Vapaus, December 25, 1923

              /
Canadan m^riahim työväestön Sinenksnattsja, nme6>
to SodbaryssÄ, Oat, joka liistaj, toMtsi j» lanajjtel
O M i S A M ! . ^S. G. NEIL
Vastaava Toinntutepalamen
' VAPAUS
( L i b e r t y)
The only oigsn of Fi^ish WorkersJn Csnaos. Ptib*
liehed in gudbttry, 9nt., cvcry Taesday, Thur«jäy mi
V^Satiarday.y^---'': . ^ ^ : . ^ ^
. Advertisin/f rate» 40c percol. incb. Minimuro «barÄC
for single insertion 75c, DjMount ojistanding advertise-jnent.
The Vapaus is the best advertising medium doiong
- the Finnish Pcople in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury
Ont. ; *
' TILAUSHrNNAT:
Ganadaah yksi vk. $4.00, puoli vk; $2.26, kolme kk.
IL60 ja yksi kk. 75c.
. ^ Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.$1.75.
' Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joiHa on takaukset.
Jos el*e milloin tahansa saa vastausta ensimäfseen
kirjeeseenne,^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan, per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. >
. . Umotuahinta kerran julaistuista ilnrotnksiata 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista ieU ilmotuksista,
joiden'tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Knoloilmotok^et $3.00 kerta ja 60c lisää jokai,
seita muistovärsylta. Nimenmuutosilmotukset 60c kerta,
$1.00 kolme kerta». Avjt^eroilmotukset <$2.00 kerta,
$3.00 kaksi kerta^". SvntymSilmotukset $1.00 kerta. Ha-luthahÖeto-
ja osotcilmotukspt 50e kerta, $1.00 kolme
kertan<> Ti!ff'*8'«}lm'^tuk3i3ta pitää raha seurata mukanp.
Tiistain- lehteen aijoiut ilmotuk^et pit?ä^ olla kont-loriMn
Inupntiinn, f^r^tajn lehteen tiistaina ja lauan-tain
]ryhifP» ,Ur<itt)'^nR kello ' -
Rer*stp-fat the Post Office Department, Ottava,
— JouIuji|hIan iakia jaa fehtemme eeuraaVa nume­ro
ilmestymättä, y _ • ' ' -
«Yleensä myönnetään, etta kaHdl-
Taantumuksen tuskanväännöt
' Eräs.pdrvärileliti on kovasti {'aivoissaan uktraiualais-,
ten'iiialiriidassä West Fort ^illiamissa annettujen tO'
' distusteni johdosta, joi(|en ,muicaan häklia nykyään kont-
' roileerauvat ainekset ovat suni^untaikoulussaan opetta­neet
lapsille työväen aatteita ja kapitalistisen järjes­telmän
' vääryyttä; Haike^la mielellä valittaa. lehti,
!|(uinku'tämä'soma'haali'on ennen kuulunut ktistillis-niieHsille,
jotka ovat'siellä opettaneet lapsilleen kris-
. titio^pia ja (l^arradan kulttuuria. Lehti yaatii, että vi"
ranomaisten' olisi puututtava ' asiaan ja karkotettava
kaikki vallankumoukselliset siihen maahan, joiilj;a esi-merJfkiä
^ tdntoito toteuttaa Canadäsia.,
< Tämän saman neuvon voi «in^ohuttaa takaisin äen
antajille. Hakekoot uskonsa seuraajien kanssa sellbi-
' sen «opukan, jossa' järjen valolta voisi Jcucjan sielunsa
vielä ' johonHin pimentoon/ piilottaa., Etsikööt dollar^-
kultturinsa palvomiselle johkun toisen paikan, kpska
lieidfän viheliäineii oleinuksensa ei ke^B enään työväen
volistuksen valoa. Työväjenliike oi^ Canadässti ollajc-sensa
ja< valciintuaksensa, kosk^ sillä ovat siifhen tosi-pdräiset
»SyynsäT' eik^, siinä'^'Uinkaah oleta huomioon
\tiis'täjSin ja, heidän lBkeijmnsa'i|iietteitä.'^Työläisillä,
^ jotka ovat tapaan maan-xakentan^t siksi mitä se on, pn
' oikeus työsi:ennellä 'maan^ diojen mtiultamisebi )työtäis-
, Jen.; clSmää,Ja vWt&hukäia tyydyttävSbi,, Jos, nämä
, piirrärUllsen'J9rjegtfilinärtVJiw §läwat kylf
Iin kauan,, sä^vaV he;omassa /olemuksessaan mHhdSi
^ l(uiAka tuloksetonta on taantumuksefa > taistelu nudep
aljäii-voimia vastaari» r ' ' '
l;oiikkuileim8€t, välttely $3Qom(iilehdl$tÖ£$l ja iol^uk*
%\m ravistelevat v^linpitsmäuömlä joutkoja hereille,
sytyttäyät niissä ensimäisen luokkatietoisuuden kipi
näfl tsi kohentelevat työlailla yBtej^kunnalliseefl jd
valtiolliseen ajatteluun, antavat kehlttyoeimmille ty^
laisille fiavainnoillista opetusta, suurentavat meld^
poliittisia kokemuksiamme ja näyttävät mdlle' kouriin
tuntuvasji järjestyneen toiminnan tuloksellisuuden.
Taistelulla Jtankittu uudistus ja työväenluokalla tärkeä
laki ei tarvitse tässä mielessä olla mikään 4yöfäeniuo-kan
voimantekijä. Sitä voisi paremminkin sanoa voima-asemabi.
Näiden ilmaisumuotojen erotus^käy selville
jos ajattelee sotaa. Vbimantekijät. määräävät sotajou-'
kon oipan, voiman, voima-asemät ovat taistelun ^esinei­nä,
jotka voivat olla joropiankumman puolueen hal­lussa.
Sama on luokkataistelussa asm laita. Voima-asemat,
jotka me saamme haltuumme^ ja joita me käf-tämme
hyödyksemme, eivät ole meidän^f äämäärämrae.
Ne f eivät -ole meidän voimamme perustana; mutta
ovat'tärkeitä asemia. Jokainen valtiollinen oikeus ^ ja lä.täytyisi olla oikeus työhön. Kalk
saavutus'ovat sellaisia asemia, Ne voidaan joksikin-VkytM saada tilaisaua toi-ajaksi
m*eiltä viedä, jolloin meidän täytyy ^taistella ^»eentuloori omalla tyoHään. Mutt^
tämän .lisäksi työläisillä täytyy olls
täytyä :tehMvästäänsiIloiii loun hei
d|nä;elitoU^ etuosasila
yaatnrat' Lakko-oikeus- porvarillises-Äaryhtej^
yksi työläis­ien
|itdleimpiä^
ta on täytynyt käydä ja täytyy, vie
läkin kamp^äijlia,- • katkeria; ^taist^
luja. ;$nurin osa tähänastisista pa­koista
,on käyty joko palkankpro-
'tusyaatimustep.' g'a tyopäiVän lyhen­nysten
puolesta/' taikka palkkojen
äienitsnusta^ jataani : Usein f täytyy
yoläisten; k^^
sen asetta unionsa tunnustamisen
puolesta'vtaimyöniätuntoisuudessa
oI>lakkotaisteIus^^^^^
aan kohtaan. Päivä päivältä,ke-hittyvät
läkkotaistelut yhä laajakan­toisemmiksi,;
yhä .monipuolisinimilcsi
käytähriöllistenv^t^
kotusperiensä puolasta.
'Niinpä iQaiiadassakin tämän yuo-dfen*;
;^aj^
<TOt ielvMkint^-^se^
epäsuotuisenjmissa oloissa, mutta^'meidäu ;yoima-ase-mamme
syvhnmät lähteet pysyvät pienentymättöminä.
Niinpä parlamentti on työläisillei .yksi tällainen voima-äsema,
jossa vaikutusvallan saavuttamisebi työväenluo­kan
on välttämättä, taisteltava, josvmiielimrne saada .liik­keellemme
menestymisen mafhdollisuuksia. Työväen
uniot ovat niinikään meidän V(^ima-asemiamme, joiden
rakentaminen on ^k&i meidän menestymisemme ehto.
Kaikkien meidän järjestöjerame laajeneminen ja nii­den
käytännöllisiin^ tehtäviiii puuttuminen osottaa työ­väenluokan
voimien käsvamis^ ja, t^ostumista.
Marxllaisiiius panee junkkerit kiroi-
. , lemaan
Saksan valtiollisen elämän tyrskyilevässä aallokos­sa
kuulee nykyään lakkaamatta^ puhuttavan «Marxilai­sesta
puolueesta». 'Oikeistolehdet raivoavat marxilaisia
vastaan, Baierissa kielletään marxilaisteh lahtien' ilmes­tyminen,
marxilaisten täytyy lähteä hallituksesta jne
Onko siis muodostettu' uusi sosialistinen puolue, joka
on kunnioittanut, Karl Marxia ottamalla hänen ni-mensa
puolueeiffia nimebi? Ei lähimainkaan. Sen
nimistä puoluetta ei ole olemassa. Vain faficistii' ni­mittävät/
sosialisteja ^ ja kommunisteja yhdessä tällä
nimellä. Ihmetellen kysyt^äänkin, miksikä sosialisti-puolue
ja-komn^unistinen" puolue eivät .saa pitää van­hoja,
nimiään, kun ei kumpikaan'niistä, ole osottanut
halua ^limensa muuttamiseen. Ja jos etsitään' syitä
uud^n ni^iilyben syntymiseen, .niin-ei todellakaan
voida löytää;, mitään ijärkevä^* selitystä." Saahan junk­kari'
vihansa ilmaistuksi yhtä"hyvin,' vaikka hän nimit-
^ki ^o^ifiliitia sosialistiksi ja l^ommunis-tia konimunis^
tibh-^i(umpikin sana,on junkkerien piireissä äärini-milleen
vihaftui > " _ ' , '
Vanlia sananlasku sonoo, että, kun huuhkajat Kuu-tavat,
niin aoihukin ,oh lähellä. Kuta enempi Saban
junkkerit yrittävät marxilaisuutta 'sadatella, -sitä kor-keaminalle
köHoaa marxilaisuuden aalto Faterlandissa.
W0. ,1
A'
MuickaiBii mmhyt urMi^uus
Hanskan rin^raälla olleista Canadan/sotilaista on
monta urhoollisuuden ylistystä viritelty. He ovaiaois-jlell^
et kuin'leijouat! He,ovat,kulkeneet^kohti Icuole-maa,
nurkui^jttejkomentajäin, ma^äyksiä totellen.
Heidän uhrauksillansa .sanotaan rfitkaistun mbnen^is-telun
kohtalo «isänmaan^- ^ifoitoksi. Hpidän taistelunsa
' sanalla sanoen ön pilat heidän idäntäinsä taholta kai­kissa
suhteissa' kiitosta ansoiteevaat ^ '
t Ritttamalta, hengissä koii^äahäh, palanneet sotilaat,
nämii samat^voittojen sankarit, ovat nyt jo vuosikausia
koettaneet urheasti valyoa etiijansa, etteivät he tu^
vattomina ji^utgisi kokonaan sortumaan ^yhteiskt^nnan
turuUe. He ovat vaatineet hallitubeha pikku murua
'Rintamalla suorittaneen uihe^tensa palkkiöbi. Sitä ei
«ole'annettu, .Toiset heistä ovat ladKustaneel kainalo-saUvpHla
satoja maileja hallitusvirkailijain puheelle ja
'yhteisiin mielenosoluskokoubjiin hallituskeskubien'lä­hettyville.
Vielä n^ssääi) ja kerjätessäänkin ovat he
ajaneet''vaatimuksielRä^^a' tunnustamisia.'Mutta'' tuiihaati.
Heidän u)iieut0n9a ' näissä suhtejssa ei ol^ tuottanut
toivottua tulosta. , / , '
tämä on'.ymmärrettävissä-kun otamme huomioon,
etla heidän sitkeydellään ja uriiooUisuudellaan ei ole
ollut laajempaa yhteiskunnallista pohjaa.,Heidän koh­talonsa
ja avustamisissa on pohjaltaan yhteisk^innal-linen
k^syhtys, jonka ratkaisemisekäi .tarvitaan jotakin
muijita kuiti kamera m Viiala ja puujalkaisten karne­vaaleja.'^
Nämä avuttomat sotilaat käifsivät'samoista
epäkohdista kuin vatsinainen- työväestökin. Heidän
aseinionsa.korjaaminen• ja oikeubiensä saominen on
sidpua.yhteen. taistelevan työväestön oikeubten kaus­ea-
,Vain meidän vapaustaisteluissamme löytää ipiäiden
yhteiskunnan hyJUöibi joutuneiibsä. sotilaiden uiheus
Itaikupohjonsa. , "
lyöyäenliikkeen vbima^^^
f Cpn Tfilkpen" kun tvÖvSeslo on herannvt.niin pälion
M..V;itVot,>ln{ai.».»M.n.~ että se 'pWvv puuttumaan •yaltf»
«lliseen eläinaan, muodostuu j o ^ n e h l ä l c i l u o f e^
laistelnft efjne^ksi. Tämä taistelu,- olkooh 'ssn tti^ok-seSa*
täydellinen t^ai osil^ineii yoillo, 1w vm^ka))a ".tap-t)'*
rtk?n. sMurentoa kuitenkin^ aina työväestön voimaa.
Sillä porvariston . vastarinta, pomripolitikoitsijain
Pääomat pim verollisiksi lasket­taman!
' ^ .
" Yhteuä pääkohtana Englannin^ työväenpuolueen tifi-jelraassa
eskeiseä^ä vaalitaistelussa oli vaatima^ pää-
«ömain verottamisesta. Yhtä kipeästi kuin tämä kohta
koski' porvareäiin, yhtäi paljon se loiselta puolen in»
nosti, työväenjoukkoja ontamaan, äänensä työväenpuo­lueelle.
Tällaiset kysymybel ovJat'luokkasuhteita sel­ventäviä.'
Ne pakottavat pääomonomistajat vetäytymään
omaan leiriinsä, porvarillisiin''puolueihin jä samalla
ne 'osottavat työläisille, että heidän paikkansa täytyy oK
la oman puolueen takana. . .
< Englannin työväbpuolueen tekemieiT suunnitelibien'
mukaaq tulisi, 25,000. dollaria suuremmista omaisuuk­sista
kynnettäväksi veroa, seuraavat ^teikon mukaan:
neet,/että vähänkin tärkeämpi lakko^
ei voi ipysyä enään pelkästään mää-!
rättyjen^työnantajain ja heidän työ-läistensä
välisenä asiana. Ne muo­dostuvat
toiselta puolen eri työvä­enjärjestöjen
i yhteiseksi taisteluksi
ja toiselta puolen laajojen työnan-tajäryhmän
^ ja hallitusten asiaksi.
JÖrlHisten Iyhmien^ siasta "astuvat
luokat ;etualall^, vaikkapa selkeä
liiokkatietoisnus ei niissä aina^muo-dostuisikaän
taistelun ol)jeeksi;Muc-:
ta sekin selkenee käytännölliset ja
teoreettisen elämän ^ koulussa. \ Kun
työnantajat kontrolleeraamansa porrj
värillisen tuomioistuimen kautta
käyvät hajottamaan työväen järjes­töjä
tuomitsenjaan työväen miehiä
ja hajottamaan työVäen rivejä, täy-tyji"
työläisten katse)la sita luokka-neuvottelujen^
tu^ksena. Torontos-^
sa itsenäisiä" turkisliikkeitä^ vastaan
käyty kabi ja' puoli viikkoa kestä
nyt lakkotaistelu johti sopimuksen
tekoon kaiidenkymmenen kahdeban
turkislnkkeen kanssa, jotka muodos­tivat
lakon, aikana itsenäisen tur-kisliikkeitten
yhdistyben. \^
Tämän sopimuben mukaan,suos­tui
uusi työnantajain 'yhdi3ty8i;anta-maan
etutilai^ nnioon kuuluville työ?
Iäisille-ottaessaau työläisiä'palveluk­seensa,
sovittiin "union palkkataksas-;
ta, suhteellisesta työnjaosta niinä
aikoina, jolloin turkisliikkeillä' on
väh^.työtä Ja oppilas järjestelmän
käytäntöön 'ottamisesta, Kysymykses
sä olevat liikkeet suostuivat myös
kin 44 tunnin työviikon käytäntöön
ottamiseeu ja liikkeitten sulkem
seen laillisina juhlapäivinä.. Sop:
mus' koskee yli 65>prosenttia turkis-työläisistä
Torontossa ja päätty^
joulukuun lopussa. - \
• Montrealin turkisliikkeissä tullaan
taistelemaan j nykyisten työehtojen
ja palkkataksaa säilyttämiseksi ens
vuotta -varten. '
KonfrenssT^'päätti ^tehokkaan jär-jestämistyon
alkamisesta Ottawassa
missä union jäsenmäärä on vielä
nykyään pieni. ^ /
tehty 'Cati."Työläigpuolueen S
Järj. toimeenp. komitean koko-;
uksesta, marrask. 27' p.,^ 1923
V iSaapuvilla r diivat kaikki toimeen­panevan
komitean; jäsenet,: j^hteer
ja tov. M. Hendrikson." Puhetta joh­ti
"to v. Latva.
£ckvilleq -' oliasrol!^ myönnettiin
oikeus ottaa jäsenyyteen Lauri
Panttilaf?Suomesta saamansa todis­tuksen
- perusteella.
«Kahdenlailla tankareito» nimi­nen
Yaii Tyrnin kirjoittama näytel
mä, jätettiin töv. Latvan ja Joke-'
lan tarkasletfcavabir
vallan tekona.' Kiin,valfiolaitos, on] Vapfliidjsn joKtokunnan eatyben
kärkäs/jokaiseSaalvmähdoHisessa' ti-)p«>WalIa päätettiiu aputoitttittajä S:
laisuudessa asettumaan järjestynyt­"
" ••• ' viikko(pa|lkkakorottaa
tä työväestöä yaiätaan} paljastaa se
ja koko' porvarillinen järjestelmä
luokkaluonteensa. fie iouvastaa työn­antajain
j ^ kokq ^porvärilubkan jär>
j^stöUistä voim^ työväenluokkaa
vastaan. < ' .'^ •
.Työväen taistelu oikeudesta työ­hön
ja oikeudet lakkotaisteluun
omien järjestöjyrä luomiseen muo­dostuu
yhteikunnalljsesta välttämät­tömyydestä
koktf työväenluokan ole­massaoloa
/koskdvabi taisteldbi,
luokkataisteluksi, • jossa . työväestö
mahdollisimman vpimaperäiseksi ke­hitettyjä
taloudellisia ja valtiollisia
voimakeinoja käyttäen kulkee kohti
tulevaisuuttaan,' kohti työn tasaval­taa
S '30,000,.?:;.'
40,ÖÖ0 '
. 5p,000
\ 100,000
150,000
'230,000
-500,000
' i;oöö,öoö
5,ooö,ooa
(
'250
1,250
,2,750
7.750
14,000
;29,(t)0d
'64,000
164,000
389,000
. . . . . . . . . .2,514^
Vaalien tulokset osottivat, etta En^annin työvaeis-
|tö ojentelee jo takaavana kosiansa kapitaaTin tosvo-!
saalilta kohti. Tulevmsuuden ^«ariviivat oväi "jo "kai­kille
ntSiläväöä, \\
tieto on Valtaa
^Työväenluokka on voimakas tekijä yhteiskunta-asi-o)
hii[i n^^iden, 'lukumaarHhsa, tuotannollisen'vohlaansa
ja järjestyneisyytensä perusteella, mutta jos $iltä juut­tuu
tietoisuutta, icäyttää näitä vounalehteitään omien
luokkaetujensa ajamiseen^ niin. ne eivät hyödytä työvä­enluokka?'
hitulslakaon, Ja-tämähän se juuri onkii^
tämänpäiväinen lySväenluoka» kirous.>jTässa ön.val-lankumouksellisiellelyoväcslölle
raskas ja vdunia ky­syvä
työ edessään äliäda työvaenluoldca ti^temaan ta-mSnlvoimansai
tieteiseksi: niin yhteisku^
lioilisista' kubi' thlbudellisislakin asioista.
Silla' luokkataistelun varsinaisen tiedon, luokka­tietoisuuden;
täytyy työväestön itse oppia ja sen mu­kaan
toimintaansa ohjata,
, Umi ijS&ttyneessä" .YhÖysvaltKih
realin liäik^s-gsastojän puolivuo­tisesi
"konfeyetississkj, mika pidet­tiin
Jiaontifealisäa,^ ilmotettiin sanb-tun
järjestön ^^^^to^ton ja Montrea;
Iin paibllisAisastöjen jäsehnmrän
lisääntyneen pt^seUtilla.'
Konferenssina' e^ostettUlia
MdntrtaliSn f^ai&fealHs^^sfdt' 66 'ja
'67 ja Toronton- päikkallis-osastot
ä5;40 ja 65. Kotaferen^ kesti^ kak­ki
palvaa jd se' työskenteli "pääasial­lisesti
lähemmät [yhteistoiminnan
alkäansamisebi tnrkistyöläisten uni-ÖÄ
eanadalaisten' paikallisK>sa3tojen
väiUä. V '/
i&Iolempien kanimnkien turkssiyö-laisten
iiniotettiin saaneen, huomat^
tavia, palkanko]^oiubia' viimeisen
6 kuukauden" aikanl£ -Montrealissa
ovat ttnrkiätyöläisten pall»t' kohon­neet
(15—^0 prosentaia 'työläisten
G. Neilin
$22.60, alkavaksi' lokak. 28 päfr
västä. • . ^ ' ,
White(ishin oshston tiedusteluun
haalin paikan puhteen päätettiin
vastata että kannatamme aikaisem­min
osaston ' nimittämää paikkaa,
koska se ,on edullisin ja myöskin
ön avustusta drakennuarahastoon 'ke­rätty
siinä ymmäi;|rj/ksessa.
Vapauden' liikkeaiihoitajaii esityk­set
vuositilinpäätöksen ja uusien
kirjain tilaamisen suhteen hyväksyt­tiin.
- ' '
Vap&uden, johtokunnan pöytäkir­ja
marraskuun 1? p. luettiin J a hy­väksyttiin;
Vapaaden liikk««n tili-ote' loka­kuulta
tarkastettiin. Ei antanut ai­hetta'
toimenpiteisiin. ^
Piirien 2„ 3, 4 ja 7 pöytäkirjat
luettiin. Ei. antaneet aihetta toimen
piteisiin. . ' /
< Tov. Hendricbson teki selvää mat­kansa
u,yaifaeista,' t^aalton osaston
paheksumisktiseen johdosta', eomoln
kuui yle^sä piiri 3 matkan järjes­tämisen
suhteen antoi ^elostuben^
sa.' Ei/antaneet a ^ t i » enempiin
toWti$lt«isiiti; 'joten toimeeinpane-va
komitea teasoa tyytyväisyytensä
hatieii ^toim^n^t^nsa.
Sihteeri raporttearaai puoitue^n
K. Tp. komitean ^kokoubista ja toi­menpiteistä
seuraavaa:
^enäjäta ^^Uppa-asiatn. ^yhteyäes-
^ä llbriiftau M^aUä öleiVa ^ v . 11.
Speetoi- ^ähötti^ ^täitortin öeuvö£t<f
^lUataan Britannian ^[ommuniBt^ö-l
i i e ^ 'siKte^lrision' käiiSsa' -läh^mpi^
suhteiden jltrjesiamisesta J&ritanni-än
ja ^ihrbmafdeU puolffi^dlela ' ^ i l -
lä tilastojen y.1xL kautta'mahddl-k
i em m toimitta ^r.lT^^l^^J?^^^
» « « k a l k k i ä ^ ? f e t^
Äaksj mailia gpnn^,"*
«"i" is Hetein JBS-SinOTjey/
ja ta4iek ja sisältää se
täydeHIsea kuukautisen yJeiskatsa-öben
msiäilman tJlajjteesta.
Se on täynnä kirjotubia par-baimmilta
kansainvälisiltä kyvyiltä,
joten on'se korvaamaton jokaiselle
puolueen jäseneUe, joka voi vähän­kään
seurata sitä 'ecglanninkfdise-flä.
Julkaisun hinta ollen' 25 'sent­tiä.
V . - '
Avustustoiminnan* auhteen • C. F.
S.: B.' taholta ilmoitettiin että koska
yhdistys oli erikoisesti järjestetty
Piaan minulle
avunkeräämi^bi Neuvosto-Venäjän n^i" Z\l ,*'^*^^"ömiä, iua**!^
hyväksi ja koska nyt on kansain- tä J t ! l „ ^^««öa h£
välinen työläisten avustusyJidistys n » n S j ä t t ä v ä t
ilmoittanut että Venäjän .työläisten
syndibatti on julistanut, huolehti­vansa
Tenäjän lastea^ kodeisb,; jo*
ten kansainvälisen proletariaatin a-vustus
.^voidaan ; keskittää Saksan
työläisiiaisten ja , {lapsien kauhistut­tavan
tilan korjaamiseksi, nim kat­sotaan
toiminnan lopettaminen vält­tämättömäksi;
sillä muu. avustustoi­minta
olisi Ulkopuolella alkuperäisen
tarkoituksen. 'Puolueen taholta pää­tettiin
ihuolehtia esille tulevista ke-räyksistä
tJa • piiri : 6, toimeenpane­va
komitea Trtrelvotettiin järjestä­mään
avustöiminnan rvTaäpanin; työ-äisten
hyväbi, > koska siellä on su f-rin
. o|a/^Canadassa ^asuvasta jaapa-nilaisesta
Väestöstä. — jaksan ti-anteen
tunnetuksi tekemisessä vel­voitettiin
V äänenkannattajat;-^tdmi
maan .ja v lopullis^stir aiheellisen . a-~
vu3tustyön suhteen ratkaisevat toi-:
.menpiteet jätettiin ^rkoitusta var­ten—
joulUki^ussa pidettäivällö : pph-ois-
Amerikan 'konferens^lle. i ,
Canadian <liabor,Partyu Quebecin
maakunta-osasto osoitti r viimeisessä
conventionissa erikoisen /elpymisea
merkkejä ja puoiueellamme on pak
on: toivottavaa joukkoliikkeen pp-iit^
isessa.: keskittämisessä. sen kauf-ta.
Erikoisella ' innostuksella otettiirt
vastaan kaikki esitykset mitä puo^
ueemme taholta tehtiin. Albertassa
suunnitellaan ; maakunta-koAvenlso-nin
f^pitoa vuoden vaihteessa*. Eri
keskuksissa,, kuten Edniontonissa,
Winnipegissä ja Torontossa on>pää
tetty ottaa osaa^: kunnallisvaaleihin
G.: L.1:!^ kauttai
^ Unioiden • vaiistusliitön; can^dialair
sen osan: teholta - n^tf' juuri; suiinnJ-tellaan
erikoista ryntäystä järjes­tymättömien
järjestämijhksi ja Ca.
nadan unioille toiminnan autonomi--
an ja yhteenliittämiseir tunnustavain
voimien kautta yleensä unionistisen
likkeen elvyttämiseksi. Tässä yh­teydessä
tullaan julkaisemaan kuusi
entolehtistä käsitellen eri puoliltai
valistusliiton ohjelmaa. Kaiken tä­män^
rahastamisejtsi on järjestetty
erikoinen T. U. E. h. lippu-päivä
oalukuun 16 p. - ' , , -
Puolueen ' ja.^^Kom. Nuorisoliiton
toimeenpanevain komiteain' kesken
on sovittu siten että kaikilla i^aik-käku^
nillo miua ei ole olematsa
rittavaa maaraa n^orieoa muodot-lBakböettL-
K6l^nuoriso!Hton osaston,
iin otettakoon kaikki ^nuoret 14
kävudesta ylöspäin puolueen osa<3-
toon j ^ kaikille annettakoon puo-ueen/
jäsenTcortti, mutta kaikille al-e-
18'ikävuoden käytettäköön nuo-r
soliiton ''jäsenmerkkejä, joita voi­daan
tilata 'päämajasta 100 kappi^-
e.(Jos teas olisi mahdollista että
oku nuori toveri, ollen alle'' 23
ikävuoden haluaiäi liittyä nuoriso^
ittoon, mutta ei heti''puolueen ö
sastooil, on tojmitlava häneen^snäh-den
samalla tavalla. Yli -23 ika^t»-
den ei välttämätöntä enää-tätä
ymmäirrystä ulottaa, paitsi toimeei
»nevain komiteain erikoisella hy
väbymisellä.
Naisten liitot teollisuuskeskuksia-a
on päässeet yhteistoimintaan On-irion'
maai^vifjelijSin, naisten''jär-estön
kpnssa» Joka pyjstää Torbn
ton liittoa lähettämään^ edustajan
akkoin 'kokoontuvaan -konventi>
minsa. Täänän kautta on toivotta-työnantajat
rauhaan ^ :
m. todisteli sillä, e t ä . ? " ^ = ^ :
- f t ä o s o t t a v a s e i ^ o t ^ : ^
vat ne edes osaa kirintt!
-•nkielisen ^ ^ ^ ^
bm. Tosiaankin «päteväin.'*
«««täjäluokan miZm töSf^^
vattyh.Iä ja huiluja s i l f f S :^
apmoivat heitä vastaan..«uS^^;
rettonjan <vnsaita, mm kun
rauhaiua nöyräniskaisia. :
työläiset kumminkin oleW toki'
mieltä työläisten tyhmyyttä-ja He. ^
tämättömyyttä inääriteUessä ja h '
lemme päinvastaiseen johtopäätök-'
seen.-No niin, karkotusmääräyksii '
ei sentään pantu täytäntööö.
sain luvan levittää kirjallisuutta ja
lehtiä. Tiedonhaluisia ne siellä oli-vatkin.
siUä tiedonvälineitä sain ae- '
nemään tavallista enemmän. '
Punkat kämpässä ovat kabiker. •
Toksisia. Yksi ilraanvaihtoreikä, jou :
ta suupoika näytti pitävän hpja
'huolen, että se vaan pyfyjsi — 51,. ;
lettuna. Ruoka ei ollut bikisti,
huonointa, vaikkakin siinä oli monii
puuttelilisuuksia, kuten esim. se,
että maidon asemasta • käytettiin jo- '••[
tain - Valkosta <pauteri>-vettä (tai.;
si tulla nimitys vähän väärin l i r - -
jotettua. mutta onhan siinä taas­kin:
«mainio» todistus kun jollei»
toiselle pauhataan työläisteri tiets-^ •
mättömyyttä).
«>insuaskeskuksassa ja maanviljelyn
aeffla.- '
IPSytakirJan t&rhattajik» Valittiin
Ahlqvist ja,Jokela.
äskeinen • tal6u'dälinen '^köttfgmfösi,
Britannian puolueenesitys^ tOv. "''5?.
Bellin tähettämise8t|r Canadäialft.pu-hujamatkäUe
hyväksyttiin aJUa ym­märryksellä,
että '^hän saapun^ttaeU,
tulevaa vuosifcönvetttionia, '^säcä
päatetlän esittää' yhteutotmintaa
Yhdysvaltain puolueeUe häiien mat­kaansa
nähden. • ' • ^'>'''
il^omä^erin' neljännessä kongres-
, . sissa'kaättdyn ahusena^oUutt tfc^
18 j ^nantajain välillä käytyjen mdnist InterQational» julkaisun IcU^U-
£okous io(pe'tett3in. / ' . <
Vakuudeksi,' -
: A. 3\ H l L L ^ t e e i i .4
Olemme- tarka3tancet\>dellaole^n
oytakirjan.ja hyvgaymme sen sel-isen&?
n. . . ; ' > ,
m Äivist O. K., Jokela.
(Pöytäldijan ferkastajat)-,-
SejppSfen 'läibpp^ Tämä kati^ä
sijaitsee iioih tnailid 1».
ibia 'C. U -^^autatien va»*ella. Kam-iJSn'
kuutiotälavuus 'qn; «lapuoleHa
lain määÄ Punkat on^khkafietrok-siäla,
vaatteiden kuitrdUShnonretta &
ole. MoneBaSttiehellä tuntui olevan
kova yaka,' "johtuen se jtmri sntS
huonosta pilaantuneesta '^masta,
. Lars kamppal Seuraavana
aamuna jatkoin matkaani 'Lahden';
kämpälle, joka on noin 12—13
lia . lännellepäin Justinin lampaita.'
Poikkesin Ivälillä 'Kelly nimisellä pf- '
Säkillä., Oli päivällisaika ja niinol-'
ler\A päätin kysyä vähän vatsan tiy-,'
'tettä. Sitä kyllä luvattiin kun eaät
pääsivät täyteen ivatmuuteen m% •
että-^^ minulla oli rahaa, imutta jos U ;
sitä olisi /sattunut olemaan, > nila ^
tietysti olisin saanut jatkaa vjnst-i
kaapi tyhjällä vatsalla. Silmiinjiä--
tävä seikka tässä oli se, että Kris-;
tuks^n ja muiden tpyhäin»jjuvia oK .
seihät täysi; joka osotti: sitä, elt» )
olivat äärimmäisen uskovaisia, oaK;:
ten ; sellaisena oikein, erikoisen la- ,
himmäisen <rakkaudenkin>.
- Lahdten kämpällä olin yötä vaii-kaklA
se oli niin täysi, että useas­sa^
punkalossa • nukkui kolme. Käm­pän
työläiset enimmäkseen oM
nuoria miehiä, suurin osa iuUsJ .
Suomesta tulleita, moni ollen «nySä- ;
kin käynyt'(tulikasteen läpi valio-
9U(vnen terrorimaassa. Suurin oa
oli innokkaita ostamaan kirjaButit-ta,
joka osottaa, että heillä on ii- j
lua ja pyrkimystä itsensä kehittä- ^
miseen ja luokkatietoisuuden l|ajeB- •
tamiseen; jotenka heistä varmaas- ^;
kin kehittyy luokkataistelijoita sd-laisip,'
joita köyhänstön laoibläe
kai^a^ja joita sen toiminnan eds-täminen
sekä voittoon vieminen ei-dottomasti
tarvitsee. Järjestyneitä
oli osaksi, vaan ei kuitenkaan niö
suuressa mittakaavsasa kun oliä cl-.
lut toivoWa. .
JSi^en kSmppi. Raith mwX.^
paikasta noin kaksi mailia itään cJ ,
16 miestä käsittävä kämppä. Käa?
pä irfi kaksiosainen, yhdeE p i * '
Ia on' 12, toisella 4 miestä. W>
Hentoista miehen puolen tilavuffici
miestä, kohden ainoastaan vähaii
edes
matalalla, että melkem pai
koskea siihen. Ylä^unkan ja
väliä on tuskin'puolitoista ja»^
Kämppä yleensä on niin ahdas <
,h-ä. d. ^i n Xtu. .s. Ik. .i-n. . seiiSinnäS VvMo i iittssee°nssaä^» ^.
tää. Kirjallisuutta ostivat sa^
'taan vähemmässä ^'^^'jL
osottaa sitä. että ei « o n e l l g,
ollut edes haluakaan
tämiieen.-Myöskään 61 kukaan > :
ri tuottavasti ilmaissut nuta^^ ;
typattomyyttä kuriaa
•olosuhdettaan vastaan, i^^^,
taan todistaa heidän altosta
katieloisuuttaan. - » « ^^
Hondiiras
alaisena
Teguciplpa.. Hondor^-
Hondurasin valtakunta on^ J
sOtaTmn alaiseksi uhknac"^ ^
kumouksen takia.
\