Vapaus, January 20, 1966

              IIII
Mii '1,
' 'I,
(
Sivu 2 Torstaina, tammik. 20 p. — Thursday, Jan. 20, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O H : W. E K L U N D MANAGER; E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 6 7 4 - 4 2 64
JjS»ubllshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaya by Vapaus
" l>ubllsblng Co. Limited, 100-102,Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon application, translatlon iree of charge.
Authorlzed äs second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and flor paymentvof pofitageln cash.
« o n , b o r o , . h , CANADIAN IJANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Cänadftssa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 _USA:6sa 1 vk. $10.00, 8 kk. $5.26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
A
Jemen-"Arabia felix"
"Ja he lähestyivät Jerusalemia
paljon kansan kanssa mukanaan ka-meleita,
jotka kantoivat mausteita,
kultaa ja jalokiviä . . . j a he antoi­vat
kuninkaalle satakaksikymmentfi'
sentneriä kultaa." Näin kuvaa van­hatestamentillinen
Kuninkaiden
kirja Saahan kuningattaren valtio­vierailua
Israelin Salomonin luona
9. vuosisadalla ennen ajanlaskumme
alkiia. Uudenajan historioitsijat ei­vät
kuitenkaan ole aivan varmoja
siitä, että Saaballa todella olisi ol­lut
kuningatar, jpka halliisi Arabia
feliziä — onnellista Arabiaa —he­delmällistä
ja kaupalla rikastunutta
maata, joka sijaitsi nykyisen Jfeme-nin
alueella.
Saban kuningatar on legendahah-mo
— Sajeda-niminen hallitsijatar
on sen sijaan pllyt olemassa. Tun­tuu-
paradoksilta mutta on historial­lisesti
osoitettu, e t t ä j s l a m i n kukois­tusaikana
vuosien 1091 ja 1138 väli­senä
aikana oli Djibbla-nimisen ete-läarabialaisen
nyt jo hävinneen
kaupungin hallitsijana Sajeda-nimi­nen
nainen. Paradoksi tämä on
siksi, että Ishim on kautta aikojen
pitänyt naista alistetussa asemassa.
Jemenissä on, naisilla tänäkin päi­vänä
kolminkertaiset hunnut. Mut­ta
kahdeksansataa vuotta sitten puo­lustivat
Arabian feodaalisissa olois­sa
eläneet alkuasukkaat Sajedaa
miespuolisia vallantavoittelijoita
vastaanT~Jemenin historialla on kui­tenkin
muitakin kuin valopuolia.
Vuosisatoja on koraani ollut yh­dessä
sen pohjalle rakentuneen
Sharia-nimlsen lakikirjan kanssa
Jemenin ainoana yhtenkunnallisen
elämän peruslakina. Islamin opin
dogmaattinen tulkinta on estänyt
myös sentapaisen edistyksen jota
on tapahtunut muissa arabimaissa.
Vuoteen 1962 asti ei maassa ollut
ainoatakaan elokuvateatteria, ei ho­tellia,
tuskin kahvihuoneitakaan
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anton Kaisla, Sudbury, Ont., täyt­tää,
tänään tammikuun 20 pnä 70
vuotta.
Alina Jackson, Fort VVilliam,
Ont., täyttää perjantaina, tammi­kuun
21 pnä 73 vuotta.
Elias Kaartinen, Port Arthurin
seudulta, täyttää keskiviikkona,
tammikuun 26 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman turuilta
Lämmitettyä, vanhaa keittoa
Uuden demokraattisen puolueen parlanaenttiryhmän pu­heenjohtaja
David Lewis sanoi News Magazine-TV-haastatte.
lun yhteydessä-ettei hän voi käsittää, miksi hallituksen oh-jelmapuhe
on laadittava niin väsyttävän pitkäveteiseksi, että
sitä kuunnellessa on henkilön melko vaikea pysyä hereillä.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin kysyttävä eikä
meillä ole mitään syytä mainitun ohjelmapuheen kirjoitta­jia
puolustaa -— että miten herran nimessä voidaan vanhois­ta,
moneen kertaan keskustelun alaisina olleista asioista kir­joittaa
mitään lennokasta ja innoittavaa ohjelmapuhettä? To­siasia
nimittäin on, että yhä tai kahta poikkeuta lukuunotta-
~—-matta 27:nnen parlamentin juhlavalle avajaisistunnolle tiis­taina
esitetty hallituksen ohjelmapuhe on helposti verratta­vissa
uudelleen lämmitettyyn vanhaan keittoon. Tämä sellai­senaan
heijastaa, täi ainakin näyttää heijastavan, liberaali­puolueen
ohjelman siirtymistä oikealle — pois mahdollisim-man
monista uudistuksista ja takaisin vanhoille tutuille po­luille,
missä palvellan ensin suurpääomaa ja vasta sitten
ehkä vaalien lähestyessä — muistetaan tavallisten canada-laistenkin
olemassaolo.
Ylläsanotulla ei suinkaan tarkoiteta sitä, että ohjelma-puhe
kokonaisuudessan olisi mitätön tai arvoton. Päinvas­toin,!
Samoin kuin vanhojen ruokien uudelleen lämmittämiä
sen avulla voidaan nälkä sammuttaa, voidaan myös tämän
ohjelmapuheen perusteella saavuttaa joitakin välttämättömiä
parannuksia, jos oppositiopuolueet ja väestön yleinen mieli­pide
niitä päättävästi vaatii.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka eläkkeiden korjaamis-kysymys,
mitä ei tässä pitkässä, kaikkiaan 65 kohtaa käsit­tävässä
asiakirjassa puhuta mitään vaikka kaikki,puolueet
lupasivat vaalitaistelun aikana huolehtia siitä, että vanhem-
' pien kansalaisten taakkaa huojennetaan peruseläkkeen ko­rottamisen
avulla. Siitä huolimatta voidaan pitää mahdolli-.
sena sitä, että vanhuudeneläkkeitä voidaan tämän istuntokau-^
den aikana parantaa, jos oppositioryhmät ja väestön yleinen
mielipide kyllin päättävästi vaatii, että eläkkeet pitää korot­taa
vähintään sataan dollariin kuukaudessa, ja että eläkettä
on annettava ilman mitään köyhyydentodistuksia käikilie~.65
vuotta täyttäneille.
• Uutena ja yleensä tervehdittävänä esityksenä tässä oh-jelmapuheessa
oli maininta, että liittohaUitustulee antamaan
entistä enemmän taloudellista avustusta yliopistojen hyväksi
ja edistämään myös työläisten ammattikoulutusta.
Ohjelmapuheessa ei luonnollisestikaan sanota, kuinka
paljon "enemmän" liittohallitus aikoo taloudellista apua yli­opistoille
antaa. Mutta kun yliopistoasioita tutkinut Vincent
Bladen, Toronton yliopistosta ehdotti, että liittohallituksen
avustus korotettaisiin kahdesta viiteen dollariin kutakin opis­kelijaa
kohti, niin todennäköisenä voidaan pitää sitä, että
ohjelmapuheen takana on ajatus tämänsuuntaisesta avustus-lisäyksestä.
Samalla ilmoitettiin ohjelmapuheessa, että lah^
jakkaiden opiskelijain avustamiseksi järjestetään 10.000 tu­hannen
dollarin stipendiä, mikä sellaisenaan auttaa tietenkin
jossakin määrin tilannetta.
Valitettavaa on kuitenkin se, että hallituksen tarkoituk­sena
ei ole vieläkään lopettaa yliopistojen korkeita luku­kausimaksuja
mitkä pitävät tuhansia neitosia ja nuorukaisia
talousvaikeuksien vuoksi yliopistojen ovien ulkopuolella.
Toivottavasti oppositiopuolueet, vapaat kansalaisjärjestöt ja
yleinen mielipide yleensä vaativat asian esille tullessa niin
voimakkaasti näiden lukukausimaksujen poistamista, että
hallituksen pitää ottaa tämä vaatimus huomioonsa. Joka ta­pauksessa
on selvää, että meillä ei ole kansakuntana varaa
jättää kouluttamatta tuhansia tyttöjä ja poikia vain siksi
kun heillä ei ole muiden menojen lisäksi varaa maksaa vii­densadan
dollarin suuruisia lukukausimaksuja.
Yhtä tärkeänä voidaan pitää ohjelmapuheessa mainittua
työläisten ammattiopetuskysymystä. Tekniikan ja erikoisesti
automatisoinnin johdosta häviää työmarkkinoilta kokonaisia
ammattialoja aiheuttaen sen, että hyviä^ammattimiehiä jou-
"tuu työttömien armeijaan siksi kun heidän alansa on tullut
yhtä vanhanaikaiseksi kuin on nykyaikana esim. kaskiviljely
: maataloudessa. Näille työläisille voidaan ja tuleekin järjes­tää
riittävin palkkaeduin ammattiopetuskoulutus niin, että
he voivat aloittaa elämänsä uudelleen Onnistumisen ehtoflä - ""'^^^ ^"'''^"f '"^T T-u"
, ... , • . ien puute on kansallisen, kaik­en
kuitenkin se, etta uuden ammattiopetuksen aikana huo- kikäsittävän .sairaushuoltopal-lehditaan
riittävästi tällaisten työläisten ja heidän perheit- velun järjestämisen tiellä,
tensä toimeentulosta ja että heille opetetaan juuri sellainen Tosiasiassa voidaan sanoa,
ammattitaito, josta on kysyntää; .että ilman tällaista yleistä ja
Vaikka sairaushuoltopalvelun järjestämistä~on luvattu
aikaisenimissakin ohjelmapuheissa, se ei kuitenkaan madalla
vähemmässäkään määrässä tämän asian tärkeyttä. Ohjelma­puheessa
luvataan, että parlamentin käsiteltäväksi esitetään siitä johtuen työaikamenetys-ehdotus
kaikkikäsittävän sairaushuoltopalveluläin hyväksy- ten muodossa,
mlseksi. Tämä sellaisenaan on erittäin tervetullut esitys. Sa­malla
on syytä muistaa, että kaikki taantumusvoimat tulevat
seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana löytämään "yhty­mäkohdan"
sairaushuoltopalvelun järjestämisen vastustami­sesta.
Se vaatii toisaalta yleisen mielipiteen jatkuvaa painps-tustä
tuiki tärkeän sairashuoltopalvelulain laatimiseksi tuo-mari
Hallin ehdotusten perusteella.
Tässä yhteydessä me tulemme epäilemättä, kuulemaan
oikeistopiii-ieh itkua jä valitusta siitä, että "vaikka sairaus-huoltopalvelu
on suotava ja tarpeellinen, niin meillä ei ole
kuitenkaan kansakuntana varaa eli rahaa sen toteuttamista
varten". Tällaiset itkuvirret ovat tietenkin petosta ja vilppiä
alusta loppuun asti. Jos kerran on, kuten' oikeistolaispiirim-ttte.
jo tekopyhästi selittävät, annettava "etutil^
• on välttämätöntä, ja jätettävä odottamaan ^joitakin vahem-jj"^^^^'^'^. melko kiihkeästi niii
•: ihäft-kiireeKisiätehtäviäj-niin Siinä:täpauksessarori. sanöt?tavä,- •. •kjtfPunkien,. • nrtaaseutujer
i...» 1 1 I •! -1 n • , . ., .„.. . , asuintaloissa kuin parlamcntt -
etta varustelukilpailu on sellamen toimenpide milla ei ole jnäglläkinÖttawassa
paljosta mokankäytöstä huolimstta.
Sanaassa sijainnutta ase- ja am-mustehdasta
lukuun ottamatta ei
maassa ollut lainkaan teollisuutta
eikä maanmuokkauskoneitä. Koulu­olot
olivat täysin ala-arvoiset. Hovi
oli sitäkin upeampi. Sen päänä^ oli
teokraattinen hallitsija, imaami. .
S i l l o i n tällöin esitettiin Sanaassa
erikoislaatuista "show-ohjelmaa":
rummut pärisivät ja raskaasti
aseistetut kameliparliot- nelistivät
ohi kunnia-aitioiden. Rituaaleissa
muistutti nykyaikaa vain valoku­vaaja,
joka otti yhden kuvan ennen
ja toisen jälkeen päätapahtuman —
mestauksen. Tilaisuudesta otetut
kuvat luovutettiin muistoksi imaa­mille,
joka häntä vastaan vuonna,
1961 tehdyn attentaatin jälkeen
asui Täisissä sijaitsevassa palatsis­saan
ristikkojen suojassa.
Tässä palatsisa,: joka nykyään^
on museona, ovat nämä kuvat näh­tävinä.
Ensimmäisessä kuvassa on
tuomittu painunein päin vierellään
pyöveli leveine käyrämiekkoineen.
Toisessa teloituksen jälkeen ote­tussa
kuvassa teloitettu niäkaa
hiekassa pää vierellään.,Jos imaami
niin määräsi, ei päätä saimut irrot­taa
yhdellä vaan useammalla : is­kulla.
'"Oi oikeauskoiset, älkää menkö
rukoukseen kun olette juopuneina",
sanotaan koraanissa. Näihin sanoi­hin
nojautui viimeinen imaami An-
Nasir Li-Din Allah Ahmed puolu.s
tuessaan islamin alkoholikieltoa.
Saarnatessaan alamaisilleen veden
siunauksista hän itse Joi kallLsta
tuontiviiniä.
Imaami salli viimeisinä elinvuosi­naan
radiotoiminnan (halvimpien
transistoriradioiden hinnat vastasi­vat'
tavalli.sen kansalaisen kahden
kuukauden palkkaa) ,. ja hyviiksyi
edelleen 2—3 yläkoulun peruslami-sen.
v Ne; vaikuttivat pnmiliivisifn
korannikoulujen ja 9.^-prosoiMti.sen
lukutaidottomuuden keskellä kuu-
A. massa ja kivises.sä Jomeni.ssä kuin
f kuuluisat pisarat:
ollut 16 vuoadsadasta vuoteen 1918
asti turkkilaisessa yliherrujudessa.
Viimeksi mainitusta vuodesta läh­tien
olivat englantilaiset toimeen­panneet
lukuisia rajavälikohtauksia
Adenin rajalla. V. 1955 uhkasi ul­koapäin
järjestetty kaappausyritys
hänen valtaansa. Kaikki, tämä sai
Jemenin suhtautumaan epäluuloi­sesti
ulkomaihin ja kieltäytymään
50-luvulla mm. amerikkalaisten tar­joamasta
talousavusta.
Jo paljon ennen vallankumousta
pantiin Jemenissä suuri paino maan
suvereenisuudelle ja itsenäiselle ul­kopolitiikalle,
joka oli selvästi im-perialisminvastaista.
Ei siis ihme,
että Ahmedin edeltäjä Jahia solmi
V. 1928 Neuvostoliiton kanssa ystä­vyyssopimuksen,
jonka Ahmed puo­lestaan
uusi.
Tämä sopimus oli pohjana ystä:
vullisten suhteiden solmimiselle
muidenkin .sosialististen valtioiden
kanssa. Neuvostoliittolaiset asian­tuntijat
rakensivat Plodeinaan sa­taman,
kiinalaiset suunnittelivat
aukiotien Ho'deidan ja Sanaan vä­lille
ja maahan saapui tshekkiläisiä
ja itäiaksalaisia insinöörejä ja lää­käreitä.
Mutta sisäpoliittisesti ei
imaami kyennyt astumaan varjonsa
yli. Hän piti kuolemaansa saakka
kiinni ankarasta diktatuurista. Hä­nen
poikansa kruununprinssi Mo­hammed
el Badr, joka oli suorit­tanut
laajan kiertomatkan sosia-listisi.
ssa maissa, joutui maksamaan
hinnan isänsä asenteista.
Mohammed el- Badr ennätti oUa
imaamina vain muutamia päiviä.
Syyskuun 2fi pnä 1962 ampuivat
pan.ssarit AI Mutawakki ai Allar
hin palatsia, jossa imaami oleskeli.
Mohammed pakeni Riadiin, Saudi-
.Arabian hallitsijan suojiin. Vallan-,
kumouksellinen armeijaryhmä, jota
iohti eversti :Al)dullah ai Sallal, otti
vallan käsiinsä ja juli.sti maan ta-
.-avallaksi. Sallalista tuli ensimmäi­nen
presidentti.
Erä.i lehtimies nimitti tätä val­lankumousta
hypyksi yli tuhannen
vuoden. Hyppy tehtiin tietämättä
tarkkaan, mihin se johtaisi. . J e ­menin
heimot olivat uskonnollisis­ta
syistä eripuraisia ja monet ihmi­set
uskonnollisten johtajiensa hen­kisen
ja imaamin fyysisen terrorin
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
YKSITYINEN POMMITTI
USA:n "KOMMUNISTEJA"
JA "NEEKEREITÄ'
Miami. —^ Miamissa Floridassa
pidätettiin vuoden lopulla yksityi­nen
lentäjä, joka on tehnyt oma­valtaisia
pommituslentoja. Hän on
.suunnannut iskunsa alueille, joilla
uskoi asuvan kommunistien tai nee­kerien
johtajia.
Pidätetty on 31-vuotias sähköinsi­nööri
Lon David Shaw. Syyttäjän
mukaan hän on vuokrannut koneita
pudottanut nii.stä kotitekoisia palo
pommeja ja harjoittanut siten yk
sityi-sesti ''psykologista sodankäyn
t i ä " kiihottajia va.s-taan. Hänen sa
notaan tehneen viisi hyökkäysten
toa edellisen vuoden joulukuusta
lähtien viimeksi marrask. 16 päivä­nä.
Pommitukset eivät ole vaatineei
ihmishenkiä.
Mies kerskaili osuhiatarkkuudel
laan: 300 metrin korkeudesta pu
dotetut pommit ovat osuneet kuu
den metrin säteellää maalista
Useimmat "Molotovin ccoktaileja'
muistuttavista pommeista ovat pu­donneet
puutarhoihin. Shaw on tiet
tävästi myöntänyt, että hän valitsi
kohteensa ylimalkaisesti seuduilta
joilla uskoi asuvan kommunisteja.
Eräs ran.skalai-,
nen rakensi .Jemeniin- tekstiiliteh­taan.
. ;
Ahmedin valtaa uhkasi kansalli­nen
liikehdintä, jolle koulut olivat
e.-räänlainen. myönnytys. Hänellä oli
kaikki syyt olla v a r u i l l a a n n i y ös
ulkomaailmaa vastaan. Olilian maa
Mitä muut sanovat
•«EHDOITTA" MITÄ?
Presidentti käy "rauhanhyöfckSystään" täysin rehellisesU, Hän tQ-della
haluaa "ehdottomia keskusteluja",edellyttäen vain, että ennen
keskustelujen alkamista luovutaan kaikista vastaväitteistä siitä kun hän
on repinyt rikki Geneven sopimuksen vuodelta 1945, mitä sopimusta
USA on luvannut kunnioittaa, ja jonka allekirjoittajana on meidän
maamme..
Edellyttäen myös, että vihollinen, jota vastaari hän taistelee, tsj
Etelä-Vietnamin Kansallinen Vapausrintama, ei ainoastaan antaudu eh-.
doitta, vaan suorittaa vielä itsemurhan ennen neuvottelujen alkamista.
— Konni Zilliacus, Britannian'Daily Worker-lehdessä tammik. 8 p; (,
UNI0VA6TAINEN "LUPAUS" *
Työläiset, jotka sanovat, etteivät iie halua olla missään tekemiaissB
union kanssa, saavat nyt tilaisuuden osoittaa rehellisyytensä. Gil, Che­mical
and Atomic Workers union osasto 2-491-on-levittänyt alansa unio-yastaisille
työläisille "lupauskortteja" missä on seuraavanlainen teksti:
. "Minä vastustan unionismia. Tämän vuoksi 'ininä vastustan myös
kaikkia niitä etuisuuksia, miltä uniot ovat vuosien kuluessa voittaneet
maksullista kesälomaa, maksullisia juhlapäiviä,_sairäslomia, vanhem-muusoikeuksias-
palkankorotuksia, eläkkeitä, vakuutuksia, turvallisuus^
lakeja työläisten tapaturmavakuutusta, sosiaalista turvallisuutta, yli­työn
lisäpalkkiota, työttömyysvakuutusta ja työmaaturvaa.
"Minä kieltäydyn vastaanottamasta yllämainittuja ja muita etui­suuksia,
mitkä saavutetaan kollektiivisten työehtoneuvottelujen perus­teella
_ ^- -yhtiöltä ja täten minä valtuutan ja määrään
mainitun yhtiön pidättämään minun palkkaeduistani kaikki union voit­tamat
etuisuudet ja lahjoittamaan ne hyväntekeväisyystarkoitukseen."
Kortin toisella puolen on huomautus, että uniotoimintaa vastusta^
vat työläiset voivat todistaa rehellisyytensä allekirjoittamalla 'tämän
kortin,'
ilililllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllHlllllllllllllltlllllll^
Neuvostoliiton ja Mongolian
sopimus allekirjoitettu
Moskova. — Paolueslhteer! Leo­nid
Brezhnev allekirjoitti Ulan
Batorlssa yhdessä Mongolian kan­san
vallankumouspuolueen pää^
sihteerin Jum Zhagin Isedenha-lin
kans.sa maiden välisen ystä­vyys-,
yhteistyö- ja avunantosopi­muksen.
Sopimus solmittiin 20
vuodeksi.
Puheessaan Brezhnev sanoi
Mongoliassa käytyjen keskustelu­jen
osoittaneen Neuvostoliiton ja
Mongolian kantantasavallan joh­don
katsomusten yhtenäisyyden
suurissa kansainvälisissä kysy­myksissä
ja kansainvälisen kom­munistisen
liikkeen ongelmissa..
— Neuvostoliiton kommunistisen
HAVANNASSA PERUSTETTIIN KOLMEN
MAANOSAN SOLIDAARISUUSJÄRJESTÖ
Järjestön keskuspaikkana Havanna,
seuraava konferenssi 1968 Kairossa
Havanna. — Havannan soliriaa-i'iuuskonferen.
ssi, joka alkoi tam­mikuun
3. päivänä, päättyi lauan-tai-
iltana Ilahana Librc-hotcllis-sa
työskenteli konferenssin aika­na
512 valtuutettu 82 Aasian, Af­rikan
ja latinalaisen Amerikan
maasta. Lisäksi konferenssiin
osallistui JarkkaiMjoina 64 kan­sainvälisten
demokraattisten jär-jcstiijen
ja Euroopan sosialistis­ten
maiden edustajaa sekä run­saasti
kutsuvieraita.
Lauantaisessa täysistunnossa
hyväksyttiin kymmeniä päätös­lauselmia
työjärjestyksen kaikis­ta
kysymyksistä sekä yleinen ju­listus,,
jossa eritellään nykypäi­vän
kansainvälistä tilannetta,
osoitetaan keinot taistelussa im-:
perialismia, kolonialismia ja uu.s-kolonialismia
vastaan sekä keho-
I telaan höittamaan Aasian, Afri-
1 kan Ja latinalaisen Amerikan kan-
' sojen yhtenäisyyttä ja solidaari-
: suulta.
} KonferensMU valtuutetut päätti-j
viii yk.simielisesti perustaa Afrikan,
; Aa-^ian ja latinalaisen Amerikan
[kansojen solidaari.suusjärjestön ja
nuiodoitival .«on toimeenpanevan
.sih'ecristön jonka väliaikainen
toimipaikka on Havannassa. Sii­hen
kuuluu neljä edustajaa kusta­kin
kolmesta maanosasta. SihteerLs-töii
pääsihteeriksi valittiin Kuuban
edu.staja. ilmeisesti Osmani Cien-fue
«os. :
Kdelleen muodostettiin komitea
kansallisten vapautusliikkeiden
avustamiseksi niiden taistelussa
uuskolonialisniia vastaan. Tä.ssä ko­miteassa
on myös Neuvostoliitto
(alustettuna. •
Toinen Afrikan, Aasian ja latir
nalaisen Amerikan solidaarisuus-konferenssi
päätettiin pitää vuon­na
1968 Kairossa.
I Solidaarisuuskonferenssin päättä-i
jäisi-ssä lauantaiiltana Havannan
Chaplin-teatterissa puhui Kuuban
pääministeri Fidel Castro lausuen
mm.; että konferenssi oli sujunut
menestyksellisesti, ja että sen pi­täminen
oli vallankumouksellisten
voimien suuri voitto.
Konferenssin päätöksen mukai­sesti
solidaarisuusjärjestön pääsih­teerin
paikka luovutetaan Kuuban
edustajalle. Tämän johdosta Castro
ilmoitti, että Kuuban kommunisti­sen
puolueen keskuskomitean po­liittinen
toimikunta on ehdottanut
tälle paikalle KKP:n keskuskomi­tean
jäsentä Osmani Cienfuegosia.
Pääministeri kosketteli puhees­saan
seikkaperäisesti Aasian, Afri­kan
ja latinalaisen Amerikan kan­sojen
vapaustaistelua ja sanoi us­kovansa
sen voittoon ja imperialis­tien
häviöön.
puolueen ja neuvostohallituksen
keskipisteenä ulkopoliittisella alal­la
on taistelu sosialististen maiden
yhteisön ja kansainvälisen kommu-nisti.
sen liikkeen yhtenäisyyden
puolesta. Brezhnev lausui puhees­saan.
Hän sanoi Varsovan maiden
liiton lujittuneen ja SEV:in jäsen­maiden
taloudellisen kanssakäymi­sen
laajentuneen.
Päättyneenä vuonna NKP:lla oli
tapaamisia yli 60 maan kommunis-
' isten ja työväenpuolueiden kanssa.
Tapaamisten ja toverillisen käsitte­lyn
aikana on tullut selville puoluei­den
katsomusten yhtenäisyys nyky­ajan
tärkeimmissä ongelmissa ja ykr
simielisyys siitä, että on välttämä­töntä
lujittaa maailman kommunisr
lien rivejä.
Brezhnev käsi'teli puheessaan
laajasti Neuvostoliiton apua kehi­tysmaille
ja sanoi, että sitä tullaan
jatkuvastikin antam.aan monissa eri
muodoissa.
— Me voimme puhtaita omalla­tunnolla
sanoa, että emme ole
' kieltäytyneet avusta, kun sitä on
meiltä pyydetty, sanoi Brezhnev.
: Neuvostoliitto ja muut sosialisti­set
maat pitävät Aasian ja Afri­kan
nuoria valtioita luonnollisi:
na ystävinään ja liittolaisinaan.
Meitä ilahduttaa, että monien Aa-
.sian ja Afrikan maiden kansat,
kuten mm. Ghanan Guinean, Thr
distyneen arabitasavallan, Algeri­an,
Malin, Burman ja* muiden mai­den
kansat, asettavat taisteliitavoit
teekseen sosialismin. Se muodos­taa
erityisen- hyvät ehdot ystävyy­delle
ja yhteistyölle, Brezhnev _
sanoi.'
— Meillä oli kerran sika, joka oli
n i i n viisas, että aamulla ensi kerran
tavatessa se osasi aivan selvästi röh­kiä
'päivää'.
— Mitä tuo nyt on. Meillä oli
kerran kissa, joka vaimoni kutoessa
istui, aina tämän viereen kehrää­mään.
PÄIVÄN PAKINA
"HYVIÄ TAPPELIJOITA" KYLLÄ
pakollista sairaushuoltopalve-lua
kansakunta joutuu maksa­maan
paljon suuremman raha--
määrän ihmisten -terveyden jä
Ohjelmapuheessa on joukko
muitakin ajankohtaisia esityk­siä,
esimerkiksi maininta siitä,
että liittohallitus tulee yhdespä
maakuntahallitusten kanssa et­simään,
sopimusta siitä, minkä­laisia
menettelymuotoja hy­väksikäyttäen
voidaan Cana­dan
perustuslakiin tehdä muu­toksia
ja uudistuksia.
Edu.*>takbon nyt esitetty oh­jelmapuhe
"vanhan keiton
lämmitystä" täi ei, tosiasia kui.
tenkin on, että hyt alkaneen
parlamenttl-istumion aikana
tulee käsiteltäväksi monta hy­vin
tärkeätä asiaa --- joista kes­ii
maaseutuien
Meillä tavallisilla kuolevaisilla
on sellainen käsitys, että urheili­jan,
varsinkin ulkomailla vierai­levan
edustusurheilijan tehtäviin
kuuluu- vähinimä.ssä laskussa ur-;
heiliujiainen käyttäytyminen, vaik­ka
ei aina jaksettaisikaan nousta
sille tasolle, että edustusurheilijal
ovat hyvän tahdon ja ystävyyden
sanansaattajia vierailla mailla.
Poikkeuksena' tästä näyttävät
kaiki.ssa olosuhtei.s.si tekevän ca-nadalaiset
jääkiekkoilijat, joista
erään viimeisimmän munauksen
johdosta sanottiin, että he ovat
"hyviä tappelijoita multa huonoja:
kiekkoilijoita'!
Niin huonoon huutoon olivat
kiekkoilijamme saattaneet Cana­dan
kansallisurjieilun Neuvostolii-lo.
ssa V i e r II i I 1 e s s a a n. että
Moskovassa olevan CanatJan suur-,
lähettilään oli pitänyt sekaantua
asiaan uhkaamalla, että hän lo­pettaa
koko liirnauk.seii, ellCM käyt-täytymisessä
lapahdu paranhusta.
Näin kerrotaan asian lo])puvai;
hecsta CP:n mo.skovalai.suutiscssa
tammikuun 18 pnä.
"Canadan suurläheltiläs Robert
Vovd uhkasi lopettaa Sherbiooke
Beavers joukkueen kolmen ottelun
NeuvostoliiUo-miitkan, elleivät
joukkueen jiisenel paranna tapo­jaan
jäällä . . .
. "Matka päiillyi,sunnuntaina,, ca-niulalaisleh
hävittyä kolmannen
peräkkäisen ottelunsa.
; "Ford kutsui tämän Allan Cup
inc-stärijoukkucen 2 pelaajaa ja 4
viikailijaa virastoon.sa viime per-jantaina;
Hän pyysi heitä käyttäy­tymään
täällä urhcilumicsmäisem-min
Canadan hyvän maineen
vuoksi.
'"Sitä edellisenä iltana, Beaver.s-joukkue
. . . hävisi Kalinissa
Neuvostoarmeijan joukkueelle
15--4. Tätä rajuotteista peliä ru-mei
»>ivat toistuneet metelit |ja
selkkaukset, mitkä nostattivat
suuttumusta neuvostoyleisön ke.s*
kuudessa.
"Ford yhdisti vetoomuksensa
uhkaukseen, että"hän pyytää neu­vostoviranomaisia
peruuttamaan
viimeisen ottelun, jos Canadan
jääkiekkopelurit eivät käyttäydy
paremmin Neuvostoliiton maa­joukkuetta
vastaan suoritettavassa
ottelu.ssa lauantaiiltana.
"Canadiilaisel vastasivat diplo-maattinsa
vetoomukseen lauantai­na,
jolloin Beaver.s joukkiie hävi­si
8—1 paljon puhtaammin pela­tussa
:ottelu.ssa kuin torstaina.
"Sunnuntaina Sherbrooke Bea­vers
hävisivät, myös puhtaassa
ottelussa maalein 6—.5, Moskovan
Sparlakjjoukkueelle, . . .": -
Ylläesitettyä aikiiisenunin, eli
tammikuiin 14 päivänä kerrottiin
toise.ssa CP:rt Moskovan uutisessa
edellämainitUsta "toi'staisesla"
ottelusta mm. seuraavaa:
"Moskovan sanomalehdet leima­sivat
tänään Sherbrooic Beavers
.joukkueen enemmän tappeluun
kuin jääkiekonpeliin kiintyneeksi
joukkueeksi.
"Joukkolevikin omaava lehti
Neuvostourheilu sanoi pelistä, e t tä
Beavers joukkue ei näyttänyt mi­tään
pelitaitoa. .
"Mutta joukkueen jäsenet osoit­tivat
jotakin muuta.. Joka kerta
. kun tilanne tuli kireäksi, Cana­dan
kaikki, kuusi pelaajaa ryhtyi
käsitappeluun . . .
"Mainitun lehden Kalinin kir­jeenvaihtajan
uutistiedossa huo­mioitiin,
että toisen erän jälkeen,
mikä keskeytettiin ruman pelityy­lin
^'akia 1 minuutti ja 38 sekuntia
ennen määräaikaa —^ palkintotuo-marjt
puhuttelivat vakavasti kum­mankin
puolen valmentajia.
"Kolmas erä. missä kumpikin
joukkue teki kaksi maalia, pelat­tiin
puhtaasti.
"Kommunitisen nuorisoliiton
lehti, Komsomolskaya Pravda kir­joitti,
että pysäykseen lämpimänä
pakkassäällä, canadalaiset päätti­vät
ilmeisesti tapella, sen sijaan,
e t t ä olisivat antautuneet "rehtiin
urheilutaisteluun". Mainittu lehti
nriyönsi, ' e t t ä canadalaiset ovat
mestari-tappelijoita v;.
" T ä ä k o r ut ö n t o n kerto-
; 'maa ,. . -^'-r.: / \.
Jä/vaikka: emme haluakaan mi­tenkään
puolustaa Sherbrook Bea­ver.
s joukkueen rumaa pelityyliä
— emme sittenkään vaikka he sal­vat
"meslaritappelijain" maineen
— - p ä ä s y y l l i s i ä pitää kaikesta huo­limatta
etsiä, muita kuin mainitun
Sherbrooke Beavers joukkueeih ri-
. veistä.
Asia kaikessa lyhykäisyydessään
on tältä kohdalta niin, että ca-nadalaisnuoriin
kasvatetaan jär-jestelmälhsesti
sitä käsitystä, että
verta pitää vuotaa ennen kuin jää-kiekkopeli
on mistään kotoisin.
Kun ammattilaisjääkiekkofclu-bien
omistajien väitetään mhkai-sevan
tappelukahakoita pelin yh­teydessä
sillä perusteella, että ^e
vetää enemmän yleisöä katso­moon,
eh antaa lihavia tuloja
omistajille, ja kun palkintotuoma-
: rien sanotaan näissä kansallisesti
TV:n ja radion välityksellä laa-jellettavissa
otteluissa katselevan
suopeasti näitä tappeluja sen
vuoksi, kun klubien omistajat niin
tahtovat, niin onko sitten ihme,
jos tämä pahe syöpyy amatööri-urheilijainkin
piiriin?
Tosiasia on, e t t ä valtavan suu­ri
osa canadalaisista pojista ja
nuorukaisista pitää ammattijää-kiekkoilijoita
miltei epäjumala­naan
— ja kun he näkevät "epä­jumalansa"
eli urheilusankarinsa
• tappelevan miltei joka ottelussa,
niin he tietenkin katsovat, että
kaikki se kuuluu urheiluuii! '
. K a i k i n me olemme tietenkin si­t
ä riiieltä, että maamme urheilu­maine
ei kestä sellaisia munauk­sia*
mihin Sherbfooke Beavers v i i - ,
hieisellä kilpailumatkallaan kom­pastui.
Mutta siitä pahasta pois
pääseniisen ehtona on ennenkaik­kea
se, että lakataan opettamasta
nuorille pojille tällaista "rumaa
peliä", muka "canadalaisen" peli­tyylinä,
silloin kun se todellisuu­dessa
on amattiurheilijain "rahan-tekokeino".—
ankarasti tuomitta- .
V i i , mutta kuitenkin ammattijää-kiekköklubien
rahanhankintakei-no.
— Känsäkoura.