Vapaus, March 29, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 29 p — Tuesday, March 29.195.'; f |
VAPAUS
tabUSbed Ncnr. 6. 1917/ Autborlzed
AAnnn<4 /^IAJUI mft.il hv t.HA'Pnjil
TcJepbones: S i u . Office OS. 4-4264
Edltorlal Office OS; 4H265. Manager
£ . euJuL XdXtot W . SUtmd. Malline
a d d r e » : Box ^ . Sudbury, Ootarlo. Advertiskig rates upoo appUcatlon.
Traoslstton f « e of charge.
Office Depaitmeot^ Ottaws. Pub-
IJdied ilu-ure weekJ7: Tuesdays
. IbundayB and Saturdaya by V 8 p a uB
Pul>L«biag Ccmpany huL,at 100«102
E lm 6t. W., Sudbax7. Ont^ Caxiada.
TILAUBHINNAT:
C a z u d M » : 1 r lk 7JOO e k k . 9.75
3 kk. 325
TbdffvsOo]in; 1 T k . 8X» 6 k k .
Baommtk l «k. eA» e k k . 4.75
Se GATT-sopimus
Puhuessaan vjlkko sitten maanantaina Genevtisa äsktltain
USA:n sanelun mukaan allekirjoitetusta uudesta tulli- ja kauppaso­pimuksesta
(GA'IT-sopimuksesta) Canadan johtava \Vashinfttonin
kävijä, kauppaministeri C. D. Howe joutui myöntämään, etta \Vah
Streetin miehet viittasivat kintaalla canadalaisten ja muiden maiden
kansalaisten pyyntöihin, anomuksiin ja protesteihin ja pakoittivat
kauppatuttavansa, Canada mukaanluettuna, allekirjoittamaan entista
Jiuonomman sopimuksen.
Kaikesta huolimatta kauppaministri Howe sanoi Canadian Clu­bin
järjestämässä is<jisten kokouksessa Torontossa, ettei canadalaisten
pidä muka tehdä mitään hätäisiä paatoksia tässä asiassa, sillä — han
antoi;ymmärtää — vaikka Yhdysvallat sanelikin nyt kauppatutta-rilleen
entista huonomman sopimuksen, niin vielä ei ole varmuutta
siitä, ryhdytäänkö täiä sopimuksen huonontamista toteuttamaan kay-
/'tannössa.''/v •.
Mutta tuskin oli vielä muste kuivunut hänen yllämainitun pu­heensa
raportista kun kuultiin uutisia siitä, että Yhdysvallat aikoo
tämän uuden tulli- ja kauppasopimuksen puitteissa vähentää öljyn
ostoa Canadasta ja siten vaikeuttaa Canadan öljytuötantoa. Tosi­asiassa
Ottawan uutistiedoissa kerrotaan kauppaministeri Hovven esit­täneen
alahuoneen Istunnolk tekstin silti protestinofjtista, mikä, oli
Washingtoniin jouduttu lähettämään suunnitteilla olevan öljynoston
vähentämisen johdosta.
Canadalla on ollut huonoja kokemuksia Yhdysvaltain kanssa
tämän tulli- ja kauppasopimuksen yhteydessä. Juhlallisesti allekir­joitetuista
sopimuksista huolimatta on Yhdysvaltain taholta toimittu
"me teemme mi ta tahdomme" ohjelman perusteella. GATT-sopi­musta
rikkoen Yhdysvallat vähensi tuntuvasti 'meijerituotteiden ostoa
Canadasta. Samoin on: menetelty ruisostojen kanssa, jne.
i Tämän vuoksi on Canadan ulkomaakauppa joutunut entista hei-
'kolmmille oksille, Niimm sitten ministeri-Ho^ve sanoi, etta Canadan
edustajat vaativat uuteen GA'I T-sopimukseen tiukempia saaduknia
siitä, ettei Yhdysvallat saa menetellä nain omavaltaisesti. Samaa
mieltä olivat monet. muut jasenvaliat. Nain venyivät neuvottelut
Genevessä. Sitten tammikuun ensimmäisellä viikolla menivät minis­terit
Pearson ja Howe AVashingtoniin '-erikoisneuvotteluihin" siinä
mielessä, etta GATT-sopimuksesta saataisiin poistetuksi kaikki ne
kohdat, mitkä antavat Yhdysvalloille vapaat kädet olla ostamatta
silloin kuin se sitä miellyttää. Multa näistä Washingtonin "erikois-neuvotteluista"
ja Genevessä jatketuista G.VTT-neuvolteluista huoli­matta
tapahtui kuitenkin min, etta Yhdysvaltain crikoisvapauksia
ei saatukaan poistetuksi, vaan sopimusvallain, Canadan mukaanlu­kien,
täytyi VVashingtonin sanelun mukaan suostua siihen, etta V hdys-
'alloille annettiin Iisaa "vapauksia" ostojensa rajoittamisen sjiihtecn!
; M r . Howen '"rauhoitusyrityksesta"' huolimatta me saamme kan­sakuntana
valmistua siihen, että talouskriisin kärjistyessä rajan etelä­puolella,
Yhdy.svaltaiii hallitus tulee käyttämään näitä •erikoisval-tuuksiaan"
niin Canadaa kuin muitakin-jäsenvaltoja vastaan. •
Ottakaamme esimerkiksi vehnä, Canadan yksi tärkein vientitavara.
Ministeri 'Howe selitti \'uoden alussa, etta vaikka Canadalla onkin:
: suuri ylijäämä vehnaa, min liittohallitus ei ole asiasta huolissaanniin
kauaa kuin Canada voi prosentuaalisesti Yhdysvaltoihin verraten
ylläpitää markkinansa. Tasaluvuissa puhuen Canadan osalle tuli
viime vuonna noin 40 iiro.rentlia läntisen maailman vehnaviennista.
Mutta vaikka neljän johtavan vientimaan Yhdysvaltain, 1'anadaD,
Australian ja Argentiinan kohdalta vehnän myynnit lisääntyivät elo­ja
tammikuun vali.sena aikana, niin.Canadaer päässyt osalliseksi tasta
noususta. Päinvastoin Canadan myynnit vähenivät huomaitavassa
määrässä. Toisaalla Yhdysvaltain vehnamyynnit lisääntyivät suh­teellisesti
enemmän kuin Argentiinan ja .\ustralian. Toisin sanoen,
Canadan tilanne maailman vehnamarkkmoilla on pahenemistaan pa­hentunut,
vaikka se ei tunnukaan min voim.akkaasti vielä nyt viime
kesän suhteellisen heikon vehnäsadon takia.
'...TTusi GATT-sopimus ja siihen liittyvät Yhdy.svaltain itsekkäät
(varaukset, ovat uutena varoituksena siita, etta Canadan pitäisi sanou-tua-
Jrti Yhdysvaltain talutusnuorasta ja ryhtyä itsenäisen ulkopoli-
(tiikan pei'usteella kauppasuhteisiin kaikkien maiden kanssa, jotka
haluavat tehdä kauppaa ma;inime kanssa.
Kysymys ei ole Canadan vehnän hinnoisUi, mihin näistä asioista
puhuttaessa porvarllehdissa tavalli.sesti viitataan^ Canadan hyvä
veHna kay kaupaksi maailman markkinoilla nykyisten hintojen j^rus-teella,
jos Canada hyväksyy dollarien asemesta maksuksi Britannian
puntia. Tama tietysti aiheuttaisi protesteja \Vall Streetin miesten
keskuudessa, jotka haluavat omaksi edukseen kontrolloida Canadan
vientimarkkinoita, mutta kysymys onkin Canadan omista eduista, ja
niih.muodoin meillä ei ole kansakuntana varaa kuunnella naapuri­maan
rahamiesten murinoita. Järjestämällä kauppasuhteet Britan­nian.
Gommonwealthin.Xeuvo.stoliiton ja kansandemokraattisten mai­den
kanssa, Canada voi tehdä vastavedon, jolla voidaan mitätöidä
ne •G-VfT-sopimuksen-varaukset", jotka voivat tyrehdyttää koko­naan
vientimarkkinamme •— jos nykyista ohjelmaa seuraten pysyt­telemme
riippuvaisuussuhteissa Yhdysvaltain epävarmoista markki-
, noista. •
•,;Meilla on kaikki mahdollisuudet kansakuntana hankkia itsel­lemme
suuria ja pysjvia markkinoita muualta. Miksi liittohallitus
sitten viivyttelee tässä tuiki tärkeässä kysymyksessa siitäkin huoli­matta
vaikka sen ohjelman {>erusteella on jo yli 600.000 työtöntä?
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
'lojaalisuustutkija" ryhtyi
järjestämään taivaan asioita
Atomivoiman rauhanomainen käyttö
Viikon lopulla saatiin Otta\vasta erittäin lämpimästi tervchdit-tavä-
uutistieto siita, etta Canada rakentaa kokeilutarkoituksessa ato­mikäyttöisen
voimalaitoksen, jonka pitäisi valmistua vuonna 1958..
.",Tätä paatosta voidaan hvvalla syyllä pitaa "alomikauden alka-mishetkena"
Canadassa ^ ^— ia atomikayden kilpailussa kestävät vain
ne'tnaat, jotka pystyvät käyttämään atomivoimaa rauhanomaiseen
tarkoitukseen.
- Kuten on meidänkin lehtemme uutisosastolla selitetty.v.latkoltus
ei ole taman ensimmäisen atomikäyttöisen voimalaitoksen avu^ll^ii^^-h-lyä'kilpailemaan
muiden voimalähteiden kanssa -r- silla »1ti»«."effncn
orf saatava vissejä käytännöllisiä tietoja ja kokcmuk-iia, joiden perus­teella
voidaan rakentaa suurempia atomikäyttöisiä voimalaitoksia.
Mutta Canada on jo menettänyt monta kallista vuotta seuratessaan
Yhdysvaltain ohjelmaa, jonka mukaan atomivoiman käytössä on
annettava etutilasotilasj.uontoisille yrityksille. Vain täniä selittää
sen, iniksi Neuvostoliitossa; missä kehitettiin myöhemmin atomipommi
kuin Yhdysvalloissa, ralcennettiin paljon aikaisemmin atomivoima-käyttöinen
sähkötehdas kuin Yhdysvalloissa ja Canadassa.
.Suurella tyydytyksellä on pantava merkille myös se. että tämä
atomikäyttöinen koevoima-a.sema rakennetaan pääasiassa liittohalli-
MÄtU VI»U, South Porcuplne, täytti;
p^rjantara. .^aai.skuun 25 pna €5 kanadalaisen kirjailijan Canadan radiossa
EmL .%hoia. .sudoury. täyttää per- esltettj McCarthy-satiiri aUieutti sensaation
JsntaJ.na. huntiicuun ). pnä 78 yuoua.,jXK%'ÄPEBÄIsy¥TTÄ TAIVAAN'
Aku Päiviö, TiltonTovnship, täyt- j SIIRTOLAISPALVELUSSA
tää lauantaina, .huhtikuun 2- pnä I "ix)jaa3isuu5tuomloistuimen" , tuo-
76 yuov-a. mari saa surmansa Jento-onnettomuu-
•' yhdymme suKulai-sten Ja luttavien dessa ja on hetken kuluttua Pyhän
onnentoivotuksiin. »Pietarin vartioportm edustalla sl-
Lähcs 1 4 Yhdysvaltain
väestöstä alle $2.000
dollarin TuosltuIoiJla
' H'asWnrtoi>.^-^ Ijittovaltjoa reser-
1 vipankin totmeita suoritetut tutki^
mukset W3t 050jt:aneet. «ttä neJjäs-
. ic-salla yhtij^valtamtansasta on ollut
.-nyöntäa ki.-joittanee.asa tutkimuksen , ^ ^ . ^ ^ j^jg ^^.^ kabdsmuhannen
cman aikansa "mccart.iylaisia" ^as- ^^^^^ ^-aoie^ eU noin 19 doL
SITÄ
Luonnonkaasu olisi
otettava liitto­valtion
käsiin
saanpäasya pyytamas.sa. - Odotelles­saan
kutsua "P>'syyai.sen pääsyn pysy­väisen
järjestelykomitean" eteen hän
tapaa sellaisia sukulaissieluja kuin
esim. Espanjan inkvisition kuuluisan
johtajan Torquemadan, Yhdysvalto­jen
historiasta tunnetun noitavaino­jen
järjestäjän Cotton Mathenn Ja
parooni George. Jeffreysm, jota Ame­rikan
työväestö kutsuu "hirttotuoma-rin"
nimellä. Hän saa kuulla, että
Taivaan siirtolaispalveluksessa vallit­see
mita suurin levaperäsyysv minkä
johdosta moni 'kumouksellinen" on
Ottawa. — Dauphinin valitsijapii-rin
ccf:läinen edustaja Fred S.Zap-lltny
ehdotti vlime^-iikolla parlamen­tin
alahuonees-^-a, että liittovaltion
hallituksen pitäisi rakennuttaa luon-nonkaasun
putkijohtolinja Albertasta j Päasg>'t hvahtamaan Pyhän,Pietarin
Itä-eanadaan mahdollisimman pikäi- IPortm läpi. ja han paattaa ryhtyä
sesti j a työttömyystilanteen lleven- j järjestämään Taivaan asiat kuntoon
ta-miM .-ilmalla pitäen ' silla kiitetyllä rutiinilla, jolla han on
Mr Zaplltny v.ittasi nuhin .sano-|'"^^ P^^"f ^o^^^""* ' lojaalisuus-malehtitietoihin.
joissa sanottiin, etta \ tutKi.muisia ,
Ihttovaltion halhtuksen ja Trans-Ca-; Nam alkaa canadalaisen Reuben
nada Pipe Lines-yhtion neuvottelut ! Shippin terävän säihkyvä satiirinen
cvat päättyneet sen johdosta, että näytelmä "The Investigator''. ^Tut-suurm
luonnonkaasun toimittaja, yh­dysvaltalainen
Canadian Gulf Oil Co.
oli kieltäytynyt toimittamasta kaasua
Tran-s-Canada-yhliölle siina tapauk-sessia.
että Tranr«-Canada suostuu sei-, , - ,* i
laiseen liittovaltion taholta esitettyyn Canadan radiossa. Yhdysvaltojen
kija) jonka kärki kohdistuu "mccar
thyismia" ja Yhdysvaltojen koko ny­kyistä
vaino- ja ilmiaii to järjestelmää
vastaan. Se aiheutti sensaation, kun
se vii.me vuonna esitettiin kuunnelma-yrityksen
rahoittamisehdotukseen,
niikä johULsi putkijohtolinjan kon­trollin
siirtyvän ajanoloon liittoval­tion
hallitukselle. F;-as Winnipegin
lehti oU kertonut, että kauppa-Ja
teollisuusministeri Howe oli epäonnis­tunut
siinä persoonallisesiii vetoo-muks-^
ssaan minkä han oli tehnyt Ca­nadian
Gulf Oil-yhtiölle, että yhtiön
pitäisi suostua haJlituKsen ehdotuk­seen.
•
Puhuja .sanoi,' että on miltei usko­matonta,
että Mr. Howe "miltei ker­jää
polvillaan ollen, etta rae saisimme
käyttää omia luonnonrikkauk^iamme
länsl-Canadassa. Afi.at ovat joutu­neet
Vaism outoon tilaan Jos me em­me;
saa lievittää työttömyystilannetta,
sentähden. etta. yhdysvaltalaisen yh­tiön
presidentti kieltää meiltä sellai­sen
luonnonrikkauden käyttämisen,
mikä oikeudenmukaisesti K U U I U U Ca-i
nadan karLsalle", sanoi mr Zaplltny.
LPPm ja CCF:n taholta on aseita,
kertoja aikaisemminkin etotetty vaa­timus/
että. luonnonkaasun kuljetta­minen
ja jaltelu ollst,otettava hitto-
•valtion Itasiin. . -
edistyksellLset purit yrittävät parhail­laan
löytää radioyhtymaa, joka suos­tuisi
esittämään sen USAssa, mutta
näyttää silta, että kalkki suuret radio­yhtiöt
kieltäytyvät.
Mutta tarkastelkaamme vahan lä­hemmin
"tutkijan" vaiheita uudessa
ympäristossa.
PYHÄ PIETARI PANNAAN
POIS VIRALTA
Tutkija kutsutaan alussa, mainitun
"pysyväisen komitean" eteen, jonka
puheenjohtajana on Pyhä Pietan. Ko­taan.
mitean on ratkaistava, saako hän .-j.^ ette pääse mihinkään, Milton,
Jaäda "tänne ylös" vai lähetetäänkö loukkaamalla taman komitean Jase-hanet
"sinne alas" Tutkija aiheuttaa nm", varoittaa tutkija tavanomaiseen
ko.Tiiteassa yleisen hämmingin syyttä- ; amerikkalaisen tuomioistuimen tyyliin
m^.Ila heti aluksi Pyhaa Pietaria sil- j "Kadotetun paratiism" kirjoittajaa
ta että tämä£i olepä'^va tehtäviin-; ..g,njie alas te Joudutte, John"
sa. Kun Pyhaa Pietana laten on aw
kansa., ärsytetty, niin hänen ; tulujen
suuttumuksensa leimahtaa, ja han i l ­moittaa
eroavansa .puheenjohtajan
tehtävistä. Tutkija . ryhiyj: nyt pu-'
heenjohtajaksi.;Han uudistaa vähi­tellen
koko komitean ottaen siinen
alussa mainitut Torquemadan, Ma-therm,
parooni Jeffreysin ym. mkvi-siittoreita,
ilmiantajia ja noitavaino­jen
Järjeötajla. Ja nyt alkaa Taivaan
siirtolaispalvelussa uusi • komento. '
Tutkija selittää, että han tulee pal-ja3ta.
mäan Ja hajoittamaan "hirvittä­vän
salaliiton", tuhatvuotisen valtio­petoksen.
Joka uhkaa kaikkea elamaä
'slcUä ylhäällä". Kalkki vääräoppi­set
ja kapinoitsijat. Jotka vuosisatojen
kuluessa ovat onnistuneet soluttautu­maan
Pyhän Pietarin portin.lapi,
vaikka "monilla heistä on kirjoissaan
vankilatuoAiioitakin", on nyt tutkitta­va
uudelleen. Ja niin Joutuvat sellair
set "kumoukselliset" kuin esun. Sok­rates,
Voltaire. Victor Hugo, Thomas
Jefferson, 'Milton, Chopm, Abraham
Lincoln, Beethoven, — ja tietenkin
myös Karl Marx — lojaalisuustuomlo-istuimen
eteen. • v
SOKRATES JA MILTON
TUOMIOLLA
Nama miehet todetaan syyllisiksi
heidän omien kirjoitustensa, savellys-tensa
Ja puheittensa todistuksen: no­jalla,
ja heidät päätetään karkoittaa
"Sinne alas''. Sokratesta esim. syy­tetään
silta etta han on opettanut
sellaisia aatteita, . jotka turmelevat
nuorison, sama syyte, jonka nojalla
hänet tuomittun kolmatta tuhatta
vuotta sitten. Runoilija John Milton
karkoitetaan.sen.perusteella etta hh.i
NLcSTA UUSI NOOTTI
LIITON RAUKEAMISESTA
Jos Ranskan senaatti ratifioi sotasopimukset,
raukeaa NL-—Ranskan välinen liitto
Maan työvoimasta
lähes neljäsosa
on nyt naisia
Ottawa. — T>öministenon julkaise-ma.
sta selostuksesta selviaa. etta
maan työvoimasta, on lähes neljäsosa
naistyöläisiä. kaikkiaan 1 235,000 nais­ta,
eli 23 prasenttia. Sitten taman
vuosisadan alkupäivien on ansiotöis­sä
olevien naisten lukumäärä lisään­tynyt
viisikertaiseksi ja naisten pro­senttimäärä
maan työvoimasta on
kohonnut miltei kaksinkertaiseksi. I
Ansiotöissä olevista naisista oli vn- I
me vuonna joka kolmas avioliitossa I
oleva ja yksi viidesosa ansiotöissä ole- i
vista naisista oli 45—64 vuoden ikä­luokasta.
• i
Vuoden 1951 väestölaskun tulokset
osoittavat, että aviolntossa olevien
naistyöläisten lukumäärä lisääntyi
ainoastaan yhdeksällä prosentilla ja
leskien lukumäärä 13 prosentilla;
Ans otoissa olevien naisten '^;'^<^Zy^Z'laZ7l^^^^^^
määrä lisääntyi mainittujen'VUosien
Moskova. — (DLP) Neuvostolii­ton
ulkominiiteri IMoIotov jätti
viime .perjantaina Itanskan lä­hettiläälle
Louis JoxeUe neiivos-tohalliiukiien
nootin, juka koskee
ranskalais-neuvosloliittolaista so­pimusta.
Sjc on lähetetty Ranskan
halhtuksen tammikuun 16. päi­vän
noot.n johdosta. Tuo nootti
osoittaa, lanotaan neuvostohalli­tuksen
nootissa, etta Ranskan
hallitus haluaa aikaansaada Pa­riisin
sopimusten ratilioimisen ja
toteuttamLscn. siten se ottaa kan­nettavakseen
vastuun Lansi-Sak-san
jalIeenmiI<tari.soiraisesta ja
sen Uittamisesta Neuvostoliittoa
ja muita rauhantahtoisia maita
vaataan tähdättyihin eräiden län­sivaltojen
sotjlaallisiln ryhmitty­miin.
Taman johdosta neuvosto­hallitus
katsoo välttämättömäksi
lausua, etta Ranskan hallituksen
viittauksia ns. rajoitusvalvonta-ja
takuujärjestelmään, jota Lan-si-
Euroopan . sotilaallisen hiton
muodostamista kcskevat Pariisin
sopimukset edellyttävät Lansi-
Saksaan nähden, ei voida pitaa
oikeutettuina.
Ainoakaan Saksan inilitansmm
hyökkäyksestä karsimaan joutunut
maa ei. VOI luottaa noId"en papenta-kuiden
kelpaavan edes jossain mää­rin
todellisiksi takeiksi:Saksan uuden
aikana kaikkein eniten 35—44-vuo-!
tialttcn ikäluokassa, nimittäin 88'
prosentiUn; 45—54-vuotiai<jten ika-!
luokassa oh prosenttimäärä 85; 55—
64-vuotiaitten ikäluokassa 65 ja yli
es-vuotLiuten keskuudessa 31 pro­senttia.
}
Naisia oli suhteellisesti eniten |
kauppa-apula:sina, kaikkiaan 27 pro­senttia;
palvclusaloilla 21 prosenttia
ja tehdastoissii 14.8 prosenttia ansio­työssä
olevien naisten lukumaarasta.
litarismi elpyy niinkuin Panisin so­pimukset
edellyttävät. Tata kaikkea
{ elvat voi unohtaa eneinpaa neuvosto-
I kansa kuin Ranskankaan kansa, ei­vätkä
Euroopan muut rauhantahtoi­set
kansat.
Neuvostohallitus, sanotaan nootissa,
ei VOI hyväksyä Ranskan hallituksen
lausuntoa siita, etta Panisin sopi­mukset
muka edistävät Euroojjan
tui-vallisuuden aikaansaamista. Jos
Ranskan halhtus' todella huolehtisi
Euroopan turvallisuuden luomisesta.
S:lla ei olisi ollut.: .syytä torjua-Eu-
^i-oopan yhteistui-välhsuusjarjestelman
yiystyttamista kos.-:evaa Neuvostolii­ton
endotu-sta. Riinssan halhtus kiel­täytyi
kuitenkin initaan muutakaan
ehdottamatta; vielapa osaHistumasta
tuota kvsymvsta kc-keneeseen yleis­eurooppalaiseen
neuvotteluunkin.
Panisin sopimusten ratifioimista
ajaen, sanotaan neuvostohallituksen
jiootissa. •.Ran.:kän halhtus auttaa
pjnm kasin aaksan militarismin el-
-vyttamista :• ja - jalleenmilitarisoidun
Lansi-Saksan vetämistä Lansi-Eu-roopan
.sotahittoon ja Pohjois-Atlan-tin
liittoon, mikä kieltämättä johtaa
koico Euroopan tilanteen vakavaan
vaijteutumiseen ja Iisaa suuresti
uuden sodan .vaaraa Euroopassa.
Ranskan hallituksen tällainen poh-tiikka
on perinpohjin, ristiriidassa
ranskalais-iieuvostohittolaisen sopi­muksen
hengen ja kirjaimen kanssa.
Lopuksi nootissa sanotaan, etta
Neuvostohallitus toistaa viime
jouluk. 16. pna nootissa esitetyn
kantansa. Se lausuu jälleen, etta
Paitisin sopimusten ratifioimi­nen
johtaa ranskalais-neuvosto-liittolaiscn
liitto- ja avunantoso­pimuksen
mitätöimiseen, josta
Ranskan hallitus kantaa täyden
vastuun.
"SINNE ALAS SINÄ
JOUDUT TOM»'
Thomas Jefferson kutsutaan tut­kittavaksi.
'Mikä teidän ammattinne on?" ky­syy
tutkija.
"Mma olen presidentti." -
"Oliko teillä mitään muuta ammat­t
i a '"
'•Mina olin herrasfarmari."
'Ohoh, älä yhtaan kieroile, Tnomas.
Sikö ole totta, että sma oht aktiivi­nen
vallankumouksellinen ja kanna­tit
hallituksen kukistamista vounaa ja
väkivaltaa käyttämällä ... Ala yh­tään
kieroile, Tom. Minulla on tassa
kirje, jossa sma sanot, etta vapauden
puuta on aika ajoin kasteltava tyran­nien
verellä . . . Sinne alas sinu jou­dut,
Tom "
KUMOU.SVALM1STELUJA
'SIELLÄ ALHAALLA"
Kun KarliMarx kutsutaan komitean
eteen, tapahtuu erehdys tonensa jäl­keen.
Saapuu sokerileipuri Karl Marx,
ielloseppä Karl Marx ja pianonvint-a
j ä Karl Marx mutta "Kommimisti-sen
manifestin" kirjoittajaa ei löyde­tä.
Kun on kuitenkin kysymyksessa
min vaarallinen henkilö, mm tutkija
määrää, että kaikki: taman-nimiset on
heitettävä "sinne alas»'.
• Mutta nyt tulee uusi mutka: mat­kaan.
Lucifer saapuu "sieltä, alhaal­ta"
esittämään vahtuicsensa tutkimus­komitealle.
Hänen valtakuntaansa on
lähetetty niin paljon nutä "liukkaita
uudistajia', etta siellä uhkaa mennä
kaikki sekaisin. He perustavat am­mattiyhdistystä
ja yrittävät pakottaa
Luciferiii neuvottelemaan heidän
kanssaan. Milton pitaa puheita "ki- r
rottujen oikeuksiensa puolesta'.
Marxilaiset jakavat tuhansia kappa­leita
''kommunistista, mamfestia", ju­listavat
tunnusta "Alamaailman tyor.
laiset, liittykää yhteen", ja selittävät
?ttä näillä, työläisillä on.voitettava­naan
koko ylamaailma.
Tutkijan asema alkaa muodo.stua
vaikeaksi, ja lopuksi han haettaa
avukseen itse. pimeyden ruhtinaan.
Mutta siihen, päättyy km hänen her­ruutensa,
silla pimeyden ruhtinas ju-:
listautuu nyt puolestaan käskijäksi ja
maaraa, etta tutkija - on heitettävä
"sinne alas". Tämä on-kuitenkin In­kaa
Lucif erillekin. Han ei suostu
koskemaan tutkijaan edes kymmenen
jalan pituisella, hangolla, ja lopuksi,
tämä päätetään lähettää takaisin
maan paalle. . '
Kirjailija Reuben Shipp karkoitet-tiin
Yhdysvalloista pan vuotta sitten
McCarran-lain perusteella, Ja han.
asuu nykyisin Canadassa. Ennen kar-koitusta
han . oh saanut nimea Yh­dysvalloissa
mm. suosittujen radio-ohjelmien
laatijana. Ollessaan "lo-jaalisuuselinten"
tutkittavana hänellä
oh tilaisuus tehdä omakohtaisia ha­vaintoja
taman hetken amerikkalais­ten
noitavainojen ilmapiiristä, ja nai­ta
omia kokemuksiaan perustana
käyttäen han kirjoitti "TutKijan".
Näytelmän pistavä satun ja hersyvä
huumori takaa sille kansansuosion,
missa sitä esitetäänkin, mutta edellä
olevan Ivhyen selostuksen perusteel­lakin
VOI kasittaa, etta se ei ole yhta
suuressa suosiossa Yhdysvaltojen val­lanpitäjien
keskuudessa. .
PÄIVÄN PÄKINÄ
lana •uitossa;
Nä.ma tiedot perustuvat mihin tut-kimuk?
iin,'joita toimitettiin 18 suur­kaupungin
ja 54 pienemnun vaesto-kc-
kuksen ja niiden j-mpanstojen
asukkaiden keskuudessa ja* joiden 7h-teydessä
haastateltiin kaikkiaan 2.950 uj^jueen'
hsnkiloa. ;. •. •
Tiedoittaen P'^
*etta varkaat ovat
toosaan, Retkula
•Varkaat ovaz.
ran, jarrupolsimt
kinpoUimen jä
laitteen'
Päivystävä poh:
Jumaan Asiaa ja.,
telu. Mutta hCvke
Siviilipuoiusfus-hommat
hyljätty
Montrealissa
Montreal.' - 1 Taman kaupungm val­tuusto
en .yksimielisesti päättynyt
poistaa kaupungin tämän vuoden me­noarvioista
kaikki ns. smihpuolustus-taricoituksiiti
ehdotetut määrärahat.
Sutä huolimatta valtuusto paatti, et­tä
liittovaltion halhtuksen kanssa on
yhä edelleen jatkettava keskusteluja
siltä miten-kaupunkia ja sen vaes-toa
olisi suojeltava sodan sattuessa.
. Valtuusto hyväksyi siviilipuolustus-asiässa
kaupunginhalhtukficn omak­suman
kannan.' etta kaikki smihpuo-lustusmaararahat
poistetaan menoar­viosta
"taloudellisista syistä" mikä
merkitsee kuitenkin sita, etta kaupun­gin
sivulipuolustusjarjestelma heite­tään
romukasaan.
Ar(:an johädsta valtuustossa tapah­tuneessa
keslfustelussa sanoi pormes­tari
Jean- Drapeau, etta on vaarallis­ta
uskoa sifcä riittäväksi slviillpuolus-tukseksi
kun 5ita varten ivarataan va­roja
kaupuhgln menoarvioon. Han
sanoi, ettar oikeata sivnhpuolustua-suunnitelmaa
er voida järjestää siita
syystä, että emme tieda mihin me
olemme'iftenossa."
Mr. Drapeau sanoi, etta siviilipuo-lustukseeh-
nähden ei ole olemassa
mitään'•vakavassa mielessä tehtyä
fiiunmtelmaa. mutta kun .sellainen
saadaan "oltn mina ensimmäinen, sa­nomaan,
että 'me tulemme tekemään
oman osamme" sen käytäntöön saat­tamisen
sUhteen. Han lisäsr samalla,
että. siViiUpuolustuksen hoitaminen
on enilkädeäsa/ liittovaltion hallituk­sen
tentaTOv • .• • •
"Unohtakaa .kc
ma mies - talla
"Huomasm juur.
vah.ngcsHä takai
HYVAA
Herättyään m
tuli hjv.in tuntee
monsa kaantyi
puoleen kysyen.
"En ole kuul]
tuolla tavalla ki
päättymisen jälki
sita ainetta?"
Valtion I
tehdas o
tuottava
Ottawa. — (
omistama Polym
valmistaa kemok
tl vume vuoden s
toa lähes viisi rr.
detaan parlamer
tetussa yhtiön vi
kertomuksessa.
Kuluneen vuo»
$4,924,753 eli $17:
edelliseltä vuode
myynnit lisaant
5.5 prosentilla,
228,416. johtivat
ym. tuotantoiusi
nen puhtaan v
sanotaan to
Vaikka yhtio on
ma on san men<
rojen maksamist
Yhtiön Samu
taan kaiken t;
jota myydään r
ulkomaillekin,
nosta myytim 6i
1 le
Työl^in^n.sai surmansa { Montreal. _
Rouyn. |Jue..— Viime, kejkiviiksoiia i mukaan .vahem
Railway Co:n p!
dollarista V. 19i
Viime vuodelta,
ilmoitetaan joht
vahentymisesra
sentillä.
sai surm^sa 24-vuotias.Gilles. Piche
dynnmiiitirajaiidykse&cavOnnetto-.
muudensättu^^ oh ha» tyoskentele-mässä-.
tiellä Albert Dennisin: käiissa.
Viimeksimainittu . sai ..räjähdyksen
johdostaikasvQihinsa vammoja.
VIIKON VAHTEESS
tUiill7 TILAUSTi^
Vapaus on nyt saanut 189 uutta tilaust
tavoite on vielä arveluttavan matkan ]
Vapaus sai viikon vaihteessa 17 uutta tUausta, jo
ja 4 koko vuoden tilauksia. Kaikkiaan on lehtemme s:
k a m p a n j a n V ä ä E a n a 189 uutta tilausta;
Tilauksia saapui nyt eri paikkakunnilta seuraava
Olivia Tolvanen 1 ja J. Nissinen 2. Torontosta
uutta tilausta osuuden ollessa 20. M. Rasinpera, :::ear
nostaen se Hearstin tuloksen seitsemaantoLta. ^ Aino I
3 uutta tilaustaa ja osuus tuli kerralla täyteen.
Aino Korkola 1 ja J. Kiviranta' 2, kammatkin Tim
tulliit 2 uutta-tilausta osuuden ollessa S, J. Lehto 1 :
matkin Port Arthurista, mistä on tullut jo 39 uutta
Long Lakelta 1 uusi tilaus rapioiksi. Long Lakelta
uutta tilausta osuuden ollessa 1. Walter Koivisto Sudi
konttori 1. Tama nosti Sudburyn tuloksen 36:een uut<
ollessa 22. ••• : v , .
Lukuisten paikkakuntien erittäin hyiistä tuloksis]
tavoitteesta vielä 61 tilausta ja se vaatii lujaa^ lop
tehtävä täyttää ja ylittää.
Kulttuurijärjestö - onko vai eikö?
Tankkivastaisen
aseen projektiili
polttaa panssarin
- . I varmaksi tankin tuhoutumisen", sa-
; notnan asiaa koskevassa tiedossa. Hel-
1 lev on paljon tehokkaampi kuui Piat-I
; niminen tankkivastainen ase tai y h -j
j dysvaltalainen bazooka, joita Uitto-
OtUwa. — Canadan armeijan toi-i laisten armeijat käyttivät toisen maa-mefiTa
on ensimmäisen kerran annet­tu
julkisuuteen tietoja uudesta tank-i
kivastai.sesta aneesta, jonka nimi on
1 Heller. Taman uuden aseen on_ke-j
hittaiiyt puolustusvoimien tutkimus-,
j lautakunta vuosia kestäneen työn jal-j
kceii..^ja niit^, v^ilmistetaan parhall-
I luun.
ihnanaodan aikana,
kauemmaksi ja on
kum mainitut aseet.
UusLase on kiväärin jaraketui am­pujan
yndistelma ja sen on tarkoitet­tu
pääasiassa armeijan kaytettavÄS-.
Tassa muutama viikko sitten leu­kaili
Torontossa ilmestj-van kaivos- ja
p u u t a V arayntioiden to.mitusapua
nauttiva suomenkiehsen sanomalehti-pahaisen
pulmoitslja Kivlperan Pek­ka,
kumka muka Canadan Suomalai­nen
Jarjeslo ei ole kulttuurijärjestö.
• Samalla^Pekka tietenkin koetti y l -
västellä. että hän ja'hänen-seuraa­jansa
ne Vasta ovat kulttuurin pylr
vältä.
lainataan lukemista kaikille haluk­kaille
ja johon jatkuvasti pyritään
hankltimaan kaikii uudet suomen­kielellä
ilmestyvät uudet kirjat;
Tietääksemme tassa kylässä ei mi­kään
toinen suomalainen ryhmä pys­ty
mitaan sellaista esittämään.
Äskettäin pidettiin Sudburyssa vuo­tuinen
musiikkifestivaali, johon osal­listuivat
kaikki: Sudburyn ja ympä­ristön
mUsiKaaliset ryhmät ja jossa
täytyi myontaa, etta tilaisuus todella
oh monipuohnen ja arvokas kulctuu-ritilaisuus.
Näyttämö taas on jo tana näytän­tökautenakin,
erikoisista tyosuhde-ym.
vaikeuksista huolimatta esittänyt
' neljä kokoillan näytelmää ja Iisaa on
I tulossa.• . • •
- Ja mitä yleuon mielipiteistä ja
kannatuksesta voi panna merkille,
mm missaan muussa pytyssä tällä
ymparistolla ei sellaiseen pystytä —
ei tason eikä paljouden puolesta.
suomalaisen k
kealla.
Sita vastaan
pieksäminen (
muuttaa. Ne .
tansa repivät ;
sin olevan, en
kum itsensä n
Kaikella täll
lua sanoa sitä
jempaa ja moi
ntoimmtaa sai
Se olisi eriko
herrojen ktilttuuritoimi^ita jääkin. '
Nyt sitten ön tiUössa CSJ:n yupr
H o i i o r voT-foQ . . , . i tuisefc nuorten näytelmäkilpailut, jot-oahon
t a r k ™ I ^' ""T^^ sananlasku, etta eivat | arvostclutuoniare na olivat alan am- , ^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ 5udbur>-ssa.
paljon tarkempi, ..^at suut*. Balkai^e. ."pitäisi mattimiehet Englannista - ^^^^^^ meidän tietääksemme, tulee
l-paikRaapsä.^" niin mltenkä^h-ah-^ oRst .Tassa suurimmassa' vuotuisessa mu-erään'
hai-vx» • jä piiUtavarakapltalis- j .silkkialan juhlassa edusti- suomalaisia
tien vöileiWllä" itseffän lihotterevän j CSJ:n : osaston.-, sekakuoro Sävel^ ja
$uomal»lfll5 sukupei*ää" olevan herran' joitakin yksilöiiä.. pääasiassa koulu-s
s|. Yksi sotilas.ky.kenM.seaJtuUgtt»..^^^^^ • .«^laisia. v-*. v .,>::--
helposti ja silla voidaan^ampuÄ.f^,j^^^^.,|jjft5Q5j^^ -mitenkä. s^en f .^-Ja niin pahato-J;uin se ehkä -yh- ,
Heller ampuu seilailen projcktiihn kuten kuvatullakin. Silla, on hazoo-i .^^^3-^0^,3,^3 t^^i^en yll^m^^Xn ' tjovaen pii»-'
mikä polttaa Itselleen^yeiah paksuun-vknan nähden nij-ösk;n se etu. että . s e i - . . .^'i?-wta--. . _ .• . • . • . nnv;
,kmpanssan.njas>nnvttaanim.'rau-iei aana ammuttae^i sita "takapotl ,^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ .^j^^, t^^^-gurf.
j ren kuumuuden, otttt -o.suma miltei ; kua" minkä bazooka antaa kun se on ' ^ „ „ , •„ j
I mihin tankin, asaan tahansa tekee .impunut raketin. • •
, Tyhjää: molinaa voidaan pitää sa- kin mahdollisti
nomalehtirlepujen palstoilla, mutta Se olisi mal
siihen mollnaan- se sitten eräitten henkilöt, jotka
kojaan parjat;
rityötä; luopui
sen sijasta. ah
hiiUe esITyksill
kien suomalal
SUdburysta osalliatumaan kftfcsl yhdistämiseksi
nuorten rjhmaa.- CöJ:n ösaston^-lS
Alertshi ryhmät. - * ^:^^.^ • ^ .
tuksen ja Ontarion maakuntahallituksen pmijitamain yhtiöiden ja
laitosten toimesta, vaikka erä.-; amerikkalaisen pääoman tUr\'issa Cana­dassa
toimiva yhtiö onkin saanut sormensa myös peliin. .ALtöniivoiman
kehittäminen rauhanomaisia tarkoituksia vartcri maassamme pitäisi
tapahtua yksinomaan Canadan valtion varoilla ja canadalaisten toi­mesta,
sillä vain siten, taa taan tuleville sukupolville isännyys omiin
laitoksiimme.
hestä". tuntimipigi~|^3.i CSJ:n. 'osasten
kuoro yerratfain k^orkean plstemää-
1 bury ! ran, päästen kuorojen loppukilpai-i
CSJ:llä on täällä sellaisia elimiä ('luun. jonka sitten alkukilpailussa
i kuin näyttämö, sekakuoro, mieskuoro pisteen enemmän saanut ukramalals-
Silloin olisi
naän voimaa;;.
- , , makkaamplä-'!
^ Siltakin tilaisuudesta tulee muo-| ^j^j j-iutaväsl
dostumaa^jjxvpkas ^^ltWJel5V"/• nayttel^^^
• §en ärvo!nWfee lisäämään se, etta' '
navtelmL'ya „f^\intw pelkkiä nuaria
ihmisia.
ja naiskuoro.
CSJ:n osastolla on täällä lapsia
varten vakinainen sunnuntaikoulu,
jossa opetetaan lapsille suomenkieltä,
Inulujat .leikkejä jä jopa harjoltel-ten
tyoIäLsten naiskuoro voitti.
Se. oli melkein sellainen kulttuuri-saavutus,
että Jostakin herralta taisi
mennä jauhot suuhun .
Äskettäin oli CSJ :n Sudburyn
laan pieniä näytelmiäkin silloin täi-! osaston kuoroilla konsertti Finnlsh-löln.
i haalilla. ja jokainen Joka siellä silloin
CSJ:n "Osastolla on kh-jästo, josta! oli — kansaa oli tuvan täydeltä —
ten. . ^.,
CSJ-' teiuiai
mutta se ei ti
Tähänkään kaivos- ja metsakapi-1 joiden leipä rii
tahstien kaakusta nauttijat eivät'voi I yhtiöistä, jötl
esittää vaatineeksi muuta kuin s.ta
samaa poSfai^a',taaskin.
Sama juttu pitää yleensä kaikkeen
kulttuurltoijonin^aan nähden paik­kansa.
Kylmä- todellisuus osoittaa,
että CSJ on ainakin täällä — näyttää
olevan myöskin muilla paikkakun­nilla
— ainoa järjestö^ joka tehok­kaalla
tavalla Ja jatkiivasti pitää
Iäisten yhte:
kulttuuri- kuu
alalla.
Mc CSJ:n il
kin edelleen Ji
tämme. Ja kt
tuuritoimintaa
.miehiämme o
vs:.':-: V - - . . . '