Vapaus, June 14, 1956

              m
*Co;
TyMeiHike tarvitset
iman urheilujarjestSii"
tiijj fcfsätTOn 3 1 ^ T C L a i V u s l -
nais-Sooaien {lUrin kefiUBhlst ^
Jossa IQUm pttbeenjohtsja FcU»
)brtin iilti senraavasIäUtöisen
puheen:
lamuiHHBii iiiSJi Ilrään nrbelluartikkeUn tekijä on
•: - . , . i^ettäin kirjoittanut, etia T U L n tol-
1 1 'f. dinta on täydellisesti lamassa. Täällä fBkfiff' ruran urheilupuistossa nyt vietettä-
^•f'*''**: ä tilaisuus on kouriintuntuva vastaus
a kahväel^ äitteeseen. T U L n Varsinais-Suomen
- Ja h ä l f c ^ iiirin kevätjuhla osoittaa; että mei-
, l e i p o a ^ liittomme piirissä Harjoitettava
irheUu- j a : liikuntakasvatustoiminta
> s i suinkaan ole lamassa, 'vaikka vas-
• 3-7676Li ustajamme eri. puolilla mielellään
Toronto ^ soisivatkin olevan. TDIjnr seuro^^
IVO
U1UIU11UI1|[
I1| L.M.CC1
)iJTAirnai|
JiKÄRI
Ave. W.
ONT.
onnit:
1 lp.
In WA. l ^ i j
m WA. 2-a)lJl
»INQ
o, Ontario
MSILLE
mmenen
itistä
ARIO
-1793 t
a4-21-2«l
DET
nen
lUvat
at
lan laulajat 1
loro
akuoro
irinen
1
-Tj-töt
rtöt
•ös pako''
e lerji-issaiSI"--
Qniatio.
n jäsenet, työläisurheiluväkl maan
ri puolilla, jatkaa toimintaansa liit^
imme perustehtävien .toteuttamisek-
Viimeksi kuluneen- vuoden- aikai-t
tapahtumat ovat selvääkin. sel-
•mmm osoittaneet, vettä, liittomme
lenistö käytäiuöllisiesti katsoen yk-elisesti
haluaa harjoittaa mlelT-rastuksiaan
- nimenomaan oman
•jestonsä. Työväen Urheiluliiton,
uitteissa.
Tällamen V ilahduttava tosiasia on
ieluisaa' todeta: kaiken sen. m usta-alauksen
. keskellä. Jota vastusta­mme
taholta. jatkuvasti yritetään
lUapitaä.'Meitä on koetettu saada va-^
uutetuksi sUlä. että\^TJL on tehtä-länsa
tehnyt ja että sen olisi' aika
lirtyä sivuun. Houkuttelijat eivät
kuitenkaan ole saaneet laajoja jäsen-oukkojamme
vakuuttuneiksi työläis-rheiluvaen
oman liiton tarpeetto-auudesta.
Ja niinhän pitää ollakin.
:11a on edelleenkin oma tärkeä
ehtavansa lähinnä työväestöön kuu-
|ivien tyttöjen j a poikien, naisten ja
S t e n henkisen j a fyysisen kunnon
tiittamisessä. Voidaan tietenkin sa-oa.
etta urheilua voi harrastaa a l ­an
yhtä hyvin riippumatta siitä,
llaisia ovat järjestöä johtavien
nkiloiden ' yhteiskunnalliset mieli-
[iteet. Asian ydin ei kuitenkaan ole
Urheilutoimintaanhan kuuluu
|yvm paljon muutakin kuin vain fyy-en
kunnon yläpitäminen. Ja Juuri
ama muu on sitä. jonka vuoksi itse­stä
Työväen UrheUulUttoli edel-enkin
tarvitaan.
T r c S i n w h e » p f n k u n U te
sniokaan ole j r i i j e o t d t n i i . otfl»
laisessa beoUscB» OniaipBiiiiA
beUän luisens» k a m v s L P o r ^
rillMssa nrbeilapiriestäa» licn<^
Unen fasvains ti^enldn loilkee
JohfohaOdlöiden aatlcdOfstcD i i i -
iemysten viitoiUaman» Ha^OiiL
Sama pitää paikkaosa' myödUn
\ meidän UUfoomme nähdlen. 1S-H
mänmaksi «yövaenlUke tarvitsee
oman tubeUn^ujestön. joka mei-i
i n työväen nnoriso^Jestö. ;
Edellämainitun tosiasian. TUI*n
merkityksen työläisnuorison kasvatus-järjestönä,
myöskin porvarilliset ur-heaupiirit
hyvin tuntevat. Ja tämän
vtJOksi' porvarillisen liikkeen kannal­ta
olisi Uetenkin mieluisaa, jos T UL
tavalla tai toisella voitaisiin poistaa
sUtä kentältä, jolla jatkuvasti käyr
dään kamppailua maamme nuorisosta.
.I^hän mennessä T U L n on onnistu­nut
torjua ^ yritykset sen toiminnan
lopettamiseksi; Kamppailu ei kuiten­kaan
olfe vielä käyty loppuun. Päin­vastoin
: on todettava sen Jatkuvan^
yhäti kiihtyvällä voimalla. Käyttäen
hyväkseen asemaansa kansainvälisten
liittojen^ jäseninä kotimaiset erikois-^
lilttomnie Jatkuvasti painostavat T U -
Lää. Meille ei kaikilla tahoilla tah­dottaisi
antaa oikeutta ylläpitää o-maa
toimintaamme edes yhteistoi­minnan
puitteiss^aan. Kun kuiten-kih
olemme Järjestäneet esim. .mes-taruuskOpailumme
eri aloUla paljon
kauemmin kuin yhteistoimintaa on
ollutkaan^ - on vaikeata käsittää m i ­tään
asiallista syytä, minkä vuoksi
niin ei voisi tapahtua edelleenkin;
Yhteistoiminnassa olemisen 15nä vuo­tena
on ylläpidetty TULn omaa kil-;
pailu-, kurssi- ja valmennustoimin­taa
ilman, että se olisi häirinnyt ko­konaisuutta;
Käsityksemme mukaan
n i i ^ "tulisi jatkua edelleenkin, sillä
koituuhan se tyo. jota T U L omalla
sarallaan yhteistoimixman lisäksi te­kee,
lopulta koko tmaan urheilun hy­väksi.
TULn asemaa yleisessä urhellupo-litiil£
assa>on arvaamattoman paljon
heikentänyt se sisäinen ristiriita. Joka
sai alkunsa jo vuonna 1953. Viimeisin
vaihe on vasta viikon vanha Silloin­han
suurin toivein koolle kutsuttu
l»bsivaf NL:s|a
BdsiakL ^ Suo-
«nen naisten «altmiskimU. Jidka pari HQdcM sfitev lutkasti Nai-vostolUtlomii
yabsi totioättkaB
mnnantafn», fcesik. 4 pai.
sanednstaja Afno Malkamaiit,
sosjdem. NaisIUton v a n p^
jobtaia, järjestösihteeri Belvi
Laine Snomen Naisteot Demo-kraattisesU
Uitosta, kansaned.
Ida Ilaria Lahti Maalal^ton
naisista, toinitlaja Greta Bajala*
Binne TlJL:n naistojmikannan
pukeenjohtajai agTi. KjrIlikU Sam­polahti
Haatalonsnaisista, kotita-
Ioii5opettaJa>^^ -Sointu : BInnemaa
MarttaUitosta, Snomen Kätilölu-ton
puheenjohtaja, Anna Tanimi»
nen, sihteeri. Hertta Baakel Ar-visto
Snomen Kansanpnolueen
naisista, ylihoitajatar SalllHele-:
; na Perttola Snomen; ^ Sairaanhoi^ ^
tajaln Liitosta; ronva - Sirkka Leh­tivuori,
Naisten - ja Lasten Yirlds-
»tyskodin puheenjohtaja; ja Taimi
Parkldla, Suomen Naisten IJemo-
Icraattisen Liiton Kuopion pii­ristä.
UUTTA KIRJALLISUUTTA •s. . ^
saatavana
Vapauden kirjakaupasta
William Shakespearen Suuret Draamat
I — n i ,
Nyt. olemme saaneet varastoomme William Shakespearen "Suuret
Draamat" ensimmäisen ja toisen osan Iisaksi myös kolmannen osan.
Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta draamaa käsittää
tämä uusi Shakespeare-laitoSiRunolUnen ROMEO; J A JULIA, synkkä
MASBETH. lyyrillinien KESÄYÖN" UNELMA, arvoituksellinen HAM­LET,
intohimoinen OTHELLO. inhimillinen VENETSIAN KAUPPIAS
ja kohtalonomainen KUNINGAS LEAR.: ^
III osan hinta yksistään $3.50
Kaikki kolme osaa yhteensä, sid. $7.50
FRANS G . BENGTSSON: ORM PUNAINEN
Nidottuna killtokansiin — Hinta $lStS
Bengtssonin mainion vUkinkiromaanin päähenkilönä on skoonelainen
Orm Torstenpoika, joka kulkee huimilla retkiUa. Hän joutuu mauri­laisten
vangiksi ja elää kaleeriorjana, mutta pääsee sitten kaliifin
suurvisiirin henkivartijaksi ja sitä tietä karkuun. / v " ; r
S U U R T E O S
HISTORIAN
HAHMOJA
Elämäkerrallinen hakemisto.
Runsas kovitos
Laatineet Tr|5 Karilas.ja ;
Tauno Karilas
781 sivua — Hinta sId. $4.75
Tämä elämäkerrallinen h a ­kemisto
esittelee .2,100 sekä
koti- että ulkomaista histo-;
nan ja nykyhetken ttmnettua
nenkilöä. Se on luotettava,
pätevä ja helppokäyttöinen
niiden suurten persoonalli­suuksien
tuntemukseen. Joilla
on huomattava vaikutus i h ­miskunnan
elämään.
Lea Enckell — Annikki Lauri:
HYVÄÄ RUOKAHALUA
Meidän perheen keittokirja.
251 sivoa — Hinta $2.75
' Talousopettajat Lea £nckell Ja
Annikki Lauri ovat toimittaneet
todellakin Jokaisen perheen, niin
meidän kuin teidänkin, keittokir­jan,
joka soveltuu: perheeh Jokai­sen
jäsenen käyttöön; Se on plk-kupiirteitä
myöten perusteellinen
Ja selvä; alkaen aterian Ja sen tar-p
koituksen pohdbanasta, tarvittavis­ta
välineistä Ja raaka-aineista
ttina pöydän kattamiseen Ja koris­teluun
asti. SUtä löytää onnistu­via
reseptejä ja mielikuvitusta k i i -
hoittavia- vihjeitä arkisista ateri­oista
aina suuriin Juhlapäivällisiin
asti. Siinä on paljon^kuvia.
Koviin kansiin sidottuja kirjoja näin halvaila
' JOHN GALSWORTHy: V E L J E YS
, 267 dvna — Hinta sld. $1.50
Veljeys-romaanissaan John Gal8worthy kuvaa hienostunutta, humaa­nia,
sosiaalisia velvoituksia tuntevaa, mutta omaan ansarimaailmaaiMBi,
kahlehdittua yläluokan perhettä. Jonka' elämässä kosketus köyhälistöön
aiheuttaa levottomia reaktioita.
ELISABETH RUSSELL: ROSE-MARIE
Rakkaustarina
rivoa — Hinto sid. $1.50 * - „ '
"Rose-Märie^ ori nimenomaan romaani naisille— vIehättäväsU paMr
noiva. lämpimästi arkipäivän pikku tapahtumista kerlOTa, berkkä.-
Hymy ja kyyneleet eivät useinkaan ole kaukana toisistaan,
c. p. RAMuz: VUOREN VIEMÄ
244 sivaa —• Hinta sid. $L25
Tositapaukseen perustuva romaarU sveitsiläisestä alppikylästä. Jonka
elämään vaikuttaa mtdllstavasti tuhoisa vuorenvferimä, ' •
T Y Y N E - M A U A SALMINEN: KIRJAVAT PISARAT
273 sivua — Hinta sid, $L25
Tyyne-Maija Sahnisen romaani liikkuu erään bo^^eeaOtahvf^Jam'
tavfciaitten Jarissa- H e i i ^ loukossaan t a j a a m ^ sekä^^tel^^^
että niitä puiuvfllaisia "taiteenhanasto^". Jotka ^ ^ ^ ^ ^ l a m ä n ^ -
kuttelemii» tai pelkästä, tuihamalsttudesta riippuvat heklan liepeillään.
' T J I . i l T K A X / ' O f i O I T T E E L X . A:
Vapaus Pliblidimg Compaiiy Ltd
BOX C9, sopmmt, ONTABIO
Sama palkka samasta
työstä kaikiHe
United Nations. — V i i m e maanan­taina
ilmoitettiin, että entisten l i ­säksi
neljä maata on ratifioinut
Kansainv^Uisen Lalior Organization
päätöksen tasavertaisen palkan
maksamisesta naisille niinkuin mie­h
i l l e k in samanlaisesta työstä.
Päätöksen olivat nyt vahvistaneet
Brasilia, Saksan Demolcraattinen
Tasavalta, Unkari j a Italia. Brasf-lia
j a U n k a r i ratifioivat, myöskin v .
1930 tehdyn päätöksen pakkotyös­tä.
Suomen TUL:n
joukkue Leipzigiin
HelslnkL — Saamamme, tiedon mu-caan
on T U L päättänyt lähettää elo-
'fuulla Itä-Saksassa Leipzigissä jär­jestettäviin
suuriin . kansainvälisiin
voimistelujuhliin 16-henkisen' naisvoi-mistelujoukkueen.
Joukkue tulee v a ­littavaksi
siitä 360-päisestä vaUovol-mistelijain
^ryhmästä. Joka osallistuu
ensi sunnuntaina T U L : n naisten liit­topäivien
yhteisesitykseen Tampe­reella.
Mahiittuun ryhmään ovat
piirit asettaneet omat kiintiönsä ja
näisfä osallistuu korkeintaan 16. kus­takin
piiristä maanantain karsinta-kilpaUuihln.
HeBsiten «n jo nyt
mainiossa vedossa
Lontoo. — Täällä kesäkuun 10
pnä . pfdetyissä; kansainvälisissä
yleisurheilukilpailuissa voitti suo­malainen
Voitto Hellsten 440: jaar­din
juoksun erinomaisella: ajalla
47,7.
Egvptin nyrkki
kukisti Suomen
Helsinlu. — Vaasassa suoritettiin
kesäkuun 8 pnä . n y r k k e i l y o t t e lu
täällä . vierailevan r egyptiläisen ja
suomalaisen nyrlckeilyjoukkueen
välillä. Ottelu päättyi Egyptin
Voittoon luvuin 6—4.
liittoneuvoston kokous Joutui totea­maan,
että sovintoa ei syntynyt. Päin­vastoin:
asiat näyttävät ajautuneen
yhä suurempaan kurimukseen. Se ta­ho,,
joka jo viime vuoden maallskuusr
sa Jätti paikkansa T U L n johdossa, ei
m o n i ^ yrityksistä huolimatta ole
suostunut tulemaan takaisin. Päin­vastoin
on ilmoitettu, etta T U L tul­laan
hajoittamaan Ja: perustamaan
sille kilpaileva rhmakkäisjärjestö.
Tällainen menettely. Jos Aihkaus to­teutetaan;
et tietenkään voi olla työ-läisurheiluväen
tai työväenliikkeen
etujen mukaista.
Vain eheänä, samaan sonntaan
ponnistavana rintamana, TULn
^toenlstöUä on mahdolUsoos te­hokkaasti
valvoa oikeuksiaan
Jotknt henkilöt knltenldn katso­vat
arvolleen Ja poUiilkalleen so-plvaJcsi
hajoittaa yhteisen IIiton«
siirtää osaa'sennrfsta Ja ^^Uenls-tänune
porvarillisten nrbellojär-
JestöJen johdettavakd Ja perustaa
fcllpirilevan rinnakkalsorganlsa»
tlon TUL:IIe, valitanuae: syvästL
HaJoUtaJIen asema ei kuitenkaan
tule nuodflstamaan - helpoksi. I t ­senäinen
Työväen UiheOulIltfo on
^ ^uenhrtöUemme, : larfklwin n
rimnialtekln.: läheinen.. Samaa
voidaan sanoa: muiden työväen-:
^JestoJen snhtetsfa TULään.
:; Valkeina aikoina T V L on~itikennt.
:ia saanut tukea munita työväen­liikkeeltä.
Näin tulee varmasti
. käymään fälEUdn kemlla. Sen
. vuoksi m d l B on, tämän: hetken
kieltämättä sanrfsta vaikeoksisfa
hnolimaitay' oikeus ftiffltaa fiifn>ti,
etfi Itsenäisen T V L a asia Mhrfy-
^ vidtfajana. :Fa»liaan nuribdol-llsen
, tuloksen alkaamaanthriat
tarvitaan ^ItmifttMn ^ntfroIHKUUtta:
omaa., Hitto», kohtaan. : J ^ ^
kääii. Joka ajatldce T U L n fx tyS-väenOliltrtn
porasta^ d , « l e idke-tuntevat
»yvaatt- •; hy.mmf net .::fa
taas kyiJanMliet: fohannet T U Ln
.^uenef. Heteä, työväenliikkeen
nalsfH»|a ttldUsä* TinLo-tytois-aä
Ja poJbMa, «m neidäa mtfiaanie
tolenfssaa.
fff
Yllä kuvattujen Edna ja Howard Hagerhornin avio-^
elämä alkoi surun vallitessa kun sulhasen vanhem-;
mat kuolivat autokolarissa' lähellä Bramptonia,
missä yksi muu henkilö myös kuoli j^a neljä muuta ?
loukkaantui." He olivat palaamassa häistä kun hei­dän
autonsa oli yhteentörmäyksessä toisen auton
kanssa joka vuorostaan suistui kolmatta autoa
vastaan.
VALAISEVIA EUIMIÄ
Mikä synnyttää ihmisessä tietyn­laisessa:
keinovalossa — esimr lois-^
teputki-: j a neonputkivalossa — sen
vaikutelman, että valo on ^'kylmää'',
kun taas luonnonvalo j a esim. taval­lisen
sähkölampunkin valo o n "läm­mintä"?
Kysymylcseen.on vaikea
vastata, kuten meidän on yleensäkin
vaikea: selvittää, mistä j o k i n vaiku­telmamme
johtuu.: Mutta tosiasia;
kylläkin on, että esim. loisteputken
valo on kirjaimellisesti kylmää; put-:
ken lievä lämpeneminen ei j o h du
siinä, kuten hehkulampussa, itse va­lolähteen
kuumenemisesta. Valoa
lähettävän aine pysyy kylmänä j a .lä­hettää
valoa vain sähkövirran siihen
v^kuttafssa hehMtmatta^ siis toi­sin
kuin hehkulampussa. Sitä ilmiö­tä,
johon loisteputken valaisukyky
perustuu, nimitetään lumineskens-siksi-
tai fluoroskenssiksi.
Lumineskenssiä— "kylmää va­l
o a " - t e r o i t e t a a n kahta lajia,^ ke­miallista
j a biologista. Edellinen,
kemiallinen lumineskcnssi, on meil-;
le k a i k i l l e tunnettua esim. siitä va­losta,
jota lähettävät kellojen "fos-foroidut"
osoittimet ja numerot.;
Biologinen lumineskenssi on sensi­j
a a n meidän leveysasteillamme vä­hemmän
tunnettua, j a : näyttää,
ikäänkuin sen määrä kasvaisi mitä
lähemmäksi -päiväntasaajaa -siirry­tään.
Kuten sen n i m i k i n osoittaa, tar-koisetaan
biologisella lumeneskens-sillä
eloUisperäistä valon "lähettä­mistä".
Ainoa-tunnetumpi ilmiö, j o ­ta
Suomessakin nähdään, on kiilto­madon
säteily pimeässä yössä. Sen
valaisukyky on ilmassa olevan, ha­pen
j a kiiltomadon nahassa olevan
nk. 'Valonkantaja-aineen" välisten
kemiallisten prosessien tdlos, mikä
on helposti todettavissa asettamalla
kiiltomato hetkiseksi tilaan, jossa e i
ole happea; sen valoo häviää täl­löin
hyvin nopeasti ilman; että cläih
silti vielä kuolee. I^ama pätee myös
eteläisemmissä maissa tunnettuun
tulikärpäseen.
Kailduaan tuntee: luonnontiede
nykyisin noin 40 e r i eläinlajia sekä
kaksi kasvilajia, j o i l l a tietyissä olo­suhteissa
on k y k y säteillä joko "suo­r
a a " tai "epäsuoraa" valoa. Muuta­mat
niistä kuuluvat a l i m p i i n elol­l
i s i i n organismeihin, kuten esim. it-seloistavat
bakteerit; Toisaalta ta­vataan
kuitenkin myös verrattain
kehittyneitä elämänmuotoja —
esim; kuuluisa syvänmeren ''lyhty­k
a l a " jonka valaisukyky on keskit­tynyt
erikoistuneeseen: elimeen ja
j o l l a on oma, tarkoin määrätty tar­koituksensa:
houkutella saalista
lyhtykalan ulottuville; Samoin ta­vataan
biologista lumineskenssiä
myös ravuilla j a eräillä kovakuo­riaislajeilla.
.Useammin kuin kerran sattui
menneinä vuosisatoina> että jonkun
valtameriä kyntävän aluksen mie­histö
teki kapinan j a pakoitti kap­teenin
palaamaan lähtösatamaan,
Nuonikainen syytte^een
kuoleman aiheuttamisesta
MontreaL:— Kuudentoista vuotias
Gerald Arkinson havaittiin tiistai­na
syylliseksi kuoleman aiheuttamia
seen J a h|n Joutuu oikeuteen sen
johdosta.
Kahdentoista vuoden ikäinen Ko-bert
Morrisette todisti, että A r k i n ­son
o l i heittänyt viime sunnuntaina
14-vuotiaan Yvon LaFrancen S t .
Lawrencen jokeen, jonka Johdosta
poika hukkui.
Arkinson väitti, etta LaFrance
o l i kompastunut j a pudonnut sen
johdosta Jokeen."
Syyria lopettanut viljan,
lähety&sen .Ranskaan
Damaskos. — Syyrian hallitus i l ­moitti
tiistaina, että se xm kieltänyt
v i l j a n lähettämisen Ranskaan pro­testiksi
sen Johdoirta kun ranskalai­set
käyvät sotaa algerialaisia kan-
«illisia Joukkoja v a s t a ^ ' '
koska "paholainen oli tehnyt mer
restä hehkuvan" Ja .todellakin saat-toi^
meri paikoitellen pimeässä yös­sä
ihqhkua synkkää, vihertävää va­loa
laajoilla alueilla s i l l o in aivan
kuin tänäkin päivänä. Mutta mei­dän
aikamme ihmiset näkevät tuos­sa
hehkussa vain erään, verraten
harvinaisen ja mielenkiintoisen
luonnunilmiöo. Mikroskooppi on: niv
mittain paljastanut meille, että ; i l
iniön synnyttävät miljardit pienet»
paljain silmin näkymättömät ;,eliöt,
joille luonto on antanut biologisen
lumineskcnssin merkillisen lahjan.
i f!ras kummallisimmista "valp-eläimislä"
on Cyprinida-rapu. J os
kalastaja löytää sellaisen pyydyk­sestään
ja kuivaa sen - nopeasti, sä­teilee
se kcstopariston tavoin valoa-käytännöllisesti
katsoen rajattoman
kauan
• : Muutamat tiedemiehet ovat j o ke­hittäneet
käytännöllisiä suunnitel­miakin
"valoeläinten" käyttämiseksi
ihii^isten hyödyksiä on esitetty
sutinnitelma "loistavista seinäpape-
JCeiak'^.. V^jatus^qn JcaJKessa^ jrksjn-keftaisuvidessaan
se, että seinäpape-riin
yhdistettäisiin imeyttämällä
viljelmä itsevalaisevia bakteereita.
Laskelmien mukaan tällaisilla tapev
teilla verhotussa huoneessa olisi,
jatkuvasti sama valomärää kuin mi­kä
saadaan tavallisesta, normaaliko­koisesta
katlovalaisimesta.
Mikä on ensivaikutelma? Eiyät-
|{öiiän useimmat meistä kuitenkin
ole sitä mieltä, että tässä asiassa
on "vanha konsti parempi kuin pus-
.sillinen uCisia'7 Sillä ensinnäkään
ei tunnu kovin houkuttelevalta aja­tus
viettää huomattavaa osaa elä­mästään
bakteeriviljelmien keskel­lä,
olivatpa ne sitten miten vaarat-lomia
tahansa, j a toiseksi >—eiiiän
tuollaisessa huoneessa olisi katkai­sijaa,
mistä valon voisi: sammuttaa;
Toisaalta on myönnettävä, ettei
säiilföiaskukaan olisi aina .aiheutta­massa
päänsärkyä. Mutta sitten­kin
. . .
sananydiiaiis
Tnnnefiu ^y>»jJr|liilitrtt nait-
JottnuUMi CUndp f^^nri» viime
sodan vaslarintalilkkMa korkean
fcuBnhnacitt» saanut sankari^ ^n
iskes pidätetty senvitoksl» ctli
hinellS oU Ulan suuret Innlot
nmskalaisejsta sanan- |a kirjoltla-misen
vapaudesta. liSn kirjoitti
ranskalaiseen vapaamleltseen
viikimlehteen niineltä Demaln'
(nnomenna) artikkelin, mlisi
hän kertoi ItSynnistään Algerias­sa
Ja keskusteluistaan kansallisen
kaplnaUikkeen edustajien kanssa.
Valtion turvallisttuspolilsi tulleja
pidätti Claude Gerardin vieden, hä­net
Petite Koquetten vanUläah.
Ukuet liihetetaän Algeriaan Ja
asetetaan ' siellä ' [ syytteeseen.
"Ranskan turvallisuuden vaaran* 'i
tamisesta*'.
Mlle Gerard t u l i viime sodan ai­kana,
hyvin tunnetuksi, vastarinta­liikkeessä
michitysvuosien : aikana.
Saksalainen : Gestapo mm. k i d u t t i
häntä. Hän sai sodan jälkeen Rans­kan
puolustamisen korkean kunnia?
merkin. Nyt hän on: kuitenkin äk­kiä
tullut "vaaralliseksi" henkilök­si.
Hänen kodissaan pidettiin koti-tarkastus
j a turvallisuuspoliisi v e i '
hänet saman tien mukanaan viinkl-iaan.
Itan&kan viranomaiset elv,ät
tunnusta lehdistön vapautta kirjoit­t
a a ' Pphjois-Afrikan kansallisuus-liikkeestä
" m i t a l i n molemmilta puo­l
i l t a " . ' Algerian kansallisten kapi-nalltstcn
tapaaminen j a haastattele­minen
on "Ranskan turvallisuutta
vaarantava teko", josta jo tätä en­nen
on 4raneaistuerästiiamorikko%
laista kirjeenvaihtajaa, vaikka hän
ci edes ennättänyt yritystä (pitem­mälle.
Näin kai toteutetaan sitä paljon
mainostettua "länsimaista puolueet­tomuutta"
lehdistön osalta!
•>•:.:-:;':/:v:^:V-.^;:^;:"™;r',v:-:^;-'J:'r:^'^ )Ä::-•y:^.•^'V^"•?•^c.S>S!4t>:•i^|'S®
im.
JUt7M #JliE|li
m
mmm m
Voimakas maanjäristys
Kiinan Turkestanissa
, Rooma. — Rooman seismologises­ta
laitoksesta tiedoitettlin maanan­taina;
että; laitoksen seismografi
inerkitsi sunnuntaina;maanjäristyk­sen,
jonka uskotaan tapahtuneen
Kiinassa Itä-Turkestanissa, Ensim­mäinen
maanjäristys tuntui pian
puolen yön jälkeen ja neljän tun­nin
aikana tuntui useampia maan
tärähtelyjä. ^
Wienin seismologisesta laitokses­ta
tiedoitettlin maanantaina, että
maanjäristys oU yhtä voimakas kuin
se mikä tuhosi. Sisiliassa olevan
Messinan kaupungin vi 1908.' ''
Banskan ulkoministeri
vierailulle lJSA:n
P a r i i s i . —- Ranskan ulkoministeri
Pineau matkustjia torstaina lento­teitse
vierailulle Yhdysvaltoihin.
Hänen vierailumatkansa kestää seit­semän
päivää.
Yhdysvalloissa ollessaan hän ncur
voitelee Y K : n pääsihteerin Dag
Hammarskjöldin. Ja Yhdysvaltain
valtiosihteerin John Fostcr Dullesin
kanssa.
itooma. — Indonesian, presidentti
Sukarno saapui tänne viime sunnun­taina:
Hänen mukanaan on hänen
poikansa sekä-35 henkilöä käsittä­vä
apulaisten seurue.
Hän saapui Canadasta lentoteitse.
Sukarno vierailu täällä kestää kah­deksan
päivää.
K I I T O S
Pyydän lausua sydämelliset kiitokset) niille tovereille
ja ystäville jotka kävitte minua katsomas-^ja kotona ja
sairaala.ssa Sairauteni aikana.
Kiitos tuomisistanne.
Teitä kaikkia kiittäen,
MATTI HEISKA .
68 Lippincott Street Toronto, Ontario
Kaipauksella UmoiUn, että mieheni,
F R A N K (FRED) LAINE
kuoU Espanolan sairaalassa ioniko», tamm&uan IZ ptA 1059,
pitkällisen sairauden murtamana. Hän oU syntyn/t Merikarvialla^
Toran ja Porin läänlscä, nufTaskaun 22 päivän^ .UfSS.
lähinnä soremaan Uin minä. hänen valmom»-Katri,'kolme ty»
tärfä^ ITyytiO mn, MaUl Tobnonen WfaltefiJdilMa, (Elna) mra.
NIenI Porcupinessa^ (Bfartla) mrs. Laltnrf NenrVorfcisia Ja.kaksi
poikaa, Jack VancouverUsa Ja Niilo Suomessa sekä kolme lasten­lasta
Mailene, Brenda Ja Airin,
Kulta Pappa olet poissa
ikuisessa rauhassa.
Mufetos rakas säilyy aina
aarteenamme kalliina.
Lastenlapset.
Saapui hetki elon illan,
voimat hiljaa loppuivat,
tuska tyyntyi, rauha saapui,
pääsit lepoon iäiseen.'
Vaimosi Katri.
Isä uupui, hiljaa nukkui,
kärsinyt elosi: levon. sai, o:
Muistot kalliit suita Jäivät,
niitä palkita emme voi.
' r ' ' Lap«t.
K I I T O S
Pyydämme lausua sydämelliset klltodcset;kalkille osanottaJlUe:^^J^
katitäiitte. Kiitos Ed. Sukselle kauniista fmheesta, Jl^uha Mäelle
Jauhota Ja H . eHauaaiUe paljon sisältävästä runosta. KUtos.kau­niista
kukista. ' ,^ ' "
KATBI LAINE I A L A P S E T " ; ^( - ' r
muut' lojittaja^ vielä
«ebtold. t v ä ) J o k i n sik* sUien
kerroUnme'^ pAtksupungin UeprtUft
todetusta tap«uksat»,JoIh>hi:8:«fl
Ijossa ' bU paljastanut' epUlemittä
suurin huijau«Juttu,>inlnkImQ8talalii>
set ovat koskaan Suomessa saaneet
aikaan." Petoksen uhriksi'^ oU Joutu­nut
50-vuotl8» neiti fielga Ingeborg
Lehtinen; nyttemmto rouva Kivf ja
tiäncltä'ovat romaanlfi^etollishi lu-pAuksln.^^
Caikakeliioja*' käyit&mdUS
'mustalaisten salaisen ^ ^Jestön*'
mohUbt vedoten ja lopukal Jopa uli-kailemiilht
onnistuneet saamaan yli 4
mli): niarkkan.' lUdjibjen hankkimi­seksi
oU-t]ehtihW joutunut inyymä&n
talonsa, kaUten OTnistanuuun pdiintS-maan
ym. nibett&hkn nyt on aivan
varaton.
Tieimtt' Ilaajuuctessäan oinulkuitul-nen
Juttu oli kesäk. 7'p&li«an men­nessä
ennätUinyr H e h ^ i n raastu­vanoikeuden,
kOaitelUlvlikal.
Poiusi öu omuatunut/pldfttt&mB&n
Jutun yhden jiäatekljftn, mitotälalsiial-.;
sen Saara Ellsaheth IheslUndh^ joka
on syntynyt v. 1002 Ja Joka tuotUti
raastuvanoikeuden eteei» vangittuna,
mutta mitä JtozehnmUsa kansanishb-pcnlssä&
n. Saara Ellsabethbi rikos­rekisteri
kertöt,'iettit h^n «oU jo alkoi-semminkin
^fimättanyt^ylet^
pitkää iltaa, )rankilan muurien sisä^
puolella.' Hänet b^ vUmelsen kym­menen
vuoden aikana tuomittu tiseli^»
ia petoksista, Jatketuista ^petok^latn
ym. erittäin roskasläatulsteta rikok­sista
useiksi vuosiksi kuiltUshuonee-seen.
Syytetyn tytärtä Ja apuhil^ta Selja
Elisabeth' Theslundla poliisi el vielä
tähän mennessä ollut tavannut. Maan
alle olivat toistalsekfj kalkki muiitktai
Juttuun sekaantuneet' mustalaiset
häipyneet.
Oikeudessa oli henkltekoHtalsestI
paikalla myöskin asianomistaja Helga
Ingeborg Kivi, joUa el ollut olke^s»"
avustajaa. t
Syyttäjä totesi, että ayytetty Öaaro
Theslund oli hehtäkuuh lopulla iiSit
ottanut henkilökohtaisesti yhteyden
osianomlstaja Kiveen^ jonka tlesj ole­van
henkisessä masennustikuBa ja
ai
lp
^K•Äö.vvf<*?;:¥:y•Tii:^i^^^
« l i i s i i s i
, , - . ^ . w ; ^ . . . # i i S l ^ ^ ^ i^
o ^ i t ^ i t J i ^ i ^ ^
n l a " h«Wtwv4iuitir|i»ji]d
ka f^tet >u&aft'<ialaiH^
aet asiat kalkki toiUleeb, koÄlttii
rUttävftsU rahaa l o i n a k i t , ' *
totesV että helnikmuU i»S»'ia^-
kuuhun 19» vftUaenS%lkittm<|$^ .
tajalta rahaa ohiakhi 4400^'
johon toimintaan oAtfiboliäi 'däO^i
seksi icäytiiUy myoakln^ tfirkeitr'4aii& ^
::^-fefea"-;:iK;gi^r-^4;yM»a^
iapettuaan %yaini«n8a .-^^r^i
Selklrk. Vliiiui'jsvaÄ^^
puukptti Walter Strduiger: "
m.
'Mmim
•mi
kU0)ilaaksi ja 12 tuntia j
Syytä verinäytelnisan el^edeOL ^ mmm
iiiiiSiiii^^^
seuraaville SUOMBSSil^r
l vuosikerta . . . , i T w . . . . t l » '
ff kuukoutta i . . ; r....^^ t%ao<i
vydKANsAN sANOiiiAT <e-pii^''
1 vuosikerta . . ^ . . « . . . . ^ . , . 4 UMij
f kuukautta ...;.....,.v*?«..*f3|i
VVSI NAniEtI IA LIlBBMtSMr't
«Julkaisu aauaaa)
1 vuoaikörta ^aS^
1 vuosikerta /. V'. ;n>i9;
sa) lOnumerott , ' .-^t,
1 Vuosikerta
Tilauksenne vOltte ohtaä paildu^.''
kuntanne aalomltibelle tul ttb«ttii
«uoraon lehtemme. konttOKitpb.
oo; vro. Box «9.
m
mm
llBSiilliiiiiiiliÄ
AllBolevasta, tuetteloslq Mydatte suosittujen laulajien le/mtUKk^tH
wm
SD 516»'MuatolaHtytUl/Uhgo, Martti,Buuntal» . .
Kaksi yksinäistä ihSlslaata .tango, Martti Buuntola
9D 5181 Talviaättliä. fox-troi,. Metro-tytöt ,, - ' f
Valkea joulu, 0lowrox, Henry Theet Ja Metro-tytdt
8D 5163 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen
Muistojen pieni vabal, BrkkI Junkkartoen
80 6206 ViesU mereltä, tango, Olavt Virta
•Nuoruuteni kaupunkl> tango, Olavi Virta
BO 5208 Onehna onneato. tobgo, Srkkl Junkkarinen ^ .
Koditon r&kkahs, tango, Erkki'junkkarinen : < >
8D 6231 Kohne sormusta, Jenkka. Matti Louhivuori
Vanha ystäväni, valssi, Matti Louhlvnori-
6D 5388 JäähyväUtango. Erkki Junkkarinen < -
Tavallinen tarina, tanto^ Erkki Junkkarinen, ••
SD 6240 Missä Uenetkään, tango begulne, Otovt Virta
Tyttöni, luokseni Jää. valssi. Ojavi Virta J ^
SD 6260 Amöre valssi — Rippari-ky^tetti v . T ' . ;
Rosvojen iaulu — Klppori-kVartetti > -
6D 626S Alfonso, tango, Olavt Virta ja Metro-tytiJt ^ ,
Tuntematon taival, beguhie, Olavi Vtrta^
8D 5264 Tolvetyttöni, foxtrot, Oktvl Virta
i ' Byoänkäpyseni.'foxtrot, Olavi Virta r-'
SD 6207 ittyttymätön. toive, tango, Metro<4ytflt . v .^
Ykfllnäinen asema, foxtrot^ VUtro-iiUH. ^ . ~
8D 5293 Romanssi moUtesa, valssi, Henry Theel ^ ^ "
' •. Vera Oruz. bequlne, Heniy Theel.wv. ^ .
SD 6300 Myllärhi trene, tango, Henry Iheel
Anema E Core, bequlne^ Henry Theel' ^ j . '
SD 6301 Capri — tango -^Juha Elrto > '
Päfvänlaakua päin foxtrot —.Puhä Elrto ,
SD 5302 Rakkaudenlaulu —valssi —Henry Theel ' ,
Pitäisitkö minusta — foxtrotHenry Hieel
SD 5320 Tango Illusion — Juha BMo
Sadoin Kitaroin ->'tongo '-^ Juha Elrto'' i.
SO 5323 jKifaraaerenaadi — tango — ErMcl Junkkarbien .
Kun^ulpukka kukkii ^ valssi — Erkki Junkkarinen:
RYTOI-LBVYJÄ; . ^ „ J . ,
R 0095 On aivan samaaileulelnMt^Kaid(»;RB^^
Yö perhonen, tango, Irto'Ka _
R 6099 Imatran inKert. vai88t.>fii1tki Juokkarinea
Kulta kuumetta, tängo.Erkfcl, Junkkarinen-^>'
R 6118. Byaniän Linda, vahui. Veikko Bato \
Tämän kyUn jenkka. Veikko Sato' /
R 611S Vaillejääneen valasi, Jonna Ikävalko .
Burut aäkkiln. Jenkka, Jonna, Ikävalko^ .
R 6128 Tumma tie, vabsi, Erkki Junkkarinen.
Kevätunta, tango, tMcki> Junkfcarlneur , .
R 6163 Pihalaulaja, htulehna, MatU Louhivuori
Ohikulkija vain. iemkka. Matti Louhivuori , '
R o m LouttoraUI/jenkka, Matti Louhivuori ' .
Ptnairolehen päivä: jenkka. MatU Louhivuori
R 6179 iratun polkka 7- Velldco Bato . ^.
Savon Poeka 4 polkka ^ Veikko Sato ^
R63DT Bcdteripalo, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen «inua aUia.fox-trot. oiMvt Vfrta^, ^ ,
R 6208 KälkHMn sunija valssi — Matti Lnohivuofi /
, Hcävaseä^ tango Matti Luohlvuori />
voi, ktin dm vittlttf jenklta, Juateert . >^
alkka. Justeeri -
Orpo «ydfimeni, lOx^t, Metro-iytOt-
Kohtalon leikkiä^ tango, Olaid Virta
R 6325 Metsätorpan tyttOy, valssi, Juho Ehto - ^
Kaksi nimeä kaldepuussa. tango,. Juho .Elrto
R 6234 Burun.sävel —• valssi — Matti Louhivuori ' /
Vanha kulkuri — foxtrot Ifattl Louhivuori*^ ^'
R 6343' Osoite Tuntematon, tango, Henry Tbeci
Satumaa, tango, Hemy Theel , ^,
R 6246 Pitkäkosken jenkka— YdöBäarnlonpolkkajiätya
Andrätsonin polkka Yrjö Saambm ikiflckayhtye :;;:'• 5 •:?:;: •:^'?^li;s^
Lähetäihme levyjä kaikkialle Comdassa jaYhdysvattcissa,
(Ostajan maksettava läbetyskuhit) ^
Posti- Jb ptkalavaroiHaasfen tolee kästtlää viUbtlätn UbmitU^
1^^ f
Mli
BOX 69
mmm