Vapaus, March 3, 1951

              Sivu 4 Lauantaina, maaliskuun 3 p. — Sat March 3
«in
Is»''*
.lyimyricn teJdjät
/ s^vat palkankorotuksen
Wa(erloo. — International Wood-
«orl^er^ of /iT.erican osasto 42 työ­läisten
ja C-naia Barrels and Kejss
I<td:n vjl;'iU on soljijtta työehtosopl-mits,
Jonia nricaan tyMälsten paI5caö
StOiTOiclafi:"» ::e;.:£L'näarin ^cjTnraenen
ja puclf isnttki tunnille. Ilmoitetuin
täällä maanantaina. Sopimus koskee
(ji .noin m_ työldista-'
tgopbnibsien mt:äaan työläiset saa­vat
palkan kahdesta lailli^^ta Juhla­päivästä.
Yhtiö niak.<saa myöskin 50
senttiä sairaalamak&tia.
• Boptous on taannehtiva, tammiicutin
1 päivään kuluvaa vuotta.
Oppilaat näkivät kun
opettaja murhattiin
, Kara^bl, Faklslan. — Kolmekym­mentä
poikaa pakeni kauCiuläsaan
luokalti^aö , kun heidän opettajansa
murhattiin viime lauantaina.
•; -J^^ se­län
takaa Ja puukotti: hänet kuoli-oakst
Hinet vangittiin murhan Jäl­keen.-
) Lypsylehmien
veden tarve
Jos lehmä eaa tilaisuuden^ Jtio ee
keskimäärin 10 < kertaa Jokaisen 24
tunnin aikana. Noin kaksi fcolmatta-osaa
vedestä se käyttää pälvänaikana
Ja lopun yöllä. r
Lehmä, jolla on vesi aina: isaatavls-sa,
juo 18 pras. enenuxjän kuin sellai­nen
lehmä. Joka käy ulkona Juomas-äsa
kaksi kertaa päivässä J» mikä tär­keintä
se tuottaa 3 Ja puoli prosenttia
enemmän maitoa Ja 10 pros. enem­män
iroirasvaa kuin; lehmä. Joka käy
ulkona Juomassa.
: Nämä Iowan valtion maätalousopls-tcssasporitctut
kokeilut todistavat
Juomakuppien arvokkuuden lypsykar-i
Jan navetassa. .
Rauha on tärkeä kaikiile ihmisil­le,
siksi £en puolustamista ei - tule
Jättää Arain osan tehtäväksi.
Togliätti palannut
Neuvostoliitosta
lueen pisheenjohtaJaPalmirö Togliät­ti
(palzsll^ lauantaina.
Hän on ollut «iellä toipumassa aivo­leikkauksen'johdosta.
TogHatti saapui Venetsiaan puolen­päivän
aikaan. Hän mahdollisesti
osallistuu torstaina parlamentin is­tuntoon.
1 DaliU fa kz/utti
«4
HalUtsevat aatteet
kirjallisuud
ARTHUR A. DiLLEY
KIHOPBAKTORI'
X-ray ja Mkrodynapteier tarkastuksia
' 18 Walsh Block ' ' Vastaanottoa varten
Port Arthur, Ont. soittakaa 4-2741
\mammS.
Seuraavat lälvavuorot New Yorkista
Göteborgihi:
Stockholm 71 Huhtik. 20
Gripsholm iToukok,!!:
Stoekholmi : i l ^ 19,
- • •Kaiicki-Euroopösta-läntsen »matkaavat
laivat poikkeavat kulku vuoroillaan kesän',
kuun 1 päivään saakka HallfAxlssa.
\\ \ (•(• at hinnat: ^;, •
luolassa |i:|99i25:
Muistakaa sukulaisianne ja iy8tä,yliln-
^SEIMA?'-ioVka. sisältävät! I kahvia,
hedelmiä, riisiä, bylonelta id savuk­keita:
hinnat $5.95, $7.60 ial'410.80: >
Todellinen lahja. , >*
t i , ;
I ' I I '
•• Paikantilaukslssa ja pakettlasiollssa saat- • •
;• -te :|rärHaat-Hledptr asiamiriieUämme. _ _.
Swedish American Line
1255 Phillips Sq.; Montreal 2, Qne.
470 Main St. Winnlpeir, Man.
Union Bank Jtulldinr.Calsary Alla. .
KAKSI KIRJA UUTUUTTA
Mies ja punapartaiset herrat
; • * * ' ' Kirj. TOIVO PEKKANEN
200 SIVUA * HINTA SID. $2.75
• Toivo Pekkasen taide on aina ollut voimakkaan älylUsen Ja
cetlllisen intohimon, todellisen totuudcnkllvoittelun leimana.
Tältä pohjalta hän on jatkuvasti pyrkinyt uudistamaan aihe­piiriään
Ja ilmaisukeinoj£»an. Novellikokoelma "Mies ja puna-
^Jartalset herraf' ori tässä mielessä hänen huomlonarvoislmpla,
mielenkiintoisimpia saavutuksia.
NoT,-€llit rj'hmlttyvut kuudek.si. kertomu-spariksi. joista kunkin
parin ensimmäinen novelli käsittelee aihetta "normaalin ker-
Jonnan keinoin, realistisesti, toinen novelU tiirtää ongelman
unen ja svmbollikan piiriin. Näin on syntynyt merkillinen teas,
jossa todellisuus ja uni. arkipäiväisyys Ja aavlstukselllsuus pu­noutuvat
yhteen, jossa hieno, persoonallinen tyylllalde kannat­telee
teruvUu, uudenaikaista .slelunkuvausta.
KirJ. KAARINA (KUSMl
Täm^päivaieen; unkarilaisen kir-
Jallisuuden hallitsevat aatteet ovat
rauhan suojeleminen eekä todeUinin)
isänmaallisuus. Aikaisemmin näissä
molemmissa osoitti loistavaa esönerfe-
Ssiä suuri runoilija, l ^ f i . TäUä ker.
taa saavat unkarilaiset kb^jallijat he­rätteitä
Ja rohkaisua loistavalta neur
vostokirJallUnnidesta; /0nkarin ny^
kyisen kfa:jallisuuden muutkin '^Johta-:
vat aatteet ovat samanlaiset esimerk­kiä,
osoittavan neuvostokirJallisutidJeh
aatteiden : kanssa. Unkarilainen klr^-^
jallisuus haluaa- vaalia kansassaan
kimnioitusta Ja raJckauden tunnetta
sosialismin maata: Neuvostoliittoa;
kohtaan Ja pjn-kii samalla noudatta­maan
ja toteuttamaan neuvostokirjal­lisuuden
tarjoamaa esimetjkkiä sekä
soveltamaan sitä omiin olosuhteisiin­sa,
i Täten Unkarissakin pyritään to­teuttamaan
sosialistista realismia ja
kehittämään tämän kanssa sopusoin­nussa
Unkarin kirjallisuuden : edis­tyksellisiä
perinteitä arvioimalla kiri'
jallisuuden koko metmeisyys Ja'selos*^
tamalla Jcansalle kirjallisuuden edisf
tyksellisiäi perinteitä^ Joista taantumus
on Jotco vaiennut tai vääristellyt tiil­tä
ihäpeämättömästi; Täten taotaan
Unkarissa kirjallisuudesta jokapäiväi­sen
taistelun ase työtätekevien käteenC
•Pushkinin .syntymän ISOyyuoti^äl-vfinä
Ja Petöfm kuoleman 100-vuotls-päivänä
Järjestettiin .vuonna 1949
maatakäsittävät juhlallisuudet. Vas­ta
nyt on näiden kahden viime vuo­sisadan
elävän: vallankumoukselliTOi
runailljan tuotteet tehty todella kah
•an aarteiksi.. Samoin tapahtui tinä
vucnnaVöröcmartfyUle.Petöfm välit­tömälle
edsltäjällc. Sandor Petöfin
runous, poliitttoen esiintyminen Jä
hänen inhimillinen suuruutensa ovat
taistelulippuna Uttkarin kansan tä­mänpäiväisessä
taistelussa;
. ICirJailiJat rauhantalstelus:» ?
Koko, maaliman liHekeelle paneva'
^•äuäiantalstelu., Joka; on' Ijinoittanut
kalkkia maailman, edistyksellisiä.' klcf
Jaliyol^aj nä jtteiee nftyös Unkairlh' kir­jallisuudessa
;huci4at;tavaÄ'<>^
' yijnip Jkesä^i U^e^yl (rtiriotantoloi'
,jö|i^''kalkk^jjj^ot^ kUQltotdvät
jk^n^^aijatjft^^teujpkl^
iSamoin' ju)|t4isi KffJt^jalUtto runoa
Ja iiropsaa käslttäv^ii nntologtaa«toi*
kehTfi/äaiimiQnra\ih'iii kongresjta taw-iCirJabisuuden
kelil^ykseenV^
,ja''ovat xatiu^
•Jossef' RevaVri * ja'Msu*on
ideplpgiset sekä ,khriaUlsi>uskrttiikkiä
'kösitteletät'-teöksefc:'lötka sovat olleet
ikääi^uin tlenvlittoUiahiudellekirJalH
llsuudelle. Selostaessatin y k s ^ e r U i -
sella Ja kansanomaisella .tavalla eri
teoksia työtätekevälle kansalle on kir­jallisuuskritiikin'
annettava samalla
Ideologista tukea CdrJaUisuudelle.
Erikols^tl, Unkarin työtätekevien
puolueelle kuuluu kiitos siitä, että
se on opastanut kirjailijat hansan kesr
kuuteen ja saanut heidät antamaan
oman panoksensa valtavaan raken­nustyöhön
sosialistisen Unkarin puo­lesta.
Klamkoiien teoksia
painetaan Unkarissa
Moskova, — (STT-HSZB)--''Dnkarin
khrjaaiijalnlUton sihteeri Gabor De-vesoeri
on haastattelussa antanut S K
B : n edustajalle tietoja kaunokirjalli­suuden
Julkaisemisesta Unkarissa. De-vesceri
liuomauttaa ahiksl, että U n ­karin
kustannusliiklEeet pitävät tär
kelmpänä teh^vänään antaa työtä­tekevälle
bansaSe halvalla btnnalla
muodoltaan kaunista, sisällöiltään e
distyksellistä Ja taiteellista kaunokir-jaUisuutta,
samoin poliittista Ja kan-santajuistieteellistä
kirjallisuutta suu­rin
painoksin. Unkarin kirJaUiJollla,
hän lausui, el koskaan aika Isemmln
ole oUut niin hyviä, nukhdollisuuksia
teoksiensa julkaisemiseen kuin ibeil-lä
on nyt kansandemokraattisessa Un­karissa;
Nykyisen unkarilaisen kirjallisuuden
Julkaisemisen ohella kustannusliikettäi
kiinnittävät Mitu-ta huomiota myöskin
ulkomaisten klassikkojen teosten Jul-
Ccalsemiseen. Siltä on esimerkkinä
Shakespearen koottujen teosten Jul-kaisemtoen.
V. 1948 ilmestyi Shake­spearen
koottujen teosten uusi painos,
Jossa on myöskin unkarilaisten r u -
noilijain nuorten i»lven paihabnplen
edustajien suorittamia käännöksiä.
Tämä neliosainen komea painos myy­tiin
loppuun yhdessä-vuodeasa. ,
unkarin runoilijat kääntävät maa-
Ilman klassikkojen teoksia. ; Xskettäbi
on Julkaistu esim.. Pushkinin valitut
teokset V. ^kaksiosaisena •'painoksena.
Myös Sofokleen draamat pn äskettäin
Julkaistu unkarin kielellä. Paihall-laan
valmistuvat julkaistaviksi Mo-lieren
draamalliset t^kset. Kirjanija
Illesin Johdolla >valmiitell33n i.er-montovin
Heinen y.m. klassikkojen
täydellisten koottujen teosten kääntä­mistä
urZcarin kielelle. Sellaisten suo­sittujen
kirjailijain kuin Danteix, Dic-kensin.
T^ehovin ja Goethen teok­sia
Julkaistaan jcka vuosi ^ihi- smu-em-min
painoksin.
Viime vuonna oli suuri kirjallinen
tapaus Mldfcöwlcslii. Emin^scun Ja Bof
tevlii'täos£en 'sekä äudmen kansallis^'
eepoksenv«aleväkiriuUden painoisen,
Julkaiseminen'. :iVlimeksi mainit^ te-.
OS-ilmestjri uutena kääiwöks^^^^^._^^^
4,GO0&ap]>aleen palnoks^näl:^ Se myy-,
tihi to:(qpFuan muutäQiasi«a"kuukaii^esr
YbdysTaMafn; •alkoiset yli-Ounlset koettelevat fasistisia raakoja nKnetelmlään Aasian ihmisiä vastaan
samalla aBtaa kun tappavat "laiUisesti", Jonkottain neekereitä kotona.
Simms & Picl
Vakuntukda Ja Uis^-
gilntefenfetfflalnoja Ja'
20 Pfne St N. TtmaOm,
^ Puhelin 112
Barnes Drag C
—s KAUPPAA..
Saolt Stt. Marfe o,
RCA Victor Badloit
Nyal-lääkkeita
Vi XaydeUinen vansto lälkkdl )|
Postitilaukset täytetä^
huolellisesti.
W. MATTILAN SOINTULA-HISTORIAN
JOHDOSTA
Sointula. — Tämä - meidän kylämme,
on ollut sellainen; merlckipylväs maa­ilman
turulla; että* täältä on jo kir-:
Joitettu monta p&kuOiistoriaa. Vii­me
syksynä täällä kävi taas yksi se!--;
lainen historioitsija Jänkkien maasta,
mr. Walder (Mattila.- iHän ,.kh-Joitti
yhden historiaii lisää ^meidän' kyläsr
: ämme"iLännen uutisissa" englannin-kiel^
lä Ja niin pitkän, että sitä riitti
palstamäärin viiteen eri lehteen.
Siitä pidetään Josta paljon^puhutaan^
mutta myöskin cn johdonmukainen
sanonta, että.mlkäaniaitsee tekemi­sen,
amaitsee sen kunnollisesti Ja asi­an
siihen puoleen tässä onkin tarkoi­tus
kajota. Edellämainittua ilcirjbitus-.
ta ei oltu teihty kimnolllsesti, vaan
oli 'Mattilan kynästä lipsahtanut usei­ta
virheitä. Joita rehellinen Malko^;
saaren vanha raataja ei <voi maistele­matta
nielaista. ,v Historiatovat sel­laisia,
asiakirjoja, että niistä pitäisi
Julistaa totuutta Ja; <yksinomaan vain
totuutta., - : i ' : ' ' ' i -*• I -j '
f Mutta kukapa :kuo{evaineii ei .tekisi
vjrheitä. kunoQ hopptt ihoputtamassa;
Mies flli yön.^y^ f^k^
tulii Ja tänään taa9 mcihil^lent^neelH):
ila^'Joten ei: )SljU^$; i?t^kkeä3i;:ähdijto-<i
«ä^' 1 / ( 5 - K tuuden.d^^issä i tuttavui^Uax teikeniääii
i K i f t k i ' nstaä- kläksikk^^p,, teokpet.,
I>ave3ceri jatkaa, esittävä^!.erittÄiill^eikftiS^
,«Uurt*o9aaankarin'kans^-fculttuu- -
rjeläjnässä.^ t • <, ^ _^
' Samalla. 1 ^ cknsta^uslukkeeb' ;Jul-k^
ils^vat .ul$:QTOistm->klA^k^Jw
oksia ne myö?kifl laalent^^itn^?^??^
.laisen kla6sl^llsen.,^jallls^w^den,|J^-
kaisutolmtotaa. i!. {Erikseeniciili^iattaa
mainita .sär^ajimkarils^
Ja", käsitt^ melketa. sata^osai, j a JOr
hoh sisältyvät 'ete;vien i i n ^ U a ^ en
kIrJallljatoYaUtut, teokset.'^aaTOtetu^^
tulokset Ja tulevaiäiuden suunnitelmat
osoittavat Unkarin kansaiAallituksen
huolehtivan työtätekevän kansan kas­vavista
kulttuurivaatimukslsta Ja sen
(kiinnostuksesta maailmankirjallisuu­den
klassikkojen perintöön. ,
•ka tuli: tänne Austraaliasta Vanccu-versaaren
kaivan^omiesten aloitteesta.
Kalevan Kdnsa aloitti toimintansa v.
19M ja hajosi v. 1905. (Lukijaj saa
Mattilan historiasta myöskin sellaisen
käsityksen'Matista, että hän oli fodhe-.
milajnen eikä Inkerinmaalla syntynyt
suomalainen.
Kolmas Juttu oli tämä kun hän sa­noi,
että Vancouverista tänne tulo
ikestää höyrylaivoilla (matkuslajalai-loilla')
36 tuntia ja että- tavallisella
kalastusveneellä pääsee 30 tunnissa
tämän 185 mailia. On totta että
mel»l2i on täällä ncpeita kalastusve­neitä/
^mutta /kyllä laivalla sentään
^Ääs£ee'5 pikemmin, «parhaat suoritta­vat
matkan 14 tunnissa. Eikä £0 vir­ta
.^Seymour narrows£a aina juokse
yhtäälle päin. Josta hän mainitsee
matkan 'hitauden Johtuvan/sillä vuck-:
si ja luode > sen mäaarää virtaaman
ytiteen I ja' ^taas toiseen suuntaan
kuuden; tuimin ^väliajoin. Kyllä siinä
saa f -myötävirrankin' - Sointulaan tul­lessaan,'.
' f '
•Neljäs 'ivitiie; o l i s e ; kun Malkosaarl
Ilmestyi) faSnentnäkÖ^ilrilnsä tuuhean
Pi!rJmet^'.':peit4tea;.i>7Asia on ,nlin,
että •me''saihiastmaiec ne~ mnutamaV^--
ikia' niistä lopuista'hacvoistaj^^ Jca%>
hvof 'j j etempänä .-;metsässH- J . 3Ne:f >puutr
>mitä.]!on/:nästä:;ipyStyssä ovat ^edar;
:a
— Brule nimisellä, paikkakunnalla
Wisconsinissa kuoli suomalainen G.
Ulvila autotallissaan autokaasuim.
ZATOPEK - MAAILMAN PARAS
JA SAMALLA MALLIURHEILIJA
"Me en^me urheile voitto tai raha päämäärä­nämme,
vaan maamme ja rauhan puolustamiseksi
KAPPELI KALUOLLA
Kirj. EUZABETH GOUIX3E
493 SIVUA * . HINTA NID. $3.50
»Elizabeth Goudgcn uusi romaani liikkuu samassa viehättä­vässä
ilraapiirissa kuin hänen mone| aikaisemmin suutta suo­siota
.sa.ivutUineet romaaninsa. Keskellä meren Ja vanhojen.
: •tariiiolden romantiikkaa saamme seurata kotoisen perhepurm
kuvausta. Jossa, mielenkiintomme r>-Östää Stellari ja Zacharyn
kahden aikuiseksi varttuvan laijsen sjitellevil rakkaustarina.
Kanaalin rannikon pieneen Torquayn kalastajakylään on meri
tMonut sekä Stellan etUi Zacharyn. Sota-aluksCn räjöhtäessä
kylän edustalla Slellii on mcnetUinyt uliinsa hänen Itsen-sä
pelastuessa kuin llmicen kautta. Herttainen lapseton pari, isa
Ja äiti Sprlgg ottavat hänet huostaansa, silla Stellan Isästä ei
saada tietoja. Zocliary taas on aatelisperheen poika ja vanhem­piensa
kuoltua lähetetty merille saamaan upseerikoulutusta,
mutia tama nuori hieverölnen poika on menehtymälsilläan
laivan kiduttaviin, sietämättömiin olosuhteisiin ja karkaa aluk­sesta,
joka silloin:on ankkuroitu k.vlän edustalle. Pakomatkal­laan
Zacharj- kohtaa pienen Stellan. Joka armahtavaisena tuo
illansuu-ssa ruokaa hyljätylle kulkurille. Tästä tapaamisesta a l ­kaa
heidän yhteinen tarinansa, jonka salaperäisissä hurmaa-
"vJssa vaiheissa näyttelee tärkeätä osaa Gentlana-kallloUe pys­tytetty
kappeli, sen menneisyyteen liittyvät tarinat ja kappelia
hallitseva tuntematon abbe, lasten vaitelias ja uskollinen
'auttaja.'
L i S ™ A LAULU-MATTI
356 SIVUA • HINTA SID. S2.50
"Laulu-Motti" käsittää 367 laulua säwlli-kslneen. kansan-, meri­mies-,
rakkaus-, kupletti-,ja piirileikkilauluja. Hankkikaa heti
tämä laulukirja itselletme.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Ä o. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
OlympialaisvoitUJan, maailman­mestarin
ja maallmanennätysjuok-sijan
Emil Zatopekin nimi on viime
vuosien aikoina tullut tunnetuksi
kautta maailman. Se on Hyvin
tunnettu Helmsenin urheiluhallis­sa,
jonka Paul H. Helmsen perusti
USA:ssa. Siellä on vuodesta 1896
alkaen kultalevylle kaiverrettuna
kunkin vuoden parhaan urheilijan
nimi kustakin maanosasta. Eu­rooppaa
edustavat sellaiset nhnet
kuin uimari Taylor. 1908, Paavo
Nurmi 1922, tennlspelaaja CJochet
1929, kymmenottelija Slewert 1934.
yiljo Heino 1945 Ja hollantilainen
naisurheilija B. Koen 1948. Viime
vuonna; slrme kaiverrettiin Emil
Zatopekin nimi vuoden 1949 par­haana
urheilijana.
2^topekiSta on kirjoitettu aika pal­jon
ja melkeinpä kaikenkiellsten u l -
koinaalaisten lehtien raportterlt ovat
haastatelleet häntä, toiset iiseih ja
periisteelllsesti. Kaikki ovat myöntä­neet
tämän ilmiömäisen maailnxan-ennätysmlehen
olevan tavattoman
vaatimattoman Ja rehdin ihmisen.
Hän on aina valmis tertomaan elä­mästään
Ja siitä mitenkä hänestä tuli
urheilija.
Zatopek on kirvesmiehen poika,
jonka elämä on ollut jotenkin vaikea.
Zatopek kertoo itse: -Minim lapsuu­teni
et ollut helppo. Kun olin 15 "vuo­den
vanha, aloin työskennellä Zlinlssfl
BatantehtalUa. Tulin hyvin tunte­maan
kapitalistisen Järjestelmän, sillä
Bata oli suurrilstajä. Kaikki suoritet­tiin
sellaisella 'asiantuntemuksella',
että Batalle.TOitlin puristaa mahdol­lisimman
suuria -voittoja. Nuorten
polkien kasvatus oli Järjestetty niin,
että se kehitti pojista koullaisla. mie­likuvituksettomia
Ja sokeaan antau-
»
tuvia eläimiä kapitalistien käytettä­väksi.
";
. "Urheilutoiminnalla oli sama
tarkoitus,; Batan tuotteiden mal-iK>
staminen. Joka vuosi Järjestet­tiin
Zlinin ympärijuoksu; johon
otin osaa vastenmielisesti. Samoin
tekivät useat toiset. Eräässä kil­pailussa
johon osallistui 1.000 Juok­sijaa
minun onnistui päästä toi-
. seksi, vaikka en ollut tällaisiin kil­pailuihin
innostunut ja Jopa sa­noin,
että se oli viimeinen kilpai­luni.
Palasin kuitenkin kilparadal­le.
Harjaantunut valmentaja ryh­tyi
huolehtimaan minusta ja niin
Jouduin urheilun piiriin."
Väsymätön valmennustyö Ja helllt-tämättömyys
ovat aikaansaaneet Za­topekin
suuret saavutukset. Ja se
mikä saattaa hänet suurimman Ihai-lim
kohteeksi ön hänen ehdoton omis­tautumisensa
kansalleen. Tämä an­taakin
hänelle suuren moraalisen voi­man
"jännityksen hetkillK.
Zatopek on ryhtynyt innostuksella
valmentamaan erityisesti kaiijpsalan
oppilaita. Bän haluaa valmentaa ko­konaisia
Joukkoja ennätysten rikko­jiksi.
Hän k^iioo heille oman.voitto­kulkunsa
salaisuudet ja valmennus-menetelmänsä.
Kim hän vihne vuon­na
oli Helsingissä sanoi hän, että hän
toivoisi s3uraavalla kerralla (Helshiklin
tulevan ei yksi Zatopek vaan kyname-niä
zatopekeja.
Kun häneltä kysyttiin, mitä hän
arveli niistä lu-heilljoista. Jotka vuon­na
1949 poistuivat. Tshekkoslovakiasta,
vastasi hän:'
"Myöskin urheilijoissa on kah­den
tyyppisen moraalin omaavia.
Kapitalistisen moraalin omaksu­neet
eivät voi tyytyÄ uuteen kehi­tykseen.
He haluavat ansaita r a -
^nian,^iE3i(^ks|ä,:V^U^ kuinika oUs),
kypsistääpitc^evä^;,- i - . < m s r y . v .i
'Mi^.UUa.saj^pa,j^^ri4i)£a.iOt5iko^
saariemme olleen limi^als^ pesän 50 hemlock, kuusi.;Jas.leppäpuita^",
. . . . , . ^ ^ '•^^'n^^oVmi^sHä'etteiMai^
l?en,;;tpuftai ^ sänöoritetf'sen relia''j^' öiliit' kösiäanj kannutuislat-'
Jälkeen,.että[se,pii gvetslläinen;;'yii.i tohtii:"'feyilä''täyllä sellahienkih\oli
dystomt,a 4 0 ^ . täällä ,ttki vararikon"'''- i^-^^^--^—-•'-^i'^^ ---«l--
ennen :^Ka^vän; Kansa-yhtiötä,
se oli jo erehdys numero i . : Kyseessä
ojeva . kommuuna oli walesilainen
(Wales) eikä. sveitsiläinen.
Setu-aanrassa.lausunnossa, että Mat­ti
iKurikka värväsi Suomesta Ja Ame­rikasta
5 vuotta siirtolaisia, :on vähän
kritlseeraamisen .«raa, sillä Kurik-
Onnistunut Kaleva-lajuhla
oli 25 pnä
Port Arthurissa
Port Arthur, Ont. — Täällä viedet-tiin
Kalevalajuhlaa viime sunnuntai­na,
helmik. 25 pnä. Tläaisuuden oh­jelmistoon
oli hankittu kaCcsi eloku­vaa
: —Kaikki kyläläiset leikkivät" ja
"Intiaanimetsästäjät!'. Muu Ohjelma
käsitti nmon Tyyne Siilmaimllta,laur
lua Eugenia Tuomiselta, juhlapuhe A.
T. HUllltä, jossa hän käsitteli OKale-
. valan me:'kltiy-5tä Ja totesi, että työ^
Väenlilkkeen täytvy suojella sitä ja
'muita'Suomen kansan edistykselli­siä
traditsloneja porvariston taantu-musvolmlen
hävitys- ja väärentämis-
7rityksiä vastaan. Samalla hän osoit­ti
.miten Sammon tilalle (johon pdh-jaantuu
Suomen historiassa eriarvoi-:
jsuuden}. teldjj^seji. alSyä, tulee suiiaf-
SaÄ»t)d;'!fo^£ pälv«4'^kaikklön W-teishyvää.
Aleksi Kiven näytelmä
"Kihlaus" esltettl^ l o p i ^ i hjryin on-nlstimeestl.
Tilaisuudessa. ^hyyäk^tt^.oMtös-
STARKY^S GARAG
J. A. NISULA, omist.
Kaikenlaista autojen ylelskotj
ta ammattitaidolla ja kohti
noilla. 24 tunnin vetopalveltt
takaa puh. WA. 0612.
371 Snadina Ave. Pah. WA.
(Sisäänk. Cecil. St. puolelta
Kotiin pah. K L 1531
KINGELIN musiikkiko
Suomalainen opettaja
Musiikki opetusta 5-60 vUodf
ikäisille $1.00
Haitari -. viulu mandoUin
piano Jne.
SOITTOVÄLINEITÄ
Puhelin WA 3129
4, Sydenham; st., Toronto,
ja hucmttava'iaiiis olikiii.r. se,kaa- ^^^^ ,*v.»«o.t«-^^v ^^^^ »^^v^-
tuV va^ifilttaan'mereen' ja' me^saare- ji^rja-^h-apaSidtÄi^S
lauselma o^olte^tunk ;lifttoha]flitutkies-,
i5p3f;Jft%t^a'täfe vUJljiii^^^
jdust^avalle i ^ . How^f ^a .PprtjWil-.;
ilianiftif J^aj^piifln'')^
iverille:'"SUnä'TkBhoItetUin:-edustaa
•Jia ^^pithumaan' ja^öänestämään .Kan-feWlSli*
illn ^Ic/tttk ,^iisäy^jjv'^aan;'
'ipsta, f esitys,' tsihlii^.*' ^vtynunV^ed^
Jan 5häUitus!puheessa;:)tämän iktMnncn
alkaesra.^ Päätöslauselmasäa-sanotaaii^
mm:\';\;^ämä;jfekotä';Tdtoaa^
'Ji' hälUtjikseeime,. että vhyväksyfslkte
tä£?ä istuzmossatlhmubikeuksien lainr
Jcka takaisi.perusteelliset E-imi$oikeu-
FINNISH STEAM BATHS
56-58 U^idmer Street
Toronto/Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3*11
Perjantaina 1-12 i.p.
«Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p.
NAISET:
Keskiviikkona Ja torstaina 3-U
Perjantaina Ja lauantahia 1-U
. PUHELIN EL. 2571
laiset, saimme Hylystä paljon raken
nusalnsita muihin - tarkoituksiin, kim
toinen suurempi kalayhtiö osti sen
pois tieltään.
Voimme tämän yhteydessä myös­kin
todeta Mattilalle senkin seikan,
ettei Jchnston Strait ollut mikään
lohenkalastusalue^ 'Kalevan Kansan
aikana, '•, vasta myöhempinä vuosina
alemme sen sellaiseksi keksineet.
Sitten 'Mattila hetkeksi poikkeaa
varsinaisesta ahieestaan kauan Soln-tulasta
Ja antaa ihuomionsa Ander­senin
Jussille, joka kävi Venäjällä
1928. .Hän sanoi tietävänsä, että
Jussi tuh pois sieltä kun ei saanut
pekonia-, .iMattila teki taas erehdyk­sen
tässäkin jutussa. Jussi on kala­vesien
kasvatti ja on ^aina valinnut
Suomenlahden silakan ja B.Crn .lo­hen
ennen pekonia. Ja mitä siihen
suureen Venäjän maahan tulee, niin
kyllä senkin ihnanalassa sikojen kas­vatus
menestyy. Jussi oli niitä aitoja
karjalaisia (kulkumiehiä, oli tullut pois
22 maasta jo eimen Venäjälle meno­aan
ja kun siellä ei ollut mhikäänlai-sia
karsinoita eikä rautaisia esirippuja,
nihi tulla keikutti pois sieltäkin. Sii­nä
se oli syy. Ei Jussi ollut kenen-haa
lurbeilulla Ja siksi he ovat jät-! "blirsun" asialla näiden kahden
täneet oman maansa. Me, Jotka
maan jä kansan välille riitaa raken-
'Yhdistyneiden Kansojen peruskirjas-a
Ja jonka hyväksymisti suositteli se­naatin
komitea kesälc. 1 p:nä."
Joukkopainostns kansalaisoikeuksien
puolnstamls^l.
Koska parlamentin avajaisistunnos­sa
helmik. 5 p:nä hallituspuheessa en­nustettiin
kansalaislakiln lisäystä, j el­ia
riistettäisiin kenraalikuvernöörin
valtuuksilla kansalaisoikeudet siksi,
että henkilö el hyväksy hallltulksen
toimenpiteitä ja sotapolitiikkaa, niin
oh täällä (Viime viikkojen ajalla eri
kansallisuuksien lukuisissa tilaisuuk­sissa
hiy\äksytty samanlaisia lausunto­ja,
erikoisesti -vetoten siihen, että kan­salaisoikeuksien
1 o u k kaamattomuus
kuuluu jokaiselle kansalaiselle, eikä
millään liallituksella ole oikeutta laa­tia
lakeja joilla anastetaan kansalais­oikeudet,
samalla julistaen, että vas-ttistetaan
kalkkia yrityksiä inhimillis­ten
perusoikeuksien tixhoamiseksi. —
Kynä'.
lliiimbn
osoltteeb
- Poheenjohtaja: Ake HunnaU
90 Neville Park Blvo-
Puhelln H.O. 6195
Toronto Ont
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto,
HcfeiPuhelln Elgln 8596
BahastonhoHajaSH :iAllan
j488 Brock:Ave.;iboToronto,
' Puhelin LL. 1054
B^rJeenvalMo K^sihteerme.
mh^iksia' siliteerln'inisi oossco ite.
P 0 t e r » a , B .
BarrisCetr Solioitor, Notaiy
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 33d2
1028 Danforth Ave., Toroi
— Petcampialset eli myrkkypistläi-set
lamauttavat saaliinsa taitavalla
pistolla liikuntakyvyttömiksi.
olemme lähtöisin känsän keskuu­desta
ja rakennamme uutta järjes­telmää,
me Jäämme. Me muodos­tamme
suuren enemmistön. Me
työskentelemme innostuksella yh-
. tenäistyneen lyydculttUTirin hy-väksL
Me emme ryhdy urheile­maan
.voittoa / tai rahaa saadak­semme,
vaan' voidaksemme .työs­kennellä
paremmin Ja tehokkaam­min
maamme ja rauhan puolusta­miseksi!"
- •
Nyt on jälleen saatavana AINO WUOLTEEN
toimittama
ENGLANTILAIS-SUOMALAINEN
SANAKIRJA
IKOLMAS PAINOS)
Tämä Sanakirja on ehdoUomastl parhain engiantUals-aaodBalaishto
sanakirjoista. Se on toliaiietta nUn myöhiin loola T. 1945w •
Tämin Sanakirjan kolmannen painoksen hinta Saomosa keretcttlla:
234 matkalla. Joten Joodnimme täällä myös nyt korottamaan sen
hintaa. ' , ....
575 sivna — Nykyinen hinta dd:S3.7S
TUatkaa osoltt^Ua: . . ^
VAPAUS PUBLISHING CO. L T D .
BOX » SVDBURT, ONT.
tamassa.
Arvostelee hän sitten myöskhi soln-tulalaisten
ikotiliepeitäkin. Silläkö
vieraalla hotellielämällä, missä yönsä
vietti, inalhtol mittailla. Mutta käsi­tys
suoiualaisista yleensä, yhdistetty­nä
häntä edeltäneiden Sointulan his­torian
kirjoittajien lausunnoihin, ku­moaa
tarpeeksi hyivin nuo vUttaukset.
AUekirJoittaheen mielestä varsinkin
nyt, kun sähkövoima on käytettävissä,
ollaan Joissakin tapauksissa vähintäfai
pikkuporvarin tasolla tässä puhtaus-
Ja hienoushuushollissa.
Np niin, mutta mitäpS me näistä
maallisista Ja Jokapäiväisistä huoldh-dimmeä
.Mutta serakkatis, se vapaa-rakkaus.,
Jonka ylitsevuotamisesta 'hän
visertää >. kaikkein lennokkaammin
tuossa historiassaan. Semahtaa olla
hienon hienoa ihyrsytystä se vapaa-rakkaus.
Jota ei näe tavallisen maal­likon
silmällä, ei piioiessa vuosisadas­sakaan.,
nmtta toinen paremptnäköi-nen
keksii sen j^dessi yössä. Nlmä
ttunlset täällä, maanmiehemme, ovat
aina «däneet omissa Jokapäiväisissä
tyShommlssaan. niinkiiin yleexisä
^uallakin työläiset. iNäyttää nilh-kuln/
eitaiälä olisi kumpaakaan, ei
vaimaJA-felkä donarirakkautta. Tai
oUsikip kftynfyt niin, etten ole sattuilut
olemaan ^rmpärlllft silloin fcun Tapaa*-
rakkÄU^a. jaettliii. vV^:
Jos minä nyt kuitenkin olisin ollut
nuori Ja kcmea mies; n i i n historiaa
kirjoittaessani olisin ottanut parem­man
varmuuden asioista, vaikka mus-tansilmän
uhalla. Eläähän täällä vie­lä
muutamia pulskia Kalevan Kansan
aikaisia emäntiä, joilta olisi voinut
tuota varmuutta 3^ttää, tai sitten
jättää tuollainen vanhoja raatajia
loiikkaava tekele kokonaan pois i h ­misten
Umolta. — Sepän poika.
Dr. T. T«nliunei
134 Bloor Si. W.
Toronto
(Bay st. -r- Avenue Rd'n välUli
Vastaanotto tiistaina, keskivllk
kona, torstaina Ja perjantaim
JkeUo 6.30-8.30 lp.
Puhelin LOmbard 3888
LÄHETÄMME . .
kahvia Suomeeii
"AROMA" PAKETTI
Hinla $5,50
•4 Ibs. voimakasta vihreää
Santos-kahvia.
'TLAVORA" PAKETTI
Hinla $5.90
4 Ibs. maukasta Ja voimakasti
vihreäS/kahvia
Fostlkonttortn vtralUnen kultti i
hete tään kalkille lähettäjille.
People's Tea & Coffee O
Z66 Queen St. West
Toronto On<>i
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYTDX OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ-NÄISSÄ-ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO HEAL ESTATE BOARDIN JÄSEN
33 Esfore Drive " Pohelln MO. 5464 Toronto 1% Ontorio
. USKO OLUKKALA. myyjä. Puhelin HY. 1314
iJkiyAMÄtKOJA JA LENTOJA
S U O M E E ! * / TAilSKAAN, N O I U J U ^ RUOTSIIN YJt i
Varatkaa' palkkanne t«rt Joulua varteibi, sekä fccvMtä Ja k«»äi
v a r t e n . v , r . •,'.•;•!
Myynune etukäteen maksettuja lippuja, sekä vahnlstamme aiIrtolaIc|
viraston anomuksia Joa haluatte tuottaa sukulaisianne Canadaan.
; Kmkimme p i ^ ^ Tarkat tiedot pyydettäettäL
pyydettflei^I