1951-03-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm 2 lauantaina, maaliskuun 3 p. Sat. March 3 i l i i p i i i i i i i IdepbonM: Bosmeai Office 4-i3M. Ed»<»ial CMSce «HMS, ibiifMr •da»» BoK eaSbaxf,. OttOufo. mautta vor.9th.m7. AutnoHMd tä ateoad clMs'inaO fbgr ttie Fort imta *briC0 määy: Tuefdayik Traiutatlos free of cbaise. 7ILAU8HXNIIAT: 3 kk, 3J00 nidjmrallolin: 1 fk, 7i)0 6 kki 9JdO Suomessa: l vk. 7.50 6 kk. 425 IMbrsKäOdidi^^ kuohuu SYNTYMÄ^ PÄIVIÄ Viikon kuluessa saapui Ranskasta ja Italiasta tietoja, että näiden liiäidhÄniai^iallpidut» dävkittsejä. - . Italiasta Ilmoitettiin torstaina, että de Ga^tsnn taantumtA3elIi.-ien faalliCis sai asiallisesti piAuen epäluottamuäbuseen kun sen sotaval-jtniste^ kansi tappion parlamentin äänestyksessä. Vaikka tätä /Iciij^ttaessa näyttää «ilta, että de Oasperin hallitus pidetään edelleen .latiilayia, niin selrää kuitenkin on,' että Italiassa on kehittymässä :?<aisQtxildcainen kri^^ t r l, , / yh^Jäessä lienic paikallaan palauttaa mieleemme seuraavat tosiasiat: l v ; JCiiii Italiassa pidettiin muutama vuosi sitten valtBolliset vaalit, niin r vasemmiston (Nennin johtaiman «osialidemokraatUsen poiolueen ja V IcooBMHdstisen puolueen) vcntto estcitiin silloin Yhdysvaltain ja Vati-l". kaanin'ennen kuulumattoman sdcaantiimisen perusteella. Yhdysval- If^sia. uhkailtiin Italian kansaa Maiihällii» avun dollarien kieltämisellä . i k i a siinä määrin, että Italian (vaalitaistelua käytiin julkisestikin At« \1 • k^ptin täUä puolen^ Yhdysvaltain rahamiehet uhkasivat italialaisia C mäaiB, jos he eivät äänestä siten «kuJn WaH Streetin pankit olivat >v Jäätäneet/ja Vatikaani uhkasi helvetin tuskilla niitä^ jotka eivät äänes* fk IfAjn&^n puölueiflen" ehdokkaita. Toiselta pirolen luvattiin i . . . «naallista mannaa ja hunajaa palkkioko, jos italialaiset'äänestävät, •y, lutten käsky on.annettu. 'S 'Mutta mikä cn tulos? Italiassa on nyt, kiitos Maishallin avun ' ' • ohjelmalle", kolmatta miljoonaa,työtöntä. Työttömyys, osatydttö- ' myys, koi4uat hinnat, alhaiset palkat ja korkeat verot ovat tulleet ''i V ' siuna\dbdcsi Wall-Streetin, Vatikaanin ja Italian suurporhojen epä- :> pyhästä liitosta. ' Ja nyt tätä <mlateko^sta 'krirsiproblecmia yritt-tään Italian amerik- ? A ' kalaispuoludden toimesta ratkaista sotavarustelun avulla, kuten me- ] . netteli eräät Aatu- ja IMusso-vainajat a}komaa.n. 2. Että tämä on tuho» ja perikadon tie, sen tictäivät italialaiset liiankin hyvin. Tästä johtuu kansanjoukkojen vastarinta. Siitä johtuU syvenevä poliittinen kriisi. Nähtäväksi vaiin jää, saavatko italialaiset lauhassa ratkaista probleeminsa vaaliuurnalla, kuten heidän perustuslakinsa säätää, vai laaditaanko •'hätätilanteen" vuoksi "poikktuslakeja" siinä «-.edessä', että Italiasta saataisiin se "inisi Korea", mitä sotai.»*! rahami^tovat haaveilleet? , ikamaiinwa|^lläj taantun»* haluta väestön demokraattisten ojkeuksien supistamiseen. Yfcsi käaaceiri^' JBOJ» Mikfcnien Oenldtonista täyt* ta mflallfflnmn 3 päivänä 60 vuotta. Vktor 8a«ft LockerlQfsta täytti ellen. maaliskuun 2 s>äi73nä, ® vuotta. Ylidpmme onnitteluihin! Mitä muut sanovat 1 ametiiätala^uolueideai s o t ^ .-..MffM;i-r^v lN'äi^V^-^Ti(tj£& sekin, yritetäänkö:^'ranskalarstenrdeniokraatUsiaii laa"iiypisiaii;««n^ marraskuun -vaaleja. 'Mutta'joölön^-f^ eittäm^ttpmäi ratkaisut tapahtuvat sitten*.pakkpkeinpin?j,.;J)läinr.ta-',;;^ pahtui^Ven^i^n- tsaarinvallan suhtwn. Niin tapahtui Hitlerin- ja ^MiUssoImin diktatuurille. Ja niin taileo todennäköisesti tapahtumaan ' ^^aistatsuiJdess^ yritetään diktatuurimsnetelmillä eh- :käfet^ •nettaisHn demokraattinen, raoihallinen valintamahdollisuus. • ' ' » oOo Asristautumisella ei rauhaa rakenneta ^ Molcn^ien vanhojen puolueittenjnie päämiehet, liberaalipuolueen Tiallituksen pääministeri St. Laurent ja poliittisessa korvessa harhailevaa torypuolueerijohtaja^everstiD Iiöta",j(Mden sisältönä oli: Voiman avulla rauhaan. ^^ • ajatus on, se yoidaan milloin tahansa todistaa osoittamalla^ että koskaan ei ole a?eistautumiski!pailun avulla tatdian asiaa autettu. Sen sijaan on lukemattomia t?simerkkejä siitä, että aseistautuminen johtaa ennemmin tai myöhemmin sotaan. " M 'kysyttävä, mistä johtuu tämä -mielettömyys? Ja vastaus tähän on äänettömän yksinkertainen: • Suuren rahan miehet, biljoneerit ja miljoneerit pitävät sotaa erittäin tuottoisana liikehom^ antaa heille satumaisen suuria voUto- .oänkoja. 'Aseistautumiskilpailu on jo aiheuttanut ennätysmääräisiä •roittoja miljoneei«ille. Viitattakoon tässä yhteydessä New; York TinMan lokakuun 27 pnä 1950 julkats:«maanuutistietoon, minkä Canii&aan "General Motors Corporation sai ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana V. 19S0enommän voittoa, mitä on mikään amerikkalainen koiporationi koskaan saanut koko vuoden aikana Ja mainittuna aikana tämä j^tiö maksoi osakkeenomistajilleen $520,000,- "000 «verrattuna 353,000,000 dollarin voittoihin vastaavana arkana 1949. "Näin suuryhtiöiden ja erikoisesti sotatarpeila ticattavien yhtiöiden ja korporationien suhteen, ^ Mutta entäs kansa? , räaministeri St. Laurent osoitti liberaalien puoluäcokouksessa Ottavassa pitämänsä puh:<?.Y yhtieydessä, että kaikkien tavallistericamdal^^^ tulee valmistua v:r3iaanottamaan huonompi elintaso — ja että tämä ei ole aäliaikaista "uhrausta", «vaan pitkäaikaisen ohjelman perspektiin! Pääministeri St. Laurent sditti hallituiksensa ohjelman Iqjäävän kolmen kulmakiven päällä: Kulutettavaa tuloa vähennetään verottamisen avulla, luottoa supis- 't^taan ja ihmisiä rohkaistaan säästämään. Kuten huomataan, verolisäystä ei kohdisteta suurpääoman ja sen voittojen kannetta\'aksi. Veroja suitnnitellaan lisättäväksi siten, että m vähentävät pikkuibmisten ostokykyä. Luoton saantia rajoitetaan aten, ettei voida rakentaa kipeästi tamttavia asuntoja ja näissä olosiditeissa rohkaistaan "säästöjä" siten, että kun tänä %'uonna sääs- IMään sata dollaria, niin ensi A'Uonna se txn enää viidenkymmenen r j ^ i i l ; ' ; ^ i : ^ ^ tehtäessä. Pääministeri St. Il Äaurent esitti seuraavan sanaleikin ohjel^^ . i l | - ' ^ ; MetHä oh jo täystyöllisyys ^hallituksen Ulastot tosin osditta- ' l l f M ^ työtöntä — Va- JUnnCcälaista e o ' ^ Koreassa käydään? . A P : n kirjeeovaliitaja Jack.Mac-l) eth, joka on Koreasta tullut. Torontoon «vanhempiensa luo lomalle, sanoi ä^lcettain: "Se on kurjaa sotaa. Ei ele ollut toista sellaista. Siitä on pelkkää kär-sUnyBtäkaiaille osallistuville," — Uu-tL^ ieto, ' • • • DOLLARILLAKIN BAJOITUKSENSA Josdollarit määräisivät voiton nUn kenraaU afacArthur olisi Pekingissä. Cbiang Käi-shek olisi Kiinan diktaat-tori, Eisenhower olisi Moäcovassa ja Sitaerin seuraajat Berlinin pomoina. --^Leslie Morris, Canadian Tribune. • • • XIMITTELTX acaanantaina. tanamlk. 15 pnä,-1951. Pariisin XHI^rrondiEsementin leikkinette. iNeljäaataa lasta, kaOideksan ja neljäntoista ikävuoden vällUä. ' "Hernk. Peju 15i minua!" "Oletko varma sUtä?" '«yllä, (herra; 'fiärr löi minua kovasti." Tarkastajan Ja riitelevien poikien ympärille kokoontuu toisia poikia. "Löitkö sinä häntä, Peju?" "Hän nimitteli minua, herra." "Nimitteli £irmä2 Miksi?" 'Tilin, herra, hän sanoi,* 'mene sitten Mac Arthur."— Peace, World Review. Sota voidaan välttää jos loinsat Ottavat rauhan asian l(äsiinsä KoiUiivifila M an$|i.inQH|;yN(Mi«$ S:lnil|::ddtläriä {Sfpsl^fvffn Turkmcgalan NeuvostOT ,f^v|ill^i>, suuyln' koUeCrtUvlUla "Bql- >fh,^iltil. jokakVUmQt«u<mnai muodos- .iStti^<iiH?ftWstiV,.S»jfinestä .tilasta; ,«ia^Y)it^ yiixa/i:yxiw\^ Neuvostoliiton ^ ^ flVJ^oqnan juplaÄ.^^u^plb^ « ,4,.j?6l|öri>.,: //Boldievlk'^ '^llÖJftihriVlan^ kan^l^.perustetti^^^ 2(X^'VU|?ttä^sitUn.seuduUe,!joka oli au-t] pta: aroa. . V^mei Tuonna tilan pel-ipiitaVl^ potUin.kesiuniää^^ puuviliasato; Siehtaariita.: (E^ektii-vitilaJla on myös yli 7.0CO ^^Astrafean"- lampaan karja ja 600 lypsävin lehmää. T i l a n Jäsenten vuositulot vaihtelivat 50,000 — 70.000 ruplaan. Työryhmän- Jdhtaja Babajevin perhe ansaitsi viime viionna JO,O0O ruplaa Ja mm. 11 tonnia vlljaa^luonnontuotteina. Kuluvana vuonna ^'Bolshevik"tilan peltojen satoisuus tulee vieläCcin kohoamaan, sillä) paijaillaan rakenteilla oleva Turkmenian pääkanava tulee huomattavasti helpottamaan talonpoikien kastclutöitä.. Ranskan koulut rappiotilassa . PariLI.—-"Humanite"-lehden aiTi Joituksessa sanotaan, että "Ranskan koulut muuttuvat raunioiksi". Kirjoi-tuksessa kerrotaan kuinka koulut ovat monilla paikkakunnilla kosteissa ja pimeissä taloissa. Joiden seinät Ja katto saattaa luhistua m i l l o in tahansa. Koulujen kurjasta kunnosta huolimatta koulubudjettia on pienennetty Ja sotamenoja lisätty. — Canadan kauppiaiden ostojärjes-tön presidentti H. T. ^ r a n g sanoi Londonia pitämässään puheessa, että » hän vastustaa atcmipommin (käyttöä sen arvaamattoman tuhoisuuden tähden. BlMkova» — Neuvostoliiton pääministeri Joseph Stalin antoi sanomalehti Pravdalle hehnikuun 16 pnä kautta maailman suurta 'huomiota saanet hastattel un; Jonka teksti englanninkielisestä. Telepressin tekstistä suomennettuna on setiraava: Kysymys: Miten te arvMtte Britanniaa pääministeri Attleen : alalnioneen Istunnossa; .viimeksi . sntanan lansannon, että NeoTos- ^ toliitto ei ole vähentänyt äseistiis-taan eikä demobilisotauit Jonkko- Jaan sodan päättymisen Jälkeen^ Ja etlä NenvostolUito on sen lälkeen yhä lisännyt asevoimiaan? Vastaus: Minä katson, että pääministeri Attleen täniä lausunto on Neuvostoliiton parjausta- Koko maailma tietää, että Neuvostoliitto demobilisoi Joukkonsa sodan jälkeen. Kuten tiedetään/ demobili-soliiti suoritettiin kobnessa vaiheesr sa: ensimmäinen Ja tolnpn valhe v. 1945 ja kolmas .valhe toukokuusta syyskuuhun v. 1946. Tämän lisäksi vv. 1946-47 demobllLsointiin sisältyi Neuvostoliiton armeijan vanhempien ikäluokkien henkUöitä ja vuoden 1948 alussa demobilisoitiin Jälellär olleet vanhempien ikäluokkien henkilöt. Sellaisia; ovat kaikille tunnetut tosiasiat. Jos pääministeri Attlee tuntisi hyvin finanssi- tai taloustiedettä, hän voisi valkeuksitta käsittää; ettei mikään valtio, mukaanlukien^ neuvostovaltio, voi hiUppuunsa asti kehittää slvlllltalouttaan. aloittaa sjiurla >^ra-kennassuunnltelmia kuten, Volgan, Dnleperin, Amur-Daryanym. sähkölaitosten rakentaminen, jotka vaativat kymmeniätuhansia miljoonia budjettivaroista; Jatkaa JärJestelmäUistä kulutustavarain hintojen alentamls-öhjelmaa. mikä myös aiheuttaa kymmenien tuhaasien miljoonien ment)t; sijoittaa satoja miljoonia saksalaisten miehitysjoukkojen hävittämlen kan-salli-^ en teolllsuuttiien Jälleenraikenta-mlseen jä samalla kertaa,: rinnan^ täy män kanssa, laajentaa sotäteolllsuUtf-taan. El ole valkea käsittää, ettäs^el-lalheh ohjelma johtaisi Valtion=vararikkoon. Pääministeri Attleen pitäisi tIetÄä - omista kokemuksistaan ^ sekä Yhdysvaltain kokemukslsta;»ettäinain sötävöimlerilisäämlnenija aselstaulii-ini^ kampanja' Johtaa sotateollisuuden läajeiieiniseen, ä slvilllteoUlsuildeni sUr pistämiseen, suurten.; siviilirakennus-projektlen keskeyttämiseeni. :,verojen kohoamiseen ja kulutustavarain hintojen nousemiseen. ; On iselväät että jos Neuvostoliitto ei vähennä rvaan päinTftstoin lisää suurien voipialaltos-ten jä kastelulaitteiden rakentamista; ei lopeta vaan päinvastoin , Jatkaa hintojen alentaralsohjelmaa - r r ; se ei voi samanaikaisesti lisätä; asevoimiaan ottamatta riskiä vararikkoutu-misesta. Ja jos pääministeri Attlee kalkista näistä tosiasioista Ja tieteellisistä selkoista huolimatta katsoo mahdolliseksi avoimesti parjata Neuvostoliittoa ja sen rauhanomaista ohjelmaa, n i i n se voidaan selittää vain sillä tosiseikalla, että Neuvostoliiton parjauksen avulla hän yrittää oikeuttaa- Britannian aseistautumiskampan Jan, mitä nyt toteutetaan labor-hallituksen toimesta. Pääministeri Attke Joutuu valehtelemaan Neuvostoliiton suhteen, hänen täytyy kuvata Neuvostoliiton rauhan-ohjelma hyökkäysohjelmaksi. ja B r i tannian hallituksen hyökkäysohjel-man rauhan ohjelmaksi, voidakseen johtaa harhaan Britannian kansaa, pimittää tällä valheella Britannian kansaa ja siten kietoa brittiläiset petoksen avulla uuteen maailmansotaan, mitä Yhdysvaltain hallitsevat piirit Järjestävät. ' Pääministeri Attlee esiintyy rauhan kannattajana. Mutta jos hän todella kaimattaa rauhaa, niin miksi.hän on hyljännyt Neuvostoliiton YK:ssa tekemän ehdotuksen hetikohtalsen rauhansopimuksen tekemiseksi Neuvostoliiton, Britannian, Yhdysvaltain. K i i nan Ja Ranskan välillä. Jos hän todella kannattaa rauha^ä. niin miksi :hän on hyljännyt Neuvc»- tolilton ehdotukset betikohtaista aseistuksen vähentämistä varten ja atomiaseiden kieltämiseksi. Jos hän todella kannattaa rauhaa, miksi hän painostaaniitä, jotka puolustavat rauhaa^ miksi hän kielsi tilaille^ että Kiina, mikä ei uhkaa sen paremmin Britanniaa kuin Amerikkaan, ja Jolta amerikkalaiset kaappasivat Taivranin (FOrmosan) saaren, on hyökkääjä samalla kun Yhdysvallat, mfi^ kaas:<pasi Taiwanin saaren J a on vienyt sotajoukkonsa aivan Kiinan ratihanpuolustajain Kongressilta kor Jcoonttunlsoikeuden Britanniassa? Todellakin. '. voiko. kampanja rauhan puolustamiseksi 1 uhata Britanniaa? Selvää on, että pääministeri Attlee ei kannata rauhaa, vaan uuden sodan aloittamista. Kysymys: Mikä on teidän mielipiteenne Korean i interventlonln suhteen, miten se voi päättyä? . Vastaus; Jos Britannia ja Yhdysvallat lopullisesti hylkäävät: Kiinan Kansantasavallan rauhanehdotiikset; Korean sota voi päättyä vain inter-ventlonistien häviöön. . Kysymys: Ovatko amerikkalaiset, ja brittiläiset keoraaUt ja: upseerit* huonompia kuin- kiinalaiset ja korealaiset? Miksi? ' : Vastaus; Eivät ole < huonompia. Amerikkalaiset Ja brittiläiset kenraa.^ Iit ja upseerit eivät ole sen huonompia kuin muidenkaan maiden kenraalit Ja- upseerit. Ja mikäli on puhe Yhdysvaltain Ja Britannian sotilaista. nUn kUteh tiedetään, sodassa hitleri-läistä Saksaa ja militaristista Japania vastaan he kunnostautuivat parhaalla tavalla. Mistä sitten on kysymys? Siltä, kun sotilaat pitävät Koreaa ja Kiinaa : vastaan käytävää taistelua epäoikeutettuna sotana; Jotavastoin taistelua hltleriläistä Saksaa ja mUi-taristlsta Japania vastaan he pitivät täysin oikeutettuna sotana. .Kysymys on siitä, että tämä sota on äärettömän epäpopuläärinen amerikkalaisten Ja brittiläisten sQtUalden ke^uudessa. On todella valkeata' vakuuttaa so-rajalle, vie Itseään 'puolustavan osaa; On vaikeata saada sotilaat vakuuttuneiksi; J että Yhdysvalloilla on oikeus puolfiBtaa alueitaan iKoreacsa Ja K i i - nan rajoilla, eikä Kiinalla ja Korealla ole oikeuttaa puolustaa turvallisuuttaan, omilla- alueillaan ja omilla r a joillaan. T^stä Johtuu tämän sodan epäpopuläärisuus anglo-amerikkalals-ten sotilaiden keskuudessa. On selvää, että kaikkein kokeneimmat kenraalit: ja upseeritkin voivat kärsiä tappion. Jos heidän sotilaansa katsovat, että heidän vkaimettavak-seen pantu taistelu on kokonaan epäoikeutettua sotaa ja jos he tämän perusteella täyttävät rintamatehtä-vänsä formaalisestl. uskomatta asiansa oikeuteen ja innostimiatta. Ky^rmys: Miten te arvioitte ¥K:n päätöksen jossa Julistettiin Kiinan Kansantasavalta hyökkääjäksi? Vastaus: Henkilön täytyy todella luopua omantuntonsa rippeistäkin väittäessään, että Yhdysvallat, inikä on kaapannut Kiinan alueen, Taiwa-nin saaren Ja on suorittanut intervention Koreassa minän rajalle saakka, on itsepuolustajan^ osalla samalla kun Kiinan Kansantasavalta, mikä puolustaa. rajojaan ja yrittää saada takaisin Amerikan kaappaaman Tai-wanln saaren, on hyökkääjä. : Rauhan säilyttämisen tueksi muodostettu Y K on muodostumassa sodan vällkappa-leeksi. uuden inaaii-mansodan aloittamiskelnoksL Y K : n hyökkäyssydämen muodostaa kymmenen maata — hyökkäävän Pohjois- ISTQ ERONNUT PALVON-Hpblgki, - ^ f . ^ a l l f l c ^ . Alannfsrhfil. ^niln,,kuolJBipaji ..v^r^qssat ^upi^tpfctavai ^9^P^9P9W^nd?,r,ui9fettiip vhelmlJE, j i ?f*^*.e»^..?fliidlpu^ ihannoitiin Man^erjhe^min- ^; ^qtal^la, nen. menetystääi^ : r ^ : ^ t . ^ n ! ;,xyhmä. jpkä. jp >nnei^,Jcf u^pn. alkuäj o;i k^ täVtynyr.l(Kalli^tuma^t^^ seeh/»^aor^er^eim-juh^ lutpuliee" 4 ' :aikana: ^'istuntosalissa vaan saapui sinr^e.vasta puheen päätyttyä. ' '"• Ryhmä kokoontui tuntia ennen i s tunnon alkamista* ryhmäkokoulcseen ja antoi kannanilmaisunaan <Etdus-kunnan Puhemiesneuvostolle ja Valtioneuvostolle , seuraavansisältöisen kirjelmän: Kansandemokraattinen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä saattaa puhemiesneuvoston tietoon maamme työtätekevän varsin yleisen käsityksen, että eduskunnan enempää kuin muidenkaan valtloeimten ei tulisi virallisesti osallistua sotamarsalkka Mannerheimin muistojuhlallisuuk-slin. . Tulkiten Suomen työväenluokan käsityksiä, työväenluokan, joka päinvastoin kuin monet sen vastustajat, on valmis kansanvaltaisten periaatteiden pohjalla myöntäinääh (erifeisille poliittisille, r suurinille oikeuden öinassa •keskuudessaan 'osoittaa ' kuhrifoltus-itas^ ;Johtohenkilöittensä^^iniulstolle, .eduskuntaxylmJäromei<ei:voi tunhus-jtaa- marsalkka Männerheimin-elärtän-työlleikansalllsta arvoa, j Viitattakoon ,yain iSOjamarsalkan,osuuteen luokka-"' sodassa -vuonna: 2918, rinterventio-iret-kissä. Neuvosto-Karjalaan 1920-luvxm alussa, lapuanliikkeessä vuonna 1930, Neuvostoliittoa, vastaan suunnattujen sotien johtajana, Hitlerin läheisenä asetoverina ja Ribbentrop-sopimuksen aikaansaajana. Mannerheim oli äärimmäisen oikeiston sotakiihkolsten pyrkimysten henkUöitymä, Ja .Juuri siinä, hengessä taantumus on valmistautunut; viettämään hänen muls-tbaan. Eduskuntaryhmämme, joka työskentelee johdonmukaisesti _ rauhan puolesta ja vastustaa sotapropagandaa sen kalkissa muodoissa, on sitä mieltä, että: sotamarsalkka Mannerheimin hautajaiset olisi parhaiten sopinut suorittaa hiljaisuudessa. Uman julkista huomiota. Ryhmä toivoo niin puhemiesneuvoston. kuin halli-tuksenkin: ottavan tämän kannan huomioon ja omalta kohdaltaan ehdottomasti kieltäytyy osallistumasta suunniteltuihin Juhlallisuuksiin. Atlantin paktin Jäsenttiaat (Yhdysvallat. JBritannia. Ranska. Canada, Belgia, Hollanti. Luxemburg. Tanska, Norja ja Islanti) Ja siihen kuuluu l a tinalaisen Amerikan 20 maata (Ar-gentina, Brazilia^ Bolivia^ Chile;tCff. iombia, Costa Rica. ;Cuba.-Dominican Tasavalta, Ecuador. El 'Salvador. Guatemala. HaiU, Hondura*; Meksiko. Nicaragua. Panama, Paraguay; Peru. Urugtiay-Ja Venezuela). Näiden maiden edustajat päättävät" nyt YK;ssa" sodan ja rauhan kohtalosta.' "Juuri he tekivät YK:ssa sen häpeällisen hyökkääjäpäätöksen Kiinan Kansantasavallan suhteen. Nyt Y K :ssa vallitsevalle tilanteelle on luonteenomaisena merkkinä esimerkiksi se että amerikkalainen pieni Dominican tasavalta, jossa on tuskin kahta miljoonaa asukasta, painaa Y K : n vaajassa yhtä paljon kuintlntia ja enemmän kiiin piinan Kansantasavalta, Jolta -on äänioikeus riistetty YK:ssa. Täten hyökkäyksen välikappaleeksi tultuaan Y K lakkaa samalla kertaa olemasta . tasa-arvoisten kansojen maailmanjärjestö. Aktuaalisesti Y K ei ole nyt niinkään paljoa maailmanjärjestö vaan amerikkalaisille hyök-käystukea keräävä . järjestö. Eivät ainoastaan - Yhdysvallat ja; . Canada pyri uuden sodan aloittamiseen, mutta tällä tiellä on lisäksi latinalaisen Amerikan 20 maata, joiden maanomistajat Ja kauppiaat janoavat jossakin Euroopassa tai Aasiassa; käytävää uutta sotaa. Jotta .ne voisivat myydä korkeista hinnoista sotiville maille tuotteitaan Ja saisivat b i l j o o nia tästä verisestä liikehommasta. E i ole mikään salaisuus kenellekään, että latinalaisen; Amerikan 20 maan 20 edustajaa muodostaa nyt kalkkein yh-tenäislmmän ja nöyrimmän Yhdysvaltain armeijan YKrssa. ^ Täten Y K on menossa Kansainliiton kunniatonta tietä pitkin. iSiten .fsi.Hfttfli ;^??P9?isfn ^oktoritÄtjti^^j - . ,t,U9ffi»ts.ee. J.te^nsä, hajaannuk;, seen. 5ITA: tTXTl EI mJUN SUUBTA — gotanloukku, olkaa hyvä, kaa se nopeasti, sillä minun siepata bus^ : . —r Suqka anteeksi, mutta ole kyllin suurta. VÄSYNYT Vanha lääkäri ei koiskaan nyt öisinkään lähtemästä sainui ^tarpeen <vaatiesS3;:olipa kysym^ rikas tai köyhä.' > , Eräänä , yönä.; kun- ^ hän oli väsynyt soi puhelin ja häntä pyj tiin sairaah luokse.- -l "Onko telIlä/rahaa?T kysyi häi • "On varmasti"';^!!!!!!'vastaus "Olkaa sitten hyvä ja käänij jonkin nuoremman, lääkärin piici sillä olen liian vanha^nousemaah' vuoteelta kenenkään-' seUai^n täi jolla on 'varaa makisaa'*. keholttl käri. ..KAKSI ON AINA KAKSI .Kaksi savonukkoa oli matkalla kamaalle heinään viikon evään sa.Taiiinmatnen kantoi feväskoj kun vastaan tuli kulkuri; joka pasi kontin ukon selästä ja meni nojaan. _Tuokion'> y^elä kuljetti virkkoi kontin menettänyt edellä kevalle: v"Kaksi on aina,kaksi, vaikka ko vei. niin eipä uskaltanut lyöä." maaUmpnsqtaa .blerätmättöipi^nä^ mana? Vastaus:; läi.'' '^Ainäktfan ^ :icellä ^ei.jyöiiiä: SpHsS, ;kieytä^fe't'l|ömäfeä|.- ' irhdysvallöissä,. ' £lritahniassa'' jä Ranskassa on luonnollisesti sotaa j a noavia hyökkäysvoimia. He tarvitse-, vat fotaa. saadakseen ylivoittoja; rös-' votakseen tois^^'^ta!'.f ^'ii&mi on. bil-: Joneerejä Ja miljoneereja, jotfcä'pitävät sotia suujfeif VäittojfeK riÄ^t-teievinriäiityinä:"'^''' ''^'•^ He, nämä hyökkäävät voimat, konr trollolvat taantumuksellisia: hallituksia ja johtavat < niitä.! - Mutta; samalla^ kertaa he pelkääväfj.omif: kftnsojaah^ jotka eivät/;'haluai upttav.sotaa vaan. kannattavat rauhan säilyttämistä. Tässä on syy miksi he yrittävät käyttää taantumuksellisia hallituksia kie-toakseen kansansa valheiden verkkoon, pettääkseen niitä Ja esittääkseen niille uuden sodan puolustusso-tana ja rauhaa haluavien maiden rauhanohjelman hyökkäysohjelmana. He yrittävät pettää kansojaan, jotta saisivat ne hyväksymään hyökkäys-ohjelmansa ja vetääkseen ne uuteen sotaan, i Juuri täittä syyst?. he pelkäävät kampanjaa rauhan puolustamiseksi olettaen, että se voi paljastaa taantumuksellisten hallitusten hyökkäys-tarkoitukset. ' Juuri tästä ssrystä he ovat hyljänneet Neuvostoliiton tekemät ehdotukset rauhanliiton, aseistuksen vähentämisen Ja atomiaseiden kieltämisen hy- „ , - _ , , ^ _ , KIRJA SYNTYMÄPÄIVXKSlI Kysymys: Pidättekö , te uutta, ^ Kun Yhdysvaltan kommunisti] een. pah£enjohtaja>yi^iIIiam Z. säavdttll heSnOkJ 2B pnä 70 ^ Iän, Julkaistiin; sen kunniaksi vMm^islfli tepks^isa. "Amerikan tisen historian- piirteet.*'; •. Ilfr. onV ollut i Yhdysvaltain! • kofprnn publaeen johtaja yli'30:;Tnoden^ Häh on kirjoittanut lolniisia j a lentokirjasia ja saavutti ^ ^buooilo;a toimiessaan suuren ktfläf]olita]anä.ivuoiiha 1919. — .Maaliskuim 29 pnä suorite vaan,-BuroopparlJSA- • vnyrkkellyo A luun tulee • todennäköisesti' kaksi iriälaistaV'Pentti'HämäläinehJ^P l i Dufva. väkä.1)eläten. että näiden ehdotus hyväksyminen, kaivaisi maata taantumuksellisten hallitusten hj käyssuunnitelmien alta ja tekisi as tautumiskampanJan tarpeettomaks Mihin tämä hyökkäys- Ja rauhi voimien taistelu päättyy? Rauha -säilytetään ja lujitetaan kansanjoukot ottavat omiin käsii rauhanpuolustajain asian ja puol tavat loppuun asti rauhaa. Sota tulla kiertämättömäksi, jos sodanli sojat saavat kansanjoukot sldoti valheiden verkkoon, petetyksi ne vedetyksi uuteen maallmansotaaa Tästä johtuu,miksi laaja kampa rauhan säilyttämiseksi, keinona danlietsojain rikollisen vehkeilyn p jastamiseksi. on nyt niin tärkeä. Mikäli on puhe Neuvostolutosta, jatkaa."tulevaisuudessakin hor tomasti ohjelmaansa sodan miseksi ja rauhan säilyttämiseksi PÄIVÄN PÄKINÄ Tuloverot ja union jäsenmaksut i » '>•*•;;• • m K * * ••';*•'•••.*• f l » ' J nopeammin, niin työtätekevien täytyy luonnollisesti köyhtyä — silloin W^^mi0^^^^ Öiwri-faumar»toista,'niin hänen^ajatu^^ olisi tätä tuho's.'ta soitaohjelmaa toteutettava vieläkin ncpeammin. Mutta jo5]K>liittisten puolueiden johtajat joutuvat sotaohjelmassaan vähän luovimaan, niin suurten yhtiöiden puhemiehet sanovat asiat suoriksi. Lehtemme lukijoille on h3fvintunnoltua Canadan Fordin päämiehen, mr. Salen sotachjelma. Hänen rinnalleen mmme nyt esitellä Sherwin-Williams Co: n (varapresidentti Arthur G. Pinardin, joka tällä viikolla Montrealissa pitämässään puheessa korosti, että "jatkuva ^nonta, ettei sota ole kiertämätön, on itsepetosta" (Montreal Daily Star. '^Mreluimminkin cneidän olisi sanDtta\'a. että rauha ei ole kiertämätön . . . Me emme keskustele sotian vaara.sta. me taistelemme nyt raa'assa sodassa . . Ja kuten sopii odottaakin, mr. Pinard, jonka mielestä Tauha ei ole kiertämätön", panee myös "rauhan" kohtalot aseistautumiskam-iianjaa varaan sanoen, että "mteidän ponmstcbn-.i.T.e menestyvät \'älittömästi siinä määrin kuinka «v-olinakkaita piemme aseellisesti". Mr. Pinard puhim avoimesti "^o" alkaneesta sodasta ja siitä, että nykyistä ohjelmaa seuraten on vain itsepetosta puhua siitä, ettei sota ole kiertämätön. ,,. , :''y , . ,. Mutta .T,-anhojen puolueiden johtajille, •kuten sotateollisuuskapttalis-tinllekrn voidaan sanoa, että tätä tuhon ia perikadon s9taohjelmaa on ollut aivan riittävästi. Mitä tarvitaan on se, että aseistatitiimis- .Uilpailun j a vihan lietsonnan asemesta ryhdytään aseistuksen vähen-tämi^ eon 4uiJkissa »maissa ja ystävälliseen kesktisteluun rauhan vakiin-nuttamisek^. Muuta tknä rauhan 'säilyttämiseen ja \'akiinmittaini-s- xn ei ole. Puheet ase\x»mien lisäämisen 4cautta säilytettävästä: rau- Koska tuloverollmoltusten tekoaika on alkanut Ja päättyy tulevan huhtik. loppuun mennessä lienee syytä puhua tuloveroista ja imlolden jäsenmaksuista, varsinkin koska näistä asioista puhuttiin äskettäin myöskin parlamentin alahuoneessakin. Alahuoneen harkittavana oli ehdotus, että • hallitusta kehoItettaisUn muuttamaan tuloverolakia siten, että unioiden Jäsenet voisivat vähentää unioiden jäsenmaksut tuloista äinen-kuin saadaan lopullinen verotettavaksi Joutuva tuloerä. [ Kun asiaista keskusteltiin tuli samalla selville, että unioiden jäsenet olisivat oUeet vuosina 1945. 1946 ja 1947 voimassa olleen tuloverolain mukaan oikeutetut vähentämään unioiden jäsenmaksut tuloistaan ennen tuloveron määrittefemistä — . mutta tuloverovirasto kielsi heiltä tämän o i keuden. Vasta myöhemmin selvisi, että hs olivat rikkoneet lakia. Herroja ei tietenkään asetettu sen takia minkäänlaiseen jalkapuuhun. Samaan aikaan sallivat tuloveroherrat lakimiesten, lääkärien ja opettajien vähentää unloldensa Jäsenmaksut tuloistaan ennen veron määrittelemistä. /nimä tuloverojuttu unioiden jäsenmaksuihin nähden sai laillisen tulkinnan kun eräs Cooper-niminen eloku-vakoneenkäyttäjä Winnipegistft vei asian oiekuteen, joka ratkaisi asian syksyllä 1949. Päätös asiasta tuU liian myöhään sillä kaikki kunnon ihmiset olivat, 'jo siihen mennessä tehneet mainittujen vuosien tuloverollmoltuk-sensa ja maksaneet veronsa, jpblllä olisi teknillinen mahdollisuus vaatia mainittujen vuosien verotaksoitukset korjattaviksi, mutta siitä olisi liian paljon vaivaa Ja kuluja muutamien dollarien takia. Joten ainoastaan aniharvat henkilöt ovat käyttäneet sitä hyväkseen. Kun mr. Cooper vei asian oikeuteen keväällä 1948 ryhtyi hallitus heti s»n jälkeen pikaisiin toimenpiteisiin. Niinpä sitten iiyväksyttiinkin alahuoneessa kesäk. 23 pnä^hallituksen esittämä muutosehdotus tuloverolakiin, joka merkitsi sitä, että ainoastaan omaan laskuunsa työskentelevä^^ lakimiehet Ja lääkärit saavat vähentää tuloistaan unlonsa Jäsenmaksut. Palk-kalaishia työskentelevät lakhnlehet, lääkärit ja opettajat Joutuivat samaan asemaan muiden palkkatyöläisten kanssa ja heiltä kieUettiinmyös oikeus vähentää union jäsenmaksut tuloistaan. Kliimostava seikka tämän lainmuutoksen käsittelyssä oli se, että hallitus ikäänkuin salakulJetU sitä koskevan ehdotuksen alahuoneeseen. Jonka yksikään jäsen ei käsittänyt niistä oli todellisuudessa kysymys. BÄlkkl nukkuivat; sillä muutosehdotus hyväksyt- F : n edustaja Stanley Knowles'Winni-pegistä ; oli pakoitettu myöntämään sen äskeisen keskustelun aikana. A r voisat alahuoneen jäsenet eivät ilmeisestikään ole tehtävänsä tasolla koska hallitus jsaattaa hyväksyttää helliä mitä tahansa, sellaistakin. Jota he olisivat vastustaneet, jos olisivat olleet asiasta selvillä. Alussa mainittu aloite-ehdotus hyljättiin äänestyksessä 84;. äänellä 56 vastaan. Kun asiasta keskusteltiin viime maanantaina alahuoneessa. käytti asiasta ehkä parhafmman puheenvuoron liberaali J . A. Byrne Kootenay East-valltsijapUristä. Hän leimasi voimassa olevan määräyksen luokka-lalnsäädännöksl. jonka takia se olisi peruutettava. Hän' totesi myöskin, että unioiden jäsenet maksavat unioiden kustannukset vaikka kaikki työläiset hyötyvät unioista. Jäsei^k-sujen lisäksi pitää unioiden jäsenten nykyään maksaa vielä tuloverokin Jäsenmaksuistaan, sanoi mr. Byme^ Meistä tämä vero tuntuu Icaksinker-talselta rangaistukselta unioon kuulumisesta, » • • . Toinenkin tuloveroasla oli viime maanantaina esillä alahuoneessa. Eräs parlamentin jäsen oli nimittäin pyytänyt veroasioin ministeriltä tietoa siltä missä määrin larmareita verotetaan ja m i t ^ monta tuloverotarkas-tajaa toimii, farmarien keskuudessa. Hän sai tietää, että vuonna 1941 olivat tämän maaniaimarit asettimeet tulo-verollmoitiiksissa: maksettavakseen kaikkiaan 3,272.000 dollarin tuloverot mutta vuoteen 1949 mennessä oli ve-. rojcn r n ä ^ kohonnnt lö 17.970,000 dollariin.' Nämä summat'eivät ole sityi^ltä henkilöiltä kerättyihin! roihin — yli 116 miljoonaa 1941 ja yli 806 miljoonaa vuonna 1949. Koska hhllltushe on ollut varsin valkea saada la reita edes tekemään tuloverolkno sla. on hallitus sen johdosta nyt erikoisia tuloverotarkastajia mimaan farmarien keskuudessa, assa toimittiin aluksi hellävaroen i näitä tarkastajia ei loUut vuonna ] muuta kuin viisi, kaksi Manitot kaksi Albertassa Ja -yksi . B . Mutta vuonna 1949 toimi niitä Jd kissa maakunnissa — kaikkli miestä, 63 kertaa enemmän 1941. Siitä huolimatta eivät f a rien maksamat verot ole lisääni mainittuna aikana muuta kuin vilsikertalsesti. Meistä on aina tuntunut siltä, I farmarit ovat veroasioissa paljon i keammin käsiteltäviä - ihmisiä esim; palkkatyöläiset. ' M e nauttijat olemme siinä kurjassa < massa, että meillä et ole paljon suutta tapella vastaan' slllä^ tyS ja sanoo tilipäivänä, että'' Jussi viikon palkkasi, tuloverot, pois vähennettynä. Ja ellet lopulla pulita loppuu voroja niin. nekin vähennetään palkastasi • ei ole. paljon tilaisuutta potkia; taaji. Eikä sithä yksilön vastaan nen paljon auta ~ mutta yht toiminnalla siinäkin asiassa on noa ja merkitystä. Muistakss unioista ja miilstajjärjestöis^ tää hallltukseUef- pSätfislsa tuloverotaakan hubjehtamlsesta.; se asia on pälväjärjestyk liittovaltion, väsl UOO'^ .' esitetään älahiKmeeiie vain silla erotuksella, että hänen mielestään hasta ovat petosta ja yilppiä. , ;• . ,, Cooperin ja unioiden jäsenten eduksi ,tihi keskustelutta yiadmlellsesti. CC varshi suuret kun verrataan nUtä vk- vUkkbJen kuhtttua:—-.KkUe
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 3, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-03-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510303 |
Description
Title | 1951-03-03-02 |
OCR text |
mm 2 lauantaina, maaliskuun 3 p. Sat. March 3
i l i i p i i i i i i i IdepbonM: Bosmeai Office 4-i3M.
Ed»<»ial CMSce «HMS, ibiifMr
•da»» BoK eaSbaxf,. OttOufo.
mautta vor.9th.m7. AutnoHMd
tä ateoad clMs'inaO fbgr ttie Fort
imta *briC0 määy: Tuefdayik
Traiutatlos free of cbaise.
7ILAU8HXNIIAT:
3 kk, 3J00
nidjmrallolin: 1 fk, 7i)0 6 kki 9JdO
Suomessa: l vk. 7.50 6 kk. 425
IMbrsKäOdidi^^ kuohuu
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Viikon kuluessa saapui Ranskasta ja Italiasta tietoja, että näiden
liiäidhÄniai^iallpidut»
dävkittsejä. - .
Italiasta Ilmoitettiin torstaina, että de Ga^tsnn taantumtA3elIi.-ien
faalliCis sai asiallisesti piAuen epäluottamuäbuseen kun sen sotaval-jtniste^
kansi tappion parlamentin äänestyksessä. Vaikka tätä
/Iciij^ttaessa näyttää «ilta, että de Oasperin hallitus pidetään edelleen
.latiilayia, niin selrää kuitenkin on,' että Italiassa on kehittymässä
:? |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-03-03-02