Vapaus, November 17, 1928

              is'
ti
I B
m
Ö:<i£•^U•if-•^•'•."-:••;
L^nantaina^ marradc, 17 p;nä"-^t>,^Nov. 17 No. 254^
VAPAUS
A . Y A A K A. B . A .
T O I M I T T A i A T t
TEKHDJiEN- H. SOLA. K. PEHKOKE!(
VAPAUS (UbMty)
of TiasUb V d k n !a Cuadc VMiM itSlr •» 9fA«iT.
TOACSHnOfATj ,^ , MU »«sinr
t rnJitJ» < kk."t»JB.'l kkTCj»»'! kk. t L o a . "
nJCOTCSBOOaT V A P A U P E S S A:
A^taMilacOikaM «240 k«tfc WA» fc»kd kntt». ~ : Xlltr^.im»\mf T T ^ i . i X l n T te r«H«Ta«Uk»el
V<(M*4ea toimita*: BooDessto 207, Itackxj Baildinf,
fapradts k««torij Ub«ty BaUdin». SS Lonx St. P«hrii» 1038.
« « « a .4mtteh4 m . Tfc. P « eol. {«f*- ^ ^ ^ ^ ^ ^ f-r l~«ti» » .
I M att» adDoia tahtsa* m <n^tM
li»B« Kla»ni: J . V. KANNASTO. UiU«enkaita]a
««i»»l.e«n ktrj~«««»«. kirtottÄM »tdaU-o lUkkouAolUj-
Englantilais-amerikalaisen risti­riidan
peili
eston asiat
Pöytäkirja
tehty Caziadan Saomalaisen Jär­jestön
toizneenp. Iromtteftn kcdcmk-sesta,
lokalc 31 1928. Saapuvil­l
a olivat kaikki tp. komitetm j&se-net.
Puhetta Johti tov. Ahlqvist.
Luettiin kirje. Jolla tiedusteltiin
Vapauden pääliikkeen Ja Port Arthur­i
n haaraliikkeen tuloveroraporttien
suhteen. Ja velvoitettiin sihteeri vas­taamaan
siihen.
Tor. E Jääskrtainm (kesM-Ontarion
aluekomitean puolesta) tiedottaessa,
että SeIlwoodin haalille <m ilmennyt
ostaja. I n t e t t i i n hänet valtuuttaa
hankkimaan tarjouksen, samalla kuin
Neuvostoliiton suhteet Yhdysval.
töihin (lyhyesU: Amerikaan) ovat
ikäänkuin peili, joka näyttää, — mi­ten
kehittyy vihamielisyys Amerikan
tä Englannin merisotapolitiikassa, ja
uutta sodanuhkaa Amerikaa vastaan.
Englannin ja Amerikan teollisuus­piireissä
y.m. kasvaa päivästä toi
FnATnin välillä. Viimeisinä jseen molemminpuolinen vihamieli-
^ v l T n a o n n ä e t nähty varsin ^-n iokaoäiväiset esimerkit
selvästi, miten Yhdysvaltain ja Eng­lannin
jokainen lähentyminen on ko­hottanut
amerikalaisen porvanston
vihamielisyyttä Neuvostoliittoa koh­taan.
Ja päinvastoin taas jokainen
englantilais-amerikalaisten suhteitten
huononeminen on välttämättä ai­heuttanut
sen, että tällöin on Yhdys­valtain
porvariston mielenkiinto
kaupan kehittämiseen Neuvostoliiton
kanssa suuresti lisääntynyt, jopa vä­listä
on tällöin Amerikan porvaristo
ottanut suorastaan askeleita Neuvos­toliittoon
lähentymiseksi vieläpä ot­tanut
aivan poliittista laatua olevia
lähentymisaskeleita sitä kohti.
Tällä hetkellä ovat Englannin ja
Amerikan väliset suhteet siinä mää­rin
avoimesti vihamieliset» että mel­keinpä
|o haiskahtaa iruudinkäryltä.
Tässä lehdessä on jq aikaisemmin
tehty selkoa ranskalaisenglantilai-sesta
liitosta, joka selvästi kohdistuu
sekä Amerikaa että Neuvostoliittoa
vastaan, vaikkakin /sen erittäin tär­keänä
aiheuttajana on myös Englan­nin
ja Ranskan siirtomaitten kurissa-pitämihen.
Ranskan ja Englannin
syys, kuten jokapäiväiset
osottavat.
Ja — samalla nähdään taas oso-tuksia
Amerikan lähentymisestä Neu­vostoliittoon.
Yhtenä viime viikko-jen
esimerkkinä siitä on sopimus,
mikä äsken tehtiin Amtorgin ja Ame­rikan
sähköyhtiön välillä. Mitä vai-kutusvaltaisin
Englannin suurporva-riston
lehti *Times" kirjottaa, että
tällä taloudellisella sopimuksella on
suuri poliittinen merkitys, ja että
se on vakava isku Englannin poli­tiikkaa
ja sen neuvostovastaisia suun-nitelmia
vastaan.
Eikä tämä sopimus suinkaan ra-jotukaan
siihen, että Amerikan säh;
köyhtiö antaa Pleuvoslöliitolle luot­toa
20 miljoonaa dollaria 5 vuoden
ajaksi, kuten sopiinuksessa on. So­pimuksen
mukaan vielä lisäksi Ame­rikan
sähköyhtiö kieltäytyy % enää
vaatimasta Neuvostoliitolta korvaus­ta
siitä omaisuudesta, jota yhtiöllä
oli tsaarin Venäjällä ja mikä nai-sionalisoitiin
Lokakuun yallahkumb-ukseii
jälkeen. Tämä ön epäilemättä
hyvin vakava murtuma siinä yhteis-rintamassa,
jota oiglantilaiset, rans
aluekomitea antaa lausunnon myynti­hintaan
Ja ttilevaisuuden mahdolli­suuksiin
nähden.
KostannnsUikkeitten väliäpä k^Jeen-vaihtoa,
sekä arvosteluja kahden
Julkaistavaksi esitettävän kirjan kä­sikirjoituksesta
luettiin. Päätettiin e-sittää
K . I. ohjelman kustlEUtitamisen
käsiteltäväksi ipi«tr<trTingHtk'f*'»>«^
Yhdysvaltain S. T . Järjestön tp. komi­tealle.
Sadbiuyn osaston Johtokunnan k i r ­jeeseen,
viin^isen Vapauden levitys-ryntäystä
käsittelevän kiertokirjeen
käsittelyä koskevana, hyväksyttiin sih­teerin
vastaus.
Metsätyoiaisten talstduja avosta-maan.
Luettiin Canadan Puutavara-työläisten
teollisuusliiton itäisen piirin
tp. komitean Ja Porcupineh aluekomi­tean
vetoomukset, samalla kuin yleen­sä
harkittiin käyimissä olevaa. lakko-taistelua
pohJois-Ontariossa. äihteeri
velvoitettiin Inattmaan Ja lähettämään
vetoomus Vapaudessa JuIioUstavaks).
painostaen union avunpyynnön tuke­mista
osastojen Ja yleensä työläisten
taholta.
Vapaiiden ttdmitnsnenvoston pöytä­kirjoja
loettUn. Eräitten kohtien suh­teen
päätettiin kirjoittaa toimitusneu­vostolle.
. .Toronton osaston lainavdkaUrJoJen
myynlnen. Toronton osaston vetoo­muksessa'
6ek)stettiin seuraavaa: " K u n
osasto seitsemän vuotta sitten päätti
l y h ^ rakentamaan uutta, ajanmu­kaista
toimintcdiuoneustoa sUle ijai-kalle
m i s ^ haieOimme nyt sijaitset,
niin (dtiin yksimielisiä siitä, että huo-solaiiiton'ehdot,
jotka ovaj Englan- kal^isrt j a saksalaiset pankit juuri
hallituksen äskettäin julkaise-!nyfey««.>oettavat muodostaa nai-nm
massa "Valkeassa kirjassa", osotta
vat täysin selvästi, että Englanti on
mennyt kauppoihin Ranskan kanssa
sen - takia, että saisi tästä vatman
tuen Amerikaa vastaan. Englannin
hallituksen lehdistön Jaustlnnot osot­tavat,
ettaf Englannin hallitus aikoo
vastaisuudessakin noudattaa tätä po­liittista
linjaa, joka vie avoimeen
yhteentörmäykseen Amerikan kans-
-sa. - Sillä Englannin ja Amerikan
edut ovat sovittamattomassa risti-
; riidassa keskenään markkina- ja siir-tomaa-
alueitten sekä maailmanher­ruuden
suhteen.
On jo käynnissä käytännölliset
toimenpiteet sodan varalta Amerikan
ja Englannin välillä. Englanti vai-
• mistautuu suuriin sotalaivaston ma-növereihin
Jamaikan saaren alueella.
Jamaikan saari on yksi niistä moni-lukmsista
Englannim siirtomaista,
mitä silla on Keski-Amerikassa, ja
mitkä merkits^ät Pohjois-Amerikan
Yhdysvalloille suoranaista *'roskaa
silmässä"» ,Eräs mitä vaikutusvaltai­sin
amerikalainen sanomalehti kir-jottaa,
että "nämä englantilaiset siir­tomaat
Keski-Amerikassa merkitse­vät
ainoastaan Englannin etuvarus-tuksia
sen tulevassa merisodassa Y h ­dysvaltoja
vastaan":
Jamaikan alueella ei-ole ollut ma-növereita,
;'}j^ij^pimusten^'^ mukaan
on Englannin siellä kielletty pitä­mästä
suurempaa sotalaivastoa. Suur-manoverit.
nyt yhtäkkiä OpJlä —
merkitsevät hyvin vakavaa käännet-den
pankkien samanlaisten vaatimus*
ten turvaamiseksi.
Toiseksi ori edelleen hyvin tärkeä­tä,
että Amerikan sähköyhtiö, joka
Amtorgin kanssa sopimuksen solmi­si^
on läheisessä Yhteydessä V tunne-tun
Morganin paiiin.jkanssa, joka
on ollut tähän asti Neuyosiöliiton ja
Amerikan lähentymisen pääväshista»
ja. Tämäri vbölrai sanottu sopimu^^
osottaa, että N;-iiitoh täricein vas­tustaja
horjuii ja näyttää muutta­van
politiikkansa • Neuvostoliittoa
kohtaan ystäyäiliseuunälB
• T^ileekoi 1ft tunnusta­maan
' •Neuvostoliiton de /urc, vaiko
ei^ on vielä vaikea sanoa* Mutta jos
Amerikan ja E r i ^ vihamieli­set
välit yhä kärjistyvät (joka on
melkein välttämätöntä), niin tämä
kärjistymirieii yhdessä Amerikan
suuren , markkinapuutteen kanssa
työntää Amerikan ehdottomasti lä­hentymään
Neuvostoliiton kanssa ei
ainoastaan taloudellisesti mutta
myös poliittisesti.
Täten siis Ranskan ja Engliannin
sotaliitto aiheuttaa vastaavia liikun­toja
toiselta p u o l e n :— lähentymi­sen
Amerikan ja Neuvostoliiton vä­lillä.
Ranskan johtama sodanval-mistelu
Puolassa, Rumaniassa yju.
Neuvostoliittoa vastaan, tapahtuu
oloissa, jolloin maailman suurin ka-pitalistiyalta
lähestyy Neuvostoliit­toa,
ei sodanvalmisteluUa, vaan
kauppasopimuksilla ' ja poliittisella
tunnustamisella. Sen aiheuttavat im­perialistien
keskinäiset ristiriidat!
neistokyqnnys on pitkiksi ajoiksi e-teeripäin
saatettu onnelliseen ratkai­suun.
Näiden vuosien a i k a n a . . . . on
Toronton suomalaisasutus kuitenkin
tehnyt suorastaan j^tyksellisen muu-toteen.
Silloin . . . . oli suomalaisia
Toront(Ksa ehkä noin 1,000 henkeä o l ­len
suurelta osaltaan nj5. vakituista
väestöä/r hajaantuen* asunto-oloissaan
miltei ympäri kaupunkia, pienenunäri
osan asuessa kidtenkin n.s. alakau-p
u n g i l l a . . . . Senjälkeen on e t e n k i n
siirtolaiskysymyksessä tapafatuhutr
seikkoja, j o t k a öva,t' aiheuttaneet val­tavan
sihrtolalstulvMi Canadaan. Sen
Johdosta on myös Toronton suomalais­asutus
viime vuosina lisäänt niin
Uzkkomeziöja vastaavan nuden^ hno-neistoQ
airän suomalaisasutuksäi sy­dämeen.
. T ä y s i n tieUrisena siitä m i ­kä
vaara edellämainittujen Järjestöjen
toiminnalla on suonalaiseen työläis­nuorisoon
yleensä Ja erittäinkin al­le
luokkataistelukasvatukselle, mistä
oeastamme .on vastuussa, on osaston
kokmikstea useita kertoja keskusteltu
nykyisin vallitsevasta tilanteesta Ja
keinoista sen korjaamiseksi meidän
tariurituspeziämme vastaavako. Lopul­ta
on tultu sUhen yksimieliseen kä­sitykseen,.
että ainoa täysin tarkoi­tustaan
vastaava toimenpide on saada
osastolle oma huoneisto välittömään
yhteyteen nykyisen suomalaisen asu­tuksen
kanssa. Että tämä Johtopäätös
on oikea todistaa osaston, toimenpitei­den
tähänastiset tulokset Vuctkraa-malla
huoneiston tanssitllaisuuksia
varten, ensin keskiviikkoisin. Ja sitten
lauantai-iltaisiiikin, olemme onnistu­neet
keräämään miltei kaiken tanssia
harrastavan suomalaisen nuorison Jär-jestämiimme
tilaisuuksiin.Tähän
niepn*^«ift on näissä tilaisuuksissa
käynyt 250—400 henkeen. Toimenpide
on koskenut edellämainittuun Finnish
SOS. Clubiin niin raskaasti, että se on
Jo tehnyt tarjouksen . . . . omaisuuten­sa
varoineen ja velkoineen osastomme
haltuun luovuttamisesta. Mitenkä tä­hän
tarjoukseen suhtaudutaan ei vple
vielä lopullisesti osastomme taholta
ratkaistu. Mutta olkoonpa ratkaisu
mikä hyvänsä nim, kyseessä oleva haa­l
i pienuutensa Ja sopimattoman paikan
takia ei vähimmässäkään määrässä
horjuta osastomme kantaa uuden tar­koitukseensa
sopivan haaUn tarpeelli­suudesta.
Edellämainittujen syiden perusteella
päätti osasto v.k. 7 p. ryht^ tarmok­kaisiin
toimenpiteisiin varojen hankki-misekO
tarkoitustaan vastaavalle pai­kalle
rakenniettavaa uutta haalia var­ten.
Tätä tarkoitusta varten päätettiin
kääntyä C.S.J:n toimeenp. komitean
että se nykyisin aärvioldaan noin, 4,--
5.000. Työ- y j n . siBikkdJen takia . . . .
s^kä olla mahdollisimman läheisessä
kosketuksessa toisiinsa . . . . ovat myö­hemmin
tulleet siirtolaiset miltei Jär-kiään
asettautuneet aläkaupurigille.
Josta onUn viime vuosina muodostu­nut
ns. suomalaisasutuksen keskus.
Joka käsittänee noin ^ neltömallia
suuren alueen : j a Jonka asUkasmä&rä
on moninkertaistunut.... K u n nykyi-oen
haaU sijaitseö noin %* tunnin
kattkvaUhumatkan päässä edellämai-fUtusta
keskuksesta, n i i n . . . . ohjelma,-
taussl-^ yjsi. samanlaiset tilaisuudet e i ­vät
ole kyenneet keräämään siinä
määrin joukkoja kirin mitä on toi­vottu...
. Osaston jäsenmäärä ei
myöskään ole viime vuosina kohonnut
läheskään siinä määrin kun Olisi ollut
suotavaa. Valistustoiminta, kurssien
Järjestäminen, J.n.e. on joko rauennUc
tai sitte suuresti kärsinyt osaiUstuJieri
vähälukulsuuden takia. Tiämä. tilan­teen
muutos ei ole jäänyt >nB£«ustaJ
tanunekaan huomaamatta.... Noin
kaksi vuotta sitten perustettu Finnish
puoleen seuraavilla vetoomuksilla:
1. Että osastolle myönnetään oikeus
saada vähintäin $5.000.00 laina " V a -
panden" vorosta rakennustolmizman
alkutoimenpiteitä' varten.
3. että osastolle myöimetään oikeus
levittää Järjestön keskuuteen vähin­täin
$10.00 arvoisia lainavelkakirjoja.
Joilla osasto on oikeutettu keräämään
ehintäm $50,000.00 käsittävän raha­määrän.
Näille lainoille sitoutuu o-sasto
maksamaan 6% korkoa lainan
merkitsemispäivästä lähtien.
3. että toimeenpaneva koroitea ryh­tyy
toimenpltelsito oikeuden hankki­miseksi
osastollemme toisessa kohdas­sa
mainlttujem velkakirjojen levittämi­seksi
myöskin Yhdysvaltain veljesjär-
Jestön keskuudessa.
4. että toimeenpaneva kranitea antaa
mahdolllsimmaii vaikuttavan kehoi­tuksen
C.S.J:n kuuluville osastoille
vbimienäa mukaan, avustaa osastomme
lainonhanketto.
Edellämäimtiai^ toimenpiteillä on
osaston tarkoituksena saada varoja ko­koon'
nUn paljon, ettll uuden haalin
rokennustolmlritaian. voitaisiin käydä
käsiksi mikäli mahdollista Jo ensi vuo-
Keiiiiiliitto neovostovahaa vastaan
Roomassa on eräistä hyvin luotetta­vista
lähteistä saatu tietää, että Rans­ka
Ja Englanti ovat juuri tehneet y r i ­t
t ä e n vetää Italian kolmlnaiseen l i i t -
totm, tarkoituksella lujittaa näiden
valtojen imperialistista otetta siirto­maissa
sekä Europassa
Italia on yksi äänekkäimpiä protes-teeraajia
Ranskan ja FnglBTinin l a i -
vastosopimusta vastaan, tietäen että
maimttu sopimus jätti sen vähemmän
suotuisaan asemaan toisiin suurvaltol-hto
vörraten. Italia veti päivänvaloon
useita arveluttavia kohtia sopimuk­sesta.
On syytä siis tehdä johtopäätös,
että Ranskan ja Englannin alote Ita­lian
vetämiseksi kolmlnaiseen sopi­mukseen
on tehty tarkoituksella lo­pettaa
Italian vastarinta, antamalla
sille Jotain myönnytyksiä ja takauksia,
Ja siten myöskin lujittaa Ranskan ja
Englannin asemaa.
ItallaUe tehdyt myönnytj^sct.
MikäU porvarillisista lähteistä on tul­lut
tietoja, on Italialle tehty mm. seu­raavat
esitykset:
1. Että koko Balkanin alue olisi
näiden kohnen vallan yhteisen vaiku­tuksen
alainen, politiikka tätä aluet­ta
kohtaan määriteltäisiin yhteisessä
konferenslssa. :
2. Että Italialle annettaisiin erikoisoi­keus
valtaan kaukaisessa idässä, mut­ta
Tunis jäisi yksistään Ranskan hal­tuun.
Samalla olisi Ranska valmis luo­vuttamaan
Syyrian Italialle, sen vai-kutusalueeksL
3. Italialle annettaisi vaikutusalue
Abesslniassa, paitsi Tsanatammi, Joka
jäisi Englannille.
4. saatuaan täten erikoisia oikeuksia
Turkissa, Syyriassa ja Abys^Inlassa
ei Italia sekaantuisi Persiaan Ja Etelä-
Arabiaan, mukaan luettuna Yemen.
5, Italia, käyttäen apunaan sen v a i ­kutuksen
alaisuudessa olevat Kreikan,
Turkin ja Bulgarian, edelleen Jäisi
valta-asemaan Balkaneilla, Englannin
ja Ranskan yhteistoiminnan avuUa.
6 Italia tulisi yhteisymmärrykseen
kummankin. Ranskan ja Englannin
kanssa sotalaivojen rakentamiseen
nähden sekä laivastojen vaikutusalu­eisiin
nähden. Samalla sopisi Italia
kummankin kanssa ilmavarustelusta,
ja jos sopimus tästä saataisiin «Ukoan
hylkäisi Ranska aikaisemman aikeen­sa
sotalentokoneitten. ilmailuasemien
rakentamisesta Ranskan—Italian r a -
jaUe.
Sopimuksen tärkeimmät kohdat yba
hämärän peitossa
On jo itsestäänkin selvää, että nä­mä
imperialistiset vallat- eivät laske
missään tapauksessa tekeillä olevan
sopimuksensa tärkeimpiä kohtia päi­vänvaloon.
Kaikki nämä kolme valtaa
ovat vihamielisiä Neuvostoliitolle ja
mitä hartaimmin soisivat sen kukis­tuvan.
Englanti on ollut etunenässä
vehkeUemässä Neuvostovaltaa vastaan
ja jatkuvasti ponnisteUut Europan
valtojen järjestämiseksi rintamaan
valmiiksi aseelliseen hyökkäykseen
Työväen Tasavaltaa vastaan. Cmei-sestlkään
ei Neuvostoliittoa ole jätetty
huomioonottamatta tässä kolmen val­lan
sopimuksessa.
nen Ja uuden koneist. hankkiminen
ym. Joissa tarvitaan liikkeen varat.
Kuitenkin päätettiin .osost. myöntää
oikeus lainavelkaklrjojen ulosantami-seen
pyydetyillä ehdoilla, sekä vedota
järjestön osastoihin mjrynnm avusta­miseen
iiähden. . Samoin päätettiin
Mrjoittaa Yhdysvaltato S. Työväenjär­jestöjen
tp. komitealle, että he puoles­taan
myöntäisivät myyntUuvah ja ve-toalsivat
yhdistyksiinsä myyimin avus­tamisessa.
Näyttämövarastokomltean, .puolesta
raportteerasi sihteeri setiraavaa:
Komitea on läpi käynyt osastojen
lähettämät näytelmäluettelot ja v a ­raston
käyttökuntoiseksi saattamiseksi
"Juudas" ja pari muuta. Ne on ko­mitean
jäsenillä tarkastettavana
Luettelo kaikista Järjestön näytel-mävarastoon
saaduista näytelmistä
tehdään heti kun olemme saaneet
osastojen kanssa spvittua näj^telmlen
siirtämisestä.
Vapauden Jöhtokumian pöytäkirja
Ja liikkeen tIU-ote syyskuulta tarkis­tettiin.
Ei antaneet aihetta .toimeh-pitelsiin.
Järjestön ednstajakokons hohtiknnn
alassa, 1929. Keskusteltim Järjestön
edustajakokouksen koolle kutsumisesta,
ja vaikkakin oltiin sitä mieltä että
edustajakokous olisi pidettävä heti
vuoden alussa, niin osoittautui ettei
katsoimme sopivimmaksi kirjoittaa edustajakokou_s veron kautta saada riit-
^"^^^ V8;i^Ja matkakil^taii^utete^^
heidän-melko laajaa ja hyvää näy- „ kulman fenrvoo«,f«irci rrHv^-JL
telmäkirjastoaan pohjaksi Järjestön
näytehnäkh-jastolle. pyyntö tehtUn
sillä ymmärryksellä, että käyttö- ja
den alkupuoi., itUn että se piisi käyttö­kunnossa
ensi vuoden svvstoinUntaa a -
loltettaessa. Tarkoituksena on raken­taa
haaU nyt ensialuksi koksikerrok-slnexi
Johon tulisi sijoitettavaksi tuos-slsali
noin 600 hengener, ravintolahuone
400 hengelle, voimistelusaU, Vapauden
haarakonttori, ajänmukain^ lukusali,
lainakirjasto, huoneisto palvelijattarien
vapaa-aikoja varten, vahtimestarin a -
surito, j a mahdollisesti joitakm pie­nempiä
huoneita erinäisiä tajrkoituksia
varten. Tällaisen baoliil riokennuskus-tannuksetnyksristen
hintojen mukaan
kohoaisivat noin $40,000.00 eli hhikan
ylL Myöhenunin kun nytkinen haali
saadaan sopivalla taivalla toyydykä,
voitaisi uutta haolla koroittöo joko
kerroksella toi parilla Ja rakentaa sii­hen
torkoltustaönt vastaava juhlo-
Sos. Club niminen ryhmä; aatteellises­t
a , rappeutuneisuudestaan Ja vähäpä-t
ö i k ^ jäsenmäärästään huolimatta
kykeni tanssiftlRiilaan »i>ra^rnfiftn k a n -
natusjoukkoa tonsda harrastavan nuo­rison
keskuudesso; Vuosikausia m i l t e i
merkityksettömänä toiminut suomalai­nen
kirkkcrinmta on viim^Ukoina....
canadololsten kirkkokuntien jo osaksi
myös Suomen volUokirkon avustuksel­la
Ja yhdessä eräiden toisten kansalli­suuksien
kirkk<dcuntien kanssa yhtei­sesti
rakennuttanut nykyaikaisä
Kommunistit ja Amerikan fcansalaisuus
/Yhdysvaltain liittohallituksen oi
keudessa Pittsburghbsa, Pa., on v i ­reillä
juttu, jossa tulee koetukselle
voidaanko kansalaistetun kansalaisen
oikeudet peruuttaa hänen konunu-nististen
mielipiteidensä johdosta.
John Tapolczyani-niminen unkari­lainen
otti vuonna 1920 toiset kan-salaispaperit
Seuraavana vuonna
kirjotti hän veljelleen Unkariin kir­jeen,
jossa hän arvostelee veljensä
liittymistä valkoiseen armeijaan työ-läisveljiäan
ampumaan ja ilmottaa
itse olevansa kommunisti ja kannat,
lavansa neuvostojärjestelmää.
Unkarin sensuuri lähetti kirjeen
Yhdysvaltain oikeusdepartementille
j a seurauksena oli juttu Tapolozya-nin
kansalaispaperien peruuttami­sesta,
koska hän on muka saanut ne
petoksella. Z^"
Juttu ön kaikesta" päättäen viritet­ty
koejutuksi, jonka ratkaisua voi­daan,
sitten sovelluttaa muihinkin tä­mäntapaisiin
juttuihin tulevaisuu­dessa.
Tapolczyani ei ole milloin­kaan
rikkonut Yhdysvaltain periis-tuslakia
eikä ole siis toiminnallaan
antanut aihetta jutulle, joka häntä
vastaan nyt on nostettu.
Juttu on merkillinen' sen takia,
että kommunistipuolue on Amerikas-sa
täysin laillinen puolue, ottaen
osaa vaaleihin y.ml Puolueen kan­nattaminenkaan
ei siis voi olla lai­tonta
eikä sen jässenten tai kan-nattajien
luulisi tehneen itseään syy­pääksi
mihinkään laittomuuteen,
jonka perusteella kansalaispaperit
voitaisiin peruuttaa.
Tapolczyanin juttu osottaa samal-,
la miten eri maiden kapitalistisi
hallitiikset ovat keskenään yhteistoi­minnassa,
mikäli kysymyksessä on
kommunistien vaino. Ne ovat val­miit
tdconään palveluksia toinen
toisilleen, sillä ne pelkäävät kom-mmibtisen
liikkeen kansainvälistä
luonnetta.
International Labor Defense ja
American Civil Liberties Union ovat
järjestäneet Tapolczymiin puolustuk­sen,
koska sen ratkeaminen voi mer
kita paljon ei lainoastaan kansalais-timeille
kommunistipuoluekin jäse­nille,
vaan myös Iqmunenilletuhan-sille
kansalaistuneille kommunisti­sen
liikkeen kannattajille.
ETEENPÄIN.
sali Ja sen yhteyteni näyttämö sekä
muita sen ajon tarpeita tyydjrttävlä
huoneita... . " v , •
Edelläesitettyä 'harkittuaan päätti
toimeenpaneva komitea ensiksikin se­lostaa,
ettei Vapauden \naroIsta lainan
myöntämistä voida, tällä kertoo ottoa
harkinnan olalseksikaan, koska lä­heisessä
tulevaisuudessa nälitävästikin
tulee liikkeen omjEuaiolöri rakentoini-vuokrousoikeus
siirtyy Järjestölle, sa­moin
kuin kunnossapitovelvollisuus­kin.
Osaston halutessa esittää näin
luovuttamloon näytelmiä, voivat he
sooda niitä vapaasti käs^ttäväkseen.
Samoin ^äätettim varastoon lisätä
miuilla osastoilla olevia näytelmiä siinä
määrin kuin niillä on sellaisia mitä
el löydy, Toronton näytelinävarastosta
Kaikille osastoUle myönnetään vapaa
käyttöoikeus niihin näyteUnim mitä
kukin osasto luovuttao iiäytelmävaras-toori.
.
KalkUto osostollto peritään toisilta
osastoilta hankituista, toi uutena Jär­jestölle
ostetuista näytelmistä sääniiöl-linen
vuokra.-
Yhdysvaltain S. T . järjestön näytel-mäiiitoUe
luovutettm näj^lmän "Myrs­kyn
Riehuessa" vastaavana .päätettiin
varastoomme ottaa heidän näyfieln^n-sä
"Keltanen Voora".
"Noisten Lemmikki" näytelmään
tJäätettim ostoa tällä niontereello
vuokroomis- j a käyttöoikeudet tov. V.
J.Konkolselta $15.00 hinnosto.
Suomesta tjlottuja xiäytehniä on ko­mitea
tarkastanut useito Ja päättänyt
ottoa vorostocoi seuraavat: "Ihmisen
Kopino". 'Työkänän Aurinko", " K e ­tunnahka",
«Koksi k|Lriästä yhdellä
iskulla","Kouppios A. H . Mattila", '"EI
lemmestä leluksi" Jo "Kihlajaiset".
Nämä näytehnät vohnlstuvot käytettä­väksi
ensi Joulukuussa.
Myöskin päätettim hankkia Suo­mesta
jo muuolto näytelmät "Puolan
Juutalainen", "Kadonnut Paratiisi",
"Nalsorja", "Pikku Pyhimys", "Kan­san
Noinen", 'TuUlten Pyörteessä" y j n .
Näytekirjasina Vapauteen soopunei-to
näytehniä sotttiin "Pyhä Yrjänä",
m. kulujen korvoomiseksi. Tähän
Seikkoon nojaten päätettiin Järjestön
edustojokokous kutsua pidettäväksi he­ti
puolueen könventslonm jälkeen, a n ­taen
eri olueltten tovereille tilaisuu­den
yhtelstoimintoön edustajain lä­hettämisessä.
Jolla voidaan säästää
Järjestölle noin tuhannen dollaria.
Järjestön edustajakokous tulee siis
pidettäväksi maalls- ja huhtikuun
vaiheessa, jolloin metsätyölälsetkin
ovat jo tulleet talvityömailtaan kau-pungelhiii,
sekä maanviljelijäin kevät­työt
eivät ole vielä alkaneet.'^
TUasto-kaavaltkeet, Järjestön sään­nöt
j a edustajakokousveromerkit i l ­moitti
sihteeri olevan valmiina pos­titettavaksi
heti kuuri alussa.
Suoman satamatfySIäisten taistelun
avustusta varten kerättyjä varoja
Ilmoitti sihteeri olevan asianomaisella
tilillä $258.35, Joka päätettiin lähet-
KOMMUNISTIPUOLUEEN SuT
S. a NEIUN ,
matkaohjelma
Marradbralla:
Timmtns . . . . . r . . . . jg .
Pottsville
SO. Porcupine I . . . . . . . . . . . 21 j", ^ ^
Iroquis Älls *Jaz4|i
Connaught Sta. iltapäiväilk 2^
Cochrane . . . . . . . . . . . . . . . /^R
Kapuskasing "
Hearst . . . . . . . . . . . . ..
Nakina
Hpmepayne "
JonlaknuUa:
26 ^
28 p.
29 p.
30 p.
1 ia 2 p.
3p.
Nipigon . . ..
Port Arthur
Port wmiam
North Branch .".V;''' * * P-Tormolo
? *
6 p.
8 P.
Loppi jo Ware
Kivikoski
Intolo V - ^
Alppila j a Kaministiqwla.. 10 ja 11 «
Port; wmiam 12 J
13 Ja 15 n ^ — ul
16 p.
• • • 18 p.
19 ja 20 pt
. . . . . . . . . . . 2 1 ja 22 p,
. . . . . . . . . . 2 3 ja 24 p.
Nololu
Wolf
Port Arthur
Mlllor
Conmee . . . . .
Fort Piances
Finland . . ..
Tov. Neil on Juuri polannut matkal-toon
Neuyostoliitosto, jossa l^n oli
Conodon Koriii?>uiiistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), j a vieraili Neuvosto-Kar-
Jolosso, sekä tältä montereelta silrtF-neitten
työläisten muodostamissa
Kommuunelsssa Näissä tUaisuuksissa
tulee tov. NeU selostelemaan tämJln
vallankumouksellisen proletariaatin
maailman kongitassin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys' ilmenee sUta. että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu-nistisen
intemoticnolen ohjelma, kfi.
siteltiin sotavostoinen työskentely,
sihtomoosuhteet Jo Imperialismin ja
sen oseenkontajoin nykyinen asema
Jo merkitys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
Jo' tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen jäsenille jo työläisille y.
leensä on tärkeää tutustua tov. NeU'-
In selostuksiin, sekä keskustella nlldoi
Johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakunnilla tulee siis järjestää
tilaisuudet j a ilmoittaa ne mahdolli-slnunan
hyvin. Myöskin toivotaan pej-kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi.,
Kommunistisen tervehdyksin,
Kp. keskustolmeenponevan komitean
puolesta.
A. T. HILL, sihteeri
tää Suomeen tarkoitukseen käytettä­väksi.
Kokous lopetettiin.
• . •, • • • • i
Vakuudeksi,
A. T. HiU, sihteeri. ^
«RSSSI^® torkastaneet edeUäolevan
pöytäkirjan Ja hyväksymme sen ko- <is^ienn Tmulkfa isena. käsittelyn j a päätök*
E Hrttlnen, A. Korhonen.
(PöytäMrJan tarkastajat)
RANSKASSA PUUHATAAN PA.
KOLLISTA TYÖRIITAIN SO-VITTiELULAKIA
Läritelälset ovat i^nnistärieet. Te­kivät
oluenumerostoon oikein p u l l o n.
Ihon koi koteekä käy tdsten polkka
iuntien. Olimme murkiiialla pcdkoto-lolla
j a äellä oli tästä erikoisnumerbs-to
täysi keskustelu töynnissä.' S i t ­sestään
numerosta sellaisenaan, mutta
sen sisäUöstä. E i kehutti!, että loat-sohon
leriipoo k im tm^^ lehti, ei
sinne päinkään. Suoraan käytiin a-sältöön
käsiksL Luettiin sitä j a sitten
luetun Johdosta keskusteltiin. Kaikki
ihon vsdstomaisesti. Ei siinä tar­vinnut
keaeriliSäri huomautella leh­den
ulkonäöstä enemifiä kuin sen khr-jotuksistakaon.
Itsestään näkyi tep-siväri.,
Olimme hyvällä tuulella. N i i n omas­ta
kuin länteläisterikin puolesta. Sil­loin
todälokln lehteä voi aikoo leh.^
deksi kuteumoon. kun se oikoa mennä
Ihroi-siln tarin täriAtti vanhaan i h ­miseen.
Olemme ätä mieltä, että Jos
sonomolehteä täytyarjokaiselle erikseen
lukea Jo kdiuo^ että tämä se vasta
oikea ori, n im siBoin on osia fauonostL
Mutta kun siihen hikijokunta torttua
kiinni oivan voistODiaisesti, niin sitä
voimme pitää ^Uoisom merkkinä, et­tä
olenune oikealla polulla.
Siellä lännellä on hyviä kirjotus-miehiä
Ja -nolda. Emme ölisl iisko-neetkoon,
elleriune olisi nyt tämän eri­koisnumeron
kautta saaneet sitä ho-vaita.
Oikein suoraan sanoen ihmet-telinune.
Eipä ^dllä, ^ttä sidtä <äisl
ennenkään mitään papnikoritavoraa
posUtettu^ mutta siksi, että sitä t a ­varaa
on tullut si^tä tähän sooklm
liian vähän. Aivan liian vähän, t i ­puttelemalla.
Melkem tekisi m i e l i oikoa nimitte-lemä&
n läntdäisiä kitupiifceiicsi. kun
antavat kirjalliset kykynsä hautua
voin omaksi lystiksäen, mutta Jätäm­me
sen nimittelemisen sentään, ällä
vahva uskomme on, että kun kerran
tämän erikoisnumeron kautto sootliri
toppi Uskoistuo lantalaisten henki­sen
tynnörin suulta, niin kyllä ^tä
sieltä aikoa tästä puoleen Juosta ihon
stdkenaön. Uskcmurie. että läiteeri
kirjottaminen on yhtä kuin sen luke­minenkin:
^ käy valstcanaisestL Kun
huomoo, että lehti Juttelee aivon kuin
lukijon omoUo suullo. niin siinäpä se
mto torttuu Jo ei muuta kun kynän
vorteen kiinni jo lyömään huomloi-toon
paperille sen kun kerkiää. —
Mutta ovotkohon tilausoslot Jousseet
yhtä sokenoon kuin kirjotusaslat? E i
ole kaikissa paikoissa. Monessa pai­kassa
tuskin muistetaan että ön M i ­i
l u a oleAassakaan. ö n väärin antaa
alkutaipaleen menriä plöröksi, sillä toi-set
soovot siinä sellaisen etumotkon
että siinä on nykäsemlstä emietom
Pääsee rinnolle. Hyviä uutisia Sföän
aipollustokln kuuluu. Esim. Soin-tulon
kirjeessä äskettäin mainittiin,
että siellä on jäätetty tehostaa Va­pauden
levitystyötä. Kirjeessä mainit^
tito mm., että Sotatulon kaupunkijär­jestön
alueelle ei mene kuin kohdek-son
(!) Vopoutto. vaikka puolueen
Jäseniäkin kuulema on siellä viitisen­kymmentä.
Kyllä totta totisesti sifillä
onkm levitystyön tehostomistol
Mutta ettei Sointula yksin olisi syn­tipukki,
voimme sanoo, että on niitä
monta muuta paikkaa, joihin ei mene
kuin muutoma prosentti lehteäriune
sucanoloiseen asutukseen verraten.
Niissä on siis voroa ryntäykseen.
^ I s t a on esim. pohjois-Ontariössa
Näimme mUutomo päivä sitten Heh-nto
Totun jo kysäsimme, että kuinkos
Pakollista työriitairi välitystä eng-lantilais-
norjalois-rnbtsalaiseen eikä
vähemmin Mussolinin kuosiin alkaa
levitä yhä latgeririnalle. Ranskankin
porvaristo on kiinnittänyt suuria toi­veita
tähän pakkol^Ön muotoon.
Tämäri **refprmin" porvarilliset
kuuluttajat saavat Ronskiassa, kuten
moissa, misää pakollinen välitys on
toteutettu, taipuisia apureja amster-dariiilaisista
amriiattiyhdistysmiekis-tä
ja sosdem, puoluebyrokraateista.
Sosdem herrat Jouhaux, Dumoolin
y.rii. omat riiehneet niin pitkälle täs­sä
petkutuksessaari, että ovat otta­neet
pakollisen välitysoifceusvaati-muksen
änimattijärjestönsä' toiniin-tabhjelmaari.
Ranskan sosdem am­mattijärjestö
onkin jö kauan pur­jehtinut
Albert Thomaksen vana­vedessä,
samaisen Thomaksen, joka
Geneven työtoimiston prjesidenttinä
avoimesti onnitteli'^ Mussolinia fas-cismin
menestyksen johdosta.
ryntäys siellä nopa-alueillo hurisee.
Totu muljoutti vihaisesti, ikäänkuin
volnuteri. että tekisimme pilaa hapen
työstään, jo sanoi: Soplihon siellä
käydä ryntäämässä. Joka on ryntäyk­sen
halussa. — Nyt vasto huomasimme
tehneemme sopimattoman kysymyksen
ja käänsimme Jutun kiireen vilkkaa
toisiin osioihin. Totu on nim. ryn­nännyt
pohjoisessa alkosenunln niUi
voimakkaasti» että nyt yleisen ryntäys-tappelun
tultua ei hänellä ole juuil
muuto, tehtävää kuin katsella päältä
ja uudisteaia tilauksia. '
MIllnlnknhBn t<dset alueet ovot niin­k
i n tarkkaan lynnälTitä?
Toivottavasti tämän ryntäyksen a i ­kana.
TOtto puhuen on tilausmäärä
noussut olka vahvasti viimeoikoina.
Vonho 'paInok<mAmme ähisee j a rö­hisee
vostalauseeksi levitysrynte^^
selle päivä päivältä kiukkirisempana.'
Työ lisääntyy nlm.^ vanhusparalle.
Mutta ei auto. täytyy vanhuksenkin
vielä kestää. Oikeastaon tuosta pai­nokoneestamme
pitäisi kirjottao tä­män
Jutun yhteydessä, riiutta olkoon
xxyt tänälcertaa. Fnristomme henges-sämme
länteläisten iÄnsäisiä kouria
kiitokseksi hyvästä työstään lUuenu-mercmsa
hyväksi.
Inppanaxan Iskst.
Mm