Vapaus, July 2, 1953

              Sivu 2 Torstaina, heinäkuun 2 p, — Thursday, July 2,1953
TeJephones: Business Office 4<4204
Editoxial Office 4'426&. .Mftt&ger
(tmmm ^ E.8UJE8L Editor W.EUund.ilf6iUng XmSependeot tabor
Ctogsa cf Flxmleb Canadians. g5>
teUltfied » 0 7 . 6, 1917, Autborized
M ceeoDd cJass mail by tbe Post
Office Di^partoientr OtC3wa. Pub-
Uflbed tbrice weekly: Tuesdays
Ituiffdays and Saturdays by Vapäos
PabllsbJög Company Ltd./at iOD-102
Blm SL W., fiudbury. Ont., Canada.
taboard dress: Box 69. Sudbury. Qmtario.
Advertising rates upon appUestixai.
Translation frce of tfbarge. '
TOAUSHXNNAT: "
Canadassa: 1 vfc. 7.00 6 Kk. 3.75
Ybdysvallolsu: 1 vk. 8XX> 6 kk, 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk» 4.75
Drewn vaaliohjelma
Torypuolueen kansallinen johtaja, eversti George Dr<fw,^ joka
haluaa esiintyä Canadan kansan Mmseksena mikä johtaisi muka
Canadan pois kriisistä vaikka.torypuolueen nimeksi .sopisi kriisi-puolue—
on julkaissut taantumuk.selli.scn ohjelmansa, joka parem­min
kuin mikään muu riittää^varoittamaan .siitä vaarastaj mikä. .tä­män
suuruuden taholta tätä maata ja kansaa uhkaa.
Erikoisen tarkasti merkillepantavaa on tämä: Eräässä vaalive-toomuksessaan
torypuolue manaa esiin . kumpujen yöstä sir John
'Macdonaldin puolueen perustajan ja itsenäisen Canadan ensimmäisen
pääminbterin, .sekä hänen johdollaan suoritetun rakennustyön. Tämä
siitäkin huolhnatta, vaikka eversti Drew ja kumppanit ovat aikoja
sitten luopuneet sir Johnin ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli tehdä
• Canädasta itsenäinen suurmaa. .Päinvastoin kuin sir John, eversti
Drew on uskollisesti seurannut Canadan luonnonrikkauksien jänkeiiie
lahjoittamisohjelmaa, jonka perusteella Canada on joutunut uhkaa­vassa
määrässä ja joutuu edelleen Yhdysvalloista riippuvaiseen ase­enaan..
i^^^v^;^ mielessä eversti Drew manaa esiin vanhan
sir Johnin jav hänen saavutuksensa, mutta "unhoittaa" kokonaan
"Rautakorko-Bennettin", joka 30-hivulla vei tämän maan ojasta ai-
: likköon puhumalla ''n«rkan takana" olevasta hyvästä aja.sta .samalla
kun hän käytti rikoslaista sittemmin pois pyyhittyä paheellista 98: tta
pykälää kaikkia niitä -kommunisteja" vastaan, jotka vaativat leipää
työttpmille ja kriisin taakan keventämistä tavallisen kansan hartioilta.
\^lutta vaikka Drew on unhoittanut oman esikuvansa
"Rautakorko-Bennettin' hän ci ole kuitenkaan unhoittanut Bennet­tin
menettelymuotoja eikä hänen 98:tta lakipykäläänsä. Niih||äiiiyt-kin
nähdään, että eversti Drewn kuusitoista pykälää käsittävän oh­jelman
seit.semännessä pykälä.ssä sanotaan, että jos hänen pifoluecn-sa
tulee valituksi, silloin täs.sä maas.sa aloitetaan Jänkkimallinen noi-
4ajabti väärinajattelcvia canadalaisik vastaan n.s. "kommuhistivas-laisten
lakien" laatimisen avulla — ja kuten hyvin tiedetään, eversti
iDreWn katsantokannan perusteella "kommunisteja'' ovat kaikki rau-v
Imnpuolustajat ja sanalla sanoen kaikki canadalaisct jotka rohkenevat
sisä-.tai ulkopoliittisissa asioissa olla eri mieltä kuin hänea, korkcu-
;tensa, jumalan armosta 'toryjcn johtajaksi korotettu eversti*prew.
Eversti Drew tunnetaan erikoisesti kahdesta asiasta: Hän ci öle
vahingossakaan tehnyt oikeita arvioita ja laskelmia sen paremmin
kansainvälisistä kuin kansallisistakaan kys>'mykslstä; ja vaikka;'.hän
on anteliaammin kuin mikään puoluepomo antanut vaaKlupauksia,
hän ei ole yrittänytkään toteuttaa niitä. Me .saamme olla kuitenkin
varmoja siitaketta kun veresti Drevv uhkaa aloittaa poliittisen•'Äö^ta-jahdin
"väärin ajattelevia"jvastaan, niin sen ''lupauksen" Iiah_ft^lisi
•Varmasti toteuttamaan jos kävisi liiin onnettomasti, että hän t'Unst'va-
Jitaksi hallitukseen. ;vi> ^1.
^ ' Eversti Drewlle annettu ääni ci ole vain haaskattu.äänj-i--vaan
"ken'assaa,n varomaton toimenpide Canadan kansaa ja valtt(fta vas­otaan.
Liberaalien hallitus on olfut monessa suhteessa liurjaakin kur-/
jempi, mutta vielä kurjemman hallituksen saisimme silloin, jos" ereh­tyisimme
pöyhkeilevää, koppavaa ja tavallista kansaa' halveksivaa
toryjohtajaa äänestämään.
, Morton Sobellin juttu
Julistaen, että Rosenbergien juttu "el kuollut sähkötuolissa", oi­keutta
Roscnbergeille vaatineen komitean toimesta on ilmoitettu, että
Rosenbergicn jutun yhteydessä kolmekstkymmeneksi vuodeksi vanki­laan
tuomitulle Morton Sobelille ryhdytään vaatimaan uutta oikeus-ktnilustelua.
: «Mainitun komitean julkaisscmassa lausunnossa .sanotaan: "Meillä
on suurta epäilyä Rosenberg-Sobell jutusta. 'Nämä epäilyt eivät kuol­leet
^hkötuolissa. Tosiasiassa ne olosuhteet missä RosenberRit niin
hätäisesti teloitettiin, ovat omiaan vahvistamaan meidän epäilyäm­me,
joka on tiyt yleismaailmallinen . . ."
Komitean lausunnossa korostetaan, että Yhdysvaltain edut vaa­tivat
totuuden ilmituloa RosenberRien ja Sobellin asiassa. Tämä sitä­kin
suuremmalla syyllä kun Rosenbergit tuomittiin ja teloitettiin
suuren hysterian vallitessa. S
K.o. komitean korkeita ihanteita kirvaa se lausunto, että tässä
asiassa se hylkää kaiken puolueellisuuden ja kaikenlaisen kostomie­len,
sillä sen ainoana tawitteena on •'oikeuden" saanti niille, joiden
syyllisyyden suhteen on yleismaailmallista epäilyä. ...
•Meille saatetaan sanoa, että mitä hyödyttää nyt enää jafkaa-tätä
taistelua, sillä ainakin Rosenbergicn kohdalta ci -voida enää oikeutta
toteuttaa. Mutta muistaa tulee, että .Sobell istuu— kuten inc us­komme—
syyttömästi vankina, minne hänet on teljetty 30 viiödcksi.
Totta on, että Rosenbergcille ei voida enää milloinkaan tehdä oikeut­ta—
mutta Rosenbergicn kahden pienen pojan sydämeltä voidaan
nostaa pois suuri paino, jos heidän vanhempiensa syyttömyj's tulee
virallisestikin todistetuksi —kuten tässä a,siassa tulee ennen pitkää
tapahtumaan.
Yksistään tältä inhimillisellä kannalta katsoen on lämpimästi
tervehdittävä ajatusta, että tätä maailmankuulua oikeustaistelua, jat­ketaan."
Mutta poliittiselta kannalta katsoen asia on vieläkin .tär­keämpi.
Jos osoittautuu todeksi, kuten me uskomme, että^Äosen-bergit
olK-at syyttömiä ja joutuivat sotahysterian viattomiksi uh­reiksi,
silloin on /Vmerikan kansan velvollisuus itseään ja koko ihmis­kuntaa
kohtaan huolehtia siitä, että tällaiset oikeusmurhat eivät enää
toistu. Onhan selvää, että jos Rosenbergit voidaan tänään teloittaa
fheidän syyttömyydestään huolimatta niin huomenna voidaan mur­hata,
tuhansia "rosenbergeja''joi.sta vallassa olijat eivät syystä tai
toisesta pidä._ Rosenberg-Sobell juttuurrliitt.vy Välittömästi koko
Ylidysvaltain valtion kunnia sekä koko Vhdysvaltain suuren kan­san
tule\'a turvallisuus ja onni. Tässä mielessä on kysym3's vielä­kin
suuremmista asioista kuin syyttömien ihmisten maineen puhdista-misesta'ja
vankilasta vapauttamisesta.
Me täällä rajan pohjoispuolella, jotka fuskaisin mielin olemme
seuranneet 'McCarthysmin hengessä suoritettua kirjojen ja ihmisten
polttoa Yhdysvalloissa, uskomme vakaasti siihen, että totuus tulee lo­pulta
e^iin tässäkin asiassa, ja että oikeus voittaa vääryyden, kun­han
rehelliset ja oikeamieliset ihmiset er\-ät vain anna~ peloitella it­seään
toimettomiksi.
Eriehunän työttömiä
Toronton seudulla
Toronto. —7 iKatJonal ^Employnrent
StrvUxn palknllisen toimtiton onta-nUen-
tietojen mukaan lisääntyi To­ronton
seudun .työttömien lukumäärä
kesäl.'. 25 p. päättyneen vliJcon aika­na
80: hengellä» Mainittima' päivä­nä
oh toinil-s^m kirjoihin merkitty
12.635 työtöntä. Joista 4,256 oli nai­sia.
Työttömyysvakuutusta makset­tiin
viikon aikana ainoastaan G.814
henkilölle.
muut sanovat
AXaBJKKiAMKETKlS
Tehden kyeeenalaiaeksi sen. "miksi
kenenkään vliäM pelätä" yritystä
idän Ja lännen subttiden parantO'
miseksi, pääministeri sir Win8ton
ChurtiiJU suositteli suurvaltojen vä­listä,
korkean portaan konferenssia
.^äskettäinen GaDup-äänestyB osoUtaa
että 78 pros. amerikUilaisista kan­nattaa
£isenhqwerin.Cburchiilln Ja
Venäjän Malenkovin konferenssia, Ja
että 84 pros. amerikkalaisista kan­nattaa
Korean välirauLaneuvotteluja
ja ainoastaan 4 proa. on,sellaisia,
Joflla ei ole mitään kantaa tästä
asiasta; Näyttää selvästi sUtä. että
Amerikan:^kansa on samaa' mieltä
Ohurchlllln kanssa, — • "Trairiman
Ncv/s", W3shington. D. C. ,
suun vMma
IS;(.N VALITUS
Nykyaikana isillä on vielä kotona
paiktunsa — te tiedätte missä. Ja
vaikka pöytä kateUan vielä nimelli-
.sesti siten, että isällä bn "pääpaikka",
niin kanasta ei ole kuitenkaan enää
paras paikka jälellä kun tulee isän
vuoro käydä siihen käsitai. Bob
Ward,"UE News" lehdessä.
Sanomalehti ei ole
vastuu^ väärän
tiedon antamisesta
4,
Ottawa. — Canadan Korkein o:-!
keus on antanut kolmella äänellä
kahta vastaan päätöksen, että sano­malehti
ci ole vastuuvelvollinen ter­veyden
'huonontumisesta mikä aiheu­tuu
väärien tietojen Julkaisemisesta.
'Mrs. Yivonne Ouay Vancouverista
oli nostanut korvauskanteen Vancour
veri Sun-lehteä vastaan sen johdosta
kun hänen terveytensä oli tullut huo-ncmmaksi
luettuaan mainitusta leh­destä,
että hänen erossa elänyt avio­miehensä
ja kolme • lastaan olivat
muka kuolleet auton ja Junan yh­teentörmäyksessä
North Bayssa, Ont.
Alemmassa oikeusasteessa myönsi
tuomari naiselle $1,025 korvauksen,
mutta.B. C:n vetoomusoikeus kumosi
tuomien, Jonka johdosta valitettiin
Korkeimpaan Oikeuteen edelläkerro-tulla
tuloksella. Kcska kanne pan­tiin
vireille marrask. 5 pnä, on Kor­keimman
Oikeuden päätöksestä mah­dollisuus
valittaa Britannian salaneu-
. vcstoon.
Mrs. Guay pani kanteen vireille
vasta 9 kuulsautta kysymykspssä ole­van
väärän tiedon Julkaisemisen Jäl^
keen. Saricroalehden taholta -väitet-.
tiin sen johdosta., että on ollut enää
mahdoton saada selville uutisen alku­perä.
Se on kuitenkin todettu,- että
kysymyksessä ei ole uutistoimistojen
eikä- lehden kh-jeenvaihtajien lähet­tämä
tieto".
. Tuomari Cartvright sanoi Jutun
Johdosta; että todennäköisesti Joku
mrs. Guayn asiat tunteva henkilö oli
kyhännyt kokoon uutisen, tahtoen si­ten
loukata häntä. Mrs. Guay vält­tää
saaneensa uutisen johdosta niin
vakavan iskun, että hän oli kykene­mätön
Jatkamaan tavallista työtään
Brittiläisiä naisia
kutsuttu vierailemaan
Neuvostoliitossa
Lontoo. — (ALN) — Women's Co-operative
Guildln vuotuiseen kon­gressiin
saatiin Mostoavan Naisten
Osuustolmlnimalliselta Komitealta vi
4-BlIlnen kutsu lähettää Joskus tämän
kesän kuluessa vUsl brittiläistä osuus-toimintanoista
vierailulle heidän
luokeen.' *
Kutsun antoi vieraileva edustaja
Elena Glakhova. joka sanoi; "Mei­dän
halunamme on tutustuttaa tei­dän
työläisiänne meidäh työläisiim­me
ja laitoksllmme. Vierailijoiden
omana asiana on tehdä valinta siltä
mltäVhe haluavat nähdä." Kiitän
keskuskomitea tulee mitä demotoraat-tisimmalla
ta^^alla keskustelemaan Ja
päättämään mitkä viisi jäsentä lä-lähetetään
tälle vlerallumai^allc
Neuvostoliittoon.
Tässä , kongressissa hyväksyttiin
päätöslauselmia, joisisa vaaditaan
kaikin keinoin ponnistelemaan ase­levon
aikaansaamiseksi Koreassa ja
vieraiden sotajouickojen vetämiseksi
pois kaikista maista, myöskin, Britan­niasta.
' Toisessa päätöslauselmassa
tuomitaan Britannian varojen aseis­tukseen
tuhlaaminen Ja ytidesä pää­töslauselmassa
napalm (hyytelöidyn
gasolinln) pommien käyttö.
Nokimustetehdas mak--
saa $4;000,000
" Sarnia. Ont. — Viime perjantaina
avattiin' täällä neljän miljoonan dol­larin
- hlntaiiien noklmustatehdas
Jonka on rakennuttanut Cabot Car-bon
of Canada lilmlted. Tehtaassa
valmistetaan tieteellisellä tavalla no^
klmustaa petroleumia . polttamalla.
Viime vuonna tuotettiin tätä noki-mustaa
maahan noin 56 miljoonaa
paunaa. Sitä kfiiytetään ivyvln suu­ressa
miärln kumlteCita^ ;autoren-kalden
värjäämisessä mustiksL Sitä
käytetään myöskin sokeritehtaissa
sokerin valkoiseksi tekemistä .varten.
Tehtaan arvellaan kykenevän löydyt­tämään
Caiiadan noklmustatarpeen.
/Jota on ostettu noin kahden mUJoo-han
doIl.irin arvosta vuosittain ulko­mailta.
- - •
(Neovosfolfiton lebdistd
fcaDMinväliaistä kysymyksis^)
Neuvostoliiton lehdistö kiinmttl
suurta huomiota kesäkuun 11 päivä-:
nä Kööpenhaminassa päättyneeseen
Naisten - III maailmankongressiin.
>Ionet lehdet omistivat tälle kysy-r
myk'5eUe toimitusartikkeleita. "Prav*-
da" ja "Izvestija" julkaisivat säänr
tiöllisesti erlLoiskirjeenvaihtaJicnsa
seikkaperäisiä selostuksia kongressia
istunnoista.
"Trud" iehti kirjoitti, että "Nais­ten
kansainvälinen liike on suuri voi;^
ma kansojen taistelussa sodanuhkaa
vastaan, kestävän rauhan ja ylei­sen
turvallisuuden puolesta. Tämän
taistelun kärjessä kulkevat demo^
kraattiseen leiriin kmuluvien maiden
ja ensi tilassa Neuvostoliiton naiset,
jotka ovat sankarillisella työllään so-ilallsn-.
m hyväksi antaneet arvaamat-"
toman avun. taistelulle rauhan Ja
kansojen paremman , tulevaisuuden
puolesta.' Aktiiviseen taisteluun rau­han,
kansalli^n riippumattomuuden
ja demokraattisten vapjulcsien puo­lesta
ovat yhtyneet miljoonat kapi­talististen
-maiden sekä siirto- ja
puollsilrtomaiden-naiset". • : v
Naisten kansainvälisen liiL'ieen
Järjestyneisyyden ja joukkoluontoi-suuden
kasvua kuvastaa . kirkksasti
Kööpenhaminan maailmankongresiii;
"Izvestija" kirjoittaa, että "nai­silla
ei vielä koskaan ole ollut niin
laajaa Ja edustavaa kansainvälistä
koi Tjusta kuin Kööpenhaminan maa­ilmankongressi.
Kongressissa oli
1,863 osanottajaa 67 eri maasta.
Osanottajista oli 611 edustajaa, 1,187
kutsuvierasta ja 65 havainnoitsijaa.
Siellä oli ei vain Naisten kansain­väliseen
demokraattiseen liittoon
kuuluvien järjestöjen edustajia, vaan
siellä oli edustajia monista muistakin
nalsjärestölstä. Mutta ystävyyden Ja
yhteisymmärryksen liengessä kaikki
osanottajat käsittelevät kuitenkin
työjärjestyiJJessä olleet kysymykset ja
hyväksyivät yksmdelisesti asiakirjat,
jotka tulevat olemaan talsteluohjel-mana
kaikkiin kansallLsuuksiin, erl^
laisiin' poliittisiin virtauksiin Ja .us­konnollisiin
lahkokuntiin kuuluville
naisille". -
Naisten maailmanLongiressl käsit­teli
kysymyksen naisten tehtävistä
taistelussa äitien oikeuksien suoje­lemisen
puolesta? työtätekevien nais­ten
oikeuksien puolesta seicä myöskin
naisten, tehtävät taistelussa rauhan
sekä naisten Ja lasten etujen puo-iestal-
•••
•Trävda" kirjoittaa, että "Kon­gressin
suuri merkitys on.ensinnä­kin
Siina, että siellä käsiteltiin kujk- ;
kia naisia ja äitejä kiinnostavia: ky­symyksiä,
päästiin yksimieliseen" pää­tökseen
naisten kansainvälisen liik­keen
nykyisistä tilrkeistä tehtävistä
ja että se merkitsi uutta vaihetta
naisten Kunsainvalisessä . liikkeessä;
Konere£S'ssa hyväkyttiin Julistus
naisten oikeuksista, joista tulee epäi­lemättä
koni-veettinen toimintaohjel-.
ma kaikille naisjärjestöUle , niiden
taistelussa naisten demokraattisten
oikeuksien puolesta.
Kongressi laski perustuksen nais­ten
yhfceenllittymiselie poliittisista
näkökannaista, tiskonnollisesta va-luumuksesta
Ja eri kansallisuuksiin
kuulumisesta riippumatta. .Silla se
antoi orientoitumisvolmän naisten
lukuisille järejstöllle. lujitti niissä
uskoa sen oikean asian voittoon, jo­hon
liittyvät koko maailman naisten
valtavan enemmistön elinedut, toi­veet
ja harrastukset".
Kongressin päätösten tärkeyttä ja
ajankohtaisuutta korostaa vielä sekin
seildca, että monissa maissa naiset
kärsivät I.uuheastl poliittisesta., ja
taloudellisesta tasa-arvottomuudesta
ja klihkoaselstuksen seurauksista.
"Izvestija" kirjoittaa, että VKapl-tallstisen
maailman naiset ovat työ­tätekevän
väestön sorretuin Ja ol-keudetoin
osa. Vieläpä sellaisissakin
l.Mpltalistisissa maissa, joissa naisten
tasaarvoisuus on'' lailla tunnustettu, I
el sitä itseasiassa ole. Samanlaisesta
työstä naiset saavat pienemmän pal­kan
kuin miehet. Monopolistlt hyö­tyvät
naisten Julmasta riistosta käyt­täen
heitä halpana työvoimana. Nai­silla
ei ole mitään oikeutta^ työttö­myysavustukseen,
jota miehet saavat.
Sosiaalimenojen supistaminen, flinä
luvussa myöskin menojen supistami­nen
synnytys- ja lastenhoitolaitosten
ylläpitämiseen, kohottaa lasten kuo­levaisuutta:
Siirto- ja riippuvaisten
maiden naisten asema on tavatto­man
raskas. Heidän' osanaan on
näännyttävä työ, kurjuus, nälkä, ja
täydellinsn oikeudettomuus".
"Novoje vremja" kirjoittaa, että
"työtätekevien lasten burja asema
kapitalistisissa maissa kiinnittää
kalkkien rehellisten ihmisten huomi­ota.
Työväenluokan ja työtätekevän
talonpolkalston kurjuuden absoluut­tinen
ja suhteellinen kasvu syöksee
miljoonia lapsia nälkään ja tauteihin
uhkaa heidän normaalista fyysillistä
ja henl.':stä kehitystään.
Vieläpä porvarillisetkin Ulastotle-dot
toteavat lasten sairauden ja kuo­levaisuuden
kas>'un. kapitalistisissa
maissa. Esimerkiksi . Indoneeslan
terveydenholtomlnlsteriön tietojen
mukaan siellä kuolee nälän Ja ras­kaiden
olosuhteiden vuoksi 25 pro­senttia
kiiikista vastasyntyneistä läp­äistä.
Un maissa vanhemmat myyvät lap­siansa
orjouteen".
Miljoonat naiset) nousevat nälkää,
kurjuutta,, oikeudettomuutta ja las­tensa
ilotonta osaa vastaan. He nou­sevat
taisteluun elinoikeuksiensa Ja
demokraattisten vapauksiensa , puo­lesta.
"TrudV lehti kirjoittaa, että "Kon­gressin
työssä; ei sattumalta ollut niin
suuri sijansa kysymyksellä} täisteius--
ta naisten oikeuksien puolesta. Yk­simielisesti
hyväksytyssä julistulBsessa
leoko maailman. naisten . oiiceuksiata
on annettu; selvä toimiDtaohjeima
naisten kaikille demokraattisille Jär­jestöille,
v Kaikkien maiden Ja man­tereiden
135. miljoonan /työtätekevän
naisen! nimessä Julistubiessa vaadi­taan,
naisten oikeuksien tunnusta­mista
"taattuun työhön ja ammatin
vapaaseen .valintaan, oi^-rjutta loallin-nollisim.
ja-yhteiakunnallisiin toimiin,
samanlaista. - palklcaa samanlaisesta
työstä,'äitien Ja;lasten suojelua val­tion
tah<>lta/ samanlaisia kansalaisoi­keuksia
kuin miehilläkin ym."
Julistusrnaisten oikeuksista on voi­makas
mobilisoiva keino taistelussa
naisten - demokraattisten oikeuk'3ien
ja vapauksien puolesta. Tämä tais­telu
ei -tole erotettavissa taistelusta
rauhan säilyttämisen ja lujittami­sen
puolesta.
"Izvestija" kirjoittaa, että "Nais­ten
maailmankongressi. Joka kokoon­tui
aikana, jolloin kaikluen maiden
julkinen elä-mä vaatii yhä_valtavoi-maiäemmin
nykyisen kansainvälisen
tilanteen jäimittyneisyyden lieventä­mistä,
riitojen ratkaisemista ; neu­vottelujen
avulla, kannatti kiihkeästi
kaikkia, tähän suuntaan otettuja as­kelelta.
Kongressin osanottajat/ ter­vehtivät
Neuvostoliiton edustajam
lausuntoa siitä, että Neuvostoliiton
hallitus vaatii eri maiden stihteissa
vallitsevien kalkkeen riitakysymysten
rauhanomaista ratkaisemista.
Kongressi sai tyynytyksellä tietää,
että Paimiynjonissa on . allekirjoi­tettu
sotavankien vaihdosta sopimas,
joka avaa tien aselepoon Koreassa.
Naisten kansainvälinen liike on pan­nut
suuren panoksen kansojen tais­teluun-
Korean kysymyksen rauhan­omaisen
ratkaisemisen puolesta.
Kail.'.iien maiden naisten nimessä
Kööpenhaminan kongressi kohotti
äänensä sodan lopettamisen ja o i ­keudenmukaisen
rauhan palauttami­sen
puolesta Koreassa, sotien lopet­tamisen'
puolesta Vietnamissa ja Ma-laijilla.
Saksan, ItävaUan ja Japanin
kysymyksen rauharHmiaisen ratkaise­misen
puolesta, kaikkien kansojen
vapauden ja kansallisen riippumat­tomuuden
puolesta".
Kosketellen Kööpenhaminan kfon-gressin
yhteenvetoja "Pravda" kir-
IThdysvallai väärän
miehen tukijoina,
sanoo SbinweU
. Bolsover. EnglantL —> Cnt la-bour-
ballittikseo ppolastosminls-tcrf
Enannel gbisveU sanoi täällä
laoantaina, että VK:n pitäisi Jät^.
tää korealaiset tappelemaan: kes­kenään
crimielisyyksiensä jobdos-
(a.
"Jos kerran presidentti Syng-man
Bbee uskoo Itykenevänsä sel­vittämään
riitansa pohjoiskorea­laisten
kanssa niin niiksi liänen ei
anneta sitä , tehdä?" sanoi Sliin-weU.
Häh sanoi myöskin, että yh­dysvaltalaiset
"ovat käteviä vää»
rän miehen tukemisessa." Pitkän
aikaa öU vääränä mlelienä Cliiang
Kai-sHek' ja^ nyt" siinä on VRhee.
*Jos he halaavat kakistaa komma-nismin
vaaran.'on siihen lö:ydet-tävä
parempi keino*', sanoi Sh'.n-welL
SITÄ
— JA —
joittaa:
"Naisten maailmankongressi, sen
koollekutsuminen ja koko sen työ
kuvastavat kirkkaasti kansojen ys­tävyyden
ja yhteistoiminnan jalojen
aatteiden suurta voimaa. Kongressi
keholtti koi« maailman naisia yhä
kiinteämpään yhteistyöhön, järjes­tyneeseen
ja sifckeään talsteluim äi­tien
ja kaikkien työtätekevien oi­keuksien
puolesta. On epäilemätön-tä,
että miljoonat naiset yhtyvät tä­hän
kutsuun. Kongressin päätökset
synnyttävät uuden nousun naisten
kansainvälisessä liikk'3essä ja tulevat
edistämään sen yhteyksien lujittu­mista
mahtavaan demokraattiseen
liikkeeseen rauhan ja kansainvälisen
turvallisuuden puolesta."
LHA-V FAUON VAADITTU
Asukki: KnuHcaahan emäntä, tämä
huone * on tolrvjttävässä kunnossa.
Viime yönä kaksi rottaa tappeli lat­tialla.
'
Emäntä: Mitä te luulette olkeas-'
taan saavanne kymmenen dollaria
vuokrasta — härkätaiselujako?
L0YT0 SEKIN
Pankkiin saapunut vanhus: "Onk?
Inikaan pudottanut rahatukkoa jonka
ympärillä on kumirengas?
•Jfleisö kuorossa: "Minä!"
Vanhusi ."Sepä mainiota. Löysin'
sen kumirerikaan."
Viime aikoina on tapahtunut Itaksl
Canadankln". unionistisen^ lllltkeeri
kannalta' katsottuna tärK^aää tapaus­ta.
Nämä tapaukset ovat ne, kun
CIO:n Ja APL:n johtavat elimet ja
,pAW sekä I A M ( autoalan unlot) ial-
^lekirjolttlvät-'reittäusvastaiset sopi­mukset.,
-Viimeksimainittujen uniol-den
soprlmus edellyttää myöskin yh­teistoimintaa
työsopimusten solmimi­sessa.
Ktm. molemmissa uiiioissa on
yhteensä":noin 12 mllj.- jäsentä.^ on so-pimuk6ella''
huamattava merkitys ko­ko
Pohjols-Äinerikan imlollikikeeseen.
.Relttäusvastainen'' sopimus tehtiin!
pitkien Ja- kalliiden kokemusten jäl­keen.
Alf^:n'Ja-CIO:n unlot, milloin
ne eivät tehneet reittaultsia ja ha-joitustyötä
edistysmielisten johtamis­sa
uniolSEa,-tekivät sitä toistensa
keskuudessa.
Reittaustoiminta tuotti suurta va­hinkoa
unioliikkeelle, sillä ait'a, va­rat
ja energia; Jotka olisi tullut käyt­tää
järjestymättömien järjestämi­seen,
Itäytettlin Järejstynelden työ­läisten
uudelleen järjestämiseen. L i ­säksi,
reittaustoiminta antoi työnan­tajille
hyvän mahdollisuuden riistää
työläisiltä monet kalliit ja arvokkaat
saavutukset.
Onkin syyLä tyydytyksellä huomiol­ta
'Walter Reutherin lausunto sopi­muksen
allekirjoittamisen jälkeen.
Jokin aika sitten kävi Toronton liigh-kouIuIaJsten'edustajisto tri Vie
Hopwoodin (LPP:n lUttovaaUehdokas High ^Parkin vaalipiirissä) Ja
Norman Pennerin (LPP:n ehdokas South Yorkissa) Johdolla Toronton
opetoslaatakannan paheilla siitä, miten voitaisiin saada liittohalll-taluelta
enemmän varoja opetnstoimintaa, stipentte^ ym. varten.
'Kovassa-Hö'pwood vasemalla Ja Penner keskellä.
Hän laUsui: "Reittaus ei kannata."
Olisi toivottavaa, että teräsunion joh­taja
mr. McDonald, joka äsken vie­raili
Torontossa, huomioitsi Reuthe­rin
lausunnon ja seuraisi sitä. Te-rästyöläisten
on päättävästi torjut­tava
se, kun McDonaldIn raportissa
säncttiin, että imio on käyttänyt
$500,000'.Mlne-Mlll union hajoittami­seen
ja että se on valmistunut käyt­tämään
samaan työhön lisää rahaa.
Reittausvastaisessa sopimuksessa
on kaksi :Canadan unlolllkkeele eri­koisen
tärkeää piirrettä. F,nsimmäi-r
nen on *e, että iiiin. CIO'kniiri AF-
£:kln tulevat tästä lähtien reittauk-sien
asemesta kohdistamaan • kaiken
aikansa, varansa -ja energiansa. US-A:
n miljoonien järjestymättömien
järjestäminen on .ensiluokkaisen tär­keä
tehtävä työväenluokan kaiiikien
osien kannalta Lut^ottuna.
•Mutta vieläkin .tärkeämpi on se,
että reittausvastaisensapimuksen al­lekirjoittaminen
on poistanut esteen
USA:n unioliikkeen yhdlstämispltä.
Ei ole epäilystäkään etteikö 'ifhdys-vallolssa
rivi jäsenistö ryhdy työntä­mään
sivuun niitä, jotka ovat es­teenä
unioliikkeen yhdistämiselle. Ei
tarvita paljon tietoisuutta sen käsit-täm'sei.'
ji, että voimakas yhtenäinen
uniolilke voisi näytellä hyvin huo­mattavaa
osaa USA:n poliittisessa
elämässä.
Kysymys Canadassa on aivan sa­manlainen.
Työväestön ja unioiden
yhtenäisyyys on hyvin suuri merki­tyksellinen.
Edistysmielisten ainesten johtamat
uniot, kuten Mnie-Mlll, UE,- Fur and
Leather, Canadian Garment "VVorkers
ja Canadian Textile CouncU, ovat­kin
äskettäin pitämissään konferens­seissa
päättäneet saattaa tämän ky­symyksen
huomionkohteeksl, Cana­dan
unlolilkk<3essä. Ne ovat tuoneet
eslUe, että työläiset käsittävät yh­tenäisyyden
välttämättömäksi ase­mansa
turvaamiseksi ja uusien voit^
tojen saamiseksi. Tolmlrmassa rau­han
turvaamiseksi, taistelussa työn­antajain
hallituksen kriisiohjelmaa
Vähittäiskaupasta ' „ v
tapahtuu suunnilleen ^
kolmasosa velaksi i
Ottawa.' — Canadan tilastollinen
toimisto Ilmoittaa, että kuluvan vu*.
den ensimmäisen neljärmeksen aika­na
myivät Canadan vählttälskaup-'
piaat tavaroita kaikkiaan 2,503 mil­joonan
dollarin; arvosta, josta mää­rästä
myytiin noin kolmasosa velaksi,
joko tiliin tai vähittäismaksulla.
Vähittäismaksukaupat kohosivat 209
miljoonasta dollarista viime vuoden
ensimmäisen neljänneksen aikana 289
miljoonaan dollariin tämän vuoden
vastaavana aikana ja muuten velaksi
ostettujen tavarain arvo kohosi 509
miljoonsta dollarista 540'dollariin ku­luvan
vuoden . kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana.
Viime vuoden vastaavaan aikaan
verrattuna lisääntyivät i^hlttälsmak- '
suostot 9 prosentilla kuluvan vuoden
ensimmäisen neljänneksen aikana ja
muut velaksi ostot 1.3 prosentilla.
Kauppiaiden kirjoissa oli viime
maalisk. lopulla saatavia 640 miljoo­naa
dollaria eli 141 miljoonaa enem­män
kuin edellisen vuoden vastaava­na
aikana.
Saskatchewanissa
on 356 tuottavaa
öljykaivosta
Regina, Sask. : Tämän maakun­nan
356 öljykaivosta tuotti maalis--;
kuussa kaikkiaan 218,670 tynnyriä '
öljyä; ilmoitti maakunnan mineraali-v,
rikkauLiiien ministeriö äskettäin.
Kuukauden aikana oli maakunnassa
toiminnassa 15 suurempaa ja ryhmä
pienempiä luonnonkaasulähteitä, jol­l
e n yhteinen tuotanto : oli 110,616
miljccnaa kuutiojalkaa. •
•Maakunnan rikkain öljyalue on
Lloydminster, jossa oli puolet maa-kun.
nan öljykaivoksista ja 10 luon-nonltjasuiähdettä.
Toiseksi huoma­tuin
alue on Loiie Rock, jossa on;90
kaivosta. Colevillen alueella on.toi­minnassa-
60-kaivosta: ' • . • •^
Suomalainen suorittanut
metsänhoitotutkinnon
Port Arthur, Ont. — Täällä ilmoi­tettiin
joLu aika sitten, että Raymond
Nick Fort Williamista on äskettäin
suorittanut metsänhoitoalan tutkin­non
Toronton yliopistossa. Hän on
nyt Marathon Paper Go:n palveluk­sessa
Caramatissa, Ont.
Urheilija tehnyt
elokuvasopimuksen
Hollywood. — Kymmenottelun
maailmanmestari Bob Mathias on al-lekiijoitanut
ehdoUisei. sopimukseti
elokuvissa esiintymistä varten. Jos
suoritettavat kokeilut onnistuvat
saattaa se merkitä pitkäaikaista so--.
pimusta tavallisissa elokuvissa ja te-'
levisiofilmien alalla.
vastaan, täyden työttömyysvakuutuk­sen
voittamiseksi ja ; Icorkeamman
elintason saavuttamiseksi yleensä, v
tarvitaan yhteistoimintaa ja unior
liikkeen yhtenäisyyttä.
Tämä tärkeä kysjnmys tulee ilmetä
muutenkin; kuin kaikuna tulevissa
Trades and Labor Congressin ja Ca­nadian
Congress of Laborin Ja kato­lisen
uniokeskuksen vuosikokouksissa.
PÄIVÄN PAKINA
Tosiasiat .ovat itsepintaisia
Juosten'parkuen suiuporvarien kel­lokkaiden''
perässä, .Toronton Vapaa
Sana Julkaisi lauantaina "rysslttely"
sivistyksellä kyllästetyn ja verisillä
laatusanoilla höystetyn toimltuskir-
JOltuksen. otsikolla "Ryssien 'rauhan-ryntäys*
sai Iskun." -
. Kokonaan mlelenmalttinsa menet­täen
mainittu lehti* "totesi" Itä-Ber­liinin
mellakointien suhteen, että,ne
ovat '^suurena sUmänavauksena mo­nien
maiden työläisille, jotka on so-laistu-
kaimattamaan'kommunismia
"Niln^iiäkeltyneltä kuin ryssät . . .
övatlcin. lie eivät kuitenkaan tmholt-taneet
i.vanhaa. propagandatemppua,
BH^nmnlin heti Selittämään, että mie-leoosolttikset
olivat ^länsimaiden'
asiamiesten yllyttämlä; Jokainen kä­sittää
ettei tuo väite pidä vettä . .
Näin jj^tiesl" "Vapaa Sana selittää
85laa^;X;,v'';;;.;;: ;
• Kaikki olisi muuten hyvin ja dls-tisti.
kunhan tuo sananiselitys • oUsl
vain totta. Vika onkin sUnä. että ka­pitalistien
. "viattomuus", mitä Vapaa
Japanissa Ja monissa muissa- t S A * ^ vannoo,' 'el'ote niin lumipuhSa^
ta, miksi sitä selitetään." '
Ensinnäkin, totuuden ja asiallisuu­den
vuoksi me haluamme todeta sen
tosiasian, että Itä-Berlilnlssä ja Itä-
Saksan muissakin kaupungeissa oli
kahakoita ja - mielenosoituksia. Reall-slna
Ihmisinä Saksan Demokraattisen
Tasavallan hallituksen edustajat - Ja
Neuvostoliiton - viranomaiset — ovat
myöntäneet, että "virheitä on tehty".
Ja-että työläisten valitukset otetaan
huomioon ja korjataan kahden viikon
kuluessa. Vaikka Itä-Saksan Ja Neu­vostoliiton
viranomaiset eivät sitä niin
sanoneetkaan, nilii realisteina he an­toivat
käsittää, että jos työläisillä ei
olisi ollut valittamisen aihetta, mit­kään
provokaattorit eivät olisi voineet
käyttää heitä hyväkseen.
Vaikka:;onkm.selvää, että täällä on
suuresti llioltei,tu Itä-Saksan kahak-kain
"suuruutta", niin tosiasia sUs on,
että niihin osallistui myös tavallisia
työläisiä. Jollia oU .vaUttamlsen al-heutta.
-.1
iilutta $anoa, kuten Vapaa Sana
ruikuttaa' suuren rahan palickaamien
propagandistien' perässä," e t tä länsi­maalaiset
ts. amerikkalaiset upseerit
ja heidän palkkarenglnsä ole voineet
osallistui k.o. kahakkain järjestämi­seen
ja kiiholttamlseen, on aivan sa­ma
kuin sanottalsUn, ettei Yhdysval­tain
kongressin salaisella $100,000,000
rahastolla saada mitään toimeksi.
Sitäpaitsi on muistettavay että näis­tä
asioista ovat puhuneet muutkin
kuin venäläiset, saksalaiset ja yleen­sä
"kommunistit". Esimerkiksi N. Y.
Times raporteerasi kesäkuun 18 pnä:
"Kovaäänisillä varustetut trokit ris-tellivät
Länsi-Berliinin kaduilla ke-holttaen
työläisiä siellä -liittymään
veljlnsä jotka taistelevat Itä-Saksan
hallitusta vastaan." • .
Toiselta puolen 'Yhdysvaltain viral­linen
radioasema Rlas neuvoi mielen­osoittajia,
että älkää taistelko venä­läisiä
sotilaita vaan saksalaisia vas­taan.;
.
Kesäkuun 23 pnä New York; Times
kirjoitti jälleen:
"Monet täällä olevat länsimaiset
huomioitsijat katsovat, että Yhdys­valtain
Berliinissä oleva propägandä-asema
Rlas vei tärkeätä (vltal) osaa
viime viikon tapahtumissa. Jotkut
menevät niinkin pitkälle, että sano­vat,
jotta nämä. kahakat (uprisings)
eivät oUsl lainkaan tapahtuneet ilman
mainitun radioaseman laajalluksla,
mikä nostatti talsteluliengen Joka a i -
lakot. ja joka keUo viidestä
alkaen' laajäisi
heutti
keskiviikkoaamusta
kaikkialle Itä-Saksaan yleislakon yk­sityiskohtaiset
suunnitelmat."
Merkillepantavaa myös on, että
suurin osa Itä-Berliinin kahakoista
tapahtui amerikkalaisen alueen lähet­ty
vlUä, kuten N. Y . Timesm uutistie-.
dossa kesäkuun 21 pnä sanottiin:
"Suurin osa tiedetyistä ampumlsuh-relsta
tuli Potsdamer, Platzissa. missä
Britannian, Amerikan ja Neuvostolii­ton
alueet yhtyvät."
Me voisimme julkaista enemmän
näitä lainauksia, jotka osoittavat, että.
turhaa on "ryssiä" yksinään syyttää
siitä, että he sanovat ^USA:n viran-.-
omaisten osallistunee'n Itä-Saksan
kahakkain järjestämiseen. Amerikka- ^
laiset suuret lehdet, jotka tietävät'
niistä ne tässä yheydessä puhuvat,
ovat myök rdln-ianoneet, toiten yllä-olevasta
n ä ^ y . " . "
Me myös epäilemme pahasti, ett»
kaikkein palilmman "kolauksen" sai­vat
Itä-Berliinin kahakoista ne, jotka
oUvat ilmeisesti pitkän alkaa suunni­telleet
kapinan aloittamista, mutta
jäivät slttei&ln suhteellisesti hyvin,
pienen joukkokannatuksen varaan;
j a epäonnistuivat suurmltdmissaaa
Tosiasiat: ovat hirveän itsepintaisia,
joten parempi on katsoa asioita sel­laisina
kuin ne ovat, eikä sellaisin*
mitä ne poliittisessa vimmaperälsyy-dessä
toivotaan olevan. .
• — Känsäkoura.