Vapaus, February 3, 1959

              SiVu-2 " Tiistaina, helmik. 3 p. — Tuesday, Eeb. 3, 1959
V A P A U S
(LEBERTT) ; — ' Indep^dent Labor
Orean"i of • Mnnish: Canadians. • ,Es-tablished
Nov.,6. 1917. Authorized
fts.:second.^class maiU by the Post
Office Department, • Ottawa. . Pub-lished
thrlce weekly:, Tuesdaysi
TBursdays and Saturdays by Vapaus
^ b l i s h i n g Company Ltd:, at 100-102
E:lm^ St. W,. Sudbury. Ont., Canada.
Telephonesi .Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265.-Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury/ Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free ;0f charge. • < -
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00'6 kk. 3^75
3 kk. 2.25
Ylidysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: . 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
U "Ollako vai ei olla" maatalous
Samaan aikaan kun Neuvostoliitossa on viimejksikulu-neen;
3-7-4 vuoden aikana raivattu koskemattomista aromais-
' ta uudispeltoa suunnilleen yhtä paljon mitä meillä on vilje­lysmaata
kaikkiaan, Canadan maataloudessa on nous­sut
Shakespearen aikoinaan esittämä kysymys: "Ollako va_i^
ei[kö olla?" _
..Ataataloutemme on jo vuosikausia ollut kovassa kriisi­tilanteessa,
kiitos "siitä ensikädessä Ottawan hallituksille ja
yhdysvaltain maataloustavarain dumpingille perinteellisesti
canadalaisilla ulkomaanmarkkinoilla. Tuhannet canadalaiset
farmarit joutuvat nyt joka vuosi jättämään maansa ja kon-tiSvsarjonka
heidän esi-isänsä.pvat viljely^elle raivanneet,
^hissä he oyat itse kasvaneet, ja mistä oyat toivoneet elin-i^
iahdoUisuutensa saavansa. Pienifarmaus on tullut kerta kaik­illaan
kannattamattomaksi. Vain varakkaat suurfarmarit voi­vat
ostaa nyky iaikaisi a kalliita koneita ja niiden avulla sei-'
viytyä kilpailusta.
l Canadan maataloudessa on tapahtunut teknillinen val­lankumous
ja se vaatii uusia muotoja, joko sosialistista rat-
I^isua osuustoiminnallisella pohjalla tai sitten porvarillista
rtitkaisua, mikä heittää pienfarmarit perheineen teollisuus-työläisten
riviin tai tekee heistä nykyaikaisia "torppareita".
t TSssä yhteydessä on äärettömän tärkeätä tutustua maa-t^
löusölämässämme tapahtuvaan kehitykseen ns. "pystysuo­ran
täydellistämisen" (Vertical integration) kannalta.
» Lyhyesti sanoen tällä "pystysuoralla täydellistämisellä"
taickJQitetaan sitä, että viljaa ja muuta rehua välittävät lai­tokset
ja ns. pakkaamoyhtiÖt ryhtyvät sanan varsinaisessa
ifterkityksessä "farmarien farmaamiseen". Ne antavat farma­rille
luottoa uudenaikaista suurfarmausta varten tekemällä
heidän kanssaan sopimuksen siitä, että farmarit kasvattavat
vuosittain niin tai näin monta tuhatta päätä siipikarjaa tai
sikoja; yhtiöt antavat näille farmareille luottoa esim. kanan-jia
kalkkunanpoikien ostamista varten; ne antavat luotoksi
niille tarvittavan ruoan. Sanan varsinaisessa mielessä farmari
on^ eräänlainen renki eli suurtorppari. joka tekee yhtiön kans­sa
etukäteen vuosisopimuksen tuotannostaan.
Ylteistä on,, että tällaisille farmareille varataan tekniikan
viimeistä huutoa olevat koneet ja välineet, joiden avulla far-miperhe
voi kasvattaa satunriaisen määrän esim. siipikarjaa
]fi sikoja. Selvää on, että yksityinen pien- ja keskivarakas
fjarmari ei voi tällaisen "pystysuoran täydellistämisen" or-
^nisaatiossa olevan laitoksen kanssa kilpailla. Näin muodoin
t^mä "pystysuora täydellistäminen" nopeistuttaa jättiläis­mäisten
suurtilojen muodosti^imisla ja picnfarmarien kotikon-nxgltaaii
^ häätämistä.
3 Julkaistujen tietojen mukaan nämä 'pystysuoran täy-
4ellistäniisen" alaiset farmarit ansaitsevat nykyään melko
Syvin. Mutta miten käy sitten kun niitäkin tulee liian pal-ä>
n? ^ l ^ h heidän on äärettömän vaikea uusia kontrahte-jaan
(vubsi^piinuksiaan) ja mikäli siinä onnistuvat, he jou-tjivat
entistä enemmän finanssipaäomän armoille. Jos farma-nt
eivät \tse ryhdy osuustoiminnallisen mentelmän avulla
tpteuttamiaan maataloudessa koneellistettua suurmaanvilje-lyä,
tämä "pystysuora täydellistäminen" voi johtaa siihen,
että finänssipääoma kontrolloi farmarien raha-asiat, mark­kinat
jä tulot; "farmareista tulee asiallisesti osaviljelijöitä,
mikä saattaa olla "ikähän parempi kuin rengin asema tai sitä
huonompikin", sanpi Canadian Federation of Agriculture-jarjestön
presidentti H. H. Hannan tästä asiasta viime vii­kolla.
; Kun maatalouskoneiden ja yleensä kulutustarpeiden hin­nat
kohoavat jatkuvasti, kun maataloustuotteiden hinnat ovat
jääneet syviin kuoppiin farmarien saadessa vain vaivaisen
45 senttiä siitä; dollarista, jonka kuluttajat ruokatavarasta
maksavat, niin tulos on silloin peloittava. Meidän käsityk­semme
on, että suuret päivälehdei ja muut porpagandistit
tekisivät suuren palveluksen jos ne jättäisivät rauhaan Kii­nan
kommuunit jä rupeaisivat keskustelemaan vakavassa
mielessä vaikkapa näistä kotoisista maatalouspulrnistamme.
l Sc ;YYNklTTYY^MAÄÄ­-
i
P Ä I V IÄ
k:JLP-<LPJLJL0JLOJLgJJ>JL0.fl-tt.O.<LgJLy
Minnie Wakkari, Toronto, Ont.j
t ä y t t ä ä lauantaina helmikuun 7 pnä
60 vuotta. :
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Toimituksen raportti:
'Vaptus voi luottamuksella katsoa tulevaisuuteen'
Teloitettiin syyttömästi
Bagdad. — Kolmen Irakin kom­munistipuolueen
perustajajäsenen
maine oh nyt puhdistettu. Kysei­set
johtajat hirtettiin jo 1949. Oi
keusministerin antamassa julistuk­sessa
heitä ylistetään niistä palve-luksista,
joita he ovat tehneet maal­leen
taistelemalla-iMipauden ja uu
distuksien puolesta.
Paul Robeson vakavasti
sairaana Moskovassa
Stratford-On-Avon, Englanti. —
Amerikkalainen laulaja Paul Robe­son
on vakavasti sairaana Mosko­vassa,
sanoi viime viikon lopulla
Shakespeare Memorial-teatterin
johtaja Glen Byam Shaw.
Hän sanoi, että Robeson ei voi
tästä syystä saapua esittämään Ot-helloa
huhtikuun 7 pnä, kuten ai­kaisemmin
oli sovittu.
Mr, Robeson joutui Moskovassa
sairaalaan tammikuun 12 päivänä
ollessaan matkalla Intiaan.
Viikou vaihteessa Torontossa
pidetyssä Vapauden yhtiökokouk:
scssa' keskusteltiin melko yksi­tyiskohtaisesti
ja erittäin raken­tavassa
mielessä Vapauden sisäl­löstä
ja toimitusohjelmasta. Tä­mä
keskustelu käytiin toimituk­sen
raportin perusteella; jonka
esitti vitstaava toimittaja W. Ek­lund.
Tiissä raportissa kosketel­tiin
lyhyesti toimituspolitiikkaa
sekä kansalliselta että kansain­välisellä
näkökannalta. Julkai­semme
oheeliisena, hieman ly­hennettynä
tämän raportin sen
osan, mis8ä käsitellään maamme
sisäpoliittista tilannetta ja leh­temme
tehtäviä sen yhteydessä:
. . . Taloudellinen edistys on va­litettavasti
kyllä ollut miltei py-dasta
j a vain osittaista; - eikä se - voi
missään tapauksessa nyt johtaa py-syvään
täystyöllisyyteen.
Meillä onkin tässä' yhteydessä
syytä tutustua yllämainittuun liitto­hallituksen
ohjelmapuheeseen, sillä
se osoittaa ettei hallituksellamme
ole mitään konkreettisia ehdotuk­sia
tai esityksiä maamme' tämän
hetken 'perusongelmien, työttörtiyy-den
ja yhä kiihtyvän inflaation rat­kaisemiseksi.
P u h u essaan Charlottetownissa
helmikuiin 27 pnä 1938 pääminis­teri
Diefenbaker sanoi:
"Jokaiselle; tässä maassa työttö­mänä
olevalle miehelle ja naiselle
minä lupaan — niin kauaji_ kuin
minä olen pääministerinä, kenen­kään
ei sallita kärsiä tässä maassa."
Mutta työttömien lukumäärä ylit-sähdystilassa
maassamme Canadas- tää neljäsataatuhatta ja voi eji"äit-ten
arvioiden mukaan nousta mil­joonan
lähettyville ennen maalis­kuun
loppua. Siitä huolimalta hal­lituksen
chjelmapuheessa ei asial­lisesti
puhuen esitetä mitään työt­tömyystilanteen
k o r j a a miseksi.
Kuinka tehottomia toimenpiteitä
sa. Kansallistulojen tilastot vuo­delta
19.'i8 osoittavat tosin prosen­tuaalisesti
pientä nousua tuotannos­sa
vuoteen 1957 verraten, mutta
nämä nousutilastot ovat harhautta­via
sikäli, että ne perustuvat in­flaation
aiheuttamaan hintojen nou­suun.
Tosiasiassa tuotannon tava hallituksen ohjelmapuheessa esite
ramäärä o" tallannut paikallaan. tään se näkyy ehkä parhaiten siitä
Tämä sellaisenaan tulkitsee
julkisen sanan yleistä suhtau­tumista
tässä maassa Neuvos­toliiton
uuteen seitsenvuotis-suunnitelmaan.
Tosiasia tieten­kin
on, että niin kauaskantoi­nen
kuin tämä suunnitelma_pn-kin,
minään yllätyksenä se ei
tullut sen paremmin porvari-lehdille
kuin muillekaan
Ja vaiUka esimerkiksi alahuo-i kun muistetaan, että liittohallituk-neen
istunnolle pari viikkoa sitten i sen työministeri Starr esitti juuri
esitetyssä hallituksen ohjclmapu-i 24. parlamentrn istunnon kokoon-heessakin
vedotaan siihen, että lumisen edellä TV-puheessaan jon-maassa
on nyt tapahtumassa nou­sua
talousnulan kurimuksesta, niin
tosiasia kuitenkin on, ettei mitään
kinlaisoksi tärkeäksi saavutukseksi
sen, kun hallituksen ohjelman pe­rusteella
on varattu noin 15,000
vieläkäiin nähtiivissii työinaaU. työttömien lukumää-niistä
yhä uusiintuvista uutistie-doistav;
missä kerrotaan työttömien
ihmisten epätoivoisista •toimenpi­t
e i s t ä hengensä säilyttämiseksi.
Hallituksen ohjelmapuheen avain-lauseena
tuntuu olevan: "Se (halli­tus)
uskoo, että elpymisen jatkues­sa
on tarpeellista säilyttää rahan
ostovoima ja vakiintuneisuus."
t ä m ä qn epäilemättä .merkkinä
siitä, että halUtiis yrittää saada
budjetin tasapainoon, joko vähen­tämällä
tarpeellista sosiaalista
huoltoa, tai lisäämällä uusia vero­ja,
tai käyttämällä molempia me­nettely
mtiöto ja, jotka tähtäävät
suurten kansanjoukkojen talous-taakan
lisäämiseen. —
Tällaista k u r j i s tamisohjelmaa
haukutaan "taisteluksi inflaatiota"
vastaan, vaikka se ej ole sukuakaan
t ä l le toivottavalle tavoitteelle. In­flaation
perussyynä on suurpää­oman
satumaisen suuret ja yhä kas­vavat
voitto-osingot, sekä hallituk­sen
kohtuuttoman suuret varustelu­menot,
jotka köyhdyttävät työläisiä,
farmareita ja muita, pikkuihmisiä
ja kaivavat maan pois dollarimme
alta. Tämä hillitön enimmäisvoit-tojen
tavoittelu ja järjetön varus-telukampanja
on jo johtanut sii­hen,
että dollarimme arvo on laske­nut
miltei 50-prosenltisesti 20 vuo­den
aikana.
Selvää on, ettei tätä inflaatio-suuntaa
voida pysäyttää ellei.halli­tuksen
loimesta tartuta inflaation
yarmaa ole peruskysymyksiin — lisätä tuntu-talouskrii-
iin
Päinvastoin näyttää, että talouskrii- 400,000!
si syvenee kautta kapilalisliseii T y (31 tömyystilannctta pahentaa
miiailnian ja niin kauan kuin ^Mi vielä sc, että työttömyyskaudet
dysvall.it on talouskriisin kouri.sovat tulleet pidemmiksi, mikä ai- kuin CPRrlle, Bell-puhelinyhtiölle
luksissa, r.i meidän maassamme voi hciittaa sen, että työläisillä ei o l e ' j n e ja pitää varustelumenot kor-da
nykyoloissa vakavassa mielessä riittävästi merkkejä työtlömyysva-1 kealla! .
Vaalien edellä luvattiin ralkais-selviämisen
suhteen, rän ollci- silloin virallisestikin yli vasli suurtuloislen veroja ja vähen­netä
liiallisia varustelumenoja.
Mutta miiä tekee hallitus? Antaa
lisävoittoja sellaisille suuryhtiöille
puhua talouspulan voittamisesta, kuutuksen saantia varten. Kuinka
Parhaassakin tapauksessa '•taloudel-^uiiria kärsimyksiä tämä tilanne jo ! ta kuntien ja maakuntien finanssi-i
a s i o i s t a tietoisille piireille, i ^ ' P y " ^ ' " * ^ " työttömille, se näkyy pula. Tosiasia.ssa v. 1957 pidettiin
; A s i a l l i s e s t i puhuen N e u v o s t o - | • ^ . . . . ^
; l i i t o n s e i t s e n v u o t i s s u u n n i t e l m a i PauU Martinmäki:
on jo k ä y t ä n n ö s s ä . Siitä on
' k u u k a u s i m ä ä r i ä keskusteltu
I k i r j a i m e l l i . s e s t i puhuen työ-j
r n a i l l a ja maaseudulla, ei tu­hansien,,,
yapin m i l j o o n i e n ih­m
i s t e n kesken. Mitä ön tässä
i y h t e y d e s s ä ' ' u u t t a " bn.se, e t tä
nyt t ä m ä seitsenvuotissuunni-
', t c l m a on saanut l o p u l l i s e n ja j
p y s y v ä n muotonsa.
* * *
Miten Ebert ja Noslce
pelastivat kapitalismin
liitto- ja maakuntahallitusten kon
ierenssi j a sen virallisessa lausun
nossa luvattiin kutsua ^uusi konfe­renssi
ehkä v, 1958 alussa. Mutta
sitten tuli vaalit ja nyt vaalien jäl­keen
suositellaan asian hautaamista
ehkä vuosikausiksi jonkun komi­tean
tai valiokunnan ''tutkittavak­s
i " . . .• ; "
Yliäoleva jo osoittaa, e t t ä maam­me
talouspoliittinen tilanne ei ole
e r i t t ä in lupaava. Päinvastoin kan-sanloukpilta
vaaditaan jatkuvia
ponnisteluja tämän tilanteen paran­tamiseksi.
Se tulee vaatimaan työ­väenliikkeeltä
paljon — niutta sa­malla
kertaa tällainen tilanne joh­taa
pakosta suurten kansanjoukko­jen
aktiivisoitumiseen j a sitä tietä
u u s i e n edistysmahdoUisuuksien
avautumiseen. ^
E i ole l a i n k a a n sattuma, että
maassamme on ollut tämän talous­k
r i i s in seurauksesta entistä enem­män
ja suurempia lakkoja ja merk­kejä
farmiväestön kiihtyvästä lii­kehtimisestä,
sekä ponnistelua kaik-kikäsittävän
työväenpuolueen muo­dostamiseksi
ammattiyhdistysliik
keemme Winnipegin edustajako­kouksen
päätöksen viitottamalla ta­valla.
~ Kaikki tämä on ollut ja tulee jat­kuvasti
olemaan lehtemme joka­päiväisen
käsittelyn aiheena — ja
siinä meiltä kaikilta vaaditaan se­kä
uskollisuutta työväen asialle et­tä
myös "tekemisen taitoa" . . .
P A R A N T A K A A M M E
TYÖMME L A A T UA
Ei riitä nykyoloissa se, että kir­joitamme
Kohtalaisen hyvin ja ajan­kohtaisesti.
Meidän täytyy vaatia
ennenkaikkea toimitukselta, että
kaikista asioista kirjoitetaan ei
vain oikein, vaan myös kansanomai­sesti
ja vakuuttavasti.
Meidän, kuten yleensä työväen-iehtien
etuna on se^ että me et-väenlehdiltä
yleensä ja samalla^
myös Vapaudelta aatteellista sek
vyyttä ja lujuutta. Mitkään revisio^;
nistiset käsitteet eivät saa olla su­mentamassa
työväenlehdens ohjel-'
maa ja käytäntöä. Tämä ei tie­tenkään
tarkoita sitä, e t t ä luokka­taistelun
kärjistyessä j a kysymys­ten
terävöityessä on -turvauduttava
lahkolaismalliseen; m i e l e n k ä y t t ö ö a;
tai suppeaan ryhmäkuntalaisuuteen
toimintaohjelmassa.
Päinvastoin nykyinen liianne
vaatii määrätietoista taistelua jä
toimintana mahdolllsiminan suu-r
e a yhteriäisyyden saayiittamisek-si
rauhan, taloudellisen lUiimeen-tulon
ja sosiaalisen edistyksen
puolesta.
Kylmän sodan hyiset mainingit
ovat vimevuosina pitäneet kovilla
tämän mantereen työväenlehtiä -7*
myös Vapautta. Mutta mitään syyt.
tä tappiomielialaan ei meillä kui­tenkaan
ole.
N i i n kauan kuin me luotamme
työväenluokkaan ja työtätekevien
kansanjoukkojen luovaan kykyyn,
n i i n kauan kuin me luotamme it­semme
ja työväenluokan asian
puhtauteen ja sen eittämättö­mään
voittoon, niin kauan kun
me puolustamme rehellisesti työ­tätekevien
ja siten koko tämän
maan ja valtion etuja, meidän
lehtemme Vapaus voi luottamuk­sella
katsoa tulevaisuuteen.
Työväenlehden täytyy nyky­oloissa
olla sinä j ä r e ä n ä tykistö-tiilen
ylläpitäjänä joka hyökkää
horjumatta taantumuksen valhe-ryöppyä
vastaan j a puolustaa lop­puun
asti totuutta, mikä merkit­see
taistelua työväen yhtenäisyy­den,
parempien elinmahdolli­suuksien,
maamme riippumatto­muuden,
kansainvälisen rauhan,
aatteellisen selvänäköisyyden ja
paremman huomisen puolesta.
TOIMITUSOHJELMAN
PERUSTAVOITTEET
Läihtulevaa toimikautta silmällä­pitäen
lehtemme toimitusohjelman
perustehtävänä on:
1. Taistelu työttömyyden torju­miseksi
sekä työmahdollisuuksien
Mutta, voidaan kysyä, mitä
tämä seitsenvuotissuunnitelma
tarkoittaa tavallisten ihmisten
jjOkapäiväisen elämän kannalta
i katsoen? Ei sen enempää eikä \
Jatkoa
VIIVYTV.STAKTIIKKAA
Erityisesti riippiunattomion ascn
cker, .kreivi Metternich jne.
Tammikuun 8 päivän iltana halli­t
u k s e n joukot «loilUvar hyökkäyk-loja
työläisiä kaatui vielä sinä ja
lähinnä seuraavina päivinä, joukos­sa
myös vasemmiston johtajat Karl
teestä alkaa ilmetä h6rjiinta;i. H e e r i puolilla, kaupunkia. Taiste- Liebknechl, Rosa Luxemburg ja
olisivat pian valmiita neiivottck- ' ^ ' l riehuivat raivokkaina lähinnä ' Leo Jojjisches, jotka murhattiin
maan, hallituksen kanssa ja Itiopu-''^'-'^"•''''^''na päivinä. Karl Lieb] tammikuun 15 päivänä,
maan juuri aloitetusta laistokista. knecht ja nuori \Vilhelm Pieck oli- .Tammikuun 19 pnä .suoritettiin
' . \ . . , . .... . . . „ Ei!b.oeerrtiiinn hnaaililiiutuiss oonn aaliuukKssii ..ssaäiiKkäahn henki lökoht a i s e s t i työläisten ; Saksan porvarillisen tasavallan kan- . . ^ • . . ^ , , w ^ < > : K ^ . . ^ y . . ^ ^ . i . , v , . c . o . . v . . . . . . . . . x . . . . . . ......v... i ^ .
I yahempaa kuin sita, etta vuo-; jy,^j.p|^ lyönii» Noske lähetetään ; l'i'o>ii.>tust.a johtamassa. Mutta hai-;salliskokouksen vaalit.
N-liitoh seitsenvuotissuuiuii
• "Vilkas Nikita Hrushtshev julkaisi tänään historiallisesti
iiuden kommunistiopin: Punaisten talousvoiman-iittää^-maail-man
valloitukseen m.issä ei tarvita sen paremmin kylmää
^uin kuumaakaan sotaa.
!; . "Tämä oli voimakkaana, perussanomana kommunistipuo­lueen
21. kongressissa Hrushtshevin alustuksessa hänen aloit-iaessaan
valtavan seitsenvuotissuunnitelman kapitalismin
.Jyömiseksi Täten kuvattiin UPI-AP:n viime tiistaisen
Moskovan uutisen alussa Neuvostoliiton uuden seitsenvuo-
^suunnitelman olemusta ja. merkitystä.
^ . Ja.esim. torontolainen suuri.aamulehti, Globe and Mail
kirjoitti viime keskiviikkona ^johtavassa töimituskirjoituk-aessaan:
* Hrushtshev virallistutti sen eilisessä ^puheessaan,
t^aastaessaaii lännen ,k41pailemaan 'ei
{eollisuus-, ja kulutustavarain'tuotanno.ssa.
I* "Taisteluhaasteensa tueksi hän esitteli uuden seitsenvuo-
.tissuunnitelman; mikä on kaikkein kauaskantoisin Venäjän
historiassa.. Sen tavoitteena on koko tuotannon kohottaminen :
50-prosenttisesti vuoteen 1965 mennessä. Yksityiskohtaisiin
^voitteisiin' sisältyy 91 miljoonaa tonnia terästä (enemmän
kuin USA tuotti viime vuonna) 65—70 milj. tonnia'öljyä; ny­kyisen
iSähkövoimatuotannon.kaksinkertaistuttam^
lyisen kemikaalituolannon kolminkertaistaminen ja 65-pro-
^enttinen^lisäysnykyiseen kulutustavarain tuotantoon." Jos se^V
•{[uleertoteutetuksi, tämä suunnitelma nostaa Neiiv
"hiotanrion hyvin lähelle Yhdysvaltain tuotannon tasoa; tosi­asiassa
siellä-toivotaan, ctläj^Yhdysvallat sivuutetaan vuo­teen
1970 mennessä, '
V '.'Tämä kaikki olisi helppo sivuiittaa propagandana. Mut­ta
on muistettavav että vuodesta vuoteen 19294957! Neuvosto^ .
jBiton terästuotanto kohosi 4,3 miljoonasta tonnista 51 ,mil-.
;|oonaan tonniin""'ja sen sähkövoimafuotanto 6,2 miljardista
kilovvattitunnista 29,5 miljardiin. Näiden _ tilastojen edusta­man
jättiläismäisen teollisuusvallankumouksen perusteolla
~ mikä on saavutettu nälänhädästä, .sosiaalisesta kuoihun-nastaja
ulkomaiden tuhoisista hyökkäyksistä huolimatta — >
nämä uudet tavoitteet eivät tunnu opärealisilta..."
teen 1970 mennessä koko neu­vostokansan
elintaso nousee
korkeimmaksi maailmassa jai
ylittää meidän tasomme niin
tuotannon absoluuttisissa lu­vuissa
kuin myös asukasta koh­den
tulevissa määrissä", kuten
Ne\v York Times jokin aika
sitten kirjoitti tästä seitsenvuo-lissuunnitelmastä.
Neuvostokansa elää jo suh­teellisen
hyvin. Siellä ei tun­neta
lainkaan työttömyyson­gelmaa.
Sairaala- ja lääkärin­hoito
sekä lääkepalvelu on kai­kille
vapaa. Tässä suhteessa
neuvostokansa on jp kaukana
jdellä Yhdysvalloista ja Cäna-dasta.
Neuvostokansan vanr
huudeneläke ja sosiaalinen
huolto yleensä on myös eturi­vissä.
Mutta -Neuvostoliiton
tuotannon taso ei vielä varaa
yleisesti parasta elintasoa maa-,
ilmassa. Nyt sen sijaan Neu­vostoliiton
tuotanto, tulee uur
den seitsenvuotissuunnitelman
perusteella saavuttamaan Yh-dysvaltain
tuotannon asukasta
kohti 'ja niin tulee myös neu­vostokansan
..elintaso jjTkästi
nousemaan — sivuuttaen vv.
1965—70 Yhdysvaltain elinta-^^
son..Rinnan hintojen laskun ja
palkkojen ; nousun? kanssa ko­hoaa:
työn tuottavaisuus, siitä­kin
huolimatta vaikka koko
maassartTilee käytäntöön-5rpäi-.
vainen, 40-tuntinen ja sitä ly^
hcmpi työviikko.
. -Neuvostoliiton-seitsenvuotis--
suunnitelma on taistelu- tai kil-pailuhaaste':
tietenkin
Berlinin ulkopuolelle ottamaatT soi Iiliik.sell(> ^mipm jatkuvasti apuvoi-vää
vastavallankumouksellisten Kaikki vanhalle vallalle us-joukkojen
valmiu.stilasla. Hän tuo kolli.sol joukot pyrittiiii siirtämään
tullessaan sen huolestuttavan t i e - • ' ' f r l i i n i i n.
dön, Gtlä valmistelut ovat vielä pa Tammikuun 11 pnä puolustusmi-i
hasti k<-'skon. nisteri Noske marssi kcskikaupun-
Hallitus tarttuui riippumatto /.^iHt' uusien vapjiajoukkojensa etu-micn
neuvotlelutarjouk.siH-n kuin iif-Miässä joukkojen, jotka oli
viimeiseen oljenkorteen. Nouvotel koottu erilai.sista yhteiskunnan hyi-jaan
viivytystakliikkaa käyttäen. Ja kyaineksi.sta ja joista huomattava
samalla kiirehditään vastavallanku. "'^••J vähän myöhemmin siirtyi Hit-moukscn
joukkojen valmisteluja. ' ' ' ' i r i p a l k k a j o u k k ö i h i n . P a n s s a r i a u -
Samalla lähetetään vakoilijoita ja ;'oJ:i saapui, lyki.slöä.saapui, Tam-p
r o vökaattoreita kumouk.selli.steri ; mikimn 11 ja 12 päivänä käytiin
työläisten keskuuteen, tehdään voi i viimeiset katkerat tai.slelut. Poliisi-makasta
propagandaa, levitetään jiisoma ja lehdistökorttell puolus-hallitukselle
edullisia huhuja ja .tautuival viimeisinä Kranaatinheil-kumouksellisten
timet kylvivät kuolemaa ja sytytti­vät
tulipaloja. Raskaat mörs.särit
jyskyttivät kumeita laukäuksiaan.
Neljän tuuman kenttätykeillä am-inultiin
suorasuuntauslult» työläis­ten
niiehiltämiin rakennuksiin.
']'animikuiih ia pnä tykistötuli oli
. . . . , . . . . . . . 1 vaiennut, mutta, hiljaisuuden rik-mm,.
sterien horjues.sa, pclatessaJ ^^j,^,,^ ^.^^..^ leloiluskomen-yritetään
lahjoa
johtajia,
NOSKE SUOIUTTAÄ "VERI
KOIRAN TEHTÄVÄT"
Puolustusministeri Gu.stav Noske
on tiissä vaiheessa hallituksen kes­keisin
hahmo. Ebertin j;t muiden
suna:
mielessä-.u.Qttä sosialismi, tulee
aatteellisesti _ saavuttamaan
miljoonia ystäviä ja kannatta­jia
silloin, jos osoittautuu, että
kapi ta listisen - j ä t:jestolmä n ei-lisoslä
pitkästä etumatkasta
huolimatta sosialismi voi sit­tenkin
varata_parcmman, .vau­raamman
.ja täyleläisemmän
elämän , koko ihmiskunnalle,.
Mutta perusolemukseltaan tä­mä
on sellaista kilpailua, ettei
sitä tarvitse pelätä yhdenkään
ihmisen, jolle ihmisen edistys
ja hyvinvointi on .sydämenasia.
mitä scu raa,. j os ry hdy tää n ase voi
min kukistamaan näin voimakkaal­ta
näyttävää kumousliiketlä, Noske
vaalii päättävää toimintaa. Tuossa
latkaKsevassa neuvottelussa joku
sanoo: •'Sitten on sinun tehtävä
se!" Ja vastaukseksi Noske lausuu
nuo kuuluisat sanansa:
"Samapa luo! Jonkunhan on suo­ritettava
verikoiran tehtävät. Minä
en ainakaan pelkää vitstuuta!"*)
• \^osken. ja kei.sarivallan kenraa­lien
varmistautuessa y r i t t ä v ä t myös
työläisjoukot suorittaa valmistavia
toimenpiteitä. Kommunistinen puov
luckatsoo velvollisuudekseen astua,
liikkeen johtoon, yrittää saada silii
järjestäytyneisiin muotoihin; koska;
kerran joukot on laskeltu kapinan
tielle. .Muuta niia
paikkoja : miehitetään, .raulatiehal--
11 nnon pääma j a^. I e n nä t i nl a i tokse n
keskusvirasto,. I3i'andonburginpoitf
ti, Pioneerikasarmil, Sfhicesian ase­ma,
lehtien toimii ukset ja suuret
kirjapainot. Valtion asevarikosta
otetaan kiväiircjä ja konekiviiärejä.
Mutta edelleenkin jäädään puo­lustuskannalle.
Ei yrilysläkäiin>hal>
lituk.sen kukistamiseksi... Odotetaan
halliluk.scn toimenpiteitä.
Ja sitten hallitus iskee, Noske
on saanut valmislcliin.sa suoritetuk­si,
.'lliippumatlomicn^iieuvoltelijal
potkaistaan, ulos valtakunnankans-liasta.
Kcisarilli.sel up.sccrikaarlit
ja vapaajoukot ovat saapumas.sa
Berliiniin. <
! .L,N
vanhan järjestön kannattajat kuin
kenaralit Lutlvvitz ja Lcquls, ma­j
u r i von Stephani, kenraali Maer-nuskunlien
terävät laukaukset. Sa-
S a k .s a n sosialidemokraattien
johtajat olivat . pelastaneet Sak­san
kapitalismin, ja se merkitsi
siinä vaiheessa koko Euroopan
pelastamista kapitalismille. Jos
pitkälle teolli.stunut Saksa ja Ve­näjä
laajoine maä-alueincen ja
r u n saine luonnonrikkauksineen
olisivat silloin ryhtyneet yhdessä
etenemään sosialismin tiellä, niin
Euroopan kehitys todennäköisesti
olisi ollut kokonaan töinen. His­toria
ei tuntisi sellaisia diktaat­toreita
kuin Hitler ja Mussolini,
ja Euroopan kansat olisivat sääs^
tynyt miljoonilta ihmisuhreilta ja
mittaamattoniilta kärsimyksiltä.
*) Myös l l i t l e r ja Göring osasivat
antaa a i T ö n N o s k e n toiminnalle.
Hän eli täydessä turvassa ja rau-ha.
ssa- natsidiktatuurin aikana
nauttien natsien hänelle maksa­maa
eläkettä.
Loppu
totuutta. Mutta tämä ei tieten­kään
tarkoita sitä, e t t ä me emme
tee virheitä, tai ettei työssämme
ole laadullista heikkouksia. Päin-v
a s i ^ h : on .karöstetfäva, että kai­kesta
. mabdollisestst edistyksestä
ja vallitsevista esteitä huolimatta.
meidän täytyy omaksua toimitus-ohjelman
suhteen terve ja rehti
itscarvosteJukanta; Meidän jatku­vana
tavoitteenamme tulee olla
journalistisen taitomme paranta­minen
itseopiskelun, uutteruuden
ja ennenkaikkea työväenliikkeen
toimintaan' osallistumisen avulla.
Mikään salaisuus ei ole, että vis­sit
taantumuspiirit eivät tykkää Va­paudesta.
Taantumuspiirien toi­mesta
mustamaalataan ja panetel­laan
lehteämme. Suuryhtiöt ja to-rj-
puojueen hallitukset eivät anna
meidän lehdellemme poliittisia
kannatusilmoituksiakaan! Päinvas­toin
ne yrittävät painostaa ja va­hingoittaa
lehteämme vointinsa
mukaan.
Mutta Vapaudella pn myös pal­jon
ystäviä — oikein hyviä ystä­viä.
Ja niin kauan kuin työläiset
ja farmarit, joiden palvelijaksi
Vapaus on perustettu, ovat tyy­tyväisiä
lehteemme ja antavat
sille tunnustuksensa, kuten ta­pahtui,
esimerkiksi Incon lakon
ja monen muun joukkoliikkeen
yhteydessä nyt kuluneen toimi­kauden
aikana, meitä ei liikuta
rahtuakaan äärioikeiston painos­tus
ja mustamaalaus. Meitä läm­mittää
suuresti tieti», että niin
pikkulchli kuin Vapaus onkin,
sillä on työväenpiireissä ja -jär­jestöissä
paljon hyviä ja uskolli­sia
ystäviä. —>•'
Multa nykyinen nopeasti muuttUr
va ja kehittyvä tilanne vaatii työ-simn,
e toluutta ja puolustamme-ijärjestämisen ja työttömyysvakuu­tuksen
parantamisen puolesta;
2. Päättävä ja määrätietoinen toi­minta
rauhanasian hyväksi, kan­sainvälisen
jännitystilan lieventä­miseksi,
rauhanomaisen rinnakkais­elon
edistämiseksi;
3. Taistelu nykyisen inflaatioaal-lan
pysähdyttämiseksi vaatimzdla
vähentämään suuryhtiöiden voitto­ja
niiden verotuksen lisäämisen
avulla ja myötävaikuttamalla ny­kyisten
varustelumenojen vähentä­miseen,
jotka oyat .perustekijöitä
rahan arvon alenemisessa;
4. Toimittava johdonmukaisesti ''.
eläkkeiden, erikoisesti vanhuuden-eläkkeen
ja lapsilisien korottami­seksi
tapahtunutta rahanarvon ale-neinista
vastaavassa määi-ässä;^
5. Vaadittava lavallisen kansan =
verotaakan huojentamista kansalli- I
sesti, maakunnallisesti ja kunnalli­sesti.
. ,
6. Tuettava farmiväestön oikeu­tettuja
vaatiihuksia kohtuullisen
osan saamiseksi kansallistuloista ja
säädyllisen elämän takaamiseksi
niille, jotka omaa peltoaan viljellen
hankkivat elämänsä maan antimis- -
ta:'. , ; , '
7. Pidettävä yhteyksiä isiemme
synnyinmaan ja täkäläisten maan­miestemme
sekä muiden kansalli­suuksien
kanssa työväen kansain­välisen
solidaarisuuden hengessä.
8. Tuettava kaikin käytettävissä
olevin keinoin kansallisten ktilttuU-riperinteidemme
vaalimista siinä
mielessä, elia Canadan" suomalaiset
voivat puolestaan antaa oman pa­noksensa
uuden kotimaansa, Cana­dan
kehittyvälle kansalliskulttuu-r
i l l e.
9. Tehostettava kaikkisisältävä
taistelu edistyksellisen yhtenäisyy­den
ja yhteistoiminnan saavuttami­seksi
täkäläisten maanmiestemme
k e s k u u d e s s a . , . .
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Otkaa palkkanne arvoinen"
Eia.s'".soolaincn"; Vapauden lukija,
.ivaiihii tultav.imme ja .sivumennen
.sanoen: vnnkk.nanimattiyhdi.slysmies,
:nuiisU pitkiistii aikaa lehteämme ja
lahctli : loimituk.scn ... kiiytctläväksi
lU.scita: hyvin niielenkiiiitoisia Jeikke-loilh.
. ' \ F o s : voitte käytth.ä^n^tä;p^^^
tutissa tili muulla tavalla, niin o l^
kTia 'pica.sc' - r - tai heittäkää roska-;
koriin^ Kirjoitan itsekin jo'sku.s taas'
kini rtulee sopivaa: aikaa j a crikoi-
: n c n kirjoittamisen t a r v e s a n o o ,
hän kirjeessään.
Paikkakunta- ja ns. kansankirjeet
rfkn.SLutl.avatäiirctlömiin paljon ..loh-
'te;liniiie;-kiJtcii ynslapldot;y.s.sä Vnpnu-den
/ yhtlokokoukses.sn: aivan::oikcin
korostettiin,, Ilman :niiitäkan.sankirr
.jcilH Vapaus olisi, paljon "kuivempi"
;'ja ''köyhempi'' lehti, mitä: se nykyään
on. .-Siksi kansankirjeille nnnclnan
niin suuri arvo ja merkitys.
Mikaan ci,voi tietenkään oltnaiiai-;
dcn-kansankirjoittcn palkkaa. Mutta
iiiiduiv,.li.siiksi .saa Vapau.s. lukijoiltaan
j a ' y.stivviltään m.vös huomattavan
niiiilriiii .vniiclcnklintölsia -jnvtärkcftä
lehtileikkoleilä;'joko paikallisista leh-dlsliv
lal julkaisuista. Viimeaikoina
ovivl yhä useammat Ichlcmnvc' luki­jat
lähettäneet my()<5 kopion oman
:ammattiyhdlstyksen.sa • työchtosopi-
,muk.sesta- tai ammattlyhdlstyksensä
julkaisemia :klrjeitä: ja -lausuntoja
.palkkaneuvottelujen.' yhteydessä jne.
Farmä rcil t a olenime:: saaneet sama n-:
laista amchisloa —, ja ain^ valppaat
emännät huolehtivat: siitä, että toi-:
mltus; saa.: naisten toimintaa ja' eri^
koiscsti. naisia koskevaa materiaalia'
käytettäväkseen.
• S e l v ä ä tietenkin on. että samalla
kun Vapaus julkaisee kaikki julkais­tavaksi:
aiotut ^ kansankirjeet; huolia
matta siitä, vaikka niissä Ilmaistai­siin
.:• toimituspolitiikkamme suhteen
eriäviäkin mielipiteitä — tällaista
leikkclcr ja asiakirjaiiuitcriaalia ei
tlelenkäanv voida kcskaan kokonaan
kiiyttaa,>Silta .materiaalista poimi-taaivvjulkaislavaksi"
vain ''parhaat
makupalat", muttaTiäistäleikkeleis-tii
ja asiakirjoista saadut tiedot aut­tavat
••kuitenkin : toimitusta äärettö-"
nian paljon k,o. asioiden yinmärlä-mibcssii
ja kiisittelyssa. —
~Mc siis toivomme ylläkuvatussa
;mieiessä entisiä enemmän :saavam<^:
me sellaisia kirjeitä, joista ylempä­nä
Oli lainaus ja kirjeitten mukana .
leikkeleitä ja ; erinäisiä asiakirja­tietoja,
sillä ne auttavat toimitusta
paljon enemmän, mitä pinnallisesti
kat.soen julkisuuteen päässeestä ai-neliistosta
voi päätelläkään.
Nyt Soosta tulleesta leikkelelähe-tykscsta
lainaamme "vanhaa hyvää
aikaa" ihailevien "muistin pirlstämi-
.seksl" .'työmaasaannöt''; joiden var-,
masta alkuperästä ei: ole.tosin tietoa;
Mutta eräs toiontolainen pakinoitsl:-
ja, Frank Tumpane^nimeltään; kai-^
voi ä.skcttäin samantapaiset tydmaa-saännötj
esiin eräältä: torontolalselta
työnantajalta vuodelt^T 1872.
• MinkJUaistajse, "vanha" hyvii^ a
oli^ työläisen kannaltavkatsoeneiuien
kuin .^ammattiyhdistysliikkeet. saivat
"villityksen.,aikaan''.heidän keskuur
dessaan, se jääköön meldän.kaikkien
yhteisesti tutkittavaksl.r Kas näin
säädettiin:
1. Toimistotyöläisten tulee päivit­täin
lakaista lattiat, pyyhkiä tomut
huonekaluista, hyllyiltä ja,:näytclaaT
tikoilta.
2. Joka päivä on täytettävä lam-ipul,
puhdistetta va niiden lasit ja ka -
ristettävä lamppujen: sydämet. Ikku­nat
pestään kerran viikossa.
• ; 3. Jokainen toimistotyöläinen . tuo
vesiämpärinvjaastlnlUsenJiiiUä liike-päivän
käyttöä, varten.
47 Käsitelkää huolella kynäänne.
Te voitte teroittaa sen oman makun­ne
mukaisesti.
5. Tämä toimisto on avoinna kello
7 aamusta' kello 8 illalla joka päivä.
paitsi sapattina, jolloin se on suljet­tuna.
6 :Miestyölaisllle annetaan yksi ilta
viikossa vapaaksi koslskelutarkoitukr
sia varten, tai kaksi iltaa viikossa,
jos he. käyvät säännöllisesti kirkossa.
7r Jokaisen työläisen pitäisi; panna 1
säästöön joka viikko huomattava osa
ansioistaan vanhuudenpäivien varalle .
siten, ettei heistä tule huoltovaivaa
seuraajilleen.
8. Jokaikinen. työläinen, joka polt- ,:
taa espanjalaisia. Sikaareja, käyttää -iT
va klj uom ia missä muodossa tahansa, ::
ajatuttaa partansa parturinliikkeessä/^^
tai vierailee usein_yleisissä haaleissa,
joutuu antamaan minulle hyvän, se- • •:
lityksen silta miksi minun ei-pitäisi —
cpallla-hänen arvoaan, henkilöllisyytr .
tään ja rehellisyyttään.
9. Työläinen, joka on suorittanut
työnsä uskollisesti ja virheettömästi
-viiden vuoden ajan minun palveluk­sessani,
ja joka "on ollut säästeliäs
sekä ,v huomaavainen uskonnollisten
velvoltustensn suhteen, saa kanssa­ihmisiltään
huomatun: j a lakia kun-nioittavan
kansalaisen aseman ja tu-leevsaamaan
viiden sentin palkan­korotuksen
päivältä, edellyttäen, e t t ä .'
liikkeen voitot sen oikeuttavat.
Olkaa palkkanne arvoinen!
, Zachary U. Geiger.
, Mt. Cory Carriage and Wagon ,
Worksln yksityisomistaja, '
Sen pituinen sc! Kiitos sentään .
pakinar-nihcen lähettäjälle^
K ä n s ä k o u r a . .