Vapaus, June 18, 1964

              iSivu 2 Torstaina, kesäk. 18 p. — Thursday, June 18, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6.-1917
Itöi^; W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
Publlshed thrlce we€kly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co; Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbmy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
: . Advertlslng.rates.upon application. translations free of charge. }
Authorized as second class mall by the I^ost Office Department, Ottawa,
vtmdj^or..^p of ix>3tage inxa£mt\ . CANAOiAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSUINN/iT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk: $10.00 6 kk. $6.2S
3 kk. 2.73 Suomessa: 1 vk. 10.50 6'kk. 6.75
Vaarallinen mies
Vastaten yhdysvaltalaisille lukijoilleen, jotka olivat ar­vostelleet
sitä USAn "sisäisiin asioihin sekaantumisesta" sik-
5i kun lehti oli ilmaissut huolestuneisuutensa "mielipuolisuu­den
rajamailla'' piirien ehdokkaan, senaattori Barry Gold-
.waterin yllättävän suuresta kannatuksesta, Toronto Daily
Star kirjoitti kesäkuun 9 pnä johtavassa toimituskirjoituk-sessaan:
" . . . Meidän täytyy hyljätä lukijaimme neuvot ja pitää
kiinni kaikkieri canadalaislehtien oikeudesta kommentoida
niin vapaasti kuin haluavat Yhdysvaltain presidenttikysy-xnykestä.
Monet amerikkalaiset 6ivät ehkä käsitä, missä mää­rin,
valitessaan itselleen presidentin, he valitsevat samalla
meillekin johtajan. Tänä ajanjaksona se tarkoittaa vaurautta
tai pulakautta, sotaa tai rauhaa, elämää tai kuolemaa yhtä
paljon meille canadalaisille kuin yhdysvaltalaisillekin.
. "Mahdollisesti epäonnistuvan presidentin mahdollisilla
uhreilla on oikeus protestoida ja varoittaa huolimatta siitä
asuvatko he Yhdysvalloissla tai sen rajojen ulkopuolella; Ja
läheinen tutustuminen senaattori Goldwaterin sanoihin, kir­joituksiin
ja hänen saamiinsa ääniin — sekä hänen kannat­tajiensa
laatuun on saanut meidät vakuuttuneeksi, että
hän olisi äärettömän vaarallinen mies nostettavaksi maail­man
mahtavimman vallan päämieheksi. Goldwaterin innok­kaiden
kannattajien joukossa on ehkä suurin kokoomus kiih­koilijoita,
rotusyrjijöitä, oikeistofanaatikkoja, isolationisteja,
pommilla uhkailijoita ja turmeltuneita rikkaita mitä Yhdys­valloista
löytyy. . ."
Vaikka emme yhtyisikään aivan viimeistä "ii" pilkkua
ja "t" viivaa myöten ylläolevan lainauksen kaikkiin yksityis­kohtiin,
niin yleisesti puhuen mainittu lehti tulkitsee siinä
meidän käsittääksemme canadalaisten suuren enemmistön
mielipiteen senaattori Goldwaterin ehdokkuudesta.
Kukaan ei vielä "tällä syönnillä" usko, että senaattori
Goldwater tulisi valituksi ensi marraskuussa Yhdysvaltain
presidentiksi. Nykyisellä presidentillä, Lyndon Johnsonilla
näyttää olevan vielä ylivoimainen etumatka. Mutta yksistään
se seikka, että sellainen tulennielijä ja sapelinkalistaja kuin
"mielipuolisuuden rajamailla" liikkuva äärioikeiston mies
i voi tulla- USAssa toisen valtapuolueen presidenttiehdokkaak­si,
on varoituksena niistä äärimmäisistä taantumusvoimista,
jotka Yhdysvalloissa tällä kertaa jylläävät. Sitäpaitsi -tulee
muistaa, että '30-luvulla ei juuri kukaan uskonut, että Hit-lerillä
olisi Saksassa minkäänlaisia onnistumisen mahdolli­suuksia,
mutta kymmenetmiljoonat sodassa kuolleet ja tape­tut
ovat meillä huutavana varoituksena siitä, mitä Suuren
Rahan voimalla voidaan tehdä. Kun senaattori Goldwaterin
omat vaalitoimitsijat myöntävät, kuten he tekivät, että hä­nen
kampanjansa hyväksi käytettiin $750,000 yksinomaan:
Kalifornian osavaltion esivaaleissa, niin silloin nähdään, ke- ,
nen tai minkä yhteiskuntapiirien lempipojasta ::on tässä ky­symys.
Kuvaavaa muuten on, että entinen presidentti Eisen-
;hower, jolla on henkilökohtaisesti erittäin suuri vaikutusvalta
republikaanipuolueessa, on yhdessä entisen varapresidentti
Richard Nixonin kanssa kieltäytynyt osallistumasta "pysäyt­täkää
Goldv7ater"-kampanjaan ja siten osaltaan auttanut ti­lanteen
kehitystä siihen, että mainitun puolueen presidentti­ehdokkuus
on nyt senaattori Goldwaterin käsien ulottuvilla.
Toisaalta on kuitenkin väärin sulkea silmiämme siltä
tosiseikalta, että senaattori Goldwaterin uhkaavan suuri nou-
^su on aiheuttanut huolestuneisuutta jo republikaanipuolueen-kin
johtajien keskuudessa.
Yhtenä esimerkkinä? tästä on Washingtonista maanan­taina
saapunut uutistieto, missä kerrottiin kahdeksan re-publikaanipuolueen
senaattorin julkaisseen lausunnon se­naattori
Goldwaterin eräitä kannanottoja vastaan. Nämä re-publikaanipuolueen
senaattorit sanovat kannattavansa
YK:ta, sosiaalista turvaa, työväen oikeuksia ja kansalaisva­pauksia,
miltä tiimoilta senaattori Goldwater on esittänyt
varauksia ja suoranaisia hyökkäyksiäkin. Samalla kuultiin,
että Pennsylvanian kuvernööri William Scranton, jota sano­taan
puolueen maltillisen ryhmän mieheksi, ilmoitti viime
perjantaina, että hän ryhtyy tavoittelemaan republikaani-
. puolueen presidenttiehdokkuutta.
Mutta kyseenalaista on, voivatko republikaanipuolueen
maineesta ja mahdollisuuksista huolehtivat järkevämmät
piirit enää ehkäistä senaattori Goldvvaterin ehdokkuutta.
Näyttää nimittäin siltä, että he yrittävät "sulkea tallin oven
vasta sitten kun hevonen on jo varastettu" — eli ryhtyä
taisteluun Goldvvaterin ehdokkuuden estämiseksi vasta sit­ten,
kun republikaanipuolueen presidenttiehdokkuus on mil­tei
antamalla annettu senaattori Goldvvaterin kätten ulottu­maan!
• „ ^ ,••
MYÖS SILMIEN AVAAJA ^
"Mutta ei mitään niin pahaa, ettei siinä ole jotakin hy­vääkin",
tavataan sanoa., Niinpä voidaan tässäkin yhteydessä
todeta, että eräällä tavalla on senaattori Goldvvater ollut he­rättäjänä
ja silmien avaajana, ei vain täällä Canadassa —
mihin yllälainattu Starin toimituskirjoitus viittaa — vaan
myös, ja ennenkaikkea Yhdysvalloissa.
Kuten muistetaan, senaattori Goldvvater on se mies, joka
esitti muutama päivä sitten, että Yhdysvaltain tulisi kaikista
kansainvälisistä sopimuksista ja ihmiskunnan toivomuksista
^huolimatta käyttää ydinaseita Etelä-Vietnamissa kansallisia
vapaustaistelijoita vastaan! '
jHänen yllämainittu lausuntonsa antoi milteipä tyrmäys­iskun*
Yhdys valloissa ja täällä Canadässakin huolella kehite-:
tylle aivopesupropagandalle, että maailmanrauhaa uhkaavat
muka Kuuba, Neuvostoliitto ja itsenäisyyteen pyrkivät siir-tomaakansat,
mutta ei missään tapauksessa Yhdysvallat. Tä­mä
harhakuva siitä mistä sodanvaara todella ^ulee, on syö-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Antti Luukko, Garson, Ont, täyt
tää sunnuntaina, heinäkuun 21 pnä
65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnetoivotuksiin.
Scraiton aloittanut
Aarre Nojonen:
New York. — ; Pennsylvanian
kuvernööri wniia^ Scranton mat­kustaa
tällä viikolla tuhansia mai­leja
aloittaakseen neljän viikon
taistelunsa päämääränään riistää
senaattori Barry Goldwatcrilta
johtoasema kilpailussa republi­kaanisen
presidenttiehdokkuudes­ta.
, Mlkä,pf]l^n,on Kyproksen ongeJma»,yd|nJa miten;«Bon.ratkalst^.
vissa? Tärkein syjr^ki^tsJUn on piina, etlft «ypm'iMj^0m kng\99v^
siirtomaana. /Monet ongelmat jäivät ratkaisematta, ennenkaikkea kyp­roslaisten
;vuosltuhantinen haave itsenäisyydestä. Todella vuosituhanti'
^len sillä harva kansa lienee ollut niin sorrettu kuin Kyproksen, jonka
väestön perusosa, kreikkalaiset, siirtyivät saarelle 1500—1400 vuotta «n-iten
ajanlaskumme alkua. He joutuivat ensin egyptllftisten valloittamiksi,
sitten keettilälsten, assyyrien ja persialaisten. 4. vuosisadaHavennen ajan-jiaskumme
alkua saaren valloitti Aleksanteri Suuri, sitten jälleen Egypti,
jota seurasivat Rooma ja Bysantti, arabit, ristiritarit ja Venetsia. Vuon­na
1511 saaren valloitti Turkki, joka antoi sen vuonna 1878 salaisella so­pimuksella
Englanirflle"Vällaika|8esti'V Kun Tu^^^
liassa siintyi Saksan puolelle, JEnglanti valloitti saaren Ja/liitti sen 1925,
biirtomaihinsa. ,
Senaattori Goldwaler voi saada"
kaikki turvitscmansa 035 ääntp lo-pilllisessa
puoluekokouksessa, kun
Texas antoi hänelle 56 valtuutettua
liistaina.
Scrantonin kannattajat eivät kui­tenkaan
vielä ole menettäneet roh­keuttaan;
Tunti sen jälkeen kun
Scranton oli dramaattisesti ilmoitta­nut
ehdokkuudestaan viime perjan
taina, Yhdysvaltain Saigonissa olc-^
van suurlähettilään Henry Cabot
Lodgen kannattajat ilmoittivat siir­tyneensä
Scrantonin puolelle.
Scrantonin puoltajat sanovat, et­tä
vain 250 valtuutettua on lailli­sesti
luvannut tukea Goldwateria
San Franciscossa 13. heinäkuuta al­kavan
puoluekokouksen, ensimmäi­sessä
äänestyksessä. Goldwateni)
kannattajat saavuttivat huomatta­van
johtoaseman voitettuaan New
Yorkin kuvernöörin Nelson Rocke
Tellerin Kalifornian esivaalei.ssa tä .
män kuun. alussa.
Monet republikaaniset kongres-sinjäsenet,
joilla itsellään on vaali­taistelu
edessään marraskuussa,
ovat suunnitelleet kampanjaa se­naattori
Goldwateria vastaan tarjo
takseen liberaalisemman jalustan
valitsijakunnalle.
Scranton itse varoitti, että Gold-waterin
johtama ehdokaslista mer­kitsi
republikaaneille tappiota mo
nessa osavaltiossa. Monien huomi­oitsijoiden
mukaan republikaanisen
puolueen johtajan äärimmäisyyspu
litiikka voi aiheuttaa joukkopaon
puolueesta, mikä taas ennustaisi
"suurta onnettomuutta". Jotkut jo­pa
pelkäävät, että koko kahden puo
lueen järjestelmä saattaa joulua
vaaraan.
Demokraattien enemmistö on täi
lä hetkellä 67—33 senaatissa, 258—
177 edustajahuoneessa ja 34—^IK ku
vernöörien viroissa.
Scranton teki viikonlopun aikana
pikaisen matkan Connecticutiin
jossa hän hyökkäsi Goldvvaterin
"suoran tähtäimen" ulkopolitiikkaa
vastaan ja sai itselleen 12 valtuute
tun äänet.
Tulta rajalla
Havanna. — Havannan radio il
moitti keskiviikkona, että amerikka
lainen sotilas Guantanamon laivas­ton
tukikoiidasta ampui tiistai-iltana
kuubalaista rajavartijaa, joka haa
voittui vakavaiiti.
Radio lisäsi, että rajavartija Jose
Ramirezia kohti ammuttiin kaksi
laukausta. Rajavartija toimitettiin
sairaalaan. ,
pynyt syvälle ja melko laajoi­hin
piireihin täällä Canadassa
ja erikoisesti Yhdysvalloissa.
Mutta kun toisen valtapuo­lueen
presidenttiehdokkuutta
nain menestyksellisesti tavoit­televa
mies, senaattori Gold­vvater
sanoo olevansa ydinasei­den
käyttöä kannattava mies,
niin silloin näkevät kaikki, jot­ka
jotakin haluavat nähdä, että
hän edustaa niitä äärioikeiston
piirejä, jotka eivät ole mitään
oppineet, vaan ovat valmiina
lähtemään soitellen sotahan.
Toisin sanoen, Goldvvater on
osoittanut valheeksi väitteet,
että maailman rauhan^äilymi-nen
riippuu "toisen osapuolen
hyvästä tahdosta", sillä juuri
hän, jonka takana on Yhdys­valtain
valtapiirien vaikutus­valtainen
äärioikeisto, on val­mis'menemään
jopa ydinaseso­taan!
Kaiken tämän jälkeen on
miltei mahdotonta enää väit­tää,
että yleisen ja täydellisen
aseistariisuntasopimuksen alle­kirjoittaminen
riippuu muka
Neuvostoliitosta, koska Yhdys­valloissa
on näin laajakantois­ta
kannatusta ydinpommilla
vastuuttomasti uhkailevalla se­naattorilla.
Kuten Toronto Daily Star ai­van
oikein sanoi, canadalaisilla
on syytä olla huolissaan "se­naattori
Goldwaterin suuresta
kannatulcsesta Yhdysvaltain re­publikaanipuolueessa,
ja oi­keus
myös ilmaista mielipi­teensä
asiasta.
Kyproslaiset taistelivat kaikkina
näinä vuosina itsenäisyytp^isäv/puo-lesta,
mutta ^ erikoisen voimajfasta
taistelu oli loisen maailmansodan
aikana ja jälleen 1955, jolloin kyp
roslaiset aloittivat aseellisen.nousun
englantilaisia vastaan. Taistelu joh­ti
siihen, että helmikuussa 1058
Kyproksen kysymys "ratkaistiin;
antamalla saarelle tasavaltainen
muodojlinen itsenäisyys. JCyproslai
set sanovat, että nämä Zurichin ja
Lontoon sopimukset^ ratkaisivat,
mutia samalla sotkivat Kyproksen
kysymyksen. Kypros tuli itsenäisek­si,
mutta sitä itsenäisyyttä me em­me
tunteneet, sanovat he* eikä suin­kaan
aiheetta. Englanti sai sopimuk­sen
mukaan oikeuden pitää "iki-ajat"
saarella 19 neliömailin alueen
sofilaslukikolitinaan ja lisäksi 99
hallitsevaa asemaa eri puolilla saar.
ta. Niin ikään Turkki ja Kreikka
saivat oikeuden pitää sotavoimiaan
saarella. Eikä siinä kyllin: matkal­la
Nikosiasta Kyreniaan voi havaita
voimakkaan radioaseman. Se on
amerikkalainen, yksi Kyprokseen
sijoitetusta kolmesta voimakkaasta
amerikkalaisesta vakoiluradioase-masta.
Amerikkalaiset ovat kehus­kelleet,
että Kyproksessa olevat ase­mat
ovat ,heidän tiedustelutoimin­tansa
sydän.
Kyproksen ns. itscnäisyyssoplmus
syntyi kahdessa vaiheessa. Ensin
Turkki ja Kreikka neuvottelivat ja
sopivat Zurichissä sitten tehtiin
Lontoossa kolmen lahon sopimus,
arkkipiispa Makarios kreikkalaisen
Ja tohtori Kulchuk turkkilaisen osa­puolen
edustajina sekä Britannian
hallitus siirtomaaisännän osassa,
Kyproksen kansalle anneltiin tällä
.sopimuksella perustuslaki, jota se
ei kuitenkaan hyväksynyt, sillä ei­hän
siltä oltu ky.syttykään mielipi­dettä
sopimusta laadittaessa. I^erus-tuslaki
on Englannin imperialismin
vanhan siirtomaapolitiikan ohje­nuoran
— hajoita -ja hallitse —• Il­mausta
ja juuri se on avannut ovet
nykyiseen tilanteeseen. .
Per'jstuslain mukaan Kyproksen
turkkilaisväestö, joka käsittää vain
W/, tasavallan 580,000 asukkaasta
n8% kreikkalaisia ja 4% muita,
lähinnä armenialaisia), saa 30%
hallituksen paikoista ja kaikista vir­kapaikoista
ja elimistä sekä 40%
armeijan ja poliisin vahvuudesta.
]'arlamentin 50 paikasta 15 kuuluu
turkkilaisille ja ryhmällä on veto-oikeus.
Se on myös varapresidentil­lä,
jonka perustuslain mukaan tu­lee
olla turkkilainen. Nämä säädök­set
ovat johtaneet niin parlamentti-kuin
muunkin lainsäädännöllisen ja
täyläntöönpanotoiminnan umpiku­jaan.
Turkkilaisen parlamcnttiiyh-män
veto-oikeudesta johtuen ei ole
voitu laatia maalle verolakia, kau­pungeissa
ei ole kaupunginjohtajia
nikä muita kunnalliselämän vjis-tuunalaisia
virkamiehiä jne. Turkki-laisvahenrmistö
on voinut tehdä
tyhjäksi kaiken perustavaa laatua
olevan hallinnollisen toiminnan.
On selvää, että perustuslaki on
opädemokraattincn eikä se vastaa
myöskään turkkilaisen vähemmis­tön
todellisia etuja. Vähemmistön
edut tulee turvata ja .sen oikeuksia
kunnioittaa, mutta nykyisessä tilan­teessa
perustuslain suomia mahdol­lisuuksia
käyttävät hyväkseen im­perialistit,
jotka pitävät, lurkkilais-vähemmistöä
välikappaleenaan. Tä­mä
on Kyprokse.ssa yleinen käsitys,
eikä yksin vasemmiston keskuudes­sa.
Kommunistit pitävät tilanteen
normalisoinnin ensimmäisinä eh­toina
kahta asiaa: ulkolaiset tuki­kohdat
on "poistettava ja perustus­laki;
uudistettava. Kommunistit oli­vat
Lontoon sopiniuksen solmiamis-ta
vastaan ja osoittivat jo etukä­teen,
mihin se tulee johtamaan. Nyt
se on käynyt selväksi muillekin.
Turlddlaisyäestön viime joulu
kuun 20 päivänä aloittama aseelli­nen
taistelu tasavaltaa vastaan on
selvästi ulkoa johdettua ja sen pyr­kimykset
ovat ulkoisten etujen mu­kaisia,
Aseita turkkilaiset saavat se­kä
englantilaisilta että amerikka­laisilta.
Muistettaneen esimerkiksi
toukokuun loppupuolella paljastu­nut
tapaus. Englantilainen Kypros-,
sotilas joutui verekseltään kiinni
kuljettaessaan aseita ja ammuksia
turkkilaisille,
NATO:a ei miellytä Kyproksen
hallituksen puolueettomuuspolitiik­ka,
vaan se haluaa saaresta "kiin­teän
emälaivan" Neuvostoliittoa
vastaan ja työntää sinne ulkomaista
pääomaa saadakseen saaren talous­elämän
valvontaansa. Kyproksen
taistelu ei ole siis taistelua turkki­laista
väestöä vastaan — sellaisen
kuvan siitä haluavat antaa imperia­listit
vaan kysymyksessä on tais­telu
imperialismia vastaan, itsenäi­sen,
jakamattoman ja puolueetto­man
sotilastukikohdista vapaan
Kyproksen puolesta. Kypros ei kuu
lu sen paremmin Kreikalle kuin
Turkillekaan, vielä vähemmän NA-TO:
lle. Vaatimuksiin liittyy Zurich
in ja Lontoon sopimusten kumoami-non,
perustuslain uusiminen sellai­seksi,
ettei se tee eroa turkkilaisen
ja kreikkalaisen väestön etujen vä­lillä
sekä vaatimus antaa kansalle
todellinen itsehallinto ja turkkilais-vähemmistölle
oikeus omaan kie­leen
ja uskontoon.
saarella on nyt YKn joukkoja,
suomalaispataljoona niiden joukos­sa.
YKn joukkojen vahvuus on
nousut noin 7,000 ihenkeen. Niiden
saapuminen — se tapahtui Kyprok
sen hallituksen suostumuksella —
on selvästi rajoittanut ja vähentä­nyt
yhteenottoja.
Mutta kuitenkin kyproslaiset ei
Hurja ikäneito
lakituvassa
Lontoo. — Esiintyen oikeudes­sa
omana lakimiehcnään, eräs
37-vuotias ikäneito heitti miltei
kirjaimellisesti puhuen koukun
tuomarilleen.
Tuomari, lordi Denning, joka
tutki viime vuonna Profumo
skandaalia, ei räpäyttänyt sil-määnsäkään
tapauksen vuoksi.
Kun hänen korkeakouluvern-juttunsa
hyljättiin heitti Vera
Beth Stone kaksi raskasta laki­kirjaa
tuomaria kohti. Yksi niistä
miltei osui maaliinsa.
"Minun ammukseni on vähis­sä"
sanoi miss Stone yrittäessään
siepata kolmannen kirjan, toisten
saadessa kuitenkin estetyksi hä^
nen heittonsa. ,
"Minä onnittelen teitä rauhal­lisuudestanne
tulituksen alaisuu­dessa",
sanoi lopuksi miss Stone,
jota el tapahtuman johdosta pi­dätetty.
Lordi Denning tyytyi
vain sanomaan, "olkaa hyvä ja
poistukaa oikcushuoneesta."
T^itj^oip .läheski|p tyytyväisiä YKn
iovli^bin. Ne'et«St-ole vielä otta-heet
todellista askelta saaren rau­han
turvaamiseksi. Mitä sitten niit
tS odotetaan?
Ennen kaikkea: rOn olemassa
Kyproksen hallituksen päätös va­paan
liikenteen avaamisesta saarel­la
ja kaikenlaisten tiesulkujen ja
v a l v o n t a - asemien poistaminen.
Turkkilaiset' eivät, halua poistaa
valvonta-asemiaan Kyreniaan. johta­van
tien varrelta. YKn joukkojen
tehtävä olisi saarelaisten mielestä
nyt auttaa laillista hallitusta saa­maan
aikaan vapaa liikennöiminen
poist&malla 'kapinallisten valvonta-asemat.
Suomalaisen sotilaan ainpu-minen
korostaa tämän tehtävän tär­keyttä,
sanoo vasemmisto, joka lei­maa
valheeksi-terroristien selityk­set
Siitä, etteivät he muka tunte­neet
suomalaisten autoa YKn jou
koille kuuluvaksi. Mutta olihan se
varustettu YKn tunnuksin!
Suurlähettiläs Sakari Tuomiojan,
YKn välittäjän, mahdollisuuksiin
eivät kyproslaiset näyttäneet pal­jonkaan
luottavan eikä sen varaan
ole tehty laskelmia. Maan johto vaa­tiikin
Kyproksen asian ottamista
esille YKssa, jotta Kyproksen itse­näisyys
saisi takeensa ja nykyiseen
tilanteeseen johtaneet sopimukset
ulkolaisine sotilastukikohtineen me-:
nettäisivät voimansa. Mitään muuta
ratkaisukenttää, vielä vähemmin
NATOra, eivät saarelaiset 'hyväksy.
Erittäin selvästi ja lyhyesti luon­nehti
edessäolevat tehtävät ja kyp­roslaisten
vaatimukset Kyproksen
työkansan edistyspuolueen (AKEL)
pääsihteeri Ezekias Papaijoannu,
Kyproksen parlamentin jäsen.
— Kyproksen kysymys on rat
kaistavissa vain takaamalla tasaval­lalle
täysi itsenäisyys, jolloin Kyp­roksen
kansa itse saa mahdollisuu­den
r<>tkaista kohtalonsa; poista­malla
ulkolaiset tukikohdat ja suo­rittamalla
Kyproksen täydellinen
demilitarisointi. Toisin sanoen Zu
richin ja Lontoon sopimukset on
mitätöitävä. Pääsihteeri Papaijoan
nu lisäsi, että'Kyproksen kansa sei­soo
tinkimättä näiden vaatimusten
lakana ja jos käy välttämättömäksi,
se jättää asian YKn yleiskokouk
selle.
— Englantilais-amerikkalaiset im
perialistit pyrkivät rikollisten turk
kilaisainesten kanssa toteuttamaan
Kyproksen jaon alistaakseen maan
NATOlle, huomautti pääsihteeri
Näiden voimien uhka ei ole kuiten­kaan
peloUanut Kyproksen kansaa.
Pääsihteeri Papaijoannu iisäsi.
että Kyproksen kansa tuntee hyvin
ettei se ole taistelussaan yksiSs^ Sen
tukena on ennen kaikkea matava
Neuvostoliitto, jonka olemassaolo ja
omaksuma asenne on pelastanut
Kyproksen imperialistiselta maihin­nousulta;
Kypros tuntee tukenaan
sosialistisen leirin ja puolueettomat
maat ja kaikki maailman rauhan­tahtoiset
voimat.,,Tämän tuen avulla
Kyproksen kansa on päättänyt yh­distynein
voimin taistella lopulli­seen
voittoon, olkootpa uhrit miten
raskaita tahansa, korosti pääsihtee
ri. Imperialismi ei tule onnistu­maan!
Kyproksen kansa on omassa koh
talossaan tuntenut selvästi, miten
oikeassa ovat marxilaiset, jotka, sa­novat
sosiali.fmin olevan nykyään
maailmanhistoiian kehityksen rat­kaisevan
voiman. Ilman sosialismia
olisivat imperialistit panneet Kyp
roksen olemassaololle jo ristin. Il­man
sosialistista maailmaa ja ennen
kaikkea ilman: Neuvostoliiton tukea
ci . hieman yli puolen miljoonan
asukkaan Kypros olisi voinut vas­tata
kieltävästi imperialistien vaa­timuksille.
Kypros tuntee Neuvostoliiton ole
massa olon ja avun myös taloudelli­sella
alalla. Neuvostoliitto ostaa
Kyprokselta sen maataloustuotteet,
viinirypäleet, appelsiinit, sitruunat,
tupakkaa', raakanahkaaym. joita
(Jatkuu sivulla 4) ,
Mää tmiut sanovat;
M^AISLIITONÄÄTÄ^^ \^ ^ ^
, "liista ei tifAjA^file peiiclfetään henkiiijkysytÖa,;|aan taustana^
on Kamppailu puolti^n.pbUtiikan siiunnasta. LSbigiHbit y&teistyö oikels-
-toii iiaiissa ja seri jioiitiiican toteuttaminen ei vastaa ni^ptsUiton laajojen
kanhattajajoukkojen etuja, koska seurauksena on vähävaraisen maaseutu­väestön
toimeentulon heikentyminen. Tämä onkin< aiheuttanut jnaalais-liiton
sisällä jatkuvaa käymistä, jota myös puheenjpl^tajakiista heijaste­lee.
Nähtäväksi jää mjnkä verran puheenjot|täjaa; ^^i^hdos —.-jos sel­lainen
tapahtuu —-vaikuttaa puolueen politiikkaan. Etukäteen on mah­doton
sanoa, onko sillä tarkoituskaan tarklstaa>^^UDlueen politiikkaa vai
unko se pelkkä kannattajien houkuttelumanöövefi, jollaisena voidaan pi­tää
puoluekokouksessakin esille tulevaa nimenmuutoshanketta.''
Kansan tahto .
YK:n PÄÄSIHTEERIN MATKOISTA
"Parhaillaan U Thant. käy neuvotteluja Yhdysvalloissa\ vierailulla
olevan liittokansleri Ludvig Erhardin ja presideniti-LyndonB. Johnsonin
kalissa, tapaa lähiaikoina Ranskanjpresidentiri Charles de Gaullen ja pyr­kii
varmasti monien muidenkin henkilökohtaisten yhteyksiensä välityk­sellä
muodostamaan kuvan maailmantilanteesta mähdollisimmantäydelli-
.seksi ja tuoreeksi ennen Moskovan matkaa:
Pääsihteeri UThantin ja pääministeri Hrushtshevin tapaamisella ja
keskusteluilla tulee olemaan nykytilanteessa sitäkin enemmän merkittä­vyyttä,
kun tiedetään Neuvostoliiton ja sen päämiehen erittäin intensii­visesti
puolustavan sellaisia ratkaisuja, jotka edeliyttävät rauhanomaisen
rinnakkainelon periaatteen hyväksjrmistä ja toteuttamista erimielisyyk­sien
tyynnyttämiseksi. Vaikka pääsihteerin matka ei välittömästi johtai­sikaan
konkreettisiin tuloksiin, voidaan olla yakuuttuneita matkan merki­tyksestä
YK;n pitempijännitteistä toimintaa ajatellen ja nimenomaan
rauhanturvaamisen mielessä." — Päivän sanomat.
VIROLAINEN SIVUUTTI
SUKSELAISEN NIUKASTI
edelsi erittäin kiivas keskustelu
HelsinkL — ( K U— Urpo Siren) f- Puheenjohtajan valinnasta kehit­tynyt
kiista aiheutti maalaisliiton puoluekokouksessa lauantaina sitkeän
ja kiihkeän väittelyn» joka päättyi tohtori Johannes Virolaisen voittoon
vastaehdokkaastaan professori V. J. Sukselaisesta. Puheenjohtajakiista
hallitsi kokousta ja sen lopputuloksena olivat äänestysnumerot: Johan­nes
Virolainen 888 ja V. J. Sukselainen 866 ääntä.
Tri Virolainen valittiin maa­laisliiton
puheenjohtajaksi seu-ravaksi
kahdeksi vuodeksi, hänen
valintaansa edeltäneissä keskuste­luissa
löivät ristiVetoisen väitte­lyn
laineet korkealle V. J. Sukse­laisen
ulkopoliittisia esiintymisiä
arvosteltiin ja hänen syrjäyttä­mistään
puheen johtajatchtävästä
Vaadittiin melko painokkaasti.
Ennen puheenjohtajakiistan sel­vittelyä
kuultiin aamupäivän ku­luessa
puolueen toimintakerto­mus
ja selostus eduskuntaryhmän
toiminnasta/niissä ei esilety nä­kökohtia
hallitusongelman selvit­tämisestä.
Puolueen kannan muu­tokselle
tarpeellisen maininnan
hallituskysymyksessä odotettiin
ilmenevän myöhemmin hyväksyt­tävissä
julki- ja päätöslauselmis­sa.
Hallituskysymystä koskeva
sääntölisäys hyväksyttiin yksimie-lisesti.
SUKSELAINEN AVAA V
Professori V. J. Sukselainen ava-si
alkujuhlallisuuksien jälkeen ko
kouksen Kuntotalossa, jonne oli saa­punut
1,836 virallista edustajaa
Sukselainen sanoi maalaisliiton ol­leen
valmiin muodostamaan porva
rillisen enemmistöhallituksen, mut
ta hankkeesta ei tullut mitään kan­sanpuolueen
p a rkik a vaatimusten
johdosta. Hän kiisti sen,; että pu­heenjohtajakysymyksessä
ilmenevät
erimielisyydet kantaisivat ulkopo­liittista
leimaa.
VÄRIKÄS JA KIIHKEÄ
KESKUSTELU
Puheenjohtajariita muodostui ko
kouksen huipentumaksi. Värikkää­seen
ja paikoitellen kireäsävyiseen
keskusteluun osallistui 54 edustajaa
ja osanottajaa — heidän joukossaan
miltei poikkeuksetta koko puolueen
johtajisto.
Puheenjohtajan vaihdosta perus­teltiin
ulkopoliittisilla näkökohdil­la,
mikä oli aiheutunut puhcenjoh
taja Sukselaisen kiusallista huomi
ota herättäneistä ulkopolitiikkaa
koskevista erimielisyyksistä. Tohto^
ri Ahti Kadalainen sanoi, että suo­malaisen
ulkopoliittisen linjan pe
ruspilareiksi on muodostunut naa­purin
luottamuksen ylläpitäminen
ja puolueettomuuden ja rauhan
edistäminen. Hän sanoi olosuhtei­den
kehittyneen sellaisiksi, että ne
kehottavat valitsemaan maalaislii­tolle
uuden puheenjohtajan.
Tohtori Virolaisen valinnan puo­lesta
puhui esiintyjien enemmistö,
heidän joukossaan olivat mm. puhe­mies
Kauno Kleemola; Kansanedus­tajat
Atte Pakkanen ja Nestori Kaa­salainen
suosittelivat Sukselaista.
TIUKAN ÄÄNESTYKSEN TULOS
3V^ tuntia kestäneen keskustelun
jälkeen päästiin äänestämään. Kes­kustelua
edelsivät ja täydensivät
vielä viime hetkessä pidetyt ryhmä'
kokoukset, "joissa erityisesti Sukse­laisen
asemaa pyrittiin kohenta--
maan. Kannunvalanta oli vilkasta.
Tuloksena oli tri Virolaisen niukka
voitto 888—8§6.
Puoluesihteeriksi valittiin yksi­mielisesti
uudelleen !Pekka Siivola.
Yksimielisesti hyväksyttiin myös
sääntölisäys, joka koski hallitusky­symystä.
UUTTA PUOLUEEN NIMEÄ
Kokous valitsi uuden puolueval­tuuskunnan
ja käsitteli päätöstä te­kemättä
tri Virolaisen alustuksen
pohjalta kysymystä puolueen nimen
täydentämisestä/Virolainen mainit­si,
että huoli maalaisliiton tulevai­suudesta
on aiheuttanut sen, että
puolueen nimikysymys on joutunut
pohdittavaksi ja totesi nimen täy­dentämisen
tarpeellisuuden "tule­vaisuutta
silmällä pitäen''. Hän
esitteli useita mahdollisuuksia mai­niten
ehdotukset "Maalaisliitto, de­mokraattinen
keskusta", "Maalais­liitto,
kansanvaltainen keskusta"
jne. Hän sanoi maalaisliiton pyrki­vän
nimikysymyksessä "eroon por­vareista".
• Puoluesihteeri Pekka Siivola sa­noi
toimintaselostuksessaan maa­laisliiton
esiintyvän kunnallisvaa­leissa
maaseudulla lähinnä omilla
vaaliliitoillaan, mutta liittoutuvan
kaupungeissa myös oikeiston kans^
sa. Edustaja J. E. Partanen syytti
kansanpuoluetta äskeisten hallitus-hankkeiden
kariutumisesta. Hän toi­voi
"kypsymistä pienissä puolueis­sa".
PÄIVÄN PAKINA
MAÄILMANKAIKKEODEN HUIKENTELEVA HEILA
Muinaisajan alkemistit (kullan­tekijät)
työskentelivät tuntikau­palla
etsiessään eliksiiriä — ihme-nestettä
mikä muuttaisi raudan
kullaksi. He etsivät ikuisen rik­kauden
kiiavaa. He eivät tietä­neet,
että sitä nestettä oli kaikkial­la
heidän ympäristössään.
Vesi on sitä eliksiiriä! Ihmiset
ovat juoneet sitä, purjehtineet sii­nä
ympäri maapallon ja hukku­neetkin
siihen uneksumatta kos^
kaan, että se on sitä eliksiiriä mis­tä
ihminen on uneksunut siitä läh­tien
jolloin hän ahnaat silmänsä
aukaisi, kirjoittaa 'Independent
Businessman"-lehti toimituspals-tallaan
ja jatkaa:
Vesi" kehittää energiaa; voirlaa;
ja voima kehittää rikkautta. Se
resurssi, sähkövoima, erottaa köy­hät
maat rikkaista.
Malaijalla, jolla on miltei mono­poliasema
kumin tuotannossa, ei
ole .koskaan ollut sitä resurssia
(vettä) mikä tuottaa energiaa.
Korkki ei ole antanut rikkautta
Biasilialle eikä bauksiitti ole tuot­tanut
rikkautta brittiläiselle Guia-nalle
— ja Egypti ei ole rikastu­nut
puuvillasta.
Mutta presidentti Nasser on yk­si
niistä, jolla on siksi paljon kau­konäköisyyttä
nähdäkseen, että a-vain
maailman kultavarastohuo-neeseen
on juossut hänen maansa
halki ajan alkamishetkestä lukien.
Nasser oh ankkuroinut menestyk­sensä
Assuanin korkean padon on­nistumiseen
mikä ottaa energiaa
ja koskeutta Niilin virrasta.
Intia kehittää ILsää sähkövoimaa
kauan hyljityistä joistaan. Vielä­pä
takapajuinen Kongo on käsit­tänyt
yhdessä monen muun jälel-lejääneen
maan kanssa, että e.s-teettömästi
mereen virtaava joki
on hukkaan menevää energiaa, el­lei
sitä käytetä hyväksi.
Canadassa on asia toisin. Me
olemme olleet- kauan aikaa Juon-nonresurssikjiupassa.
Me olem­me
kaupustelleet kaikkea löytä­määmme
kauemmin kuin useim­mat
meistä muistavatkaan.
Mainitkaa joku luonnonresurssi,
mistä Canadalla on maailmanlaa­juinen
monopoli, mikä on vielä ca­nadalaisten
käsissä! Mainitkaa jo­ku
resurssi, mitä Canadassa on yl­täkylläisesti,
mikä olisi valtaosalta
canadalaisten omistuksessa.
Asbesti, nikkeli, kobaltti, rauta
jne. ne kaikki ovat toisten käsissä
(omistuksessa). Sitten tuli öljyä.
Ja vaikka canadalaiset omistavat
paljon luonnonkaasusta, hyvä osa
siitäkin tuotetaan rajan eteläpuo­lella
käytettäväksi energiaksi.
Mutta meidän suurin voiman,
energian ja rikkauden lähteemme
on se eliksiiri, mikä virtaa joki­amme
alas. Meillä on enemmän
Jokia kuin milläänlhuulla maalla.
Meillä on enemmän suolatonta
vettä kuin millään muulla.maalla
maailmassa. Mutta meillä on myös
enemmän kehittämättömiä aluei­ta
kuin missään muussa maassa.
Jokiimme kätketty voima antai­si
meille resurssia rikkauksien
hankkimiseksi maamme muista
osista. Se antaisi sähköä kaivosten
ja tehtaiden käynnissäpitämiseksi
sekä kotiemme valaisemiseksi ja
lämmittämiseksi; Mutta nyt yri­tämme
myydä nekin resurssimme.
Pääministeri Bennett on jo myy­nyt
voimaa pilkkahinnasta. Ja
idässä kiirehtii Quebec mahtavan
Manicougansuunnitelman ja pää­ministeri
Smallvvood Hamilton
Falls suunnitelman toteuttamisek­si.
Canadanko hyväksi? Ei!
Rene Levesque ja pääministeri
Smallvvood ovat juuri aloittaneet
taistelun, mistä kuullaan vuosikau­sia
väitöksiä kumpi niistä valaisee
Broadwayn ja kumpi antaa voi­maa
New Yorkin maanalaiselle.
Mitä on Canadalla? Mitä toiset
haluavat. Meillä on kaikkea —
ja se kaikki on myytävänä.
Canada on maailmankaikkeuden
portto. Myytyämme ne (resurs­simme
) kaikki, jälellejäänyt osa
(maasHimme)' on yhtä hyödytön
kuin on autojen pysäköimistontti
Saharan, erämaassa, kun kulta ja
rauta ja vieläpä eliksiirikin on
mennyt.
Mitä tähän lisätään, se on oike-:
astaan pahasta. Mutta ken ha­luaa
palata kymmenen vuoden ku­luttua
esimerkiksi nyt ratifoimis-vaiheessa
olevaan Colombia-joen
sopimukseen, hänelle tulee var­masti
mieleen eliksiiri, joka nyt
aiotaan antaa kummin-kaiman lah­jaksi
yhdysvaltalaisille .suuryhti­öille.
— Känsäkoura.