Vapaus, March 3, 1951

              'imi
m
BTA
ninun
tta
allifäanko
obnsonin
atkusfaa?
Nähtyä ja kuultua
hiihtoladun varrelta
mj
o. oli
intä
ysyi
vastan
Lontoo. Failamei^tin Itfen^inen
kapteeni A . B . Blackburn kysyi
ahuoneen' istunnossa pääministeri
ement Attleelta:
• ' O i ^ oikein, e t tä Canterburyn de-feanus
sallitaan Jculkea yli ko(ko maa-
|u nan mustaamassa hallitusta ja pää- Pisteriä ja saarnaamassa epäisxvs-'
•Aä, ikommunlsmia?"
"' Pääministeri JVttleesanoi «ttei hal-ryhdy
miiJkäänlaislin tolmen-eisiin
asian jolhdosta. Hän. sanoi
kuuluvan 'Englannin kirkolle. ;
[Tri Hewlett Johason. palasi juuri
ettäin Berliinistä Maailman' Rau-lanneuvoston
kokoitksests^
j — Helsikuxm 7 pnä voltti Joe Louis
erän ottelussa kuubalaisen Omelio:
[.-flgramonten.
Lopussa kobden kulkeva talvi on
oUut.! hilbioväeUe erikolsra
Ja tätä taJifiallismhfiihramme on ponr
nella harjoitettu täällä Sudbuiyn seu­duilla,
pohjoisessa ja aina Ixksojätkän
poikia Ja tyttöjä myöten. Mutta tu-
Icstaso on heikko, joka Johtuukin sii­tä
ettäjhiibtoSraartimme «m valtaval-ta
osaltaan nuorta Joukkoa Joka no­peasti
kyllä kulkee parempia tuloksia
koQiden. VanOiankaartln harvenneet
^vit; ovat osaltaan osoittaneet, että
heiDä on vielsb kovuutta ja vannuut^
ta vaikka kaikkivaltias aika onkin vie­nyt
parhaan' nopeuden poiS; Paljon
on^ piäiuttu kaikkialla missä hiihto­amme
harrastetaan myöskia'voitelus-'
Aa; kuinkas muuten, sillä (voitelulhan
kuuluu-katkeamattomana osana lUih^
toon. ja siihen täytjTy •joltisen toiihr
täjän yksilöllisesti perehtyä, ja' oppia;
On kuitenkin sanottava; e t t ä : vaikka
likka
lyöä.V
. Jos suunnittelette
Huvimatkaa Suomeen
keväällä tai kesällä, niin tilatkaa hytti-paikkanne
nyt!
Mielihyvin auiamme leitä passi- y.in. matkapape-reitten
järjestämisessä.
Eduslanune kaikkia johtavimpia valtamerlinjoja.
: Meidän palveluksemme ulottuu rannasta rantaan.
Kääntykää puoleemme lippu y.m. matkaa koske­vissa
asioissa*
VAPAUS TRAVEL AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
BOX 69 SUDBURY. ONT^
llysfia jMiirteoksja saapunut
I I ; .
:.:,v,.;^.^.;-;:'V .. iiMAItA!'TALVIO"
RA](d^tJjO£i^ RDfcMUT JA WäKÄ!t J
3aS:siviia , f ,^ii^_^dottunaj$3iiO;,
Talvälon' parhaat ^notfellit kokoelmana. Joiiksi j tunhusmerfckpjä 'oyat terävä
ihriilskuvaus,' ldramaal)fclsen liMteä* t ä p ä h t i ^ liehittely'ja syvämlellnen
symboliikka.'» • ' - ' >.'.'•. u .-..i i ^
K i . I
suorite!
Tkkeilyo
;",faksi
ehdotus
naata
isten hj
tekisi as
jtto:naks
ja rauhi
ijitetaan
i n käsii
ja puol
i. Sota
5 sodanli
it sidott
yksi ne
nsotaan.
1 kampai
lelnona
»keilyn p
kärkeä,
olutostä,
horjumA
m ehkäi
.miseksL
ttyihin
taa VUO!
aa doll)
litushen
ada fan
TOllmoii
-ta nimii
astajia
idessa..
varoen
ruonna
lanltoba
B. ca
liitä jok
ikklaan
än kuä
vät fan
yMAnÄTALia
. msiTua - Hinta si^ottmia $2.75
Rikas imulstöjenuomaani,VJossa Malia Talvio hänelle juontecncmaisella '
hehkuvalla: e^äytymis- , jai kuvausvoimalla luo viehättävän kuvan lapsuu- -':
tensa ja.nuoEUUtensa y m p ä r i s ^ t ä . J
Nykyaikainen ihmiskuvaukseli loistonäyte '
TALO VEDEN ALLA
, Kirj, Francis Brctt:Yonns-Suom. Väinö'MeH^ ^ ^
489 sivua Hinta sid. $2.50
Nykyisen Englannin huomattavimpiin kertojiin kuuluvan Francis Brett
Youngin romaani •- kertoo huimapälsillä rahansijoltuksllla seikkailevasta,
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta Griffith Tregarorilsta ja hänen
on hiihtänyt kuinka kauan Ja TOIdeSut
suksia monia vuosia, niin irQitehnriri
heitä tulee silloin kim mdUä ja
ncpeasti muuttuu ja -vaUitelee'kuten
on laita täällä meilläkin tisein.
Voitelu ei kuitenkaan ole niin suuri
ja ihmeellinen juttu kun sitä monikin
maallikko' - uskottelee eikä ratkaisu
voiteista ole niin suuri, kun jonkun
hiihtäjän a'oitosta saatetaan olettaa,
pohjakmito. tyyli eri keleillä, teknilli­nen
supeulnmlnen tilanteeseen, lh;i'v&k
hermot (kilpailuissa 'voitontahto; ^]a
henkinen panos cnuseiJ9 tärkeissä; ja
tiukoissa kilpailuissa; yhtä suuri ^kun!
fyysiUinen panos, sanompa että >Jp8<>^
kun-suurempikinrsuurissa hermopai-;
neiäissa' kansainväUsisisäv kilpaUuissa
on monikin suuruus hävinnyt ratkai­seva
paremmin henkisten ominaisuuk­siensa
tähden, kuin ruumiillisten. Nii^;
t ä : voisinime lueteUa^monta icsimerk-kiä.
ns-Icyhet&eltäkin j ä e^ttää^tuttuja
kansainvälisiäkin nimiä.--
i; Kun vieläpä ;puhumme<<voitelusta on
pahlnv voltelukelii silloin lämpö :roikr:
kuu nollaa Celsiusmittarin"mukaan ja
jolloin ei tahdo: vakslvoiteet pitää ja
liisterit pvat liian ottavia ja jääty­vät:
Vielä jos;sllloiri sattuu satamaan
uutta lunta on jäätymisen vaara mel­koisen
A^arma.' l ^ l l ä keUUä voi - ereh­tyä
vanhat ' tekijätkin ja onnistua
nuoremmat. Silloin t ä ^ y y sekoitel­la
voiteita ja se joka paittiaiten on­nistuu
voittaa usein: iMutta kun on
puhuttu voiteluvirlieistä sellaisillakin
selvillä (keleillä kuten olMalta.Sudbu-ryssa
Liittomme mestaruuskisoissa
molempina päivInä.joUoin jo muis­taakseni
lauantaina oli lämpöasteita
ja siis selvä liisterlkeli ja sunnuntaina
selvääkin selvempi vesikeli, niin joi­denkin
huhtäjlen silloin ^onnistuessa
(mainitakseni Echon nuoren Tuovisen
joka löi seuransa parhaat Torlkan ja
Brännyn) ei ole mikään ihme. Täl­löin
on voitelu (helppo 'koska kelikin
on selvä. Liisteriä siis vaan pahjaan.
Se että jokin hiihtäjä juuri silloin voi
onnistua vaikka muulloin muilla ke­leillä
on hävinnyt, viittaa selvästi sii­hen,
että tä-ma keli erikoisesti fyiysilli-sistä
ominaisuulcsista ja tsorllstä joh­tuen
sopii kysymyksessä olevalla aiiih-täjälle,-
• eikä ' voitelu ratkaise koska
al^'iv<tcidlste^t|ivikä sai^'
"Niin e^ii" ääni- IToronton Kalevalajuhli
ekiNvii tulossa
länsi-Oflfarioon
Fari^Artbar. ^ lOinä Elän" on
suamenUeiUnen. elokuva, joka kav;^^
Aleksis Kiven elfimSä Ja nUt& oloja.
Jotka bänen aikanaan Suomessa valr
UtsiTOt;^^ näkee
katsoja mlnkfilaisissa oloissa Aleksis
Blivl eli lapsuudesta hautaan, suorit^
taessaan Mrjalllsen työiaa atna^
puutteessa Ja Inirjuudessa. Hänen
kouloiikSyntlnsä V alkuvaiheet antaa
kuvan kötiluoloista siihen aikaan. K a i ­kesta
hudUmatUi e i ' Aleksis Kiven
lahjakkuus Jää; buooilolmatta Ja niin
hänet lähetetSfin kouluun H^
mutta:<puute seuraa yhä ahkarampa-na
hänen opintotyötaän. Niinpä ky--
ssrtgfinMn mUuä.pitäämenn&< herrojen
kouluun:^^'^ ^ keskeyttikiu sitten
opintonsa Ja' ryhtyi ^ elämäntyöhönsä
khrjailijana. Submenkieleim löytyi sii­hen
aikaan :vain pääasiassa uskonnol­lisia
kirjoja Ja kaiken muun sanottiin
olevan hölynpölyä.
Aleksis Kivellä öli kuitenUn ystä­viäkin,
jotka ixinosUvat häntä jatka­maan
kirjallista työtään. Vaikka
Lauanl^na, maaUskuun 3 p. Sat March i V Sivu 9[
onnistui mainiosti
Naistcnpäiväjuhlaaii on varattu oikein hyvä
ohjelma — toivotaan yleisön huomioivan
; (Toronto. —'Ennenkuin nieuea ke­humaan
meidän juhlaamme. täytj7
ensin tiissi> rantaa 'tunnustus valistus-
Javnajtelmakomiteoille siltä arvok­kaasta
ja monipuolisesia ohjelmasta,
mitä he olivat järjestäneet Kalenmla-juhlaan.
Meillä oli tilaisuus' Icuulla
orkesterimme hyvm Jiarjoitettuja kap­paleita,
samoin laulukuoron lauluja^
Olemme todella onnellisia täällä To­rontossa
. omistaessamme tällaiset
joukkovoimat. Toivomme vain että
mamme heitä "usein kuunnella. •
"* jMcIodraama, karitcleeu soitto Kale­vala
lauluinceri-bllvat "todella jöhlaan
sopivat, samoin irohe.- : ^ito^^ niiden
meidän suomenkielinen oppitunneilla
käyvien pienokaistemme laulu. Kii-'
tos vaan opettajalle. Alku on hyvä.
Ulan naurupillerl oli Itäisten esittämä
3
perheitään, jonka jäsenistä kukin elää oman kohtalonsa Tregaronln itse­valtiuden
varjossa. Tapahtumat liikkuvat Walesissa ennen ensimmäistä
maailmansotaa ja sen aikana. Tapahtumarikas romaanL
HUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAILUT
Kirj. Mark Twain - 391 sivua - Hinta sid. 92.00
Ratklriemullinen kertomus Hiick Pinnin seikallulssa Mississippijoella on
saanut nuoren väen suosion kuin vain harvat teokset ja epäilemättä se
onkin nuorisonkirjolstä nerokkaimpia. Huck ei ole suinkaan mikään
kaavamainen mallisankarl; hyvän ja pahan rajamaat eivät ole hänelle
täysin selviUä, Mutta kalkkien kepposten ja vaUattomuuksIen pohjaUa
on turmeltumaton, aito nuoruus; teeskentelemättömän kertomuksensa ta­kaa
Huckleberry Pinn paljastuu ehkä koko poösaklrjallisuuden inhimilll-simmäksi
sankariksi.
QUO VADIS?
Kirj. Henryk Sienklewicz - 516 sivua - Hinta $2.75 '
Puolalaisen mestarikirjailijan Henryk Sienkiewiczln luoma historiallinen
romaani, jossa kUhkeänä sykkii julman keisaffi Neron ajan elämä. Kirjai­lijan
henkilövalinta kertoo tahdosta seuloa esiin olennaisin asiasta, jota
hän esittää: niinpä totuttuun historiallisen romaanin tapaan tässäkin <>n
sankari ja sankaritar, konna ja kyjmikko. mutta nämä vähälukuisetkin
henkilöt*rypit ovat niin luonteenomaisesti ja intultUvlsesti nähtyjä, että
he pyrkivät todella eläviksi yksUöiksL
GEORGIAN POIKA
Kirj. Erskine Caldvreir - 190 sivoa - Hinta sid. $2.25
Georgian poika" on älykästä leikittelyä ihmisten heikkouksilla ja nau-ettavuiÄsilla.
Kfa-jaillja tarkkailee kuvattaviaan pienen pojan WUlIam-ijan
näkökulmasta. Teoksen päähenkUönä on "meidän äijä", isäpappa
[p, pienten inhimllUsten heikkouksien ja lapsekkaan avuttomuuden
lukas henkilöitymä. Kirja tyylilllsestlkin on mitä viehättävintä luet-
.vaa.
bii sSriiÄb* Ä « t a ja*fetf.
van sajaoui'!le^enu^ohja^.
eri kjt^pij^^^oa'VQideM^ on
Ulan dhuesti Ja suk^ UmnUiiHiihtlhäi
Helen Auranen s^ll4k^jtll|{|ej4^;
sen hyvin vaikka muut lEöhon hiihtä­jät
iJcyulenia:: })B!yiävät täm^tic kelin
,v-uoksi; ,Mik5i?jEdeUä s i i t ä jo puhuin.
Hävisihän samoissa-kisoissa* iofcu Je-;
*ulataenkln:jvälkka< -muut '«^^
vat. ,/IMiksi? -Siltä^^i^olölttlmtfpäljb^
pithua/! I O n 'turha syyttää isiltä/ kpko^
maisuudessaan^' voitelua:'•sillit•monet
muut' todistettavat' yksilölliset':seikat
vaikuttavat ratkaisevasti tälh5n. i • '
- Olen kilpailuissa' seufähnut j a laitl
tanut''merScille,' että''ratkaiseva ' osa
liilhtojoukostamme käyttävät samoja
voiteita. Ne ovat hyviä-ja niuiä kyllä
pärjää, kmi oppii voitelemaan. Se ett^
jokin ibyvä ja varmana pidetty hiih­täjä
häviää raskaalla sohjukelillä joih-tuu
siitäkin, ettät tällöin ei kenenkään
suksi luista ja monikin hätäntyy.ja
uskoo ja luulee että kOpakaveri menee
lentämällä ja minua näin ahdistaa ja
puhaltaa itseasä kuitiksi heti. alku­matkasta.
Kun kalkilla on samat voi­teet
hiin kyllä lähimain niillä toinen­kin
pystyy voitelemaansuksensa kim-nolllsesti.
Paras pottijavolde on hyvä
tervejs, säännöllinen elämä ja lepo ja
kova määrätietoinen jvalmennus. Sa­non
määrätietoinen, sillä hiihtäjä,voi
yhtä hyvin harjoitella itsensä yli­kuntoon,
josta ci selviä koko talvena
kunnolliseen "vireeseen. Tässä pitää
siis paikkansa se vanha hyvä lause*
että "txmne itsesi" ja rakemia sen mu­kaan
ikoko.:harjoitus. Kun heti syk­systä
hankkii kpvan peruskunnon niin
se on pohjavoide. Jonka varaan on
hyvä rakentaa ja jonkä^turvtn ei tule
kilpailussa i>3haa hätää vaikka ei
aina sukset olekaan niin hjn^ässk kun-noHsa,
eikä voitelu onnistu satapro­senttisesti.
—
elämaoU kovaa Ja kärslinykset vai­kuttivat
hänen ^öhön niinr tehdyn
työn- jälkeen isoirasi. ilonhetkiäkin
esim. kun Kivi sai mjn. Suomalaisen
BUrjalllsuuden Seuran' ensimmäisen
palkiiinon. '
Kiven kirjallista työtä arvosteli hy­vin
ynseästi prof.^Ahlqvist, joka ei
voinut sietää hänen kirjallisia''Juo-mukslaan
enemmän kuin kielenkäyt­töäänkään.
Kivi vastaa .'Ahlqvistille
hyvin koruttomasti: Kirjoitan : sen
kansan k i e l ^ , Jota rakastan, j a siinä
onkin."Miioä Elän"'fUmin,ydhi. Jo­katapauksessa
voi helposti tehdä sen
johtopäätöksen, että Jos Kivi olisi ol­lut
.paremmissa: oloissa ja elänyt
kauemmin, olisi.hän vielä paljon r i ­kastuttanut
aikansa suomenkielistä
Urjallisuutta. Aleksis Kivi elää tuot-teittensa
kautta .Suomen kansan
muistossa ja yksistään hänen "Seitse­män
Veljestä"-teoksensa takaa hänel­le
kuolemattomuuden, : Edellämainit­tu
prof. Ahlqvist, Joka edusti aikansa
taantumuksellista suimtaa. eikä ym­märtänyt
Suomen kulttuurin edistys-suuntaa,
yritti estää "Seitsemän Vel-
, jekseiV' painamistaiij^fsanoo ^(^uvas.-
!Ba.{]^tÄi«'^ji^l#^^^
'Xöylytj-ttöjen polkka", joka pani ylei­sön
Snlpealle mielelle ja toivomuksia
sateli, että samanlaiset tanssiesitykset
olisivat tervetullut ohjelman ilLsaä.
Lopuksi oli kaksinäytöksinen kap­pale
"Sovitus". Esitys meni hyvin,
•vaikka toinen nainen sai roolinsa •vas­ta
samana aamuna, oikean esittäjän
tuU&^a sairaaksi; Kaikki katsomos­sa
olivat näkemäänsä tyj'tyviiisiä.
Muuten ohjelmailtamiin ihmiset
suhtautuvat hyvin välinpitiimättömäs-tl;
ivaikka niidenkin Jicmmaaminen on
työn takana. Ohjelmatilaisuuksien
suorituksiin saamme vedettyii mukaan
sellaistakin .vxiimaa jota muuten kap­paleisiin
on/ mahdoton saada. Näis­sä"
itilaisuukslssa saamme monenkin
vetä-maan "kynttilänsä vakan alta" ja
heidän kykynsä lahjakkuus tulee nain
ollen huomioitua—siis . . . :r
Odotamme naistenpäivän juhlaan
suuria yleisökannatusta, 'sillä tiedon
jo etukäteen taata. ett& «äxn& iUaisuus
tulee olemaan yksi.vuoden fuuihalmpia
ohjclmatllalsuuilcsia. 'Siellä tulee esiin­tymään
ohjelman suorittajia; Jolta et
ole eimen nähty Toronton aavalla.
Mitä kappaleeseen tulee, niin sen
nimi on "Vaihtuneet Virtaset". Siinä
on'-r^ Jaa enpäs sanoitkaan mitään sen
sisällöstä- muuta kuin, että naurus»
saan siinä on pitelemistä <]a samalla
pohjana on liy\'ä Juoni—-kannattaa'
katsoa. Ja kun sanon:että siinä on
esittäjinä Eino Erkkilä Ja Vie Järvis,
jotka molemmat; ovat' torontolalsUle
tuttuja hyrinä näyttelijöinä: Ja nyt­kin
tuovat / katsojille monta ; (hyväö;
"makupalaa^*.; Meri Ja Mlkko Tahmq
vasta ensi «kertaa esiintyvät Toronton
ramppivalossa, mutta ei kai se ole sen
(kummempaa kuin Miontrealln: i^yt-i
tämöUäkään nUn, että kai se menee
vielä vanhasta tottumuksesta. Entäs
Henry liLmpsä? Hän on ollut Jo
iiscassa kappaleessa meillä, Joskin |
vaatimattomammassa: osassa, mutta
nyt hän ijo on täysi tekijä tässä kap
paleessa ja tulee onnistumaan hyvin.
Alkääpä siis jättökö tätä ^tilaisuutta
käiyttämättä Ja 'kun nrlelä sanon, että
Ulan »arvokkain numero on se mrs. R.
liuokockin puhe, niin eikö jo tämä
naula vedä. (Mrs. iLuckodk on miel­lyttävä
ja sclväpuOieinen - puhuja jotfi
on helppo ^rminärtää, • vaikka onkin
"kielinen puhuja". Ja kun. hän vielä
puhuu: alhee^t)^. Joka on niin tärkeä
nykypäivän kysym(ys, on Jokaisen sa-'
mohi ajattelevan tvclvollfsuus tulla
häntä tukemaan täyttämällä salin;
€iis haalUle.kaikki tk. 11 pnä kello 4
lp. — (M. T,'
nansa
Ahlqvist kuoli Ja K iv
|elän"(yDif t6lä)Ul$^es<i;ta«inis
ijSe a»ibakn«y lä&väu|csen;
Kiven elämästä ja suomalaisen jkir-'
JalUsiludeii' • keliitysvaihöfeti," jcjihjji
Jokainen"' -fiuomaldhifen" i^rmkatij^in
ttiiäeUäänHUiustuä'W ^h^^lpblla^tar
'ikik lc{Aii'4lMin" a S i . ^hs^n^
föiissit;-"mesiw^''jä;, l a i t^
vät äinä'^iken niutuibliei^^a miellyt;
'täväiikfäVaö».^';'- ';
'' 'iTämä: 'siiöfäiiiläinen "kiilttuurlhis)Or
riallinfiiif ^eiökuvE^^iäsitetöäA länsl-On^
tärioh'1blkilIa' sV pdikka-;
kunnillainaaliäkdun lopiil^ Ja;hul>ti-kuun
alussa.^_;^il^femmät" tiedot esl-tyspalkolst^/
ja' -ajoista' julkaistiin
CSJ:n aluekomiiean toimesta lähiai­koina.
Pitäkää silmällä ihnoltuksla.
— ATH.
Raudun pyynti
alkaa tänä vuonna
huhtikuun 28 pnä
CSJ-.n Toronton osasto tehnyt alustavia
suunnitelmia kesäleiritoimintaa varten
Toronto. — CSJ:n Toronton osas­ton
ylimääräisessä kokouksessa helmi-kuim
26 päivänä keskusteltiin kesän­viettopaikkamme
Tarmofan tulevasta,
i^aas kesan^'tullen'.alkavasta ,£oimln-
^a^ta Ja maihdollisiska uusista loimen-
»'iSattiuneen^s^t?|sen ilman.,^ohdostp
el,:Jäs^fiiä,ollut l^nai-muif^i kuin
jaoin>'50«-ihenlpnep ^jojiMa).^.. jK^äiden
Teikonimus.
SAAREN LUMOT
Kirj. Elizabeth Gondffe - ; 367 sivna - Hinta sid. $2.75
"Saaren lumot" on Elizabeth Goudgen ensimmäisiä maailmanmaineen
vuttaneita romaanejaan, jolla omaelämäkerrallisen aiheensa vuoksi on
jailijan tuotaimossa pysyvä erikoisasema. Kuvaa du Procquen perheen
ildln elämäntarinoita aiglannin kanaalin saarelta. ,
. — lerkin äärlvUvoIn hän kuvaa vanhan onnellisen ajan kodin viehattävine
isaantji ; hmisineen ja yksityiskohtineen: perheen rakastetun ja Ihalltim äidin.
• - •- "Epäkäytännöllisen isäni joiika: onnistuu vuosien epätoivoisen uurastuksen
aikeen pelastaa perheensä toimeentulo sattumalta julkisuuteen JoutU-leella
Wrjallljantyöllään, perheen viisi Tilkasta Ja vaUoittavaa lasta sekä
Japerälsen muukalaisen, joka odottamattomalla tavalla Joutira puuttu-aan
perheen kohtaloiliin. - ...
Saaren lumof on rupolUnen ja mielikuvitusta kiihottava kirja. Jonka
viimainen ja lämmhi elämänviisaus on lukijalle todellinen virkistys,
on vain rajoitetta määrä. Hanfcklk» yial hcmtoellfnne.
uysnal; y E L E N OPPIMINEN VAATII HABJOITUSTA!
i^tässS
jverot J
Uet Ylf
niin
tasL
lotkla
ryt on saatavana professori Y . M . Biesen toimittama kaksi osaa käsittävä
englanninkielen oppikirja
OPI ENGLANTIA
ain tarkoituksenmukaisesti sutmniteltujen harjoitusten avulla saavpte-an
tehokas Ja monipuolinen kielitaito, ja perehdytään käytännöllisellä
„_valla opittavan kielen rakenteeseen Ja llmausvarastoon-ässä
teoksessa selvästi opetetaan kielen ääntäminen..
KAKSI OSAA - Thtecnaä 349 «Ivna - Moleimnat osat nid. f2.50
Tilatkaa osoitteella:
"APAUS PUBLISHING CO. LTI>.
>X69 SUDBUBY^ONT.
Voitot luiksinkertaistu-neet,
miitta hintoja
korotetaan edelleen
Toronto. — Kuinka voittoa tuotta­vaa
hommaa on tupai^xkatuotteiden
valmistus nykyaikana, siltä on selvä­nä
osoituksena Imperial Tobacco y h ­tiön
viime «vuotiset saavutukset. Kaik­kien
asiaankuuluvien poistojen Ja vä­hennysten
jälkeen jäi yhtlÖHe voittoa
viime vucden tuotaimosta ^^994.243,
lähes puolta enemmän kuin edellise­nä
vuonna,
Vilmelslnpien tietojen mukaan
imunnlttele^-at tupakkavalmisteiden
tuottajat uu3len hinnankorotusten
voimaansaattamista, i
Toronto.— Maakunnan maiden ja
metsien ministeriö on Ilmoittanut, et­tä
raudun pyyntiaika alkaa tänä
vuotma lauantaina ihuhtik. 28 pnä ja
kestää syysk. 15 p. saakka. Tämä kos-ikee
seuraavia kaloja: fitpeckled trout,
Brown trout, :Rainbow trout. Aurora
trout Ja Kamloops trout. Ensinmai-nittuja
saa, pyytää, enintään 15, cika
painoon nähden enempää kuin' kym­menen
paunaa päivässä ja kalojen
pitää oUa vähintään seitsemn tuu­man
pituisia. Ainoa poikketis on
Norfolk-kaunti, jossa. saa pyytä ai­noastaan
kjnuäetien kalaa tai enin­tään
viisi paunaa päivässä. Mutta
rautuja saa pgrytää - enintään viisi
kappaletta kttfakln laatua p&lvAä koh-den.
-NUdenkin pitää olla «vähintään
seitsemän timman pituisia. •
KUhan. ja hatisn pygnnti, joka on
luvallinen kofko vuoden suurilla jär­villä,
a&aa Frendh- j a lMiattawaJoki-en
pobJolB- Ja länsHmoleUa lauantai­na
toukok. 12 pnä Ja päättyy seuraa-van
vuoden huhtik. 14 pnä. T ^ l ä alu­eella
ei ole kuitenkiin voimassa mi­tään
hauen raidioitusaikaa mikäli on
kysymyksessä ainoastaan onkiminen.
Kuhia saa pyytää kuusi päivässä ja
niiden pitää olla vähintään 13 tuuman
läsnäoleylen-^^änjella, payttV. fllevan
ke3»leirjnim§:tomjiru^gnijarj^08]iy. Y li
Js3k^i tifntil^i: HuiAtQttiyjt^l^aa;.»asian
pCttUmiseen,: • ^ J^aytiui , vllk^is; f moril-'
puötoon<ijarirakcntav«i.'kesku^telui QU;
iSistaJisuunnitelmista, jottca-iaavatj |ö|fi--'
tuneet"etupä䣫ä^ siltä, että^-.kcsalelrir
alueeaiammte; äen vueraillut rpaljoa j uk-rairialalslä
j a unkatniaisia edistosijnle-lisiä-
ShinlSiä, • joHto' n j t . on 'liänkittuna,
•0m3-keBä1eliivJo?sji' tulevat ••feulutta^
niadn^lomä-alkansa'; > U.scampla kym-menitt'
'heitä - on tavannut > olla i leiril-;
lämme asumassa j a ruoassa, toiset lyr
hemmän ja.' toiset pitemmän - ajan-
Vielä lisäksi viikon loppupäivinä hei­dän
ystäviään.
Omaa kaatallLsuutbammc oleva Tar-molan
kannattajajoukko on myöskin'
pienentynyt. Uicat ovat Oiankkineet
kesähuvilan itselleen ja i i im vain har­voin
joutavat kaymaan Tarmolassa.
Nämä mainitut menetykset eivät kui­tenkaan
s7nnyttuncet epävarmuutta.
Kcsäleirialueemmc päätettiin edel-leen-
iin pitää kaupunjji.s.sa ja ympä­ristöllä
a.suvien £Uomalaisten kesän­viettopaikkana.
Kamalla tavalla kuin
kuluneen 20 vuoden aikana, jolloin
leirimme on^ tarjonnut- kymmenlllc-tUhansUlc
kansalJii.silJcmmc lepohet-kiksi
•VilhtyiriHn vihrciin Ir-hdon.. Niin
päälCivät läsn3'olleet nytkin tehdä ja
j ä r j c j t ä ä j-iella ölovaL ar-imnot entistä
parempaan kuntoon. Laumtai-iltai-sct
vilkonlcpun tan-s-sit palettiin Jär-jestsa
kaikin puolin tant-slväcn ma­kua
tyydyttävällä tavalla j a sunnun­tai
vieraille . uusia mjcllyttaviä esityk­siä,
jQtäa ovat huviksi ja iloksi, Joukr
'kotyöllä »yiik<inIopputyöt p ä ä t e t t i in en­tista
rennommin .suorittaa. Johtokun­nan
huoleksi j ä t e t t i i n palkata" kokki
j a Lsantä silloin kmi luonto oh niin
suotuisa, e t t ä toiminta voidaan.alkaa.
Llsaäpalkkatyövolmaa otetaan sitten
vasta kun tarve (vaatli.;Piflidistus.
ja korjaustyöt .päätettiin tänä vuoima
suorittaa kyllin alkaisin, että kaiikki
uärsba&icn idlmin-
Aktimxiy'm- iti
huoltokomlteat. on valittava mahdoin
läli^emmc TdföhtoesifkM pliä&l^^feaada
• tutistua" täHM -fta^iäiaiabilgieiälh' Ju»'
listaWechy^;j6ka-''ötf••pcajori' lAlhuvii
•'K{H.sU''jokaIsellc'*ihmlselle.«'iiUa^
'tauhänlllkk^eti 'kukaan-' ^'^iixtvmti
on e<^elllh'eii.''äe Uh)cÄa'ili»^IskWaH
olemassaoloa' jä siksi sön'^tlltoiseksl
on lähdettäVä'llIkkeeUe'jÄalfiert.'— J.
Jäijestoveteraani
Efliil Haikola
kuollut Torontossa
IVuvttto. Ont.<>- Lauantaina helmi­kuun
84 päivänä täällä haudatuin
Emil Haikola lukuisan toveripiirin
saattamana Mount Pleasant hautaus­maahan.
Hftutaus tapahtui Thomp«
. sonin hautaustoiml6tosta'kcllo 3,30 il-r
tapäivällä. G. Sundqvist puhui ly
hyesti hautaustoimistossa ; vainajan
muistolle, palauttaen inleliin< tärkeim­mät;
tapahtumat hänen elämäntaipa-^
leellaan Ja ;kllnnlttäei) huomiota nii­hin
vaikeuksiin. Joita työläisten elä^
«iässä, varsinkin vanhmmalla puolen
ikää tapahtuu vielä aivan lilan usein,
Tämän Jälkeen lähti lukuisin seppe­lein
Ja kukkavihkobi koristettu klrslii
surusaattuenecn' kulkeoman hautaus^
maalle. Jossa Sundqvist vielä puhui
lyhyestL
Emil Halkola oli syntynyt Viipu­rissa.
Suomessa, maoUskuun 8 päi­vänä
v. 1886 Ja kuoU St. Mlchaclljti
sairaalassa Torontoski helmikuun 21
päivänä v. 1951, ollen siis kuolles­saan
64 vuoden^ 11 kuukauden Ja 13
päivän ikäinen.
Hän sairasti pitemmän aikaa; ollen
Jo kuutisen vuotta kokonaan työhön
kykenemätön. Iteumaattlscn^it
ohella vainaja i kansi: myöskin vatsa-,
haavoista. Ja .lääkärin lausunnon mu-;
kaan kuolenian välittämänä aiheutta­jana
olikin Juuri vatsahaavojen puh­keaminen.
Lähinnä jäi häntä sure
maan vaimonsa Milja, omaa sukua
Ke?klnen. , ,
Vainaja siirtyi tälle-mantereelle jo
nuoruutenha kukoistuksessa, 47 vuot<
ta sitten. Asuen aluksi'pitemmän al­kaa
yhdysraltain puolella. Jossa hän
osallistui mm. Työmles-lehdcn perus­tamiseen
Ja toimi voimisteluseuran
Johtajana, Ja näyttämön ohjaajana
Jne.
Torontoon Halkolat muuttivat 23
vuotta sitten Ja liittyivät heti CSJih
jäsenyyteen, osallistuen sen toimin­taan
niin kauan kuin terveys sen salli.
Vielä sairaanakin hän seurasi klln-
' teästi maailman tapahtumia, ollen
jatkuvasti Vapaus-lehdcn tilaaja, ja
harrastaen yleensä edistyksellistä klr-
Jall(s^utta.KeMeätjmullat -i^ä^udal-
^^a^^n^-
r , ( . ' -,\ l II
II 'I olleiUe» ÄU^ihtnld^liserfäJ j-ltttuhaji^o-lustjfJ4l4ijt3^
H*t>«a* lW4Konfo-e83in'
julistus kalkiUe kansoille". ; Läsriäol
»Jflitäl pyydetttlft f jäkanftfitt-jUftstt^ksla.
kaaisalalsöl^lttimfe 'evl puolUlaf kaupun-, ^.r^, - ^ . ^ . . . . i ^ ^ . w . ..
•kia; miteä heit^ äsiAi|:jb mibäK fheum i\tt ^helmlk.' 15 'ptm pitämässään' kö-im
'5fat^acöhW''y8läi5eri''K&Ma"'1tddi^ ^Kh^Hiie^'.
^ik{ol|il9f!t päntjB^va
<^Wp«r'taaIise,.,,., „
fy»i^^imP,;-T|N9naimott ja piirin iLa-bpy
f^q^c^» joffija. 9vat ^ p4mtet,^uln;^
selcäi.AFL:n että CCL:n. .unlot, oisct-rln
vapauttamista I>oH;hest^rin"Vari-laiB£
tai>r'8ämalla'<.v^. 4iyräksyirvaatirv
jmpkseo,, et^ä;,i'M'elvi,0C!,.;?pTi[jnviUp,
loka^,?j^ on, vfrp^ana Canadossa, tu-;
lee- Utarkblttao j PonBkaari, inlssä' hä-nen^
iuieb olk^dbesiä' -i^slata' HitlcrlH
tk^Vkmiaeiial^ tdscft' 'maailmansodan'
alkatia.i •, ' H t * . , , ' - (, ' - - ' i ;
PARHAINtA
ONNEA
Tyyne
AhvenuKsellei
hlänen 50-viiotissyntyinäpäi|
vänsä johdosta toivottavati
. seuraavat ystävät."
Minna ja Viqtor Koskinen
Justiina ja Arvid
Ada Luoto
Gail, Sylvia ja Viljo Luoto
John Farkas ,
Minnie Martin
Wilham Ramon
Emma Riuttala
Selma Paananen
Paavo Leppänen
Paavo Leppänen
Kerttu ja Isakki Rinne
Kerttu ja Kippi Cooper
Irene ja G. Seymour
Martti Ahvenus
Mimi Pasanen
Impi Rajala
Lempi ja S. Kiviniemi
Laina Pui^o |
Ida ja Vie. Nordlund
Olga Pirskanen
K I I T O S ^
Minä.kUtän'ystäviä siitä Juhlaa
Ulasta,>iJonka • järjestitte^ minulle
, Minna ja .V^c. Koskisen kodissa Ja
kiitän myös siitä äuuresta raha--:
lahjasta,' jonka sain vastaanottaa;
josta teille kaikille ;monet kUtoksct.
TYYNE AHVENUS
Toronto . 'Ontario
im
m.
^ I
•},•:)f m m
mi
mn .
m
rl I
•.''I
'M
Suomi on ostanut
aika paljon kahvia
Uebinki.''— (Suomi-Seuraa — Uu­den
Suomen saaman tiedon mukaan
on Suomeen ostettu kahvia niin pai- <
jon, etta/viisi''^Mrttlkoliivljftkelu» on*
'tumttu, TfltltiAtusliftlculiAnanaTmo- *
tena Järjestäät«- jakelu.Mjol^ta • enslm-piUipenalHplini/
ialJsJmtittpö^PP*' , '
lm
"1
Helmikuun 12 pnä 08las.sa pelattu
dib^iil-Nbfja' 'jiluklöltkt-t)tt<<lu öubmci^V6Utoori*J-i:nfi i . n 'f
päättyi
INTERNÄTiONAL-OSUUSLIIKKEEN
KESKITALVEN KOULUN JOHDOSTA
mittaisia. Haukia fOreat northem
pikei saa pyytää myöskin lkua'>i päi-
»vä.v;», eilcä niihin njhdcn ole voimas­sa
mitään pituusraJoitufc>ia. ,
Frencfti- jaMattavajokien eteläpuo­lella
ja Nipissing-järveR.5ä alkaa kuhan
ja :aauan pyynti myöskin toukok. 12
pnä mutta kuhan pyynti päättyy Jou-luk.
31 pnä ja hauen maallsk. 31 pna. m.
Intialla ja Kiinalla
ei ole rajariitoja '
.Vew DeIhL — Kiinan hallitus on
antanut. Intian haliitukseUe, lausmi-non.
ettäi -kartat Jotka: osoittavat K i i -
mn rajan.olevan Assaminmaakun­nassa
Jonkin vcrrran Intialle kuuluvan
maakunnan sisällä, ovat;vanhoja Ja
epätarkkoja Ja myös Q>ävinUli8l3. ,
' K u n asiasta tehUin kysrely Intian
parlamentissa^ vastasi sisämlntsteti,
että Pakinoista on «aätu tyydyttävä
vastaus. Jotm mitään mjiarltta ef ole
Intian Ja Kiinan nrälillä;
AKSEU GALLEN-KALLELAN ^OMISTAMA
Koru -Ka le vala
Sidottuaä nalikatelkäkansiin — Hinta $6.50
on sanan täydessä mielessä korkeimman luokan kanKallinen suur-teoe.
Joka camalla kertaa edustaa Suo.Tien kansan luovan hengen
suurinta saavutusta Ja suurimman »uomalaisen taiteilijan i>äär
tuotantoa. Saatavana nyt nahkaselkäisinä laitoksena.
' ' Tilatkaa osoitteella;
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 • ' SUDBUBY, ONTARIO
Pori Arthnr, Ont. — International
osuusliikkeen ^allstuskomitean toi
mesta järjestetty "MId-Wintcr lAbor
College" oli ensimmäinen koulu laa
tuaan Järvlenpään osuustoimintaliik­keen
historiassa. Koulussa istuttiin
kuuntena Iltana Ja kirpeästä pakka-
'Sesta huolimatta oli opiskelijoita kes^
klmäärin 31 iltaa kohden, mikä on
todistuksena siltä kiintymyksestä mi­kä
tunnettiin opiskelua kohtaan.
Luennoitsijoina olivat Bruce Mag-nu.
son. E; J . Laakso,^ A. widgren ja
valistustyön Johtaja M.' Stratford.
Osuuslilkkcemme on suuressa kiitolli­suuden
velassa mr. Magntisonille käy­tetyn
ainehlston korkeasta laadtista.
Kiitämme myös liikkeenmie konttori­henkilökuntaa
monistuskonctyöstä Ja
mrs. Ryanla toimiimastaan kotilun
sihteerinä.
Opiskelu aloitettiin luennolla. Jossa
esitettiin Canadan liike-elämän ja
teollisuuden alkuvaiheet, tuotannon Ja
kaupan kehittyminen ja Canadan
varhainen yhteiskunnallinen Ja talou­dellinen
historia liittovaltion perusta»
misen ja sir John A. MacDonaldIn
kansallisen politiikan ajoilta. LueU'
noltsija käsitteli myöskin sitä histo­riaa
miten Canadassa kehittyi impc
riali«tinen valtio.
Canadan monopoolien ja yhtymien
kehitystä kuvattiin laaJastL Saimme
tietää miten Canadan Talmistajat
tekivät 1865 sopimuksen uunien inyyn-tihintaan
nähden; Kaoranryynien
valmistajat tekivät 1^7 sopimuksen
hintakilpailua vastaan Ja sulkivat 10
myllyään. Käynnissä pidetyille myl­lyille
annettUn tuontantokuotat ja
niiden piti.maksaa korvausta eulje-tuUle
yrityksille, jne.
Yleisen mielipiteen pahiostuksesta
toimitettiin asiasta tuticimus. Jonka
johdosta hyväksyttiin 1889 laki. Joka
Julisti kaupan Ja tuotannon rajoitta­mista
koskevat vehkeilyt rikoksiksi Ja
v. idiO m t i l n sen tilalle toinen laki,
jonka perusteella oli mahdollisuus
saada monopooliyhtymät tutkittavlk'
EL Mutta vuonna 1919, Jolloin Arthur
Melghen oli oikeusministerinä, pois­tettiin
tämä laki kirjoista samaan a i '
kaan kuin saatettiin voimaan iuralli«
sen kuuluisa rikoslain 98. pykälä.
Luennoitsija osoitti sen Jälkeen mi­ten
teoUisuuslaitoksia Ja pankkeja
yhdlstetUin Ja että CanadaMa vallit­see-
korkeamman asteen pääomien
keskittyminen kuin muualla maall^.
massa.
Vuosien 1896-1912 alkuisista suuri­suuntaisista
nman teollisuusyritysten
yhdistämisistä saatiin aikaan mono-poolit
seuraavilla aloilla: Polkupyö­rät;
sementti, asbesti, tupakka Ja
tekstUUt. MUtei täydclUisct monopoo-
Ut muodostuivat seuraaville aloille:
teräs, paperi. Jauhot, lihanpakkau»,
kannuttaminen, olut, koncrakennus,
kumi ja pankit.
Dominion Textile Co. on mainio
esimerkki. Yhtiö perustettiin . 1904;
jolloin sen osakkaina oli 16 miestä.
Sen silpien suojassa tohnii nyt 17 yh­tiötä
ja se kontrolloi tänään yli puo-
Jet maan puuvillatehtaista. Tutkimus
osoitti, että .30-luvun nälkävuosien
aikoina Jotkut sen työläiset saivat a i ­noastaan
kolme dollaria viikossa Ja
perheelliset miehet työskentelivät 72
tuntia -viikossa ansaitakseen 12 dolla
rln palkan. Ne 16 miestä. Jotka olivat
alkujaan sijoittaneet yritykseen SOO,-
000 dollaria, olivat vuoteen 1930 men­nessä
perineet voltto-oslnkolna 14,-
837,500 dollaria eli lähes 3,000 prosent^
tia alkuperäiselle syoltukselleei!. Sen
lisäksi oli heidän sijoituksensa arvo
yhtiön kirjoissa 14,671,105 dollarin ar­voinen,
ollen. kasvanut toisella lähes
3,000 prosentilla.
Edistyäksemme rikkauksien Ja val­lan
keskittymisen tutkimisessa on
syytä tutkia kansantalouttamme, joka
on nyt täydelUaestl muutamien Jätti­läismäisten
monopoolien vallitsema.
Vuonna 1940 oli Canadassa ei sen vä­hempää
kuin 35 yhtymää. Joiden varat
olivat sata miljoonaa dollaria tai
'enemmän. Kahdella niistä oli yli
kahdentuhannen miljoonan dollarin
varat j a viidellä oli yli tuhannen mil­joonan
dollarin varat. Näiden mono-pooliyritysten
varat olivat yhteensä
19,000 miljoonaa dollaria eli enemmän
kuin maamme litke-elämän Ja tuotan­non
yhteinen vuotuinen liikevaihto.
' TUmän tilanteen vaikutus maamme
taloudelliseen elämään on niin kauas­kantoinen,
että Jo vuonna 1934 toimi­nut
njs. Stevensln komitea sanoi siitä
varoittaen: "'tämä valta on sitä vaa-
TalUsempi ktm se on persoonatonta Ja
sitä voidaan käyttää sUlä tavaUa, että
kilpailu teollistiuden alalla voidaan
(Jatkuu 5. sivulla)
T
omaisianne '
PÄÄSI^SE^Ä
. .)• f:
'im
Kahvia el Suomessa osteta
enäävapaaslL Se meni kor
Iille viime lokakuun alusia.
Neljänneskilo (puoli paunaa)
on kolmen kuukauden annos
yhdelle hengelle
SAL:n paketit sisältävät
ensiluokkaista tavaraa kah­via
(White Rose, jauhettuna
1 paun. il mätiiviissä tölkeis­sä),
Hisiä, kuivattuja •hedel­miä,
suklaata; mausteita, sa­vukkeita
ja nylon-sukkia.
Kaikki nämä.tavarat on huo­lellisesti
harkiten valittu par­haimpina
tyydyttämään SUO-r
malaisten makua ja tarpeita.
Teidän valittavana on bolme
8AL:n labJapaketttvaUota:
TYPE "FA"
HINTA $10,80
4 paunaa kahvia
2 paunaa riisiä
2 pak, sekahcdelmlä
1 pauna luumuja
4-~4 unssin pakettia makeata
suklaata
% paun, Bakerin kakaota'
2 pakettia savukkeita
1 pari Nyton-sukkla, vain
No, -10
Kokonaispaino 14 paunaa
TYPE "FB"
HINTA $7.80 "
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk, riisiä ^.'
1 paketti kuivattuja
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja >
V4e unssia kaneella
. Kokonaispaino II paunaa
TYPE "FC"
HINTA $5.95
4 PAUNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
Antakaa meidän huoltaa Teidän
pakettilähetyksenne,
VAPAUS TRAVEL
AGENCY
0OX69
EDWIN SUKSI
Valtuutettu aslamlefl;
m.
1 -VI i l