Vapaus, August 16, 1972

              VUOSIEN TAKAA
SOTILAAT VIETY POIS N . SCOTIAN L A K K O A L U E E L TA
Sydney, N. S. — Viimeiset Cape Bretonin lakkoalueella olleista
sotilaista kuljetettiin pois täältä viime keskiviikkona C.N. rautatietä
kahdella ylimääräisellä junalla, jotka oli varattu yksinomaan heitä
•varten. Y l i kuusi viikkoa ovat nämä "lain ja järjestyksen" ylläpitä
jät olleet lakkoalueella. Nova Scotian maakuntahallituksen ja Cana-
.dan liittohallituksen toimesta heidät kuljetettiin lakkoalueelle suoje-jlemaan
British Empire Steel Corporationin ja muiden yksityisten
. kapitalistien omaisuutta lakon alussa, vaikka tilanne lakkoalueella
oli hyvin rauhallinen eikä sotilaiden lakkoalueelle tuomiseen annettu
V työläisten taholta minkäänlaista aihetta. -
- ^Vapaus, uutistieto.elok. 21 pnä 1923.
30 VUOTTA SITTEN:
Ankara taistelu käynnissä Stalingradin suunnalla.
Vihollinen yrittää saartaa Stalingradin kolmelta taholta
Punainen armeija ryhtynyt vastahyökkäykseen j a aloittanut
samalla diversiohyökkäykset viidessä kohdassa.
Vapaus, uutisotsikoita, elok. 15 pnä 1942.
KONGRESSI KIEVISSÄ
VANHENEMISONGELMISTA
Ukrainan pääkaupungissa, Kievis­sä,
pidettiin tämän vuoden heinä­kuussa
kansainvälinen kongressi van
henemisesta. (International Con-gress
of Gerotntology). "Gerontolo­gia"
on ihraisen vanhenemiseen ja
seri ohessa esiintyviin biologisiin
muutoksiin ja sairauksiin kohdistuva
tutkimus. Yli 3,000 erikoistuntijaa
eri maista otti osaa kongressiin.
Jo Vuonina 1938 pidettiin Kievissä
ensimmäinen kansainvälinen tilai­suus
vanhenemisesta.
Nykyisen 9:nnen kongressin osan­ottajista
oli kolme tältä mantereel­ta:
Willian Oriol, USA:n senaatin
erikoiskomitean johtaja joka tutkii
vanhenemiseen liittyviä ongelmia;
Robert: Bioistock, yhdysvaltalainen
poliittisen tieteen professori, ja T.
A. MacDonnell, lääketieteen profes­sori
Manitoban yliopistosta, Canadas-
)a.rTässä seuraa otteita heidän anta-
. mistään lausunnoista,
r Oriol; Noin 30 osanottajaa mo­nesta
eri maasta keskusteli siitä
Mtä 'Ongelmia liittyy vaphuuteen ja
kuiidsa niistä parhaiten päästäisiin
selvyyteen.
rsinstock: Haluaisimme tutustua
^öngressin aikana NL:n tieteellisiin
^tutkimuksiin ja niiden käytäntöön
spvelluttamiseen vanhojen auttami-ipäcsi
kautta maailman.
• Oriol: Meitä kiinnosti erkoisesti se
miten tutkimustyö j a toimintaohjel­mat
on keskitetty keskukseen, mikä
bh Kievin GerohtalogHnen instituut­ti,
ja ne tiedot, mitä sinne keski­tetään
Olin erittäin kiinnostunut työs
tä vanhempien työläisten hyväksi
ja keinoista miten löydetään uuden­lainen
työ vanhentuneelle henkilölle.
JleiHe selitettiin, ettei työn tarvitse
olla paljoakaan erilaista siitä mitä
henkilö on koko ikänsä tehnyt, mutta
ÄLÄ VÄLITÄ -
anna Hejmon välittää!
Soita 481-0001
ROLF HEYNO
REALTOR
890 Mt. Pleasant Rd., Apt. 1404
. T o r o n t o 12, Ont.
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Toronto Real Estate Boardin^^sen
S.C.A. UrhelluUilto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohitaja: Ake Hunnakko
90 NeviiMe Park Blvd.,
Puh. 691-6195
Todooto 260 —- Onitarlo
Sihteeri: Esuavo Vaurio
49 Hiawiatha Rd., Toronto 2S5 Ont.
Puhelin 466-8815 -
Rahfustonlhoitajla: Laiui Penttinen
228 McKee Av«., WiHowdale, Ont.
Puhelin 221-8076
se voi vähentyä entisestä, tai se
voi olla jotakin muuta samaan alaan
kuuluvaa työtä.
Ja erikoisesti minuun vaikutti se,
että vanhoja työläisiä suositeltiin an­tamaan
nuorille tietoja kuinka töitä
tehdään ja kuinka asioita voitaisiin
saada paremmiksi. Olemme juuri
havainneet, että näin tehdään. MeU-lä
USA:ssa on laajalti työttömyyt­tä
ja se koskee eniten vanhempiin
työntekijöihin. On noin miljoona hen­kilöä
(USA:ssa) yli 45-vuoden ir
käistä, jotka ovat olleet työttömiä,
monet pitkäaikaisesti, joten nämä
menetelmät kiinnostavat minua eri­koisesti.
' z
Binstock: Minun huomioni myös
kiint}d niihin tärkeisiin ohjebniin
joilla autetaan vanhempaa henkilöä
soveltumaan työhönsä, että se oUsi
tuottavaa ja yhteiskunnallisesti ra­kentavaa.
Sen lisäksi minuun vaikutti Chebo-taryevin
alainen erinomaisen" hyvä
tieteellinen ja hallinnollinen järjes­tö.
Erikoisesti vaikutti minuun van­hempien
ihmisten ravitsemisohjelma
alan tutkimustyö ja minkälainen ra?
vintö auttaa vanhempien ihmisten
terveyden ylläpitämistä ja paranta­mista
ja sitten se, miten näitä eh­dotuksia
toteutetaan instituutiossa
kautta Ukrainan,
Oriol: Tri. Binstock on aikaisem­min
maininnut keskusteluaiheitten
yleispätevyydestä ja terveys- ja muis
ta tutkmnoista jotka koskevat mei­tä
kaikkia. Sopimus maittemme vä­lillä
on varmaan suuresta merki­tyksestä
vanhojen auttamiseksi.
Binstock; Kyllä varmasti, yhteis­työ
kaikkien maitten kesken on tär­keätä,
ettei haaskattaisi varoja kun
on niin paljon tehtävää kehitettäessä
ihmisten hyvinvointia kaikkien mai­den
kansoille. Minun vaikutebnani
kongressista ja yksityiskeskusteluis­ta
neuvostoliiton tiedemiesten kanssa
viittaavat moneen yhteiseen mielen­kiinnon
alueeseen ja moneen lupaa­vaan
.kehityssuuntaan missä resurs­seja
voitaisiin yhteistoimuinallisesti
yhdistää edistyäksemme nykyistä
paljon nopeammin.
Congressi Kievissä. . .
MacDonnell: Olen mielenkiinnolla
odottanut tätä vierailua Kieviin eri-,
koisesti saadakseni nähdä tämän
maailman kuuluisan gerontologian
säätiön. Meillä on ollut tilaisuus vie­railla
ja puhua säätiön huomattavi­en
tiedemiesten kanssa ja kuulla
; .heidän luennoltaan, joka on__pllut
opettavaa ja piristävää. Tiiivon saa­vani
tilaisuuden uuteen vierailuun
tutustuakseni paremmin yksityiskoh­tiin."
Oriol: Ottaen huomioon molempien
maittemme johtajien väUset vierai­lut
luulen, että on alkamassa uusi
aikakausi yhteistoimmnassa maittem
me välillä, niin kuin olette huomioi-
Kartanon herra ja Pasasen Tauno IKoslciviiiltko, eldc. 16 p. — Wecl. Aitgust 16, 1972 Sivu 3
Helsinki. — (KU) — Tänä vuonna ön suomalaisia Iiavahdutta-nut
jo kaksi surmatyötä. Ensiksi pääsiäisen aikaan televisiossa esi­tetty
"Kahdeksan surmanluotia" palautti mieliin kolmen vuoden
takaisen poliisien ampumisen Pihtiputaalla. .
Kesällä ovat sitten aikakauslehdet herkutelleet Kytäjärven kol­moissurmalla.
Ne ovat kertoneet kaiken mahdollisen Kytäjän karta­nosta,
sen maineikkaasta menneisyydestä 'ja omistajansa huolien
täyttämästä elämästä.
Nämä ovat molemmat kertomuksia miehistä, maanomistajista,
jotka päätyivät toisten ihmisten surmaamiseen.
AVULIAS LEHDISTÖ
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
''CSJ:!! Tonxmibon Osaston kokouk-aett
pldeitääin johtokuminain Mit-siKita
Dan haalilla, 957 Broad-vlew
Ave.
CSJ;n öudburyin osaaton kokouk­set
pidetään keirran kuukaudes­sa
johtokunnian kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
; 354, Sudbury, Ont,
CSSJ:ii Beaver Laken osaston kuu^
kmisikoköus pjdotään Joka kuu-kBftitten
toisena simnuntatoa klo
•;: T pS/lväMä osaston haaliUa. Klx-
/ Jeeovadhtajan oeolte- N. Pllspa-
' nen, R, R. 1, Wo(rthl.i«ton, Ont,
.CSJ:n Vancouverin osaston kini-kauslkokoukseit
pidetään Uknai-
(nallaiäten hm'i3!\i% 805. E. Pesnder
St., Jokiaisen kuutoaudien toiBenia
. aunmunltlaliinia .kello 12 .päivällä.
Kirjeenvaihto oaoittecflto: 805
East Pender St., Vancouvei', B.C.
CSJ:n SauH Ste. Maxien osaston
säiäi»tömäärillnen; kokous pide­tään
Joka kuukauden ensimmäi­senä
. tiistaina kelilo 8 Ulalla
omalla taJoUa, 321 John Street.
^CSJ :n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai­sen
kuukauden enslmmäi.%nä
keskiivUkkoiiia, alkaen kJo 7.3Ö iiii.
Kirjeenvaihto oaoltteeUa:: 316
Bay'St., Thun<ter Bay, On/t. •
Tauno Pasanen j a K a i Vähäka^
lio ovat kumpikin tilanomistajia,
tai oikeastaan Pasanen oli. Vielä
neljä vuotta sitten hän omisti
isältä ostamansa pientilan, jonka
velkoja hän ei koskaan ennättä­nyt
maksaa loppuun. Kokoa tilas­sa
oli kaksi ja puoli hehtaaria^
navetassa pari lehmää, yksi hevo­nen
ja pihalla talikko.
Pasanen oli ollut Kemi-yhtiön
vakituisena metsätyömiehenä,
mutta kun työt vähenivät, joutui
hänkin muiden mukana pois. Sen
jälkeen Pasanen teki tilapäistöi­tä,
milloin sattui järj^tymään.
Kai Vähäkallio omistaa vähiin
suuremman tilan. Tultuaan, täysi-ikäiseksi
hänestä tuli samalla kar­tanonherra.
Kytäjän kartano on
ollut aikoinaan Suomen suurin
yksityisen omistama tila,, mutta
sitten tul ivat torpparivapau tus ja
siirtoväen asuttaminen, mitkä loh
kaisivat osan Kytäjänkin maista.
Maata Kytäjän kartanossa on
nykyään lähes 4,800 hehtaaria,
josta metsää, on runsas 4,000 heh
taaria. Kartanon päärakennus on
valmistunut vuonna 1878 ja kor­jattu
perusteellisesti v. 1932.
Puistoa kaunistavat Gunnar E i n -
nen tekemät graniittiveistokset.
PIENVILJELIJÄ
Tauno Pasanen oli kauan ta­vallinen
suomalainen pienviljelijä
jonka vaikeuksista puhuminen
vain häiritsee paremmin toimeen
tulevia. Jokainen päivä on uusi
osoitus elämän kovuudesta eikä
edes huominen antanut toivoa pa­remmasta.
.' Nyt Pasasen tarinan tuntevat
monet suomalaiset, sellaisena
'kuin hän itse sen koki j a Mikko
Niskanen välitti katsojille. "Kah­deksan
surmanluotia" hiljensi Suo
men pääsiäisen aikaan. TelevisiOT
esityksen jälkimainingit jäivät
mataliksi, kun kellään ei juuri
ollut lisättävää.
Mutta kun Pihtiputaan surma­työ
tapahtui kolme vuotta sitten,
harva tyytyi olemaan hiljaa. Leh­dissä
kauhisteltiin tavallisten i h ­misten
turvattomuutta rikollisia
vastaan. Poliisien ampuminen kat
settiin osoitukseksi esivallan kun­nioituksen
huolestuttavasta vä­henemisestä.
pienviljelijän vai-kukaan
muistanut
Tavallisen
keuksista ei
kirjoittaa.
KARTANONHERRA
Tilanomistaja Vähäkallio on tul­lut
tutuksi jokaiselle aikakausleh
tien lukijalle. Hänen onneton lap
suutensa j a yksinäinen nuoruus
on vatvottu moneen kertaan edes
takaisin. Rikkaus on yritetty taas
kerran todistaa kansakoulukerto-musten
tyyliin vain rasitteeksi.
VähäkallioUa ei ollut huolta
jokapäiväisestä leivästä ja niinpä
hän saattoikin omistautua har­rastuksilleen,
joista uusin on len­täminen
omalla koneella. Hänet
tunnetaan myös innokkaana ralli
autoilijana ja ampujana.
' Kartanonherra harrastaa kai­ken
muun ohella aseiden keräilyä.
Salaisista kokoelmista löytyi mm.
yhdeksän konepistoolia, erilaisia
kiväärejä ja pistooleja yhteensä
28 asetta panoksineen, kaikki
laittomasti pidettyjä.
neet, ei amoastaan tieteellisissä asi­oissa,
vaan myös taiteessa, kirjalli­suudessa
ja' muilla aloilla.
KAUNEIMMAT KUKAT
'edesmenneideni toveriemmie
Anna Ilomäki
E. Keto
y. Jaakkola
Lennart Hjorth
MUISTOLLE
i ja Ä. Salminen
Toronto Ontario
Harvoin- on kaupallinen lehdis­tö
niin yksimielisesti j a tarmok­kaasti
asettunut tukemaan ketään
ihmishengen, riistämisestä syytet­tyä
kuin Vähäkallion tapaukses­sa.
Viikkokausia lehdet ovat et­sineet
surmatyön motiivia syyte­tyn
"vaikeista oloista".
"Kai Vähäkallion kauhean teon
aiheuttajana on ilmeisesti ollut
syynä mielenmasennus, jonka
syyt pohjautuvat lapsuusvuosiin.
Hänen lapsuudestaan puuttui lära
pö, jota hän tunneherkkänä olisi
kipeästi kaivannut.
— Tämä on kammottava inhi­millinen
murhenäytelmä, johon
isäntä ei ole ryhtynyt ehdoin tah
doin vaan johon jokin sielullinen
patoutuma on hänet johdattanut/
(Seura 25—26 1972).
"Jos kartanonherra aikanaan
osoittautuu syylliseksi ja jos to­detaan,
että kolmoismurha on hä-tistelytapausten
jatkoa, niin on
muistettava, että asialla on toi­nenkin
puoli." (Ilta-Sanomat 14.
6. 1972).
KAKSI LUONNONYSTÄVÄÄ
Molemmat miehet, olivat lähellä
luontoa ja saivat siitä elatuksen,
toinen niukemman toinen run­saamman.
Kartanonherran luon­nonsuo
jeluhuolia selvitti lukijoil­leen
näin Seura-lehti.
"Hän koetti viljellä harvinaisia
puulajeja, kasvattaa kuusipeuro­ja
ja kaikin tavoin säilyttää karta
non omaisuutta, mutta kaikki hä­nen
ponnistelunsa tuntuivat ikään
kuin valuvan hukkaan, kun huli­gaanit
tulivat raiskaamaan ranr
nan puita ja polttamaan nuotioi­taan..:
.•:^>
Hänen hermostuneisuuttaan var
maan lisäsi uusi ulkoilulaki, joka
tietyssä mielessä mitätöi yksityi­sen
maanomistuksen ja teki hä­net
entistäkin huolestuneemmak­si
siitä, että hänen työnsä kaiken
hänen haltuunsa joutuneen omai­suuden
säilyttämiseksi koskemat­tomana
on turhaa.".
Tauno Pasanen ei viljellyt har­vinaisia
puulajeja eikä ollut huo­lissaan
muiden nuotioista. Luonto
ei ollut hänelle harrastus, vaan
jokapäiväisentoimeentulon lähde.
Vakituisen metsätyön loppumi­sesta
alkoivat Pasasen vaikeudet
jota vuosien kuluessa kertyi l i i ­kaa.
Hän ei enää. kestänyt.
Tilanomistaja Vähäkalliokaan
ei kestänyt. Kahden katkaistun
lepän näkeminen sai luonnonra-kastajan
raivostumaan niin, että
hän oli valmis surmaamaan kolme
nuorukaista.
NELJÄ MURHAA
Huhtikuun 18 pnä vuonna 1969
oli pienviljelijä Tauno Pasanen
oikeuden edessä vastaamassa
teostaan. Syyttäjä vaati Pasasel­le
lain ankarinta tuomiota eli ran
gaistusta neljästä harkitusta
murhasta.
Oikeus ei katsonut tarpeellisek­si
saattaa syytettyä mielentila­tutkimukseen
puolustuksen vaa­timuksesta
huolimatta, vaikka
oikeudelle tehtiin, selväksi, että
Pasasen suvussa on esiintynyt
mielisairautta.'
Pihtiputaan kihlakunnanoikeus
mietti asiaa kaksi tuntia j a katr
soi Pasasen syyllistyneen harkit­tuun,
pikaistuksessa ja alkoholin
vaikutuksen alaisena tehtyyn tap
poon: nelinkertainen elinkautinen
kuritushuonetuomio.
KOLME TAPPOA
Tilanomistaja Kai Vähäkallio on
ollut jo kahdesti oikeuden edessä
vastaamassa teostaan. Hänelle
syyttäjä vaatii rangaistusta kol­mesta
taposta.
Hyvinkään kihlakunnanoikeu­dessa
on näillä kerroilla käyty
läpi iähiseudulla tapahtuneet t i ­hutyöt
ikkunan rikkomisista ve-nevarkauksiin.,
Rikoksen uhrit on
itiäe asiassa haluttu osoittaa syyl­lisiksi.''
Puolustus vetoaa syytetyn luon
nonrakkauteen ja tunneherkkyy-teen.
Oikeus katsoi aiheelliseksi
lähettää syytetty mielentilatutki­mukseen,
jonka jälkeen se vasta
on valmis antamaan päätöksensä.
TAPAHTUMAT KUVINA
Pasasen ja Vähäkallion tapauk­sille
on yhteistä vielä sekin, • että
molemmista on tehty filmiv' K a i
Vähäkallion kertomuksen mukaan
telti poliisi rikostapahtumasta f i l ­min,
jossa Vähäkallio esiintyi itse
Filmin esittäminen oikeudessa
oli ainutlaatuista Suomessa, ;mut-ta
ainutlaatuinen oli sen vaiku­tuskin.
.lEsityksen päätyttyä, vjaU
litsi salissa .pitkään syvä .hiljai­suus.
Kaikki katsoivat säälien on­netonta
syytettyä, jolle esitys koi
tui selvästi voitoksi. '
Tauno Pasasen kertomuksen
mukaan tehtiin "Kahdeksan surr
manluotia", mutta se valmistet-,
tiin j a esitettiin vasta, kun Pasa­nen
istui jo kärsimässä tuomio­taan.
Olisikohan kaksi tuntia riit­tänyt
miettimisajaksi oikeudelle,
jos se olisi nähnyt filmin ennen
tuomion päättämistä.
Vähäkallion asian käsittely Hy­vinkään
kihlakunnanoikeudessa
on taas kerran herättänyt keskus­telun
oikeuslaitoksemme riippu­mattomuudesta
tai sen sidonnai­suudesta.
Tuskin koskaan ennen on niin
avoimesti arvosteltu oikeuden pu­heenjohtajan
menettelyä, moitit­tu
syyttäjää välinpitämättömyy­destä
j a ihmetelty puolustuksen
vapaata taktikointia. .
Vanha sanonta kuuluu, että lap­set
ne leikkivät niin kuin heidät
puetaan j a laki on niin kuin se lue
taan. ;Hyvinkään kihlakunnanoi­keudessa
on ainakin näyttänyt
vähän siltä, että kartanonherra
on isäntä vielä syytetynpenkillä-kin.
— Hannu Kuparinen.
KUULUMISIA JÄRVIENPÄÄSTÄ
Istumalakko
Israelissa
Tel Aviv. — Ranskasta ja Neu­vostoliitosta
tulleet 56 immigrant
tia pitivät Led kansainvälisellä
lentokentällä istumalakon tors­taina
elok. 10 pnä.
He vaativat asuntoja Tel Avivin
alueelta. Viranomaiset sanoivat
että pääkaupungin alue on varat­tu
virka- ja ammattitaitoisille
siirtolaisille. He tarjosivat lakkoi­lijoille
asuntoja Negev-erämaalla
sijaitsevassa Idmona-kauppalassa
Thunder Bay. — C S J : n kokouk­sessa
viime keskiviikkona vastat­tiin
kansallisuuksien neuvoston
pyyntöön valitsemalla edustaja
osallistumaan sen toimintaan.
Järjestön finanssikomitean val-mistuttamat
arpaliput päätettiin
jakaa myytäväksi yhteisessä joh­tokuntien
kokouksessa,: Arpomi­nen
tapahtuu helmikuussa j a ra­haston
tarkoituksena on Canadan
suomalaisten arkistoainehiston
mikrofilmaus.
Työnpäivän juhlallisuuksien
järjestämisen suorittaa Finnish
haalin Ikinuorten kerho osaston
haälille sunnuntaina, syysk. 3 p.
Päätettiin avustaa ohjelmallisesti
sekä panna tervehdys Vapauden
työnpäivän juhlanumeroon,
Lehtiliikkeemme talousaseman
kohentamiseksi haasteryntäyksen
yhteydessä päätettiin lahjoittaa
$500.00 testamenttilahjoituksien
rahastosta. • -
Suurjuhlain lopullista selvitte­lyä
varten sovittiin johtokuntien
yhteinen kokous pidettäväksi seu­raavan
viikon torstaina.
Thunder Bayn rauhanneuvos­ton
kokouksessa viime perjantai­na
keskusteltiin.Canadan Rauhan
kongressin toiminnasta Indokii­nassa
rauhan saavuttamiseksi.
Hetikohtaisesti järjestettiin Ca­nadan
pääministerille osoitettujen
korttien allekirjoituskampanja,
kuten jo alustavasti eräät Toron­ton
vieraat tekivät suurjuhlilla.
Ryntäyksen pääkohdat esitteli jo
rauhanneuvoston edustaja terveh-,
dyksessään suurjuhlilla. Kortissa
esittää allekirjoittaja hallituksel­le
"Minä pyydän Canadan halli­tusta:
(a) vaatimaan Yhdysval­lat
vetämään pois kaikki asevoi­mat
Indokiinasta heti j a neuvot­telemaan
rauhasta Vietnamin kan
san kohtaisen rauhan suunnitel­man
mukaisesti. Cb) lopettamaan
heti kaikenlaisten canadalaisten
aseiden myynti Indokiinassa käyt­tämistä
varten.
••; » • • iti • • «
Luonnorikkauksien huoltomi-nisterin
viraston edustajat ovat
tulleet Länsi-Ontariossa huomaa­maan,
että tämän syksyn marja­sato
tulee olemaan hyvin niukka,
koska pitkin kesää oli yöhallaa
myöhäiseen ympäristöllä, niin on
se aiheuttanut sen ettei mustikoi­ta
näy kuin harvoissa paikoissa.
Kenoran alueella selittävät tus­kin
löytyvän ollenkaan.
Tämä mustikkasadon laihuus
on johtanut siihen, että mustat
karhut kiertelevät kylien ja kau­punkien
asuntojen • takapihoilla
ja kallistelevat roskakannuja; ha^^
kien ruokajätteitä elääkseen. ,
700 jalan pituinen viijalaiva
törmäsi viime lauantaina satama­laiturin
nurkkaukseeni aiheuttaen
noin $50,000 vahingon.
Satamapoliisi selitti, että Ca­nadian
Leader-viljankuljet^uslai-va,
jonka omistaa Upper Lakes
Shipping-yhtiö, saapui Quebecista
lauantain vastaisena yönä ja oli
1.30 aamuyöstä menossa Saskat­chewan
Pool no. 4 elevaattorin
luo viljan lastausta varten.
Laiva on nyt viety Kaministi-quia
Riverin suussa olevaan kor­jauspajaan
no. 6, jossa Northern
Engineering-yhtiö suorittaa kor­jaustyöt.
- ATH.
Välikohtaus Chilessä
Santiago. — Chilen sisäministeriö
qn ibnoittanut poliisin ja ns, va-sdmmistolaisten
vallankumousliik­keen
ääruyhmittymän välisestä a-seellisesta
yhteenotosta. Siinä sai
surmansa yksi ihminen ja haavoit­tui
useita mm. viisi poliisia. M i ­nisteriön
mukaan poliisit olivat suo­rittamassa
Santiagon lähellä sijait­sevassa
kylässä kotietsintää erään
ryhmän jäsenen, luona. Hänet oli
aiemmin pidätetty ryöstösyytteen
nojalla.
Chilen varasisäministeri Daniel
Vergara tuomitsee lausunnossaan
päättävästi äärivasemmistolaisten
provokaatioteot. — Kansanrintama­hallitus
estää tulevaisuudessakin
näiden ainesten rikollisen toimiiuian,
sanoi ministeri.
Ontario oli Canadan ensimmäi-:
nen maakunta joka sääti työväen
tapaturmalain — tammikuun 1
päivänä, 1915.
NIXON MENETTr MAHDOLLISUUDEN
VIETNAMISSA, SANOI SHRIVER
Entinen oikeusministeri Clai^k sanoo, että P-Vietnamin
pommitusta ei voida mitenkään puolustella
IVashihgtoh. — Demdkraatti-puolueen
varapresidentin ehdok­kaaksi
nimitetty SargentShriver,
joka oli Yhdysvaltain suurläihetti-läänä
Ranskassa silloin kun Pa-,
riisin rauhanneuvottelut ailoitet-tiin,
sanoi täällä viiikon lopulla,
että presidentti Richard Nixon
menetti "historiallisen maihdolli-suiiden
Vietnamin sodan lopetta-mise(
ksi" V. 1969.
Hän sanoi, että mr Nixonilla
öli silloin "historian vytksi suuri
mabdollisuus, kuten presidentti
Eisenhowerilla oli Koreassa".
" N i x o n i l l e tarjottiin rauhaa hä­nen
polvilleen asetetussa lauta­sessa,"
sanoi mr Shriver. "Mutta
hän menetti sen. Minä uäkon, että
me olisimme silloin saaneet pa­remmat
rauhaneihdot mitä Nixon
voi saada nyt." , ^
POMMITUKSIA EI VOIDA ;
MITENKÄÄN OIKEUTTAA
Pohjois-Vietnamiin kohdistuvat
pommitulkset eivät ole, eivätlkäole
milloimkaan olleet millään tavalla
puolustettavissa, sanoi Yhdysval­tain
entinen oiikeusministeri Ram-sey
Clar^k viilk<ko sitten tiistaina
Pohjois-Vietnaimin radiolle anta­massaan
haastattelussa,,
Clailk antoi haastattelun sen.
järkeen kun oli yhdessä muiden
Yhdysvaltain Indokiinassa ' teke­miä
sotarikolksia, tutikivan komi­tean
jäsenten kanssa käynyt H a i -
HILtpORTTAXI
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puli. 345-5461
•148 S. A l g o i^
Thunder Bqy " P " Ont.
phongissa tutustumassa amerik-:
kalaisten pommitusten aiheutta­miin
tuhoiihin.
Radiohaastattelussa Clarfeilta
kysyttiin, uskooko hän pommituk­sen
olleen tahallista. "Tiedämme
vain sen, että oli kysymyksessä
sitten erehdys tai aiheellinen te­ko,
kummatkin voidaan lopettaa.
Pohjois-Vietnamin pommittami­nen
ei ole ehdottomasti millään
tavalla puolustettavissa eikä ole
koäkaan ollut. Pommitukset on lo­petettava
heti. Sellaista ei enää
k o l a a n saa tapahtua", Clark
vastasi.
"^Meidän täytyy oppia näistä
murhenäytelmistä j a meidän täy­tyy
myös tietää, että lisäämme
vain kansan päättäväisyyttä ja
sisua", hän-sanoi.
Esiintyen hallituksen verirus-keitten
syntien puhtaaksLpesijänä,
USAn ullkoministerLJVilliam Ro-gers
kohdisti viikon vaiMeessa ar­vostelunsa
sekä Sargent Shriveriä
että entistä USAn oikeusministe­riä
RamseyClaiikia vaataan siitä
kun ensinmainittu syytti, että N i ­xon
ei osannut käyttää hyväkseen
"historiaiUista tilaisuutta Vietna­min
sodan lopettamiseksi 1969''
ja mr Clailkea siitä kun tämä to­tesi,
että Pohjois-Vietnajmin pom­mitukset
"eivät ole eivätikä ole
koskaan olleet mitenkään puolus­tettavissa",
ja että tämä hirveä
pommitus on lopetettava heti.
iynouiiiiiiiiiaiiiiniiiiiiniiiniitiiiiniiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiaiiMii
I Kevyemmältä |
i kannalta |
i 3
K A L L I I N L A I S TA
V I L L A A POHJOLASTA
Yellövvknife, NWT. North-west
Territoriesin neuvosto on
maksanut $3,900 saadakseen sel­ville,
että villaa ei kasva puissa.
Uutta teollisuutta kehittääk­seen
mainittu neuvosto päätti tä­nä
vuonna kerätä kasmeri-kan-gasmaista
muskihärän villaa ja
käyttää sitä villana Etelä-Cana-daan
lähetettävässä tavarassa.
Paikallinen yhdistyneen kirkon-pastori
Töin York oli kertonut
mainitulle neuvostolle, että hän
oli nähnyt suuria määriä tätä v i l ­laa
Thelon rauhoitusalueen puissa
Tämä villa jää puihin kun nä­mä
pörröiset eläimet hankaavat
itseään niihin. ^ ,
Paikallishallinto lähetti pastori
Yorkin ja neljä muuta henkilöä
3-viiltkoiselle villan keräysmat-kalle.
Takaisin tullessa heillä oli
3 paunaa tätä villaa.
Matkan koko hinnaksi tuli $3,-
900 eli $1,300 paunalta.
K I I T O S
Tahdomme lausua parhaimmat kiitoksemme teille siitä
hauskasta yllätyksestä, jonka järjestitte meille yhteiselämäm­me
alkamisen muistoksi elokuun 6 pnä, 1972. Kiitos arvok­kaasta
rahalahjasta, kauniista kukista, syömisistä, juomisista:
sekä iloisesta seurasta.. Kaunis kiitos emännille kahvitarjoi­lusta.
•
Erikoinen kiitos homman alkajille ja myös niille jotka otti­vat
Osaa, eivätkä yoheet tulla. Tämä ystävyyden osoitus säi­lyy
kauniina muistona mielissämme,
SALME J A A R N E M Y L L Y N I E MI
Canoe »i British Columbia
i i l