Vapaus, December 5, 1925

              Sim2 laaaiitaliia, joiilal: i p;iil ~- SEL, Bee. 5 , 1 ^
il?'
lii
,•1
•'1
^1
5!
VI':.
1
'il
I :
II
ii
o
V
l&aftdaa sBOisalaisen tySväestSn gsfieokannsttajs, ilmes­t
y SrnJburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja laaantaL
T o i m i t t a i a t :
S. G. NEIL. /ARVO VAARA.
VAPAyS (Liberty) '
The only organ of Fianish Worker8 in Canada. Fnb-
Bahed in Sadbury. Ont, every Tuesday, Thursdsy and
gatnrday. ©
Eegistered at the Post Office Department, Otta^s^i,
6* «econd class matter.
General advertising rates 75c per coL mch. Mi-nimum
charge for single insertion 75c. The Vapaos
ta the best advertising medium among the Fmnish
People- in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
41.60 ja yksi kk. 76c
Yh3ddy svaltoihin ja Suomeen, yksi "k. ?5.60, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75. . „
Tilauksia, joita ei seurfa r<*ha, ei tnSa lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA;
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol*manilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
liitoalauseelta- tai muistovärssyltä. •
Halntaantiedot ja ösoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolmekertaa. , . ' .
Tilapäisilmottajien jä ilmotusakenttuunen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
BL Puhelin 1038. Postiosote; Box ^9, Sudbtijry. Ont.
TiiBtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstajna kello 3.
Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
frfrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
fiereoonalUselia niniellä.
J. V. XANr:4LST0. Liikkeenhoitaja.
Krninallisvaalien johdosta
on Kommunistipuolueen toimeenpaneva keskuskomitea
antanut julistuksen, missä m.m. lausutaan:
Vain-muutama viikko on enää aikaa valmistautua
tulevia kunnallisvaaleja varten, ja on syylä epäillä,
että työväestö ei kiinnitä tarpeeksi huomiota taistelulle
kapitalistiluokkaa vastaan hallinnan tällä Sialla/
Kuitenkin, jos Cai^adan jTyöväeripuoIue, jos Cana­dan
työväenluokka aikoo lyödä leimansa ja vaikuttaa
maakunnalliseen ja kansalliseen politiikkaan, oh sille
välttämätöntä maaperän muokkaaminen kunnallisvaa­leissa.
Ei riitä, että otetaan osaa liittoparlamentin va^-
leihinj jotka säännöllisissä oloissa toimitetaan kerran
neljän viiden vuoden kuluessa.
Kuten tiedettänee, ei näissä, yaalebsa vaadita eh­dokkailta
takaustalletusta, joka olisi estämässä meitä
asettamaäta ehdokkaiksi työväeriliikkeen edustajia.
Missä työväenliike on k<^hittyneisyydessä edellä mei­dän
liikkeestämme, sellaisissa maissa kuin Suurbritan-nia,
Ransk^, Saksa, Tshekköslovakiia, y. m., havaitaan,
että, tarmokas jä väsymät& toiminta ikunnaliisvaalipn
yhteydessä on huomattavasti vaikuttanut koko työväen­liikkeen
edistymiseen. Työväestön vaalivoittojen; kun-nallisvaaleisisia
Englannissa, kommunistien löistavain
vaalivoittojen , Berliinissä, useissa kaupungeissa Ktei-kassa/
ja,inuuailia tulisi inpostaa theitä ppliittisen valis­tustyön
^uori^niiseen juokkänime takap ai­nesten
keökimäiessa täällä:^
Työläijlien täytyy naiirlaa sp ylivalta, itiikä taantu-l
rouksellisiira^fveljes»- ja-salaseuroilla on tämaii maan
kunnallishallinnoissa. Heidän täytyy paljastaa sen
; «puolueettomuuden» valheellisuus, ininkä kunnallispo-litiikassa^
väitetään vallitsevan silloin, kuri vanhat ka­pitalistiset'
jliuolueet —-liberaalinen ja konservatiivinen
~ sopivaa saaliin jakamisestal. Meidän täytyy ^taistella
taantttmuksellisia imperialisteja vastaan, jotka kontrol-leeraavat
kouluhallintoja, mitkä pitävät huolta siitä,
että opettajat istuttavat porvarillisen maailmankatso­muksen
työväehlu(4$ari lasten mieliin, ja että uskonnon­opetuksen
ja sötilasharjotuksen pakolliseksi saamisen
tieltä saataisiin raivattua kaikki •inahdolliset esteet. Sa­maten
täytyy meidän/nousta niitä taantumuksellisia
vastaan, jotkf^ kaupunkien valtuustoissa valehtelevat
työttömistä Ja saboteeraavat riittävän työttömyysavus­tuksen
jakamista.
Tulevissa kunnallisvaaleissa ^ tulisi työväenluokan
•.vaatia: V'-;\:-^./:; • ^;-^^-^/
Kunnallista omistusta' kaikkiin ylöisiin (kuletus->
valo-, vesi-, y. m.-) laitoksiin;
Kunnallisen kontrollin laajentamista (esim. poltlo-aineiden
jakoon ja niiden hintoihin ulottuvaksi).
Kunkin kunnallisen laitoksen työläisille välitöntä
edustusta liikkeen johdossa.
Kunnallista avustusta työttömille;
Uskonnonopetuksen poistamista kouluista.
Sotilas- ja kadettiharjötuksen poistamista kouluista.
Kaikille siviilityöläisille, lukuunotettuna poliisit ja
palokuntalaiset, oikeutta järjestäytyä ja liittyä ammatti-uhioliikkeeseen.
y
.-Xi.. Amerikalaisia '^seikkailemassa'*
Amerikalaisia seikailijoita on Marokon sotarinta­malla
lentäjinä. Tämä on herättänyt jo porvaripiireis­säkin
suuttumusta, jopa oli puheita kapitalistilehdissa
siitä, että hallitus muodollisesti kieltäisi amerikalaisten
osanoton sjoi^un ulkomaalaisen , armeijan sotatoimiin.
Ettei hallituksella tässä ollut kannustimena mikään
myötätunto riffejä, ranskalaisen imperialismin riista­maa
ja sortamaa kansaa kohtaan, on itsestään selvää,
^ sillä amerikalaiseri imperialbmiri suhtautuminen siirto-
, n^ttensa kansoihin antaa siihen vastauksen^ mutta sillä
oii kokoriaati muita syitä tässä kannustimina. Vain
työväestössä, köyhälistössä löytävät nämä vapauksis­taan
kampfiiailevat sörrettit siirtomaakansat kaikkialla
ystävänsä ja tukijansa. MuUa amerikalaisen len{äjäin
.osanotto Marokon eotaän riffejä vastaan on kuitenkin
viuhlaja, joka on rxffiea rintamalla, on ollut pakotettu
puolustelemaan niitä sillä selityksellä, että nama len­täjät
muka eivät ennakolta tietäneet, että heidät lähete­tään
pommiltamaan linnottaniattomia ' kaujrankeja ja
kyliä, ilman sotilaallista suojaa olevia rauhallisten seu­tujen
asukkaita, naisia ja lapsia. *Mutta tätä puolus­tusta
laaUessaan on kirjeenvaihtaja tullut kuitenkin
paljastaneeksi jutun inhoittavuuden riittävässä määräs­sä.
Sietää siihen amerikalaistenkin tutustua, saadak­seen
selville, mitä siihen sbältyy.
Kertomus koskee Sheshuan pommitusta. ShcsHua
on arabialainen kylä, jossa on noin 12,000—15,0(K) asu­kasta
ja sijaitsee kahden vuoristoharjanteen välissä.
<Sillä ei ole koskaan ollut, eikä ole nyikään, mitään
muuta sotilaallista TneHcityslä kuin se, että siellä on
riffien puhelinkeskus.» Niin' sanoo Sheean. . Väestö
muodostuu pääasiassa aseettomista «naisista, lapsista,
vanhuksista.» Siellä on myöskin sairaala, «ainoa kun­nollinen
keskus, missä kaikkia Abd-el-Krimln haavottn-neita
voidaan hoitaa.» Kun tähän'lisäksi pannaan
merkille, että kaupungilla ei ole mitään linnotusta. Ja
että «riffejä kaupungissa korkeintaan on noin 15—20
kerrallaan», saamme oik?an käsityksen siitä.
* • ' • ^ • . ••• '
.Tätä -kaupunkia pantiin amerikalaiset lentäjät pom­mittamaan,
jonka seurauksena oli naisista, lapsista ja
vanhuksista muodostunut uhrien suuri luku. Kua rif­fien
päällikölle Abd-el-Krimille puolustellen sanottiin,
että nämä amerikalaiset lentäjät ovat «vain seikkailla
saadakseen» ryhtyneet tähän työhön, sanoi hän:
«Te sanotte heitä nuoriksi lentäjiksi, jotka etsivät
seikkailuja. Jos ne seikkailua haluavat, miksi eivät
mene vapaaehtoisina Ranskaan työskentelemään giljo­tiinilla?
Giljotiinin käyttämisessä ja tuomittujen hirt­tämisessä
oii yhtä paljo seikkailua kuin on pommien
pudottelemisessa avuttomiin kyliin.»
Tämä lausunto asettaa tällaiset «seikkailutyöt» oi­keaan
valaistukseensa. — Toveri. -
Kirj. Tim Buck
HoUantilaisen Intian proletariaatin
kamppailu
: Punainen Ammatillinen Internationale on antanut
kaikkien maiden työläisille julistuksen, missä kuvataan,
kuinka hollantilaisen Intian työläiset ja työtätekevät
taloripojät ovat kauan käyneet tarmokasta taistelua hol­lantilaista
imperialismia vastaan, joka turvautuu mitä
raaimpaan terroriin taistelun johtajia: maan Kommu­nistipuoluetta,
vallankumouksellista kansanjärjestöä ja
ammattiyhdistyksiä vastaan. Työläiset siellä saavat
väin 15—20 pros. hollantilaisten ja muiden europalaisT
ten työläisten palkoista,-ja talonpojat pakotetaan mak­samaan
25 pros. yuositulöistaan veroina. Maassa ei
ole voimassa mitään työvä^nsuojeluslakeja. Ainoat
«työväenlait» ovat lait lakl^ja ja kaikkia yrityksiä
vastaan vapautumiseksi tyrannivallan alaisuudesta. Tä­män
vuoden elokuussa tukahutettiih väkivalloip satama­työläisten
lakko Semerahjgissa. Kirjaltajain ja sairas-
•huonetyöläisten lakon aikana samassa kaupungissa van-gittfiih
12 läkonjohtajaä.^ätamakulien lakko Padan-gissä
viime. syyskuussa tukahutettiin ^ niinikään. , Sata­matyöläisten
lakossa ja- ituelenosotuksissa Belavanissa
ja Medanissa vangittiin johtajat, ja |eipää vaativa jouk­ko
hajotettiin asevoimin, jolloin monia naisia ja mie­hiä
haavottui vqikeasti. Sadottain työläisiä eijotet^an
vain sen jphdoslä, että lukeutuvat amriiattiyhdistyksiin.
Vain kommunistit ovat uskaltaneet avoimesti osot-täa
lifpkkataistelun tier^ hollafitilaista' kapitalismia .vas­taan.
Kansainvälisen proletariaatin velvollisuutena-on
ottaa selvä hollaij^tilaisen Intian värillisen proletariaatin
asemasta ja tukea sitä yhteisessä suufessa taistelussa
kansainvälistä kapitalismia vastaan, taistelussa, joka'
laajeiiee ja kärjistyy päivä päivältä, yhtä hyvin emä»
maissa kuin siirtomaissa. \
Wheatley brittiläisieh kömmiinisti-johtajain
tubmitsemisestä ,
Että me, kommunistit,'emme^^ ole yksin osottamässa,
että Britannian Työväenpuolueen Liverpoolin konfe­renssi
muokkasi maaperää Baldwinin hallituksen kuris-tustoimenpiteille
Kommunistipuoluetta vastaan, se sel­viää
edesmenneen MäcDonaldin hallituksen .jäsenen,
Johpf' Wheatleyn, seuraavasta lausunnosta: : | ;
«Tuoihiö on pitkä askel taaksepäin Jjöhti pimeitä
aikoja. Minä olen vakuutettu, että vihamielinen suh-tautuminien
ja puheet Työväenpuolueen Liverp6olin
konferenssissa, kun kommunistit heitettiin isusille, ovat
suurelta osalta vastuunalaisia toimenpiteihin Kommu­nistipuolueita
vastaan ja niiden t,utokseen.»
Ja erikoisessa kaapelisanomassa Toronto Daily Star-lehdelle
toteaa Henry Somerville, jota ei ainakaan voi^a
-«yyltää myötätuntoisuudesta kommunismia kohtaan, et­tä
oikeudenkäynnin tulos on lisännyt kommunistien
vaikutusvaltaa joukkojen keskuudessa ja voittanut heille
uusia sympatiseeraajia ja kannattajia.
Ajojahti Suomessa, päivänl^^-
; myksenä Riiotsi^
«Pölitikenin» nuorisopalstalla todetaan, että Suo­messa
on jälleen alkanut tdiostetun terrorin kausi
«Suomen työläisiä ja v^yövelimaan porvarisi nokkaa
vastaan aktiivisesti taistelevaa nuorisoa vastaan. Ny!
pyritään ilman epäilystä täydellisesti tukahnttamaan jo­kainen
elämähilmaisu; Suomen työväenludcan taholta.
Järjestäkää kaikldajia yieidäkokoui^ Nosti|tte^ä'
työväennuoriso ptrotesteeraamaan valkosuomaläistä raa-kalaisuutta
vastaan! Ruotsin työväennuorison on oso-tettava
vallassaolijoille xnolemn^n puolen Pohjanlahtea,
että se; on solidaarinen luokkateljille^etta-häudi^
päisyiiallinta on Ruotsin'työläisträkeskuud^sa vihattu
ja inhottu kaikista kuningas- fa presit^ttindijaticoiista ja
«yhteerikuuluvaisuiis»-jaarituksesta. huolima^v jMp-'
lempien maiden yläluokalla on. yhteenkuuluvaisuutensa^
herättänyt sellaista suuttumusta, että eräs Vmcent44)sottakaamme, että molempien ttiaiJen työväenluokalla
' Sheean, Pohjqis-Amerikan r Sammtälehtiliitoii' kirjeen- ön-myös omansaSiv^tausuu Iditi.
Kommanistipuolueen jokaisen" so­lun
yhtenä tarkotuksena on työmaa-lehden
perastkminen. Vaikka se ei
olekaan toiminnan ainoana tarkotuk-'-
£ena, niin öa työraaalehden perusta-minen
imun työmaahan tahansa niin
äärettömän tärkeä, että me kaikJd
tunnustamme jokaisen uuden'tyo-maalehden
.vissinlaiseksi saavutuk-seksL
'
, Ensimäinen Canadassa julkastu
työmaalehti oli 'The Elevator Wor-ker^',
joka julkastiin Port Arlhnrin
viljasäiliötyoläisten kommunistisen
solun, toime^sta. Se oli monistusko­neella
jäljiennetty yksivuinen lehti,
jossa ; oli, nimen pohjalle . piirretty
suurenmoinen viljasäiliö ja sisälsi
se kaksoiskaupunkien viljasäiliötyb-läisillfev
läheisiä ja tärkeitä tietoja;,
Se oli , ensiluokkainen näyte työ-maalehtien
mahdollisuuksista.
"The Western Shopman" ^
Seuraava yritys tällä alalla oli
"The Western Shopman" nimisen
lehden valmistuminen. Sitä jiilka-see
kommunistinen solu Westonin
konepajoissa Winnipegissä. Se oli
mfös aluksi yksivuinen Tnoi^istuskö-neella
jäljennetty lehti. "Sen sisältö
oli mainio. Huomioita oloista työ­maalla,
yleistä huomiota kiinnittä­viä
asioita; kysymyksiä valituskomi-tealle,
j.n.e.^ .< '
Tätä toista lehteä seurasi nopeas­t
i Fort Rougen pi^olueyicsikön jnl-kaseina
,"The C. N. B. Shopman" 'ja
Transconan konepajoissa . toimivan
puolueen solun julkasema >"The
Transcona Shbpman". , Kaikki nä­mä
ovat monistuskoneella painetiit
kummallekin puolelle paperia, .ja
taidokkaan aihehiston,, pilakuvien,'
y.m. järjestelyn kautta todella mai­nioita
pieniä'lehtiä.
"The Western Shopman" kuvasti
toisessa 'numerossaan toverien 6n-fiiihäisen'
* numerun . Julkasemise^sa
saamaa kokemusta. ''Työn> kiireh­timinen
koneosastolla" oli tiimenä
sisällysrikkaalla kirjotuksella, .mikä
koski 200 työläistä, jotka nyt"suo­rittavat
sen työn (Ja enemmänkin)^
johon v. 1920 tarvittiin viisisataa
miestä. Edelleen oli siinä pur6va
paljastus säälimättömästä "sy^sryh-täys"-
menettelysitä ja sen aiheutta­mista
kärsimyksistä ''työläisille'; ky­sely
ko^en "he^ppareita'.'; varotus
valituskomitealle; kehotus yhteistoi­mintaan;
mainio pilakuva, y.m. Se
oli tehokas kalkille läheisten ja tär­keiden
asiain, pulmain jja tunnus-sanain
selostv , jossa vain työmaa­lehti
onnislau.
"bur Dawn"
Winnipegin 'toverien toiminnasta
pn mahdoton puhua mainitsematta
^nuorten .pioneerien julkasemaa "Our
DaTvn'''' (Päivämme koitto) nimistä
iehteä. Se oh -myös monistusko­neella
jäljennetty ja^ nelisivuinen.
Se on sisällöltään agitatoorinen. ja
valistuksellinen. Lisäksi on siinä
muutamia älykkäästi piirrettyjä pila­kuvia.
Ei ole lainkaan ihmeteltä­vää,
että tämä pieni lehti on he­rattansa
vihaa kapitalistisessa sa­nomalehdistössä,
jopa niinkin ~kau-kana
vaikutuspiiristään kuin Toron­tossa,
sillä se merkitsee uutta toi­minnan
muotoa nuorten pioneerien
toiminnassa. * •
Työmaalehdet uutiez^ aseena
Melkein joka päivä saamme nyt
näytenumerolta työmaalehdistä, ^'oi-ta
julkastaan kommunististen solu­jen
-tbimesta eri- osissa maailmaa.
"The Spark" nimisestä Nine Elmsin
kommunististen ^ rautatietyöläisten
julkasemasta lehdestä alkaen, voim=
me seurata Englannin teollisuus-maantiedettä
."The R^d Chain-maker"^
'The Knifp", "The Red
Shiphuilder", <jlasgown Loco Man",
y.m, työmaalehtien avulla aina >Dun-deehen
saakka, ihissä Stagergatsin
tehtaan kommunistiset työläiset^^ul-kasevat
"Tiae Brass Check" nimistä
työmaalehteä. r ^ ' '
Ranskaii' yksinkertaisempienkin,
työmaalehtien suuresta paljoudesta,
me voimme havaita sellaisefikin kuin
"Le Calicot Rouge", joka on mainio
nelisivuinen lehti ja joka painetaan
ja yleensä muutenkin toimitetaan
aivankuin tavallinen rsariomalehti
konsanaan. Tusiiiasta näytteitä, sak­salaisista
työmaalehdistä mainitsem­me
keslikuun nMmeron työmaalehti­en
urhoollisesta esitaistelijasta "Der
Xeuiia' Prolet",- jonka jännittävä
työmaalehtiensä kautta takomaan
työläisten päihin "käsityksen yhtei­sistä
eduista työläisten ja työanta-jain
kesken." Meidän.tulee yrittää
yhä voimakkaammin, että saamme
työmaalehtemme heti kuvastamaan
työmaalla työskentelevien työläisten
elämää ja vaikeuksia ja että ne
muodostuvat heidän oppaikseen toi­minnassa.
Meidän työmaalehtemme
voivat ^siten, muodostua suurten työ­läisjoukkojen'innostajiksi
ja elvyt­täjiksi.;
r
Työmaalehtien juUcasemisessa val­mistaa
jokainen siihen osaa ottava
toveri itseään vielä' tärkeämpään
työhön puolueen toiminnassa. En­nen
kaikkea on tärkeätä, ettemme
missään tapauksessa salli näiden l^hr
tiemme luisua pilalehdiksi tai pai­kallisiksi
räsyiksi, sillä niiden tulee
aina säilyttää selvä kommunistinen
.väri,ja taisteluhenki poliittisten me­nettelytapojen
puolesta. Tässä suh­teessa-
on meidän tähän mennessä
julkastuja lehtiämme /arvosteltava,
ihan "Our'Däwn" lehdestä lähtien.
Työmaalehti on meidän uusi
aseemme työnantajaa vastaan' ja
Soihtu, jolla voimme valaista työ­väenluokan
tietä kommunismia koh­den;
Siitä huolimatta, että meidän
lehdissämme on vielä monia korjat­tavia
vikoja, niin suurin vika on
kuitenkin se, että niitä on vielä liian
vähän. Jokaisen työpajan, kaivan­non
tai tehtaan solun tulee pyrkiä
seuraamaan Winnipegin toverien
esimerkkiä;-^ julkasta työmaalehti.
Tunnuslauseeseemme "jokainen työ­paikka
k})mmunistiseksi linnotuksek-öi"
lisätkäämme: Jokaiseen .linno-tukseen
kommunistinen soihtunsa.
nimlnes mies on oliot kadoksissa
lokakoim 24 päivästä lähtien, eikä
ole löytynyt pK)lii£iea ponnistuksis­ta
huolimatta. Otaksuttavasti mies
on kuollut samassa auto-onnetto­muudessa,
joka tapahtui lokakuim
24 pmä, jolloin John Holme ajoi
paperimyllyn voimalinavaan, silla
George ^nooks oli nähty Jfi^ Hal­meen
autossa sanottuna iltana.
CREIGHTON MINE, ONT.
Puolueen virallisia
tiedonantoja
Kommunistipuolueen
pu|}ujan ja järjestäjän
A. T. Hillin matka-i>
hjelma
Joulukuullja :
EQkvilie, Aita. . . . . . . . . . . , . . 9—10
Trochu, Alta. 14—15
Bowie, B. C. ...........„..;... 17—18
Salmon Arm, B. C. ..19
White Lake,\B. C, ...20
Mara, B. C' ......^ ......21
fiicamqus, B. C. ......22
Canmore, Alta. • ....i...............23-^24
Barons, Alta. .26—27
Coleman, Alta. .28
Manyberries, ^Ita. ....30
Nummola, Sask. .31
Tammik.
Osastojen toivotaan tekevän par­haansa
puhe- ja kokoustilaisuuksien
onnistumiseksi. Toveri Hill tulee
selittämään tärkeitä , uudelleenjär-jestämiskysymyksiä,
joiden oikein
ymmärtäminen on suuresta merki­tyksestä
jokaiselle puoluejäsenelle.
Samalla kertaa on jokaisen o^s-ton
velvollisuus kykyjensä' mukaan
avustaa toveri Hillin matkaa aineel­lisesti
iltamien ja kolehtien avulla.
Järjestäjä-toimikunnan puolesta
ALF. HAUTAMÄKI '
Paolaepsaston kokouksessa mar­raskuun
22 pmä keskusteltiin muun
muassa seuraavista asioista:
Joulujuhlia valmistamaan velvo-tettiin
kaikki osaston alaosastot yh­dessä.
Toiminnan komiteaan paik­kakunnalta
poismuuttaneiden tilal­le
valittiin Urho Kataja, Xauri Jo­ki
ja Heniry Hill. JärjestysvaliokUn-taan
Hjalmar Haberg,;J. A. Hei­nonen
jd Werher Aalto. Kuliisi-mieheksi
Viljo Öeinonen.'
^tbria julkae^iih i^fettäint ."-Ihte^^
national Press'Görre^ohderioes^a".
ijjamfi kaikki'ovjrtvariistetut samal­la
tunnusmerkillä," nimittäin pohja-joukkojen
työn tunnusmerkillä ja
sillä ilmeisellä • tntunomaisuudella,
mikä on luonteenomaista vain työ-^
maalehdelle.
Tyomäalehdet ja yS^^aea riotama
Me voimme ^työnantajista oppia
paljon työmaa^tien vaikutuksesta
ja arvosta. SiS^ he pyri^yjät omien
/ • • -
Joutuivat antamaan viinat taka­sin.
Viime lokakunn 6 paiä pai­kalliset'
kietolakivirkailijat takava­rikoivat,
kahdenkjrmmenen tuhannen
dollarin arvosta viinaa New Onta­rion
laiturilta. Viinat olivat mat^
kalla Vancouverista^^ B. C., Bay
Cityyn, Mich. Viinoja lähettävä Coii-solidated
Ezporters - Corporation,
Limited, nosti oikeusjutun kieltola-kivirkailijoita
vastaan, vaatien vii­noja
takasin.- Asia oli esillä mar­raskuun
24 pmä. Tuomari Mackay
määräsi viinat palautettavaksi lähet-
-"täjälle. : Hauskin puoli tässä jutus­sa
oli se, että viinoja oli varastettu
jokumäarä sillä aikaa, kun ne oli­vat
läeltolakivirkailjain : hallussa,
joten on luultavaa, ettS kieltolaki-^
^kaiUiain on korvattava' varkau-^
desta johtunut vajaus.
Mfes katclssik. George Snooks
Osastomme seuraava työkokous
on sunnuntaina t.k. 13 päivänä.
Silloin jokainen jäsen kokoukseen.
Siinä kokouksessa asetetaan puheen­johtaja
ja toimikuntain jäseneh­dokkaat'
seuraavaa toimintakaiitta
varten.
liauantai, t.k. 12 paiva, pidetään
mielessä, sillä silloin on ne suuret
iltamat, joista tulevat rahat käyte­tään
- metsätyöläisten järjestämi­seen.
Ohj^elmasta mainitsen, puheir
ta, runoja, kertomus ja sitten vie­lä
esiintyy osastomme jäsenten jär­jestämä
mölykööri, hauskoine hu-moristilauluineen,
ja .kaiken muun
lystin jatkoksi sitten vielä tanssi­taan.
Sisäänpääsy on vain 35
senttiä. '\
Kahdeicsi kuukaudeksi työfarmille
tuomittiin poliisioikeudessa osas­tomme
jäsen Otto Vainikainen. Se,
että Vainikainen tuomittiin vanki­laan,
oiT enempi kuin ihmeteltävää.
Hän on jo pitemmän ajan ollut
mielisairaana. Viimeisen vuoden ai­kana
on hän aina vaan pahentu
nut, että hän ei ole tehnyt työtä
vuoden aikana. muuta kuin jonkun
riikon,, Siitä kai johtuukin, että paik­kakunnan
itseNvaltias poliisi määrä­si
Vainikaisen työfarmille| että hän
ei voinut pitää huolta perheestään.
Tässä on taas yksi näyte nykyisen
järjestelmän nurinkurisuudesta. —
Työläinen kun menettää järkensä,
että pi voi huolehtia itsestään ja
perheestään, viedään hän vanki­laan,
jossa ehkä himmenee loppu­kin
järki. Sairaiden - paikka pitäi­si
olla sairashuoneilla. Työläisen
elämä ja terveys ovat toisarvoisia
asioita nykyisen järjestelmän tuki­pylväille.
^ /
Raivaajan akctntit kosimassa osasi-tostamme
erotettuja jäseniä.i Noin
kuukausi takaperin erotettiin osas­tostamme
pari jäsentä. Nyt on
Raivaajan .akentti kai lukenut
paikkakuntakirjeemme ja ajatellut,
että ne kuuluvat hänelle, jotka ei­vät
kelpaa Kommunistipuolueeseen
ja • kirjottanut kirjeen, jossa lupaa
antaa kaikkea apua osaston pe­rustamisessa
ynnä muussa. Huo­nolla
kahnalla on asiat puolueessa
silloin, kun täytyy odotella, josko
joku toinen järjestö erottaisi jöii"
kun, jota voisi kosasta. Tällä ker­ralla
sanottu akentti nuolasi, en-nenkun
tipahti. Paikkakunnallam­me
ei elä mikään "muu - järjestö
kuin Koinmunistipuolueen osasto
siitä syystä, että teollisuustyölaisis-sä
on, jo herännyt luokkavaisto,
vaikkakaan ei se vielä ole kasvanut
kaikissa luokkatUnteeksi ja luokka­tietoisuudeksi,
että voisivat kulkea
järjestyneen--<työväen^ mukana.
Aku.
III
nä jokainen osa^oa^e
mis kello 1 päivällä ^""-^ ^
Se luikki on, jcka P - S .
jää kokoufoesta tJ^^
taan. — Empsu.
WmDSOR. ONT.
Kaksi kertaa on Vana^j
kysymys, onko U S S S f
jeenvaihtajaa? On k a i t S
hänellä ei ll^ne k i r j o S i - i !^
paikkakunnaltamme/ "^"^^'«^
Osastomme on edelleen toi^;.
nassa, vaikka huonepula toi°!f-suuresti
haittaa. V - - S n i ] ^ ^ '^
aan, kun pitäisi siirtyä soL;!?'
nan pohjalle, olisi les^Xt^
opastukset jäsenistöUe välS^Ll'
miä, sillä ani harva m e i S ^
uusia toimintamuotoja/vaikkT»
malehdissä onjaaja^ti selostettu^
edistysaskelepa
V/indsorissa cvat
kaisijat" ottaneet
perustamaUa oman klubinsa, io,«
huhupuheiden mukaan on ji
°-n-^',.^'''*°"^'"^ jäsenistä^
siellä joku myös vieraillut, (tarfc^
tus alle kirjottaneelle tuntematonr
Nyt sopisi Raivaajan toimittaja
tuUa puhujamatkalle, viime vieraflu
meni hukkaan, kun ei edes osastoi
saanut perustettua. Lahtarismi h
sosialidemokratia käyvät kuinmii,
km käsi kädessä. Sen totesi yJH.
mainittu Huhujakin, • lausuen porva-rien
diktatuurin olevan siedettäväo-pää
kuin kommunistien diktatuurin.
Työolot ovat syksyn tullen entis,
tä huonommat. Työttömien arnnl.
j a on suuri tälläkin pienellä paikka-kj^
nalla; Vilusta väristen syksyn
viimoissa orjajoukot seisovat työ-paikkojen
luona, varsinkin 'Fordin,
odottaen käsivartensa kauppaa. Ylii
suuremmaksi työttömäin anneija
kasvaa. Kapitalistinen järjestelmä
ei kykene enää meitä elättämään.
Ainoa pelastus: kiirehtikää kommu^
nistisiin järjestöihin. Ne pyrkivät
hankkimaan työväenluokalle leipää
ja oikeutta, -r- A. A.
LONG LAKE, ONT.
Hidasta tialven tuloa^iiäyttää. ole­van
tänä syksynä. Lunta/on kyllä
satanut jo monta eri kertaa/ mutta
on se taas heti sulanut poisi On
ollut isentään kylmää sen verran,
että oh vetänyt jääpeiton tuohon
iSfe^idän Long Lakeemme, niin että
sitä voi ihminen jp kulkea jalan
ylitse. Vaikka en'kehota ketään
olemaan liian rohkeita, sillä voi olla
vielä jäässä heikkojakin paikkoja,
joten liiallinen itohkeus voi saada ai­kaan
ikäviäkin seurauksiBi^
Kylässämme on liikkunut ;tänä\
syksynä tulirokkoa lapsissa. Antti
'Rannan noii^ kahdeksan ja puolen
vuoden vanha poika kuoli muutama
viikko sitte ^tulirokkoon. Viime vii­kolla
taas, kamppaili kuoleman kans­sa
nmari Mäen lapsi. Bluttä kuu­luu
nyt jo olevan vähän parane­maan
päin. Kyllä se vain Oli kal­lista
lystiä köyhälle farmarille, kim
joutuu lääkäreitten apuun turvaan-tumaan,
sillä he eivät ole' helppo-palkkaisia
miehiä. j-
Sotahuuto, että kaikki osastomme
jäsenet sen kuulisivat ja tietäisivät,
että ensi pyhänä, siit, 6 pmä-joulu­kuuta
on taas se kuukausikokous.
Alkaa täsmälleen kello 1 päiyällä.
On paljo! ja tärkeitä asioitaT-joten
kaikkien jäsenten läsnäolo on vält­tämätön^
> ^Kokouksissamme on ollut
tavallisesti sen verta jäseniä, että
on juuri saanut kokoukseen pystyyn.
'Nyt ei enää luälisi ainakaan ke­säkiireidenkään
kiusaa iekeväru Ja
järven toiselta puolenkin pääsee nyt
hyvin jäätä tayöten. joten .pääsy­kään
ei> tee «kiusaa. _ ....
Ja myös. ne, jotka aikovat niveta
osastoomme jäseneksi, saapukoon
myös Jcpkoukseen;. sidli^vAidaan jiy^
vSksyä tai hyljStö,: Siis ensi pyhä-'
J-EVACK, ONT.
"Valkoiset verikoirat". Näytel­lään
^osastomme näyttämöltä sun-iiuntain
t.k. 6 p :n illalla. Esitys ai-kaa
täsmälleen puoli yhdeksän. Jo-kainen,
joka ^ikoo seurata kappalet­ta
alusta 'lähtien, ottakoon tämän
ylempänä mainitun esitysajan huo-^
mioonsa. Me emme ole usein kap­paleita
puustanneet, emmekä sitä
tee nytkään, ainoastaan ilmotamme,
että jokainen tietää saapua kyllin
ajoissa näkemääi» tätä hyvää työ­väen
näytelmää,. Kävisi ^liian, pit-kaksi
sielostaa kappaleen sisältöä,
yksityiskohtaisesti, joten jätämme
sen siihen varaan, että j'okainen
saapuu itse ottamaan siitä selvän.
Tikettejä etukäteen myyvät to­veritar
Kauppinen, John Koskinen
ja Mäensyrjä. Etukäteen ostamal­la
, maksaa lippu 40 senttiä, ovella
50 senttiä. Lapsilta ilman vanhem­pia
25 senttiä.
Oikaisu. :• . Viime kirjeessäni tulin
sanoneeksi, että osastomme keskus­telu-
ja työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden 2 ja 4 sunnnnn-tai.'
Se oli väärin. Ne pidetään
1 ja 3 sunnuntaina kuukaudessa.
Keskustelukokoukset pidetään jo­kaisena
työkokoussunnuntaina illal­la
kelio 8. Painakaa nyt tämä nue-leerine.
Se on oikein.
VäärinkaiityksiK. Tässä jokuaika
taakse käsin paheksui Long Laken
'osaston kirjeenvaihtaja sitä, että
osastomme järjesti vierailuiltaman
Copper , Cliffiin. Meidän täytyy
nyt san'oa, että osastollamme xCi oV
lut mitään tekemistä tuon itofflsa
järjestämisen kanssa. Sen järje-=-
tivät ja antoivat täällä olevat i.
w:läiset,, jotep tuo paheksuminen ei
ollut osastoomme nähden paikallaan.
Tpivottayasti tämä selvittää siell»
vallinneen väärän käsitteen.
•RaHci.
Yhdysvaltain W.P.SflO-mal.
Järjestön edus­tajakokouksesta
. • (Jatkpa l:lle sivuUe) '
bolshfevisoimisen, loi P"huja_^
uksen^ yleiseen maailman ttJan».
seen ja kommunistisen ^"^Z^
heisiin sodan jälkeen. Maai^;
sota nostatti maailmassa « n ^
mitkä uhkasivat ^^apitalis^:
massaoloa. Se synnytti ^ yau^.
mouksellisen liikkeen, miks
kapitalismin valta-asemaa ja
nusti työväenluokkaa
valtaan. Rappeutumisestaan
matta ei kapitalismi kuitento^^
dellisesti kukistunut E U M P ^ ^
lakeni tilapäisesti vakimnB^
asemaansa. Kapitalismm
voimistuminen
vallankumouksemsesaa
maailman kommunistisess» ^
sä. Siinä alkaa ilmetä oppo^,
t^a vivahduksia. - Kapita»
lapäinen yokrdstummen
Itommunistisessa liikkeessTo
.niamin-aaltona. Sitä «on-
^ssa kaikissa- maassa.
I
\
iUJ L. f
'm II iltirfflfffjifl^S
%i r r i| i f * ' '* ' i 11