalonpoikalsiin dkä prcdetaarisdin
runoflijolhln. Hänellä on aivan eriknä-nen
p^^jir^nngft puoluelehdlstössä ja
konununistipu<dtteen historiassa,
nen kootuissa teoksissaan vuosilta 1909
T Naisten osasto
•SpäSi mka naisten päaoa WSyi tyomo-
TyoUusaaisten liitoa Port Arthvria oMSton alastus kulrattelu» ja oli-jehnakokottlnossa,
marratk. 8 p. ' 1928
Pois epäilykset, horjumiset |a alaku­loisuus.
Eteenpäin kommimismin
voittoon NeisTOstoIiitossa Ja böko maa-
Umassa!
18. tujittamaah sosiallsmta perus­teita.
Kehitt&nään maan teolQsuutta!
Enemmän hSXtiä, naftaa, inetallia Ja
koneita!
19. Enemnäcn huomiota, enemmän
voimaa, ehismniiän työtä metallien
hankinnan ja, vxdmistuksen keMttämi-seen!
20. Taistehni^ väärinkäytöksm Ja
tuhlaavaisuutta' vastaan. Taxrteluun
hintojen ^^^alenenäsen puolesta, soäalls-tisen
järöperälstyttämisen Ja tootan-tokurin
puolesta!
21. Eläköön 7-tnnttoen työiÄivft —
järkähtäinättömaia työUä saavutettu
lokakuun 3apEi!
22. Alas rötökset ja väärinkäytök­set
sahoilla ja tehtailla, kaivoksissa
ja rautateillär Käyttäkäämme työku-ria
Ja zehälistä proletaarista työtä.
Joka lujittaa t5«iäis^tiomme mahtia!
23. Taisteluun tdmimsen vallan-kummiif^"
p^^rt1ft«fa«^ ja tleteelUsflle
perusteilie : pierustetun : maatalouden
puolestpa. Kihn^takaamme rehellisiä
spetsejäi' Pois johdata
laiset"!. Sluddoetakaamme punaisten
insinöörien penisjoulEkbja!
24. JiTkähti^nättSmällä työllä Ja
YaUftninmwngktninft *:f>ir««imme talou­temme
lujittamisen, hyvät asunnot Ja
kiuMt, sumuhe^ salraaldta ja
kouluja, k6b(kaEu^ protetariaathi ta­loudellista
jik imlttanriste tasoa.
25. yySgUi^okan ja' talonpoikais^
ton pmi^oakkoj^ liitto on voittama­ton
Uniudta^-johon eiv&t i^sty tilan-herrain.^
ja 'kapitalistten. jiumet.
Jittakaamme tätä liittoa!
26. LuJBtaaiune prölet dlk-tatuorin.
' ti%^»ntfaF«^!«»- T^ninin tun­nuslausetta:
^Xfe osattava saavuttaa
kesUvarakkaan lakm
tätunto, ei ole hetkdcsikään lakattava
taistelemasta kulakkia vastaan, on
luottavasti nojattava vain kyläköyhä-listöön"!
27. Hocrielllseatt ^suhtautumalla: ky­län
tarpeisiin ja Upeisiin kysymyk­siin
lujitanmie iffoleburiaatin ja talon-
Poikaistc». ienBJoiddEOjen Bittoat
työläisten orjalGsia elämäntapoja vas­taani
Alas huntu, morsluslunnaat ja
Ja moniavioisuus. Vetäkäämme Idän
työtätekevät myös neuvostoihin.
40. NuorisöHlttolalset! Merkitkää
10-vuotisjuhlanne vetämällä neuvos­tojen
työhön ;ja sosialistiseen raken­nustyöhön
miljoonia työläisiä Ja nuo­ria
talonpoäklB.
41. NuoTiscJHlttolalnen! Vie eteen­päin
Lokakuim asiaa. Ole tehtaalla
paras tuotannollinen työntekijä, maa­taloudessa
agraarikulttuurisen vallan­kumouksen
isuorittaja, neuvostossa —
äktlivhien työntekijä.
42. AmmatjSiUtot ovat kommunisr
min koulu ja proletariaatin diktatuu­rin
tuki. Luettakaa ammattiliittoja,
parantakaa x^tten yhteyttä joukkojen
kanssa!
43. KeldtSnnne laajaksi ammatti-lilttodemokratianl
44. Tuotannollisten neuvotteluko­kousten
kautta oppii työläinen johta­maan
omaa teollisuuttaan. Enemmän
huomiota
kokouksiin!
45. Lokakuun vallankumous hävit­ti
. kansalUssorron meidän maastam­me.
ElälcSön sonahsn^ rakentavien
Neuvostoliiton kaikkien kaasalllsuuk-slen
yhtenäinen Sitto!
46. Keskeisin bnomlo kiinnitetään
ihmisten valintaan, todellisen täytän­töönpanon
tarkastamiseen (Lenin).
47. Kallckl tyOnnne, koko raken­nustyömme
— työläisten itsekritiikin
alaiseksi!
48. Työläls-talonponcaislrirjeenvalh-tajat
ovat eturivin t^steiijolta kaikkia
tuotannollisiin;^ neuvottelu-byrokraatteja,
nepmanneja ja kulak­keja
vastaan. Lujittakaamme työläis-talonpoikalskilrjeenvaihta^
rivejä!
49. Suunnatkaamme' ^^isten it­sekritiikki
riveistämme olevia- saira-lolsla
ilmiöitä — huolimattimnuutta^
kulttuuritUmiuutta, juopottelua, u^skon-nollisia
harhakftsittritä, juutalaisviliaa
vastaan. ;
50. Parai](tadksemme soei^Jistista
rakennustyöt^- teemme itse^pstelun
syväUisen^mäksi! lAajenniaimme pro­letaarista:
demdkxatiaa. Vedämme
uusia joukkoja sosialistisen rakehmif-työn
etuHyeilhln!,
51. Likvidfe^aamme lukutaidotto-muudenl
Eeliitämme tunflujäl Pa-raxmaniine
klubit ja lukutuvat! Luji­tamme
taistelua juoppoutta vastaan.
Annamme vastuksoi pappien levlttä-mälle
uskonnonhinmftalle. Eläköön
kulttuurivallankumQus!
52. LuokkävihöTHnen vtimistuttaa
sosiiEdistisen rakennustyömme vastus­ta,
— titvUmmäksi rivit Leninin
puolueen ymiäriHe!
53. Työläinen ja työläisnainen! Tul­kaa
aktiivisimplen sosIaUsmin raken­tajien
riveihin — Leninin puolueen
Civeihin!
54. Leniniläisen pucdueen yhtenSir
ja tiiveys vättavat kail±i valke-ndet.
—1922 on 400 kirjallisen tuotteen jou­kossa
vain 4—5 onUstettu proiietaareU-:
le. suurin osa niistä s i e t ä ä puolueeao,
talonpolkaisjouklcojenv ja puna^urmel-'
Jan e l ä n ^ Nr N. Patov. tulinen Dem­jan
Bednyrln ihailija, kuvaa Efim Alek
sejevitsh Pridvorovin — Demjan Bed-nyin
— elämäkerran seuraavissa lau­seissa.
'T>emjan Bednyi — tuftniollinen ta­lonpoika",
niinkuin hän toisinaan al­lekirjoittaa,
on todella "talonpoika"
pohjaltaan. Hän syntyi 13 pnä» huhti­kuuta
V. 1883 Herson^hi läänissä A-leksa.
ndrinskini piirikunnassa Gubovh^
kylässä. Kyläi»hainen sijaitsee Ingule-
Jden rannalla; Joen oikealla rannalla
elää isovenäläisiä, vasemmalla ukrai­nalaisia.
Demjan Bednyin esivanhem-puäpekirjallisuudessa.
Hänet tuntee
omanaan talonpoikais- ja puna-armei-jalids-
VeiÄJiU^^c kertxanuksen
muötiÄSeJf tarimia» ise on bolshevi­kin
«iu^pirjiei^^p^västl^j^ 15
vuod«i ÄJhiesÄi^Ä^^
tori^ i^9l!^W^^^^ muistikirjan
palklM-; j c ^ * ^ vert«Äsel-lisejla
tys?^ P"°-
'"^ historiassa.
Dernjkh Bednj^ o^. oUut puoluetun­nusten
kuuluttaja, rJbSöa on Jfuumiillis-tuttaniit
leniniläiset tunnukset lennok-kaihin
saJmoibin ja ne jouk-mat
miehen — Prldvorovien-puolelta
oUvat syntyperältään isovenälMsiä ta­lonpoikia,
jotka olivat muuttaneet
pohjoisesta etelään sötapakölaisina.
Äidin puolelta oli Demjan Bednyi uk­rainalainen;
hänen äitinsä oli syili^-^
perältään kasakka Heronskhi läänistä
Kamenin kylästä, ammoisesta ukraina­laisesta
seudusta. Joka alkuperäisellä
runoudellaan inulstuttaa muinaisuk-ralnalalsesta.
Setshlsta. Tulevan - D.
Bednyin lapsuus oli aika ankara. Van­hemmat
olivat suurinoman-.osan ajasta
tolästaan^^erossa, Äitf Marija Djhilts-hmi,
eli maidia Gubovin kylässä,
mutta isä, Aldcsei Sotronovitsh, eli
kaupimgissa (Eleisabetin kaupungis­sa)
, työskenteli Elvörtin tehtaassa.' D.
Bednj^ lapsuus kulcd maalla säcä
kaupmii^ssa, sniä toisesta seitsemän­teen
ikävuoteen M n oli pääasii^illlsesti
isänsä luona kaupiingilssa, seitsemän­nestä
kohneentolsta nmalla.
antanut hänelleniahdollisuuden eläy­tyä
samanalkaisesH sekä talonpoikate-ton
ett& proletariaatin psykologiaan.
Hän tuntee yhtäläisesi sekä talonpo­jan
että työläisen elämän, mutta kul-teiikin
(m häneen syvemmän jäljen
jättänyt maaseutu. Eipä äis suptta
D. Bednyi ole aina näihin asti tunte­nut
Itsdaän "talonpojaksi" — niin Idr-joittaa
mainlttn Fiatov.
KQlmenjtolstavuotiaana Shetti Isä
tulevan tarinoitten kirjoittajan Kijev-in
sotabaavurikouluun, ja settsemän-toistavuotiaasta
kaksikymmehtäyksi-vuotlaaksl
liän suoritti sotapalvelusta
EnsiBhetin kaupungissa. Vapauduttu­aan
sotapalveluksesta meni Mn sil­loisen
I^tarin yUöplston lilstoiialllis-klelitileteeinseeh
tledektmtaaii,^^^^
Mn lopettiOHn koulunkäyntinsä blstorir
allisella osaston^ •
Synkät taantumuksen vuodet tule­va
rpnoHija suorittaa opettajatehtä-viä,
antaa yksityistunteja jä opiskelee
liuoleinsesti kansatddrjaHisnutta. V;
painattaa liän Ruskol Bogatsvpn tam­mikuun
numerossa; enslmäisen kansa-kojen
keskuuteen. Herdas- ja hengel­linen
sääty, kulakit, puolueen vastus­tajia,
proletasurlaatih luokkavihoUiset,
sota — saivat Mnestä väsymättömän
vastastajansa. Teoksessaan Kirjalli­suus
ja vaUainkumouBon L. D. Trotski
omistanut kaksi sivua tälle tuliselle'
puolueen rummunlyöjälle. Nämä kaksi
sivua (157—1S8) ovat parasta mitä
bäntetä on kirjoitettu. *mn ei ole ru­noilija,
joka on lähestynyt vallanku-moustai
ollut sille suopea, omaksunut
sen — kh:j(dttaa loistava tyylUcko L.
D. "jprotski, — hän « i bolshevikl ru-notykistös^."
Siinä onkin Demjamin
voiman erlkcdsuus. Vallankumous ei
ole hänelle vain ainehistoa luomistyö­tä
varten, vaan korkein instans-sl. Joka
hänet itsensä cm asettanut vartiopsd-kalle"....
"Uusia muotoja ei Demjaä
öle etsinyt. Hän oh vieläpä alleviiva­ten
käyttänyt^ hjrväkseen vanhoja "ke-nonlsoltuja
muotoja"..,. "ellei se ole
todellista runoutta, niin jotakin sitä
suurempaa'
K. S. Eremejev ja XJ. Voitoloski kir-joituksissaah
joka on julkaistu Dem­jan
BednyiQ^kootuissa teoksissa, Sos-novskl
"-^ystävällisessä, juhlallisessa,
kauniisti muovatussa klrjotelmassaan,
professori N. Fatov kunnioittavassa
teelmässään — kaikki ne alleviivaavat
Demjan Bednyin tuotannon yhtäläi­syyttä
pushkinilaisen realismin tradlti-onien.
pushkihilalsuuden ykslnvertai-suuden
Ja selvyyden kanssa. Yhdeksän
kymmenesosa Dexnjan Bednyin tuot­teista
on päivän polttavia kysymyksiä
koskevia ja tfirkeitS^kuln päivän tun­nus
ratsutaistelun ''tuoksinassa. Kun
sammuu taistelujen tuoksina niin
kdsnmonsai Hman otsikkoa, kolmen
tlOiden alla ja alkaa ättemndn Idr-
Jolttaa mainittuun l ^ t e ^ E. Prid­vorovin
inlmeilä. Vuqden 1910 lopidiä
altofl Hetailssä Ilmestyä holShevisti-
•Bffa leliö "Zvjosda". E. Pridvorov e-siintjli
yhdeisÄ ensimSlsistä numendS^
ta juBcaisemaUa runomittcdsen kerto-miiksen
Demjan Bednylstä — turmi­ollisesta
talonpqjastia. Tästä kertomuk­sesta
hän sittemmin omaksui salani­men,
joka 14:n,vuoden, erittäin val-lankumousvucKden
(1917—1922) kulu­e
n bn tnHut laajalti tunnetukd. Tä­mä
puolue-Kyrlov, "sanan. ratsumlas".
Joka immtsee erinomaisesti sukkelaa,
eloisaa, lennokasta, väriKtetä kansan­kieltä,
tunsi mitä lähelstotä ynteyttä
Joukkoihto. "Kun te kirjoitatte, me
ymmärrämme oikehi liyyin, koska sa­nontanne
on erittäin'ittlellyttäyä''-^
kirjoittivat hänelle uudet>1^at.
V- 1912 oU i e h d ^ SmnrMneih^^
Mir kaunokirjallinen orastd minun
hoidettavanani. Ehdotuksestani: tMl
tämä lehti
A. P. Biblkin rohiiuhih:Lai^e^
ja alkoi painsittää siuM^at^
'osastossa Demjan JBödnyln: t a i l nÄ
D. Bednyin kyly Jtaäoee s d v e n^
kuolee myös Demjan Bednyin tari­noitten
sytyttää* voönar Niillä ei ole
kauaslEestäväi^den luonnetta. Klas
sikkojen taidetuotteet, jotka sihi^yvät
vuosisadasta 'vuosisataan, muuttuvat
Kuullessa, sen väitteen, että on
turhaa toimia koko maailma^ työ­väenliikkeen
lomssa yhteydessä ole.
vissa järjestöissä, johtuu mieleen,
että ne jotka tämän »väitteen Iausa<»
vat, uskovat etta mitään yhteiskun­nallisia,
muutoksia ei tapahdu. Mut­ta
jos hiemankin tuntee historiaa,
tai vähäisemmässäkin..määrä88a seu­raa
oman aikansa tapahtumia, huo­maa
että sellainen otaksuma on eh­dottomasti
erheellinen. Yhteiskun­nassa
jossa elämme, tapahtuu jat­kuvasti
muutoksia;, toinen järjestel­mä
pakostakin joutuu syrjäytymään
toisen tieltä, ja riippuu kunkin ajan
ihmistä minkälaiseksi nuo muutok.
set muodostuvat. Yhteiskunnallises­sa
kehityksessä joutuu vanha jär-jestelnm
kannattajineen vastakkain
uuden ja paremman järjestelmän ja
sen kannattaien kanssa. On .siis
asetuttava toiselle tai toiselle puo.
lelle. Toisinaan voivat nämä muu­tokset
tapahtua äkkiä, toisinaan
taas ott^ satojakin vuosia ennen­kuin
voidaan sanoa, että vanha
järjestelmä on kokonaan hävinnyt.
Nytkin vielä, vaikka nykyinen kapi.
talistinen järjestehnä oh ollut val­lassa
niin kauan, tapaa j l ^ i t ä en:
tisestä, feodaalijärjestelmästä. Mut­ta
senvuoksi, että muutokset otta­vat
kokonaisen ihmisiän, ja.ehkäpä
kauemmankin, ei saa jättää tehtä­viään
väitteellä, että mikään ei tuon
aherruksen kautta kuitenkaan para.
ne. Jokaisen yhteiskunnassa elävän
henkilön pitäisi ' pyrkiä ymmärtä­mään
sekä ottamaan vastaan tehtä­viä
joita jokaisen osalle riittää.
.Njrt juuri kun olemme muutos,
kaudessa, jolloin kapitalistinen jär­jestelmä
tulee joutumaan pois näyt-tämöltäi
jolloin tulee aika muovail-la
uutta sekä sellaista, joka parem­min
vastaa suurten kansanjoukkojen
vaatimuksia — juuri nyt on jokai,
sen, joka edustaa uutta aikaa, oltava
varuillaan ja valmistauduttava ym.
märtäimään täydelleen tapahtumien
merkityksen. Nämä muutokset jot­ka
tulevat tapahtumaan, voivat vie­dä
köyhälistöluokan johonkin.paUon
huonompaan olotilaan, jos ee ei o
saa valvoa etujaan. Jos me kai­kin
pysymme välinpitämättöminä
siinä uinuvassa uskossa, että kyllä
se maailma menee eteenpäin, vaik-fca
emmie tee mitään joka edistäisi
luokkamme etua, voi Icäydä niin, et.
jäävättyöpäivän loputtua. Kun pi­tää
edessään aina tuollaisen suurem­man
tehtävän, kun pyrkii aina op.
pimaan uutta sekä täydentämään
puuttuvia tietojaan, ei joudu kos­kaan
pikkuinaisen riidan jä alhai­sen
panettelun harjoittajaksi
Vuosisatojen- kuluessa on ajna
olemassaolon . taistelussa herännyt
kysymys siitä, mitä me olemme ja
miksi elämme. Ihminen On aikojen
kuluessa vastannut näihin kysymyk­siin
eri tavoilla.. Ja silloin kun
ei ole kyetty antamaan järkeväm­pää
selitystä, on turvauduttu uskon­toon,
jonka mukaan ihminen on tääl.
lä täyttämässä jonkun suuren olen­non
määräyksiä, mennäkseen vihdoin
tuon olennon läheisyyteen. Tästä
opista oh kärsivä kansa ollut pakoi-tettu
etsimään lohdutusta, ja täti,
oppia on riistävä luokka käyttänyt
hyväkseen siten, että uskonto on
estänyt kansaa ajattelemasta onnet.
tomuut<ensa todellisia syitä. Kan-isaa
on pidetty tietämättömyydessä
siitä, että se itse säilyttää onnetto.:
muutta tuottavaa järjestelmää.
Kansalta «n siopatta onnen mah.
doUiaaudet «iUa aikaa kun ae on
ailmat «vljettaina rukoillat onaoa
joltain pilvion takaiaelta olonnölta.
"Inhimillinen tieto" on aina rajoi­tettua,
se on totta, mutta meidän
täytyy, kuitenkin omaksua se yk­sinkertainen
totuus, että niinkauan-kun
oh olemassa järjestelmä jonka
avulla meiltä riistetään meille kuu­luva
osuus, on myöskin meidän asi­amme
tehdä sellaisesta järjestelmäs
tä loppu. Tämä on mahdollista vain
siten, että kuulumme sellaisiin jär.
jestöihin joiden tarkoituksena on
vanhan järjesteUnän hävittäminen.
Ihmisestä joka {vielä' nykyäänkin
on sivussa kaikesta yhteistyöstä
luokkansa hyväksi, hänestä ei voi
sanAa muuta kuin että hän käyt­tää
väärin ominaisuuksiaan. Tosi­aankin
on sellaisessa tapauksessa
järki ja ajatu8kyk}t-f lomassa aivan
turhaan; ja eikä vain»turhaan, mut.
ta ^isein vahingoksikin, sillä juuri
tuollaiset "puolueettomiksi" itseään
nimittävät henkilöt ovat abia val­miit
kannattamaan mitä tilaisuut­ta
milloinkin sattuu, täten usein
edistäen luokkataistelulle vahingol.
lisiä virtauksia.
Senvuoksi siis, koska meidän ym­pärillämme
käydään taistelua koko
Koska olen ollut osirosnkljj*^^
teassa alusta alkaen, jolkto'
meUerikysymystil lähdettihi kehlttft-'
inään. niin >pldän velvcdlisuutenanl
tuoda esiin erältä seikkoja oäuiismel-jerln
nykyisestä kehltysyalheestfc^^^^^
Osuusmeljarille on Juvattn * TO
maa/kummastakin kaupungista. Kum­piko
kaupunki sitten olisi edullisenopl
meijerin perustamiselle, Rnrt VflUaxn,
^dko Port Arthur? Pääanlalllslmmat -
hyväV pu<flet wimamilla on sUnÄj^et-tä
sielUt on hyvä vesi ja yksi huo­mattava
maltofanni-alue oh sltÄ lä-»
hellä. Joskaan sillä seuduhi el osak-keenomistajaln
luku ole erittäin suuzL
Port Arthurin puolesta puhuvat sieu-lAavat
huomioon otettavat seikat:
Kaksi isoa osuusruokalaa> jotka tie­tääkseni
ovat suurimmat maidon- ji»
ehkä yleensä muiden maitotuotteiden
uusien luokkien omaisuudeksi, jotka
tuovat niihin oman tiuden maailman­katsomuksensa
' ylelslnldhiilllset piir­teet.
Demjan Bedhyhn taistelurunous,
joka on Ullin hyödyllinen ja korvaa­maton
puolueelle vihollista vastaan
taimhtuneen rynnists^en aikana
muuttuu jo huomenna puolueen his­torian
omaisuudeksi. Siinä on sen voi­ma
ja siinä sen heikkous. D. B. on
kirJoittEmut tarinoita, novelleja, satuja
lauluja, mutta parasta hänelle on ta­rinat,
joUla hän on kääntynyt "mus-
.chlkkojen" jpuoleen. Laajalle ovat le­vinne
hänen satunsia lltoari Andron
jä hänen runoelmansa Muscfadkat
Vanha muoto, jota ovat käjrttäneet
venälMset klassikot, ei ote D. Bed­nyita
haitannut kirjoittaessaan aika­kautemme
: aktuelllsempla tuotteita.
Demjan Bednyin Ideologian afVIolhnln
on suorittanut puolue, Johon hän kuu
luu.:,-;.:' . .
V. 1923 sai Z>emjan Bednyi punai­sen
lipun kunniamerkin, jonka ohes­sa
Ytelsvenäläisen' tohneienpanevanko-mitean
puhemiehistö kh>joittI nuu^-
jalle: "Suuri on niitten ansio, jotka
ovat asästaheet proietÄIsöi armei­jan
taistelijoita vallankumouksellisel­la
tietoisuudella, jotka ovat Innosta­neet
heitä vaiicelmmlssa ja mainehlk-kalmmlssa
otteissaan. Erittäinkin huo-satlirhi
fllallfl.; vHJItmil^TTlftiik^
satihriileen on: hän vidJ^ut'1^Io^
tarinoitten, kansa^tmtjdi ja Berai»-
chen laulujen nunidloh^ Z L j ^ ^
työskennelles^äh Riiäroe Bobmlsvpss^
ei E. Mdvorbv tnlliit iiMfti^flfa^rnl
Hän jäi paljon jälkeoi Jevgeni TÄm-sovistakin,
jonka runot Mbskovaldika-kuuräa,
olivat tininetut miltei jdkai-säle
vallaakumoqksdllsäl^ ithutta sa^
tUrikkona A Dem^aa Beids^ iQyda
vertaistaan vanwwirn«Tfi^iifftf.fflB(.ppQ
kaan. taistellen kaikenlaista opportu-nlsmla
ja sovittäui vastean isen kans­sa,
tnrvaanime me pnolnpellpmme
voiton, sosialismin täydellisen velton.
Eläköön leninismi!
se. VaviSkoot '^balUte^ hicikat
komrnnnlstlseli vallan In tm ouksen edes-
^ ! Froietaaiit vcdvat sOnä menettSft
fltnoflfitaan kahteensa. Bbttta voittavat
kirico maaflman. KalkUen maitten
65. Selvän leniniläisen linjaa mu- P»;etaarit liittykää yhteen!
mättävät Ja erikoiset ovat teidän an^
slonne suuren yallankumoukseh runoi­lijana,
arvioituna sen mferkityksen
ihukaan, joka niillä m oUut tasaval-fiia
työläls-talonpolkalsjoukoine ja e-rittäinkln,
kansalaissotaan osaa otta­neille.
Teidän tuotteenne — ollen yk-änkertaisla
ja kalkille käsitettäviä ja
senvuoksi oittäln voimakkaita, ovat
sytyttäneet TOHankumoukisen tulella
^ötätekeväin sydämet ja vahvista-rieet
hädän henldslä voimiaan tais-telmi
valkelmphia hetkinä."
MVSEÖJXXHVONE tIAAN
MOSKOVA. — Kaukaisen Idän geo­fysikaalinen
observatorio <m suunnitel­lut
suunnattcöhan jää museon aikaan.^
saamista Siperiassa; jossa on laajoja
aluMta, j<}tka ovat Iankaikkisen pstk-kasen
alla. jossa rou^ el kodcaaa sula
maasta. Suuhnltelmah mukaui talle­tettaisiin
näIh£o alueisUn tulevien al-kojen
tutkimusten varalta näytteitä
nykyi^vlen ifamlBistä, ravintoaineista,
eläimistä ja kasvikunnasta. Kuten
tiedetään, on näissä alueissa säilynyt
mammnttleiainten 'ruumiita kautta
vuosituhansien alin Hyvässä tilassa, et­t
ä Bfaa on mydeteaessä kelvaanut syO-täväksL
Museohaakkeea toteuttaminen
vaatisi XL lOjOOOfiOO ruplaa.
pään orjuuteen kdin se kurjuus
jota nyt me ja työläistoverimme
saamme kestää. Yhteiskunnallisten
muutosten aikana täytyy kunkin val­taan
nousevan luokan valvoa etu-jaan.
On - sanottu, että meidän pahin
idholllsemme on tietähiättömyys.
Tietämättömyys siitä, että pitäisi
kaikin tehdä työtäl yhteisen asian
eteen, aiheuttaakin sen että uudeii
päivän saapuminen tapahtuu niii^
hitaasti. Kaikkina aikoina on aina
ollut niitä, jotka elävät vain itsel­leen
ja perheelleen, huomaamatta si­t
ä seikkaa, että he kuuluvat toi.
seenkin, vielä suuriempaan perhee­seen,
omaan luokkaansa, ja että
heillä oh tärkeit^ velvollisuuksia
myöskin • tätä luokkaansa kohtaan.
Tämä yhteistunteen puute johtuu
ennenkaikkea tietämättömyydestä.
Minkätähdcn olemme me, jotka
teemme kaiken yhteiskunnallisen
työn, siitä huolimatto hiin huonos­sa
asemassa? iMinkätähden on joil-lakin
enemmän . rikkautta kuin ku­kaan
voisi elinaikanaan ansaita?
Se johtuu siitä, että emme ole yh­dessä
pitäneet huolta yhteisestä hy-vinvoinnistaihme,
että emme ole val­voneet
luokkamme etuja, vaan o-lemme
unohtaneet tämän puolen a.
siasta eläessämme omaa, eristettyä
ja yksilöUistä elämäämme. Tänä­kin
päivänä, jolloin olemme suur­ten
muutosten kynnyksellä, seuraa
suuri osa työläisiä kaikenlaisia hou­kutuksia
jotka vievät harhaan ja
eristävät heidät maailman työväen­luokan
yhteisistä taisteluista, jotka
vievät heidät suorastaan yhdessä
piorvariston kanssa toistelemaan o-maa
luokkaansa vastaan. PitäiÄi
katsoa onko se järjestö joto Jsan.
natetaan liitossa koko maailman val-lankumouksellisen-^
työVäestön kanssa
vaiko ei, ennenkuin uhraa aikansa
ja roponsa sille. Kun tiedämme, et­tä
meidän täytyy jötoin tehdä, on
ensimämen ja tärkein askel se, et.
t ä otomme iselkoa siitä mihin jouk­koon
on liityttävä. Samoin on han­kittava
tietoja kaikisto niistä tär.
keistä yhteiskunnallisisto kysymyk­sistä
jotka meitä ympäröi, ja joito
emme voi sivuuttaa, jos tohdon^me
olla rehellisiä yksilöitä.
Eräs toinen syy miksi meidän
pitäisi järjestäytyä on se, ettS jor
kaisen elämällä pitäisi olla jokin
päämäärä. Ei se riitä, että pfdäm.
nie päänaääränä hdellyttävän asun­non
järjestämisen toi muuta seUais-to,
sillä niinkauan kun se InoUca
johon, me kuulumme on orjuudessa,
niinkauan kun sitä painaa suuri vää.
r y y s .— niinkauan on meillä sitä
kohtaan myöskin vissiä velvollisuuk­sia.
-Ihmfduontoen parhain kasvat­teja
Ja jalostoja on jnuil tuollaL
nen korkeampi päämäärä, jokin pyr­kimys
jolle nhrato parhaimmat te-
. konsa ja suurimmat henkiset lah.
I jansa. sekä ne joutohetket vjotka
kuluttajat kaksolskaupuOf^tsa; osuus-tohnhmalllsesU
valistanutta' joukkoa
on huomattavasti enemmän kuhi, WU-Ueunlssa,
Jotka rtSin oUen on 1^1-^
pompi saada os^usmeljerinkln taak­se
ja kuluttajiksi heU alusta alkaen;
Arthurin lähellä oh suuri, etupMssä
suohialalnen farmialue, Joka ei 'de
räuteUeliikenteen kanssa;^ yhteydessä,
vaan Josto malto talvisaikana on kul­jetettava
hevospelillä. NiUtä seuduin
taas mistä maito tai kerma, lähttetääa
rautatelse. on aivan yhdentekevä «ikp
meijeri Willlamlssa tai Arthurissa, jo­tenka
siis Arthur el aseta helUk yh­tään
huonompaan asemaan. Ainoa,
mikä Jäisi huohominaU» puoilelb
Slate Rlverln alue, mutta tällä ker­taa
se koskisi' vaan noin 25 osak­keenomistajaa
yU 600 jäsentä vastaan,
sUs suuren enemmlstöh edun mukaan
meijerin.palkka on P. Arthur.
miksi se meijeri sitten ehdottomasti
tä tulemme syöstyä vieläkin synkemr^ naisen ihmiskunnan onnesta, on mei.
dänkih tehtävä jotain emmekä saa
olla rauhallisina sivussa. Miljoo
nien naisten, miesten ja lasten kär­simykset
pitäisi velvpttea meidät
ryhtymäärt järjestämistyöhön.
Niiden joita tuskastuttaa yhteis,
kunnallisten muutosten hitaus, pi
täisi muistaa,' että mitä suuremmat
joukot tulevat tietoiseksi asiain ti­lasta
ja mitä lukuisimmin toistel.
laan omissa järjestöis9ämme, sitä
pikemmin muutokset voivat tapäh
tua. Ja ennenkuin olemme pääs^
seet niin pitkälle, että voimme oi
taa vallan käsiimme ja ryhtyä ra­kentamaan
työväen tasavaltaa, täy­tyy
väliaikaiiiia pärähhuksia tehdä
oloihin, toi ainakin valvoa ettämei
tä ei paineto liian syvälle kurjuu­teen.
Tämäkin tapahtutT yain omien
järjestöjen' avul|a. Jokainen ,liike­mies
ja pääoman omistaja kuuluu
johonkin järjestöön, joka turvaa hä.
nen etuakin vihollistaan, työväeh-
1 jokkaa vastaan. Mutta me joilta
riistetään ja joilla olisi kaksinker-tainefi
syy puolustaa itseämme, o.
Icmme huonosti järjestyneitä, ha­jallaan
ja voimattomia vastusta­maan
Itoikenlaisto* riistoa jota yh-teenliittyhyt
kapltalistiluokkia har­joittaa.
Senvuoksi kaikuukin järjestynei­den
työläisten kehoitus kaikilla niil.
Ie jotka pysyttelevät sivussa: jLiitty.
kää omiin järjestcihinne, sillä sa­moin
kuin vain yhteisvoimin volm.
me voittaa/ vihollisemme, samoin
tarviteemme'' teistemme tukea etsies­sämme
tietoja joito taoesa toistelus­sa
tarvitaan!
Aili H—i.
Yli kolmas osa, sadan vuo­den,
on Dödd's munuais pille­rit
ollut hnömatuiii lääke selän
pakotukselle^ reumatismille,
virtsarakko vaivoille ja moneen
muuhun kipuun, jonka on ai­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatovana kaikissa kaupoissa
50a. laatikko toi 6 laatikkoa
$2.50 toi tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Company,
Ltd., Toronto 2, Ont
pitäisi olla Port Arthurissa, eikö Art­hurin
kuluttajat yhtähyvin voitaisi
pitää meijerin kuluttajina, vaikka niel-jert
olisi Wllllamis6akln? Myönnettä­köön,
että sekin" mahdollisuus yoisl
osapuilleen olla/ mutta se maidon
edestakainen kuljetus lisäisi liikkeelle
koko yaljoh enehimän lUkekustanhuk-sia.
El suinkaan kukaan usko sitä, et­tä
liikettä voltalsUh suorittaa sa­moilla
lllkekustannukslila, jos malto
laajenunalte tuotantoalueelta Arthu­rin
läheltä ajetaan WUliamilh ja eleit­tä
taas takaisin suurempaan kulutus­keskukseen
P. Arthuriin. Paljon jär­kevämpää
ja vähemmän kustannuksia
kysyvää on vcOmlstaa se lähellä suu-rhita
kulutus- ja tuotantokesktistas.
Mutta hnikstkä sitten voimme Ai^-
hurldl nlmlttäiä suiiremmaksl, ktilutus-keskustaksl,
onhan' Wlillam jo asu-kasluvultaankln
vähän lisipmpl Art­huria?
Slksli^ ktm Arthurissa on huo­mattava
määrä osuustohnlntaväest(Ui.
V. WUlIamif t^ ei vielä aivan läbläikoi-»
na saada edeJsammhlUe
suiirto kulutuskuntaa. kulhv on muBh-^:
dolllsuus P^ >imbur^^ ai'
karalle llikkeelte te öllsl s i i b t ^ i ^^
uhkapeliä py^tyttM se slhne.mlssä^
lllkkeien menrätymlMlte on v ä^
edellytyksiä palkallisäsU. Eh tahd(f
sanoa sltli minään mielikyttuksena,
vaan kokemuksen kautta saavutettu­na
tosiasiana, sillä tiedänunehän; että'
esim. F. Wllllamlssa osuuskauppii nou­see
paljon hitaammin kuin P. Arthu­rissa.
Leipomotuotteiden ' paikaUInea
myynti iUtburlssa on Isompi jne.
Tällä kaikella en kuitenkaan tah­do
sanoa sitä, että WtllläarDUsl tyk*
känään jätettävä toisarvoiseksi 'teki­jäksi,
ei suinkaan, yaan laitettakoon
sinne alussa maidon Jakeluja
jos tarpeellista; myöhemmin maidon
pasteerauskone jsen Yhteyteen, nimit­täin
nihi pian kuin kyayntä tiilee sik­si
suureksi, että se edeUyttää sel­laisen
tarpeellisuutta,
Kalkista edeliäihialhituista seikoista
osuusmeijerin jäsenistö oli selvinä
alusta pitäen, siksi vlimels^ osuus­meijerin
yleisessä kcdcbuksessa pää­tettiin
meijeri perustaa P. Arthuriin.
Johtokunnalle annettiin oikeus valita
sopiva palkka Arthurista, johtokun­nassa
el kuitenkaan asiat näytä me­nevän
ytelsen kokouksen vUtolttamaa
suuntaa, vatui miika F. William olisi
osuusmeljerUle edullisempi. Minä en
tiedä mistä tämä kalkki johtua, onko
porvariston agenteilla siinä OEaasa, jo­ka
OUsI kuten ensi yritys, saada osuus­meijerin
jäsenistön keskuudessa ha­jaannusta
aikaan ja sitä tietä va­hingoittaa
osuusmeljierin menestymiis-mahdollisuutto
jne. Sitä oh* tietysti
valkea seikkaperäisemmin j;anoa. mitkä
siinä ovat tekijänä, mutta yksi to­s
i a ^ kuitenkin bn se, että minun
ymmärtääkseni johtokunnalla el pi­täisi
Olia mitään oUceutto muuttaa
yleisen kolnnjksen jpSätOstä.; Voiko
jäsenistö koskaan epola, olla vanha
kokouksien päätöstea toimeenpanosta,
jos johtokunnassa <^ mahdoUIsiius tiii'
den muuttaailseen
Thnndcr BayTn oonunidUe^
keenomlstaJaV nllftteko sik eddleen
Jatkoi, etttiddiapäätöksenneyiUm^
Ifsesii Jätetäia tolsaivofaekid
ulniäUbi hajaaannsto «ä^
«neenPitelden vaikattavati hajottavas»
rfveihlnne! ' v-QW/^rv-;:.v"..•^•^:^
lyölämen! Oletlcö '
tQaimiit |ö VaiMisd«Eit