Vapaus, June 14, 1956

              Tisrtladnk, kesäk. 14 — Tbursday, June M, 1956
ilÄiiiilii
» «ecood da» nutJl by the Poet
OffSee Vesmxtmtai, Ottava, Pub-
Ittbed ttjriee vedkly; ToesdsTB,
Xbendaji» »nd Satindaj» by V«IMU»
Ptitmane compuiy VUL,»% m^iva
Bm 6 t W^ Sudbuiy, <tat. C a n ^ ,
SUesOMSiai: Bv». Ottiot06.4-426*',
TAi£armomat OB, 4^429$; Manager
adSxtm: Sox «9, Sadbury. Ontario. AäretlMiag ntt» vpon ^VcaiJco.
TrarxZation free «f dtarge. ii
TOAUSHINNAT:
:ranadaa»: ' 1 Vic 7Ä) « kk- 3.75
3 kk, 2:25
?bdmalio!tta: 1 irk, 8iK> 0 kk. 4 ^
3u«xneg«3; > «k. «Ä> 6 kk- 4.75
Nikkelftepliisuiideii palldcaii^uvottelut
Viime sunnuntaina Copper Cliffin sulatolla kehittynyt ja
päättyi siihen kun
Mine-Mill union toimitsijat kehoittivat työläisiä lopettamaan
litkm ja palaamaan takaisin työhön.
' "''Mutta tämä spontaanisesti kehittynyt lakko, joka oUsi
voinut hyvin helposti levitä myös m
keskuuteen, on uusi osoitus siitä, että amerikkalaisten raha-niiaten
kontrolloima 'ja omistama Incd on nykyisten, työehto-sopiiAusneuvottelujen
yhteydessä aiheettomasti taas
hyttilannetta siihen pisteeseen, että työläiset joutuvat tällai-sUh
'luvattomiin** lakkoihin,
, ''jSelvää luonnollisesti on, että sulättotyöläisillä on omia
erikoisongelmia. Heidän työmaallaan on jatkuvasti myrkyl­lisiä
kaasua, ^mJkävoidaanTpoistaa,^ jos yhtiö vain sitä haluaa.
suhteiden suhteen, ihitka ovat ominaisiä juuri sillä työalalla.
/*,Mutia pääasiallisin syy on sittenkin siinä, että Inco on
' aiheettomasii jarruttanut uuden työehtosopimuksen allekir­joittamista
siten vastustaakseen nikkeliteollisuuden työläisten
p&cln kohtuullisia vaatimuksia. Jotkut pikkuliikkeet ovat nyt
taloustilanteen kiristymisen vuoksi siinä asemassa,, että niillä
on vissejä talousvaikeuksia. Mutta tämä ei koske j^coa-
Päinvastoin ^öläiset-tiötävät, että Incon voitot ovat. suuresti
lisääntyneet — ja siitä'huolimatta yhtiö nosti nikkelin hintaa
miHiä tarkoittaa, että yhtiön Voitot tulevat suuresti lisäänty-n0fin
tänäkin vuonna vaikka Inco suostUfsi työläisten kaikkiin
vaatimuksiin.' ''^ \ , , , -
«'»tjuuH tietoisuus^ siitä, että yhtiö voi maksaa parempaa
pälkkaar'^ja että tämä palkankorotus koituisi siunaukseksi
kökb Stidburyn kaupungille, on yhdistänyt nikkeliteollisuu-deii,
työläisten rivit entistä tiiviimmlUi Että näm on asia, se
jij^nee käsittääksemme siitä, että sunnuntaina puhjennut
spontaaninen,,lakko tapahtui sulaltotyöläisten keskuudessa.
;Sudburyntyöväenasloita vähänkin läheisemmln^s
henkilöt tietävät^ että sulattotyöläisten keskuudessa on men-j|^^'
ä ivuosina onut<^
ty^^jisintäjäifl; painostuks^^ kuin esimerkiksi maanalla
tyo$käntisIevien]keskuudessa. Tästä johtuu, että vaikka maan
alkuttyöskentelevät kaivosmiehet ovat useiden entisten neu­vottelujen
aikana järjestäneet vähän samansuuntaisia "luvat-tdhlia'^
lakkoja, tämä on tietääksemme ensimmäinen kerta.
suuderi työläisten nykyisestä taisteluvalmiudesta oikeutettu­jen
.vaatimustensa puolesta ja samalla siitä jännitystilantees-töVnainkä
Inco on härkäpäisyydelläärt kehittänyt työläistensä'
k^Skuuteenl ' '
' ;Y,3W^tt^.^yo.yäenliike. turvautuu lakkotaisteluaseeseen vasta
sitJen kiin raitaan hiiluta tietä ei* enää ole. KaikkUiy-vää^ar-kpiäavat
sudbiirylaiset, ja erikoisesti lehtemme Vapaus toivo-vj^
t, että nyt käynnissä olevat Incon ja Mine-Mill union neu-wrttelut
johtaisivat tyydyttävään ratkaisuun neuvottelup
dänääressä.^ Jncolla ei ole mitään hyötyä, vaan suurta talou­dellista
vahinkoa, jos se,lakon provosoi. Sitäpaitsi, jos nik-k^
teoUisuuden työläiset pakoitetaan tässä tilanteessa lakko-taisteluun,
se yhdistää koko Sudburyn seudun väestön yhtei-
•seiUiirintamaksi kaivostyöläisten puolesta. Ottaen huomioon
Incon suuret ja' yhä lisääntyvät voitot, nikkeliteollisuuden
työläisten palkka- ja muut vaatimukset ovat todella siksi vaa-iimattomiä;
että Incon pitäisi
iloimonkaäsiih paikallinen jakelu
X Vaikka nyt ei ole vielä mitään tietoa siitä milloin saadaan
Aibertan luonnonkaasua ^udburyyn teollisuus- ja liikelaitos­ten
sekä kotienomistajain käytettäväksi, kysymys paikalli­sesta
kaasun jakeluoikeudenmS^öntämisestä on nyt päiväjär­jestyksessä.
Tosiasiassa, meistä itsestämme riippuu, ja ni­menomaan
juuri siitä mitä nyt teemme tai tekemättä jätäm­me,
se, millä ehdoilla saamme luonnonkaasua käytettäväk­semme.
^ '"Kuten muistetaan,'noin puolitoista vuotta sitten nostatet­tiin
kunnallisvaaleissa työväen ehdokkaiden toimesta vaati-n^
us, että luonnonkaasunpaikallinen jakelu olisi järjestettävä
sfihen tapaan kunnallisesti toimivan laitoksen kautta kuin nyt
välitetään kuluttajille sähkövoimaa. Myös muistetanee taan-tomusvoimien'
raivokas propaganda tätä ehdotusta vastaan.
Ule, joiden käytettävissä oli ja on sekä radio että päivälehti
muut propägandavälineet; pilkkasivat silloin tätä työväen
yaatimusta jä selittivät tekopyhästi kuntiemme asukkaille,
että tässä ei ole- mitään kiirettä ja että jahka; kysymys tulee
päiväjärjestykseen, valitsijat saavat täyden tilaisuuden kes­kustella
ja päättää asiasta.
Mutta kesäkuun alussa Sudburyssa suoritetussa julkisessa
kuulustelussa todettiin, että kaupungin hallinto on suljettujen
ovien takana tehnyt päätöksen, jonka mukaan luonnonkaasun
jakeluoikeus annetaan Northern Ontario NaturalGas yhtiölle
*^ ja kaiken lisäksi sillä ehdolla, että pikkuliikemiehet ja ko-iii^
Bprnistajat joutuvat maksamaan erikoisveroj^Incolle.Mai-jPll^
Jjnt yht edellyttää,; että Inco saa
luonnonkaasua 40 sentin hinnalla tuhannen kuutiojalkaa -re­mutta
kotienomistajat ja muut joutuvat maksamaan saman­suuruisesta
kaasumäärästä yli kolme kertaa suuremman hin-j[
ian, eli,$r.25! Kaiken lisäksi tämä sopimus tulisi olemaan
Jfoimassa kokonaista 30 vuotta ja sittenkin olisi vain yhtiöllä
oikeus sopimuksen purkamiseen.
« Kunnallishallinnon tapana on — «ja se. on epäilemättä
jiyvä tapa— että esim. siltarakennussuunnitelmat ja muut
yrahaa vaativat" päätökset alistetaan veronmaksajain ratkais-
Javaksi yleisäänestyksen perusteella. Mutta jos on tarpeel­lista
alistaa veronmaksajain hyväksyttäväksi tai hyljättäväksi
sanokaamme. $50,000 maksavan sillan rakennussuunnitelma,
liiin eikö silloin ole sata kertaa tärkeämpää alistaa veronmak­sajain
ratkaistavaksi se miten suoritetaan luonnonkaasun
jakelu nikkelialueella? • < .
Kunnallishallintomme eivät liioin voi tässä yhteydessä
Icätkeytyä "liiallisen kiireen" tekosyyn suojaan. Kunnallis­vaalit
pidetään muutaman kuukauden kuluttua i - ^ mutta
luonnonkaasua ei parhaassakaan tapauksessa saada tänne en-
^ n vuotta 1958. '
r^^^nMeidän harkittu käsity on, että luonnonkaasun
vasfiullffa
|8
'mwm
CSJ:i laita- ja sditiojahla labenee
ToMato^ ^ C S f » ft. laalv' |a {Hm ctasasoe buoioldon, että nämä; Yleisö on siis tijajsuud^ valitse-
Hytymysi Kun meidän^jämpdnut-istfmme
on jo pari päivää «soitta­nut
noin 90 asteen iF) tampit
täällä JSudburyssa, niin. voisiko toi
fliitu» selittäll kuinka tämotinti te
on celsius-asteikkoa mittana käyt­täen?
>— h, Sudbuty.
Vastaus: 32.^- '
MUI^M tSbtaec fi»9^MtUimt- «kaikki tulevat eOtOaSän vseam-foia
i s o t i a i d i t i i lacttaniuf 0 1 » linaotijebnanumerotta ja lisäämme
JolOaas « s i i taikfB-iuiltla 4fftkr isUbea vielä juhlanäytelmän, niin
koa alkäau flSUeu Jotka takovat | baomaamxae ohyOxas» olevan nm-osalllsttfa
itädUn vaniAkfa cilpii-pää
on lU» aika tyfiiyä v a l i ^ ^
(umaan malkaa vaiten.
VIitä muut sainovat
"Me kuulemme alituisesti iooäes^
ta lipusta Canadalle. Onpa vielä
tarjottu palkintojakin parhaasta ja
alkup^räfsiinmästä ideasta; Tässä
erinomainen; Kuinka olisi jos val­koiselle
taustalle asetettaisiin Ca-nadaa
edustava suuri punainen Icb-mä-,
Tioiseen päähän lehmää voi­taisiin
i(scttaa konservatiivi pitele­mään:
hännästä, toiseen päähän,li­beraali
pitelemään / lujasti kiinni
sarvista ja keskelle Set^ Samuli
lypsämään lehmää kuivaksi." —-
"Dear Archie, Brandon Sun-Iehdes-sä.
Kastari eroaa pikeus-asiamiehen
tehtävästä '
IKbInfci. — (VS) Eduskutmalle e^-
teltfln oikeusaslaniles,' apul.: professoh
Paavo Kastarin kirjelmä; jossa tämä
vedoten virkatoimeensa Helsingin y l i ­opistossa
pyysi eroa eduskunnan oi­keusasiamiehen
tehtävästä 31 päiväs­tä
heinäkuuta 1956 lukien. vEduskun-ta
suostui eronpyyntöön.
Kastari, Joka toimii Helsingin; yli­opistossa
valUosääntdopin apulais­professori
on kuten tunnettua herät­tänyt
viime aikoina Julkista huomiota
esiintymällä ensiksi eduskunnassa se-zf
kä äskettäin eräässä toisessa yhtey­dessä
yleislakon erikoistuntijana,
. väittäen mm. että yleislakko olisi pe­rustuslain
vastainen.
' Eduskunnan oikeusasiamiehenä toi­mii
elokuun 1 päivästä allEaen siksi
kunnes eduskunta kokoontuu syysiS''
tuntokautta alkamaan oikeusasiamie­hen
varamies, lakit, tri Lassi Kilpi.
Tänä vuonna vallinmit poikkcpk-sellisen
myöhäinen» ja: hidas kesän
tulo pani vielä täisä' hiljan toisia
vaan ajattelemaai^'^ttä joutuoko^
iian Tarmola luonnon vvmleiliä.ieX-
/aiscen asuun, että juhlat voidaan
^ I l ä vuhtyisästi pitää. Vielä ke-iäk.
3 P-. jolloin Tarmola: avattiin
yleisön käytettäväksi, satoi 1 koko
aamupäivän. Iltaiöivlllä sade to­sin
lakkasi, 'mutta ÖU pU\inen Ja
harvinais^ kolea. Se el ollut omi­aan
innostamaan.: juhlatunnelmaa.
Mtitta nyt viimepäivinä vallinnut
lämmin sää on muuttanut tilanteen
kokonaan toisenlaiseksi. Kun eilen
rio: p.) pistäännyin Tarmolassa
näytti se jo kokonaan toisenlaiselta.
Kenttä kokonaan kuivanut ja kas­vullisuus
rehoittl aivan silmin näh­tävästi.
Siellä on vielä tehtävä yk­siä
ja toisid valmisteluja, mutta- ne
voidaan nyt kentän kuivuessa hel­posti
suorittaa. Ja luonnon puoles­ta
tulee Tarmola juhlien aikana
Olemaan kaikkein ihanimmillaan.
Joten siltä puolen näyttää kaikki
lupaavalta.
Ja juhlain ohjelman suhteen näyt­tää
tilanne myöskin lupaavalta.- Pai­kalliset
musikaaliset orgaanit vii­meistelevät
kiireellisesti ohjelmiaan
ja eri paikkakunnilta saapuneet .tie­dotukset
osoittavat kaikkien ohjel­man
suorltukseeä osallistuvien te­kevän
samoin.^ Hyvällä syyllä
voimme siTsotlOitaa juhlista-muo­dostuvan
yhden antoisimmista ^ ja
onnistuneimmista musiikkijuhlista
mitä meillä on vielä ollut
Juhliin tulee osallistumaan neljä
sekakuoroa, kolme mieskuoroa,
kaksi naiskuoroa, yksi soittokunta
ja ainakin kaksi tanhujoukkuetta,
yksi lausuntajoukkue ja mahdolli­sesti
vielä muitakin ryhmiä sekä
suuri määrä yksityisiä taiteilijoita-s
a a ^ Ja monipuolista.
Varsinaiset jublajSivät ovat ke­säkuun
viimeinen ja heinäkuun en­simmäinen
päivä — Canadan päivä.
Mutta todellisuudessa juhlahumut
alkavat jp«perjantai-jltana.^['kes^,
29 p, SiUoin on Tarmolan lavalla
Noin700 amerikan-suonialabla
on Jo
kiviiyi Suoniessa
tilaisuus ..tutustua toisiinsa ja sa­malla
pyörähdellä musiikin tahdis;-
sa raittiisa u l k o i l ö u : ^ / ' \ ''J
Musikaalisen ^bjelman' esitys' al­kaa
Tannolassa läuaptaina jälkeen
puolen päivän. Silloin kaikki kuo^
rot tulevat esiintymään ainakin yh­den
kerran, jotkut useammankin
kerran/ • esitetään kansantanhuja
jne.
< Lauäntai-iltana esitetään ; Don-haalilla
August Korhosen kirjoitta­ma
ja Emil Kaupin säveltämä, kau­nis
suomalainen operetti "Kosijat".
Näytelmän ohjauksesta huolehtii
Len Hjorth, joka on yleisesti tun­netut
'huolellisesta näyttämötyös­tään
ja sen : esittämiseen osallistu­vat
useimmat parhaista paikallisis­ta
lauluvoimista, joten sen esittä­minen
tulee epäilemättä sujumaan.
moltteettomastL Ja tämän lisäksi
on lauantairiltana: myöskin tanssit
Tarmolan lavalla orkesterin soitolla.
maan kumjiaan menee, joko ^eeuraar
maan ''Kosijain" esitystä Don-haa-lilla
tai tanssiin Tarroolaasa.
Sunnuntaina —^ Canadan päivänä
alkaa ohjelman suoritus Tannolas­sa
heti puolisen jälkeen juhlaroars-siUa.
SiUo;n saamme kuuUalukui- ^,uhee^^'{rt&jgelberg lausui ilon-sia
kuoro- y.ra esityksiä. Taman siltä; että tänä kesänä saapuu en-tilaisuuden
ja koko juhUen o h j e l - f ^ j ^ enemmän kävijöitä vannaan
man kobokobdatei epäilemätg tu- j^aahan.- 6 ryhmää on jo tullut, ja
Jee muodostumaan Heikki V a l i d i - '
Hfddnki <S-S) ^ 5/6 oiU 6aami«
Seosa-* järjestänyt Kestikartanoon
vastaspottotilaisuuden k o t i maahan
tuUstUs amerikansuomalaiszybmälle
S I T A
T Ä I
men kirjoittama ja ^^Armas .^Färpe-;
feltin säveltämä - kantaatti '*Mään
sävel", jonka esittämiseen tulevat
osallistumaan kaikki kttprot ja; soit4
tokunta. - '-^z " ' i
Sunnuntai-iltana on sisäkonsertti,
joka samalla• on juhlien"päättäjäis­tilaisuus.
Se' pidetaäii ukrainalai­sen
veljesjärjestön haalilla; 300
Bathurst St. Siinä tulevat-esiinty­mään
pääasiassa yksitsriset taiteili­jat,
mies- ja naiskuorot sekä muut
pienemmät ohjelmajoukkueet. Sen
ohjelma on pjrritty järjestämään
mahdollisimman monipuoliseksi ja
mielenkiintoiseksi ja uskon juhlien
järjestäjien onnistuneenkin siinä. :
Kaikki juhlien ohjelmaa; koske­vat
yksityisseikat, kuten eri tilai­suuksien:
alkamisajat, mitä kukin
kulloinkin esittää jne,>ilmenee lä­hemmin
varsinaisessa juhlailraoi
tuksessa, joka julkaistaan näinä päi­vinä.
Kehoitan lukijoita tutustu­maan
tähän ilmoitukseen. — G. S.
seuraava tulee 7/6. .Silloin saapua
niotsinki<^l{-'T^H'ä spudunta \^y*\»ruiitÄ _
». TavalUsesti' sotien Jälkeen on käy­nyt
kotimaassa - vuosittain ' n . 1.500
iienkeäf^mutta tänä vuonna tämi luku
ylitettäneen.:: O n "erityisen ilahdutta­v
a a ; ^ ^ tulijoiden joukossa on l u ­kuisia
toisen . Ja kolmannen polvea
Douglas vaatii asemenojen supistamidk
25 pros. irfjtomäaltauppojen !• 4mm»
Regina; — Saskatchewanin maa-kuntavaancn
lähestyessä pääminis­teri
Douglas ja muut maakuntahal-
Iftuksen johtavimmat miehet puhu­vat
yhä äänekkäämmin: liittohalli-;
tusta vastaan. r _
Mr. Douglas korostaa vaatimus­taan
asemenojen: vähentämiseksi 25
prosentilla ja niiden> rahojen käyt­tämiseksi
siten, että puutteessa ole­vat
maat voisivat ostaa ruokaa: Ca-nadasta.
Hän myös vaatii, että Ca­nada:
oltaisi vastaan «puntia maksui­na
vcanadalaisis ta v.farmituotteista.
CCF:n puhemiehet myös?tuomitse-vat
Howen putkilinjakaupan, jota
socialcredittilaiset kannattavat. He
myös yhdistävät tämän kansallisen
kysymyksen -Saskatchewanin voima­varojen
käyttämrskysymyksen kans­sa
.kohdistaen voimakkaan hyök­käyksen
"vapaa yritteliäisyys"-poli-tiikkaa
vastaan rniiden liberaalien
ja ::socialcredittilaisten harmiksi,
jotka haluaisivat antaa. Saskatche-wanin
voima- j a lubnnonkaasure-surssit
yksityisille intresseille.
Liberaalit ovat joutuneet vaikeuk­siin
yrittäessään torjua ccf.iäisten
hyökkäyksen^ ja socialcredittilaiset
eivät ole kunnolla päässeet alkuun­kaan
vaalikampanjassaan huolimat­ta
BC:n pääministerin ja Albertan
pääministerin tähän maakuntaan-yhdcksän
albertalaisen ministerin
avustamana tekemästä ristiretkcstä:
Nämä puolueet korostavat vain
yhtä väitettä, sitä, että maakunta-
YK ajaa naisten asiaa
Naisten asemaa käsittelevän: Y K : n
komissio on viime kokouksessaan G e ­nevessä
tehnyt lukuisia päätöksiä.
Jotka koskevat naisten aseman paran­tamista
Ja epäoikeudenmukaisuuksien
korjaamista.
Yhtenä tärkeänä kysymyksenä on
ollut.naisten oikeus saada opetusta Ja
ammattikasvatusta. Maailmassa on
vielä laajoja alueita, missä naisilta on
evätty Jopa' alkeellisin koulutus ja
ammattiopetus/ Jota miehet ovatr jo
kauan saaneet'nauttia. Kokous suo-,
sitteli. että kysymys koko laajuudes­saan
otettaisihi käsiteltäväksi Y K :n
talous^ Ja sosiaalineuvoston seuraar
vassa istunnos^. •
. Samapalkkaisuuskysymystä käsitel­lään
kansainvälisessä: työjärjestössä
laisuutta koskevan ehdotuksen. Tar­koituksena
on estää naisia,"^ jotka me­nevät
naimisiin vieraan maan kansa­laisen
kanssa, Joutumasta kamppaile­maan
sellaisten ongelmien kilin väli­aikaisen
valtiottomuuden, kansalai­suuden
vaihtamispakon, kaksoiskan-salaisuuden
ym. kanssa. : Kokous on
esittänyt - Y K :lle,; että sopimus nyt
hyväksyttäisiin Ja allelcfrjoitettaisiln
— mieluummin jo ensi syksyn yleis­kokouksessa.
-
suomalaisia:-'Se on merkld siitä, ettei
rakkaus '• - fbomalaiseen isänmaahan
kuole täältä, lähteneiden mukana, to-dettihu
(US) . '
— . Egyptiläisistä haudoista on
löydetty lähes 4,000 vuotta vanhoja
pronssisia" partaveitsiä.
TIESI TAUPIN
Eräs nnorJpari oli^^^^^^
kun mitään varoitusta antan
auto pysäbtyi yksinäisellä ti
Po.ka tarkasti moottoria ja sai
— Kyllä 4se on nyt ikävää,
näyttää Siltä, että gasoliinisäui
täynnä vettä eikä yhtään gasoli
Tyttö huokasi vähän ja vir
pojalle:
- r - Tulehan tänne sisälle — •
on käynyt minulle ennenkin. Sj
ei tarvitse muuta kuin yrittää ^
della m i n u a ja minun sinua v:
läimäyUää poskelle niin vesi TA
tuu jälleen gasolilniksi.
. * ' • . •
SELVÄ JUTTU
> — Minun kotimaassani on sa
parsi ;mikä. selittää/miksi sane
lehtimiehet ovat rikkaita: San<
lehtimies on henkilö,- joka siei
kiinni kärpäsen, tekee siitä ele
tin ja myy sitten norsunluuta
torahampaista.
Sosiälidemoltraatteja on iuomittu
11 Yuöcleksi vanlkilaan L-Sa1(sassa
Bet^iin|.i;r- Kansi Länsi-Saksala
SosiaUdemokraattlsen Ja pnoloeen
amnuttiUittoJen entistä toimitsi­jaa
toomittiin Länsi-Saksan fcor-;-
keimmiassa oikeudessa 7 viilckoa
kestäneen, oikeadenliäynnin Jäl­keen
huomattavan pitkiin van- :
keusran^rabitaksiin. Pisin* tuomio
on kolme 'Ja puoli vuotta Ja tuo­mioiden
yhteismäärä-. 11 vuotta 11
kuukautta; Tuomittujen sosiaHde- .
-^mokraattlen "rikoksena" on työ-jväenluokan
yhtenäisyyden Ja pa­remman
palkkatason puolesta toi-
: mimlneni'ttinliä nimellä tuomion
perusteluissa on "valtion -turvalli­suuden
vaarantaminen".
Tuomittuja syytettiin myös maanr
petoksesta: Ja valtion vastaisiin sala­liittoihin
osallistumisesta, mutta syyt­teistä
oli todistusten puuttuessa luo­vuttava.
Tämän huomioonottaen
hämmästyttää -tuomioiden pitkäaikai­sia
:ssa, J o k a , tutkii eri m ten ongelmien ratkaisuun,
aatteenisto^ J^^
8Ujä'tÄssä asiassa, nimenomaan k o i - ,
lekfiivisopimuksiä ' silmällä . pitäen.
NöÖeh;i^a^
iiäteä^^^iTOaIvöW itämäni:
ij^ffi^kätjs'^
Komissio korostaa nyt, että on vält­tämätöntä
naisten saada kaikkialla
samat poliittisst oikeudet - kuin mie-hillä^
j a samalla: huomautetaan, että suus erikoisesti: Monien: pitkäaikais-naisten
olisi myös käytännössä osal- | ten tuomioiden lapgettaxnisesta: osa-llstuttava
yhteiskunnalle tärkeiden: ^vastuussa oleva tohtori Geier yri_tti
poliittisten, taloudellisten ja soslaalLs- '"yli kaksi tuntia "kestäneessä i j u h e ^ -
K^ömissio on äikaiisemmin valm
hut^^;iialimi8l&^
:/#;::j^s^;'
hallitus ei anna kunnille riittäväsU
apua^ ja että kuntien verotaakka>on
käynyt Sietämättömäksi.
/ Kunnallisverot muodostavat pul-mallisen
i ongelman: SaskatGhewä|}is-:
sa. Vuosien 1945—55 välisenä'^rTi-dt/r?.^! ^-t.;,.,•.,-.;;..•,:. .;..,v..;. Tr,/Vi-,v,::-,:.;:^;;v>:#;.v--V^
kana maaseutukuntien kunnallisve* '
rot kohosivat asukasta .kohdan ^ - . . . . . . . . .
$28.60 $82^00. t Kaupungeissa ne kor
hosivat $31.81 $60. Samanaikaisesti'
tiet olivat edelleen huonossa kun*;
:nossa useilla alueilla ja: vallitsi kou-;
luhuonepula.
LPP:n 'maakuntajohtaja Nelson
Clarke ; (ehdokkaana / Reginassa);
asettaa kysymyksen seuraavasti^;
" N i i n farmarit kuin kaupunkilaiset^:
kin vaativat, että jotain tulisi tehdä
kunnallisverojen vähentämiseksi j!^
maakuntahallituksen laiminlyönU
tässä suhteessa^ on suurin syy sen
aseman heikkouteen — joka syy voi
vaarantaa ehdokkaiden valintaa
useimmissa vaalipiireissä."
LPP on korostanut voimaperäi­nen
kampanjan tarpeellisUiitta aset­taakseen
liittovaltio: vastuuseen ai
keiskoulukuluista.
; Mr. Clarke tekee vielä toisenkin
ehdotuksen;:"Vielä ennen kun voif
daan pakottaa liittohallitus toimi­maan
tähän suuntaan, maakunnan
lainlaatijakunta voisi ryhtyä lainlaa*
dintaan lisätulojen saamiseksi luon-nonresursseista.
Tämä helpottaisi
taakkaa ja tekisi teiden kunnostami­sen
ja . sairaaloiden rakentamisen
mahdolliseksi."
; saan perusteUa tuomioita m i t ä 'mil­loinkaan
aikaisemmin ei ole tapa]
nut. I
"Rangaistuksen pitkäalkaisuud
oli yleisö Ja varsinkin lukuisat: £
san : sos-demrpuolueen toverit lii
mästyneitä Ja suuttuneita"; kirjoii
Saksan kommunistisen puolueen i
äänenkannattaja Freies Volk. L
jatkaa: "Heille oli käsittämätöntäi
tä. kuudes rangaistussenaatti voi ]
gettaa .tällaisen tuomion; vaikka ]
viimeisessä : liittopäiväkeskusteli
esitettiin yaajUmus kaikkien poliit
ten vankien armahtamisesta liitti
sa vallassa; He r olivat edelleen
mieltä, että Saksan demokraatti
sa tasavallassa Jo tapahtunut arm
dus olisi .pitänyt ottaa huomioon n
liittotasavallan korkeimmassa oili
dessa tuomioita langetettaessa."
Länsi-Saksassa on demokraai
' tisten: oikeuksien supjelemisek
perustetun järjestön keräämä
r epätäydellisen tilaston mukaa
vangittu 1. L 1954 — 30. 4. 1»!
välisenä ailuna 1,004 henkilöä p<
liittisista syistä. Syytteeseen c
samana aikana asetettu 3.423 kai
/'salaista.-:/ '•:>•'-;,.::;.•-•:::.:/r-::
"Me olemme rauiian puolesta kautta
maailman" sanoi Khtushchev
Moskova.— -raällä hOjättain pide­tyssä
nuorisoliittolaisten kokouksessa
Nikita Khruschev sanoi,: että voidaan
hylätä sotilaalliset keinot kapitalis­min
hävittämiseksi.
"Me emme tarvitse sotaa, me olem­me
päättäväisesti sotaa vastustavalla
kannalla Ja v rauhan < puolesta kautta
maailman", V sanoi hän. r'Me uskom­me,
että kommunismi voittaa kapita­lismin
ilman sodankäyntiä." ;
Eräässä kohdassa puhettaan hän
viittasi lausimtoihm, joissa on sanot­tu,
että on olemassa kaksi suurta
valtaa' maalimassa, Neuvostoliitto Ja
Yhdysvallat.
"Tämäi toverit, on jo sellaisenaan
tunnustus", sanoi Klmishchev. "mut­ta
uskokaa minua, saapuu vielä a i ­ka,
jolloin sanotaan, että suurimmat
vallat ovat ne, jotka ovat rakentaneet
taloutensa sosialististen kaavojen mu­kaan"
Khrushchev sanoi, että neuvosto­ihmiset
marssivat luottavaisesti suo­raan
Marxin. Engelsin Ja Leninin vU-;
toittamaa tietä.
Korostaen uskoa kommunistien l o ­pulliseen
voittoon kapitalismin »yli
Khrushchev sanoi;. "Tämä erikoises-:
tikin tuo m i e l i h a r m i a päatunöiUei
taantumuksellisille. Heitä suututtaa
meidän horjumaton uskomme kom-r
munismin lopulliseen: voittoon ilman
sotaa." \
Khrushchev.sitten käänsi huomion-^
sa nUUn ihmisiin. Jotka haluavat is­tua
aidalla^ valitsematta- kommunis-mm
Ja kapitalismin välillä. Häh sa-r
noi^ että he ovat samanlaisia kuin ne
ihmiset. Jotka eivät ole aivan varmoja
pitääkö uskoa jumalaan tai ei. mut^
ta kaiken varalta, ristivät kuita­kin
itsensä.
jakelu tulisi edullisenimaksi paikallisesti, jos tämä jakeluöi-keus
annettaisiin sitä. varten kunnallisesti muodostettavalle
laitokselle. Mutta jos siihen ei päästä — jos siitä on välttä-mättömästi
varattava voittoja joillekin yksityisliikkeille —^
niin silloin pitäisi antea paikallisille liikemiehUle tilaisuus
tarjousten tekoon, jotta voitaisiin tehdä mahdoUisimmaii
edullinen kauppa tässä asiassa. >
Tämänsuuntaista ratkaisua pitäisi kaikkien veronmaksa^'
Jäin nyt vaatia — sillä luonnonkaasim tuleva hinta riippuu
suuresti siitä mitä nyt tehdään tai tekemättä jätetään.
pysyy ynä voimassa
Washinston. — Yhdysvaltain edus-tajainhuöneen
slirtolaisvaliokunta ön \
päättänyt, että vastaisuudessakin ote^
taan sormenjäljet: Yhdysvaltoihin
saapuvlltai henkilöiltä:' Näfai öh me­neteltävä
abiakin silloin kun kysy-mykseksä
on Neuvostoliiton tai jonkun
muun Eurpopari "kqmniunistivaltion"
kansalainen.
Alivaliokunnan edustaja mainitsee,
että päätös "on sopusoinnussa" puo­luesihteeri
. Khrushchevin toiUcokuun
31 pnä antaman lausunnon kanssa,
ettei yksikään neuvöstokänsaiainen
käy Yhdysvalloissa. Jos hänen on a n ­nettava
sormenjälkensä.
-—.Ensimmäistä näköradiota, te-levisiovastaähbtinta.
sanotaan näy­telleen
skotlantilainen j . L . Baird
Lontoossa V. 1926. .;::••,••
"VVinriipegin lähellä sijaitsevalla St.rJariiesin lentokentällä iÖ,000 ihmistä näki äskettäin Canad;
lentovoimien näyttelyssä kun tärriä L-19 mallinen harjoitiiskone syöksyi maahan ja syttyi p
lamaan. Silminnäkijät kertoivat kuinka,kevyt kone kallistui pudotettuaan:harjoitustarkoitu
sissa tarpeita ja iriiltei maahan asti päästyään oikaisi: itsensä lentoasentoon mutta kuitenk
"leijaili kuin paperinpala maahan" ja syttyi palamaan. Onnettomuudessa kuoli kaksi Can
dan armeijan upseeria. * t '
Erästä viikonvaihteen uutistietoai han ei vain tulisi koskaan tehdyksi
lukiessa palautui inieleenune vihreä
^ nuoruusaikamme..
Olimme siihen aikaan Torontossa
ja kuteb tledetään,.Töronto on mal­likelpoisten
kristittyjen kaupunki.
Meidän naapurinamme, aivan vie-
J reisessa talossa asui iäkkäänpuölei-hen
ja syvällisesti uskonnollismieli-nen
juutalaisrouva, jonka kanssa tu­limme
mainiosti toimeen, kuten hy­vien
naapurien tuleekin.
Uskontonsa opetusten mukaisesti
tämä iäkäs leskirouva ei luonnolli­sestikaan
tehnyt työtä sabattina j a
niin tapahtui useita kertoja allekir­joittaneen
työhön lähtiessä aamul­la,
että hän pyysi kääntämään säh­kövalot
pois, etteivät turhan vuoksi
aiheuta hänelle lisäkustannuksia.
^ Teimme aina työtä käskettyä sen
käsityskannan perusteella, että ku­kin
tiskpllaan. autuaaksi tuleie^ Mut-;
ta toisinaan pikkupirut kuiskuttivat
korvaamme, että jos sähkövalon
pois kääntäminen sabattina >n syn­ti,
joka vie tämän rOuvan siiben ku­ntaan
paikkaan, niin — uskovaisen
kannalta katsiaen i --- miksi pitäisi
" j e m m a n asioista tietoista", ku­ten
esini aUeldrjoittanutta, pyytää
tekemääii tällaista syntiä? . :'-v:;
Toisaalta lobdutimiiae kuitenkin
^atteliemiallai, että kun-pahempaa
"syntiä" mitä oh iäkään
naapurin pieni avustaminen, niin
kaikki on silloin O. K.
• « •
. Torontolaisia päivälehtiä selall-lessaamme
bä.vaitsinune Rev. W. G.
Berryn joutuneen vähän sainanlais^
ten vaikutteiden alaiseksi kuin alle­kirjoittanut;
jöutiii' "pikkupirujen"
,'kuiskutellessa korvaan, että mita
väliä 'ön sillä kiimpi meistä," se iä­käs
leskirouva tiai iallekirjoittanut
kadotukseen joutuu?
Emme tiedä, oliko • mainittu pas­tori
saahiit autokaupassa "lemonin"
mutta hänen kerrotaan kuitenkin
selittäneen että käytettyjen autojen
myyjän': bn vaikea elää kristillistä
elämää nykyisessä;: hullussa kaup-dä
autoja imehelle, joka ei ole kris­titty
ja myydä niitä ostajille. Jotka
eivät liioin ole kristittyjä.
: "Hänellä saattaa olla vaimo ja
lapsia. Mitä pitäisi • hänen tehdä?
Pitäisikö, hänen jättää työmaansa
ja. antaä'.>iastensa nälkiintyä, vai
pitäisikö -hänen tehdä voitavansa
Puhuessaan, torohtolaisessa kon­ferenssissa,
missä oli Toronton kir­koista
j a muualtakin y l i 600 edus-tajaa,
Riev. feerry sanoi tuntevansa
suurta myötätuntoa käytettyjen au­tojen
myyjiin nähden.; Hän sanoi:
:. "Sunhiuitaina' parannuksen teh­nyt
käytettyjen autojen myyjä voi
mennä kotiin rukoilemaan, palvele­maan
jumalaa j a lukemaan raamat­tua:
Mutta niaanantalaa^una hänen
täytyy myydä käi^ttyjä autoja kidr
inalotilta — —Itänen täytynee myy-
• siinä tilanteessa ollakseen niin re­hellinen
,kuin hänen liiketoimensa
sallii?". • u',>.;-.., .-v::--
Hän-sanoi edelleen, että kristitty­jen
täytyy usein, tehdä ei-kristillis-tä
t^tä, sillä Kristus ei ole liike^
elämässä.
Mutta vaikka Vlekirjoltiannt
myöntää keroäasti,ette^
sessä; iLke^maaälmäs^ l tunneta
sen paremmin IKrisih^ pa-hoIatetaMaan,
me rohkenemme oi-
Via. kuitenkin ^ t a mieltä, että käy-tettyjen
autojen mj^äin sielut
eivät ole yhtään sen suuremmassa
vaarassa joutua siime kuumaan
paikkaan' Iniln meidän muiden­kaan
slelttL
' Luonnollisesti on varsinkin suur-kaupu&
geissa käytettyjen autojen-kin
n^ryjäin joukossa edesvastuutto-ihia
petkuttajia, kuten niitä' on
muillakin ^aloilla.
Luonnollisesti suuryhtiöt Vaativat
että heidän myyjänsä hymyilevät
enkelien lailla samalla kun heidän
tuntonsa " o n kuin- harmaasta k i ­vestä
tehty-eloton laitos.
: Mutta allekirjoittanut tuntee ko-kp.
jcfukoh' tämän;alan miehiä ja
yleisiesti puhuen he ovat kunnon
kansalaisia.' :
Vika on vain siinä, että
ajaa, kuten ihmisiä yleensä,-^
noton ja eloton pääoma, joka <
tunne sen paremmin taivaan ilo
, kuin helvetin murhettakaan. P*
oman ainoana tavoitteena: on i i
mäisvoittojen kerääminen työtJ
tekevien hien kustannuksella. £w
Suotta on siis sen paremmin^
pien kuin muidenkaan viitata [sf,
tävällä sorhiella autojen mm
kun kerran tiedetään, että mSc
tässä yhteydessä on valittanu^
ss^tä, se johtuu yhteiskiinnallifls
olpiita, mihin "syytetyt" eivät T
yksilöinä - suurestikaian vaikuttaa.
••• Jos autokaupasta (ja muustrl
ke- tebllisuiistbiminnasta) of
taan pois yksilövöittojen hanki?»
mahdollisuus — —jos liike-tuotaBt
laitokset otettaisiin koko
nan eli valtion haltuun
•TTOisivät sekä käytettyjen au^«
myyjät että miiut kauppapalydiji
kertoa asiakkäilleeii';aina koko,*
tuuden. Mutta-nykyiseUään oll^
he l ö i v ä t itsensä hyvin pianjj
lometritehtaalta". toisten 'tm
mien joukosta, jos antavat luro»
seUe rchellisyydeUeen Uian ^mire
vallan.- !/
Oikeastaan ja suoraan sanoeft*
lekirjoittaäeesta tuntuu, iettä
vbsmiehen poika tarkoitti
köisyydessaan juuri nykyä
suurpääomaa kun hän sanoi».^
parempi olisi ripustaa myUynI*
niiden kaulaan, jotka pahento^
yhden näistä pienemmistä
taa bieidät syviyyteen •--1