Vapaus, March 26, 1960

              ' ... i : • ' ^ .Ak : <' '.„• >_. L
S mi
d sivu 2 , Lauantäifiarmaalisk 26 p. — Saturday, March 26,1960
Ml
tm
1
l i
13^
I M I
•S
1^1
imm
Mi
> (UBEBTD^V-^-^Indepeodent Labor
/Organ/^ot' Finnish 7 Oanadiaiö.^ Es<
itrtbllRhed -Nov:, 6.^-19l7:'( Authorized-
'Bs^s^nd class-^niail l)y^'the';Post
"Office!,'/Depprtment, Ottawa.''~Pub-^
^llshed -thrlre ~weekly: Tuesdays,
siainrsdaysfand iSaturdays byvVapaiis 1
PuUlshing-Company^^Ltd.. at'100-102
Elm St: W,; Sudbury. Ont., Canada.
Telephonfes: Bus. Office OS. 4-4264;^
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suk^y^klitor Wr Eklund. Mailing
addressl^Box 69, Sudbury, .Ontario.
^Advertisinga' rates:vupon^applicatkm;<^
(Tfanslätlön freejöf (diarge."^ - '
'" TILAUSHINNAT:
Canadassa: \ 1 vlc. 8.00 8 kk. 4.25
V 3 kk. 2.50
yhdyavaUoIssa: 1 vk. 9.00,6 kk. 4.80
Suomessa': 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Professorien vetoomus a-aseita
vastaan
McGillin ja Montrealin yliopistojen -noin 400 jäsentä^
^käsittävät henkilökunnat' ovat hyväkstyneet päätöslauseP
,man^ missä kehoitetaan^ Canadan liittohallitusta vaatimaan'
Tja painostamaan ydinaseiden kokeiden lopettamista ikuisiksi.
ajoiksi ja pysyvää kieltoa ydinaseiden tuotannolle ^yleensä.
Tässä pääministeri Diefenbakerille lähetetyssä yliopiston
toimihenkilöiden päätöslauselmassa sanotaan, että idän ja
lännen ylläpitämä voiman, tasapainotila "uhkaa toinen tois­taan
hetikohtaisella' vastaiskulla, mikä voi aiheuttaa vahin-
' gossa peloittavan sodan".
"Nämä vaarat lisääntyvät", sanotaan päätöslauselmassa
edelleen, "toisten valtojen yrittäessä saada myös näitä ydin­aseita
itselleen. Tämän vuoksi mejkehoitamme, että Cana"dan
hallituksen tulisi vaatia maailman neuvostoissa ydinaseko­keiden
ja ydinaseiden tuotannon hetikohtaista ja pysyvää
kieltoa ja sellaisia toimenpiteitä, että toiset vallat eivät enää
aseita saisi. ^ .
"Me olemme vakuuttuneita siitä, että kansainväliseen
valvontaan liittyvät ongelmat voidaan ratkaista, jos on rehel- •
linen tahto sopimiiksen tekoon", sanotaan tässä oppineiden
vakaumuksellisessa vetoomuksessa.
Todettuaan, että suurvallat ovat nyt varustelukilvassa,
tässä päätöslauselmassa alleviivataan, että ydinasesodan vaa­ran
jatkuminen ja tämän vaaran lisääntyminen "tulisi ai­heuttamaan
arvaamatonta kärsimystä ja tulisi hävittämään
nykyisen sivistyksen perustan."
Lopuksi päätöslauselmassa sanotaan: "Me uskomme, että
jos saavutettaisiin vaikkapa vain rehellinen halu sopimuk­seen
pääsemiseksi, sekin muodostaisi esteen sodanvaaran li­sääntymiselle
ja tulisi samalla kertaa kehittymään ensim­mäiseksi
askeleeksi aseistariisumista kohti, mikä on olemas­saolomme
säilymisen ainoa toivo . . .
Olemassaolomme jatkumisen ainoa toivo on siis näiden
oppineiden mielestä ydinaseiden hävittämisessä!
Tämä merkittävä ja todella lämpimästi tervehdittävä
päätöslauselmia on laadittu Macdonald Collegen maatalous-kysymysten
johtajan, prof George Dionin ja Montrealin yli­opiston
filosofian tiedekunnan edustajan professori Vianney
Decarien suojeluksen alaisuudessa.
Muista allekirjoittajista mainittakoon professori Frank
Scott McGill-yliopistcn lakimiesosastolta jne.
Toisin sanoen tämä yliopistojen toimihenkilöiden päätös­lauselma
< edustaa oppineistoa, joka tietää mistä on kysymys.
He eivät "leiki" tällaisilla vakavilla asioilla, laiten menette­levät
jotkut edesvastuuttomat kiihkoilijat; he eivät voi'fe<ies
sulkea silmiään siltä vaaralta, minkä nykyinen varustelu-kilpailu
aiheuttaa. Asiantuntijoina ja vastuvmtuntoisiria' kan­salaisina
he varoittavat vakavasti kansaa ja vaativat halli­tustamme
toimimaan kansainvälisissä kokouksissa ja järjes-,
töissä ydinasekokeiden ja ydinaseiden tuotannon hetikohta!- ^
sen ja pysyvän kiellon puolesta.
Merkillepantavaa myös on, että nämä oppineet asian­tuntijat
eivät epäile lainkaan sitä, etteikö tehokasta kansafn-välistä
valvontaa voida järjestää, jos vain "rehellistä" tahtoa
sopimukseen pääsemiseksi löytyy — mikä sellaisenaan aset­taa-
oniaan arvoonsa ne, jotka ulkokultaisesti vetoavat "val-vontavaikeuksiin"
yrittäessään estää, ydinasekokeiden ja
ydinaseiden valmistamisen kiellon. Annettakoon aktiivinen
tuki ja kannatus kaikille tällaisille rauhanpuolustajille!
SYNTYMÄ^
.. PÄiviÄl
Ont-,' täytti ' perjantaina, maalis­kuun:
25 päivänä 70 vuotta,' '
- Erlck, Knuut, Hearst, Ont, Jäyt-ti
perjantaina,'maaliskuun 25j pnä
60 vuotta. " /
Lauri '-'Puittinen, Port Arthur,
Ont, täyttää" maanantaina, maalis­kuun
28 pnä 78 vuotta.^ /
^ Benhard i SoderhoIiQ,' Kenöra,
Ont.;-täyttää keskiviikkona, maalia-kuun
30 päivänä 79 vuotia.
-Anna Helsteln, Port Arthur, täyt
tää keskiviikkona, maaliskuun 30
pnä 76, vuotta."^ , '
Yhdymme sukulaisten" ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. —
t i i s i m i i i ä i h en kistrta
Huhtikuun, 22 pnä on Leninin syn­tymän
90-vuo,tispäivä.'>Tämän .'inife-;
•hen ihmeellinen ;^,k'aukonäftöisjjys
näkyy jälleen; niistä. kirjoituksista,
joita on kirjoittanut hänen mainio
ystävänsä hänen vainionsa'Krups-;
kaja, jotka'.juuri'äskettäin on jul­kaistu
Neuvostoliitossa. .Häii kuo­li,
kauan senjälkeen kun Lenin kuo­li
1924 ja näinä yksinäisinä vuosi­naan
hän kirjoitti paljon miehestä,
jonka hän tunsi paremmin kuin
kukaan muu..
Eräässä hänen muistelmassaan
lainaa hän Leninin sanoja,' jotka
loistavasti valaisevat Tiykyistä;tilanT
netta, melkein 40 Vuotta myöhem­min.
Uusi ja mahtava voima on il-
— I
SUOMEN UUTISIA
Helsinki (Suomi-Seura). — Suo­mi-
Seuran toiminnanjohtaja mat­kustanut
Australiaan. Suomi-Seu­ran
toiminnanjohtaja, lainopin
kand.vTauriAaltio aloitti keskiviik­kona
matkansa Amsterdamin kautr
ta Australiaan; jossa hän Austra^
lian liittohallituksen vieraana tulee
tutustumaan maan eri puolilla asu­vien
suomalaisten siirtolaisten elä
mädn kolmen viikon aikana. Tämä
on ensimmäinen kerta, kun Suomi-
Seuran taholta otetaan; henkilökoh­tainen
kosketus Australiassa ol«-
viin siirtolaisiimme, joita kaikkiaan
cn noin 7,000. So'tien jälkeen siir­tyneitä
heistä on noin 5 000.
Yhdeksälle työntekijälle vanimor
ja piilytornin. räjähtäessä. Voima­kas
räjähdys tärisytti torstaina ko
ko Varkauden kauppalaa. A. Ahl­ström
Osakeyhtiön vaneritehtaaa
viimeistelyosastolla :,oli hiontaKQ-neeseen:
tullut tukkeuma, joka ai­heutti
melko voimakasta kipinöin­tiä.
.Kipinöitä lensi koiicesta tomu­jen
kökoomaputkistoon, joka johtaa
tehdasrakennuksen välittömäsiä
läheisyydessä olevaan; pölytorniini
Putkistossa ollut pöly syttyi r-jähdysmäisesti,
ja 'räjähdyksen, voi
in;ia kuvaa se, että koko tehtaan
tomunkoköomaputkisto: repeytyi
rikki ja kevytrakenteinen pölytorni
räjähti .paineen voimasta' hajalle..
Miltei kaikki rakennuksen ikkuj^t
särkyivät ja osa vesika^ta*'1«isi
pieninä osina ymparis^mT Ttrien
ja kuumuuden vaikutuksesta alkoi
.'lutomaattinen sammutusjärjestel­mä
tehd^assalissa toimia ja vettä
viitasi katosta kaikkialle.
J^aikalla ollut työväestö pakeni
lakennuksen ovista ja ikkunoista
ulos, mutta kuusi miostä ja kolme
Disista. jouduttiin viemään eriastei.-?-
len palovammojen vuoksi^'hoidetta-viksi
Varkauden sairaalaan. .
; Räjähdysmäisessä" palossa tuhou­tui
tehdasrakennuksen Jisäksi ko­neita
ja puolivalmiita tavaroita u-seiden;
miljoonien markkojen ar­vosta
Automaattisen sammutus-'
järjestelmän vuoksi ".varsinainen'
tehdassali säilyi suhteellisen.pienin
-vaurioin. - (US)
Kiij.^LESUE. MOBRIS- /
mestynyt maailmaan, ;a joka ^'saattaa;
mahdölliselcsi rauhan eijsimyäisen
kerraii^iHmisen historiassa.'^Maail:;
:man~^oimakk^
tää ylivoimaansa raiiliaii,, eikä SOT
dan hyväksi.' TäUaästa ei ole kos-J
kaan ennen tapahtunut. Ennen,
jolloin jonkun sotilaallinen maliti
ylitti vastustajan, käytti se sitä voi­maa
omaksi hyödykseen. '
Nyt. sosialistinen valtio^ käyttää
sotilaallista ylivöimaaiisä räiihah
hyväksi ja ihme — jos ^sitä tarkas­tetaan
imperialistien - käyttäytymi­sen
kannalta — se ohjutiri se maa
joka ehdottaa "heittämään' roinuika^
saan kaikki sotilasaseetiövieläpä;Ohr
juksetkin, jotka antavat sille ylivoi-manr^
, — ~
* • * 1 '
Päinvastoin kuin. tämä oli USA.
Silloin kun se oli sotilaallisesti yli­voimainen
se yritti pakoittaa tahto­aan
maailmalle. Kun Britannia oli
sotilaallisesti ylivoimanen se val­loitti
suuren imperiumin itselleen.
Kuka brittiläinen koulua käyvä lap^
si ei muistaisi suuria punaisia läis­kiä
kartalla, "loistavaa brittiläistä
imperiumia, . jossa aurinko ei kos­kaan
laske?" (Eikä palkat koskaan
noUse — lisäsivät vanhat sosialisti­set
puhujat.)
Isillä oli tapana sanoa lapsilleen
ennen ensimmäistä maailmansotaa,
että brittiläinen valta voitaisiin le­vittää
minne hyvänsä maailmassa.
Myöhemmin tämän mahdollisuuden
syrjäytti jänkkien dollarit.
Mutta nyt on kaikki jyrkästi ja
perusteellisesti muuttunut; niin per
rusteellisesti, että ensimmäistä ker­taa
valtioiden suhteet ovat muuttu­neet
niin; etä niiden kautta,voidaan
vapautua sodasta, koska maa, joka
on ylivoimainen vaatii .sellaista por
litiikkaa ulkomaiden suhteissa: Vain
sosialistinen maa, joka on vapaa
laajentumispyyteistä,:: monopolisti­sista
: imperialistisista päämääristä:,
voi ehdottaa yleistä: asiestanisumis-
«ai®
Kenraalit kuoleman levittäjinä
Washingtonista viime lauantaina lähetetyssä United
Pressin uutistiedossa kerrottiin meille — nyt kun on toiveita
varustelukilvan lopettamisesta ja erikoisesti ydinaseiden ko­keilujen
ja tuotannon lopettamiseen tähtäävien sopimusten
teosta, että Yhdysvaltain' armeijan "opiskeluryhmä" suosit-
•telee voimaperäistä tutkimusohjelmavatomikäytt^
autojen, kuormavaunujen, tankkien ja muiden taisteluvank-kurien
kehittämiseksi!
Niin kummalliselta kuin asia tuntuukin, tämä ehdotus
atomivoimakäyttöisten sotavankkurien kehittämiseksi 'tuli
muodollisesti John Hopkins-yliopiston tutkimusryhmältä.
Selostus siitä, miksi joku yliopisto, minkä pitäisi pyhittää
toimintansa elämälle ja edistykselle, eikä kuolemalle ja hä­vitykselle,
saatiin samasta uutistiedosta missä sivumennen
mainittiin, että ko. yliopiston tutkimusryhmä on saanut Yh­dysvaltain
armeijalta "urakan" tällaisen "tutkimuksen suo­rittamista
varten". Toisin sanoen, yliopiston tutkijaryhmä
tekee sotaisten^ kenraalien hyväksi sitä karkeistyötä, mistä
sille palkkakin maksetaan!
Ja tehtyään työtä käskettyä yliopiston tutkimustyöryh­mä
selittää nyt, että sotatarkoituksia varten voidaan kehit­tää
"kevyitä"^ käyttökelpoisia atomivoimaisia ajojneuvoja".
-Eäelleen selitetään naiden, korkeasti oppineiden yliopis-tomiesten
toimesta — he kun ovat suuna' ja kenraalit säk­kinä
—lettä atomiasesodassa armeijan ajoneuvot voivat tulla
eristetyksi tavallisesta polttoainevarastosta, ja että niiden on
siis* pakko toimia jonkin aika omalla voimallaan.
> Miitta tuleekohan näille kenraaleille ja heidän palkkalai­silleen
lainkaan mieleen "tutkimustyö" siitä, miten voidaan
atomisota varmasti estää.syntymästä —"sillä ilman muuta on,
•selvää, että atomikäyttöisistäkään sotavankkureista ei nyky-^
oloissa" ole mitään muuta hyötyä kuin se, että sotataryeteh-tailij^
t saisi\^at niistä satumaisia lisärikkauksia — ja kansa
lisää verotaakkaa' kannettavakseen.
Uusi Kuvalehti pani tervaa
hunajatynnyriin -- SIB
Poi^ka surmasi vanhempansa
Helsinki. — Hirvittävä yerinäy:
-'J <^t'elmä,paljastui viime sunnuntaiaa-;
fC, muna'j(maalisk.''^20. pnä) Leppävir-;
V ;Vraii,j;kirkonkylässä. \ Maanviljelijä
Erkki .^Vilpponen,'' hänen, vaimonsa
t-'';El8aijäjvioparin, tytär Kiltti Sisko,
*J) tavattiin :puukölia^surmattuina koti|
"'<FtaloiMaan.> ;.Verityöin': tekijä; talörf
seksi hän ei ole kuulustelussa suos­tunut
kertomaan, mitään sunnun­tain
vastaisen yön tapahtumista.
, Veriteon syistä enempää kuin ta-,
pahtumain kulustakaan ei olla tois­taiseksi
selvillä. Talon ' isäntä jä
emäntä olivat kumpikin '60-vuotiai-ta>
.'Tytär Kiltti Sjsko' 20 yuotiäs.
Helsinki.. — KU — Suomalai­nen
aikakauslehti Uusi Kuvalehti
esittää: useinatoinutusartikkeleis-:>
, saan suorasukaisia.ajatuksia k^^-: .
' sainvälisistä^ elämän ongelmista.
.Neuvostoliittolainen- .lukija.'^:on ,:
ottanut joitakin näistä artikke-;
leista vastaan mielenkiinnolla.
;:Neuvflstoihmiset eivät: voi: kuir;
:tenkaan kaikissa .tapauksissa hy- .
väksyävlheden?;kirjoituksia: Neu­vostoihmiset
eivät voi kuitenkaan.'
kaikissa tapauksissa hyväksyä
k lehden kirjoituksia Neuvostoliir
ton ulkopolitiikasta. : Eräänä esiv
merkkinä täjlaisista kummaste­lua
herättävistä esiintymisistä
voimme mainita Uuden Kuvaleh-,.
den tämän vuoden numerossa 4.v
julkaistun kirjoituksen "Sota vai
rauhanomainen < rinnakkaiselo?";
kirjoittaa SIBin tarkkailija D.
Arhipov.
Uuden Kuval^^hden toimitus on
rauhanomaisen'rinnakkainolon kan­nalla
Silti käy, niin kuin sanan­laskussa
sanotaan; että lehti pistää
lusikallisen tervaa hunajatynnyriin.
Näin otamme sanoaksemme lehden
väitteestä, että Neuvo^oliitto olisi
mu-ika vasta nyt alkanut julistaa soi
sialististen.: ja / kapitalististen : mai­den
rauhanomaisen rinnakkainolon
aatetta.
koska kyseisissä väitteissä väli
ristellään Neuvostoliiton ulkopoli­tiikkaa,
katsomme tarpeelliseksi
saattaa totuuden oikeuksiinsa.
"Neuvostoliitto julistaa rauhan­omaisen;
rinnakkainolon ' oppia oja
antaa sen; kuvan kuin tämä olisi ai­na
ollut kommunistinen aate . . ,
mutta niin ei ole ollut aiha", kir­joittaa
lehti ja väittää, ettei Lenin
olisi ollut vuonna 1919 rauhano­maisen
- rinnakkainolon: kannalla:- :
Ennen kaikkea on muistettava,
että eräs leninismin perustearviois-ta
—-teoria sosialismin,: rakentami­sen;
ma
lisfssä maassa, jota Lenin kehitte­li
teoksissaan jo vuodesta.1915; läh­tien
— tarkoittaa sosialistii5en"^j3
kapitalistisen Järjestelmän . maiden
rauhanomaista rinnakkainoloa..-Täs­tä
teoriasta puhutaan mm.rusoissa
ensimmäisen maailmansodan aikai­sissa
Leninin .kirjoituksissa; kuten
"Euroopan Yhdysvaltojen tunnuk­sesta"
(elokuu 1915) ja "Proletaa­risen
vallankumouksen sotila,alli-nen
ohjelma" (syksy 1916).
Neuvostovallan pyslyttäminen
Venäjälle muodostui Leninin aja­tuksen
vahvistukseksi käytännössä.
Neuvosto-Venäjä, sosialistinen val-iio,
ilmaantui maailman karttaan
kapitalististen maiden yniipäröiniä-nä.
Se merkitsi, että k_ahden jär­jestelmän
rinnakkainelo muuttui
reaaliseksi todellisuudeksi.
<\Kommunistit vaativat^ Leninin;
johdolla jo ennen valtaan pääsy
(ääri* Venäjän irröittautumista sodas­ta.
.Ylisanoihin lankeamalta Voim-neen'
nimenomaan taistelussa sotkua
\astaan. ; Ensimmäisen neuvosto-liiallituksen-
ensimmäisenä toimen­piteenä
oli asetus rauhasta Neu­vostovaltion
pyrkimys elää olemas
saolonsa ensimmäisistä päivistä al­kaen
r'auhassa ja; toisten kansojen,
asioihin is"kaantumatta: ilmenee
myös sima, että neuvostohallitus
tunnusti) välittömästi kansojen itse­määräämisoikeuden
ja :myönsi mm:
Suomelle valtiollisen itsenäisyyden;
Nuoren neuvostovaltion, pyrki­myksestä
rauhanomaiseen. rinnak-kainoloonv
kapitalististen :maiden
kanssa on osoituksena . sekinj että
V. I. Lenin: jo nieuvostohallituksea
päämiehen V ominaisuudessa /esitti
vuonna 1918 kirjoituksessaan "Neu­vostovallan
-lähimmät tehtävät"
rauhanomaisen rakennustyön • ohr
jelman, Joka isulki 'kokonaan pojs
neuvostovaltion-mahdolliset vihat
niici isyydet toisten valtioiden
kanssa. Kyseisen ohjelman toteutr
tamisen esti ikävä kyllä vieraiden
valtioiden aseellinen maahan hyökr
käys
Nuoren: neuvostovaltion .ulkopoli?
tilkka nojasi alusta alkaen sen-ja
kapitalististen valtioiden rauhano­maisen
rinnakkainolon periaattein
siin. Vuoden 1918 alussa Lenin to­disteli
kirjoituksessaan "Kummal­lista
ja kaameaa" (kootut teokset,
osa 27, sivu 49) Neuvosto-Venäjän
ja kapitalististen maiden: rauhano­maisen
rinnakkainolon välttämättö­myyttä.
"Kirjeessä amerikkalaisil­le
työläisille" Lrmin tähdensi erityi­sesti
sosialististen ja :kapitalististen
valtioiden :.:Tinnakkainolon. väistä­mättömyyttä
(kootut teokset, osa
30, sivut 20—21). Amerikkalaisen
New York Evening Journal lehden
toimittajan kysymyksiin antamis­saan
vastauksissa Lenin korosti
(kootut teokset, osa 30, sivui 340)
neuvostovaltion halua ;':eläärauh3Sr
sa rinnakkain"-kaikkien kansojen
kanssa. — ' '
Sodan päättymisen jälkeen ^au­ranneessa
vaiheessa, m.m. Venä­jän
neuvostojen 8. ja 9. edustaja­kokouksissa
sekä Venäjän- kommu-nisti.
sen puolueen 10. ja 11. edus
tajakokouksissa Lenin viittasi mo­nessa
eri yhteydessä Neuvosto-Ve-näjän*
ja:kapitalististen maiden rau­hallisen
ra'innakkainolon//Välttämät­tömyyteen
ja suotavuuteen,. Lenin
ei kehottanut koskaan muuttamaan
väkivaltaisesti kapitalististen mai­den
poliittista järjestelmää,
Voimme esittää lukuisia esimerk­kejä
.; sellaisista- - neuvostovaltion
käytännön toimenpiteistä, joissa on
toteutettu johdonmukaisesti rau­hanomaisen
rinnakkainolon peri­aatetta.
Neuovstovallan ensimmäi^
sistä ' vuosista puhuaksemme Vyiit-taamme'
1 neuvostohallituksen ' siihf
tautumiseen vuoden 1922 Rapallon
sopimukseen, josta Lenin kirjoittiii
että vain siinä esiintyy kahden omis!
keskuskomitea .^tervehtii; Rapallon
sopimusta ainoana oikeana, ulospää,
synävaikeuksistai kaaoksesta ja so-danvaarasta
. . .' siksi aikaa, kun
vielä on oleriiassa kaksi omistusjärr
jestelmää, mm; sellainen vanhentu­nut
omistusmuoto kuin kapitalisti­nen."
(Kootut teokset, osa 33, si­vu
320.)
.:Jos puhumme niistä,: jotka, eivät
ole hyväksyneet rauhanomaisen rin­nakkainolon
periaatteitta kapitalis-tistert
maiden ja Neuvosto-Venäjän,
sittemmin Neuvostoliiton välisissä
suhteissa, niin niitä ovat juuri ka­pitalistiset
: maat. Neuvostovallan
koko' olemassaolon aikana ne ovat
tehneet monia yrityksiä Neuivogto-liitossa
vallitsevan sosialistisonjäi%
jestelmän muuttamiseksi silloin,
kun Neuvostoliitto on: pyrkinyt rau­haan
Ja rauhanomaiseen ri^
kainoloon kapitalististen maiden
kanssa. Jokaisen joka tuntee edes
suurin piirtein — viime vuosikym­menien
historiaa, on helppo havaU
ta se.
Kun nyt kapitalistisissa maissa
vältetään Neuvostoliiton muka
mauttaneen:ipolltlikkaansa ja et-:
tä siitä syystä .olisi nyt helpom­pi
tulla Neuvostoliiton kanssa
toimeen, niin näiden väitteiden
esittäjät tekevät selvästi syntiä
^tosiasioita:' kohtaan. Neuvostoliit­to
on aina pitänyt rauhaa tavoit­teenaan
ja pyrkinyt' ratkaise-
'maan klistakysymyksensä .toisten
valtioiden kanssa neuvotteluteit­se.
Kun se ei ole aina onnistu­nut,
niin syynä pn 'ollut yksino­maan
kapitalististen maiden ha­luttomuus
etsiä rauhanonxaista
ratkaisua kiistakysymyksiin.
ta '^'vieläpä'.ikäyttää- sbtilaallista;
ylivoimaakin;- . räuhahpoliiiikMansa
tukemiseltsi." ' ' ' '
Lei^nb' y, 1923, jolloin - hän oli^
jo' kubiemansaifas,' näki tällaisen^
mahdollisuuden^' Antakaamme
Krupskajan itse kertoa: ' ,4
• "Meidän< tapanamme oli mennä
metsäSn kävelylle hänen syntymä-^
päivällään. Kävellessämme syvälle
metsään Lenin tavallisesti kertoi a-;
sioista, jotka sattuivat olemaan hä­nen
mielessään kullakin heetkellä.
Mutta kevään raikas ilma hiljainen
metsäii burnilla ja paisuva maa lios-^;
tattivat meidän ' mielialaamme ja
meidän?; ajatuksemme; kohdisbivat
eteenpäin. Halusimme katsoa tu­levaisuuteen.
Mieleeni palautuu
eräs sellainen keskustelu hänenivii-meisinä
elinvuosinaan. ^
"Ensiksi Lenin puhui," kuten ta­vallisesti^
sen'hetken tapahtumista,
mutta mitä syvemmälle tiiltiinmetr
sään hän vaikeni. Vähän ajan ku­luttua
hän alkoi kuvata keksintöä ja \
senjälkeen hän harkitsi kuinka sel­lainen
tieteellinen .keino tekisi
maastamme; niin puolustuskykyisen,
että hyökkäys olisi mahdoton sen
kimppuun. Puhuessaan hän: kehitti
ajatustaan. Kun valta on ^porvaris­ton
käsissä, ;_^sanoi hän; ne käyttävät
sitä työväenluokan sortoon, mutta
kun valta on tietoisen hyvin järjes.
tetyn työväenluokan käsissä, he
käyttävät sitä riiston ja kaikkien
sotien lopettamiseksi;'-: Puhuessaan
hänen äänensä tuli pehmeäksi ja
yhä pehmeämmäksi kunnes hän
melkein kuiskasi. Tämä oli luon­teenomaista
hänelle kun hän puhui
unelmistaan . . ."
1 * * *
Leninin kuiskaamat sanat eivät
ole enää unelmia. Ne ovat maail-niaa
vapisuttavaa todellisuutta. Siitä
mitä hän kuvasi Gorkyn lähellä ole­vassa
metsässä,
murhaajan kuulan aiheuttaman an;
karan sairautensa loppuvuosina, :pn
tullut ihmiskunnan päätoive ''kaik­kien
sotien lopettamiseksi".
m :
MMM
\ Ottawa.— Työministeri" Stärir'il­moitti
torstaina,, että ThalUtus qn
•j^äättanyt^ jatkaa/, tälviäputyöohjel-mäansa
l kuiikaudella aikaisemmin
aiotusta huhtikuun 30 päivänä
päättymisestä: , \
Häri<sanoi, että hallituksen pää­tös
itehtiihiGanadari; pormestarien
ja kuntien - liiton ehdotuksesta.
.Kuntien edustajat väittävät, että
kunnat eivät ole kyenneet suoritta­maan
tämän ' phjelman puitteissa
aloittamiaan töitä, sillä useiden töi­den
suorittamista on, vaikeuttanut
kova talvisää.,.' _ L '
Liitto- ja riiaakuntahaliituksien
sekä :kuntien:V: keskeisen ^sopimuk­sen
mukaan liittohallitus maksaa^SO
prosenttia näiden töiden yhteydes­sä
maksetuista palkkamenoista,
maakuntahallitus 25 prosenttia ja
asianomainen: kunta' 25 prosenttia;
Työministeri Starr arvioi että lä
ten on Järjestetty töitä noin 40,000
työläiselle.
: Uniopiireissä: kuitenkin arvostel­laan
Iktktalviaputyöohjelmaa var­sin
riittämättömänä, sillä kansalli­sen
/työnvälitystoimiston: äskettäin
antamien tilastojen /^mukaan •maasr
sa on tällä Hetkellä yli 800,000 työ­töntä,
joiden; joukossa
tömyysvakuutuksen ; ^ lilkopudiel I a
olevia: työläisiä:
-HÄVYTÖNATEKO-'":, ; » ' - . r r «p^g^
f Nuori ^neitij'jonka"*tiiukWsinial5:-t;.T«'B:(^^'
sut velaksi otetusta'turkista .my^^^^^
hästyi, sai finänssiliikkeeltä.kirjeen C*"-^
jossa mm., kysyttiin: VMitähän naa-^^'; \ - >
purinne ajattelisivat jos he näkisi-" " " ' - J j'
vät kuinka turkki otetaan teiltä ta- * ' '
kaisin?"
Muutaman päivän kuluttua liike
sai seuraavan vastauksen;
"Olen jieuvotellut ' naapurien!
kanssa teidän uhkauksesta ja he
ovat kaikki sitä mieltä, että sellai­nen
olisi hävytön teko."
ms
.MUISTUTUS SIENIEN ' , "'§1
POIMIJOILLE ' \ : '''!'^
Sienienpoimisaikana ~ on hyvä" '^^
.muistaa, että miltei^ kaikkia sieniä' [
voi syödä. - ' '
\ Mutta joitakin sieniä voi syödä'" '
vain yhden kerran. ' '
PASTORI JOHTI
Kymmenvuotias Lasse oli kiinnos-'
tunut kovasti lehdistä ja luki Joka
sanan, joka poikaa voi kiinnostaa^ ^
(i-.—^- Isä,, onko kirkoissakin kilpailu?» -:
ja?, , ' ^ , '
— Ei, 'kuinka min? Miten voit sel­laista
kuvitella?
— Niin, mutta kun. täällä lehdes­sä
kerrotaan, että pastori Mattila"
johti rukousta.
Vi i '
USAn monopolit
ahtaalle Kuubassa
.Havanna. — Kuhan hallitus on
päättänyt alistaa valtion tiukon
kontrollin alle amerikkalaisten •mil­jonäärien:
omistamat sokeritehtaat
sekä rautatiet. Suurin näistä yhty­mistä
on .amerikkalainen Guanta-namöSugar
Company. Amerikka-
.laisten monopolien investoinnit
Kuubassa arvioidaan noin 300 mih
Joonaksi dollariksi. Syynä.Kuuban
hallituksen toimnepiteeseen on se,
että amerikkalaismonopolien epäil­lään'/
jatkuvasti tukevan vallasta
syöstyn diktaattori Batistan toimin
taa hallitusta vastaan.
Entiset lumet unoli-taneet
torontoiaiset
valittavat suotta!
• ; Toronto. :'^SäätöimistÖ^
tokannan mukaan von "lyhyt muis­to"!
niillä torontolaisilla: jotka :va-käuhTsTuluVan-
l ""f^^t. »«^7^" P""""^^ kylmyyttä
ja lumisuutta.
Vaikka tämänvuotinen 80.4 tuu­man
Jumimäärä on 32 tuumaa nor­maalia
suurempi; niin se on kuitenr
kin kaukana vielä • 124 tuuman • en­nätysmäärästä,
mikätapahtui. vuon-no
1870 — eli 90 vuotta sitten.
Viime talvena sai Toronto, 66:' tuu­man
vahvuudelta sitä valkoista air.
netta:: Kaikkein: huonoin- /'lumisa-to!'/
oli/Torontossa 1922-23 talvella,
jolloin tuli: vain 18;4:tuumaa lunta.
..; Säätoimiston : arvion mukaan. to-rontolaisct.
saavat odottaa vielä noin:
3^4: tuuman vahvuudelta lunta en­nen
kevätä.: Joskus ovat toronto­iaiset-
saaneet 13 tuumaa lunta huh­tikuussa
VAIN LAPSENA
Piispa oli saanut kutsun hienoon
tilahsuuteen, jossa kaikki naiset""'
e.siintyivat varsin' avokaiUaisissa pu-'
vuissa. Illan emanta kysyi vieraal- ' '
taari uteliaana, ohko piispa ennett^' "
nähnyt mitaan tahan verrattavaa.
— En sen jälkeen kun minut vie-^ j
loitettim, vastasi piispa. r . ,^
-''Säätoimiston miehet myöntävät
kuitenkin :valittelevilletorontolai-:
sille' seuj että maaliskuu oli 8.4
astetta normaalia kylmempi—-ja
kylmin maaliskuu sitten 1883.
Arvatkaapa kuka . . .
. . . ei tiedä, että golfinpelaajaa ei saa häiritä.
Jälleen, epäonnistunut u .
satelliittiyritys
Yhdysvalloissa
Cape Canaveral. — Täällä teh­tiin
keskiviikkona jälleen yksi epä-:
onnistunut yritys saada uusi satelr:/?/
Intti kiertämään maapalloa. Viran­omaiset
sanovat, että yritys tullaan
uusimaan.
Nelivaiheinen Juno II raketti, jol­la
yritettiin saada satelliitti kierto­radalleen,
nousi onnistuneesti lä­hetys!
avaltaan kello 8.35 aamulla,
mutta sen kolmas vaihe kieltäytyi
syttymästä ja niin raketti ja sen
35.3 paunaa painava hyötypaino
cyöksyi Atlantiin noin 2,000 mailin
etäisyydes&ä täältä.
Satelliitti oli tarkoitettu tutki- '
maan maapalloa ympäröivää säteir/
lyvyöhykkeitä,' jotka muodostavat
vaaran miehitetyille avaruuslea-noiile.
Nämä vyöhykkeet- ulottuvat
1,000—50 000 mailin etäisyyteen
maapallosta.
r
t
^::^K
1.^ :
Lakkovastainen
elidotus hyväksytty
valiokunnassa
Toronto. — Ontarion lainlaatija-kunnian...
työlainlaadintavaliokunnasr:
sa hyväksyttiin torstaina muutoseh­dotus
työsuhdelakiin, jossa julis­tettaisiin
laittomaksi lakkovahdia-ta
laittoman lakon alaisilla tuotan­tolaitoksilla
ja kiellettäisiin boiko^
tit.
Työministeri :Daley sanoi /aiotun,'
muutosehdotuksen johdosta, että^
hallituksen tarkoituksena on suo-'
jella niitä union jäseniä, jotka ei­vät
halua osallistua lakkoon, mut­ta
havaitsevat, että heidän työpaik-:
kansa edustalla on lakkovahdit.
Työväenpiireissä on jo "aikaisem­minkin
osoitettu, että jos työsuhde-lakiin
hyväksyttäisiin tällainen
muutos, niin se oleellisesti merkit-'
sisi työläisten ainoan aseen, lakko­jen,
tehottomaksi tekemistä.
Muutosehdotusta ei ole vielä esi­tetty
lainlaatijakunnalle sen- hy­väksymistä
tai hylkäämistä vartenlf
PÄIVÄN PAKINA
Sotamuistojakin on kahta sorttia
"Luettuani eräitten hurahtanein taan talvisodan hengestä ja koete-
Itaan ihauldcua-; Paayolaistaja kaik
•kia, jotka vähänkin valottavat so­taa
totuuden pohjalta. Joka .rin­tamamies
tietää kyllä, että' sodan
henki on'ollut jo satoja-vuosia sa­ma:
on pakko mennä, sillä hyvä.
Lehdet kirjoittavat miteii "siellä
hiihtivät rinnan suojeluskuntalat-f
n e n | j a | l | u i i i^
/ietulinja|ssa näkynyt mqntakaan
suojeluskuntalaista. Etupäässä he
olivat töpinässä tai -kotirintamalla
suojeluskuntapiirissä, tai jossakin
siltayahtina. Ja paljon = puhutut
vapaaehtoiset, jotka sotaa ihannoi­vien
narraamina volivat läliteneet
mukaan, jb ensimmäisenä lUana
5vpMi|äJS^SÄiil!^iBÄ
iolisiii^i§(|pli||^
laasiiiuieelmiS
den kaihomielisiä 'muistelmia' so­tien
.ihanuuksista yleensä ja erikoi­sesti'
Suomen talvisodan tiimoilta
— pyytäisin sinua' "Känsäkoura"
julkaisemaan ainakin osia muka-naseuraavasta-
leikkeleestä,:.;missä
neljästi haavoittunut suomalainen
sotamies selittää omien kokemus­tensa
perusteella sitä unhoitettua
puolta, eli sodan todellista "ihan-nuutta'.
Leikkeleen olen saksinut
helsinkiläisestä työväenlehdestä,
kansan Uutisista. Jos asia ei si­nua
kiinnosta, niiri jätä julkaise­matta
." , . \
. Näin kirjoitti meille eräs toron-j
tolainen'ystävännme ja kun se'"ii--
vimiehenkin", käsitys soäasta sietää
tiilla huomioiduksi, ^iin' ihitäpäs
siinä. 7 Tässä se oh:~ < . 1
että se joka ci juossut tarpeeksi
lujaa ei ole täällä enää. Siitä
piti naapuri huolen. He jäivät
sinne jonnekin Kivennavan mul­tiin
tai Syvärin suohon^ "Strategis­ten
peräytymisten"'laita "oli vähän
niin ja näin. Talvisodan ajan ryh­mänjohtajana
töiniiessani cn saa-nut_
kertaakaan ylempää määräys­tä
perääntyä. Aina oli määräy^
taistella viimeiseen mieheen. Eikä
minunkaan tarvinnut antaa ker­taakaan
määräystä siihen. Vuosal
mellekin ,tultacssa se mitä oli vielä
jäljellä ryhmästä tuli niin lujaa,
että aina olin sata metriä perässä.
Samoin tämän jatkosodan aikan-i:
joka ei pystynyt juoksemaan Ki­vennavalta
Ihantalaan suurin piit-teih
samassa ajassa kuin takaa tul­tiin,
litistyi jonkin tankin ketjun
alle. Sama oli upseereilla' kuin
miehilläkin, paitsi että korkeim­mat
upseerit tulivat auloilla edellä
lujaa. ,
Jos joku upseeri ajossakin ,ko
mentöportaassa ampui oman mie­hen,
jonka hermbt olivat menneet
pilalle, teki se iljettävän yaikutuk
sen miehiin.' Sillä jos jonkun,up-net
siirrettiin kotirintamalle ja
sanottiin: häntä vaivaa sotaväsy­mys.
Mutta jos samoin kävi ta­valliselle
sotamiehelle, sanottiin ^
että hän on pelkuri, pitää ampua
pois. ,
Senkin tietää "melkein jokainen
rintamamies miten nyt olisi käy-_ \
nyt, jos Hitler olisi voittanut iso^
dan. E l meitä paljon' naurattaisi. -
Nyt te nuoret miehet.-Jotka e t t e —/
ole ollut mukana' ettekä käsitä ket- *
kd sodista hyötyvät j a minkä t a k i a ' ^
tänäänkin pidetään yllä sotähyste- ' «
riaa, sanon teille: toimija aina !
sodan vastustajina,, sillä sodasta "ei
hyödy laviiUinen. työmies muuta ^1
kuin ne .arvet, jotka minäkin säin \
— haavoituin' neljä eri kertaa ~ ^/
j a hyvän- reumatismin. 'Siinä oli l
minun palkkani .neljän 'vuoden '
työstä., Sodasta hyöty vät,vain ase-, , ''
trustit ja kaikki, kuolemankaup;;
piaat. jotka itse eivät koskaWjou- ; i'
du sotaan, sillä heille on;jo etu-Vj^ ^ . ; j\
käteen varattui paikat ja rahat, mi\..i'
hin mennä ja ' niillä mennä kun ,v
saa'vat aikaan'" sodari:/, TäValHset'^"'-^^f
työihniiset joutuvat kärsimääniseVf .s<|
- ~ r - - T?vhihänjohtaja ovp.'>;
^riÄiica^keiid-Kyöstirpidätettiin mur-'k^^^ ta. ibnkeämalia Voim'- tusmubdon tasavertaisuus,, "Siksi Niin sitä koetetaan yhä.edelleen Mitä <taas,.tulee .niihin karkuun sen miehun. Silla Jos ]onkun,up- rauksct. . \ • / ; ,
f>^lätaidnlplhämaaUa,.m^^ tiäs.j ''V,../'';' - C .me sanoa .^.neuvojtoyaltiön, synty- yleisliittolainen toimeenpaneva syöttää., kansalle^ puppua. Puhu- juossbihin, niin-joka mies tietää, secrin hermot; klikkasivat, niin na- ,, - 7 ^ l^yhili.injohtaja oypJ .