Vapaus, August 16, 1972

              Sivu 2 Meskiviikfeo/eldk. 16 p. - Wed. August 16, 1972 J^T/^^ATYOLAISET TAlSTE|.jEyA"f
VAPAUS TYÖNTEON OIKEUDESTA ENGLANNISSA I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
Editor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Pnblished once weeklyi Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
100 Elm St;: West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertising rates upon appllcation, translation free of charge. .•
' Second Class Mail registraition Number 1076
Memher of the CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 510.00, 6'fck, $5.25 USA:n:
^ _ 3 kk. $3.00 • Suomeen:
I vk. $11.00. 6 kk. $5,75
r vk. $11.50, 6 kk. $6.25
B.C:n vaaleista
: British Columbian maakunnassa on vaalit noin kahden viikon
kuluttua, eli elokuun 30 päivänä. Suurpääomaa edustanut W. A. C.
Bennettin johtama Social Credit-hallitus on ilmeisesti laskenut, että
kesäaika, jolloin suuri osa väestöstä on kesälomalla ja matkoilla,
jolloin työväkeä edustavat järjestöt kuten ammattiyhdistykset ja
muut pitävät vain poikkeustapauksissa kokouksiaan, ja jolloin var­sinkin
nuoremman väestön huomio kiintyy kaikkeen muuhun mutta
ei poliittisiin asioihin, on odullisin aika Social Creditin 20-vuotisen
hallituskauden jatkamiselle. s
Mr. Bennett on vanha poliittinen kettu. Vielä 70-vuotiaana
hän haluaa 20-vuotisen hallituskautensa jatkamista ja hänen taka­llaan
ja tukenaan on miljoonayhtiöiden tuki ja kannatus.
Mr. Bennett ja hänen Social Credit puolueensa yrittää ilmei-sest;
välttää kaikkea keskustelua hallituksensa suurpääomaa ja
erikoisesti USA :n monopoleja suosivasta ohjelmasta. Sen sijaan
hän yrittää.rahan voimalla tehdä television ja lehdistön avulla
itsestään ja hallituksestaan "isällisen hyväntekijän", jota ilman
ci-B. C. voi muka tulla toimeen. Tässä hän luottaa kuin jumalaan
suuryhtiöiden miljoonalahjoituksiin.
Toisaalta on kuitenkin ilmeistä, että mr Bennettin ja hänen
hallituksensa päivät ovat luetut.. Hallituksen toimenpiteet, eri­koisesti
uniovastaiset edesottamiset ovat vieroittaneet paljon ai­kaisempia
äänestäjiä mr Bennettin kannattajapiiristä.'
Toisaalta on B. C:ssa levinnyt käsityskanta, että liberaalien
ja konservatiivien valinta olisi sama jos hypättäisiin paistinpan­nusta
tuleen.
: B . C : n väestöllä ei siis ole asiallisesti puhuen muuta vaihto-ehtra
kuin saattaa 20 vuotta vallan kahvassa ollut Soc. Credit
hallitus tappioon ja valita sen tilalle työväen ehdokkaat — NDP:n
3a kommunistisen puolueen edustajat. Muuta keinoa ei nyt edisty­miselle
B. C:ssa ole.
Mr Lewis pääsi finanssisivuUe
Jos pitää paikkansa vanha suomalainen sanonta, että ystävis­täsi
sinut tunnetaan, niin siiloift on syytä; huomioida se-tosia}>ia,
että NDP:n kansallinen johtaja David Lewis pääsi viikon lopulla
"pyhimmästä pyhimpään" eli rahamahtia edustavan lehdistön
finanssiosastoon.
Toronton Globe and Mail lehden kertoman mukaan mr Lewis
oli puhunut läpiä päähänsä pauhaamalla ammattiyhdistysväen
"liian suurista vaatimuksista" jotka johtavat "toisinaan lakkoihin"
Yhtyen rahamaailman huutoon"amerikkalaisista unioista" ja
niiden "kohtuuttomista vaatimuksista", rnr Lewis sanoi olevansa
huolissaan USA :n uniokontrollista tässä maassa ja myös Yhdys­valtain
oikeistolaisen uniojohdon "suojatuUiohjelmasta".
Kysymys ei luonnollisesti ole ammattiyhdistysliikkeen "kan­sainvälisyydestä"
vaan, nimenomaan AFL-CIO:n johdon taantu­muksellisesta
ohjelmasta.
Mitä taas tulee ammattiyhdistysliittojen "liiallisiin vaatimuk­siin",
niin siinä mr Lewis ahertaa joko tietäen tai tietämättään
sillä ei ole .yäliä — suurpääoman hyväksi. Ottakaamme esimer­kiksi
rakennustyöläiset, joiden "liian korkeista palkoista" on niin
paljon puhuttu. Olettakaamme, että rakennustyöläisten keskinker-täinen
palkka on "$6.00 tunnilta. Jos hän saisi olla koko vuoden
JQka päivä työssä, niin siitä tulisi sievoinen vuosiansio, noin $10,<
000. Mutta rakennusmiehillä on paljon "sadepäiviä" ja tilastot
osoittavat; että toinen .puoli, heistä .saa olla korkeintaan 6 kuu­kautta
vuodessa työssä, jättäen heidän vuosiansiokseen vaivaisen
$5,000. Jos he vaativat palkankorotuksia "suuriin palkkoihinsa"
niin se ei suinkaan ole "kohtuutonta" kun otetaan huomioon val­litsevat
realiteetit. Samanlaisia esimerkkejä voidaan esittää loput­tomasti
muilta aloilta ja lisäksi vielä se tosiasia, että tekniikan
ja automatisoinnin kehityksen johdosta on työtätekevien luku­määrä
vähentynyt monessa tapauksessa puolella siitä; mitä tarvit­tiin
työläisiä noin kymmenen vuotta sitten.
Mr. Lewis on .luonnollisesti tietoinen näistä ja muista saman­tapaisista
tosiasioista, mutU hän haluaa kuitenkin esiintyä valta­piirien
"luotettavana" poliliikkona otaksuen, että "koulunkäymät­tömät"
työläiset eivät huomaa rotan raatoa hänen puheessaan.
Juuri halu luottamuksen saavuttamiseksi valtapiirien keskuu­dessa
ajaa reformisteja, kuton mr Lewisiä, pauhaamaan työläisten
"kohtuuttoman suuria palkkavaatimuksia" vastaan, vaikka he ovat
omalta ^4OThdaltään valmiina korottamaan korkeita vuositulöjaari
j-i eläkkeitään.taivasta hipoviksi, kuten tapahtui äskettäin alahuo­neen
jäsenten päättäessä korottaa omia vuosipalkkojaän yli 50-
prosenttisesti!
Vieraalla, asialla oli mr.Lewis myös siinä-kun hän-pauhasi
ammattiyhdistyksiin, kuuluvien työläisten korkeita' palkkoja vas­taan
verrattuna ei-järjestyneiden työläisten tuloihin.
ftyj\'(öfleathin hallitus ei-voita! Viime viikkojen merkittävät tapahtu­mat
Englannissa todistavat selvästi, että taistelussa oikeuksiensa
puolesta järjestäytynyttä työväenluokkaa ei pidättele mikään.
'-'l'^:- Kiiteh aiemmin kaivos-, posti-, sähkö- ja rautatieläiset, puolus-
'tava^t-satamatyöläiset elintasoaan. Lukuun ottamatta postU
hsiiUtUs Oli kärsinyt jokaisessa työtaistelussa murskatappion.
••"^fii •'i)idä kuvitella, että hallitusta
jt/ökiätitfavat työväenpuoleen tai am-ffi'ttyhdisty-
Uikkeen oikeistolainen
joHto^orras. Joka ikinen kefta^ alpite
•ön'ltuililtt rivimieiiiltä. Satamatyöfei-
M öv^ät istuutuisi pyörään pöydän
'yÄpäi-llle keskustellakseen mitenityö
'ÄfehSJollisuuksien menetys satamissa
orör'"bikattominta". Maan työläiset
eIvyr'äio odottaa tuloksia hallituksen
ammattiyhdistysjohtajien neuvot-teluistä
siitä* miten ayliikkesn vas­tainen
teollisuussuhteiden laki saa­taisiin
toimimaan "kaikkia osapuolia
tyydyttävästi". Rivimiehet tietävät,
että laki, jonka nojalla viisi satama­työläistä
vangittiin, koska he tais­telivat
työnteon oikeudesta, ei ole
laki josta kannattaa keskustella. Toi­minta
dn tärkeämpää. Jos ay-liike
olisi odottanut keskustelujen - loppu­mista,
viisi luoitamusmiestä olisivat
edelleen Pentovillen vankilassa.
50,000 punnan sakko
Satamatyöläisten vankilasta vapa^
uttaminen oli tyypillinen hallituksen
maineenpslastusyritys. Parlamentin
ylähuone — maan korkein vetoo­mustuomioistuin
— päätti panna uu­delleen
voimaan TGWU:ta (ammat^
tiliitto, jenka osasto satamatyöläis­ten
liitto on) vastaan 50,000 pun­nan
sakon. Aiemmin keväällä Kan­sallinen
Työtuomioistuin, edellä mai­nitun
lain oikea käsi, sako'.ti TGWU
:ta^ koska satamatyöläiset kieltäy­tyivät
käsittelemästä halpaa lastaus-työvoimaa
käyttävisn kuljetusliikkei-dcin
kontteja. Kun alempi vetoomus­oikeus
peruutti sakon* siirtyi syytös
epäoikeudenmukaisesta käytöksestä
työmaalla Johtavia viiltä luoitamus­miestä
vastaan. Tämä johti lopulta
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lempi Riekko, Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina elokuun 20 päi­vänä
81 vuotta.
Vilho Ollikajjien, Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina elokuun 20 päi­vänä
71 vuotta.
Verner Lammi, Beavsr Lake,
Ont., täyttää maanantaina elokuun
21 päivänä 79 vuotta.
Kalle Kuukkanen, Long Lake.
Ont., täyttää tiistaina elokuun 22
päivänä 84 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavier
onnentovotuksiin. ,
nus- ja muiden alojen työläiset
näkivät mistä tulee pelastus ja
järjestyivät alansa unioihin. Toi­saalta
oli selvää, että esimerkiksi
rakennusmiehiä ei ole säännölli­sesti
saatavissa, ellei palkkoja ko­roteta
vastaavasti kaivosmiesten
tuloihin verraten. Täten kaivos­miesten
union läpimurrto ja .sen
yhteydessä saavutetut palkankoro
tukset osoittautuivat siunauksek­si
Sudburyn kaikille työntekijöil­le
— Incon pomot ja muut kihot
mukaanlukien.
Pauhaamalla unionistien "liian
korkeita", palkkavaatimuksia vas-taäh,
mr Lewis on"vieraalla'.'
asialla; kuton hän sanomattakin
tietää. Palkkojen korotusväati-n
\ i \ ^ ^ ^ nykyisen yhteiskunnan
pu^tte|.ssa ainoa keino, miten työ­läiset'
.saavat edes pienen osan
i-.tekulikan kehityksen ja automati-heidän
vangitsemiseensa ja valta­vaan
protestiliikkeeseen muiden työ­läisten
osalta. Kun hallitus ei enää
tiennyt mitä tietä kiemurrella ulos
verkosta, parlamentin ylähuone puut
tm asiaan kuin jokin hyvä haltija
siirtämällä vastuun satamatyöläisten
käyttytymisestä takaisin TGWU:n
harteille ja asettamalla uudelleen
50,000 punnan sakon voimaan.
TUG:n johtoportaan
lioiperlclu
Valitettavasti ay-Iiikkeen johto on
aina osoittautunut heikoksi renkaaksi
ketjussa, ja sakon maksaminen to­distaa,
että TUC:n yleiskokouksen
päätös olla täysin noudattamatta
iteollisuussuhtHiden lakia meni myt­tyyn
johtoportaan oikeistolaisten
mielistelijöid.ln . käännettyä kelkkan­sa
ja ryhdyttyä puhumaan "osittai­sesta
kanssakäymisestä". Mutta kun
ay-Iiikkeen rivimiehet aloittavat pai-nostuskampanjan,
vahvistuu heikko­kin
rengas hitaasti, mutta varmasti
TUG:n johto teki jopa päätöksen
yhden päivän yhislakosta, ellei viit­tä
luoitamusmiestä vapautettaisi. .
Satamatyöläisten päätös aloittaa
kansallinen lakko, huolimatta viiden
vapautuksesta, on suora protesti a-lalla
jatkuvasti kasvavaa työttö­myyttä
• vastaan. Korttikuljetukset,
sen isijaan, että helpottaisivat työ­olosuhteita,
ovat itseasiassa vaikeut­taneet
työllisyystilannetta satamissa.
Missä aiemmin käytettiin rekisteröi­tyä
työvoima^ lastaamiseen, työn­antajat
käyttävät enenevässä mää­rin
ei-rekistoröityä halpaa työvoi­maa
satamien ulkopuolella.
Nyt kysytään, miten hallitus aikoo
käyttää lakiaan pakottaakseen sata­matyöläiset
lopettamaan lakkonsa.
Heath julisti .hätätilan maassa —
neljäs nykyisQi) hallitukssn kaksivuo­tisena
clemasiaoloaikana — nyt pu-^
hutaan sotilaiden käyttämisestä pur-
' kaarnaan ja lastaamaan laivoja. Tä­mä
aiheuttaisi varmasti vuoden 1926
yleislakon suurimman voimainkoe­tuksen.
Sisäministeri Robert Carr'in viime
v-ikolla, esittämä "toive", että vaka­va
laadultaan, kuin ay-liikkesn sil­mänlumeeksi
tehty lupaus, että Kan-saUista
Työtuomioistuinta ei käy­tettäisi
kuin viimeisenä keinona työ-
•aisteluiden ratkaisemiseksi.
Jeukkojm käyttämisen mahdolli­suutta
ei pidä vähätellä. Ja jos se
tapahtuu, niin sota ei ala yksin
satamatyöläisten vaan koko ay-liik-keen
osalta. On varmaa, että maa­ilman
vanhimmian teollistuneen val­tion
työläiset eivät aid sallia ka-pltalistiluokan
ja sen kätyrin, Heat­hin
hallituksen, astua varpaillesn
ia ryöstää vuosikymmenien aikana
saavutettuja oikeuksia.
Yhtenäisyys on voimaa
Jos Heath V epäilee ay-liikkeen
taistelutahdon voimaa, niin hänen
on vam pantava merkille Bernie
Steerin ~ yhden viidestä vangitusta
-— kommunistisen puolueen järjestär
mässä yleisökokouksessä julkituoma
rivimicsten luokkatietoisuuden taso.
Keskustelussa viiden luottamusmie?
hen vapautuksesta hän totesi: "Em­me
me voittaneet menemällä vanki­laan
— kukaan järkevä ihrainen
ei vapaasta tahdosta mene kalte­reiden
taakse — me voitimme työ­väenluokan
yhtenäisellä taistelulla,
jcka vapautti :,meidÄt.JVankilassa ei
ollut vain viisi luottamusmiestä vaan
kdko Englannm ay-liike, ja että mi­nulla
nyt on mahdollisuus puhua
tälle kokoukselle, on rivimiesten yk­simielisen
taistelun tulos." Parem­min
kuin ennen tuhannet työläiset
ovat huomanneet, että yhtenäisyys
on voimaa taistelussa hallituksen ja
työnantajien riistoa vastaan.
Olipa satamalakon lopputulos mi­kä
tahansa, se ei varmasti ole vii­meinen
suuri työtaistelu tänä vuon­na.
Heathin vakaa aikomus on liit­tää
Englanti ensi vuonna- EECfhen
ja hän aikoo ojentaa Länsi-Eurpo-pan
monopolikapitalisteillepksäiivi-sen
työväen luokan lautasella. Mut­ta
.Englannin työväenluokalla'-bn. a
siasta hieman eriävä mielipide; ' •
Noyoje Vremja:
W6IN "KÄRIANTEKIJÄf"
VÄÄfiisTfLEVÄt mkm
Canadan intiaanit
syrjinnän kohteena '
Sept Iles, Que. — Eräs .Cana­dan
Manpovver-viraston tojmihön-kilö
sanoi työnantajain har|ioitta-van
rotusyrjintää tämän, kauppa­lan
ympäristössä. Sept lies. sijait­see
St. Läwrence-joen pohjois-rannikolla
Quebecin kaupungista
koilliseen; •
"Ennenkaikkea, älkää lähettä­kö
intiaania", tuntuu olevai^ ta­vallisin
sanonta paikallisessa
työnvälitystoimistossa, selittää
toimiston johtaja Pierre.Duffort.
Puhutaan "huonoista kokernuksis-'
ta" jotka myöhemmin osoittaiftui-vat
perustuneen ennakkoluuloihin I
Moiikova. — Pekingissä halu­taan
vastedeskin harjoittaa suun
tausta, joka on tähdätty vihamie­lisyyden
lietsomiseen Kiinan kan­sassa
neuvostokansaa kohtaan,
kirjoittaa viikkolehti Novoje
Vremja.
Kirjoittaja A. Denisov kommen
toi Pekingissä julkaistua_"maailr
mankarttaa", johon sisältyy Kii­nan
johdon aluevaatimuksia Neu­vostoliitolle.
Pekingin "maantieteilijät", vää
ristellen Venäjän ja Kiinan välis­ten
suhteiden historiaa, yrittävät
"perustella" näitä vaatimuksia
puoleentoista miljoonaan neliöki­lometriin
ikivanhaa neuvostoliit­tolaista
aluetta.
Denisov toteaa edelleen: Lain­mukaisesti
herää kysymys — mik­si
samalla kun Neuvostoliitto ja
Kiina käyvät neuvotteluja raja­kysymyksistä;
Kiinassa levitetään
niin uutterasti aineistoja, joissa
yritetään edelleen asettaa epäi­lyksen
alaiseksi valtioiden välillä
vallitseva raja ja esitetään vaati­muksia
alueeseen, joka on Neu­vostoliiton
osa?
Tämän vuoksi on ilmeistä, vas­taa
kommentaattori, että verhou­tuen
valheellisilla puheilla halus­ta
aikaansaada "hyvät naapu­ruussuhteet"
ja "ystävyyssuh­teet"
Neuvostoliiton kanssa Pe­kingissä
halutaan vastedeskin
harjoittaa suuntausta, joka on
tähdätty vihamielisyyden lietsoml
seen Kiinan kansassa neuvosto­kansaa
kohtaan ja aluevaatimus­ten
vahvistamiseen neuvostoval­tiolle.
'
Tosiasiat osoittavat, että mao^
laisia huolestuttaa vain jyltsi asia
— kuinka ne voisivat npkkelam-min
pettää Kiinan kansaa ja ipitää
sen suitsissa ja punoa hämäriä
juonia kansainvälisellä äi'feehalla.
Näitä tavoitteita pajlyeievat
myös peginkiläisen "maailman­kartan"
tapaiset julkaisut. Mutta
yritykset kylvää~vihamielisyyttä
kansojen välille ja tavoitell^.naar
purivaltioiden alueita eivät ole
vielä koskaan johtaneet ketään
hyvään, toteaa Denisov,.
Canadassa olevia
"yhdysvaltalaisia'*
tehtaita suljetaan
Toronto. — Täkäläinyl Aftieri-can
Can of Canada Ltd. ftiko§i>sul-kea
kannujen valmisttiÄteHtaan
Chathamissa ja myydä pap^riteh-taansa
Marathonissa.
Luoteis-Ontariossa sijaitsevan
Ghäthamin tehtaan 57.-Ile t^^pläi-selle
ilmoitettiin päätöksesi^ vii­me
kesäk. 23 pnä. Marathonin pa-,
peri tehtaan-800: Ile työläiselle i l ­moitettiin
tehtaan myynnistä elo­kuun
8 pnä. ,
Marathon sijaitsee Superior-järven
pohjoisrannalla Thunder
Bayn ja Sault Ste. Marien välillä.
Mainittu yhtiö on avannut 15
uutta tehdasta Yhdysvalloissa vii­meisen
viiden vuoden aikana, pa­peritehtaan
länsirannikolla ja kol­me
uutta metallikannutehdasta
rakennetaan paraikaa. .,.,
iiiiii iiiiiiiiiiiiiiiJiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiJliitiiiitii iiiiiiiiiiiiiiuiiiiiriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii»
Mitä muut sanovat
KENNEDYN KLAANIN SHRIVER McGOVERNIN AISAPARIKSI
Senaattori George McGovern valitsi (viikko sitten) laiiantai-iltana
57-vuotiaan SargentShriverin demokraattipuolueen uudeksi
varapresidenttiehdokkaaksi.
Shriver korvaa senaattori Thomas Eagletonin, jonka oli pttkko
luopua sen jälkeen kun oli käynyt ilmi, että häntä oli hoidettu huo­nojen
hermojen johdosta. . •
Shriver on entinen Yhdysvaltain Ranskan-suurlähettiläs ja lan­konsa
presidentti John Kennedyn aikana hän johti Yhdysvaltain
kehitysapujoukkoja.
Sargent Shriver on 57-vuotias diplomaatti, joka Kertnedy-yeljes-ten
lankona omaa tietyn tavaramferkin leiman ja hänen on varmasti
helppo saavuttaa kansansuosio Kennedyn nimeen nojaten. Tosin
Shriver ei aina ole ollut Kennedyn klaanin suosiossa . . . Kennedyn
klaaniin kuulumana Shriver ori tietyn asteen liberaali ja jonkinmai-nen
Vietnamin sodan vastustaja . . . Ammattiliittoihin Shriverilla
ei ole minkäänlaista otetta . . . Joka tapauksessa Shriver on katoli­nen,
mikä on välttämätöntä, koska George McGovern on protestantti
vieläpä protestanttipapin poika tJuttstleto.
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIÄ "UKKOSLAHDELTÄ ti
soinnin johdosta tulevasta tuo-
Tässä epätäydellisyyksien maailmassa on tietenkin sellainen- - tannon lisääntymisestä työläistä
kin epäkohtaiettä järjestyneet työläiset saavat parempaa palkkaa '^koliti. -Toivottavaa tietenkin olisi
kuin järjestymättömät. Vika ei ole kuitenkaan se. että järjcstv- 'Cttä- kaikki työläiset saisivat sa­neet
työläiset saavat' muka "liian korkeita palkkoja" vaan siiuc, • mknlaisin korotuksia palkkoihinsa
että järjestymättömät joutuvat työskentelemään liiaii pienellä pai- 'kun järjestyneetkin työläiset, mut
kalla.. . >' ta tässä kapitalistisessa yhteis-
Mutta asiassa on vielä toinenkin puoli, nimittäin se, että kuri kuflaia.ssa ci ole ainakaan tähän
järjestyneet työläiset saavuit tässä "vapaayritteliäisyysyhteiskunr -lAeiviossä keksitty eikä kehitetty
nassa" palkankorotuksen, niin se vaikuttaa välillisesti myös niin, ^nykyistä parempaa järjestelmää,
^ttä toisetkin työläiset saavat palkankorotuksen.. • mitjsä.;unionistit ovat tien ävaa-
Pari historiallista esimerkkiä- saadaan tässä yhteydessä Sud- ilna-ja.toiset saavat perästä tul-burysta.
Muutamia vuosikymn^eniä sitten, jolloin esimerkiksi Incon jon vähitellen korjauksia tilantee-työlaisiltä
kiellettiin järjcstymisoikeu 4w$Y'
tiin silloin yhtiöh unio mikä tunnettiin nikkelisyyhyn nimellä — J JEjlSymys ei siis ole ammatti-mainittu
suuryhtiö joutui korottamaan palkkojaan Viidellä sentillä yhdistysliikkeen "liian suurista
tunnissa heti sen; jälkeen kuri kultakaivosten työläiset saivat Poh- vaatimukaista mistä . nir Lewis
joi.^-Ontariossa palkankorotuksen uniotoimintansa avulla,. liöpisec. vaiin järjestymättömien
Ja sitten kun M-M unic teki historiallisen läpimurtonsa nik- järjestämisestä jä kaikkien työtä-keliteollisuudessa,
kaivosmichillä oli todella "korkeat palkat" vcr- tekevien liian alhaisen elintason
rattuna esim. rakennusmichiin ja muihin työläisiin. Mutta "raken- korottamiacstH.
Niin, hyvin se meni kaikin
puolin, kiitos vain kysymästä.
Nimittäin matka Thunder Bayn
yhteisille suurjuhlille ja sieltä
takaisin. \
Ja näiden matkojen väliin;
mahtui paljon ja hyvää mitä
saatiin kuulla, nähdä ja nauttia
viellä "paikan päällä".
Thunderbayläiset yleensä ja
erikoisesti sikäläiset maanmie­hemme
tunnetaan, ei vain työ-telijäinä
ja toimeksi saavina,
vaan myös ystävällisinä, autta­vaisina
ja vieraanvaraisina ih­misinä.
He ovat hyvien canada-laisten
etujoukkoa. Kiitos vain
•violäkin ;kaikista mukavuuksia-ta
ja huomaavaisuuksista.
Erikoisesti pitää Thunder
Bayn ystäviämme kiittää siitä
suuresta työ.stä minkä he olivat
tehneet juhlapaikkojen kunnos­tamiseksi,
juhlaohjelmiston vai-mistamiseksi,
ohjelman esittä­jien
ja juhlaväen majoittami­seksi
sekä nelipäiväisen juhlin­nan
aikana juhlavicraitten pal­velemiseksi.
Heitä ci ole suuren suuri
joukko, mutta Thunder Bayn
suomalaiset selvisivät liehuvin,
lipuin lukuisten tanssien, urhei­lukilpailujen
sekä ulkoilma- ja
muiden juhlien järjestämisestä.
He olivat pääsylippujen myyji­nä,
ovimiohinä, urheilu- ja mui­na
toimitsijoina, kokkeina, tar­joilijoina,
tiskareina, perunain
kuorijinä ja kymmenissä muissa
tehtävissä phumattakaan nyt
psallistumisesta urheiluun ja
voimistoluun sekä soitto- ja lau-lunumeroitten
esittämiseen.
Hieman Churchillin kuuluis^ia
iMusetta muuntficn voidaan tiiy-della
syyllä sanoa, että harvoin
voi niin suuri ihmisjoukko olla
niin kiitollinen pienelle toimitsi-jaryhmälle,
mitä me suurjuh­laan,
osallistujat olemme' "Uk-koslahden"
kelpo isännille ja
herttaisille emännille.
Ja kuten verraton isoisämme,
joka oli myös kalastus- ja met-sästyskärpäsen
pureman anta­ja,
tapasi aikoinaan selittää:
"Sitä, joka itsekin yrittää, aut­taa
myös Jumala"
Niinpä saivat Thunder Bayn
suomalaiset nähdä että monet
suurjuhlaan tulleet miehet ja
naisetv varsinkin juuri naiset,
olivat valmiina antamaan apua
myös siitä, että emäntien "kuu­mat
ateriat" loppuivat alkuunsa.
Sunnuntaina olisi ehkä ollut
enemmän juhlaväkeä, jos sää-suhteet
olisivat olleet suotuisam
mat, mutta hyvä yleisökannatus
oli silloinkin. Ja kuten toisesta
paikkaa lehdessämme nyt jul­kaistavasta
selostuksesta näkyy,
suurjuhlan monissa tansseissa
oli aina paikat täynnä iloista ja
hilpeätä väkeä.
Mutta ei mitään niin hyvää,
ettei siitä ole jotakin opittavaa­kin.
"Musteentuhrija" kirjoitti vii­me
viikolla mielestämme kirkas­ta
totuutta kertoessaan kuinka
ravintolahenkilökunnalle, juhla . eräs vanha järjestöihminen oli
merkkien myyjille ja monille
muille. Se oli kaunis teko näiltä
juhlavierailta ja sitä kannattaa
kehittää myös muilla paikkakun­nilla
myöhemmin pidettävissä'
suur/uhlissa.
Myös sääsuhtciden haltija
katsoi loppujen lopuksi suosiol­lisesti
Thunder Bayn suurjuh­lan
puoleen. Samaan aikaan kun
muualla Ontariossa — eikä yk­sinomaan
vain Ontariossa — sa­toi
pitkän viikonlopun aikana
miltei kissoja ja koiria, Thunder
Bayssa oli miltei jatkuvaa: pou­taa,
vaikka tihrusade vähän ai­kaa
peloittelikin lauantaina. Ko­leata
ja kylmää siellä tosin oli
ja se vaikutti epäilemättä hai-tallisestj
urheilijain tuloksiin ja
mahdollisesti myös ulkoilma­juhlien
yleisömäärään. *
Eipä silti, esim. lauantaina oli
odotettua suurempi yleisömää­rä.
Se kuvastui mm. siitä, että
varatut juhlamerkit loppuivat
ihmetellyt puoleen yöhön veny^
neestä ja silti kesken jääneestä
konsertista tultuaan, että mita
hittoa niitä ohjelmia laaditaan
' ja järjestetään lainkaan, jos nii­tä
esitysiltana muutetaan miten
sattuu ja mistään piittaamatta.
Sellaisesta kurittomuudesta
on todella päästävä, sillä kun
vastuunalaiset komiteat ja toi­mikunnat
tällaisen arvojuhlan
suunnittelevat, siinä huomioi­daan
eri ohjelmanumeroiden pi­tuus
ja se, kuinka kauan kuluu
aikaa koko ohjelman esittämi­seen.
Mutta lekkeripeliksi menee ko­ko
homma joö sitten ka|ken tä­män
jälkeen lisätään ohjelma­numeroita
sieltä ja täältä, tai
esitetään. enemmän ohjelmaa,
mistä on alunperin sovittu.
vat esiintyjät ovat viivytyksettä
aina valmiina.
Asiallista oli myös kajota
eräitten "tervehdyspuheitten"
pituuteen. Eihän se sovi .-'kirjoi­hin
eikä kansiin, että joku "ter­vehdyksen"
esittäjä haaskaa
juhlaväen aikaa enemmän mitä
on myönnetty esim. juhlapuheen
pitäjälle! Jos on sanokaamme
10 tervehdyksen esittäjää, joita
kuullaan kiitollisuudella, niin 3
minuutin esitys vie silloin puoli
tuntia juhla-ajasta.
Allekirjoittanut ei halua syyt­tää
ketään yksilöitä eikä ryh­miä.
Kysymys ei liioin ole ilta­konsertin
ohjelmiston laadusta
sillä se oli suurin osin "lisänu­meroistakin"
läpeensä hyvää ja
antoisaa.. Vika oli vain siinä,
että sitä hyvyyttä oU aivan
liian, paljon ja että ohjelman
esitystä olisi ehkä voitu hieman
nopeistuttaa, jos olisi .yarattu
riittävästi sivustatukea ohjel­man
esittäjälle. .
Uskomme, ettei tällaista enää
koskaan tapalidu. Uskimme
myös että ohjelmanesittäjät liäy
vät "sananvoimalla" kraiveleis-ta
kiinni niihin "tervehäysten"
esittäjiin, jotka luulevat, että
heillä on oikeus väärinkäyttää
tilaisuutta ja pitää maratonipu-.
heitä paikalla, mihin heitä ei ole
puhujiksi pyydetty.
Muuta valittamisen aihetta ei
todellakaan suurjuhlasta ollut.
P.S. — Toimitus valittaa sitä
kun painovirhepaholaisen' teke-män.
kepposen johdosta jä» suur­juhla-
raportista mäinltöiömatta
se. tosiasia, että Geo. .^aiifQ,,esitti.
kesken jo pupli.scn aikana jii hiiolehtiheet siitH, että soiiraa-
• Ilmeiflta on myös, ettei mami- . . ... „ . . ^' '; '^'V;' .
• . - 1, juhlavaelle Finnish .haahnlki-tussa
tilaisuudessa annettu r u t = ^ . , , , -i.fji^i" • . i
^ ... nuorten kerhon tervehdyRsen ja
tävää sivuapua ohjelman esitta-; • . , , -••"''•^ ' ;
.. . ^, ,. ; onnentoivotuksen. .•• Mvr;i,
jälle, avustajia, jotka olisivat ; ; , a.
Kiihsiikoura; *