1959-11-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l i ; (UBEBTT) —' Independent ^ Labor C O r i Ä l i O t i Ä l s ä g ö a n ö d i a n^ «Office Department, Ottawa..;Pub- ;lishedV;;thrice»Xweeklyr Thursdays and Säturdays by Vapaus ;PuWlshing,vOömpahy Ltd.', at 100-102 Elm St. W.. Sudbury, Ont, Canada. TeiephÖnMr^Bufl^ Editorlal Office OS. 4-4285. Manager ;EiwSuKsi^EdiitbritW;^EÖui^ address: Box 69, Sudbury,; Ontario. ;^äYertislhiiiratC8|Ub^^ >3*ansliErtlbn3free K#jpJ#ppiIiAUSHINNAT: Canadassa:£ l\vk.v8;00 6;kk;;«6i Yhdysvalloissa: 1 vk. 0:00 6 Idc; 4:80'. Suomessa: • 1 vk. 9.50 6 kk. 5.26 MK m iv.- m li;'' m. mielisföti öniaks^^^ sen ainoan oikean käsilyskannah, että Kuölimat^^ Uinenevistä mieli- J pid^erpayaisuu^ uiiiöh jäsenten rivit ön pidettävä ^ Misin taistelussa j^teisten^tölou^ IfeStä." Vastavalittu johtbkuhta tulee saamaan, olemme var-ibpja siit^ kansalaistemme tueii ja myötätunnon kaikissa niissä edesottämisissa jotka kohdistuvat työläisten eläkeoikeuksien ja yleensä työolosuhteiden parantamisen sekä työläisten elintason kohottamisen Käyty vaalikampanja oli äärettömän kiivas ja osittain mieliä katkeroittanutkin siksi kun vissit ulkopuoliset vijimat S(ekaantuivat uriion sisäisiin asioihin. Mutta vanhojen "ohjel-mariitpj en" hedelmätön vatkaaminen ei hyödytä ketään mui-ta kuin niitä, jotka haluavat heikentää työläisten uniöturvaa. Historia tulee näyttämään, onko hikkeliteoilisuuden työläisten edessä "kommunismivaara" — mitä me emme vieläkään usko — vai välittömästi jokapäiväistä leipää koskeva vaara, kuten me otaksumrne. Me toivoisimme olevamme väärässä, mutta vakaa käsityksemme on kuitenkin se,, että Sudburyn seiidun nikkelinkaivajia ja, erikoisesti juuri Incon työläisiä lihkaa seuraavan vuoden aikana moninaiset vaarat, mukaanlukien vanhemmuusoikeutta ja työmahdollisuuttakin uhkaava vaara, jahka Inco panee käyntiin uudet kaivoksensa Moak Ijakeila, Manitobassa. Elliot Laken tapaus on meille varoittavana esimerkkinä siitä, että jos nikkelin kysyntä ei jyrkästi nouse maailman markkinoilla, niin Sudburyssa voidaan pahna nikkeliteollisuuden työläisiä joukkomitassa pakkolomalle. Me luonnollisesti toivomme olevamme väärässä. Mutta toivo ei ole koskaan tiedon arvoinen. Ja kaikki käytettävissä olevat tiedot ennustavat tässä suhteessa huonoa säätä. Pystyykö kaivosmiesten unio silloin mahdollisimman tehokkaasti puolustamaan jäseniään ja heidän hupllettaviaan, se riippuu. ratkaisevasti siitä, kuinka lujan yhtenäisyyden jäsenistö takoo leipäkysymysten pohjalla. Kaivosmiehet ovat puhuneet ja enemmistön päätös'on union laki. Tämän mainehikkaan uni on demokraattinen olemus on myös uutena osoituksena siitä, että nikkelinkaivajat tulevat edessäolevista vaikeuksistaan selviämään. Mutta siinä vaaditaan yhtenäisyyttä, ja yhä vain yhtenäisyyttä leipäkysymysten pohjalla. Kaikki poliittisluontoinen kiihkoilu ja varjonyrkkeily heikentää ja vaikeuttaa kaivosmiesten asemaa. Juuri tässä mielessä toivomme nikkeliteollisuudessa työskentelevien kansalaistemme asenteensa määrittelevän. jonkinlainea päivän vitsi,, jonka huvittavuutta eivät edes silloin tällöin tapahtuneet onnistiuliset* kaiken kaskuUun-pohjalla on kui-tenkin vakava ' kysymys:, miten> sellainen tieteen ja, tekniikan sjuurvalta kvin U S Ä \ o i epäon-lUstua. rakettikokeiliiussaan lähes säännöllisesti^ Suur-Sudburylle huono alku Vaikka tässäkin asiassa ehkä pätee vanha sanonta, että puoli leipää on parmpi kuin e; lainkaan leipää, niin kaikesta huolimatta on syytä korostaa, että nikkelialueen kuntien lii-tosasia vietiin tässä vaiheessa kehnoon ratkaisuun, ja että sen perusteella tammikuun 1 pnä muodostettava Suur-Sud^ burysai kovin huonon alun. Sanalla sanoen, taistelu demokraattisesta liitoskysymyksestä on vasta alkanut, sillä ilman . muuta on selvää, jotta Sudburyn seudun talous- ja muita pulmia ei voida ratkaista ellei johtavaa teollisuuslaitosta saada maksamaan osaansa kunnallisveroista, kuten teollisuuslaitokset maksavat muissa kaupungeissa. Nyt suoritettava - kuntien yhteenliittäminen ei ratkaise yhtään ainoata kunnallista finanssi-ongelmaa; se voi kehittää useita uusia vaikeuksia, mukaanlukien mahdollisuuden uusista verokorotuk-sista. Tällä liitosratkaisullaonmerkitystä ja arvoa vain sikäli, jos sitä käytetään porraspäänä todella demokraattisen ratkaisun saavuttamiseksi -r^ siis ponnahduslautana, mistä :. yhteisvoimin jatketaan taistelua GöpperGliffin, Conistonin . ja'myösWatersin kunnan liittämiseksi Suur-Sudburyyn. * * • ;;; - Maanantaina iltapäivällä julkaistu Ontarion maakunnan kunnallislautakunnan päätös •'osoittaa, että Wall Streetin ra-hamiehet saivat yliotteen tässä liitoskysymyksessä. Tämän alueen väestön suuri enemmistö on aikanaan selvästi ja kiistattomasti osoittanut, että se haluaa sellaista ratkaisua, jotta ^ nikkeliteollisuus joutuu maksamaan sille kuuluvan osan tämän alueer^-kunnallisveroista. Inco ja sen avustajat vastustivat tätäydemokraattista ratkaisua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ja johtuen täkäläisten kunnallishallintojen sekä Frostin johtaman maakuntahallituksen selkärangattomuu-desta ja lököpöksymäisyydestä tässä asiassa, Wall Streetin pankkirien ääni jäi "isännän ääneksi". Ontarion kunnallislautakunta vapautti uudelleen jätti-läiskokoisen ja upporikkaan nikkeliteollisuuden tämän seudun kunnallisverojen maksuvelvollisuudesta. Samalla 'ker- _ taa — huolimatta lainkaan siitä mitä pikkumyönnytyksiä tämän petoksen johdosta joudutaan veronmaksajille antamaan — kotienomistajien ja pikkuliikemiesten kannettavaksi sysättiin Suur-Sudburyssa kunnallispalvelujen korkean hinnan maksu kokonaisuudessaan samalla kun rikkaat yhtiöt , saavat nauttia tästä palvelusta verovapaasti. * Palauttakaamme "lyhyesti mieleen minkälaisen ratkaisun maakunnan kunnallislautakunta tästä liitoskysymyksestä teki: Se hylkäsi Sudburyn kaupungin virallisen anomuksen, että Sudburyyn liitettäisiin Coniston ja Copper Cliff (missä on-verotettavaa kiinteimistöomaisuutta yhtä paljon kuin koko Sudburyn kaupungissa?) sekä McKim, Neelon-Garson, Blezafd" ja Waters tovvnshipit ynnä järjestymättömät kunnat Broder; Snider ja Falconbridge sekä osia järjestymättömistä 'kunnista Dill ja Creighton. Ilman muuta on selvää', että kaikki nämä alueet eivät olleet yhtä tärkeitä. Asian ytimenä 'oli kuitenkin se, että yhteenliitettävään 'kuntaan'^itää saada verotuloja silmälläpitäen uuden suurkaupungin sydärhessä' olevat Coniston ja Copper Cliff. , ' , - Sen sijaan Sudburyyn liitettiin McKim kunta ja läntinen osaa Neelonista sekä pieni Fröo(i Mine kauppala missä on kaik- Ifv, ^" kiaan'89-asukasta! Vaikka tällä liitosalueella on neljä kaivos-^ r( 'ta'joiden verotuloista ei kenenkään parta pauku/niin "ratkai-llt]-' . ' sun"'tarkoitus on selvä: Inco "tunnustettiin"^ keisariksi, jon- SE, MISS* E L OI.E VIKAA? Yhdysyalloillä, on k^äytettävissään-jcaikki ne luonhohrikkaudet, mitä Tfeuvostoliitollakin, olipa tilanne vielä muutama vuosi sitten sellainen, että eräitä harvinaisia, mutta tärkeitä metalleja — silloin vielä — Neuvostoliitolta puuttui laajoina esiintyminä. On edelleen tunnettua, että Yhdysvaltain teollisuus edustaa monilla aloilla maailman korkeinta tasoa ja pystyy tuottamaan mitä hyvänsä — paitsi nähtävästi luotettavasti toimivia avaruusraketteja. Varsin yleisesti pidetään vielä tällä hetkellä Yhdysvaltoja maailman rik-kaimpana maana ja työn tuottavuutta siellä maailman korkeimpana. Vihdoin USAn jättiläisbudjetit osoittavat — siitä huolimatta, että sotilasmenot nielevät niistä leijonanosan — ettei pääomistakaan ole puutetta. Runsaasti luonnonrikkauksia, ensiluokkainen teknillinen välineistö, runsaasti pääomia ja työvoimasta reippaanpuoleista ylitarjontaakin — missään perusedellytyksissä avaruuskilvan voittamiseksi tai ainakin tasoissa pysymiseksi Neuvostoliiton kanssa siis ei ole vikaa. Myös tieteellistä tutkimustyötä johtavat ameriklcalaiset ja eurooppalaisen tieteen parhaat kyvyt, joten vika ei voi piillä siinäkään. Vihdoin on muistettava, että USA:h teollinen koneisto selvisi 2. maailmansodasta naarmuitta, kun taas valtavia osia Neuvostoliiton teollisuudesta jouduttiin jälleenrakentamaan aivan "kivijalasta lähtien". Kaikesta huolimatta Neuvostoliitto on sodanjälkeisinä vuosina jättänyt Yhdysvallat taakseen monilla tärkeillä aloilla, joista huomiotahe-rättävin, vaikkei suinkaan ainoa, on avaruuden valloitus. Missä siis on vika? ANARKIA TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTYÖSSÄ Viime aikoina on puhuttu paljon Neuvostoliitossa suoritettavasta ka jättiläismäisiin voitto-osinkoihin ei kunnallisverottajat saa koskea! Jos Coniston ja Copper Cliff olisi liitetty Suur-Sudburyyn niin se olisi lisännyt noin 100- prosenttisesti kunnallisesti verotettavaa omaisuuden arvoa. Se olisi vähentänyt ainakin neljänneksellä kotienomistajien ja muiden pikkueläjäin verotaakkaa ja siitä huolimatta antanut lisävaroja viemärien ja vesijohtojen rakentamiseksi, katujen päällystämiseksi ja kunnallisen palvelun parantamiseksi yleensä. Meille selitetään valheellisesti, että tällainen ratkaisu olisi vähentänyt kunnaltamme niitä tuloja, mitä saadaan maakuntahallitukselta nyt ns. vero-palautuksena kutakin kaivos-ja sulattimotyöläistä kohti. Mutta tämä väitös on yhtä perätön- veruke kuin on "peruste^ lu" siitä, että Coniston, Creighton Mine ja Falconbridge eivät ole kyllin lähellä Sudburyn sy^ däntä; Tällainen väitös ei kelpaa edes verukkeeksi Copper Cliffin okohdalta ja siksi puhutaan sillä kohdin "veropalau-tusten" menettämismahdolli-suudesta -:f- vaikka nämä veronpalautukset on verrattavissa rikkaitten pöydältä putoaviin muruihin silloin kuin nikkeli-alueen kuntien pitäisi saada oir keutetusti niille kuuluvan osan verotuloista myös teollisuuslaitoksista. — Ilman muuta on siis selvää, että taistelu nikkelialueen kuri-tien ;demokraattisestav liitoskysymyksestä on vasta alkanut Tammikuun 2 pnä pidettävissä Suur-Sudburyn ensipimäisissä kunnallisvaaleissa tulisi käsittääksemme esittää mahdollisimman voimakkaasti vaatimus siitä, että Coniston ja Copper Cliff on liitettävä Suur-Sudbu-ryyri. Edessä on pitkä ja vaivalloinen taistelu, mutta voitettavissa se on, jos yleinen mielipide nousee kyllin päättävästi ja ^yksimielisesti sitä vaatimaan. mä desehtralisaatio . on , ulotettii myös tieteen piiriin, mistä eräänä konkreettisimpana esimerkkinä on parhaillaan Siperiaan . kohoava "Tieteen kaupunki", jossa tällä het-kellä oh asukkaita hl 10,00br j ö v . i MQ tulee biemaan 50,000/ kiiitehkin^s^ toi- Isi^täan äluecilinfen ja; orff^ jie« dCMintraJisa^ seati^ ^Ne^]i^st(^uto^^ on tiukMti ki^itetty^^ eri tutiymiislaitokse^ sijaitsevatkin tuhansien; luiom päässä itoii-sistaan. käytännössä tämä merkit-seOr^ että jokaisesta^ioritetusta kokeesta saadut tiedot ilmoitetaan heti keskuselimelle. Joka puolestaan jakaa tietonsa välittömästi kaikille tutkimuslaitoksille. Ei ole».vaikeaa kuvitella, millaista työmäärän säästöä tämä käytännössä merkitsee jo pekästään siitäkin syystä, ettei kaksi tai useampia tutkimuslaitoksia ponnistele samanaikaisesti ja samoin tuloksin saman tieteellisen tehtävän kimpussa — järjeisteimän muista eduista puhumattakaan. Entä Yhdysvalloissa? Siellä työskentelee kaksi tiedeakatemiaa, toinen valtion vaaroilla, toinen yksityisrahoituksella. Lisäksi on miltei kaikilla keskisuurillakin teollisuuslaitoksilla omat tutkimuslaitoksensa. Puhumattakaan siitä, että molempien akatemioiden ^välillä on vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa tuskin muuta kuin nimeksi, ovat teollisuuslaitosten omat tutkimuslaitokset tarkoin vartioituja paikkoja, luonnollisesti siitä syystä, ettei kilpaileva yritys pääsisi hyötymään toisen saman alan laitoksen keksinnöistä. On syytä alleviivata, että kapitalistisen kilpailun vallitessa tällainen järjestelmä on täysin järkevä. On vielä otettava huomioon eräs seikka tieteellisen työvoiman suhteen. Neuvo.^oliiton suuntaus on ollut uusien tietec^n kaaderien kasvattamisessa jo alunperin selvä — mahdollisimman laajamittaisella opetuksella on luotu jonkinlainen "tieteen armeija", jonka riveistä nousevat omilla ansioillaan sen jolitavat "kenraalit". Toisaalta taas amerikkalaisen yliopistokasvatuk-sen varjopuolet ovat tunnettuja, jä. tästäkin pulmastaan on USA suu^ relta osalta pyrkinyt selviämään rahalla, ts. "ostamalla" tieteellisiä kykyjä Euroopasta. On selvää, että jälkimmäinen menetelmä ajan mittaan kostautuu — rahalla ei todellakaan saa kaikkea. ONKO KILPAILU JÄRKEVÄÄ? tiseri • kilpailun"). Mutta '^toisayta tälisniihkin lölöissa|ldlpai^^ vettä vain ••nappikauppa-asteella". Mutta^kun; lähdefö JOT hpiildn" tuella {jäälmäärään;' ^sellaiseeni k u i n Esimerkiksi; j ayairuuden ^alio^ täytyykiiv§jld^ ta pu4eltaan,^ät^^ siirrettijw!!| ; k a p U a l i s t i ^ kiljp|iE|ilä^ sensijaan että: se olisi kebityksen ponnin^ muuttuukin äkkiä tasan päinvjastaiseen suuntaan yMkutta^^ vaksi voimatekijäksi siitä tulee kehityksen jatru. Ja koska YMs?- valtain rakettisuunhiittelusta ja avaruuslennon kehityksestä viime kädessä vastaavat keskenään kilpailevien yhtymien ylimmät huiput; ei ole mitenkään yliammuttua nimittää näitä miehiä "Yhdysvaltain jar-rumiehiksi". Esimerkejä? Yhdysvaltain nykyinen puolustusministeri Neil H; McElroy on "Chryshlerin miehjp" (Chryshler rakentaa Jupiter-ohjusten runkoja) ja hänen edeltäjänsä Charles E. Wilson puolestaan oli "General Mo-torsin miehiä" (Thorrohjus). Erään . lisäpiirteien kuvaan tuo muutama vuosi sitten tapahtunut uusien pääoman intressipiirien muodostuminen. Kun nimittäin Yhdysvaltojen ensimmäinen avaruusohjelma julkaistiin, ei liikemiehen tarvinnut olla kovinkaan kaukonäköinen ensinnäkin arvatakseen, että valtio joutuisi investoimaan yritykseen melkoisen rahamäärän ja toiseksi päättääkseen saada siitä omalle firmalle niin suuren osan kuin suinkin mahdollista. Sellaiset teoUisuusjättiläiset kuin General Electric ja General Motors olivat itseoikeutettuja omaan osaansa, mutta keskisuuret teollisuusyritykset löysivät pian keinon saada nekin osansa avaruusdollarivirrasta — ne liittyivät yhteen perustaen aivan uusia yhtymiä, joista jo heti alkuvaiheessa paisui oikeita suuryrityksiä, ja jotka kokonsa, vaikkakaan ei kokemuksensa perusteella vaativat nekin määrärahoista osansa. Seurauksena oli tilanne, joka muistuttaa suuresti kymmenkuntaa koiraa tappelemassa samasta luusta. Ratkaisu löytyi käytännössä kompromissista, mikä merkitsi sitä, että eri yhtiöt valmistivat kukin yhden monivaiheisen raketin osan rungon, eräät toiset yhtiöt taas niiden eri moottorit, kolman- Vastaus kysymykseen: on, kapi- net vihdoin itse satelliitteihin tar- Rauhanpuolustajia oikeuden edessä ENTEELLINEN OIKEUDENKÄYNTI A L K A N U T LÄNSI-SAKSASSA BerlUiii. -r- VU°» viikolla alkoi Dusseldorfin maaoikeuden 4. poliittisella osastolla enteellinen oiken-denkäjmti seitsemää tunnettua Länsi- Saksan rauhanliikkeen edusta- Jaa vastaan. Syytekirjelmässä väitetään sanasta sanaan heidän ole- .van"perustuslalUe vihamielisen Ja rikollisen' salaisen Järjestön salahankkeen Johtajia". Nordrhein-^ IVestfalenin ' osavaltiossa. Jonka pääkaupunki Dusseldorf on, kiellettiin nimittäin rauhankomitea Ja viime maaliskuussa J^perustuslallle vihamielisenä Järjestönä"; Syytettyinä ovat .Maailman Rau-hanneuvaston Jäsenet Edith Hoereth- Menge, Erwin- Eckert ja Walter Diehl seka Lansi-Saksan rauhankomitean jäsenet; pastori Johannes Oberhof; Gerhard Wohlrath, Gustav Tiefes ja Erich Kompalla.: Edith Hoereth- Menge on yli 70-vuotlas,!;Erwln Eckert,; Joka on syntynyt v.:1893 oli • vuo-ina 1933-^45 useaan kertaan vangittuna: "valtiopetoksen valmistelusta"; i ^ u o 1 u s tusasianajajlna toimivat kruununjurUtlD. :N.v Pritt, Englannista; tri Kaul demokraattisesta Berliinistä seka tohtorit Amman: Hannoverista ja Posser Länsi-Saksasta. Trr Posser kuuluu Länsi-Saks^: sosdem^ puolueen eturivin juristelhln. . : Ennen oikeudenkäynnin alkamista syytetyt antoivat julkisuuteen vetoomuksen, jossa he selostavat toimintaansa rauhanliikkeessä, atomiaseiden kiellon Ja:: aseistariisunnan puolesta samoinkuin atomiaseista vapaan vyöhykkeen perustamisen puolesta Eurooppaan. "Älkää salliko, että rauha asetetaan syytteseen", sanotaan 'vetoomuksessa. Oikeuden eteen'Joutuneet rauhanpuolustajat sanovat olevansa varmoja kalkkien niiden-solidaarisuudesta; jotka tolmi^ vat samojen korkeiden päämäärien puolesta. "Me tarvitsemme heidän poliittista, moraalista ja taloudellista ,tukeaan^^, todetaan:'vctooniuksessa edelleen. ,. , , , • ^Oikeudenkäynti, Jonka ilmoitetaan kestävän-Joulukuun 17 päivään saakka, oli - kerännyt, runaaastl yleisöä mm paikalle, mutta vain noin puolet pääsi salin pienuuden vuoksi sitä seuraamaan. Suuret kansainväliset demokraattiset järjestöt kuten Maailr man Rauhanneuvosto, Naisten Kansainvälinen Demokraattinen Liitto Ja Demokraattisten Juristien Kansainvälinen Yhdistys ovat lähettäneet edustajansa seuraamaan oikeudenkäyntia. Paikalla oli myös runsaasti sanomalehtien edustajia ja lehtikuvaajia. että-koottuna tällainen murukoko-elma ei ole muuta kum erittäin kallis ."suutari". Lisäksi on vielä,ka-pitsdististen, liikeperiaatteiden^: m 'kaistaf ettäikukin tehdas :konstruoi-valmistamansa osat mähdollisim- ' märi^:?;hienpi^ sikisi ja paijpti taip^ tavaksi, koskapa . silloin . voidaan .valtiota, .laskuttaa . suuremmilla summiUa: Näin ön "päästy"'siihen, iettS|erSät^ ohjustyypit vsaak^ amerikkalaistehv omien l ^ I ^ d i^ inukaan sisältää jopa miljoohaiV erilaista l^aa, ja,ainakin tetaiUisi^ piirdssä,: j o i s ^ näitä^ ««emjtnäi^ sitä enenimän liäinömaKdollisuuksia, uskotaan täydellisesti siihen amerikkalaiseen arvioon, että Neuvostoliiton käyttämät raketit ovat huomattavasti yk-sihkertaisempia rakenteeltaan. ASELAJIT Yhdysvaltain vaakunakotkallä on vain yksi pää, mutta syinboplisesti olisi epäilemättä osuvainpaa kuvata kotka kolmipäisenä, joista yksi pää edustaisi USA:n armeijaa, toinen laivastoa j a kolmas ilmavoimia. Sivullista saattaa hämmästyttää, että kukin kolmesta.-aselajista samanaikaisesti kehittelee omia ra^ kettityyppejään, vaikka päämäärän pitäisi kaiken: järjen nimessä olla yhteinen. Tässäkm asiassa on kuitenkin kysymys siitä, mille amerikkalaiset antavat eniten arvoa, nimittäin rahasta. Sotiläsmäärära-hojen lohkaisu budjetista on vielä suhteellisen kivuton toimenpide, mutta sen jakaniinen kaikkien kolmen, aselajin kesken on jo melkoista nujakkaa. Kysymyksessä on jäl-leeh kilpailu, vaikkakin sotalaitoksen piirissä. "Erikoista "tehokkuutta" tähän organisatooriseen desentralisaa-tioon antiaa vielä muuan yksinomaan amerikkalaiselle demokratialle luonteenomainen piirre, nk. lobbyismi. Lobbyisti on henkilö, joka ei ole millään tavoin kansan valitsema, mutta joka kuluttaa kai ket päivänsä senaatin ja koiigres-sin käytävillä käyden keskusteluja kongressimiesten jä senaattoreiden kanssa. Näillä keskusteluilla on ainoastaan yksi päämäärä — saada edustaja taivutetuksi toimimaan äänestyksissä ja valiokunnissa tämän tai tuon yhtymän tai aselajin etujen mukaisesti . j ä tästä "työstään" he saavat toimeksiantajiltaan palkkaa. Amerikkalaiset ovat itsekin yarsin suorasanaisesti todenneet lobbyismih aiheuttamat vahingot^ mutta siitä huolimatta tämä sanan tpsimmassa merkityksessä "ulkoparlamentaarinen" menettely jatkuu häiriintymättömäriä, Eräitä yrityksiä eri aselajien ponnistelujen yhdensuuntaistamiseksi on kuitenkin tehty. Sellaiseksi lienee merkittävä armeijan, laivaston ja ilmavoimien vastikään valmisut-nut yhteinen tutkimuslaitos. Mutta tilanne tuossa laitoksessa on sellainen, kuten muuan amerikkalainen aikakauslehti sitä luonnehti, että kaikkien kolmen osaston välisillä ovilla pitävät vartiota aseistetut armeijan, laivaston ja ilmavoimien miehet . . . railuUe. Puolaan Jk; 3nl|ui<jh^^ ^pai^|i™tsu moitetaan asiantuntevalta- taholta Varsovasta, ^ ' Puolassa toivotaan, että Eisenhower voisi i tulla sinne e^malla.kun hän matkustaa Neuvostoliittoon ensi vyuoiih^ ifelcu^eliiihin ;^Efeeanhöw7^ :^ytkettälslln;; myös riidahälainra^ symysrPiiolanolänshrajasta, joikai<^ sen maaltoansodan ; jälkeen^; sU^ ; l B ^ i tätä- i l M S k & J ®^ ^lubmattävan tfÖAin ya-- -rapresidentti Nixoniin tämän kay^ isä Varsovassa alkaisemrnta^^;tö vuonna, V \.'•. ~\-7 — Valo viipyy matkalla kuusta maahan sekunnin ja neljäsosan, mutta auringosta maahan 8 minuuttia: • Kohtaavat sa ensi, Unkarilaisella St. aikaeh Jcib 7,ÖP jä 9;Ö0 illl^TäÄiä filmi, jonka kuvaiisja äänitys ovat parasta, mahdollista,yoa. varmasti^ ;ijMM katsomisen arvoinen ;töisenkinker-ran. —-; LS. kautfa ulkoseibiickoörii ? MUUTOKSIA ODOTETTAVISSA? Edelläselostettujen "jarrujen'' lähempi tutkiminen osoittaa, että niistä jokainen on kapitalistisen tuotantotavan seurausilmiö, vieläpä niin kiinteässä yhteydessä siihen, Helsinki. — KU-liallituksen tiedonanto Suomen suhteesta ul-koseitsikkoon esitettiin viime perjantain^ yllättäen: eduskunnalle. Tledonannosisa, j,onl^ esitteli kauppa- ja teoliisuusniiniste-ri Ahti Karjalainen, edeUyter tään, että Suomi tosiasiallisesti menisi mukaan ulkoseitsikkoon (Britannian johdpUa muodostettavaan talous-poliittiseen vapaa-kauppaliittooh — V) vaikka tässä vaiheessa muodollista päätöstä liittymisestä muodostettavaan vapaakauppa- alueeseen ei tehtäisikään. Hallituksen lausunnossa puolustellaan I ulkoseitsikkoon osallistumista täsmäliisesti samoilla penisteilla, jjoilla puunjalostusteollisuuden johtohenkilöt ovat liit-tymisvvlätimustaan perustelleet, vaikka samalla joudutaankin toteamaan, että" monet kotimarkkinateollisuuden alat joutuisivat aivan kestämättömään asemaan liittymispäätöksen jälkeen. Lausunnossa vaietaan niistä tuhoisista seurauksista, joita liittyminen aiheuttaisi^, maataloudelle. Keskustelu hallituksen tiedonannosta suoritettiin eduskunnassa tiistaisessa istunnossa. . Kauppa- ja teollisuusministeri Karjalaisen esittämässä tiedonannossa väitettiin mm., että sekä puunjalostusteollisuuden pitemmälle jalostetut tuotteet, samoinkuin myös pyöreä puutavara sahatavara jne., joutuisivat uhanalaisiksi, jos Suomi jäisi vapaakauppa alueen ulkopuolelle. Tiedonannossa todetaan että esim. silkki-, villa-, lasi- ja kumiteolli-suus joutuisivat vakavaan vaaravyöhykkeeseen, jos seitsikkoon liity-että korjaus jossakin kohdassa merkitsisi auttamatta myös perusteiden tarkistamista, jonkinlaista hyvin syvällekäypää "kapitalismin revisionismia". Ja voidaan asettaa kyseenalaiseksi, voitaisiinko amerikkalaista talousjärjestelmää enää senjälkeen ensinkään nimittää kapitalistiseksi. Sitäpaitsi, mitä kapitalismin perusteisiin kajoamiseen tulee, lienee USA se maa, jossa viimeksi ryhdytään moiseen. AIR. tään. puuvilla- ja triko<rteollisuus joutuisivat osittain vaikeuksiin, mutta tiedonannossa selitet8än,f että laivarakennus- ja konepajateolli-^ suus rationalisoinnin avulla voi^iy^t selviytyä kilpailusta. Kysymys elui-larviketeoUisuuden asemasta todÄr taan erittäin vaikeaksi jä tullitulojen pienehhys todetaan • vaikeäifi korvattavaksi; mutta arvellaan, että. tämä voitaisiin korvata verotusta kiristämäillä. Edelleen selitetään,, että kysymys kaupasta niiden maiden kanssa, jotka eivät ole GATTm jäseniä, siis esim. Neuvostoliiton kanssa, on jossakin määrin epäselvä. Kauppaministeri selitti, että .periaatteellinen kanta suhteessa ulko:-. seitsikkoon olisi saatava selville,'sillä vapaäkaiuppaliitoh ininisteri^ neuvoston on ilmoitettiD kokoontuvan 19. ja 20. 11.59 Tukholmaan käsittelemään sopimusluonnosta. Hallituksen käsitys on, että Suomi ei taloudellisten etujensa vuoksi voi jättää vapaakauppaliiton syntymistä huomio;onqttamat^ ta, mutta silla ei kahppapoliitti-sen asemansa vuoksi ole syytä tässä vaiheessa pyrkiä siihen jäseneksi. Hallituksen mielestä olisi Suomen osalta aloitettava neuvottelut siitä, missä muodossa ja millaisin oikeuksin ja velvoituksin ' Suomi Voisi osallistua ya^aakanp-pa- alueeh piirissä suirnniteltuihin järjestelyihin, selitti miiiisteri Karjaiden. OSAJÄSENYYS SEITSIKOSSA Tuklitolm^. Bxpr^sen käsittel i perjantain jolftavässa artikkelissaan siipnienjäsehjqrttä "seitsikossa" ja piti siitä aloitettavia neuvotteluja "todella ilahduittavina". Lehti pitää kuitenkin jokseehkin. mahdottomana osittaista jäsenyyttä; koska "on vaikeata käsittää, kuinka tällainen suunnitelma voidaan toteuttaa puhtaasti teknillisessä mie-i lessä". Vielä mutkikkaampana lehti pi-. tää GATTin suostumuksen hank-^ kimista tällaiselle osajäsenyydelle. GATTin, kansainvälisen kanp- : pa- ja tullijärjestön sääntöjen mukaan ovat "sellaiset losittaiset sopimukset, kuten nyt kyseessä olevakin, kiellettyjä'^ toteaa. Ex^ pressen. PÄIVÄN PÄKINÄ Niistä pilaantuneista liarpaloista Ainakin ennenvanhaan tavattiin Suomen sotaväessä laskea "montako herätystä" on jälellä:- Samoin-täkäläiset: liikemiehet; muistuttavat jatkuvasti radion, tv:n javsanomaleh: distön avulla, "montako päivää"" on vielä jouluun. - Mutta toisin kuin sotaväessä, mis sä huomioitiin V "herätyksiksi*! niin pyhät ^kui narkipäivätkbi,^ oikein omanUinontarkat liikemiehet teke? vät tarkan eron "ostopäivien" ja niiden "haaskupäivien" vallilla, jolloin ei ole lupa myydä joulutavaraakaan. Tuhansilla ja kymmenillätuhan-silla canadalaisilla ei tästä jouluostos- päivien luettelemisesta ole juurimuuta kuin mieliharmia. Kuukausikaupalla työttöminä olleet työläiset eivät ole erikoisemmin kiintyneitä kalliinajan jouluostoksiin. Moni isä ja äiti joutuukin nyt selittämään pienokaisilleen, että tänä vuonna täytyy säSstSS joka sentti tähdellisiin, että joululahjoihin 'eivät varat riitS.^ ,.N8in kuin tehdään valmentavaa "valistustyötä" olosuhteiden pakosta, joulutunnelmaan helpompi saada ylemmäksi, vaikka lahjat eivät olekaan suurten *^uria. ; ~ Toiset canadalaiset — emme puhu mitään pienilukuisesta rikkaiden luokasta, jolla on jatkuva joulu sekä kesällä että talvella — ovat kuitenkin ,siinävonnellisässa) asemassa, .että: voivat: ainakin jouluna "elää yli varojensa", vaikka joutu vatkin sitten maksamaan jouluilon laskuja pitkän aikaa uutena..vuonna. _ r Yhteistä meille kaikille onkuiten-kin tänä vuonna se^j että kirpeän raikkaat karpalohillot puuttuvat kuin uutenavuonnakin. ' Asia on tuttu meille kaikille. Wa^ingtonista:ilmoitettiini Yhdysvaltain vastuunalaisten' terveysvir-kailijain toimesta — annettakoon heille täysi tunnustus siitä — että sikälkinen karpalosato on ainakin osittain pilattu vissillä kemikaalilla, mitä käytetään rikkaruohojen hävittämiseen karpalomailla. Kysymys on epäilemättä Yhdysr valtain kaupallisista- karpalomaista, joita hoidetaan ;mmä.: rikkaruohoja hävlttävietn kemikalioiden' av^Uai. Kuten tiedetään, sikäläiset 'viranomaiset sanoivat'havainneehsa, että k.o.' rikkaruohoja hävittävä^ aine (aminotriazole) on aiheuttanut la-boratiokokeissa syöpää rotille. Heti tämän tiedon .tultua julkiseksi poistettiin kauppojen hyllyi itä - s e k ä , jäädytetyt karpalot että karpalotuötteet -hillot ja muut. Rinnan tämän kanssa tapahtui muutakin: 1) niin sanottu suuri yi e isö tervehti hyvin lämpimästi tä tä tiedoitusta ^ ja 2) karpaloita välittävät liikemieliet nousivat rajan eteläpuolella: sotajalalle sikäläisiä terveysvirkailijoita vastaan nimenomaan siksi kun heidän "liiketoimensa pilattiin juuri joulun edel-lä?" ij^ Ajatella sitä yksitysiomistuksen -pyhyyden loukkaaniista, että syöpää aiheuttavia karpaloita ei :< saakaan myydä jouluksi! - s Moista yksityisomistuksen loukkaamista ei ole tämä kansa kuullut!^ ' _ Mikceivät Yhdysvaltain terveysministeriön herrat' -olleet hiljaa kuin vesi sulcassa ainakin jouluun asti, että olisi saatu karpalot myydyksi? Sitten olisi ehkä'voitu "pahoitella tapahtunutta", mutta olisi kuitenkin saatu taatuksi joulumarkkinat karpaloittenkin i välittäj äliik-~ keille. , Tämäf kaikessa alastomuudessaan kuvaakin''kapitalistista maailmaa ja kapitalistien kantaa — raha on kaikki kaikessa, niin joulun vietossa y- Icensä kuin syöpää aiheuttavien karpaloittenkin myynnissä. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa mjten tämä karpalöjupakka päättyy. Oletamnie. kuitenkin >. ettei Yhdysvaltain hallituksen ter-vcysdepartmenttia , vedetä poliitti- männät. — Känsäkoura. seen hirsipuuhun tämän jupakan-johdosta; sillä karpaloita välittävät • liikkeet eivät loppujen lopuksi ole. niitä suurmonopoleja,, jotka sitä 'maata todella hallitsevat, ja sitäpaitsi yleisellä mielipiteelläkin ;on;, tässä asiassa tuntuva' puheenvuo-^ ro. Ilman muuta on tietenkin selvää, että kaikkia karpaloita ei ole saastutettu kemikalioilla, ndtkä *syöpfiä •; aiheuttavat rotille. On hyvin todennäköistä, että kaikki canadalai-; set villikarpalot^ovat yhtä vaaratto- - mia ja terveellisiä kuin konsanaan ennenkin. Oikeassa saattavat oUa-nekin, jotka selittävät kuin «paholainen raamattua, että näitä saastutettujakin-karpaloita "pitää syödä paljon", en-, nenkuin: ne ihmisille syöpää aiheuttavat. - Mutta me epäilemme kuitenkui, ettei: monikaan ,perheenemäntä näi-i tä^herkkuja juolupöytaänsä hanki. — ei, sittenkään vaikka hänelle vk^ kuiutetaan, etteivät tarjolla olevat' karpalot ole amerikkalaista alkuperää. Tämä on > tietenkin valitettava ^ juttu niille, jotka joutuvat siit&, aiheettomasti kärsimään — kuten jou-' tuvat esimerkiksi täkäläiset intina.--^ nit, jotka karpaloita poimivat mark-' kinoille. Itse metsästä poimittuja' karpaloita emme kuitenkaan kalh-1 da. Mutta syöpä on siksi hirvitti-, vä - ja- peloittava tauti,- että tuskin'' kuika^sen kanssa haluaa leikltellS, t ja kaikkein vähimmän perheene* ' i i i m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 19, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-11-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus591119 |
Description
Title | 1959-11-19-02 |
OCR text |
l i ; (UBEBTT) —' Independent ^ Labor
C O r i Ä l i O t i Ä l s ä g ö a n ö d i a n^
«Office Department, Ottawa..;Pub-
;lishedV;;thrice»Xweeklyr
Thursdays and Säturdays by Vapaus
;PuWlshing,vOömpahy Ltd.', at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont, Canada.
TeiephÖnMr^Bufl^
Editorlal Office OS. 4-4285. Manager
;EiwSuKsi^EdiitbritW;^EÖui^
address: Box 69, Sudbury,; Ontario.
;^äYertislhiiiratC8|Ub^^
>3*ansliErtlbn3free
K#jpJ#ppiIiAUSHINNAT:
Canadassa:£ l\vk.v8;00 6;kk;;«6i
Yhdysvalloissa: 1 vk. 0:00 6 Idc; 4:80'.
Suomessa: • 1 vk. 9.50 6 kk. 5.26
MK
m
iv.-
m
li;''
m.
mielisföti öniaks^^^ sen ainoan oikean käsilyskannah, että
Kuölimat^^ Uinenevistä mieli-
J pid^erpayaisuu^ uiiiöh jäsenten rivit ön pidettävä ^
Misin taistelussa j^teisten^tölou^
IfeStä." Vastavalittu johtbkuhta tulee saamaan, olemme var-ibpja
siit^ kansalaistemme tueii ja myötätunnon
kaikissa niissä edesottämisissa jotka kohdistuvat työläisten
eläkeoikeuksien ja yleensä työolosuhteiden parantamisen sekä
työläisten elintason kohottamisen
Käyty vaalikampanja oli äärettömän kiivas ja osittain
mieliä katkeroittanutkin siksi kun vissit ulkopuoliset vijimat
S(ekaantuivat uriion sisäisiin asioihin. Mutta vanhojen "ohjel-mariitpj
en" hedelmätön vatkaaminen ei hyödytä ketään mui-ta
kuin niitä, jotka haluavat heikentää työläisten uniöturvaa.
Historia tulee näyttämään, onko hikkeliteoilisuuden työläisten
edessä "kommunismivaara" — mitä me emme vieläkään
usko — vai välittömästi jokapäiväistä leipää koskeva vaara,
kuten me otaksumrne. Me toivoisimme olevamme väärässä,
mutta vakaa käsityksemme on kuitenkin se,, että Sudburyn
seiidun nikkelinkaivajia ja, erikoisesti juuri Incon työläisiä
lihkaa seuraavan vuoden aikana moninaiset vaarat, mukaanlukien
vanhemmuusoikeutta ja työmahdollisuuttakin uhkaava
vaara, jahka Inco panee käyntiin uudet kaivoksensa Moak
Ijakeila, Manitobassa. Elliot Laken tapaus on meille varoittavana
esimerkkinä siitä, että jos nikkelin kysyntä ei jyrkästi
nouse maailman markkinoilla, niin Sudburyssa voidaan
pahna nikkeliteollisuuden työläisiä joukkomitassa pakkolomalle.
Me luonnollisesti toivomme olevamme väärässä.
Mutta toivo ei ole koskaan tiedon arvoinen. Ja kaikki käytettävissä
olevat tiedot ennustavat tässä suhteessa huonoa
säätä. Pystyykö kaivosmiesten unio silloin mahdollisimman
tehokkaasti puolustamaan jäseniään ja heidän hupllettaviaan,
se riippuu. ratkaisevasti siitä, kuinka lujan yhtenäisyyden
jäsenistö takoo leipäkysymysten pohjalla.
Kaivosmiehet ovat puhuneet ja enemmistön päätös'on
union laki. Tämän mainehikkaan uni on demokraattinen olemus
on myös uutena osoituksena siitä, että nikkelinkaivajat
tulevat edessäolevista vaikeuksistaan selviämään. Mutta siinä
vaaditaan yhtenäisyyttä, ja yhä vain yhtenäisyyttä leipäkysymysten
pohjalla. Kaikki poliittisluontoinen kiihkoilu ja
varjonyrkkeily heikentää ja vaikeuttaa kaivosmiesten asemaa.
Juuri tässä mielessä toivomme nikkeliteollisuudessa
työskentelevien kansalaistemme asenteensa määrittelevän.
jonkinlainea päivän vitsi,, jonka
huvittavuutta eivät edes silloin
tällöin tapahtuneet onnistiuliset*
kaiken kaskuUun-pohjalla on kui-tenkin
vakava ' kysymys:, miten>
sellainen tieteen ja, tekniikan
sjuurvalta kvin U S Ä \ o i epäon-lUstua.
rakettikokeiliiussaan lähes
säännöllisesti^
Suur-Sudburylle huono alku
Vaikka tässäkin asiassa ehkä pätee vanha sanonta, että
puoli leipää on parmpi kuin e; lainkaan leipää, niin kaikesta
huolimatta on syytä korostaa, että nikkelialueen kuntien lii-tosasia
vietiin tässä vaiheessa kehnoon ratkaisuun, ja että
sen perusteella tammikuun 1 pnä muodostettava Suur-Sud^
burysai kovin huonon alun. Sanalla sanoen, taistelu demokraattisesta
liitoskysymyksestä on vasta alkanut, sillä ilman
. muuta on selvää, jotta Sudburyn seudun talous- ja muita
pulmia ei voida ratkaista ellei johtavaa teollisuuslaitosta
saada maksamaan osaansa kunnallisveroista, kuten teollisuuslaitokset
maksavat muissa kaupungeissa. Nyt suoritettava
- kuntien yhteenliittäminen ei ratkaise yhtään ainoata kunnallista
finanssi-ongelmaa; se voi kehittää useita uusia vaikeuksia,
mukaanlukien mahdollisuuden uusista verokorotuk-sista.
Tällä liitosratkaisullaonmerkitystä ja arvoa vain sikäli,
jos sitä käytetään porraspäänä todella demokraattisen
ratkaisun saavuttamiseksi -r^ siis ponnahduslautana, mistä
:. yhteisvoimin jatketaan taistelua GöpperGliffin, Conistonin
. ja'myösWatersin kunnan liittämiseksi Suur-Sudburyyn.
* * •
;;; - Maanantaina iltapäivällä julkaistu Ontarion maakunnan
kunnallislautakunnan päätös •'osoittaa, että Wall Streetin ra-hamiehet
saivat yliotteen tässä liitoskysymyksessä. Tämän
alueen väestön suuri enemmistö on aikanaan selvästi ja kiistattomasti
osoittanut, että se haluaa sellaista ratkaisua, jotta
^ nikkeliteollisuus joutuu maksamaan sille kuuluvan osan tämän
alueer^-kunnallisveroista. Inco ja sen avustajat vastustivat
tätäydemokraattista ratkaisua kaikin käytettävissä olevin
keinoin. Ja johtuen täkäläisten kunnallishallintojen sekä
Frostin johtaman maakuntahallituksen selkärangattomuu-desta
ja lököpöksymäisyydestä tässä asiassa, Wall Streetin
pankkirien ääni jäi "isännän ääneksi".
Ontarion kunnallislautakunta vapautti uudelleen jätti-läiskokoisen
ja upporikkaan nikkeliteollisuuden tämän seudun
kunnallisverojen maksuvelvollisuudesta. Samalla 'ker-
_ taa — huolimatta lainkaan siitä mitä pikkumyönnytyksiä
tämän petoksen johdosta joudutaan veronmaksajille antamaan
— kotienomistajien ja pikkuliikemiesten kannettavaksi
sysättiin Suur-Sudburyssa kunnallispalvelujen korkean hinnan
maksu kokonaisuudessaan samalla kun rikkaat yhtiöt
, saavat nauttia tästä palvelusta verovapaasti. *
Palauttakaamme "lyhyesti mieleen minkälaisen ratkaisun
maakunnan kunnallislautakunta tästä liitoskysymyksestä teki:
Se hylkäsi Sudburyn kaupungin virallisen anomuksen,
että Sudburyyn liitettäisiin Coniston ja Copper Cliff (missä
on-verotettavaa kiinteimistöomaisuutta yhtä paljon kuin
koko Sudburyn kaupungissa?) sekä McKim, Neelon-Garson,
Blezafd" ja Waters tovvnshipit ynnä järjestymättömät kunnat
Broder; Snider ja Falconbridge sekä osia järjestymättömistä
'kunnista Dill ja Creighton. Ilman muuta on selvää', että
kaikki nämä alueet eivät olleet yhtä tärkeitä. Asian ytimenä
'oli kuitenkin se, että yhteenliitettävään 'kuntaan'^itää saada
verotuloja silmälläpitäen uuden suurkaupungin sydärhessä'
olevat Coniston ja Copper Cliff. , ' ,
- Sen sijaan Sudburyyn liitettiin McKim kunta ja läntinen
osaa Neelonista sekä pieni Fröo(i Mine kauppala missä on kaik-
Ifv, ^" kiaan'89-asukasta! Vaikka tällä liitosalueella on neljä kaivos-^
r( 'ta'joiden verotuloista ei kenenkään parta pauku/niin "ratkai-llt]-'
. ' sun"'tarkoitus on selvä: Inco "tunnustettiin"^ keisariksi, jon-
SE, MISS* E L OI.E VIKAA?
Yhdysyalloillä, on k^äytettävissään-jcaikki
ne luonhohrikkaudet, mitä
Tfeuvostoliitollakin, olipa tilanne
vielä muutama vuosi sitten sellainen,
että eräitä harvinaisia, mutta
tärkeitä metalleja — silloin vielä
— Neuvostoliitolta puuttui laajoina
esiintyminä.
On edelleen tunnettua, että Yhdysvaltain
teollisuus edustaa monilla
aloilla maailman korkeinta tasoa
ja pystyy tuottamaan mitä hyvänsä
— paitsi nähtävästi luotettavasti
toimivia avaruusraketteja. Varsin
yleisesti pidetään vielä tällä hetkellä
Yhdysvaltoja maailman rik-kaimpana
maana ja työn tuottavuutta
siellä maailman korkeimpana.
Vihdoin USAn jättiläisbudjetit
osoittavat — siitä huolimatta, että
sotilasmenot nielevät niistä leijonanosan
— ettei pääomistakaan ole
puutetta.
Runsaasti luonnonrikkauksia, ensiluokkainen
teknillinen välineistö,
runsaasti pääomia ja työvoimasta
reippaanpuoleista ylitarjontaakin
— missään perusedellytyksissä avaruuskilvan
voittamiseksi tai ainakin
tasoissa pysymiseksi Neuvostoliiton
kanssa siis ei ole vikaa. Myös tieteellistä
tutkimustyötä johtavat
ameriklcalaiset ja eurooppalaisen
tieteen parhaat kyvyt, joten vika
ei voi piillä siinäkään. Vihdoin on
muistettava, että USA:h teollinen
koneisto selvisi 2. maailmansodasta
naarmuitta, kun taas valtavia osia
Neuvostoliiton teollisuudesta jouduttiin
jälleenrakentamaan aivan
"kivijalasta lähtien".
Kaikesta huolimatta Neuvostoliitto
on sodanjälkeisinä vuosina jättänyt
Yhdysvallat taakseen monilla
tärkeillä aloilla, joista huomiotahe-rättävin,
vaikkei suinkaan ainoa,
on avaruuden valloitus.
Missä siis on vika?
ANARKIA TIETEELLISESSÄ
TUTKIMUSTYÖSSÄ
Viime aikoina on puhuttu paljon
Neuvostoliitossa suoritettavasta
ka jättiläismäisiin voitto-osinkoihin
ei kunnallisverottajat
saa koskea!
Jos Coniston ja Copper Cliff
olisi liitetty Suur-Sudburyyn
niin se olisi lisännyt noin 100-
prosenttisesti kunnallisesti verotettavaa
omaisuuden arvoa.
Se olisi vähentänyt ainakin
neljänneksellä kotienomistajien
ja muiden pikkueläjäin
verotaakkaa ja siitä huolimatta
antanut lisävaroja viemärien
ja vesijohtojen rakentamiseksi,
katujen päällystämiseksi ja
kunnallisen palvelun parantamiseksi
yleensä.
Meille selitetään valheellisesti,
että tällainen ratkaisu
olisi vähentänyt kunnaltamme
niitä tuloja, mitä saadaan maakuntahallitukselta
nyt ns. vero-palautuksena
kutakin kaivos-ja
sulattimotyöläistä kohti.
Mutta tämä väitös on yhtä perätön-
veruke kuin on "peruste^
lu" siitä, että Coniston, Creighton
Mine ja Falconbridge eivät
ole kyllin lähellä Sudburyn sy^
däntä; Tällainen väitös ei kelpaa
edes verukkeeksi Copper
Cliffin okohdalta ja siksi puhutaan
sillä kohdin "veropalau-tusten"
menettämismahdolli-suudesta
-:f- vaikka nämä veronpalautukset
on verrattavissa
rikkaitten pöydältä putoaviin
muruihin silloin kuin nikkeli-alueen
kuntien pitäisi saada oir
keutetusti niille kuuluvan osan
verotuloista myös teollisuuslaitoksista.
—
Ilman muuta on siis selvää,
että taistelu nikkelialueen kuri-tien
;demokraattisestav liitoskysymyksestä
on vasta alkanut
Tammikuun 2 pnä pidettävissä
Suur-Sudburyn ensipimäisissä
kunnallisvaaleissa tulisi käsittääksemme
esittää mahdollisimman
voimakkaasti vaatimus
siitä, että Coniston ja Copper
Cliff on liitettävä Suur-Sudbu-ryyri.
Edessä on pitkä ja vaivalloinen
taistelu, mutta voitettavissa
se on, jos yleinen
mielipide nousee kyllin päättävästi
ja ^yksimielisesti sitä vaatimaan.
mä desehtralisaatio . on , ulotettii
myös tieteen piiriin, mistä eräänä
konkreettisimpana esimerkkinä on
parhaillaan Siperiaan . kohoava
"Tieteen kaupunki", jossa tällä het-kellä
oh asukkaita hl 10,00br
j ö v . i MQ tulee biemaan 50,000/
kiiitehkin^s^ toi-
Isi^täan äluecilinfen ja; orff^
jie« dCMintraJisa^
seati^ ^Ne^]i^st(^uto^^
on tiukMti ki^itetty^^
eri tutiymiislaitokse^ sijaitsevatkin
tuhansien; luiom päässä itoii-sistaan.
käytännössä tämä merkit-seOr^
että jokaisesta^ioritetusta kokeesta
saadut tiedot ilmoitetaan
heti keskuselimelle. Joka puolestaan
jakaa tietonsa välittömästi
kaikille tutkimuslaitoksille.
Ei ole».vaikeaa kuvitella, millaista
työmäärän säästöä tämä käytännössä
merkitsee jo pekästään siitäkin
syystä, ettei kaksi tai useampia
tutkimuslaitoksia ponnistele samanaikaisesti
ja samoin tuloksin
saman tieteellisen tehtävän kimpussa
— järjeisteimän muista eduista
puhumattakaan. Entä Yhdysvalloissa?
Siellä työskentelee kaksi
tiedeakatemiaa, toinen valtion vaaroilla,
toinen yksityisrahoituksella.
Lisäksi on miltei kaikilla keskisuurillakin
teollisuuslaitoksilla omat
tutkimuslaitoksensa. Puhumattakaan
siitä, että molempien akatemioiden
^välillä on vuorovaikutusta ja
tietojen vaihtoa tuskin muuta kuin
nimeksi, ovat teollisuuslaitosten
omat tutkimuslaitokset tarkoin vartioituja
paikkoja, luonnollisesti siitä
syystä, ettei kilpaileva yritys
pääsisi hyötymään toisen saman
alan laitoksen keksinnöistä. On
syytä alleviivata, että kapitalistisen
kilpailun vallitessa tällainen järjestelmä
on täysin järkevä.
On vielä otettava huomioon eräs
seikka tieteellisen työvoiman suhteen.
Neuvo.^oliiton suuntaus on
ollut uusien tietec^n kaaderien kasvattamisessa
jo alunperin selvä —
mahdollisimman laajamittaisella
opetuksella on luotu jonkinlainen
"tieteen armeija", jonka riveistä
nousevat omilla ansioillaan sen
jolitavat "kenraalit". Toisaalta taas
amerikkalaisen yliopistokasvatuk-sen
varjopuolet ovat tunnettuja, jä.
tästäkin pulmastaan on USA suu^
relta osalta pyrkinyt selviämään
rahalla, ts. "ostamalla" tieteellisiä
kykyjä Euroopasta. On selvää, että
jälkimmäinen menetelmä ajan mittaan
kostautuu — rahalla ei todellakaan
saa kaikkea.
ONKO KILPAILU JÄRKEVÄÄ?
tiseri • kilpailun"). Mutta '^toisayta
tälisniihkin lölöissa|ldlpai^^
vettä vain ••nappikauppa-asteella".
Mutta^kun; lähdefö JOT
hpiildn" tuella
{jäälmäärään;' ^sellaiseeni k u i n Esimerkiksi;
j ayairuuden ^alio^
täytyykiiv§jld^
ta pu4eltaan,^ät^^
siirrettijw!!| ; k a p U a l i s t i ^ kiljp|iE|ilä^
sensijaan että: se olisi kebityksen
ponnin^ muuttuukin äkkiä tasan
päinvjastaiseen suuntaan yMkutta^^
vaksi voimatekijäksi siitä tulee
kehityksen jatru. Ja koska YMs?-
valtain rakettisuunhiittelusta ja avaruuslennon
kehityksestä viime kädessä
vastaavat keskenään kilpailevien
yhtymien ylimmät huiput; ei
ole mitenkään yliammuttua nimittää
näitä miehiä "Yhdysvaltain jar-rumiehiksi".
Esimerkejä?
Yhdysvaltain nykyinen puolustusministeri
Neil H; McElroy on
"Chryshlerin miehjp" (Chryshler
rakentaa Jupiter-ohjusten runkoja)
ja hänen edeltäjänsä Charles E.
Wilson puolestaan oli "General Mo-torsin
miehiä" (Thorrohjus).
Erään . lisäpiirteien kuvaan tuo
muutama vuosi sitten tapahtunut
uusien pääoman intressipiirien
muodostuminen. Kun nimittäin Yhdysvaltojen
ensimmäinen avaruusohjelma
julkaistiin, ei liikemiehen
tarvinnut olla kovinkaan kaukonäköinen
ensinnäkin arvatakseen, että
valtio joutuisi investoimaan yritykseen
melkoisen rahamäärän ja
toiseksi päättääkseen saada siitä
omalle firmalle niin suuren osan
kuin suinkin mahdollista. Sellaiset
teoUisuusjättiläiset kuin General
Electric ja General Motors olivat
itseoikeutettuja omaan osaansa,
mutta keskisuuret teollisuusyritykset
löysivät pian keinon saada nekin
osansa avaruusdollarivirrasta —
ne liittyivät yhteen perustaen aivan
uusia yhtymiä, joista jo heti
alkuvaiheessa paisui oikeita suuryrityksiä,
ja jotka kokonsa, vaikkakaan
ei kokemuksensa perusteella
vaativat nekin määrärahoista
osansa.
Seurauksena oli tilanne, joka
muistuttaa suuresti kymmenkuntaa
koiraa tappelemassa samasta luusta.
Ratkaisu löytyi käytännössä
kompromissista, mikä merkitsi sitä,
että eri yhtiöt valmistivat kukin
yhden monivaiheisen raketin
osan rungon, eräät toiset yhtiöt
taas niiden eri moottorit, kolman-
Vastaus kysymykseen: on, kapi- net vihdoin itse satelliitteihin tar-
Rauhanpuolustajia
oikeuden edessä
ENTEELLINEN OIKEUDENKÄYNTI
A L K A N U T LÄNSI-SAKSASSA
BerlUiii. -r- VU°» viikolla alkoi
Dusseldorfin maaoikeuden 4. poliittisella
osastolla enteellinen oiken-denkäjmti
seitsemää tunnettua Länsi-
Saksan rauhanliikkeen edusta-
Jaa vastaan. Syytekirjelmässä väitetään
sanasta sanaan heidän ole-
.van"perustuslalUe vihamielisen Ja
rikollisen' salaisen Järjestön salahankkeen
Johtajia". Nordrhein-^
IVestfalenin ' osavaltiossa. Jonka
pääkaupunki Dusseldorf on, kiellettiin
nimittäin rauhankomitea Ja
viime maaliskuussa J^perustuslallle
vihamielisenä Järjestönä";
Syytettyinä ovat .Maailman Rau-hanneuvaston
Jäsenet Edith Hoereth-
Menge, Erwin- Eckert ja Walter Diehl
seka Lansi-Saksan rauhankomitean
jäsenet; pastori Johannes Oberhof;
Gerhard Wohlrath, Gustav Tiefes ja
Erich Kompalla.: Edith Hoereth-
Menge on yli 70-vuotlas,!;Erwln Eckert,;
Joka on syntynyt v.:1893 oli • vuo-ina
1933-^45 useaan kertaan vangittuna:
"valtiopetoksen valmistelusta";
i ^ u o 1 u s tusasianajajlna toimivat
kruununjurUtlD. :N.v Pritt, Englannista;
tri Kaul demokraattisesta Berliinistä
seka tohtorit Amman: Hannoverista
ja Posser Länsi-Saksasta. Trr
Posser kuuluu Länsi-Saks^: sosdem^
puolueen eturivin juristelhln.
. : Ennen oikeudenkäynnin alkamista
syytetyt antoivat julkisuuteen vetoomuksen,
jossa he selostavat toimintaansa
rauhanliikkeessä, atomiaseiden
kiellon Ja:: aseistariisunnan puolesta
samoinkuin atomiaseista vapaan
vyöhykkeen perustamisen puolesta
Eurooppaan. "Älkää salliko,
että rauha asetetaan syytteseen", sanotaan
'vetoomuksessa. Oikeuden
eteen'Joutuneet rauhanpuolustajat
sanovat olevansa varmoja kalkkien
niiden-solidaarisuudesta; jotka tolmi^
vat samojen korkeiden päämäärien
puolesta. "Me tarvitsemme heidän
poliittista, moraalista ja taloudellista
,tukeaan^^, todetaan:'vctooniuksessa
edelleen. ,. , , , •
^Oikeudenkäynti, Jonka ilmoitetaan
kestävän-Joulukuun 17 päivään saakka,
oli - kerännyt, runaaastl yleisöä
mm
paikalle, mutta vain noin puolet pääsi
salin pienuuden vuoksi sitä seuraamaan.
Suuret kansainväliset demokraattiset
järjestöt kuten Maailr
man Rauhanneuvosto, Naisten Kansainvälinen
Demokraattinen Liitto Ja
Demokraattisten Juristien Kansainvälinen
Yhdistys ovat lähettäneet
edustajansa seuraamaan oikeudenkäyntia.
Paikalla oli myös runsaasti
sanomalehtien edustajia ja lehtikuvaajia.
että-koottuna tällainen murukoko-elma
ei ole muuta kum erittäin kallis
."suutari". Lisäksi on vielä,ka-pitsdististen,
liikeperiaatteiden^: m
'kaistaf ettäikukin tehdas :konstruoi-valmistamansa
osat mähdollisim-
' märi^:?;hienpi^
sikisi ja paijpti taip^
tavaksi, koskapa . silloin . voidaan
.valtiota, .laskuttaa . suuremmilla
summiUa: Näin ön "päästy"'siihen,
iettS|erSät^ ohjustyypit vsaak^
amerikkalaistehv omien l ^ I ^ d i^
inukaan sisältää jopa miljoohaiV erilaista
l^aa, ja,ainakin tetaiUisi^
piirdssä,: j o i s ^ näitä^
««emjtnäi^ sitä enenimän
liäinömaKdollisuuksia, uskotaan
täydellisesti siihen amerikkalaiseen
arvioon, että Neuvostoliiton käyttämät
raketit ovat huomattavasti yk-sihkertaisempia
rakenteeltaan.
ASELAJIT
Yhdysvaltain vaakunakotkallä on
vain yksi pää, mutta syinboplisesti
olisi epäilemättä osuvainpaa kuvata
kotka kolmipäisenä, joista yksi
pää edustaisi USA:n armeijaa, toinen
laivastoa j a kolmas ilmavoimia.
Sivullista saattaa hämmästyttää,
että kukin kolmesta.-aselajista samanaikaisesti
kehittelee omia ra^
kettityyppejään, vaikka päämäärän
pitäisi kaiken: järjen nimessä olla
yhteinen. Tässäkm asiassa on kuitenkin
kysymys siitä, mille amerikkalaiset
antavat eniten arvoa,
nimittäin rahasta. Sotiläsmäärära-hojen
lohkaisu budjetista on vielä
suhteellisen kivuton toimenpide,
mutta sen jakaniinen kaikkien kolmen,
aselajin kesken on jo melkoista
nujakkaa. Kysymyksessä on jäl-leeh
kilpailu, vaikkakin sotalaitoksen
piirissä.
"Erikoista "tehokkuutta" tähän
organisatooriseen desentralisaa-tioon
antiaa vielä muuan yksinomaan
amerikkalaiselle demokratialle
luonteenomainen piirre, nk.
lobbyismi. Lobbyisti on henkilö, joka
ei ole millään tavoin kansan valitsema,
mutta joka kuluttaa kai
ket päivänsä senaatin ja koiigres-sin
käytävillä käyden keskusteluja
kongressimiesten jä senaattoreiden
kanssa. Näillä keskusteluilla on ainoastaan
yksi päämäärä — saada
edustaja taivutetuksi toimimaan äänestyksissä
ja valiokunnissa tämän
tai tuon yhtymän tai aselajin etujen
mukaisesti . j ä tästä "työstään"
he saavat toimeksiantajiltaan palkkaa.
Amerikkalaiset ovat itsekin
yarsin suorasanaisesti todenneet
lobbyismih aiheuttamat vahingot^
mutta siitä huolimatta tämä sanan
tpsimmassa merkityksessä "ulkoparlamentaarinen"
menettely jatkuu
häiriintymättömäriä,
Eräitä yrityksiä eri aselajien ponnistelujen
yhdensuuntaistamiseksi
on kuitenkin tehty. Sellaiseksi lienee
merkittävä armeijan, laivaston
ja ilmavoimien vastikään valmisut-nut
yhteinen tutkimuslaitos. Mutta
tilanne tuossa laitoksessa on sellainen,
kuten muuan amerikkalainen
aikakauslehti sitä luonnehti,
että kaikkien kolmen osaston välisillä
ovilla pitävät vartiota aseistetut
armeijan, laivaston ja ilmavoimien
miehet . . .
railuUe. Puolaan Jk;
3nl|ui |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-11-19-02