Vapaus, April 18, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, huhtik, 13 p. — Saturday, April, 18,1953
aXBESmii — Uniepeaäeat I s b or
Ozsan of Flnnicb Cdnadlaos. Es»
iablitibed Noy. 0, 1917. Autborteed
)B0 secoRd cla£8 s i ^ by tbe Post
Office'Pi^Tarlment, Ottava. Pub-
ILstbed thrlce veekly: Toesdays
Tbundaj» and Sstunlay» 1:7 Vapaus
Publlsblng Company Ltd.. s t 100«102
eixn S t . W., Sudbuiy, O s t , Canada,
Telephoncs; Business Office 4>4264
Editoria! Office 4HI265. Manager
e.Su]ui. EditorW. Eklund. MaUing
o r address; Bo x «9, Sodbusy, Ontario.
Advenising rates bpon applicatiozL
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Caoadassa: IVk. 7J0O 6 kk. 3.75
3 kk. 2 25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 420
Suomessa 1 vk. BJ50 6 kk. 4.75
Menetämmekö vdbnämarkkinatkin?
' Kuten saattoi odottaakin, Britannia on ehkä lopullisesti kieltäy*
tynyt allekirjoittamasta huhtikuun 15 pnä VVashingtonissa ''enem*
mistöpäatöksellä'' hyväksyttyä Kansainvähstä vehnäsopimusta^ mikä
määrittelee vehnän 'Jattiabinnaksi SI.55 ja "kattohinnaksi" $2.05
bushelilta.
Kuten muistetaan, Britannia äänesti tätä päätöstä vastaan tie-
;doittaen, että se ei suostu maksamaan kahta dollaria enempää vehnä-bushelista.
Nyt on Britannian ruokatavaraministeri Cwylim Lloyd
<^rge tiedoittanut alahuoneen istunnolle, että hallitus on "vakaan
f harkinnan jälkeen" päättänyt olla allekirjoittamatta mainittua sopi-
, jnusta-^^^^^^ A^^^ tarkoittaa sitä, että Kansainvälinen
vehnäsopimus, jonka tarkoituksena on säännöstellä kapitalistisen
maailman kansainvälinen vehnäkauppa ja sen hinnat Wasbingtonin
/antaman linjan perusteella, tulee hajoamaan alkutekijöihinsä, ellei
'Britannian toryhallitusta saada ulkopuolisella painostuksella sitä hy-
• \ ^ k s y ^ tunnu mahdolliselta. Ilmoittaessaan halli-hiuksensa
kielteisestä päätöksestä ruokaministeri €eorge antoi ymmär
K tää, Jettä Britannialla on muualta tarjolla edullisemmalla kaupalls
vehtiää.
^^.^^^^^ hyvin vakavasti esiin kysymyksen, että
y menettääkö Canada Britannian vehnämarkkinatkin! Se olisi suoras-
: taan^kanoninen onnettomuus joka olisi kaikin mahdollisin keinoin
vältettävä. On niniittäui muistettava, että Britannia on tähän asti
A oUut pääasiallisin canadalaisen vehnän ostaja ja esimerkiksi nyt B r i '
vtatiniässa h^^ Kansainvälinen vehnäsopimus olisi edellyttänyt
sitäj^^että Canadasta olisi viety Britanniaan tulevan kolmen vuoden
a i k a ^ vuosittain 250 miljoonaa bushelia vehnää. Jos tämä vehnä»
maä]^ jää myymättä ennnestään ^'ylijäämästä'' täyttyneisiin elevaat-toreihimme,
silloin on Canadan maatalous vakavassa kriisissä.
^^^f^^ '^^^^^^ Olisiko yritettävä yleisen mielipiteen
voimalla pakoittaa Britannia muuttamaan kantaansa? Vai olisikc
Canadalla muita mahdollisuuksia?
: Ottawasla tiedoitettiin ti että liittohallitus harkitsee jota­kin
vaihtoehtoa eli muuta suunnitelmaa, jos ko. Washingtonin sopimus
hajoaa alkutekijöihinsä. Minkälaisia ajatuksia hallituspiireissä Hik
e &uu^ siitä ei luonnollisesti ole meillä tietoa. Mutta tosiasia on, että
'Canadan farmarit tarvitsevat tuotantokustannusten suuren nousun
vuoksi vehnästään ainakin S2.25 hinnan bushelilta. Farmarien tuo-vtaptokustannuksia
voitaisiin tietysti paljon laskea huolehtimalla siitä,
että^esim. larmikoneiden suuresti paisutettuja hintoja laskettaisiin^
sekä lannokkeiden ja erinäisten muiden tavarain hintaia laskemisen.
" a yksi tie, miten päästäisiin Britannian^ Canadan
haan asiakkaan kanssa käytännölliseen sopimukseen.
Mutta meistä tuntuu, että Britannian kansa vastustaa vehnän
qan korottamista yli kaiidesta dollarista ennenkaikkea valuutta­pulansa
takia. Toisui sanoen, Britannia ei voi ostaa vehnää Washing-tonin
jaVVallJStrcetin ehtojen perusteella. Käytännöllisin ja nopein
ratkaisu tässä kriisitilanteessarolisi se, että Canada seuraisi viivytte-lemättä
Britannian esimerkkiä ja eroaisi nyt hajoamaan tuomitusta
Kansainvälisestä ^vehnäsopimuksesta ja ryhtyisi välittömästi, Yhdys­valloista
riippumatta, neuvotteluihin Britannian kanssa. Britannian
"valuuttakysymys" voidaan helposti ratkaista vehnäkauppojen koh­dalta
siten, ettäCanada ostaa Britanniasta ja muista CommonweaIthin
maista saman summan arvosta tavaraa, millä Britannia ostaa Cana-dasta
vehnää ja muita maataloustuotteita. Tällainen sopimus huojen­taisi
suuresti Britannian dollaripulaa, sillä se voisi Canadan vehnästä
maksaa omilla tuotteillaan tai omalla rahallaan toisiin Common •
wealthin maihin, Samalla kertaa Canada saisi vehnän "ylijäämän"
markkinoille ja niiden vastineeksi tavaroita, joitä nyt joudutaan
tuottamaan guseissa tapauksissa äärettömän epäedullisilla hinnoilla
Yhdysvjalloista.
Jos tätä kysymystä lähdetään pohtimaan ja ratkaisemaan tältä
pohjalta^ silloin voidaan helposti päästä yhteisymmärrykseen myös
vehnän hintakysymyksestä ja huolehtia siitä, että Canadan farmarit
saavat heille kuuluvan osan kansallistuloista. Tosiasia nimittäin on,
että. Canadan farmarit ovat saaneet maksaa kalliin hinnan (vehnän
alhaisen hinnan muodossa) siitä kun Canada on ollut jäsenenä Was-hingtonin
sanelemassa ^'Kansainvälisessä Vehnäsopimuksessa''. Tä­mänkin
vuoksi Canadan pitäisi erota koko laitoksesta, mutta kun
Britannia on asiallisesti puhuen romuuttanut koko "sopimuksen", Ca­nadan
tulisi omien kansallisetujensa vuoksi ryhtyä välittömästi ja
täysin itsenäisesti neuvottelemaan vchnäkaupasla Britannian kanssa.
Washingtonin herrat mahdollisesti esittäisivät siitä ankaria pro­testeja,
mutta tilanne vaatii sitä, että tässä asiassa pannaan Canadan
-kansallisedut etualalle. Meillä tavallisilla kansalaisilla on nyt ta­vallista
edullisempi tilanne vaikuttaa siihen, että vehnäkysymys rat­kaistaan
Canadan kansallisctujen sanelemalla tavalla, jos me rauis-tanrnie
vaatia parlamentin nykyisiltä jäseniltä ja vaaliehdokkaiksi ni­mitetyiltä
miehiltä ja naisilta, että heidän täytyy kaikissa kysymyk-s
i s ^ ja erikoisesti tässä vehnäasiassa, panna Canadan edut etutilalle.
Tapaus Chaplin
' Uutistiedoissa kerrotaan, että elokuvayleisön maailmanlaajuinen
suosikki Charlie Chaplin aikoo jäädä pois Yhdysvalloista.
Kuten muistetaan, Chaplin hankki Yhdysvalloista lailliset mat-
:kustusluvat ja lähti perheineen Euroopan matkalle viime syyskuussa.
• Heti hänen laivansa lähdettyä satamasta, ajatusten kontrollin tar-
:tunnan saaneet yhdysvaltalaiset "oikeuviranomaiset" julistivat, että
Chaplin ei pääse takaisin Yhdysvaltoihin, ellei voi "todistaa" epä­amerikkalaiselle
komitealle, ettei hänen aivoissaan ole koskaan liik­kunut
mitään sellaista, joka senaattori McCarthyn mielestä voidaan
leimata "vääriksi ajatuksiksi".
Asiallisesti puhuen tuo ukaasi oli salavakala puukon pisto Chap­linin
selkään, sillä hänelle ei annettua matkustuslupaa anoessaan min­käänlaista
vihjettä siitä, että iilkomaille mentyään hänellä saattaa olla
vaUceuksia-^ takaisin pääsj^n. Se aiheutti silloin kautta maailman
yleisen mielipiteäa kuohunnan ja Chaplin otettiin Sen vuoksi erittäin
länöpimästi vastaan Ranskassa ja Englannissa.
Nyt olemme sitten saaneet tietää, että Chaplin aikoo jäädä aiha-j
k i n toistaiseksi Eurooppaan. Tämä on tietysti kova isku miehelle jo-
V k a on 40 vuotta asunut Yhdysvalloissa ja ainakin yhtä ko\'a isku hä­nen
amerikkalaissyntyiselle vaimolleen ja lapsilleen. Mutta me roh-iskun
kaikista sai sittenkin Yhdys­vallat
Cfialplipin "vapaaehtoisen maastakarkoituksen" seurauksesta
Yhdysvallatmenetti paljon, ei vain kansainvälistä ar\waltaa, vaan
inyos korvaamattoniia henkisiä arvoja. Chaplinin karkoituksen joh-idosto
Ylulysvallat köyhtyi ja peloittavassa määrässä kulttuu-
1 ydlis^ti, „ _
Kyspyksiä ja
vasfaoksia * * *-
KTVVrrOMfeV ELJIKKCET
osiAmos mAAsamsABSA
Kyitmys: Onitp pysyvälsesti avut­toman
j a Jgrvyttöraän 25 vuoden Ikgl-scn
henkilön mahdollista saada eläke
Ontarion maaSiutmassa Ja Jos n i in
mita ovat sellaisen eläkäieeri saannin
edeUytyksenä? Vapauden tilaaja.
Vastaus: Viime vuoden helnäk. 1
päivästä lähtien oa Ontariossa oUut
voimassa dcyvyttömien henkilöiden
eläkelaM (Dlsabled Persom' AIIOTT-aace
Act). Se kofilcee ainoastaan
ssllaistöt ky vyttömieq; henkilöidlen
avustamista, J o t ^ asuvat kotona Ja
ovat 18—65 vuoden Ikäfsiä, Eläke on
40 dc::aria Icuukaiidessa Ja sitä mak­setaan
varattomuuden perusteella.
Näitä eläkSceitä kb£&evat säädöfcaet
ovat seuraavanlaiset:
1. Ikään nähden on esitettävä kas­te-
tai syntymätodistus. Ellei niitä
:.le saatavissa avustavat viranomai­set
iän toteamisessa muilla tavoilla.
2, Hakijan on pitänyt asua Onta­riossa
Stymmenen vuoden ajan ennen
däJckeen hakemista. -
3; Hakijan vuositulot el saa olla
$720 suuremmat, eläke mukaan las­itettuna,
ijxn on kysymyksessä yksi­näinen
henkilö, tai kun on
kysymyikscsä - avioliitossa oleva Ja
vaimonsa kanssa asuva henkilö,
4, Kyvyttömän henkilön lääkärin
alistaman todistusainehlston hakijan
täydellisestä kyvyttömyydestä tutkii
erikoinen lääketieteellinen komitea,
Jcika antaa myöhemmin lausuntonsa
hfii-ljan eläkkeeUe pääsystä.'
5, Huoltominlsteriö käsittää täy­delliseksi
pysyväiseksi kyvyttömyy­deksi
sellaisen terveydentilan mitä ei
voida parantaa nähtävissä olevina
aikoina Ja minkä takia kyvytön hen­kilö
el ky&ene omin avuin, ilman
toisen hehkiiön apua suorittamaan
tavallisia jokapäiväiseen elämään
kuuluvia telitävlään,
6, EläikL^jeiseen oikeutettu kyvytön
henkilö on oiaceutettu saamaan lää­kärinhoidon
Ja vissit 'lääkkeet v a ­paasti
sellaisUta lääkäreiltä. Jotka
työ£Cten|elevät Ontarion lääkärien
yhdlstyisen ja huoltoministeriön so­pimuksen
perusteella.
7, Tätä eläikettä eivät saa sellaiset
henkilöt. Jotka saaVat eläkkijitä työ-tapaturmaln;
korvauslain (Work-men'
3 Corapensatlon Act), äitien elä­kelain,,
sokcideaeläkeialn tai sotilai­den
cläkjlaln • perusteella tai ovat
hoidettavina sairaaloissa, paranto­loissa
tai erilaatuisissa hoitoloissa.
8, Tätä eläkettä koskevat hake-muköe
ti on pantava vireille kuntien
huoltoviranomaisten kautta tai k i r ­joittamalla
osoitteella: Director, Dls­abled
Persöns' Allowancos Branch,
Farllamcnt Buildtogs, Toronto, Ont.
B r i t i sh Columbian nykyisessä po^
lilttisena tilanteessa on ehkä kaik­kein
näkyvimpänä seikka JobtaJakril-si.
m:kä huolestuttaa vanoja puolu*
eita. Jobnsonr^Anscomb kokoomuksen
hajottua ovat niin liberaalit k u in tö­rytkin
hakeneet uusia Johtajia, mltkiä
kykenisivät plemään heidät virka-pahkoille.
Nyt on C C P r n edessä s a ­manlainen
ongelma.
K u n suuri määrä valitsijoista Jät­tää
trad.tlpnaalJset ^'Tweeäledee" Ja
"rweedleduro" puolueet, takakama-r
l n poikien ensimmäisenä vastatoi-menpitsenä
on se, että he erottava-t
kansan hylkäämät Johtajat Ja r y h t y ­vät
etsimään tehokkaimpia poliittisia
palnjenla pitääkseen vanhan poliitti­sen
pelin käynnissä. Kuten edes­mennyt
' l l a u t ^ o r k o " Bennett ' s ai
kokea, hänen käyttöarvonsa loppui
toi^-puolucessa siihen kxm töryjen h ä ­viö
1935 osoitti, ettei (hän <voi enää
huiputtaa vähemmistöosaakaan kain-sasta.
J a hlljemmln B r i t i sh Coluih-biassa
entisen , kokodmuShalUtukseh
rahaministeri' «Herbert Anscomb sai
saman opetuksen maakunnallisena
toryjohtajana. v^''
Vancoitverissa tällä viikolla pidet-tä/
vässä libsraalien konventionlssa on
yhtenä pääkysymyksenä sellaisen
Johtajan löytammen, Joka voisi nos­taa
puolueen valta-asemaan.' Vaikka
käytetävissä on sellaisia liberaalien
tukipyhrlUtä kuin kalastusasiain m i ­nisteri
Jimmy Sinclair j a puolustus­ministerin
apulainen Xialph Carop-ney,
mitään tilanteen vaatimaa libe
raall Houdlniin verrattavissa olevaa
ei ole näköpiirissä. Kuka hyvänsä
voittaa Lberaalien päällysmiehen p a i ­kan,
hän e i ole sellainen henkilö. Jo­ta
liberaalit haluavat, vaan sellainen
mies Joka gn liberaalien saatavissa!
Johtajakrilsissä on töryillä ollut
vähän parempaa onnea. Pitkien k i ­nastelujen
Ja vehkeilyjen Jälkeen he
onnistuivat talvuttsunaan X>eane F i n ­laysonin
siihen käsityskantaan, että
toryjohtajan toimessa on tulevaisuu-denihahdolllsuuksla.
vaikka tilanne e l
t i ^ näytäkään lupaavalta, mutta vie­lä
ei ole mitään merkkejä sUtä. että
hän voi Johtaa heitä (toryja) minne­kään,
paitsi sinne, missä he rryt o n ­neksi
ovat, miltei täydelliseen suku­puuttoon.
T&iDä el ole Deane P J h -
laysonin -vika, mutta hän olisi voinut
ottaa opiksi Shakespearelta Ja vält­tää
"sen oikeiUe raiteille' yrittämis-tehtävää,
tai Abe lilncoUiilta Joka kä-slttl,
etteivät edes siniveriset töryt
":voi narrata kalkkia ihmisiä ikui­sesti".
. • .
CC5P:n Johtajaongelma tuntuu saa­van
alkunsa samoista lähteistä, Cold*-
well-MacInnis-Wincb "Johtajisto'^
vaatii storvariilistaohjämao "arvok»
kuutta" mikä on vierasta C C P : n Jä-senjoukkojen
eosialistisUle ajat^ulodlle
Ja tuhatäilleoUlle Jotka ovat tukC'
neet vaaleissa CCF:ää siinä uskossa,
että se on edlainen laitos kuin mo­lemmat
vanhat puolueet. CCP:n
huippujohtajisto on kaventanut. ^ •
män eroittävan Juovan miltei näky^
mättömäksl. .
<Eeginan «Manifesti ei ole enää CC
F : n Jo^tajain vetoomusten ytimenä.
Tästä Johtuu, että Winchin palkkaa
ei täytetä (mlkäU hän todellisuudessa
Jää sivuun) tcdelliselliai Ja kansan p i ­tämällä
jobtajakyvyllä: ratkaisevana
tekijänä on m!elulmminkln kyky kUr
martuasmoih kuin tällaista menetel­mää
pidetään edullisena poliittisten
opportunistien tavoitteille.
Sen mallinen "Johto" el v a in tuhoa
sos:alisti8ta sanavarastoa käyttävää
COF:ää poliittisena puolueena vaan
hävittää myös sen luottamuksen. Jon­ka
tuhannet caiuidalaiBet ovat C C P r l -
le antaneet, • :
K a i k i l l a kansan asian laiminlyö­neillä
puolueilla on johtajakrlisl. Se.
on nykyaikaisen yhteiskunnan yksi
tinkimätön laki, Pacific THbune,
huhtik. 10 p.
Äfomivoima saattaa
kyefö hilpailemaän
biMinan fcans»
Otl»m. Tiede <m oppinut viime
aikoina paljon atomien suhteen mut­t
a «litä huolixnatta ei vielä tiedetä
kykeneekö atomivoima kilpailemaan
hiilestä kehitetyn voiman kanssa, s a ­noi
äskettäin irhdysvaitain edustaja
t r i Warren C . Johnson, Joka osallistui
Clialk BiveriUä pidettyyn atomlmies-ten
konferenssiin.
T r i Johnson sanoi Yhdysvalloissa
Olevan toistakymmentä ts^htiötä. Jot­ka
o/at kiitmostuneet atomivoiman
kehittämiseen kaupallisia tarkoituk­sia
varten. Siitä huolimatta hän a r ­veli
kestävän 5—110 vuqtta ennenkuin
ensimmäinen atomivolmalaitos on
käynnissä — "todennäköisesti lähes
10 vuotta." . . '
Ainoa keino pääst^ selville atomi­voiman
kilpailukyvystä hiilen rinnal­l
a , on atomivoimalaitoksen rakennut­taminen,
sanoi t r i Johnson. K a k e s -
ta huolimatta hän arveli atomivoi­malla
olevan lupaavan tulevaisuuden.
Mita muut sanovat
VÄÄRÄ NUOTTI
"Gorgeous George" Drew (tory-puolueen
Johtaja, jonka Ontarion
valitsijat paasittivat "yläkprtaan" —
pois* omista vaivoistaan — Vapaus)
puhuu Juuri nyt hyviä sanoja, mutta
muistaen hänen menneisyytensä ja
tietäen hänen tulevaisuudensuunni­telmansa,
hän et voi huiputtaa suur­ta
yleisöä.
Tämä palauttaa; mleleenune Mark
Twainin jutim, Twainin vaimo teki
paljon työtä miehensä "refonnplmi-seksl"
— hänellä oli sosiaalisia t a ­voitteita
— j a hän teki miehensä
elämän kurjaksi.
Eräänä päivänä Twain oli korjaa­massa
jotabin asuntonsa ympäris­tössä
j a löi vahingossa peukaloonsa.
Hän seisoi siinä viisi minuuttia Ja
lateli sarjan mitä värikkäimpiä k i ­rosanoja.
Hänen - vaimonsa odotti loppuun
asti. mutta sitten, yrittäen saada
miehensä häpeämään,;hän toisti jo­kaisen
kirosanan, minkä miehensä
lausui.
Twain kuunteli arvostelevastl ja
antoi sitten lausuntonsa:
''Sinä osaat sanat oikein, mutta
nuotti on Täarä."
Sama piää paikkansa "Gorgeous
George" Drewn suhteen.
— The tJkralnian Canadian.
SITÄ M E K I N SANOMME!
"Sellainen ajatus, että olisi edullis­ta
verottaa itseämme kahdella tuhan­nella
miljoonalla dollarilla vuodessa
sellaisten laitteiden Ja aineiden tuot­tamista
varten, joita käytetään yksin­omaan
tuhoa varten Ja jotka vuoros­taan
tuhotaan hyvin lyhj-en ajan k u ­luessa,
on eräs niistä nykyisen suku­polven
oudoista ajattelun tuloksista,
joiden johdosta historioitsijat saatta­vat
vältellä tulevien-vuosisatojen a l -
Sunnuntalna Japanissa pidettävissä
vaaleissa punnitaan miten ristiriidat
ovat kehittyneet. -
Viime kuun alkupäivinä esitettiin
Japanin parlamentissa hlrtehmen
näytelmä. Pääministeri Joshlda oh
julkisesti käyttänyt eräästä opposi­tion
edustajasta solvaavaa nimitystä.
Tämä äimistyi, vaati Joöhidaa pe­ruuttamaan
sanansa ja, kun Joshida
kieltäytyi, tehtiin asiasta lopulta luot.
tamuskysymys, jolloin 23 liberaalien,
JoslUdan oman puolueen, edustajaa
äänesti opposition mukana, Jä h a l l i ­tus
sai niukan epäluottamuslauseen.
Seuraus: joshida hajoitti parlamen­tin,
jolloin maa jäi Jopa budjettiakin
vaille (budjettivuosi alkaa huhtikuun
alussa). Joshida määräsi pidettäväk­si
uudet vaalit'kuluvan huhtikuun 19
.pnä./ V
Selvää oh, että pääministerin yksi
haukkumasana ei saanut aiicaan täl­laisia
seuraamuksia — syynä on v i i ­me
kädessä se, että ristiriitojen repi­mässä
Japanissa edelliset, vihne lokar
kuussa pidetyt parlamenttivaalit e i ­vät
ratkaisseet mitään, itse asiassa np^
vain kiristivät luokkavastakölitiä;
Tällöin liiallituspuölue, liberaalit^
pystyi toSin Vielä saamaan parlamen­tin
466 palkasta, 240 (edellisissä vaa­leissa
1949 245 ja sitä edellisissä 2&4).
mutta itse puolue oli jo aivan h a j a l ­le
nakerrettu. Kohne siipeä taisteli
-siinä vallasta. Yksi niistä on JoShir
dan ryhmä. Joka mukisematta kul­kee
XJSA:n talutusnuorassa Ja par­haansa
mukaan varustaa Japania
uutta sotaa varten. Töittsinon h a l l i ­tuksen
kaatamiseen oralUstimut
Hatojaman rjihmä, joka edustaa lä­hinnä
kansallista. i U & A : n vastaista
kapital.smla, osaltaan myös fasismia,
sillä Hatojama Itse kuului Japanin
riemusotamlehlln, o l i sen vuoksi syyt­teessäkin
ja erotettiin liberaalisen
puolueen puheenjohtajan paikalta
huhtikuussa 1946. Näiden •välissä on
ollut Hirokawa-rshmä, joka puolueen
sisällä ilmemieissä Jyrkissä kiistaky­symyksissä
on ollut horjuva vaaan
kieli. J a llsähajaannUsta on vielä
edustanut puolueen nykyinen p u ­heen
johtaja (ent. suurlähettiläs H i t ­lerin
Berliinissä) Shigemitsu kannat­tajineen,
jonka selnillehyppivä sota-ohjelma
ajaa jopa Joshldankin ohitse^
Porvaristo on siis hajallereyittynä.
Ristiriitoja on kärjistänyt kaksi poo­lia.
Samom kuin Länsi-Saksassa ovat
Japanissakin entiset sotapolitilkot Ja
-magnaatit suorittaneet irSA:n-suo­jeluksessa
ripeän asemiinmarssin.
Nyt hajoitetussa parlamentissa oli pe­räti
136 jäsentä, jotka välittömäsU
sodan jälkeen olivat "puhdistuslistoil-l
a " , ja Mizohu Sainsel Undo-l.itto on
jota kuinkin pur.das kcpio ennen so­taa
Ja sen aikana esiimyneestä k i i h ­kokansallisesta
Itä-Aasian liitosta —
vain pari esimerkkiä mainitaksemme.
•Mutta myös vastapboU on voima-kaä.
Scdan jälieen on Japanin sor­rettu
työväenluokka kokenut ennen-näkemätkömän
nousun. Ölklstososia-
Udemckraattlen hajoitusyrityksistä
huolinutta on Sohjo. Japanin am­mattiliitto,
kasvanut huimasti. Tällä
hetkellä siinä on j o 4.5 mUj. jäsentä.
Kaivostyöläisten lakko viime s y y s ­joulukuussa
j a Bähkötyöläisten lakko
marras—joulukuussa ravistelivat k o ­ko
Japanin yhteiskunnallisia perus­teita.
Muistettaneen myös. että v i i ­me
"Vappuna osallistui pelkästään T o ­kiossa
y l i 500,000 työläistä mielenosoi­tuksiin.
Tämä työväenluokan nousu on nä­kynyt
Ja näkyy myös parlamentissa.
Viime lokakuun vaaleissa vasemmis­to-
j a oikeistosiipeen jakaantunut so-slalidemokraattlhen
piiolue veti taak­seen
7,4 mllj. ääntä (21 % koko ää­nimäärästä)
ja s a i I H palkkaa p a r l a ­mentissa..
Nousu ön Jyrkkä, sillä e-dellislssä
vuoden 1949 vaaleissa sosia­lidemokraatteja
äänesti . '-vain" 4.1
mllj, (13^5 %). joka riitti, 46 parla­menttipaikkaan.
Tosin -vertailuja teh­täessä
on otettava huomioon, että
194D kommunistit saivat 3 mllj. ään­tä
ja 22 paikkaa, mutta vlfme loka­kuun
vaaleissa 900.000 ääntä ja kaksi
paikkaa. Tällöin ei k u l t e i t o a n voi­da
puhua mistään kommunistien
''murs^avasta tappiosta',' (Jota s a ­nontaa
taantuhnisleh^istö meilläkin
n i i n mlelenääri yUjeU), siUä haUituk-sen
harjpittaman terrorin pelosta ( v i ­rallistenkin
lukujen mukaan vangit­tiin
viime vaalien alla 10,000 ihmistä,
enimmäkseen kommimisteja)' suuri
osa edeli sellä kerralla kommunisteja
äähastäneistä antoi nyt äänensä k u i ­tenkin
amerikkalaisuutta Ja sodan-
Valmisteluja vastaan esiintjmeille v a -
sommlstososialldemokraatellle. •
Huhtikuun 19; päivän vaaleista Voi­taneen
siis—- edellä sanottu huomi­oiden
— todeta, että iie, vielä vähem­män
kuin lokakuun vaaUt, eivät r a t ­kaise
mitään. Todennäköistä on, et­tä
pirstoutunut liberaalinen puolue
menettää JäUeen ääniä, mutta toi­saalta
työväki tuskin vielä kykenee
keräämään riittäväst lääniä saadak­seen
eneministön t a i edes ratkaisevan
suuren vähemmistän parlamenttiin.
Huomiset vaalit ovat siten vain i l m a ­puntarina,
jolla mitataan ristiriitojen
kehitys Japanissa, mutta jolla niitä
ei poisteta, vaan päinvastoin lisätään.
Niinollen el pidä ihmeteUä; vaikka
vaalien jälkeen saataisiin muutaman
kuukauden kuluttua Jälleen uudet
vaalit. Sillä rauhan Uppu liehuu J a ­panissakin
ja Japanin iiaräStvä kan­sa
v a i rdo, että Joshida Ja hänen hen­genheimolaisensa
eivät taluta sitä u u ­teen
imperialistiseen sotaan.
Huumausaineiden käyttö
USA:n Koreassa olevien
sotilaiden keskuudessa
Louisville.—Southern Baptist Theo-logical
Seminaarin presidentti, t r i
Duke K . McCall. joka äskettäin pala­si
kaksi viikkoa kestäneeltä matkal­taan
Koreasta. Okmavasta j a Japa­nista,
sanoi huumausaineiden käytön
KaUka'sen Idän sotajoukkojen kes­kuudessa
mupdostavan "vakavan' t ' -
lantesn.
T r i 'McCall, oli yksi niistä 12 siviili-pappismiehifetä
jotka tekivät turisti­matkan
näiden maiden sota-aluellle.
"Virkailijat siellä kertovat olevan y h ­tä
helppo saada huumausaineita ktm
täällä i r . S / p a k e t i n savukkeita"; sa­noi
t r i McCall, "eikä voida edes väit­tää
etteikö tämä probleemi oUsi muo-dostimut
Vakavaksi".
SITÄ
— J A -
Pitkien sälostustea jälkeea M»K-^
la onnistui "valuttamaan" ysa^
sä n i i n paljon, *ttä sai häneltä S"
p i n lainan. Pantuaan rahaa tS^
lisesti taskuunsa Mattila saaoi-?''
nä olet hyvin ystävällinen
sasi minulle tämän suimnan^
nasta tuntuu, etten voi koäaan
tä korvata,"
Ystävä töllisteU hä^tä kotvaa.)
kaa sanoi lopiilta: "Miksi
sanonut sitä-aikaisemmin."^^
IMAKTELVSSA ,
"Huomasitko : kuinka tyytyväijjj
MatsonsLu c l i sanoessani. ettei
oQe lainkaan tytärtään vaahemiS
näköinen?" rr*^
"Enpä tosiaan huomannut sitä
minä kun seurasin &cko ajan tvttsJ'
ihneitä." ^
* » «
PALJON MAHDOLLISTA
— M i k s i liseat tytöt kiireJitlvät
misiln? ' ^
— Siksi kun he ovat kyllästjns-'
työntekoon.
nBiiieii
Y K : n Juuri julkaisema raportti —
Keski-Idän talousasiain tutkielma —
antaa sellaisen kuvan, että K e s k l -
Idän maiden kansat syövät nyt vä­hemmän
kuin ynnen sotaa. (Edelleen
tässä arvovaltasessa raportissa tode­taan,
että tämä rucykatavaraii k u l u ­tuksen
väheneminen henkilöä: kohti
alueella missä asuu y l i 100 miljoonaa
. Ihmistä, Johtuu feudalismin ja. > i m ­perialismin
yhteisvaiktrtuksesta;^
'Mainitussa raportissa sanotaan, et­tä
"maataloustuotannon lisääntymi­nen
(VV. 1951—52) oh suhteellisesti
pienempi kuin oli väkiluvun lisään­tyminen"
j a vaikka ''ruokatavaran
tuoxmilla yritettiin täyttää ruokata-varapulaa,
ruokatavaran kulutus ei
kiUtenkaan noussut sotaa edeltäneelle
tasolle."
^Päätekijä Keski-Idän maatalou­den
nykyiselle alhaiselle tuotannolle
on luonnonvoimat. Joista huomatta­vin
on riittämätön kosteus Ja sade ko.
alueella, teknillisen kiehityksen taka­pajuisuus
Ja roaan vuokrauksen epä­tyydyttävät
olosuhteet," sanotaan r a ­portissa.
Tämä tarkoittaa, että suurinaano-mlstajain
ahneus ja heidän suhteen­sa
talonpoikaistoon, sekä imperialis­tien
aiheuttama kotimaisen teolli­suuden
kehityksen jarrutus, ovat pää­tekijöitä
tässä tilanteessa. N i i n sa­nottu
"luonnonsyy" (riittämätön sa­de
ja kosteus) on seikka mikä voidaan
korjata teknillisin keinoin, mihin s i -
"sältyy kasteluverkoston rakentaminen
ja suojametsien istuttaminen. Neu­vostoliitossa
on kuivia aromaita muu­tettu
näiden menetelmien avulla he­delmällisiksi
Viljelysmaiksi.
•Asiaan liittyy vielä klo. maiden epä­edulliset
kauppasuhteet. Eiuokatava-ran
vähentymiseen vaikutti joissakin,
iiiälssa — Egyptissä-. Sudanissa, Ira-!'
nissa. S j ^ I a s s a j a Turkissa — niiden
hallitusten ohjelma, jonka mukaan
ruokatavaraa tuottaneilla vainioilla
on ruvettu kasvattamaan sellaisia
tuotteita. Jolllla ön kysyntää maail­man
markkinoilla, että voitaisiin
täyttää maan ulkomaakaupan epä
edullinen tase. Raportissa sanotaan,
että Keski-Idän maiden on täytynyt
suuresti lisätä viljan tuontia maahan,
johtuen se yäestönVlIsääntymisestä ja
Siitä, k un oh ruvettu käyttämään en­tistä
enemmän maata puuvillan kas­vattamiseen,"
Puuvillan tuotannon hsääntymises-tä
huolimatta, johtuen se imperialis­tisten
maiden järjestämästä puuvil­l
an tointojenalenenemisesta, kauppa­tilanne
el ole kuitenkaan parantunut
näissä maissa. -Vientimäärä ei l i ­sääntynyt
(rahallisesti laskien) vuo­sina
11951-ja 1952 vaikka tuontimäärä
lisääntyi huomattavasti. Vuoden
1952 tilastot osoittavat, että tuonnis-
Sosdem pomomies
on kavaftanuf
12 miljoonaa
Helsinki. — Kotkan Hiili Osakeyli.^
tiössä on paljastunut äskettäin suni^
kavaUusjuttu, johon on syyDlstyiijt;
mainitun liiifkeen toimistojahtaja^:
Toivonen. Tähän mennessä smi^
tujen tutkimusten tuloksena iiäniia;
ön todettu kavaltaneen pitemibän j.'
Jan kuluessa lUkkeen varoja alnaijn
12 miljl mki mutta summa todemij.
köisesti nousee tutkimusten jatkues.
sa. . V
Mainittakoon, että tolmitusjdhtjjj
Toivonen on ollut pidätettynä maa.
llsk. 17 päivästä saakka, mutta pj.
liisiviranomaisten taholta on aö
pidetty tähän saakka salassa. TO-mitusjohtaja
Toivonen on ennai
H i i l i O y : n toimitusjohtajaksi tuloaan
toimltnut Kotkan "Työväen Säästö­pankin
kamreerina j a hänet tmuu.
taan paikkakunnalla eräänä sosdm<
puolueen Johtohenkilönä.
Australia lahjoitti
Canberra. —I Austraailia lahjoittaa
Pakistanille 46,000 tonnia velinää, fl-
.moitettiin täällä viime viikolla. Pa­kistanin
pääministeri ilmoitti ääKt-täm.
iettä Pakistan tarvitsee l^m
, toniUa" leipäviljaa nälkätilanteen lii-vidblmlseksl.
sa tapahtui huomattava lisäys T,
•1952:--^^--. 'r
Öljyn suhteen raportisisa sanotaan,
että on äärettömän, vaikea saada sii­tä
todeUista kuvaa, sillä jotkut jhtiöt
eivät jidkaise mitään tilastoja ölff-tuotannossa.
Raportin mukaan Kes­ki-
Idän raakaöljytuotanto lisääntyi
kahdeksalla prosentilla V. 1952. mutta
puhdistetun öljyn tuotanto väheni T.
1951 17.5 prosentilla edellisen ivuoden
tuotantoon verrattuna. Tässä on uu­si
esimerkki siitä, m i t e n ImperiaM-set
maat pjrrklvät i:a!bmimaan
tmmsa maiidollisimman paljon aiais-tensa
maiden raaka-aineita ja yritti­vät
kätkin - kemoin jarruttaa nMa
kotimaisen teollisuuden kehitystä.
Y K : n rapcfftissa seUtetään, ett8l[i>
ko Keski-Idässä on väestön elintaso
vähän noussut, paitsi .Israelissa on
nousu ollut Jyrkkää samalla kunU-banonissa
on elintaso pysynyt palkoil­laan.
Wall Streetin raharuhtinaiden d o l -
laridemokratlan "uuden elämänta­van"
eräällä huomattavimpana ilmiö­nä
on se ajatusten kontrollointi ja
tukehduttamineii mitä Yhdysvalloissa
Marjoitetaan sikäläisen ohranan avus­tamana
ja mikä pyritään ulottamaan
myös Canadaan j a muihinkin maihin.
Columbian yliopiston sanomalehti-mieskoulun
dekaani Carl W. Acker-kana."
— Rodney Adamson, Cana­dan
parlamentin alahuoneessa hiöi-tik.
13 pna.
Chaplinin maastakarkoitus — ja sitä tämä noitajahtimania hä­nen
kohdaltaan tarkoittaa — palauttaa mieleemme Hitlerin valtaan­nousun
päivät, jolloin Saksa menetti maanpakolaisuuteen sellaisia:
kansalaisiaan kuin kirjailija Thomas Mann ja professori Einstein sekä:
lukemattoman määrän muita Hitlerin mielestä "väärin ajatelleita"
ihmisiä. Kaikkein 'ajankohtaisimpana" esimerkkinä tuon saksalai­sen
karkoitusvimman ''tuloksista" voidaan kaiketi esittää se tosiasia,
että professori Einstein auttoi melkoisessa määrässä Yhdysvaltoja
atomipommin kehittämisessä — mutta Hitler kielsi itseltääa tämän
etuisuuden juuri poliittisen suvaitsemattomuutensa perusteena.
Tapaus Chaplin on uusi varoitus Canadan kansalle ja valtiolle,
että noitajahtia on vältettävä kuin myrkkyä. Jättäkäämme ehdotus .
rikoslain muuttamiseksi hyväksymättä, sUlä se johtaisi samanalaiseen
kurjaan tilanteeseen missä nyt Yhdys\alloissa ollaan!
man on sanonut tämän tilanteen Joh­dosta,
että
Yhdysvalloin on menetetty " y k ­silön
itsenäisten mielipiteide» i l ­maisiin
vapaus riidanalaisiin a s l -
oUiin nähden.'*
Se on meidän mielestämme hyvin
merkille pantava todistus Yhdysval­loissa
vallitsevasta- tilanteesta mieli­piteiden
vapauden siAteen, varsinkin
^"mikäli on kysymyksessä oppilaitoksis­sa
vallitseva "akateeminen vapaus"
mikä edellyttäisi eri ajatuskantojen
käsittelemistä opetustyössä. Vaikka
monet yli(q>istqjen Johtomiehet vält­tävät
yhä edelleeu noudattavansa " a -
kateemlsta vapautta" opetustyössään
n i i n siitä: huolimatta o n Yhdysval­loissa
vain harvoja opettajia, "jotka
rohkeavat sovittaa sitä opetustyohön-
'sä, sanoi tri Ackerman.
On varsin ilmeistä, että Yhdysval­loissa
on tässä suhteessa päästy hyvin
suuressa määrin siihen tilanteeseen
mikä vallitsi aikoinaan Hitlerin Sak--
opiskelijain keskuudessa. Koska t r i
Ackermanin lausunto kuvaa tilaimet-ta
varsin selvästi, lainaamme siitä
osan seuraavaan tapaan:
"Opiskelijan on etsittävä työtä
Joko ennen tutkintoa tai seji jäl­keen.
Hän tietää, että kalkki työn­antajat
Hotkivat' nysään ennen
työhön ottamista... Opiskelijat
tietävät myöskin, että lUitovaltion
elimet tutkivat... He knulustele-vat
professoreita, kansakoolun b -
pettajia j a suositieUjoita. seuTaiten
kaikkia johiolankbja koin yleiset
syyttäjät. Käytännössä jootavaf
opidceUjat tietäinättään salai»;n
oikeodenfcäynnin kohteeksi ilman,
että heinä-olisi tilaisnas selittää
tai pnolostaa itseään j a mainet-feian..."
••
Luonnollisestikaan ei tämänlaatul-opiskelijain
edessä on nyt poliittisen
vapauden' pulma, kysymys^siltä voi­vatko
he keskxistella yleisistä asiois­ta
liipkkahuoiieissa. ruökaillesKi tai
kouluajan Jälkeen pelkäämättä sitä.
että Joku saattaa niiden johdosta e-sittää
lausuntoja, joita saatetaan tut­k
i a salaisesti Ja joiden perusteella he
voivat Joutua salaisen 'oikeudenkäyn­nin'
ja tuoniion kohteeksi, joko h a l ­lituksen
viranomaisten tai työnanta­jan
toimesta.""
TSmä porvarillinen koulumies on
esittänyt kaiken tämän johdosta.sen
edellä esitetyn johtopäätöksen, että
Yhdysvalloissa on menetetty "lyksi--
lön itsehäsiten mielipiteiden ilmaisun
vapaus riidanalaisiin asioihin näh­den."
Hän lisää siihen, että mä&li on
kysymyksessä riidanalaiset asiat (e-slmerklkst
kapitalismi ja sosialismi)
noudatetaan niihin nähden nyt ää­nettömyyttä
yksityiskeskusteluissakhi.
puhumattakaan opetuksesta luokka­huoneissa,
. Ilämä äänettömyys on
tullut niin yleiseksi, että se "vaaran­taa
meidän papautezmne". sanoi t»i
Ackerman.
N i i n ! Siinä on sitten kaunis kuk-nen
urkmta ole mitään uutta sillä en- ^ " ^ n siitä paljon yUstetystä "länsi-nenkin
on pyydetty ihmisistä tietoja
sieltä ja täältä. Mutta uutta on täs­sä
urkhmassa se yleisen syyttäjän t a ­painen
kuulustelu, mikä nyt suorite­taan
kalkkien radikaaleiksi epäiltyjen
suhteeii. T r i Ackerman sanoo sen
johdosta mm. seuraavaa:
"Oltuani dekaania 22 vuotta olen
nyt lopettanut noudatttamani yhteis-toiinnnan
liittovaltion, valtibiden Ja
poliisin tutkimusellnten kanssa pait­si
sellaisissa tapauksissa, joissa sitä
vaaditaan klrJaUisesti Ja lalnopilUnen
sassa. Chi luonnollista, että tämä a - i avustaja neuvoo niin tekemään...
Jatust^n kontrolli tunnetaan myöskin Dekaanien, professorien, opettajien Ja
maisesta papauöesta"' j a "demokra­tiasta",
jota meidän' pitäisi puolustaa
vereen ja henkeen saakka. Meistä se
tuntuu aito hitleriläiseltä "vapau-delta".
'Eikä moinen mielipiteiden esittä-misvapauden
sortaminen koske a i ­noastaan
oppilaitofcslamme vaan se
ulottuu käytännöllisesti katsoen elä­män
kalkille aloille, kirjallisuuteen,
tietelsihi. taiteisim jne.
Yhdysvaltain ohranan tiedetään
nykyään. urkkivan kaikkia huomat­tuja
kansalaisia, olivatpa he sitten
tunnettuja republikaaneja tai de-^
mokraatteja, kaikenlaatuisista radi­kaaleista
puhiunattakaan-
K a i k k i tämä uusien ja eriftyifli
.mielipiteiden pelkääminen on:ma*-
kinä siitä, että Yhöysvaltam kaplta-
Ustit näkevät kirjoituksen seinällä J»
siitä syystä he pyrkivät kaikin inali-döUisin
keinoin tukahduttamaan kai­ken
inikä on vailitse/än kapitalisösea
järjestelmän vastaista. Mutta se on
kaikesta huolimatta turhaa hommaa
SUlä kuten kuuluisa ranskalainen kir-jailija
Victor Hugo sanoi aikanaan:
-'Mikään armeija (ei edes Yhdysval­tain
ohrana-armeijä) ei kykene ö-käisemään
sellaisen ajatuksen voi­maa
minkä aika on tullut! "
Sosialismin aika on tullut. Sitä to­distaa
se varsin yksinkertainen tosi­asia,
että noin kohnas osa maailmaa
kansoista elää tällä hetkellä sosialis-nun
tiellä olevissa maissa. Jos otam­me
huomioon maailman kaikissa
maissa olevat ihmiset voidaan md-kolsella
tarkkuudella sanoa, että noia
puolet maaliman finnisistä on sosia­lismin
kannalla, tekivätpä Yhdysval-tahi
haUitusherrat otoanoineen miö
tahansa.
Kuuluisa rauhan apostoli, Canter­buryn
tuomiorovasti iHewlett Joh»'
son sanoi alkohiaan. että "Aatteita»
voida pitää rautaristlkkojen takaus,
eikä aatteita voida rlstlmnauUta t«J
tappaa. NUtä vastaan voidaan tafi-tella
ainoastaan paremmilla aatteil­la
J " Kaikesta päättäen ovat
Streetfn herrat kuitenkto päättän^
toisin., He ovat päästäneet valK»*
leen sallaisen ajatusten kontn)?^
että sen Veroista ei ollut edes entisep
tsaari-Venäjälläkään. Mutta heidaa
yrityksensä ovat turhia sillä s o s i J^
min edistyskuUcua el Icyetä voitt»*
maan Ja ehkäisemään edes 7'^,'
Streetin terrorillakaan.—Kalle "Tt*;