1972-08-16-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivru 4 Keislkiviiklko, eldk. 16 p. — W^d. August 16, 1972
V,.
1
' i t i i i i i i i t r r i i i i ; ; ' ) ! ) | i i r f t i i r i t i i i i i i r t i i i i ii
' iiiiiiiiiiiiiiiiii'iMMiiiiiiiiiiiriimiitiiiiiir
i l i i t i M i i i t i i i i i > i i i : i : i i i i i i i i i i i i r i i i i i i i i i i i Urheilukuuiumisia i i i r i i i i r i i i M t i i t i i i i i i n i i i i r i i r i i i i i i i i)
l l l l l l l l l l l t l l M l l l l l i r i l l M l l l l l l l l t l l l l l l M I I I I I I
i i i i i i i n i i i i r i m i i i i i i i i i i i i i i i i i i t i t t i i i n t i
Krumholz kauhoi
ME:n USA:ssa
Chicago. — Aimeriiklkalainen
Kurt Krumholz saavutti miesten
400 metrin vapaauinnissa. uuden
ME-ajan 4.00,1 Ghicagossa maan
' olympialkarsinnoissa. Tuilos syntyi:
jo allkuerissä.
. Uusi; ME-tulös alittaa 1,6 se-ikuninilla
australialaisen Brad Cooperin
viime helmikuussa uiman en
tisen ennätyiksen.
Alikukilpailuissa syntyi toinen-
Ikin ME-itulos, kun Maiik Spitz ui
100 metrin perhosuinnissa ajan
54.68.
Montreal
kamppailee jo
kisahuolissaan
o n
LISÄÄ TUKEA
VOIMISTELIJOILLE
TUL :in voiimisteilujaosto
Tamipereella pitämässään kotkouk-sessa
käsLteillyt Suomen ölymipia-ätomitean'
päätöstä miesvoimisteli-jjoiden
osallistumisesta Miinohenin
Olympialkisoihin ja todennut olym
pialfcomitean hätäilieen vaiinnois-saa.
n. .•
TUL:n voimistelu jaosto yhtyy
niihin perusteluihin, joita Suomen
Voimisteluliitto on esittänyt koko
miesvoimistelujouikikueen
Jhettäanisetksi olympialaisiin.
lä-
, FAINA HURJANA
Moskova. — Neuvostoliiton Fai-aia
Melniik paransi naisten kieikon-
(heiton MErtä. Hän sai tuJloksen
66.76. Se on peräti 1,28 metriä
parempi hänen nimissään ollutta
aiempaa ME:tä.
Miinchenin olympiakisojen mammuttimaisten
järjestelyjen ja kustannusten
saavuttaessa^ lakipisteensä
huokaillaan jo seuraavien
olympiakisojen, 1976, kaupungissa
Montrealissa Canadassa.
Pintapuolisesti katsoen Montrealin
olympiavalmistelut edistyvät
tyydyttävästi. Arkkitehdit ja
suunnittelijat ovat jo työssään
Monet olympialaisiin liittyvät kysymykset
ovat Montrealin osalta
kuitenkin vielä ratkaisematta.
VALTIO EI RAHOITA
Canadan valtio on alusta alkaen
ilmoittanut kieltäytyvänsä kisojen
rahoittamisesta. Hallituksen
mielestä kisat ovat Montrealin,
eivätkä Canadan.
, Amatööriurheilun suosio on var
sin vähäistä Canadassa. Amatööri
urheilun hengissäpitäjiä ovat
maassa yliopistot. Urheiluharras-
Kulta-alueen kuulumisia
South Porcupine. — Paikallinsn
'Vaiiä^s^lehden kirjeenvaihtaja
kuJfi'.Tähti Suonii^-reisulle kev^äällä,
hiin olin minä yksi, .joika lupau-
'äuin'kirjoittamaan Vapauteen pe-rykan:
Ikuulumisia, mitä. milloinr
'kin"'"lkylässämme tapahtuu, hänen
Ollessa kesälomalla". Nyt minun
jaksamme varttoa, niin tulemme
näkemään milkä tuon kaiken takana
on. Hsrrafchan sen tietävät
ne jot^ka kirjoja lukevat, mitä: tuleman
pitää.
Sairauksia kylässämme on. tämän
kesän aikana oilut tavallista
'i)itäisi yrittää, mutta mistä sitä, runsaammin meidän vanhemman
aloittaisi, ettei tämä töherrys me- väen keskuudessa. Meitä vanhem-hisi'^
pieleen-. Noy ehkä on parasta
aloi&äk^ ilmoista, niin ei ainakaan
osu"Karhaan. . .:.
J^ijmpista puhuttaessa ne eivat
: ole . ,ol'leet kaikkein parhainrpia.
Mutta tuliihan se kesä keväällä
vajljiijkg. lumen öli sulattava pelkällä
auringon paisteella. ; On .Juon-nollista,
että lumen lähtö pelkällä
auringon paisteella myöhästyi pahemman
kerran. Mutta tulihan se
kesä viimeinlkin ja oltiin, jo niin
pitikällä, että kukat aukoivat jo
terälöhtiään ja sireenipuut aCkoir
vat kukkia työntäen kukkaterttu-jaan
katselijan nauitittavaiksi. Mut
ta tuota iloa ei piisannut'pitkälle
kun tuuill vaihtui, tuonne kylmään
ja kolikkoon . pohjoiseen,
mistä se alkoi antaa valikoista ainetta
kuin konsanaan . taCvella
murskaten nuo kesän ensi kukat
ja sireenipensaat maaemon syleil-tus
on Canadassa lähinnä penkki-vtäväksr. Ja tuota paklkassäätä kes-
HALL PARANSI
Chicago.— Gary Hall paransi
nimissään olevaa 400 metrin
sekauinnin maailmanennätystä
0,2 sekunnilla voittaessaan USAn
uinnin olympiakarsintakilpailun
tämän lajin ajalla 4.3.0,8.;
SUOMI MENESTYI NÄKÖVAMMAISTEN
PM-KISOISSÄ
Helsinki. — Suomi oli menestyksekkäin
maa elOk. o pnä Helsingissä
päättyneissä näkövam-imaisten
yleisurheilun ja uinnin
PM-ki]pai'luissa;
Suomalaisten tuloksia
Heikkonäköiset miehet: 3,000
metriä ,1)^ Matti Ojanen 9.28,2.
Korkeus: 1) Sakari Isoniemi 148.
Kuula: 1) Manu Laakso, 13,16..
Pituus: Salkari, Isoniemi 290. 4-
ottelu: 1) Erkki Kalliola.
•Selkeät miehet: 3,000 metrin
guclksu, fconkeusihyppy ja pituushyppy
menivät Norjalle suoma^
laisten sijoituttua toiseksi. Kuu.
da: 1) PcttkaKujala 12,52. 4-otte-lu:
1) Karl Lind.
Heikkonäköiset naiset: Pituushypyn
voitti Norja 218. Suomen
Ulla Kuusela oli 6. 197 tuloksellaan.
Kuula: 1) Aili Lähteenmäki
7,65.
Sokeat naiset: Kuula 1) Riitta
Hietaniemi 6,65.
Loppupisteet olivat yhteensä:
Suomi 109,5; Norja 105; Ruotsi
99; Tanäka 35,5. -
Rhodesia marssii
Engflannin lipun alla
Miinchen. — Rhodesia osallistuu
Miinchenin olympialaisiin sam
o i l l a ehdoilla kuin kahdeksan
vuotta sitten Tokiossa, tiedoitti
järjestely toimikunnajx^puheenjoh-taja
Willi Daume viime viikolla.
Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että Rhodesiasta käytetään nimi-
; tystä Etelä-Rhodesia ja sen edustajat
kulkevat "Englannin lipun
alla.
Afrikan korkeimman urheiluneuvoston
puheenjohtaja Jean-
Claude Ganga sanoi, ettei hän voi
taata, että kakki afrikkalaiset valtiot
tulevat Tiyväksymään tehtyä
päätöstä. Jo aiemmin ovat Tansania,
Kenia ja Uganda ilmoittaneet
jäävänsä pois Miinchenistä,
jos rotusyrjinnästään tunnettu
Rhodesia saa osallistua.
urheilijatasolla.
Ammattiurheilu kerää katsojia
niin stadioneille kuin televisioruu
tujen ääreen. Jääkiekko, baseball
ja jalkapallo vetävät canadalai-sia.,'
. Montrealin pormestari Jacques
Drapeau totesi eräässä haastattelussa,
että Canada tarvitsee olympialaiset
nimenomaan joukkourheilun
suosion lisäämiseksi.
Montrealin kisojen järjestelykomitea
käy kovaa, kampanjaa
olympiatietouden levittämiseksi
Canadassa. Hyvälle tarkoitukselle
voidaan vain toivottaa menestystä,
mutta väkisinkin tulee mieleen
ettei Montrealilla: ole ehkä riittävästi
voimaa tavoitteittensa läpi-;
viemiseksi.
Kun .Montrealille myönnettiin
vuoden 1976 kisat, pormestari
Drapeau totesi, että kisat eivät
tulisi kalliiksi, koska kaupungis--
sa vuonna 1967 pidetyn maailman
näyttelyn johdosta olympialaisia
varten on jo valmiina liikenneverkko,
ja runsaasti käyttötiloja.
Montreal tarvitsee kuitenkin
vielä yleisurheilustadionin, uimalan,
velodromin ja olympiakylän.
Mainittujen kisapaikkojen rakennuskustannukset
olisivat 124 miljoonaa
dollaria ja mr Drapeau
uskoo televisio- ja pääsylipputulojen
ja matkailijoiden peittävän
tämän menoerän.
Asiantuntijat väittävät kuitenkin
edellisten kisojen esimörkkei-hin
nojaten, etteivät tulot peitä
rakennuskustannuksia. Kun lehtimiehet
puhuvat tästä pormestarille,
hän vain huitaisee: "Älkäämme
puhuko aina rahasta. Eihän se
ole olympiahengen mukaista."
Mitä Montrealissa on nyt valmiina?
Paljon suunnitelmia, mutta
ei mitään näkyvää. Täysin epäselvää
on mm. se, minne olympiakylä
tullaan sijoittamaan.
Mr. Drapeaun lähitulevaisuuden
ohjelmaan kuuluu matka Mos
kovaan. Hänen tarkoituksenaan
on tutustua sikäläisiin urheilutiloihin
ja perehtyä Moskovan kokemuksiin
suurkilpailujen järjestämisessä.
ti peräti kolme vuorokautta. Mustikat,
jotlka samoihin aikoihin
kukkivat paleltuivat niin, että
mustikoita tänä vuonna ei saada
läheskään joka paikasta.
Nyt odoteillaan tämän allkaneen
elokuun aiikana seisovia poutasäi-tä,
että olisi tämä loppukesä pour
täinen''ja lämmin, ennen .-syyssateiden
alkamista.
Työhommista puheenollen, tämän
kesän aikana on täällä pohjoisen
perukoilla ollut kova rakennushomma
käyniiissä näissä
naapurikylissä. Potsvillessäja kul
takaupungissa . nousee, yksityisasuntoja
pystyyn kuin sieniä sateen
jäjkeen. Sama peli on. täällä
Eteläpäässä, läpi kylän kulkevan
"haivein" pchjoispuolen "pellolla",
miksi jotlkut tuota kylän uutta
asustusaluetta nimittävät.. En.
tiedä mistä tämä rakennuskiire..
perukoilla johtuu? Vaikuttaako
siihen kullan hinnan nousu? Näyttää
että tuo ennen jumaloidun
metallin hinta edelleenkin nousisi,
ruvetaanko noita takavuosina
hyljättyjä, kaivoksia nyt uudestaan
käynnistämään? Vai onko
täätä läheltä- löydetty joku uusi
mineraaliesiintymä. mikä vaikut-pia
:"taimareita" on 'ollut tämän
kesän aikana paljon paikallisessa
sairaalassa hoitoa saamassa heidän,
erinäisiin sairauksiinsa. .Ja
onpa . joitakin jouduttu lähettämään
Toronton sairaaloihin saä^
daikseen sieltä apua vaivoihinsa,
niinCtuianyt viimeksi Antti Kärkkäinen.
Hänet lähetettiin Toroii-toon
kurkussa olleen syövän johdosta.
Hänen sairautensa, oli 30
kehittynyt niin pitkälle,, ettei ollut
mitään mahdollisuutta hänen
pelastamisekseen. Niin hänen elä-,
mänlankansa katkesi j a hän kuoli
Princess Margaret sairaalassa 2_^
p. elck. 1972. Hänet haudattiin
elok. 5 p. kylämme hautaustoimis-tosta,
mihin, tilaisuuteen oli saapunut
iehtiliiiklkeemme Vapauden
edustaja Tyyne Hyytiäinen, joka
lausui kiitolliset: lehtikiikkeemme!
puolesta siitä työstä, mitä Kärkkäinen
oli elämänsä aikana lehti-liikkeemme
avustamisen hyväksi
tehnyt.
Antti Känkkäinen. oli syntynyt
syysk. 13 p. 1899 Reisjärven pitäjässä
ja tullut Canadaan 1927.
Ensin alkuun oli Antin maankiel-tä
taitamattomana turvauduttava
perukan metsätöihin, kuten
niin moni muukin niihin aikoihin
tulleiden kansalaistemme. oli tehtävä,
jos mieli itse leipänsä hankkia.
Jonikun vuoden perästä, kun,
hän perehtyi .maan kieleen, jätti
Kärkkäinen tuon rasikaan metsämiehen
ammatin ja antautui omal
le työalalleen kirvesmiehen hommiin.
Taitavana ammattimiehenä
hän oli ylösotettu rakennusmies,
perujkoilla. Monta taloa on hän
£'loaikanaan Jollaamme rakentanut..
Kuinka monelle omaii kodin
ralkentajalle on Antti ollut antamassa
neuvoja, ja rakennusapua?
Tuon pitkäaikaisen ^rakennustyön
aikana hän on opastanut monta
tyckaveriaan neuvoilla, miten ae
on tehtävä .että se on oikein ja
kunnollisesti tehty.
. Kärkkäinen oli yksi jämerämpiä
ja edistysmielisimpiä suomalaisia
mitä perukoilla on ollut. Niihin ai-
Ivoihin ixun kylässämme oli vielä
laivasfovieraifa
NL:sta Helsinkiin
Helsinki. — Yhteensä 70 neur
vostoliittolaista upseeria ja noin
S70 aliupseerh ja miehistön jäsentä
saapui elok: 10 pnä kahdella
hävittäjällä laivastovierai-lulle
Helsinkiin. Hävittäjät N as
iohsivyin ja Ognennyih kiinnittyivät
Eteläsataman matkusta-jalaituriin
torstaina päivällä.
, Viisipäiväisen : vierailun ohjelmaan
kuuluivat torstaina mm.
viralliset käynnit Neuvostoliiton
suurlähettilään, puolustusministe.-
rin,. puolustusvoimain ja merivoimain
komentajien ja Helsingin
kaupunginjohtajan -luona sekä
heidän viralliset vastakäyntinsä
aluksilla. Vierailun johtaja kontra-
amiraali Vladimir Aiegsejvits
Lapenkov kirjoitti nimensä presidentti
Urho Keikikosen vieraskir-.
jaan perjantaina.
Kontra^amiraaii Lapenkov kertoi
hävittäjien kuuluvan Itämeren
laivastoon ja käyneen aikaisemmin
laivastovierailulla Alexandriassa
Egyptissä. Miehistön
jäsenet on koottu ympäri Neuvostoliittoa.:
Laivojen orkesteri esiintyi Kult
tuuritalossa torstaina ja soittaa
vielä vierailun aikana Esplanadin
ulkoilmanäyttämöllä. . Vierailijat
tutustuvat myös : helsinkiläisiin
elintarviketehtaisiin ja Valmetin
telakkaan. Neuvostoliittolaiset
kiertävät myös Helsinkiä ja käyvät
Tampereella. .
HAMPAAT JA
.'i-i
Koiran. ja hevosen iän voi tietää
siitä missä kunnossk niiden
'hampaat ja ikenet ovat. Näiden
menklkien , mukaan useimmat ihmiset
ovat vanhoja 30 ennen ää-nestysikää.
Tuhansia 16-vuotiaitä
asevelvollisia'on evätty koöka (heidän
ihamipaansa eivät ole enää pelastettavissa
^ edes nykyaijan en-sMucikkaiseCla
hammashoito korjauksella.
Kaksi tai kolme hamr
masta muuten hampaattcanassa
suussa kaunistaa vauvan hymyn,:
mutta ei tee sitä samaa vaikutusta
äidin tai isän suussa.
Neljä tekijää vailkuttaa jokaisen
ihmisen, hampaiden laatuun:
Ne-ovatperinnöllisyySj ympäristö,
ravinto ja hoito. Katsokaamme
näitä lyhyesti.
PERINNÖLLISYYS
Lujat, hyvin muodostuneet hampaat
kulkevat suvussa:.
. Kuitenkaan ei ole omassa vallassamme
muuttaa perinteitämr
me. Syntyessämme meillä on geneettinen
ralkenteemhie joka pysyy
meillä läpi elämän. Me voimme
pitää tämän lahjan, minkä
laatuinen se lieneekään, tai voimme
sen hävittää. Hampaat ovat
selvänä esimerkkinä tästä valinnan
varasta.
Neuvostoliittolaiset ovat tehneet
laivastovierailuja Helsinr
kiin mm. vuosina 1967 ja 1969.
Alustavasti on keskusteltu suomalaisesta
laivastovierailusta
Neuvostoliittoon ensi vuonna:
Kymmenen käskyä
työläislapselle
haalitoimintaa ja sen yhteydessä
taa tuon rakennushomman peru- näytelmätoimintaa oli hän muka-|tonhaluinen, mutta puolusta
koille. Mene ja tiedä mistä tuo ra- i na kuiskarin ominaisuudessa. Hän jkeuksiasi ja vastusta sortoa.
1. Rakasta koulutoveriasi, jotka
tulevat olemaan elämässä sinun
tyctovereitasi.
2. Rakasta oppimista, joka on
mielen ruokaa; ole yhtä kiitollinen
opettajallesi kuin olet van-hemmillesikin.
3. Tee joka päivä pyhäksi hyvillä
ja hyödyllisillä teoilla ja ystävällisellä
toiminnalla. : :
4: Kunnioita hyviä ihmisiä, ole
kohtelias kaikille ihmisille, mutta
älä., matele kenellekään. ;'. • -
5. Äiä vihaa ketään, äläkä piihu
pahaa kenestäkään. Älä ole kos-oi-kennuskuume
on nyt tämän kesän
aikana perukoille tullut. Kun
Maataloustuotteiden
viennissä reipas kasvu
Helsinki. — Suomen maataloustuotteiden
kokonaisvienti vuodes-i sitä toivoo sinulle kaikki toverisi:
ta. 1951 vuoteen 1971 on kohon-oli
vakaumuksellinen "persoona"
ja otti osaa kaikkiin edistysmielisiin
pyi-intöihin, mitä kulloinkin
oli itse. kullekin järjestetty. Antti
oli vakituinen Vapauden ja Liekin
lukija ja kannattaja.
Kevyet mullat haudallesi Antti,.
Canadan
uimareita
olympialaisiin
VVinnipeg. — Viikon lopulla ' 1951. oli 21 pros., se aleni vuon-täällä
pidetyissä uinnin karsinta-i"^ ^ ^ ^ ^ ^3 prosenttiin 3^ edelleen
kilpailuissa tehtiin' uusia Britan-I'^"^""^ ^^'''^ ^ prosenttiin,
nian kansojenyhteisön ja Canadan
nut 38 milj. markasta 504 miljoonaan
markkaan eli 13-kertaiseksi,
ilmenee Tilastotoimiston tekemästä
tutkimuksesta. Vastaavana ai^
kana Suomen kokonaisvienti viisinkertaistui.
Kun maataloustuotteiden
viennin osuus Suomen ko-naisviennistä
vuonna 1951 oli vain
2 pros., se oli vuonna 1961 noin
4 pros. ja vuonna 1971 hieman
yli 5 pros.
Maataloustuotteiden tuonti oli
vu^^i^n^ 1951 321 milj. märtkkaa
ja vjionna 1971 miltei kolminker-tainefi
.eli 944 miljoonaa markkaa.
•Vasrt^vana aikana Suomen kdko-naistupnti
oli -7-,5-kertaistunut.
Kux\;; maataloustuotteiden osuus
Suomen kokonaistuonnista vuon-
Heinäk. 18 p. tapahtui kylän
lähistöllä . ikävä auto-onnettomuus,
jossa menetti henkensä
Toivo Tegelberg. Hän oli syntynyt
46 V. sitten Vuolijoella. Tullut
Canadaan Suomesta viime ruotien
jälkeen. Hänet haudattiin ky
lämme hauhausmaahan heinäk
21 p. 1972. vainajaa suremaan
jäi vaimo ja kaksi lasta.
:•• •Nicki
6. Älä ole pelkuri. Ole heikon
ystävä'ja rakasta oikeutta.
• 7. Muista, että kaikki hyödykkeet
maan päällä ovat-.työn tuottamia.
Kuka hyvänsä.nauttii niistä
tekemättä työtä niiden edestä,
hän varastaa työmiehen leipää.
8. Tee huomioita ja ajattele
löytääksesi totuuden. Äläkä usko
YMPÄRISTÖ
Liian pieni määrä "fluorinea"
vedessä gdko luonnollisesti, tai l i sättynä
siellä missä sitä ei ole
luonnollisesti, on kaikkein tärlkeiri
ympäristöstä johtuva tila joka vai
kuttaa hampaisiin., Fluorine yhdistyy
hammas-emalijiin niiden ke
hittyessä ja estää hammasHmätää;
Hammaslääkärit ehdottavat fluori
nen lisäystä veteen ja jotkut heistä
panevat fluoride-sekoitusta
suoraan hampaisiin sen hyvän vai-kutulksen
vuOksi. ::. •
RAVINTO
Ravinnolla on suurempi vaikutus
hampaittemme tilaan kuin ihmiset
huomaavatkaan. Amerikkalaisilla
lapsilla on huoriommat
hampaat kuin monen muun maan
lapsilla ja siihen on pääasiassa
syynä popit ja makeiset. Makeis?
ten vaikutus hammasmätään on
selvästi ymmärrettävissä. Ihmisen
suussa on vaihteleva määrä ba
sillejä, Lactobacillus acidophillus
(L.A. lyhennettynä) L.A. vaikuttaa
Carbohydrateen ja muodostaa
happoa. Se syövyttää itsensä
kovan mutta ohuen hammas-emaljin.
läpi ,hapon syövyttäessä
pehmeämmän materiaalin sen alia.
Tämä turmeleva työ on pian
silmin nähtävissä kun tavallinen
valikoinen hammas-emalji muut*
tuu tumman harroaaksi. '
Tahmeat .venyvät makeiset
övat suurimmat pahantekijät, ma
keiden juomien ; (poppien) seura-»
tessa läheisenä kaikkosena.:
HOITO
. Henlkilölkohtalsen hoidon on kuljettava
käsi kädessä ravinnon
kanssa. Vaikka molemmat, perin-nölisyys
ja ymipäiristö ovat täaflce-äs&
ä asemassa, ei ne kumpikaan
ole: niin tärlkeitä kuin ravinto ja
hoito . . . ja kaikkein tärkein näistä
on hoito; Seuraavassa tärkeimr
mäthoitotavat: 1) Huuihtele suusi
vedellä heti syömisen tai välipalan
jälkeen. 2) Harjaa haimpaasi sään
nöllisesti. Kerran päivässä riittää
muitta jokaisen aterian jälkeen
jos mahdollista. Tavalliseni kova, •
tasainen harja on paras. 3) Käy
hammasläälkärin luona ainakin
kerran vuodessa, ja kerran kuudessa
kuussa on parempi .— jos :
ajattelet tarvitsevasi tai et. 4)
Lasten hampaiden hoitoa ei voi
alkaa liian aikaisin. Lasten ensim^
maiset pysyvät hampaat tulevat
5—6 vuoden iässä.
MUISTA —
Huuhtele usein.
Harjaa säännöUises ti.
Käy hammaslääkärissä ja
hymyile.
Suom. R.M.
Kehitysapuluotolla
Suomesita kuorma-autoja
Peruun
Helsinki. — Suomalainen teollisuus
toimittaa valtion 25-vuotisen
kehitysapuluoton -turvin Peruun
koneita ja kuorma-autoja 25: miljoonan
markan arvosta; Perun vai
tion Rauma-Repola Oy :n ja Suomen
Autoteollisuus Oy:n kanssa
solmimien sopimusten mukaan
luotto käytetään tienrakennusko-neisiin,
joiden arvo on 13 miljoonaa
mai^kkaa ja kuorma-autoihin,,
joiden arvo on 12 mii Joonaa mark
kaa.
Suomen Autoteollisuus solmi
140 kuorma-auton toimittamista:"
koskevan kauppasopimuksen Perun
kulkulaitosten ja yleisten .
töiden mnisteriön kanssa elok. 2
pnä. •
VERTAILUA
"Viimeisen 10-vuoden ajan liittohallitus
cn kuluttanut $21^000 joka
yhden: Viet Gongin tai pohjois-Viet?
namilaisen sotilaan tappamiseen,
mutta ainoastaan $44 vuodessa amerikkalaisen
lapsen opetukseen":
— Sen. George McGovem
sellaista mikä on järkeä vastaan.
(Jatkoa siv. 1)
LEO JARVIS, Toronto, Ont. lahjoittaa $10.00 Vapaudelle ja
Liekille.
TAIMI TÄTI, Finlandista, Ont. vastaa $2.00 Martin Kivarin,
Vapauden painosta, haasteeseen ja haastaa Senja Nurmen, Emo,
Ont. ja Arvid Sivosen, Fort Frances, Ont. vastaamaan vointinsa
mukaan. KARHUT POIS KINTEREILTÄ!
JOHN ISOKOSKI, Timmins, Ont. vastaa $4.00 Elsa ja Arvo
Virkkalan haasteeseen lehtiemme tukemiseksi.
ELMA JA HENRY ANTTILA, Thunder Bay, Ont. vastaavat
Bonn välttelee
vastausta Suomelle
Seipään ME yhä
Papanikolaouila
Ankara.. — Euroopan yleisur-heluliiton
puheenjohtaja Ardian
Paulcn on sanonut, ettei amerikkalaisen
Bob Seagrenin seivästulosta
563 eikä ruotsalaisen Kjell
Isakssonin tulosta 560 voida Hyväksyä
- rnaailmanenhätyksiksi,
koska seipäät olivat onttoa lasi-ennätyksiä.
Bruce Robertson, 19,
teki kansojenyhteisön ja Canadan
ennätyksen 100 m :n perhostelussa
ajalla 56.65. Toiseksi tuli entinen
saman lajin ennätysmies, Byron
Macdonald 56.80:
' Marion jStuart sai toisen kotimaisen
ennätyk.sen haltuunsa voit
tamalla 200 ra;n naisten rintauinnin
2.46.7 ja.Bill Mahoney teki
Canadan ennätyksen 200 m:n
niiesten rintauinnissa 2.28.76.
kuitua. Turkkilnislehtlen katsantokannan
mukaan seipään maailmanennätys
; on vielä kreikkalaisen
Christos Papanikolaoun nimissä.
j Dolphins-joukkue ui Canadan
ennätyksen myös miesten 400 mn
sekauintiviestissä 4.01.4.
• Leslie Cliff, myös Dolphins-jpukkueestai
voitti 100 mn perhos-tehm-
ja 800 mn vapaauinnin. Hän
{liitti karsintaa-ajan'; kahdeksassa
eri lajissa ja on yksi canadalai-sjstafjoUla
on toiveita päästä kiinni
oli^mpialaismitaliin.
Deane Buckboro oli ainoa cana-dalainen
joka alitti olympiakarsinta-
ajan 1500 mn vapaauinnissa
Canadasta lähtee 38 edustajaa
olympialaisten uintikilpailuihin.
Heistä on 16 vancouvorilaisia.
Joukkueessa on »O naista ja 18
hiioKlli. .
Berliini. — Länsi-Saksan hallitus
ci ottamit viikko sitten keskiviikkoisessa
istunnossaan Bonnissa
kantaa Suomen ehdotukseen
neuvottelujen aloittamisesta diplomaattisuhteiden
solmimiseksi
molempien valtioiden välillä, vaan
ilmoitti, että mielipiteiden vaihto
Suomen hallituksen kanssa jatkuu
tästä kysymyksestä.
Se ei myöskään ottanut kantaa
Helsingissä aloitettuihin Suomen
ja DDRn välisiin neuvotteluihin,,
vaau pitää niitä maiden välisenä
omana asiana.
Istunnos.sä päätettiin edelleen,
että Länsi-Saksa on valmis aloittamaan
viralliset neuvottelut DD-R:
n hallituksqn kanssa perussopimuksesta,
jolla molempien Saksojen
yäli.sct suhteet normalisoidaan.
Hallitus ilmoitti myös olevansa
valmis diplomaattisuhteiden
solrniamisecn Kiinan kansan-i
i i H i i v a l l i i n kiinti.s)i.
äläkä milloinkaan petä. itseäsi
äläkä muita.:
. 9. Älä luule, että niiden jotka
rakastavat omaa maataan, täytyy
vihata ja halveksia muita kansoja
tai haluta sotaa ,joka pn raaka-lai-
suuden jäännös.:
10. Odota sitä aikaa, jolloin
kaikki miehet ja naiset tulevat
olemaan yhden isänmaan vapaita
kansalaisia ja elämään yhdessä
;! $10.00 saarniinsa haasteisiin ja haastavat kaikki haastetut vastaa-vei
jinä ja sisarina rauhassa ja oikeudenmukaisuudessa..
SKOTLANNISSA
Skotlantilainen kauppias pani näyteikkunaansa
olutpullon, ja erehdyksessä
sen eteen hintalapun, jossa
luki: 1 penny. Välittömästi ryntäsi
sisään muuan skotti ja tahtoi ostaa
pullon.
- Se maksaa sitten shillingin,
sanoi kauppias.
Mutta asiakas väitti vastaan ja
sanoi, että kun hintalapussa kerran
lukee, että pullo maksaa pennyn
niin se on myös saatava-pennyllä.
Lopulta haettiin.: kadulta konstaapeli
ratkaisemaan riitaa, ja hän ratkaisi
sen asiakkaan hyväksi. Seuraavana
päivänä tämä tapasi saman poliisimiehen
kadulla, ja konstaapeli sanoi:
- Kylläpä se oli vihainen mies,
se kauppias.
- Eihän .se ollut vielä, .mitään,
vastasi Skotti. — olisittepa nähnyt
länst tänä aamuna kun vein tyhjän
pullon pois ja v^^adin häneltä siitä
<ohnt' -ponnyii.
' maan haasteensa.
VENLA JA JOHN LEHTO, Kakabekä Falls, Ont. vastaavat
$.5.00 Elis Kaartisen haasteeseen ja ioivovat, että kaikki lehtemme
ystävät ajavat "karhuja*" pois lehtiliikkeemme kintereiltä.
ELI KORPI, Nolalu, Ont. lahjoittaa $.5.00 Vapauden ja Liekin
säännöllisen ilmestymisen turvaamiseksi ja haastaa Kalervo Pelloa
viemään haastetta eteenpäin. :
W. H. SUONPÄÄ, Sarniasta (suurjuhlilla vieraileva) lahjoittaa
$5.00 lehdillemme ja kehoittaa kaikkia haastettuja kiirehtimäiin
lahjoituksiaan.
KERTTU JA WM. GRÖNROOS, Thunder Bay, Ont. vastaavat
$3.00 saamiinsa haasteisiin ja haastavat kaikki naapurit lahjoittamaan
vointmsa mukaan.
VARMA JA MATTI HANNI, Thunder Bay, Ont. lahjoittavat
$100.00 totuuden tulkkiemme "Vapauden ja Liekin" hyväksi, kun-nioittiren
demokratian puolesta Espanjassa kaatunutta Edwin Ka-rikkaa,
joka kantoi Canadan Mackenzie-Papineau pataljoonan kunniakasta
lippua taistelussa fasismia vastaan.
JOHN LEHIKOINEN^ Thunder Bay, Ont. vastaa $5.00 saamiinsa
haasteisiin ja^haastari geraldtonilaisia ystäviä, V. Mikkonen,
Reino^Stein ja Martikaista viemään haastetta eteenpäin.
MARTHA JA ONNI KEKKI.Sudbury, Ont. lahjoittavat $10.00
lehdillemme.
LINDA JA W. JOKELA, Parry Sound, Ont. lahjoittavat $20.00
Vapauden ja Liekin ilmestymisen takeeksi.
LAINA TOLPPANEN, IVaters Township, Ont. lahjoittaa $2.00 ~
lehdillemme.
AILI IVONEN, Vancouver, B.C. lahjoittaa $5.00 lehdillemme ja
haastaa seuraavat ystävät: Selma Heikkilä, Sylvan Lake, Alta, Siiri
Koski, Sault Ste. Marie, Ont. ja Linda Hjelt, Sask.
LYDIA MÄKELÄ, Toronto, Ont. vastaa $i).00 kiittiien Otto ja
Lempi. Tyyskän haasteeseen ja haastaa Jalmar Hormiston, Beams-ville,-^
Ont.
RAUHA JA JOHN L.vHDE, Scarboroujrh, Ont. lahjoittavat
$5.00 lehdillemme.
MAIJA JAAKKOLA, Toronto, Ont. lahjoittaa $10.00 tueksi lehdillemme.
VÄINÖ TULONEN, Toronto, Ont. vastaa $5.00 Jussi Mäen haas-tcescen.
HELMI PALOMÄKI, Beaver Lake, Ont. %'astaa Sofia Rönkiin
haa.stecseen $2.00 ja haastaa seuraavat yatUvät: Fanni Sepplllil,
Rivers Drive Park, Ont.^ Fanni I ycivo, Lockerby, Ont. ja ,mrs. Salo, •
Thunder Bay, Ont. •• .••..::
Tässil katsauksessa . — — — $ 243.00
Aikaisemmin Liekisssi ja Vapaudessa julkaistu . . i . . 3,323.66
•f
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 16, 1972 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1972-08-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus720816 |
Description
| Title | 1972-08-16-04 |
| OCR text |
Sivru 4 Keislkiviiklko, eldk. 16 p. — W^d. August 16, 1972
V,.
1
' i t i i i i i i i t r r i i i i ; ; ' ) ! ) | i i r f t i i r i t i i i i i i r t i i i i ii
' iiiiiiiiiiiiiiiiii'iMMiiiiiiiiiiiriimiitiiiiiir
i l i i t i M i i i t i i i i i > i i i : i : i i i i i i i i i i i i r i i i i i i i i i i i Urheilukuuiumisia i i i r i i i i r i i i M t i i t i i i i i i n i i i i r i i r i i i i i i i i)
l l l l l l l l l l l t l l M l l l l l i r i l l M l l l l l l l l t l l l l l l M I I I I I I
i i i i i i i n i i i i r i m i i i i i i i i i i i i i i i i i i t i t t i i i n t i
Krumholz kauhoi
ME:n USA:ssa
Chicago. — Aimeriiklkalainen
Kurt Krumholz saavutti miesten
400 metrin vapaauinnissa. uuden
ME-ajan 4.00,1 Ghicagossa maan
' olympialkarsinnoissa. Tuilos syntyi:
jo allkuerissä.
. Uusi; ME-tulös alittaa 1,6 se-ikuninilla
australialaisen Brad Cooperin
viime helmikuussa uiman en
tisen ennätyiksen.
Alikukilpailuissa syntyi toinen-
Ikin ME-itulos, kun Maiik Spitz ui
100 metrin perhosuinnissa ajan
54.68.
Montreal
kamppailee jo
kisahuolissaan
o n
LISÄÄ TUKEA
VOIMISTELIJOILLE
TUL :in voiimisteilujaosto
Tamipereella pitämässään kotkouk-sessa
käsLteillyt Suomen ölymipia-ätomitean'
päätöstä miesvoimisteli-jjoiden
osallistumisesta Miinohenin
Olympialkisoihin ja todennut olym
pialfcomitean hätäilieen vaiinnois-saa.
n. .•
TUL:n voimistelu jaosto yhtyy
niihin perusteluihin, joita Suomen
Voimisteluliitto on esittänyt koko
miesvoimistelujouikikueen
Jhettäanisetksi olympialaisiin.
lä-
, FAINA HURJANA
Moskova. — Neuvostoliiton Fai-aia
Melniik paransi naisten kieikon-
(heiton MErtä. Hän sai tuJloksen
66.76. Se on peräti 1,28 metriä
parempi hänen nimissään ollutta
aiempaa ME:tä.
Miinchenin olympiakisojen mammuttimaisten
järjestelyjen ja kustannusten
saavuttaessa^ lakipisteensä
huokaillaan jo seuraavien
olympiakisojen, 1976, kaupungissa
Montrealissa Canadassa.
Pintapuolisesti katsoen Montrealin
olympiavalmistelut edistyvät
tyydyttävästi. Arkkitehdit ja
suunnittelijat ovat jo työssään
Monet olympialaisiin liittyvät kysymykset
ovat Montrealin osalta
kuitenkin vielä ratkaisematta.
VALTIO EI RAHOITA
Canadan valtio on alusta alkaen
ilmoittanut kieltäytyvänsä kisojen
rahoittamisesta. Hallituksen
mielestä kisat ovat Montrealin,
eivätkä Canadan.
, Amatööriurheilun suosio on var
sin vähäistä Canadassa. Amatööri
urheilun hengissäpitäjiä ovat
maassa yliopistot. Urheiluharras-
Kulta-alueen kuulumisia
South Porcupine. — Paikallinsn
'Vaiiä^s^lehden kirjeenvaihtaja
kuJfi'.Tähti Suonii^-reisulle kev^äällä,
hiin olin minä yksi, .joika lupau-
'äuin'kirjoittamaan Vapauteen pe-rykan:
Ikuulumisia, mitä. milloinr
'kin"'"lkylässämme tapahtuu, hänen
Ollessa kesälomalla". Nyt minun
jaksamme varttoa, niin tulemme
näkemään milkä tuon kaiken takana
on. Hsrrafchan sen tietävät
ne jot^ka kirjoja lukevat, mitä: tuleman
pitää.
Sairauksia kylässämme on. tämän
kesän aikana oilut tavallista
'i)itäisi yrittää, mutta mistä sitä, runsaammin meidän vanhemman
aloittaisi, ettei tämä töherrys me- väen keskuudessa. Meitä vanhem-hisi'^
pieleen-. Noy ehkä on parasta
aloi&äk^ ilmoista, niin ei ainakaan
osu"Karhaan. . .:.
J^ijmpista puhuttaessa ne eivat
: ole . ,ol'leet kaikkein parhainrpia.
Mutta tuliihan se kesä keväällä
vajljiijkg. lumen öli sulattava pelkällä
auringon paisteella. ; On .Juon-nollista,
että lumen lähtö pelkällä
auringon paisteella myöhästyi pahemman
kerran. Mutta tulihan se
kesä viimeinlkin ja oltiin, jo niin
pitikällä, että kukat aukoivat jo
terälöhtiään ja sireenipuut aCkoir
vat kukkia työntäen kukkaterttu-jaan
katselijan nauitittavaiksi. Mut
ta tuota iloa ei piisannut'pitkälle
kun tuuill vaihtui, tuonne kylmään
ja kolikkoon . pohjoiseen,
mistä se alkoi antaa valikoista ainetta
kuin konsanaan . taCvella
murskaten nuo kesän ensi kukat
ja sireenipensaat maaemon syleil-tus
on Canadassa lähinnä penkki-vtäväksr. Ja tuota paklkassäätä kes-
HALL PARANSI
Chicago.— Gary Hall paransi
nimissään olevaa 400 metrin
sekauinnin maailmanennätystä
0,2 sekunnilla voittaessaan USAn
uinnin olympiakarsintakilpailun
tämän lajin ajalla 4.3.0,8.;
SUOMI MENESTYI NÄKÖVAMMAISTEN
PM-KISOISSÄ
Helsinki. — Suomi oli menestyksekkäin
maa elOk. o pnä Helsingissä
päättyneissä näkövam-imaisten
yleisurheilun ja uinnin
PM-ki]pai'luissa;
Suomalaisten tuloksia
Heikkonäköiset miehet: 3,000
metriä ,1)^ Matti Ojanen 9.28,2.
Korkeus: 1) Sakari Isoniemi 148.
Kuula: 1) Manu Laakso, 13,16..
Pituus: Salkari, Isoniemi 290. 4-
ottelu: 1) Erkki Kalliola.
•Selkeät miehet: 3,000 metrin
guclksu, fconkeusihyppy ja pituushyppy
menivät Norjalle suoma^
laisten sijoituttua toiseksi. Kuu.
da: 1) PcttkaKujala 12,52. 4-otte-lu:
1) Karl Lind.
Heikkonäköiset naiset: Pituushypyn
voitti Norja 218. Suomen
Ulla Kuusela oli 6. 197 tuloksellaan.
Kuula: 1) Aili Lähteenmäki
7,65.
Sokeat naiset: Kuula 1) Riitta
Hietaniemi 6,65.
Loppupisteet olivat yhteensä:
Suomi 109,5; Norja 105; Ruotsi
99; Tanäka 35,5. -
Rhodesia marssii
Engflannin lipun alla
Miinchen. — Rhodesia osallistuu
Miinchenin olympialaisiin sam
o i l l a ehdoilla kuin kahdeksan
vuotta sitten Tokiossa, tiedoitti
järjestely toimikunnajx^puheenjoh-taja
Willi Daume viime viikolla.
Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että Rhodesiasta käytetään nimi-
; tystä Etelä-Rhodesia ja sen edustajat
kulkevat "Englannin lipun
alla.
Afrikan korkeimman urheiluneuvoston
puheenjohtaja Jean-
Claude Ganga sanoi, ettei hän voi
taata, että kakki afrikkalaiset valtiot
tulevat Tiyväksymään tehtyä
päätöstä. Jo aiemmin ovat Tansania,
Kenia ja Uganda ilmoittaneet
jäävänsä pois Miinchenistä,
jos rotusyrjinnästään tunnettu
Rhodesia saa osallistua.
urheilijatasolla.
Ammattiurheilu kerää katsojia
niin stadioneille kuin televisioruu
tujen ääreen. Jääkiekko, baseball
ja jalkapallo vetävät canadalai-sia.,'
. Montrealin pormestari Jacques
Drapeau totesi eräässä haastattelussa,
että Canada tarvitsee olympialaiset
nimenomaan joukkourheilun
suosion lisäämiseksi.
Montrealin kisojen järjestelykomitea
käy kovaa, kampanjaa
olympiatietouden levittämiseksi
Canadassa. Hyvälle tarkoitukselle
voidaan vain toivottaa menestystä,
mutta väkisinkin tulee mieleen
ettei Montrealilla: ole ehkä riittävästi
voimaa tavoitteittensa läpi-;
viemiseksi.
Kun .Montrealille myönnettiin
vuoden 1976 kisat, pormestari
Drapeau totesi, että kisat eivät
tulisi kalliiksi, koska kaupungis--
sa vuonna 1967 pidetyn maailman
näyttelyn johdosta olympialaisia
varten on jo valmiina liikenneverkko,
ja runsaasti käyttötiloja.
Montreal tarvitsee kuitenkin
vielä yleisurheilustadionin, uimalan,
velodromin ja olympiakylän.
Mainittujen kisapaikkojen rakennuskustannukset
olisivat 124 miljoonaa
dollaria ja mr Drapeau
uskoo televisio- ja pääsylipputulojen
ja matkailijoiden peittävän
tämän menoerän.
Asiantuntijat väittävät kuitenkin
edellisten kisojen esimörkkei-hin
nojaten, etteivät tulot peitä
rakennuskustannuksia. Kun lehtimiehet
puhuvat tästä pormestarille,
hän vain huitaisee: "Älkäämme
puhuko aina rahasta. Eihän se
ole olympiahengen mukaista."
Mitä Montrealissa on nyt valmiina?
Paljon suunnitelmia, mutta
ei mitään näkyvää. Täysin epäselvää
on mm. se, minne olympiakylä
tullaan sijoittamaan.
Mr. Drapeaun lähitulevaisuuden
ohjelmaan kuuluu matka Mos
kovaan. Hänen tarkoituksenaan
on tutustua sikäläisiin urheilutiloihin
ja perehtyä Moskovan kokemuksiin
suurkilpailujen järjestämisessä.
ti peräti kolme vuorokautta. Mustikat,
jotlka samoihin aikoihin
kukkivat paleltuivat niin, että
mustikoita tänä vuonna ei saada
läheskään joka paikasta.
Nyt odoteillaan tämän allkaneen
elokuun aiikana seisovia poutasäi-tä,
että olisi tämä loppukesä pour
täinen''ja lämmin, ennen .-syyssateiden
alkamista.
Työhommista puheenollen, tämän
kesän aikana on täällä pohjoisen
perukoilla ollut kova rakennushomma
käyniiissä näissä
naapurikylissä. Potsvillessäja kul
takaupungissa . nousee, yksityisasuntoja
pystyyn kuin sieniä sateen
jäjkeen. Sama peli on. täällä
Eteläpäässä, läpi kylän kulkevan
"haivein" pchjoispuolen "pellolla",
miksi jotlkut tuota kylän uutta
asustusaluetta nimittävät.. En.
tiedä mistä tämä rakennuskiire..
perukoilla johtuu? Vaikuttaako
siihen kullan hinnan nousu? Näyttää
että tuo ennen jumaloidun
metallin hinta edelleenkin nousisi,
ruvetaanko noita takavuosina
hyljättyjä, kaivoksia nyt uudestaan
käynnistämään? Vai onko
täätä läheltä- löydetty joku uusi
mineraaliesiintymä. mikä vaikut-pia
:"taimareita" on 'ollut tämän
kesän aikana paljon paikallisessa
sairaalassa hoitoa saamassa heidän,
erinäisiin sairauksiinsa. .Ja
onpa . joitakin jouduttu lähettämään
Toronton sairaaloihin saä^
daikseen sieltä apua vaivoihinsa,
niinCtuianyt viimeksi Antti Kärkkäinen.
Hänet lähetettiin Toroii-toon
kurkussa olleen syövän johdosta.
Hänen sairautensa, oli 30
kehittynyt niin pitkälle,, ettei ollut
mitään mahdollisuutta hänen
pelastamisekseen. Niin hänen elä-,
mänlankansa katkesi j a hän kuoli
Princess Margaret sairaalassa 2_^
p. elck. 1972. Hänet haudattiin
elok. 5 p. kylämme hautaustoimis-tosta,
mihin, tilaisuuteen oli saapunut
iehtiliiiklkeemme Vapauden
edustaja Tyyne Hyytiäinen, joka
lausui kiitolliset: lehtikiikkeemme!
puolesta siitä työstä, mitä Kärkkäinen
oli elämänsä aikana lehti-liikkeemme
avustamisen hyväksi
tehnyt.
Antti Känkkäinen. oli syntynyt
syysk. 13 p. 1899 Reisjärven pitäjässä
ja tullut Canadaan 1927.
Ensin alkuun oli Antin maankiel-tä
taitamattomana turvauduttava
perukan metsätöihin, kuten
niin moni muukin niihin aikoihin
tulleiden kansalaistemme. oli tehtävä,
jos mieli itse leipänsä hankkia.
Jonikun vuoden perästä, kun,
hän perehtyi .maan kieleen, jätti
Kärkkäinen tuon rasikaan metsämiehen
ammatin ja antautui omal
le työalalleen kirvesmiehen hommiin.
Taitavana ammattimiehenä
hän oli ylösotettu rakennusmies,
perujkoilla. Monta taloa on hän
£'loaikanaan Jollaamme rakentanut..
Kuinka monelle omaii kodin
ralkentajalle on Antti ollut antamassa
neuvoja, ja rakennusapua?
Tuon pitkäaikaisen ^rakennustyön
aikana hän on opastanut monta
tyckaveriaan neuvoilla, miten ae
on tehtävä .että se on oikein ja
kunnollisesti tehty.
. Kärkkäinen oli yksi jämerämpiä
ja edistysmielisimpiä suomalaisia
mitä perukoilla on ollut. Niihin ai-
Ivoihin ixun kylässämme oli vielä
laivasfovieraifa
NL:sta Helsinkiin
Helsinki. — Yhteensä 70 neur
vostoliittolaista upseeria ja noin
S70 aliupseerh ja miehistön jäsentä
saapui elok: 10 pnä kahdella
hävittäjällä laivastovierai-lulle
Helsinkiin. Hävittäjät N as
iohsivyin ja Ognennyih kiinnittyivät
Eteläsataman matkusta-jalaituriin
torstaina päivällä.
, Viisipäiväisen : vierailun ohjelmaan
kuuluivat torstaina mm.
viralliset käynnit Neuvostoliiton
suurlähettilään, puolustusministe.-
rin,. puolustusvoimain ja merivoimain
komentajien ja Helsingin
kaupunginjohtajan -luona sekä
heidän viralliset vastakäyntinsä
aluksilla. Vierailun johtaja kontra-
amiraali Vladimir Aiegsejvits
Lapenkov kirjoitti nimensä presidentti
Urho Keikikosen vieraskir-.
jaan perjantaina.
Kontra^amiraaii Lapenkov kertoi
hävittäjien kuuluvan Itämeren
laivastoon ja käyneen aikaisemmin
laivastovierailulla Alexandriassa
Egyptissä. Miehistön
jäsenet on koottu ympäri Neuvostoliittoa.:
Laivojen orkesteri esiintyi Kult
tuuritalossa torstaina ja soittaa
vielä vierailun aikana Esplanadin
ulkoilmanäyttämöllä. . Vierailijat
tutustuvat myös : helsinkiläisiin
elintarviketehtaisiin ja Valmetin
telakkaan. Neuvostoliittolaiset
kiertävät myös Helsinkiä ja käyvät
Tampereella. .
HAMPAAT JA
.'i-i
Koiran. ja hevosen iän voi tietää
siitä missä kunnossk niiden
'hampaat ja ikenet ovat. Näiden
menklkien , mukaan useimmat ihmiset
ovat vanhoja 30 ennen ää-nestysikää.
Tuhansia 16-vuotiaitä
asevelvollisia'on evätty koöka (heidän
ihamipaansa eivät ole enää pelastettavissa
^ edes nykyaijan en-sMucikkaiseCla
hammashoito korjauksella.
Kaksi tai kolme hamr
masta muuten hampaattcanassa
suussa kaunistaa vauvan hymyn,:
mutta ei tee sitä samaa vaikutusta
äidin tai isän suussa.
Neljä tekijää vailkuttaa jokaisen
ihmisen, hampaiden laatuun:
Ne-ovatperinnöllisyySj ympäristö,
ravinto ja hoito. Katsokaamme
näitä lyhyesti.
PERINNÖLLISYYS
Lujat, hyvin muodostuneet hampaat
kulkevat suvussa:.
. Kuitenkaan ei ole omassa vallassamme
muuttaa perinteitämr
me. Syntyessämme meillä on geneettinen
ralkenteemhie joka pysyy
meillä läpi elämän. Me voimme
pitää tämän lahjan, minkä
laatuinen se lieneekään, tai voimme
sen hävittää. Hampaat ovat
selvänä esimerkkinä tästä valinnan
varasta.
Neuvostoliittolaiset ovat tehneet
laivastovierailuja Helsinr
kiin mm. vuosina 1967 ja 1969.
Alustavasti on keskusteltu suomalaisesta
laivastovierailusta
Neuvostoliittoon ensi vuonna:
Kymmenen käskyä
työläislapselle
haalitoimintaa ja sen yhteydessä
taa tuon rakennushomman peru- näytelmätoimintaa oli hän muka-|tonhaluinen, mutta puolusta
koille. Mene ja tiedä mistä tuo ra- i na kuiskarin ominaisuudessa. Hän jkeuksiasi ja vastusta sortoa.
1. Rakasta koulutoveriasi, jotka
tulevat olemaan elämässä sinun
tyctovereitasi.
2. Rakasta oppimista, joka on
mielen ruokaa; ole yhtä kiitollinen
opettajallesi kuin olet van-hemmillesikin.
3. Tee joka päivä pyhäksi hyvillä
ja hyödyllisillä teoilla ja ystävällisellä
toiminnalla. : :
4: Kunnioita hyviä ihmisiä, ole
kohtelias kaikille ihmisille, mutta
älä., matele kenellekään. ;'. • -
5. Äiä vihaa ketään, äläkä piihu
pahaa kenestäkään. Älä ole kos-oi-kennuskuume
on nyt tämän kesän
aikana perukoille tullut. Kun
Maataloustuotteiden
viennissä reipas kasvu
Helsinki. — Suomen maataloustuotteiden
kokonaisvienti vuodes-i sitä toivoo sinulle kaikki toverisi:
ta. 1951 vuoteen 1971 on kohon-oli
vakaumuksellinen "persoona"
ja otti osaa kaikkiin edistysmielisiin
pyi-intöihin, mitä kulloinkin
oli itse. kullekin järjestetty. Antti
oli vakituinen Vapauden ja Liekin
lukija ja kannattaja.
Kevyet mullat haudallesi Antti,.
Canadan
uimareita
olympialaisiin
VVinnipeg. — Viikon lopulla ' 1951. oli 21 pros., se aleni vuon-täällä
pidetyissä uinnin karsinta-i"^ ^ ^ ^ ^ ^3 prosenttiin 3^ edelleen
kilpailuissa tehtiin' uusia Britan-I'^"^""^ ^^'''^ ^ prosenttiin,
nian kansojenyhteisön ja Canadan
nut 38 milj. markasta 504 miljoonaan
markkaan eli 13-kertaiseksi,
ilmenee Tilastotoimiston tekemästä
tutkimuksesta. Vastaavana ai^
kana Suomen kokonaisvienti viisinkertaistui.
Kun maataloustuotteiden
viennin osuus Suomen ko-naisviennistä
vuonna 1951 oli vain
2 pros., se oli vuonna 1961 noin
4 pros. ja vuonna 1971 hieman
yli 5 pros.
Maataloustuotteiden tuonti oli
vu^^i^n^ 1951 321 milj. märtkkaa
ja vjionna 1971 miltei kolminker-tainefi
.eli 944 miljoonaa markkaa.
•Vasrt^vana aikana Suomen kdko-naistupnti
oli -7-,5-kertaistunut.
Kux\;; maataloustuotteiden osuus
Suomen kokonaistuonnista vuon-
Heinäk. 18 p. tapahtui kylän
lähistöllä . ikävä auto-onnettomuus,
jossa menetti henkensä
Toivo Tegelberg. Hän oli syntynyt
46 V. sitten Vuolijoella. Tullut
Canadaan Suomesta viime ruotien
jälkeen. Hänet haudattiin ky
lämme hauhausmaahan heinäk
21 p. 1972. vainajaa suremaan
jäi vaimo ja kaksi lasta.
:•• •Nicki
6. Älä ole pelkuri. Ole heikon
ystävä'ja rakasta oikeutta.
• 7. Muista, että kaikki hyödykkeet
maan päällä ovat-.työn tuottamia.
Kuka hyvänsä.nauttii niistä
tekemättä työtä niiden edestä,
hän varastaa työmiehen leipää.
8. Tee huomioita ja ajattele
löytääksesi totuuden. Äläkä usko
YMPÄRISTÖ
Liian pieni määrä "fluorinea"
vedessä gdko luonnollisesti, tai l i sättynä
siellä missä sitä ei ole
luonnollisesti, on kaikkein tärlkeiri
ympäristöstä johtuva tila joka vai
kuttaa hampaisiin., Fluorine yhdistyy
hammas-emalijiin niiden ke
hittyessä ja estää hammasHmätää;
Hammaslääkärit ehdottavat fluori
nen lisäystä veteen ja jotkut heistä
panevat fluoride-sekoitusta
suoraan hampaisiin sen hyvän vai-kutulksen
vuOksi. ::. •
RAVINTO
Ravinnolla on suurempi vaikutus
hampaittemme tilaan kuin ihmiset
huomaavatkaan. Amerikkalaisilla
lapsilla on huoriommat
hampaat kuin monen muun maan
lapsilla ja siihen on pääasiassa
syynä popit ja makeiset. Makeis?
ten vaikutus hammasmätään on
selvästi ymmärrettävissä. Ihmisen
suussa on vaihteleva määrä ba
sillejä, Lactobacillus acidophillus
(L.A. lyhennettynä) L.A. vaikuttaa
Carbohydrateen ja muodostaa
happoa. Se syövyttää itsensä
kovan mutta ohuen hammas-emaljin.
läpi ,hapon syövyttäessä
pehmeämmän materiaalin sen alia.
Tämä turmeleva työ on pian
silmin nähtävissä kun tavallinen
valikoinen hammas-emalji muut*
tuu tumman harroaaksi. '
Tahmeat .venyvät makeiset
övat suurimmat pahantekijät, ma
keiden juomien ; (poppien) seura-»
tessa läheisenä kaikkosena.:
HOITO
. Henlkilölkohtalsen hoidon on kuljettava
käsi kädessä ravinnon
kanssa. Vaikka molemmat, perin-nölisyys
ja ymipäiristö ovat täaflce-äs&
ä asemassa, ei ne kumpikaan
ole: niin tärlkeitä kuin ravinto ja
hoito . . . ja kaikkein tärkein näistä
on hoito; Seuraavassa tärkeimr
mäthoitotavat: 1) Huuihtele suusi
vedellä heti syömisen tai välipalan
jälkeen. 2) Harjaa haimpaasi sään
nöllisesti. Kerran päivässä riittää
muitta jokaisen aterian jälkeen
jos mahdollista. Tavalliseni kova, •
tasainen harja on paras. 3) Käy
hammasläälkärin luona ainakin
kerran vuodessa, ja kerran kuudessa
kuussa on parempi .— jos :
ajattelet tarvitsevasi tai et. 4)
Lasten hampaiden hoitoa ei voi
alkaa liian aikaisin. Lasten ensim^
maiset pysyvät hampaat tulevat
5—6 vuoden iässä.
MUISTA —
Huuhtele usein.
Harjaa säännöUises ti.
Käy hammaslääkärissä ja
hymyile.
Suom. R.M.
Kehitysapuluotolla
Suomesita kuorma-autoja
Peruun
Helsinki. — Suomalainen teollisuus
toimittaa valtion 25-vuotisen
kehitysapuluoton -turvin Peruun
koneita ja kuorma-autoja 25: miljoonan
markan arvosta; Perun vai
tion Rauma-Repola Oy :n ja Suomen
Autoteollisuus Oy:n kanssa
solmimien sopimusten mukaan
luotto käytetään tienrakennusko-neisiin,
joiden arvo on 13 miljoonaa
mai^kkaa ja kuorma-autoihin,,
joiden arvo on 12 mii Joonaa mark
kaa.
Suomen Autoteollisuus solmi
140 kuorma-auton toimittamista:"
koskevan kauppasopimuksen Perun
kulkulaitosten ja yleisten .
töiden mnisteriön kanssa elok. 2
pnä. •
VERTAILUA
"Viimeisen 10-vuoden ajan liittohallitus
cn kuluttanut $21^000 joka
yhden: Viet Gongin tai pohjois-Viet?
namilaisen sotilaan tappamiseen,
mutta ainoastaan $44 vuodessa amerikkalaisen
lapsen opetukseen":
— Sen. George McGovem
sellaista mikä on järkeä vastaan.
(Jatkoa siv. 1)
LEO JARVIS, Toronto, Ont. lahjoittaa $10.00 Vapaudelle ja
Liekille.
TAIMI TÄTI, Finlandista, Ont. vastaa $2.00 Martin Kivarin,
Vapauden painosta, haasteeseen ja haastaa Senja Nurmen, Emo,
Ont. ja Arvid Sivosen, Fort Frances, Ont. vastaamaan vointinsa
mukaan. KARHUT POIS KINTEREILTÄ!
JOHN ISOKOSKI, Timmins, Ont. vastaa $4.00 Elsa ja Arvo
Virkkalan haasteeseen lehtiemme tukemiseksi.
ELMA JA HENRY ANTTILA, Thunder Bay, Ont. vastaavat
Bonn välttelee
vastausta Suomelle
Seipään ME yhä
Papanikolaouila
Ankara.. — Euroopan yleisur-heluliiton
puheenjohtaja Ardian
Paulcn on sanonut, ettei amerikkalaisen
Bob Seagrenin seivästulosta
563 eikä ruotsalaisen Kjell
Isakssonin tulosta 560 voida Hyväksyä
- rnaailmanenhätyksiksi,
koska seipäät olivat onttoa lasi-ennätyksiä.
Bruce Robertson, 19,
teki kansojenyhteisön ja Canadan
ennätyksen 100 m :n perhostelussa
ajalla 56.65. Toiseksi tuli entinen
saman lajin ennätysmies, Byron
Macdonald 56.80:
' Marion jStuart sai toisen kotimaisen
ennätyk.sen haltuunsa voit
tamalla 200 ra;n naisten rintauinnin
2.46.7 ja.Bill Mahoney teki
Canadan ennätyksen 200 m:n
niiesten rintauinnissa 2.28.76.
kuitua. Turkkilnislehtlen katsantokannan
mukaan seipään maailmanennätys
; on vielä kreikkalaisen
Christos Papanikolaoun nimissä.
j Dolphins-joukkue ui Canadan
ennätyksen myös miesten 400 mn
sekauintiviestissä 4.01.4.
• Leslie Cliff, myös Dolphins-jpukkueestai
voitti 100 mn perhos-tehm-
ja 800 mn vapaauinnin. Hän
{liitti karsintaa-ajan'; kahdeksassa
eri lajissa ja on yksi canadalai-sjstafjoUla
on toiveita päästä kiinni
oli^mpialaismitaliin.
Deane Buckboro oli ainoa cana-dalainen
joka alitti olympiakarsinta-
ajan 1500 mn vapaauinnissa
Canadasta lähtee 38 edustajaa
olympialaisten uintikilpailuihin.
Heistä on 16 vancouvorilaisia.
Joukkueessa on »O naista ja 18
hiioKlli. .
Berliini. — Länsi-Saksan hallitus
ci ottamit viikko sitten keskiviikkoisessa
istunnossaan Bonnissa
kantaa Suomen ehdotukseen
neuvottelujen aloittamisesta diplomaattisuhteiden
solmimiseksi
molempien valtioiden välillä, vaan
ilmoitti, että mielipiteiden vaihto
Suomen hallituksen kanssa jatkuu
tästä kysymyksestä.
Se ei myöskään ottanut kantaa
Helsingissä aloitettuihin Suomen
ja DDRn välisiin neuvotteluihin,,
vaau pitää niitä maiden välisenä
omana asiana.
Istunnos.sä päätettiin edelleen,
että Länsi-Saksa on valmis aloittamaan
viralliset neuvottelut DD-R:
n hallituksqn kanssa perussopimuksesta,
jolla molempien Saksojen
yäli.sct suhteet normalisoidaan.
Hallitus ilmoitti myös olevansa
valmis diplomaattisuhteiden
solrniamisecn Kiinan kansan-i
i i H i i v a l l i i n kiinti.s)i.
äläkä milloinkaan petä. itseäsi
äläkä muita.:
. 9. Älä luule, että niiden jotka
rakastavat omaa maataan, täytyy
vihata ja halveksia muita kansoja
tai haluta sotaa ,joka pn raaka-lai-
suuden jäännös.:
10. Odota sitä aikaa, jolloin
kaikki miehet ja naiset tulevat
olemaan yhden isänmaan vapaita
kansalaisia ja elämään yhdessä
;! $10.00 saarniinsa haasteisiin ja haastavat kaikki haastetut vastaa-vei
jinä ja sisarina rauhassa ja oikeudenmukaisuudessa..
SKOTLANNISSA
Skotlantilainen kauppias pani näyteikkunaansa
olutpullon, ja erehdyksessä
sen eteen hintalapun, jossa
luki: 1 penny. Välittömästi ryntäsi
sisään muuan skotti ja tahtoi ostaa
pullon.
- Se maksaa sitten shillingin,
sanoi kauppias.
Mutta asiakas väitti vastaan ja
sanoi, että kun hintalapussa kerran
lukee, että pullo maksaa pennyn
niin se on myös saatava-pennyllä.
Lopulta haettiin.: kadulta konstaapeli
ratkaisemaan riitaa, ja hän ratkaisi
sen asiakkaan hyväksi. Seuraavana
päivänä tämä tapasi saman poliisimiehen
kadulla, ja konstaapeli sanoi:
- Kylläpä se oli vihainen mies,
se kauppias.
- Eihän .se ollut vielä, .mitään,
vastasi Skotti. — olisittepa nähnyt
länst tänä aamuna kun vein tyhjän
pullon pois ja v^^adin häneltä siitä
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1972-08-16-04
