Vapaus, May 5, 1964

              Siyu 2 Tiistaina, toukok. 5 p. — Tuesday, May 5, 1964
VAPAUS ( L I B E R T Y )
Edltor: W. Eklui^d
»NDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNlSI:^ CANÄDlANS
Established Nov. 6. 1917
Manager; E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd;, lOQ-102 Elm St. West, Sudbmy, Ontario. Canada.
V Mailing address: Box 69
A Advertlslng rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second class mail by thp Post .Office Department, Ottawa,
and for paymentof postage in cash.
o'-^-CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT
Canad^ssa:' 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75
3 kk. 2.75
USA:ssa 1 vk.. $10.00 6 kk; $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Uusia verorahoja ansaitsemaan
Uudelle verovuodelle lähdettäessä — viime torstaina oli
tuloverojen viimeinen maksupäivä — on edessämme monta
epävarmaa seikka. Ehdottoman varmaa, on kuitenkin, että
verot,tulevat kohoamaan kilpaa hintojen kohoamisen kanssa.
Sen" tuloksena on ilman muuta selvää, että rikkaat tulevat
entistä rikkaammiksi ja että köyhien lukumäärä kasvaa sii­täkin
huolimatta, vaikka; köyhiä on muutenkin liian paljon.
Suuren Rahan, lehdet, joiden erikoistehtävänä on ylläpitää
harhakuvaa, että hintojen ja verojen nousu johtuu muka
"palkkojen kohoamisesta", ovat täysin tietoisia siitä, että ta­vallisen
kansanosan — työläisten, farmarien ja pikkuliike-miesten
tulot — jäävät jatkuvasti syvenevään kuoppaan hin­tojen
ja verojen nousuun verraten— ja että köyhin kansan­osa
kantaa kaikkein raskaimman verotaakan siitäkin huoli­matta
vaikka pulleavatsaiset herrat ja rouvat porvarit valit­tavat
sitä, että rikkaita verotetaan muka "liian paljon".;
Meille mahdollisesti sanottanee, kuten on joskus sanot­tukin,
että "Vapaus ei tiedä mistä se puhuu" väittäessään,
että verokuorman suurin taakka on sälytetty köyhän kansan
kannettavaksi. Seuraavassa on kuitenkin joitakin kumoa­mattomia
tosiasioita:
Canadan veroasioita tutkinut kuninkaallinen komissioni
tiedoitti viime vuonna tutkimustensa perusteella, että kes­kinkertainen
canadalainen työläinen, jonka aviovaimo on
osa-aikatyössä, ja joka saa verohuojennusta kahden huollet­tavan
lapsen perusteella, joutuu antamaan pois -r- verojen
maksuksi — 29 senttiä jokaisesta ansaitsemastaan dollarista.
Tämä mies ja hänen vaimonsa — ja tässä on puhe Cana­dan
keskinkertaisesta työläisestä — joutuu työskentelemään
vuosittain 14 viikkoa (joka neljännen' päivän!) verojensa
maksamiseksi saamatta siis senttiäkään omaan käyttöönsä
14 viikon työstä!
Mutta tämä on vasta alkusoittoa. Veroja eivät maksa
ainoastaan'työssäolevat työläiset. Myös työttömät joutuvat
maksaman veroja. Työttömyysavustuksenkin varassa jatku­vasti
nälkiintyneinä olevat perheet maksavat veroa. Aivan
riittämättömän vanhuudeneläkkeen varassa elävien täytyy
maksaa veroa. Myös koululaiset maksavat veroa. Lapset tu­levat
verotuksen alaisiksi jo ennen syntymäänsä. Ja vaikka
meillä tavallisilla pulliaisilla ei olekaan kuoleman jälkeen
perintöverojen maksuja niin kuolemisestakin on maksettava
•veroa. . •. • • '.
Ylläolevien esimerkkien yhteydessä on kysymys ns. sa­latuista
veroista, joiden maksu lankeaa valtaosalta pikkuih-misten
maksettavaksi.
Näitä näkymättömiä veroja — tavallisten kunnallisvero­jen
lisäksi — maksamme esim. asunnostamme huolimatta
siitä kuinka puutteellinen ja kepuli se on, sekä kaikista niis­tä
huonekaluista, joita meillä sattuu olemaan. Me maksam-
^me näitä näkymättömiä asuntoveroja huolimatta siitä asura-:
meko omassa hökkelisämme tai vuokrakasarmissa.
Me maksamme suuria summia "myyntiveroa". Me emme
näe, emmekä edes tiedäkään, kuinka paljon meiltä itse kul­takin
menee myyntiveroihin, mutta tutustuminen esimer­kiksi
vain Ontarion maakunnan kolmen prosentin myynti-veron
tilastoihin saamme nähdä, että kuusimiljoonaa onta-riolaista
pulittaa vuosittain yli $150,000,000 myyntiveroa!
Kaupungin liikennelaitos Sudburyssa — ja tämä kau­punki
on vain yksi kymmenistä samanlaisista — on niin keh­nossa
ja takapajuisessa kunnossa, että enemmistö meistä jou­tuu
ylläpitämään omaa autoa, vaikka sen ylläpitokustannuk­set
ovat todellisuudessa paljon korkeammat, mitä varamme
sallivat, Autojemme ylläpidon yhteydessä maksamme hir­veän
korkeita gasoliini- ja rekisteriveroa, joiden muodossa
autamme käyttämiemme maanteiden kunnossapitoa, mutta
samalla avustamme myös suuria kuorma-autoliikkeitä, jotka
käyttävät näitä yhteisillä varoilla ylläpidettäviä maanteitä
yksityisvoittojen hankkimiseen.
' Muutama päivä sitten ilmoitettiin, että liittovaltion ve­roja
lisätään ehkä kahdellasadallamiljoonalla dollarilla vuo­dessa.
Kun liittohallituksen eräältä ministeriltä tiedusteltiin,
miten tällainen verojen korotus vaikuttaa maan talouteen ja
kansakunnan elämään, niin arvon ministeri sanoi televisio­haastattelunsa
yhteydessä: "Onko $200,000,000 liian suuri
hinta liittovaltion säilyttämisestä?" Tosiasia tietenkin on, et­tä
maassamme on nyt tapahtumassa hintojen nousuvyöry
kautta linjan ja kilpaa hintojen kohoamisen kanssa nousevat
myös verot niin maakunnallisesti ja kunnallisesti kuin kan-sallisestikin—-
ja kun huomioidaan sekä entisten sotien ai­heuttamien
velkojen korkojen maksut, 12'/ valtion menois­ta
että nykyisen varustelukilvan, 26'/ valtion menoista, ai­heuttamat
menot yhteensä, niin noin 40 senttiä jokaisesta ve-rodoUaristamme
menee joko sotatarvetehtailijain tai niiden
rahoittajayhtiöiden rikastuttamisen hyväksi.
siis hoosiannaa tai jotakin muuta sopivaa-ylistyslaulua
kummankin vanhan puolueen suurille hallin­nollisille
kyvyille ja valnjistukaamme ilomielin Riihen, että
saamme alkavan verovuoden (virallisesti sitä haukutaan tili­vuodeksi)
aikana varmasti maksaa entistä enemmän sekä nä­kyviä
että näkymättömiä veroja.
Senaattorin ''työkaluista"
Eri työ- ja elämänaloilla tarvitaan erilaisia työkaluja:
muurarilla on vatupassinsa eli vesivaakansa ja laastikauhan-sa;
puutyöläisellä sahansa ja höylänsä; vaatturilla saksensa
ja neulansa; maitotalon pitäjällä maitokannunsa ja lypsy­koneensa,
kaikki hyödyllisiä vekottimia. Mutta diplomaatit
käyttävät "työkaluinaan" sanojen paljoutta todellisten aja­tustensa
salaami.seksi samalla kun eräät senaattorit puhuvat
pehmoisia pahaaaavistamattomian ihmisten harhauttami­seksi
ja suurpääoman voittoilusaalistuksen edistämiseksi.
Senaattori M, Wallace McCutcheson on mies, joka ei
a a iiiin va
Kairosta lähtee joka päivä kaksi
pikajunaa kaupunkiin, jonka nimi
tällä hetkellä liittyy Afrikan mahta-vimpaan
rakennustyöhön. Samoin
K a i r o n lentokentältä on kaksi ker­taa
päivässä yhteys Assuanin ja
lennot suoritetaan suui-illa neli­moottorisilla
Ifoneilla. Mutta paik­kojen
saaminen on silti vaikeata,
sillä kaikki Yhdistyneen Arabitasa­vallan
johtavat henkilöt käyvät pa­dolla
ennen sen sulkemista.
Turistit ovat aikaisemmin suun­nanneet
matkansa Egyptin etelä­osiin
nähdäkseen Ahu-Simbelin kal-
Uotemppelit ja muut nubialaisen
kulttuurin muistomerkit. Nyt ovat
turistikohteetkin muuttuneet, tu­hannet
ihmiset, niin egyptiläiset
kuin ulkomaalaisetkin matkustavat
Ässuanille erikoisesti nähdäkseen
Sadd el' A l i n mahtavan padonraken
nustyömaan.
JÄTTILÄISPATO SYNTYY
Assuanin seuduilla Niili virtaa
harmaiden graniittikallioiden ohi.
Eräältä aivan joen äärelle työnty­vältä
kalliolta avautuu suurenmoi­nen
näköala yli rakennustyömaan.
P i t k i n rantatietä ajavat 25-tonniset
kuljetusautot tuoden kivenjärkälei­tä
padolle, joka huhtikuun lopulla
tunkeutui jokeen jo 400 metrin le­vyisenä,
toisin sanoen sulkien kaksi
kolmasosaa joen leveydestä.
— . "Kairosta kaikki tiet joh^yatÄssuaniin'^ Ajattelin tätä sen jäl­keen,
kun kuulin ensin |ehtoyhtff^tä ja sitten rautatieasema^^^^
vastauksen: iIjp|puiB'iiMuanlin ei oj^e täksi elka seuraavaksi viikoksi —
Icirjoittaa Pravdan ^Kairon kirjeenvaihtaja P.'Demtshenko kuvaillessaan
rakennustöitä Assuanin jättiläisp^^ muutamia viikkoja ennen Niilin
sullkiemisen padon kohdnila. Niilin sulkeminen on suunniteltu suoritet­tavaksi
toulfokuun 13—16 päivien väMscnä aikana ja näin saadaan
päätökseen valtavan rakennustyön ensimmäinen ratkaiseva vaihe. Sa­maan
aikaan on suoritettu töitä, vesivoimalaitoksen rakennuksilla ja
niildien lasketaan valmistuvan toukokuun puolivälissä. Voimalaitoksen
kolme ensimmäistä aggregaattia asennetaan vuonna 1967 ja vuonna 1970
laitos toimii täydellä teholla — tehoksi lasketaan 2.1 miljoonaa kilowattla.
Kerromme seuraavassa toimittaja Demtsficnkon vaikutelmista Assuanin
padolla. /.
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Nikolai Flink, Toronto, Ont., täyt­tää
kerkiviikkona,. toukokuun 6 pnä
80 vuotta:
Eli.s Hämlin, Toronto, Ont., täyt­tää
torstaina,: toukokuun 7 pnä 70
vuotta. . •
Väinö Kivi, Toronto, Ont., täyttää
perjantaina, toukokuun 8, pnä 72
vuotta.. • • •••
» Yhdymme .sukulaisten ja . tuttaväin
onnentoivotuk.siin.
Teidän ja meidän!
I
e .
PITKÄN MATKAN
VIERAILIJA
Jalmar Mantere, Port Arthurin
seudulla tuli loppuviikolla sukuloi­maan
Lauri ja Milja Ahon luo ja
viettää muutaman päivän kesälo­maa
täällä Sudburyssa.
pidä kynttiläänsä vakan alla,
vaan antaa sen loistaa kaikille
niille, jotka pyrkivät rikastu­maan
inhimillisen kurjuuden
ja kärsimysten hinnalla.
Häveten toki sen verran ih­misiä,
ettei hän kehdannut
avoimesti pauhata suunnitteiiT
la olevaa eläkelakiparannusta
vastaan, vaikka vaatikin sen
viivyttämistä, arvon senaattori
MnCutcheson, jolla On kuu­lemma
äärettömän paljon sitä
•'mitä koi syö ja ruoste rais­kaa",
puhui. viime, maanantai­na
Torontossa jonnin joutavia
siitä, että sosiaalisen huollon
parantaminen muka "vaaran­taa
Canadan taloutta".
Padon mittasuhteet ovat valtavat.
Sen korkeus on 111 metriä, levey-disksi
tulee rantavallit huomioonota
taen 5 kilometriä. Juureltaan se on
kilometrin paksuinen ja yläreunalla
on leveyttä 32 metriä. Pato_slsältää
42 miljoonaa kuutiometriä kiviä,
hiekkaa, soraa ja betonia.
Tällä hetkellä pato ei kuitenkaan
vielä ole;enempää korkea kuin le-veäkään;
se kohoaa vain 2—3 met­riä
veden yläpuolelle. Mutta syk^
syyn mennessä se laskelmien mu­kaan
kohoaa 30 metriä vedenpinnan
yläpuolelle. Tällöin se jo pidättää
osan tulvavesistä ja samalla alkaa
vesialtaan täyttyminen. Vesialtaasta.:
tulee valmistuttuaan maailman suu­rin
keinotekoinen järvi.
K i i r e i s i n työtahti on tällä hetkel­lä
altaassa, johon päästetään vesi
vuoi:okautta ennen N i i l i n sulkemis­ta.
Täällä työskentelee tällä hetkel­lä
8,000 egyptiläistä insinööriii. tek­nikkoa
ja työläistä ja tuhatkunta
neuvostoliittolaista. Itse asiassa sa-
' na 'allas" kertoo vain vähän sitä,
mitä tässä työpisteessä tapahtuu.
.Joen pohjalla rakennetaan ainutlaa­tuisia
laitteita, jotka sitten ikipäi-viksi
kätkeytyvät veden alle.
Kun Niili suljetaan sen vedet
suunnataan yläkanavaan, josta ne
edelleen kulkevat kuuden tunnelin,
vesivoimalaitoksen ja sitten alaka-navan
kautta ja palaavat lopulta
vanhaan joenuomaan. Kanavat ja
tunnelit on jouduttu avaamaan j;ra-niittikallioon,
missä jokainen metri
vaati paljon työtä. Esimerkiksi jo­kainen
tunneli on 200 metrin pitui­nen
ja läpimitaltaan metriä. Ka­navan
pituus on puolitoista kilomet­riä.-
Työn toisessa vaihee.s.sa asenne­taan
voimalaitoksen rakennukseen
12 turbiinia, jokainen 175,000 kilo-vvattiii
teholtaan. Ne tuottavat 10
miljardia kilowattituntia sähkövoi­maa
vuodessa eli kaksi kertaa enem­män
kuin mitä on maan nykyinen
sähköenergian vuosituotanto.
Vaikka tunnelien, perustyöt suori
tettiin loppuun maaliskuun lopulla
— maaliskuun 26 päivä tapahtuivat
viimeiset räjäytykset kalliossa, on |
monissa työkohteissa vielä kiireisiä
päiviä edessä. Työnjohtajat vakuut­tavat
kuitenkin kaiken sujuvan
suunnitelmien mukaan ja töiden
valmistuvan lopullisesti Niilin sul­kemisen
suunniteltuun päivään
menne.ssä.
KANSAINVÄLISTÄ
VIITEISTVÖTÄ
N i i l i n rannalle on rakennettu koi-1
mikcrroksinen hallintorakennus,
jossa työt jatkuvat päivästä toiseen
myöhäiseen iltaan. Täällä- työsken­televät
padonrakennusministeri Sid-ki
Soliman ja työnjohtajien neu­vosto
.sekä johtava neuvostoliittolai­nen
asiantuntija A. P.Alek.sandrov
alaisineen. Edelleen on tänne sijoit­tautunut
suunnittelijain ryhmä, jo­ta
johtaa neuvostoliittolainen N. A.
.Maly.shcv. Tämä ' esikunta " vastaa
kaikkiaan 30,000 egyptiläisen ja 1.
jien neuvostos.sa ja viimeinen eritr
lely töistä suoritetaan neuvottehi.s-sa,
jo.ssa ovat mukana Sidki Soliman
lähimpine alaisineen ja A. P, Alek-sandrov
j a hänen sijaisensa. Nämä
neuvotteluvaiheet kuvastavat neu­vostoliittolaisten
ja egyptiläisten
yhteistyötä suurpadon rakentami.sen
aikana.
Jätliläisrakennustyömaa on mer­kinnyt
samalla efjypliläiselle työvoi­malla
tärkeätä ''oppilaitosta". Nel­jän
työvuoden aikana on täällä val­mistunut
vähintään 3,000 mekaanik­koa
ja noin 2,000 eri alojen ammat-tityöläistä.
VETTÄ MAATALOUDELLE
Assuanin vesijärjestelmän ra­kentuminen
tapahtuu kahdessa
vahecssa. Kun pato on saatu val­miiksi
muodostuu siitä etelään­päin
patojärvi, jonka tilavuus on
1.10 miljardia kuutiometriä. Järvi
täyttyy todennäköisesti vuoteen
1970 mennessä; Sen vesiinäärii
riittää kastelemaan noin öOO 000
hehtaaria uutta maata — tämä
merkitsee .10 prosentin lisäystä
Egyptin viljelyalaan—ja runsaat
300,000 hehtaaria sna niin paljon
lisää vettä, että siellä yhden vuo­sittaisen
sadon asemesta voidaan
korjata kaksi tai kolme satoa. Tä­mä
merkitsee valtavaa hyppäystä
maan talouselämässä ja ensi ker­ran
vuosikymmeniin viljelyalan
kasvu tulee olemaan suurcuipi
kuin väestiin lisäys.
Hakennustyön ensi vaihe. Joka on
määrä suorittaa loppuun ensi mar­raskuuhun
mennessä, aniaa in;uita-loudelle
jo tänä vuonna 4miljar(lia
kuuliometrin vettä. Sewiaavin:i vuo-,
r.ina määrä kohoaa jatkuvasli./^riilidi-sat
tulvat Niilillä ovat nyt ohi ia
samalla tehdään loppu kiiivuudesta.
NriilALAISET SilKTVVÄT
L U T E E N VUOSISATAAN
jjOO kilometrin pituisen patojäi-veh
muodostaminen aiheuttaa maal­le
myös monia ont'eImia. Kräs niis­tä
on väestön siirlämiiion pois jär.-
ven tieltä. Assuanista etelään sijait
Sevilla alueilla on asutusta varsin
vähän; Siellä,asuu nubialaisia, joilla
onoma kielensä, vaikka he puhuvat
myös arabiaa. Nubialaiskylät sijait­sevat
pitkin N i i l i n rantoja; Talonpo­jat
ovat harjoittaneet täällä alkeel­lista
maanviljelystä maakaistaleilla,
jotka joki antoi heille vähän veden
aikana;
Tähän mennessä on kuitenkin
suurin osa nubialaiskylistä jo ehdit­ty
tyhjentää, .50,000 evakuoidusta ih­misestä
on noin 30,000 siirretty
Kom-Onibon alueelle. 40 kilometriä
pohjoiseen Assuanista, Lähtie.s.sään
nubialj|.iset jättivät melkein kaiken
omaisu^'n.sa; paikoilleen, astiat, sa­vivadit,
ruo'oisla rakennetut vuo­teensa
ja muut. Nubialaisten majat
ovat osoituk.sena hirvilläviistä köy­hyydestä
ja takapajuisuudesta, jos­sa
ihmiset ovat asuneet.
Nyt siirtolaiset aivan kuin siirty­vät
uudelle vuosLsadalle. Kom-Oni-bon
seudulle on rakennettu 32 nu-l)
ialaiskyiää valtion kustajmuksella.
Kylien talot on rakenneltu kivestä,
alueelle tulee 20 koulua, joista o.sa;
on jo toiminna.ssa, 12 .sairaanhoito
keskustaa 4 maatalouskoetilaa. Nu-l>
ialaisia on ollut myös As.suanin pa-io.
akennuslyöniaalla ja heistä on
iulliit ammattityöntekijöitä.
.lo.s nubiaalistcn vanhat kylät
ovat, köyliyyde.ssään suikuteltavia,
niin yksinomaan ihastusta herättä­vät
vanhan Nubian muistomerkit,
Abu-Simbelin temppeli on pyrami-:
dJL^n ohella eräs vanhan kulttuurin
•;uurenniOisinipia aarteita. UNESC
On joiuloUa on laadittu suunnitel-iv.
in temppelin .siiitänii:ics1ä. kuten
on sii^rctfy itse Mubi:ilai.ss,-tkiu uu-
.sille asem.-isijoiile. ' •.
V I K I K E TALOUSELA.MÄLLE
.'\ssiianin pad.)n nikentaiiiinen
v a a . i i imyös uiisicii kastoUijärjcstel-ini(
Mi iak(.ntai'.iisi;i: 'ITihän asti on
I VL'si s;iii(3ti.v altais?;), joiiion se'on
I k o h o n n u t M i l i n tulvien ih^%ana. Kun
i palu);irvi nyt i'.s'äa tulvat eikä vo­iden
k'M[;(.'ii(io,s.iii tnb:i la|<ali(hi mer-.
I kiltjiviä muutoksia, on kastelua var-
; 'en 'lylidyuy raken';iinann 7 kastelu-!
.isomaa. jG!Ht:i vosi johdetaan pel-i
loille.
.Assuanin padon ja voimalaitoksen
vaikutus ci lajoifj vain Egyptin
inaataloiiifni. v.ian hi.'i|as1uiimyös
;.fo!li.siail(!t'n. Maan toi.son vii.sivuo-lp';
uiiiinitcl!!i;:ii aika . ia rakcnnctla
v;it teiitaal ti^löva.! :.<aa:na:i.-i. sähkö-voi
m.-iiv-^a pääa.siass;!- As.suanin voi-i
Uialailoksolla. .lo tämän vuoden
I tammikuussa aloitettiin toräslevy-tchtaan
rakcnmistvöt. Siitä tulee;
•..Mäs maan .suurimpia teollisuuslai­toksia,
jonka vaikutus ulottuu laa­jalla
t;ilousoläm;i;in.
Mitä muut sanovat
PITKÄNLAINEN LEIPÄ
Neuvostoliiton kanssa tehtyyn vehnäkauppaan liittyy 114,000 rauta­tievaunun
käyttöä. Siitä vehnämäärästä saataisiin esimerkilisi Reginan
(Sask.) kaupungin väestölle leipää i;578 vuodeksi. Jos ^öe v^hnämäärä
leivottaisiin 12 tuumaiseksi leiviksi ja liie ^pantaisiin -päät ylitedn liitet­tynä
yhdeksi jonoksi, se ulottuisi 100 kertaa maapallon ympäri, Sen kä-
.sittelyssä tarvitaan 507 rahtilaivaa merillä ja 380 laivaa Järvienpaastä
(Port Arthurista) Montrealiin. Sen vehnämäärän kasvattamiseksi tar­vitaan
15,000,000 cekkerinalaa sellaista maata josta saadaan keskimäärin
15 busheJin sato eekkerinalalta; sen elonkorjuu vaatii 1,900,000 työ­tuntia
ja .si:n säilyttämiseksi tarvitaan,5.070 elevaattoria; — Wm. Beach-ing,
kommunistisen puolueen Saska•tch evvanin maakuntajohtaja.
SENA;\TTOKILLE PALA PURTAVAKSI
Kuormittaako hallitus Canadaa liian paljon kansan hyväksi järjestet­tävillä
huolto-ohjelmilla? .
Senaattori Wallace McCutcheson sanoo niin; Torontossa tällä vii­kolla
pitämänsä puheen yhteydessä hän sanoi, että Canadan eläkesuun-nitelman
hyväk-syminen pitäisi viivyttää kunnes saadaan terveysasioita
tutkineen kuninkaallisen komissionin raportti parlamentille . . .
Me olemme kuulleet niitä väitöksiä (ettei ole varaa _V) aikaisem­minkin
• •• :• ••
Vejiafen kansallistuloihin, tässä maassa käytetään nyt huoltotyön
hyväksi 0.4 pro.senllia kansallistuloista. (Varusteluun käytetään 26 pro­senttia
— V); Se on paii pistettä suurempi määrä kuin Yhdysvalloissa.
.Ia kun Canadan eiäkesuunnitelma astuu voimaan, huoltomenot nouse­vat
edelleen, i
Multa toiset modernimaal käyttävät huoltotarkoitukseen enemmän,
Britannia käyttää huoltotaikoituksiin 10.5 prosenttia kansallistuloistaan.
Uusi Seelanti 12.1 pros. ja Ruotsi 15 pros., mutta siitä huolimatta Ruot­si
sivuutti tänä vuonnaCanadan tuoLanno.ssa kutakin asukasta kohti.-
Ilmeinen vastaus on, että varojen järkevä käyttö huoltotarko^tuksiin
ei hidastuta maan talouskasvua. Se edustaa suurelta osalta rikkauksien
uudelleen jakoa —Toronto Daily Star.
V A A R A O N A I NA
KINTEREILLÄNNE!
LI ikennetiIanne.jTiuuttuu
j a t k u v a s t i . MYÖSKIN
TÄKÄNÄNNE!
r i K a t s o k a a s e n v u o k si a i n a ­kin
joka k y m m e n e s sekunti
QUton pe leihin! .
"Algerialla on hyviä ystäviä" "^7
Merkillepantavaa on, että 800 ncuvostoliittolai.sen töiden oi-
McCutchesonin mielestä Cana
dan taloutta ei vaaranna lain­kaan
se, kun jotkut upporik-kata
kahmivat "oikein tai vää­rin,
kokoon käärin"-periaatetta
noudattaen suunnattomia rik-:
kauksia kassaholveihinsa. Hä­nen
mielestään ei nouse mi­tään
vaaraa siitäkään, että
kansakunnan varoja haaska­taan
joukkomitassa sotatarve-tehtailijoille.
Mutta paha perii
kansakunnan, jos me. muka
"liiaksi kiirehtien" teemme
kansakuntana korjauksia elä­kelakeihin,
laadimme kansalli­sen
sairausvakuutuslain, koro­tamme
lapsilisiä, varaamme
hieman paremman tulon isäTi-maata
puolustaneille veteraa-neille
jne.
"Me emme voi jatkaa sitä
netään yhä kasvava osuus kan-suuntaa,
minkä mukaan myön-sallistuloistamme
huoltotyön
hyväksi, jos emme ole valmii­na
vähentämään menoja muil­la
aloilla!', sanoi senaattori Mc­Cutcheson
Torontossa.
Useat canadalaiset .sanoma­lehdet
ja muut, mukaanlukien
Vapaus-lehtemme, ovat tieten­kin
sitä mieltä, että eräitä
"muita menoja", kuten esimer­kiksi
varustelumenoja, voi­daan
helposti vähentää yli
puolella ja siten saatavilla
säästöillä rahoittaa niitä paran­nuksia,
mitä on välttämättn-mästi
tehtävä sosiaalisen lain-laadinnan
avulla ja kautta,
mutta se kauhistuttaa erään­laisia
miljonäärejä.
keasta järjestely.stä.
A. P. Aleksandrovin johdollatääl-lä
päätettiin myös Niilin sulkemi­sen
lopullisesta suorittamisesta yk­sityiskohdittain,
siitä, miten monta
kuljetu.svaunua tarvitaan viimeisinä
päivinä joen kummallakin rannalla,
mitkä jaalat ja hinaajat osallistuvat
työhön jne. Asiantuntijoiden toke
mä esitys hyväksytään työnjohta-
Mosknva. — Nctivostoliitos.sa
arvostetaan .Algerian päätiislä
kulkea sosialismin tietä, sanoi
pääministeri Nikita Ifrush(.(;hev
.'VIgerian Neuvostoliitos.sa vierai­lulla
olevan presidentti Ben
Bellan kunniaksi järjestelyllä
lounaalla; Pääministeri IIrush-tshev
totesi, että Algerialla on
edessään monia vaikeuk.sia: pää­omien
puute, ammattitailoispn
työvoiman "ja kokemuksen puu­te
sekä kotimainen laanlumus
jn ulkoiset viholliset.
taurimhofssaan. ('ilä ; Ai:icrian ja.
.Vouvostoliilon ka!i.>(>j('n ystävyy-i
e l i a on syviit jiiiirpt. I'iilines.';aan
iicuvosloliittolaistcn asiantunti j o i r
(Ien tarjoamasta avusta P.en Bella
^anoi,• ettji t ; i ! ( M i on sa;itu. hyvä alku
'iiolnnpien maiden yhieistyöll'.-..
Kan.sanmu' on vakuuttunul. .että tä-niii
ylilcislvo kchi'.;yy odclleen. .sillä
'..•n.siininäineii askil on jo otettu, ja
s(! .011 ollut innostava.
Vstä';-yys ja y!il(!i.styö muodosta'
vat lion. joka tuo kansoiM;.' rauhan
ja joiitaa ; ,yhlei-skuntaj:il•jestelmil•
l tiiän erilaisten valtioiden väliseen
U.skomme lujasti, että AI'.'erian laulialli.-^eon rinnakkainoloon. Hän
kansa voittaa kaikki sen tiellä ilme- jjiikoj.
ueväl vaikeudet, sanoi Hrushtshov. _ ]\i„|i;, mo: jotka eilen vielä
Hän huomautti edelleen, että va!- ..siirtomaavallan
lankumouksellisella .Ai-i^enalla ou
luotettavia ystäviä, ennen muuta
sosialistiset maat. Olemme aina |)i-täneet
ja pidämme edelleen kan
.sainvälisenä velvollisuutenanune tu­kea'kan.
soja, jotka kiiyvät kansallis­ta
vapaustaistelua siirtomaavaltaa
vastaan samoin kuin riippumatto
muuden saavuttaneita ja itsenäisen
kehityksen tielle astuneita kansoja,
pääministeri sanoi.
Presidentti Ben Bella totesi vas-alaisena.
iiio. jolka oicMunic afrikkalaisia ja
so.sialistoja. cnuuo \ o i sivuuttaa sitä
seikkaa, että todellista rauhaa ei
voida aikaan.=;aada niin kauan kuin
maailmassa on .sortavia ja sorrettu­ja
valtiota -— ja tämä morkitsoe.
että rauhan puoiesl.-i käytävän tai.s-teluii
v;ikitiiisena seur.iiaisena täy­tyy
oll;i alituinen kansallisen va­pausliikkeen
kannatus ja aktiivinen
.solidaarisuus kaikki;i riippumatlo-
12-vuotias ampui
veljensä kun ei
saanut jäätelöä
Indianapolis. — Eräs teini-ik.
iinen poika ammunttiin täällä
sunnuntuina kuoliaaksi sen
\(<oksi kun hän kielliiytyi anta­masta
osaa Jäätelöstään 12-vuo-,
tiaaile veljelleen.
: Poliisin kertoman mukaan 12-
vuolias Charles UMIliams ampui
IiauUkoUa IS-vuotiasta veljeänsä
\Viliien ja sanoi sitten itkien äi-
«liileen: '•.'Minä ammuin hänet —
miiii» uhkasin ampua ja am-muiiikin.-'
Saatujen tietojen mukaan am-mutuksi
tullut vanhempi veli
tuli jostakin ravintolasta ja hä:
neliä oli jiiäkcrmaa. Charles
pyysi osaa siitä, mutta WilHc sa­noi
"iVIeive tiehesi". Kääntyes­sään
pois lähteäkseen \ V i l l i a sai
haulikonpanokscn päähänsä.
muulensa puolesta kamppailevia
maita kohtaan.
Tervehtiessään y d i n a.sekokeet
kieltävää Moskovan sopimusta tär
keänä askeleena kohti ydinasekokei­den
lopettami.sta Ten Bella toivoi,
että täslä sopimuksesta tulee ensim­mäinen
virstani)yl' äs täydelliseen
ja yleiseen aseidenrii.stintaau johta­valla
tiellä.
Sisäänmurtajaa
kudettavasti
Cobourg. — 21 vuoden ikäinen
torontolainen Robert Steven Allison
ammuttiin kuoliaaksi lauantaina hä­nen
murtauduttuaan pimeässä erää­seen
autohualtoasemaan.
Autohuoltoaseman hoitaja 53 vuo­den
ikäinen Albert Prentice, joka
ilmoitti tapahtumasta poliisille, sa­noi
että hän oli ollut nukkumassa
I autohuoltoasemalla kun hän heräsi
ääneen noin kello 3.30 aamulla.
Tummiin vaatteisiin ja mustiin
käsineisiin pukeutunut mies oli ol­lut
sillä hetkellä lähellä' kassarekis-teriä
kädessään autonrengasrauta,
sanoi mr. Prentice, joka selosti edel­leen,
että hän oli hapuroimassa 22-
kaliberisen pistoolinsa varmistinta
kun ase oli lauennut. Hän väitti,
ettei hän ollut tajunnaisesti osoit­tanut
sisäänmurtautunutta miestä
aseellaan eikä myöskään tajunnai-
.sesti vetänyt lipasinta.
Mies oli jäänyt hetkiseksi seisor
maan ja siUen luhistunut sanaakaan
sanomatta, sanoi mr. Prentice. Kuo-lemahsyyntutkimuksessa
todettiin,
että aseen luoti oli lävistänyt mie^
hen rinnan ja kimmonut yhdestä
hänen kylkiluistaan miehen sydä­meen.
•
Mr. Prentice sanoi, että hän oli
ollut myöhään työssä autohuoltoase­malla
ja oli päättänyt jäädä sinne
lopuksi yötä, Hän oli järjestänyt
pienen makuuhuoneen huoltoase­man
konttorin viereen j a oli usein
viettänyt yönsä siellä siitä syystä,
että huoltoaseman on murtauduttu
toistakymmentä kertaa muutamien
vuosien kuluessa.
Huoltoasema sijaitsee no. 2 maan­tiellä
lähellä tämän kauppalan län­sirajaa.
Ranska tarjoaa
laivoja Kiinalle
Pariisi. — Ranska esittää lähitule­vaisuudessa
Kiinalle tarjouksen rah­ti-
ja matkustajalaivojen rakentami­sesta,
kertoi Ranskan laivanraken-nusyhdistyksen
edustaja Jean-Pierr
rcDobler Pariisissa maanantaina.
Dobler kuului jäsenenä laivanra­kentajien
valtuuskuntaan, joka kävi
asiasta alustavia neuvotteluja Pe­kingissä.
PÄIVÄN PAKINA
PÄPPl MENETTI "KAARTINiSt A
NJiyttää siltä että joillakin pa­peilla
on~äärettömän kovan tappa­misen
himo, ja samalla sokea pyr-
"kimys kirkkonsa vaikutusvallan
tuhoamiseksi tavallisten kuole­vaisten
keskuudes!5a, vaikka .sano­vatkin
olevansa rauhan ruhtinaan
edustajina tehtävissään.
Viimeisin tällainen yleisen mie­lipiteen
valokeilaan tullut tappa­misen
lumosta mainostettu, taval­lista
sotapappiakin kummallisem­pi
"saarnami'"s" on eräs kiinalai­nen
Isä N«uyen Loc Hoa, joka on
nyt kuulemma jostakin s.vystä me­nettänyt
yksityisarmeijansa" Ete­lä
Vietnamissa.
Sfiiijonista alkuviikolla tulleissa
uutistiedoissa näes kerrottiin, että
Siamin lahden lähettyvillä olevan
Isä Hoan rintamalohkon asevoi­mien
päälliköksi on nimitetty joku
etelä-vietnamilainen majuri, jonka
nimi on Chuong Chinh Quay.
Pappi Iloa on puolestaan vah­vistanut,
että hän on tullut sivuu­tetuksi
tämän yksityisarmeijan
päällikön toimesta, ja että hänen
on kaiketi i)ai-asta liiliteä jonnekin
muualle sotapäiillikön paikkaa ha­kemaan.
Saigonin uutislietojen mukaan
yhd.ysvallalaisel sodanlietsojat ei­vät
ole lainkaan iloisia siitä, että
Isä Hoa on sivuutettu päätehtävä.s-tään,
eli Etelä-Vietnamin vapaus­taistelijoita
vastaan toimivan yk­sityisarmeijan
satraapin toimesta.
Vhd.vsvaltalaisia neuvonantajia
huolestuttaa kuulema se, että. mai­nitun
papin maallinen asekaarti
voi hajoita. Ketään ei ole meidän
tietääksemme kuitenkaan huoles­tuttanut
.se, mitä tapahtuu niille
sieluille, joiden paimentamisen
Isä Iloa aikoo j ä t t ä ä sikseen, vain
siksi kun häneltä on otettu pois
.sotapäällikön homma.
Amerikkalaispirion arviointien
mukaan Isä Hoan kontrollissa ol­lut
Hai Yen alue voi joutua |)arin
viikon kuhitlua Viet Cong sissien
kontrolliin, ellei tätä pääliikkii
vaihdosta peruuteta. Tämä olisi
sata kertaa pahempi sitä jos kaik­ki
hänen seurakuntan.sa jäsenten
"sielut joutuisivat siihen kuumaan
paikkaan!
Isä Iloa on kuulemma .'")6-vuo-tias
- roomalaiskatoli.sen kirkon
p;ippi, joka pakeni m u i d e n vasta-
Vallankumouksellisten kanssa Kii­nasta
V . 19.51. Kiinasta paettuaan
hän asui ensiksi Pohjois-Vietna-missa.
Sieltä " h ä n löysi lopulla
tiensä Etelä-Vietnamiin.
Saatujen tietojen mukaan Isä
Iloa oli viralta syöstyn ja "parem­mille
metsästysmaille" lähetetyn
diktaattorin Ngo Dihn l^iemin
henkiystävii ja suuri ihailija. Tä­mä
selittänee osaltaan: sen, miksi
diktaattori niemin seuraajat eivät
katsele häntä erikoisen suopeilla
silmillä sittenkään, vaikka I.sä
Hoa nauttiikin ilmeisesti yhdys­valtalaisten
niilitaristieu kanna­tusta.
.lo niin aikaisin kuin viime mar­raskuussa
otettin Hoan kontrollis­ta
poi.s yksi komppania. Toisen
komppanian kontrollin hän me­netti
helmikuu.ssa. Tähän asti hä­nen
kontrolli.s.saan on vielä ollut
.'j komppaniaa.
Näyttää siis i:iltä, että edesmen­nyt
.1. Stalin oli toisen maailman­sodan
aikana hieman väärjis.sä roo­malaiskatolisen
kirkon asekaar-lion
tiimoilta. Mikäli juttu paik­kansa
pitää Britannian silloinen
pääministeri Winston Churchill
oli huomauttanut, että on ehkä
otettava vi.ssejä ratkaisuja tehtä­essä
huomioon myös roomalaiska­tolisen
kirkon päämiehen, eli paa­vin
kanta. Mutta vastauksena sii­hen
oli vanha .looseppi kysynyt,
että "montako divisionaa asevoi­mia
on .paavilla?"'
Olkoon näiden vanhojen juttu­jen
kan.ssa niin tai näin, tosiasia­na
kuitenkin pysyy, että Isä Hoa
ei ole suuremmin kirkkonsa mai­netta
nostanut Afro-Aasian mai­den
miljoonaisten 'kansanjoukko­jen
silmi.ssä, huolimatta lainkaan
siitä kuinka etevä yksityisarmeija
— lahtarikaarteiksi sellaisia yk­sikköjä
sanotaan tavallisen kansan
keskuudessa —^ päällikkö hän on
ollut.
Ihmisillä yleensä on nimittäin
sellainen vanhanaikainen käsitys,
että pappienkin kohdalta pätee
neuvo: 'Suutari pysyköön lestis­sään"
— varsinkin silloin, jos ei­vät
voi esiintyä ja toimia suurten
kansanjoukkojen etujen'ja toivo­musten
mukaisella tavalla.
" Tavalliset virtaset katsovat, että
papeille ja saarnamiehille yleensä
kuulua uskonnollisten menojen
suorittaminen, sielunpaimennus-työ
.
Jloan tapaisista papeista.voidaan
sanoa — hieman vanhaa sanontaa
muuttaen — että he "eivät ole en­simmäistä
kertaa taantumusta
kyydissä".
Maallikkona voimme kuitenkin
olla näissäkin asioissa väärässä,
.los pitää paikkansa sanonta, että
"uskollaan kukin autuaaksi tu­lee",
niin mikä tietää vaikka Isä
Hoa pääsisi peräti seitsemänteen
taivaaseen siitä syystä että hän
on toiminut yksityisarmeijan sotar
päällikkönä Etelä-Vietnamin kan­san
teurastuksessa. — Känsäkoura