Vapaus, January 14, 1956

              i^Sivir 2 Lauantafnay iasmnSkmm 14 p, —Sdturday, Jan, 14,1956
V A P A U S
tamuA Nor. « , 1917. AuttaorbseA
tmaeeondtluB ouil b7 i b e
motsdayv and SaturdAT» b7 Vapaus
Fmubing Camptaay IM^ «p ioo-im
Blm S L W , Sndlmr* Ont, Canada.
Tel«ldson{»: Bai. Offise 06.4-I3M;
Editoftt}Office OS. 4-«M9.Muu«er
& SoiaBi. Edttor W. ZkJuMLjMalUflg
atUims: 9ox 69, BaäHtat, Ontario.
Advertiaing rätes upon «pplicattonT
TransJatios fi«e of «baige.
CanadaaBa: 1 vk; 7 i » 6 kk. S.75
3 kk. 225
TbdTsralloltfa; 1 vk. 8J00 6 kk. 420
Suootessa: l vk. a£0 8 kk. 4.75
Liittohallituksen ohjelma
i-f/-laittqvaltion;parlame»ti uuteen istuntoon viinit
^> tiistaina, poti Jcenraalikuvemööri Massey tavanmukaisen ohjelma-
V .puheen^fjdta vanhojen perinteiden mukaisesti tulkitsee tyleispiirtein
* - V 8 i t a ; niihinilii^tohanitus Itunkin istuntokauden^^a
. ' ^otaan. tehdä. . ' ' ,
^ Vi^Skka tässä ohjelniapuheessa on vissejä myönteisiäkin puolia, niin
:;^^^-kail&dfivsuuri kiintyy niihin seikkoihin, niistä ei
Itnalnittu mitaan^tai «nitkä sivuutetaan hyym epämääräisesti. >
^ ' KenraaliKnvemööri Masson pidieen yhtenä (tervehdittävänä
K •aikkana on pidettävä sitä, kun siinä annetaan ynnmärtää; että kan-
^ :^lisen kaasuputMlinjan ralurntamiseen ryhdytään pian^ -Toisaalta
^dtenkin'I^ättää^in^
%1uonnonkaasun jakelu aiotaan vieläkin jättää yhdysvaltalasten pää-
^;'^«mapf]ä'Jett lialtuun/vai^kka^n^
t ja -raikka kaikkT merkit '»ajttaavat siihen, että ne eivät jolco pysty
o. lait et^^thalua ralcentaaLänsi-Canadasta ItäCanadaan,tulevga 'kaa-
|><UputkiIiiqaä'Wtenkään,^aik1^ liittohallitus ja Ontarion teaakunta-
3^' |i(dKtiiSi»nuodo^isivat^nyt ehdotetun 'kruunun yhtiön ja rakennut-
?^ - tfevat tanfin .iaasUpiitkilinjan "tuottamattoman" osan; noin 675
p ' ^ «naflia pitiän jakson Po(hjois-Ontaarion alueelle siinä m i e l ^
I ; •» »'fMioIuattaisiitt^V sitten k.o. yksityiselle yhtiölle. Yhä Ksääntyyä mää-
\ iJ^Je^nme^tuUir tärkeä ^tehtävä jää enää suorittaniatta, vaan että se rä'!
^' '^^l^netaailn Ic^sallistettuna laitoicsena, tykkänääii canadaläisiila voi-
* ' «navaroilla ja'palvelemaan ennenlcaikkea Canadan ^kansallisia tarpeita.
f. '..'Ojti luonnollisesti hyväy että liittohallitus aikoo helpottaa asunto- %
'pulää soutamalla enemmän lainoja kotien rakentamista ja vanhojen ~
^/^ äsnmtöjen ikunnostamista^y Mutta: tilastot osoittavat tässäkin,
^'letta.siiu^emmillä jayhe^ saatavilla, lainoilla ei yksinomaan vöi-^^
' "da tilaimetta.%orjata..Päinvastoin kokemukset osoittavat viimeksiku<-:;
'luneitten ^vuosien' ajalta, että ainoastaan kedcitasoa- parempituloiset
iinn^tyo^at'.kaytt^^h>>v^ lainoja, jotayas^
^ toib pientuloiset-jäävätIcoltonaan sivuun ;'^h saa
^^^ojeiba vähyyden vuoksi näitä lainoja. Asuntokriisin ratkaisemise]ks*
tarQtlmsBn ennenkaikkea sitä, että kohtuuttoman korkeita rakennus-
^;'tarpeiden liintoja alennettaisiin^ että (korkokantaa alennettaisiin ja
h *;/'*ttä 4onttien hinnoissa sekä kuntien verotuksessa tehtäisiin vissejä
X siitä:taas tulee niihin lainoihin, mitä nyt Juvataan viiden pror
<« r^rSentin korolla niille fanmareille, jotka.ervät ole saaneetvehnäänsä pois
faivniltaaR, niia^seel tuskin tyydytä farmarien toivomuksia ja tar-
Canadalainen
prkabisielija
olpiri^aisiin
liVlmOptf. _ 2 0 ^ o t l a s viaxiipegi'
Iäinen p l k a h U s t e l i j a . G o r d rm A U d J ^ .
iokft c s a l U s t u i ; I S r V u o t l a a n a e q s l m -
mäisen herran v, 1948 C a n a d a n e d u » -
t a j a n a o l y m p i a J a i s i i n ia^toisen kerran
V,: 1992 Oslossa. N o r j a s s a p i d e t t y i h in
Jean Sibeiiulcseii musiikki
0ly3iq)'.alalslin, mistä; h ä n t o i p r o n s s ia
C a n a d a a n voittaessaan 4 o ' n i a n n e n t i -
a n SOO m e t i ^ luistelussa Wsti e i«
Ien (torstaina) C o r t i n a a n . I t a l i a a n,
missä, h ä n täofi k a n t a a C a n a d a n vä­rejä
talviolympialaisissa.' ^
H ä n osallistuu n y t i d n SOO m e t r in
p i k a l u i s t e l u U l p a i l u i m .
Audley. JolEa on^i k r u u n a a m a t on
x n u t t a ehdoton Jnmingaa p a i k a f i l s l s sa
h i i s t e l u k i l p a J l u i s s ^ J m j o i t t e i e e ya-^^
kavissaan. : Yhdessä / B i l l P l a n t i n g i i^
kanssa b&n käy h a r j o i t t e l e m a s s a a a ­m
u i s i n k a k s i t a i k o l m e k e r t a a v i i k o s ­s
a . Hän h a r j o i t t e l e e myös i l t a i s i n,
saadakseen n o i n puolentoista t u n n in
h a r j o i t t e l u n kahdestt päivässä.
K u u k a u s i s i t t e n ;hän a l k o i m a t k u s ­taa;
o m i n v a r o i n N o r j a a n , ' saadakseen
t i l a i s u u d e n osaKistua^JooVUn Reisilui­h
i n . Hänen tyatoverlnsa keiÄsivät
k u i t e n k i n riittä-vän määrän rahaa
JYorJaan menoa v a r t e n , , m u t t a s i t -
iten t u l i C a n a d a n o^mptaJaJstonaitea
Ja k i e l s i tSaaäa k i l p a i l u m a t k a n s e l i t ­tämällä^
e t t ä Joa k o k o luistehyoukkoe:
e i v o i mennä, n i i n k u k a a n yksiläköän
ei s a a mennä. \ . ' ^ f
^'OienluisteTaut v a i n k o l m i s e n v i i k ­k
o a J a : o s a l l i s t u n u t ainoastaan y k - :
s i f n " p a i k a l l i s i i n k f l p a i h i i b i n " . e e l l U i
A u d l e y ' ^ " K u n n o n - parantamiseksi
taor/itaan k o v i a ikllpailuja;^^
l a ' s k o m i t e a e i t u n n u käsittävän t ä ­tä."
: Viudley. on^^^
n e n työtoverinsa kieltäytyivät o t t a ­m
a s t a t a k a i s i n sitä rahaa'/minkä he
keräsivät/: Axule''a^e:(!^^
v a r t e n — J a i l u d l e y o n k i i t o l l i n e n Isti-tä.
Audley pahoittelee v a m sitä k u n
hän e i v o i viedä, v a i m o a a n o l y m p i a ­l
a i s i i n , sillä, k u t e n h ä n s a n o i , vaimo
Joutuu olemaan Utalshi yksinään k o ­stona':
hänen>:'käydessä vharJOltitksissa
—' J a k i l p a i l u m a t k o i l l a .
f ' l^peitaCiLainan'.avulla voidaan ehkä pitää farmarien "sielu ja ruumis
( * yhdessä'^-^^utta se aiheuttaa lisää kustannuksia farmareille Ja pit7
- 4tän näälle.n»hentaa <;ii<; entief«;t:ään heidän asemaansa. T o s i a s i a onkin. >
^luovutaan.Washingtonin mielettömistä määräyksistä'^ että Canada ei
l i k a saa myydä veftnäärisä punnilla/ ' ' WW^S&
jVaikika liittovaltion alaisissa, työmaissa^ olevien naisten
.parantamiseksi esitetään ehdotus laiksi, onika takaa heille,'saman
'' S ^ipalkan samasta, työstä kuin miehillekin, niin tämä'koskee^ korltejlntaän
\ ' ^ piioin 73iÖDÖ naista/'jotka ovat rautatien^tiedonantolaitoks^nija.laiv^-'^
I ' « V liikenteen palveluksessa. Tämä cn^ tietenkin ilolla tervehdittävä askel
I ^ ; J^'!t^teenpäin,'mutta'iäittenkin vain pienoinen askel, ^illä tämän lain ulko>^
i^it^öoleUeijää.vielä' tnhannk'„naistyöläiset^ ovat alipsdköltuja "ai-l
*"jäoastaan sen vuoksi, että he ovat sattumalta syntyneet naisina.
' '^'^ ' Mutta erittäin suurta^pettjmiystä aiheutti se/tun koj^^hjelmai-
° •' puheessa ei ole halaistua sanaa, ei edes vihjausta siihen, ettäliittohal-
^ ' l iW suunnittelee miltei kaikissa yhteiskuntapiireissä haluttua ter-
I ' * i -veysvakuutuslakia.
i f..., , Vaikka ulkoministeri'Pearson sanoi länsirannikolla "jokin aika
;puheessa^vi^i>ole mitään konkreettisia esityksiä tässä eri^
asiassa. Totta on, «ttä x>hjelmapuheessa luvataan "jatkuvia "^ponDis-teluja"
diplomaattisella alalla ja Y K : n kautta "kansakuntien välisten
suhteiden parantamiseksi?, mikä sellaisenaan on tietenkin hyvä asia
aja^ieUee myös parlamentin 'jäs
'ja vaatimuksia Riinan; tunnustamisesta; 'Mutta
puhe jättää Kiinan tunnustamisastassa paljon toivomisen varaa.
, Kuten havaitaan, liittoparlamentille esitetty o^hjelmapuhe sivuut­taa
vaitiololla tai ylimalkaisesti vihjaten monta tärkeintä nykypäivän
kysymystä. Se siis -vaatii sitä, että nämä •'unohdetut" kysymykset on
saatava keskustelua alaiseksi yleisen mielipiteen painostuksen avulla.
Me voiinmerlcaikki auttaa'unio-osastojemme Ja mm^
ja lehtiämme välityksellär^'^tätä yleisen mielipiteen;,jjainostusta esittä­mällä
parlamentin 'jäsenille ja hallitukselle vaalimuksia, että nämä
ajankohtaiset Ja tärkeät kysymykset on saatava myönteiseen rat­kaisuun.'
K i t f . Qnm EOo
MriElB U^Uxi Crftttm Cfiistar
SftlBifay Ja lubieD vafnonss M a ­fia'
«Odvai voineet aäijrista% iDl-ten
' '"^tnouuttifB- neMtgSirii
^aJiffffafgDOfffa. Joolokttofs olisi
tiiten,Aam vSHtiSktB. yhdyfcaan;
kynunentä vaotta sitten beidäb
peimiäutndi. syatyi poikaTaipia
löka sai kasteessa. nimHueej^Jo^
' han Inlins Cbrfstian.' Nyt Jean
SIbeliissta>llrfil kdk» n^MlI^^
fcatkkJanamaalTma»» soitetaan
hänen nmtfikkiaan. \ '
' J o pienestä' a s t i t u n t u i ' J a n n e ^
n i i n k u i n -hänen lempinimensä - k u u ­lui
- ^ o l e v a n «kilhnammnt^ttuäikista
Ja' h ä n o t t i k i n koulupoikaikäisräiä; a h ­k
e r a s t i p i a n o t u n t e j a säcä sävelsikin
J o i t a k i n pieniä k a p p a l e i t a . My£»)uem-m
i n hän k u i t e n k i n v a i h t o i |>ianon
v i u l u u n lp. fSäeSkin tänä a^OIalbuo-m
a t t a v i i n tukd^siin. V i u l u s t a t u l i t ä ­t
e n hänen l e m p i s o i t t l m e n s a » J ^ on
mydi3 h u o m a t t a v i s s a my&hemmin h ä ­n
e n säveltäjatuotannossaanMn.^
M o n e n m u u n s u u r m s ä v e l t ä ^ t a -
v o i n hänkm^yUoppä3aksi t u i t t a an
ryOityi l u k e m a a n laJda: Mutta'nnäUk'
k i v e i k u i t e n k i n n i i n ' s u u r e n osanjliär
n e n a j a t u k s i s t a a n , e t t e i ' a i k a a J a ' t a r ­m
o a rUttänyt lakipykäliin Jänniin
Kiina HQusj^e ur­heilun
suurmaaksi?
' T a i p e i , F o r m o ^ . — Itsenämen> K l i -
' n a n / ^ U u U S e t - i e h t i ; k i r j o i t t i r:rt^^
että v K i i z i a n ^ k a n s a n t a s a v a l t a osallis-^
t u u yuode5.19J5^<>ly|nBialalaiip^l*|w
tämäOlä sinne ensiluokkaiset J a l k a ­palloa
J a k o r i p a l l o j o u k k u e e t sekä ihy^
v U r a t a J a kenttäurhcUiJoita. \ '
M a i n i t t u lebiti sanoo^saaneens^ sel-^
lal<^n iVaikutehn^ff •;että.: Vpunate
Kiinan'^paUoJoii]^ueeV:Ovat "toiseksi
. p a r h a i t a kommunistisessa ^maailmas­sa/
luonnollisesti, ,VenäJän Jälkeen."
E d e l l e e n K i i n a n U u t i s e t s a n o i , että
/ p u n a i s e s s a K i i n a s s a " , on " a i n a k in
k o l m e : s e l l a i s t a lialkaj^aUQjö^^
tnitkä v o i lyödä m i n k ä i a h a n s a ; h o n g -,
k o n g i l a i s e n Joukkueen."- \ , ;
" . . . P u n a i n e n K i i n a o n kehittänyt
uuden polven Juoksijoita. J a ; kenttäur-h
e l l i j o i t a . . . Joiden v e r t a i s i a ' e i .etkä.;
ole koko Kauko-Idässä", sanoi lehti
seliltäen, että, K i i n a n K a n s a n t a s a -
•vällan: lentopallojoukkueet,: hiihtäjät
J a l u i s t e l i j a t o v a t 'iiyvIä.Base-paM^
Joukkueet^ ' u i m a r i t , g o l f i n p e l u r i t Jne
ovat vielä'heikompia. -
— v u o d e n 1954 metsästyskautena
Neiy S r u n s w i c k i n maakunnassa met­sästäjät^
. t a p p o i v a t 22,106 peuraa.
J o i s t a m a a k u n n a n ulkopuoIeUa; i ^ -
neet metsästäjät ampuivat 2,542.
n u o r i S i b e l i u s lähti V C l e n i i n — m i i s i i -
k i n t ^ t i c k a a n — täydentämään m u -
s i i k k i o p i n t o j a a i i . • : ' '| ]
EnsimmäUxen v a r s i n a i s t a mielen­k
i i n t o a herättänyt teos o l i eUkäi n y ­k
y i s i n hänen k u u l u i s i n orkeäterbru-noelmistaanr
nimittäin " S a t u " . T u o
i l i m e e l l i s e n värikäs J a . t o d e l l a . s a ^ t i n -
hohtemen teos s a i a r v o s t e l i j a t ' , uMö-mailiakinliämästelemään.
S i t t e n seu­rasivat
t d l n e n ttbislaanifiänett^lukul-:
s a t ; mestariteoksensa. Joista m a i n i t ­takoon
afiraaanv^^ kuoroteokseksi . t a r ­k
o i t e t t u ' ' m k a a t a v a ; " - s a r j a n s a . ISllä
sävellyksellä o n omat m i e l e n k i l n t o ir
set syntyvaiheensa: •Sibelius j o n " a i ­n
o a n k e r t a n s a osalliattmut >. sävellys­k
i l p a i l u u n J u u r i tällä teoksella saaden
toisen p a l k i n n o n . ; N y t o n s i l l o i n v o i t ­tanut
teos kokonaan u n o h t u n u t ; 7 n u t -
t a : Jouslorkesterlsarjaksi muutettu
^ iElakastava"-Baria o n t u t t u ympäri
m a a i l m a n .
•Vaikka Sibeliuksen useat, teokset
oUvat s a a n e e t v a r a u k s e t o n t a ^ . t i i^
tusta, e i h ä n siltä i]^uolimattia; ryi^ty-
; n y t v a r s i n a i s e e n s i n f o n i a n vluomUeen
k u i n vasta 1899, 34rvuotiaana;;>Joiloin
hän k a t s o i itsensä k3rpsäks,i''sellai5een
.suureen .tyähön kiUn.sijgloniän: säjirel-vtämlseen.
M u t t a minpä;hä|i^n''en^imr
mämen sinfoniansa ' k u i j g ^ k i n
i^ensioimälsiin s i n f o n i o i h i n ' k o k o mu.r
jsiikkkhrjalllsuudessa. T o s i n 'hän'^oli
säveltänyt, . J a : v. 1891'^ Ot^Jelmal^lÄsn
'^uUervov-^nfoman > 80QioiUe^> J£^^
r o l l e j a orkesterille, m u t t a tämä''teos
— ties m i k s i — o n m i l t e i kokonaan
unohdettu, veOcä,'Sita l i e n e ' esitetty
vuosikymmeniin.. •
'Uuden:vuosIsa4an vaihWess$i kään­t
y i myös uusi - l e h t i m e s t a r i n tuotan-:
nossaisUlä hänen ensimmäinen-tuon
tantokautensa. Joka o l i lähinnä kanr
saUisromantillcan k a u t t a , p ä ä t t y i e n -
simmälseen sinfoniaan. Tällöin o l i
y l e i s e u r o o p p a l a i s i s s a ' . taidesuuntauk­sissa'
' k a n s a l l i s r o m a n t i i k a l l a huomat­t
a v a osuutensa Ja: k o s k a S i b e l i u k s en
nuisliIdEi::Qli^ omassa laadussaan s a n ­g
e n persoonallista- eikä häntä v o i tu
s i j o i t t a a -mihinkään m u u h u n ' k o u l u -
Inintaaxikaan-, s i j o i t t u i hänen m u s i i k ­k
i n s a Juuri lärvin "suomalaiseksi,
k a n s a l l i s e k s i t a i d e m u s i i k i k s i " . Tähän
o l i v a t lisäksi o s a l t a a n vaikuttamassa
ne lukuisat teokset, J o t k a l i i k k u i v at
kalevalaisessa- aihepiirissä.
T o i n e n s i n f o n i a kuten sanottu
< a l o i t t i ' U u d e n : l u o m i s k a u d e n Sibe-i
l
M.
^Suomen presidentin valitseminen
|1! Ensi viikon alussa^ tammikuun 15. ja 16. pnä suoritetaan 5uo-injessjEr,
•isiemme, "tuhatjärvien maassa'*, tasarvallaii presidentin valitsi-
:vj3hiifevaialiti?joihin on kiinnitetty ansaittuarhuomiot täkäläis­ten
maanmiestemme Iceskuudessa.
Perustuslain mukaan kokoontuvat nyt valittavat valitsijamiehet,
joita- on kaikkiaan 300. 'helmikuun puolivälissä ja suorittavat pää-
'5 ministerin puheenjohdolla varsinaisen tasavallan presidentin V
l>usipresidentti astuu toimeensa maaliskuun 1. päivänä.
: iSS^Meft suomakisten Jav
vuoksi, kun presidentillä on Suomen perustuslain mukaan melko laajat
V valtuudet. Ylin toimeenpanovalta on uskottu Suomessa tasavallan pre-
• sidentille. Hänelle; osaksi yksin, -kuuluu lanisäädäntö\'allan käyttä­minen.
Tasavallan presidentin asiana on kutsua eduskunta ylimääräi­sille
valtiopäiville, antaa määräj^sedustajavaalientoinuttaraisesta.^^h^^^^
ajoittaa eduskunta jnei Tasavallan presidentiUä o
ylm päällikkyys: Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää tasavallan
presidentti 'kuitenkin niin, että eräät sopimukset ulkor\'altai
; onV eduskunnan hyväksyttävä, Ja että sodasta ja rauhasta päättää ta-
«^tsavallan presidentti eduskunnan suostumuksella. Useiden ylempien
n' virkamiesten nimittäminen kuuluu presidentille jne.
t Kaikki nämä ovat maan ja kansan etujen iannaltaensiluokkai-a
'sen: tärkeitä 'kysymyksiä> jotka ratkaistaan tasavallan presidentin
J valitsijamiesvaaleissa ja sinetöidään lopullisesti valitsijamiesten te-
' i ' icmän presidentin vaalin yhteydessä.
m
On :siis hyvin luonnollinen seikka, että'kaikki suonnalaiset ja'
Suomen ystävät tuntevat kiinnostusta presidentin valitsijamiesvaa-leihin."
Toisaalta nämä vaalit ovat erittäin mielenkiintoiset sen vuoksi,
kun niissä ratkaistaan, Jatketaanko nykyistä ulkopoliittista hyvien
naapurien ohjelmaa, vai käännytäänkö takaisin seikkailupolitiikan
tielle, mikä taikavuosina aiheutti niin suuria onnettomuuksia Suomen
kansalle Ja valtiolle; Merkillepantavaa-myös om, että vaikka^
erillisetkin presidentin ehdokkaat^ aina vanhan fcokoomusmamman 'eh­dokkaaseen
astij vakuuttavat uskollisuuttaan niinsanotulle "Paasiki­ven
linJalle'VnMUä tarkoitetaan Suomen kansan suuren enemmistön
rauhantahtoista "linjaa", niin kokoomuksen ja sen lievepuolueiden
riveissä on kuitenkin voimia, joita "vanba suola janottaa". '
Kolmanneksi näissä vaaleissa kiinnittää erikoishuomiota se, että
Suonien kansalla on Jo nyt tilaisuus ottaa askel eteenpäin,.jmikä tulee
ennemmin tai myöhemmin otettavaksi. Nyt on kaikki objektiiviset
mahdollisuudet siihen, että tasavallan presidentiksi saadaan ensim­mäinen
kerta valituksi työväenmies. Jos SKDL: n ehdottamatyhtenäi-'
syystarjous olisi hyväksytty sos.dem. puolueen taholta, niih nyt voi­taisiin
aivan varmasti odottaa työväenehdc^kaiden vaalivoittoa. MU^
ta vaikka osaisten ristiriitojen rifckirepimä sosialidemokraattisen puo­lueen
Johto ja varsinkin sen oikeistolainen siipi haluaa mieluunnmin ,
yhteistoimintaa patavanhoillisen kokoomuksen kanssa ja kieltäytyi
sillä perusteella yhteistoiminnasta työväenliikkeen Vasemman siiven
kanssa, niin siitäkin 'huolimatta^ jos työtätekevät käyttävät vallitse-
A'aa tilannetta hyväkseen, työväenliikkeellä on nyt mahdollisuus saada
valituksi enemmistö valitsijanuehistä, mitä työväenliikkeen Jäsenet,
kannattajat^ ja Suomen todelliset ystävät luonnollisesti haluavat^^^j^
toivovat.
Kiistattomana-seikkana voidaan näiden vatien aattona todeta,
että SKDL: n presidentinehdokas Eino' Kilpi, joka on johdonmukai­semmin
kuin muut ehdokkaat seurannut ''Paasikiven linjaa'' Ja osoit­tautunut
luotettavaksi rauhan mieheksi ja siis todeUiseksi isänmaan­ystäväksi,
tulee-saamaan hyvän 'kahnatuksen: hyvää tarkoittavilta
linksear£ävelIyst7»ESä: Tässä sinfo.;
niasgaan äiäo aimittäi» poikkeaa
i m o m a f i a v a s t i aikaisemxnasta aihe-käsittelystä.
J o k a t a v a l l i s e s t i t a p a h t ui
siteo4v4«ttä teema e s i i n t y i exisin k o - ;
konaisuudessaan Ja kehittelyssä Ja-r
k a n t u i r a t .teemat p i e n e m p i i n osiin,
JotiUTvtaas ySityivät lopussa. TotEessa
S i n f o n i a s s a a a n Joka lienee tällä
lietkellä. v i i d e n n e n ohella suosituin
h S x ^ - s i n f ö n l Ö M a a n — tekee S i b e ­lius^-'
a i v a n pStnvastoin. :Tälla2sta m e ­nettelyä
o n k i n jenglantilainen Sibe
J i u s - f c u t i i j a C e c i l G s a y s a t t u v a s t i v er
xSouiut'' itseensä ? j s^een: luontoon;
j ^ i b e U u k s e n , luonteenomaisimmat
sinf^nianosat-ijypörvät, kehittyvät J a
' ^' «^jBamaltojtajraUa; i ^ U n k a U d ^
syntyi'myös t o i n e n k i n suurteos^ -Vlu?
lukon£ertto;vjonkai asema nykyisessä
- v i u l u k i r j a l l i s u u d e s s a : on'.kiistämätön
yhtenä < s u u r i m m i s t a Ja n e r o k k a i m ­m
i s t a - v i u l u k o n s e r t o i s t a . ; > P u h u t a a n
y l e i s e s t i kolmesta; s u u r e s t a v i u l u k o n ­s
e r t o s t a : Beethovenin. ' B r a h m s i n Ja
SibeUUksen.
; S a a v u t e t t u a a n Jo täten v a r m a n ase.-,
m a n säveltäjien Joukossa, ei S i b e ­l
i u s k u i t e n k a a n Jäänyt lepäämään
l a a k e r e i l l a n i t s . r y h t y n y t tuottamaan
Jo tunnustettujen ^sävellysten;; t o i s i n ­t
o j a J a m u u n n o k s i a , v a a n h ä n k e h i t t i
J a t k u v a s t i t a i t o j a a n ' J a k o k e i l i r o h ­keasti
uuBia.keinoJa j a muotoja^ N i i n ­pä
usein: -huomaakin ffliUrla^t
siä'vastakohtaisuuksia t e o k s i s t a ; ' J o t ka
ovat:syntyneet-h3rvinkto iäheisinäai-kolnavTäniän
h u o m a a erikoisesti hä-:
n e n s i n f o n i o i s t a a n , ' J o i t a o n pidettä­vä
r^koitoäneÄituotantonsa t u k i p y l ­väinä,
suurtöinä. - -
T o i s t a c S i n f o n i a a seurannut C - D u u -
r i - s l i i f o n i a > o n yMttävän ; k ^
tyylinen^, selväpiirteinen J a helposti
t a j u t t a v a . Nitopä s i t t e n Neljäs o n k in
a i v a n J3^kkä vastakohta edelliselle.
Neljännessä s i n f o n i a s s a a n v a i p u u S i r
belius s y n k i m p i m t m l e t e l m i i n jaryleisr
väri k o k o s i n f o n i a s s a o n t t m r n i a . S y ­västi
-persoonallista-'neljättä seuran­n
u t ? V i i d e s o n : t a a s ^ ' ' Y l e i s n i a a i l m a I l i -
sempi", v a l o i s a ^ uusia:;muotorakentei-t
a kokeHeva, v a i h t u a k s e e n vielä k e r -
r a a v K u u d e n n e s s a :— P a i e s t r i n a m a i -
sestavkirkkosävellajiin, t y y l i p u h t a a s ta
s i n f o n i a s t a ; Seitsemänteen, jogsa S i ­belius
s a a l o p u l t a k i t e y t e t y k s i s i n f o ­n
i a n m u o d o n yksiosaisuuteen. Tämä
•teos o n Jo muodolUscssf- ainutlaätui-:
' n e n koko m u s i i k k i k i r j a l l i s u u d e s s a.
Hänen suuret sinfoniansa eivät
k u i t e n k a a n y k s i n vielä muodosta kor:
koj hänen vtuötantoaan, - v a a n Tovat, ne
vainioS^a hänen l a a j a s t a skaalastaan.
.Valkika .suuret t e o k s e t ovat olleet l ä ­hinnä
su\irta,-neroa,^ q n hän^ voinut
JoskUs omistautua inyös pienempi-"
inuotpisiUesäyellyksilleJa niinpä.on-,
k i n s y n t y n y t monia pieniä; m u t t a s i ­täkin
k i r k k a a m p i a ; helmiä m u s i i k in
a a r r e a r k k u i m . Näistä ovat hyvänä
^esimerkkinä hänen; l u k u i s a t v i u l u - J a
pianokappaleensa, kuten- p u u - J a k u k -
'^äsarjat, sonaatit, impromptut , y m .
K a m a r i m u s i i k k i , j o t a pidetään erää-:
nä j a l o i m m i s t a ' m u s i i k i n muodoista^
o n myös s a a n u f osansa. Hänen a i ­n
o a 'Jousikvartettonsa "Voces^^;^
mae", Josta o n sanottu, e t t ä , s e on
k i r j o i t e t t u pelkillä hermoilla sekä
-"Malinsonia^! sellolle jä ^pianolle* ovat
ainoastaan erittäin suurta S i b e l i u k ­s
e n -: m u s i i k i n t u n t e m u s t a omaavien
nautibtavisöa, j a kenties < senvuolksi
nämä teokset nerokkuudestaan: h u o l i ­m
a t t a eivät o l e saavuttaneet sitä suor
s i o ^ ulkomailla^ J o n k a ne. o l i s i v a t a n - ;
saSnneet. ^
T u n n e t u i m m a t " F i n l a n d i a " Ja " V a l -
se tr.'ste" o v a t a l k u j a a n o l l e e t näyttä-mömusiikkia^
J o t k a ' o v a t jääneet elooh
alkuperäisen ympäristön j o unohdut­tua.
Näm: o n l a i t a useissa muissakm
näjrttämör: J a ' oopperamusiikissa
aiaoastaan< «Unkeljpoinen J i ä - Ja pi»>
n a l l i n e n taide kuOIes a j a n mukana.
S i b e l i u k s e n m u s i i k i s t a l ö y ^ täUai
s i a erimerkkejä useampiakin kuten
sävellys " K u n i n g a s K r i s t i a n I I : e e n "i
Sitä e i ' e n ä ä «eitetä, mu^ta Musetten
tuntee Jokainen muäUsin ystävä.
Näytelmät B e l s a z a rm pidot.: Felleas,
J a Melisande, J o u t s i k k i . J o k a m i e s j a
I»rastaikaa K a n s a l l i s t e a t t e r i s s a esi-!,
tettävä M y r s k y ovat s e n s i j a a n vielä
s i l l o i n tällöin vilahdelleet teatterei­d
e n ohjelmissa J a mikseivät o l i s i 4sun
näytelmien t a k a a j i n a ovat S i b e l i u kr
ee4|)isäksi,se}laiset: n i m e t k u i n S h a ­kespeare
J a S t r i n d b e r g . ~
S i b e l i u k s e n asema kansallisessa
• k u u l t t u u r i s s a m m e en eräs huoma-t
u i m p i a / O l i h a n hän yhdessä m u i d en
t a i d e a l o j e n ensixnmäistsn' edustajien
k a n s s a sitä luomassa, Jansen,ansiosta
<m.:; maajnme.vsaanut - s i v i s t y s v a l U^
aseman m u i d e n m a i d e n silmissä.^ S a - ,
m a i l a k u n he o l i v a t tiiviissä y h t e i s -
Smrnien joiddnie
Coittian IMiiit
mmit. ( S - S ) ^ S u o m e l a ' » i h to
l i i t o n Joixto k o k o o n t u i «/Ir^UQpfossa
pbo<amäi»n ibUhtojoukiQuett«u ;^OIym-p
i a k m n i t e a l l e edeQeen ^hyväksyttä'^
väk<i C o r t l n a n m a t k a l l e . V a l i n t a k e s ­t
i ^kaikkiaan, n e l i s e n t u n t i a J a £lisä
työssä keskenään n i i n heillä k a l k i l l a,
k u t e n Gallen^TKallelallai E i n o l i e i -
n o l l a Ja Jämefeltillä. o l i n i y ö s K a l e ­valaa
eräänä ybteisenä: t a i t e e n ; a l k u r
lähteena. Neljä l i e g ^ i d a a K a l e v a l a s ­t
a k u u l u u hänen s u u r i m p i i n töihinsä.
S a m o i n P o h j o l a n , t s ^ ^ J a eunenkaikr
k e a Tapiola.'Myös l u k u i s a t k u o r^
l u t ovat kalevalaiseen: t e k s t i i n sävel­lettyjä,
k u t e n V, 1902 S u o m e n ISan-s
a l l i s t e a t t e d n uudentalonvihkiäisiin
sävelletty " T u l e n s y n t y i - j a monet a
c a p p e l a r l a u l u t : .Venematka^: S a a r e l la
palaat Terve k u u j a S o r t i i h u t äänL
Yhteistyössä oman a i k a n s a r u n o i l i -
J o i t t e n k a n s s a ovat syntsmeet; L e i n on
M a a n v i r s i ijav^monet. m u u t ; Samoin
o n Sibelius ' m y ö s .säveltänyt: m u i ta
k i r j a l l i s i m t e m m e merkkiteoksia: k u ­t
e n - ' Sandelsiiä" Vänrikki S t o o l i n t a ­r
i n o i s t a sekä^: Seitsemän veljeksen
Metsämiehen l a u l u n " J a "Sydämeni,
l a u l u n " , jotka kuuluvat eniten l a u -
l e t t u im kuoro-ohjelmistoon.
Tällaiseen jättiläisurakkaan e i k e -
r o k k a i n k a a n i ; ' t a i t e e n : i Jättiläinen ".voi
pystyä muuten kuin . v o i m a k k a a l la
setvitcunr J o k a i s t a miestä erikseen h y ­v
i n taikaiti.HnhtoJouJf^ekäsittää^
22 pituusliiihtäjäa. S mäkimiestä. 3
y h d i s t e t y n miestä Ja lisäksi v l e s t i -
^oukkueenrJt^lopuUisesti-päätetään
C o r t i n a s s a ; J o u k k u e säi seuraavan k o -
k O a n p a n o n ^ : ' ' "
l£t k m : ' V e i k k o Hakulinen» August
K i u r u . K a l e v L Häm^lämen,' J p r ma
K t n 1 t e l a J n e n ^ : , ^ e i ^ Bäsänenv'
Sivonen, :.^rto T i a i n e n ^Ja A i v o ' Viitaa
nen. ' - ^ , . " ' i
3ffikm: ye^bkO'HHiktiilinen^ K a l e v i H ä ­mäläinen
»: A u g u s t ^ u n i r H e i k k i L e h -
' tonen^A O l a v i ' l i a t s a ; Veikko^ Räsänen,
Arto.Täinen J a A r v o V i i t a n e n.
SO k m : Veikko" H a k u l i n e n , August
K i u r u , E e r o K o l e h m a i n e n , V e i n i K o n ­t
i n e n ; O l a v i lÄtsa, H e i k k i l a h t o n e n,
A n t t i Sivonen, A r v o V i i t a n e n .
•• V i e s t i i n ; e l i d o t e t a a n : Halmhnen;
KalevijiHämäläinen;:-August Kiurua
SITA
m TÄTÄ
Pi)amj?oJat k u l d v a t euurivatsaisea
herrasmJeben pezässä j a pyytiäit&t
r a l l a a . Tämän Johdosta l i e z r a suut­t
u i J a a l k o i k a i j u a p o j i l l e . Sen Jc4i-dosta
y k s i poJJSjrta i ^ « y i : :
" N o Jos e t t e . k e r j a n r a h a a anna. niin
annattäso p e n i k a n k u n p o i j i t t e ?"
, ,EBOA O L I i -
Eräs s a v o l a i n e n vertasi jmurrettean
e n g l a n n i n k i e l e e n «anoenv.että -kum-p
i k i n kixjfoitetaan - a i v a n , t o i s i n kuin
keskittymisellä j a v a h v a l l a , f yysilUselr
läkuimoUa j a ' t a r m o l l a - v a r u s t e t t u n a.
.Niinpä S i b e l i u s k i n s o l m i t t u a a n avio­l
i i t o n A i n o Järnefeltih kanssa y l i
kuusikymmentä; vuotta\sitten j a ; m u u ­t
e t t u a a n ÄvJärvenpäässä:;sijaltsevaan
h u v i l a a n s a ei o l e p a l j o a k a a n I r r o i t -
t a u t i m u t sävellystyöstään.: L u k u u n o t ­t
a m a t t a n i i t ä ' l u k i i i s l a j k o n s e^
k o j a j o i t a h ä n : t e k i , " h ä n ' on viettänyt
s u u r i m m a n osan elämästään A i n o l an
^rauhallisessa; - ympäristössä, j o k a on
n y k y a i k a n a muodostunut t a i t e i l i j o i l le
musiikklpyhätöksi; Jossa mestari : itse
o n ottanut v a s t a a n t l u k u i s i a ^ m u s l l k in
esittäjiä j a merkkimiehiä^
USA sutuuiittelee,
uutta V-pomimlfeönetta.
W a s h i n g t o n . H a l l i t u s s u u n n i t t e ­lee
: e n n e n k u u l u m a t t o m a n suuren ve^;
typömmin räjäyttämistä; tänä: v u o n ­n
a . H u i n i j e n .mukaan u u s i pommi-on
2 t a i "3 k e r t a a v o i m a k k a a m p i k u i n o li
se pommi, j o n k a : Y h d y s v a l l a t -räjäyt­t
i B i k i n i - s a a r i s t o s s a m a a l i s k u u n 1.'
p n a 1954, j o k a a i h e u t t i vähäisen saa­r
e n katoamisen kokonaan.
U u d e n p o m m i n voima arvioidaan
o l e v a n ; n o i n SOrr-Stt m i l j o o n a a n TNT^
t o n n i n veroinen.
. : V i i m e ; marraskuussa; Neuvostoliitto
t i e d o i t t i :vet3rpömmin Träjäyttämiisestä
j o n k a K a r v i o i d a a n o l l e e n : m i l j o o n i en
T N T tonnien veroinen. lYhdysvaltain
Bikinillä räjäyttämä, p o m m i o l i 134-
17 j i u l i o o n a n TNT^^ to
R a d i o a k t i i v i s e n j t o m im laskeutuminen
tämän p o m m i n aiheuttamasta p i l v e s ­tä
o l i s i k s i vaaralhnen, että Y h d y s ­v
a l t a i n v i r k a i l i j a t s i l l o i n pidätlgrivät
t o i s e n suuremman Vfetypommin, r ä -
jäyttämise"slä.
J o r m a - 'Kortelatoen^ V e i U m Räsänen;
A n t t i Sivonen,- A r t o T i a i n e n ; j a A r vo
V i i t a n e n .
Mäenlasku: :Antti Hyvärinen, A u l is
K a l l a k o r p i Sjno K i r j o n e n , K a l e vi
'Käiklnen-ja'Hemmo -Silvennoinen.-
Y h d i s t e t t y : k i l p a n u : ' ; E e t i N i e m i n e n ,
P a a v o K o r h o n e n , Esko J u s s i l a j o t ka
ovat s a m a l l a varamiehinä myös mär
k i k a a r t i U e .
P u j o t t e l i j a t nhnetään tänään a a ­mupäivällä.-(
STr>'
, NaisMihtäjistämme 1 hyväksyttiin:
M i r j a . ; Hietarnies, :..^Eva Hög, S a n na
K i e r o . S i r k k a P o l k u n e n j a Siiri-^^Banr
tanen. , '
' N ä i s t ä osallistuu k o l m e v i e s t i r i h i i h -
t o o n - j a neljänlaisten'10-htorlle. K u u ­d
e n t e n a : naisena; - J e & a ' t u l e e : lähte-T
mään m a t k a l l e ' v am i j o n k u n v a l i t u i sr
'ta!' !saatua-> esteen; Ilmoitetaan . L a i l a
Salonen.
lausutaan.:
t — E r i m e r k i k s i mp, savolaiset k i r j o i ­tamme,,
u^vene-!','*' m u t t a lausumme
" p u a t t i " .
, . • \ • ,
HEEBIOUXEKäYPÄÄ
— ^ M i e h e n i o n J a t k u v a s t i matkoil­l
a , k ' y
; — S e l l a i s e n a l i t u i s e n matlnistami-sen
l u u l i s i käyvän hermoille?
— jtlä muuta sano! Koskaan ei
tiedä; minä hetkenärhän tulee ovesta
sisälle!
Opipilaat taominneet
Bagliidadiii-sopimuksen
, Damaskos,''' S y y r i * . — T u h a n n e t ^ y l i ­o
p p i l a a t j a : : o p p i l a a t Jättivät i u o k k a -
huöneensa suimuntaini^^ j ä nuurssitat
k a u p u n g i n k a d u i l l a k a n t a e n ' t a u l u ja
Joissa" t u o m i t a a n v i i d e n ^ v a l l a n a l l e ­k
i r j o i t t a m a (.W£6hingtohissa luotu)
B a g d a d i n sopimus.
•?y":A,^•:::'^:yf'^
Knut Herkkisen
jiitfu on uiideNeen
esillä
' M a d i s o n , > W'"s. — Oikeudenkäynti
•Knut H e i k k i s e l l e a l k o i iuudelleen tääl­lä
maanantaina.
Häntä syytetään, että hän ei to­tellut:
Jimaastakarkoittamismäaräystä
j a : että' jhän, e i ; o t t a n u t hankkiakseen
tarvittavia:^ matkustug)ap'ereita mää­rätyn
k u u d e n k u u k a u d e n sisällä.
. M a a n a n t a i n a , : sen V jälkeen, kun
l a u t a k u n t a öli e n s i n v a l i t t u . Yhdys-
•valtain syyttäjä,kutsui kaksi,,todlsta-j
a a . v T o i n e n heistä:oliiHarry.Gordon,
entinen s l i r t o l a i s u u s y i r a s t o n - v i r k a i ­l
i j a D u l u t h i s t a , j o k a t o d i s t i . lähettä­neensä
Heikkiselle karkoitusmaa-
TäyJcsen. ^John J . 'Bondin; t o i n e n vir­k
a i l i j a , ' "todisti myös että .Heikkinen
u}li t u l l u t s a a m a a n karkoitusmääräyk-
B o d i n i n ^todistuksessa' t u l i kuiten- •
k i n , i l m i , e t t ä ^ e i k k m e n ei ollut
h a n k k i n u t t a r v i t t a v i a " matfcustuspa-p
e r e i t a sen vuoksi k u n l a k i m i e s oli
häntä! neuvonut,: että se: o n > siirtolai-suusviraston
tehtävä.
Oikeudenkäynti J a t k u u tänään lau­t
a k u n n a n edessä, Jossa öh: 4.naista, ja
8 miestä. ^
CQRTINA; ÖN VALMIINA
Cortina^ D'Ampezzc. I t a l i a . — K i r ­k
a s , ; auringonipalste- j a " n o i n ^ j a l an
v a h v i d n e n •
maassa nosti täällä keskiviikkona
toV/orikkaan mielialan t a ' ' v i o l y m p i a -
l a i s t e n suhteen/ mitkä al'is^vat täällä, luistinradat, h i h t o l a d u t j a muut k i l
t a m m i k u u n 26 pnä.
K i s o j e n pääsihteeri'Bruno F a h j an
sanoi, e t t a " k a i l s k i o n n y t v a l m i m a .
N y t o d o t a m m e enää v a i n k i l p a i l i j o i - "
t a . "
Pitkän r a i k a a kestänyt l a m m i n sää
esti - kisoihinvibnoittabuneen^ 32 : m a an
urheiflijat;' saapumasta .tännei Joita^
k i n , . k i I p a i U j o i t a , ' t u l i talven a'us:^,
m u t t a k u n e i t u l l u t talvea, n i i n he
lähtivät pettyneinä m u u a l l e . . -
M u t t a t i i s t a i n a s a a t i i n tänne t a l v i.
T i e t o siitä välitettiin h e t i Sveitsissä,
Saksassa j a Itävallassa h a r j o t t s l e -
massa olevi'le i l r h e i l l j o i l l e . *
Osa: yhdysvaltala''sesta .joukkuees­t
a , j o n k a p i t i saapua-tänne k e s k i ­v
i i k k o i l t a n a . ^ joutui yöpymään Z y -
r i c h i s s a , Trevison lentokentällä o l ­leen
s u m u n vuoksi. ^
Tässä olympiialaiskäuppalassa on
n o i n 6,000 asukasta,"joiden .''vieraiksi"
tulee jo p a r i v i i k l o o a ' e n n e n kisojen
a l k a m i s t a n o i n 1>100 u r h e i l i j a a.
S a a t u j e n tietojen: m-ukaan Cortlnan
p a l l u p a i i a t ovat .^erittäin , hyvässä
kunnossa. Näitä välineitä o n raken­n
e t t u k a k s i v u o t t a — j a n y t saatiin
hjivissä:ajo'^n runsaasti l u n t a . : .
I t a l i a l a i s e t jääkiekkoilijat j a kau-nblUistelijat
h a r j o i t t e l e v a t jötäkaläi-ssllä
upo-uudella, noin $2,160,000
ir.a''£3aneella jää-staditmiilla.
T u h a n e n n j a s a d a n u r h e i l i j a n l i ­säksi
'tänne tulee hy.vissä a j o i n en­nän,
k i l p a i l u j e n alkäönista myös vii­t
i s e n s a t a a ' toimitsijaa^ Ja arviolta
n o ' n 30,000 "urheilulÄrpäsen pisto-jsen?
saanutta- - t u r i s t i a . , K a i k k i a a n OB
k i s o j a , v a r t e n - t e h t y $4,800,000 arvosta
rakennustöitä . j a lÄikallisetr.totaiitsI-j
a t ylpeilevät sillä että n e vahnistui-v
a t j o 3 ' v i i k k o a ' s i t t e n — lähes kuu-ikautta
ertheii määräaikaa, ''
PÄIVÄN PÄKINÄ
Suuren Ralan lehtien "maine"
suomalaisilta näissä vaaleissa^ . 1 .
Näissä vaaleissa on kysymys suurista asioist^jjafäfcsi odotetaan],
tavallista suuremmalla mielenkiinnolla tasavaBahpres^
jamievaalien tuloksia. * ' ' .'. ^
i : J o i t a U n edesvastuuttomiaj, k a t u l e h -
t lä l u k u u n o t t a m a t t a , ' ' j o t k a \ s a a t t a v at
"ylpeiUäkhi'.' periaatteettomuudellaan,
kUtöi eräs täkäläinen suomenkielinen:
lefitl_ menettelee, sanomalehdet ovat
a i n a k i n olevinaan a i k o j a kuimiasr
t a a n j a maineestaan.
, T o i s h i a a n n e o v a t n i i n a r k o j a m a i ­neestaan
^ j a 'nimestään, • e t tä voivat
v a i i ^ : o m a n kätensä, j o s ' se
a ' ' p a h e n t a a ; ;Niinpä sainune^eSir
m e r k i l c s i v l i i ^ ' m a a n a n t a i n a l u k ea
New'Yorkista'lähetetyn rÄPin.u
t i e d o n ^missä k e r r o t t i i n : '
^ ."N&it York ' D a i l y M i r r o r - l e h d en
t o i m i t i ^ i s e s t a e r o t e t t i i n . . . p e r j a n -
^taina D a n i e l M a h o n e y s e n vuoksi k u n
hän: Ideltäytyij^vastaamasta S e n a a t in
sisäistä - t u r v a l l i s u u t t a : «distäväil v a r
l l o k u n n a n a l a k o m i t e a n eräisim kysy
m y k d m . , ,
"Hän o l i tomen new-7orkilaixien
sanomalehtimies J o k a e r o t e t t i i n s a ­m
a s t a ;EQ>ystä - k a h d e n : päivän k u l u e s ­s
a ^ : ; T o i n e n erotetuista- o n N e w Y o rk
D a i l y Newsta raportteö, W i l l i a m A .
P r i c e . • '
" M i r r o r - l e h d e n <calveli;dcsessa 22
v u o t t a o l l u t M^oney^^ a n t o i «valallisen
l a u s u n n o n siitä.>että h ä n e i ; o l e n y t
k o m m u n i s t i ; m i r t t a kieltäytyi v a s t a a -
N e w Y o r k M i r r o r i l l e . . ."
Näin .sai 22 vuotta "Raakelin"? e l i
p a r e m m i n k i n dollarien'tähden Uskoi-'
l i s s s t i isäntäänsä; rpalveautrmieR l o p -
p u - t i lm s e n -vuoksi- kun-hän itsesäUy-tysmielessä
käytti-hyväkseen l Y h d y s ­v
a l t a i n -perustuslain t a k a a m a a .lafllJs-ta'oikeutfa5ja*
kidtäytyi vastaamasta
kysymykseen ' m i k ä - o U ^ v o i n u t saat­t
a a hän*fr syystä t a i - t o i s e s t a t i u k k a an
masta:ksrsyinykseenv ettäkö
k o s k a a n a i k o i s e n m u n o l l u t.
' l U Q r r o r i n t o i m i t t a j a C r % n n NeviHe
" ^ m m \ mJmette3ysi (alakomitean
e d e s ä l ) ; o n l o p e t t a n u t hyödyllisyyti&I
asemaariiVr
' M u t t a Suuren R a h a n l e h t i h a l ua
o l l a ' ehdottomasti fasrvässä .mainees­s
a ! Niin^siis e r o t e t t i i n mies työstä,
v a i k k a ei o l l u t mitään virheitä työs^
sään (tehnyt.
M u t t a e i sentään a i n a.
. S I B - u u t i s U r i m i s t o t i e a i i t t i tasan
k u u k a u t t a gll^ff JgpmTpiTi 3f11flffTminitii.';-^
t a . t a p a h t u m a s t a Moskovasta seuraa­v
a a :
' i ."Joulukuun 5.; päivänä,kutsui NeUr
vostoliitonyulkomänisteriön; lehdistö-'
osaston päällikkö L . P . Ö i t s h e v l e h -
distöosastoUe A s s o c i a t e d P r e s s i n M o s ­k
o v a n , k i r j e e n v a i h t a j a n B - O M a l e y n '
spkä; N e w ; Y o r ^ ; T i m e s i n Moskovan
k i r j e e n v a i h t a j a n U . H a n g e n s ^
h u a m a u t t i . h e i l e , että 4ie o l i v a t U e -
dolttaneet Neu vo5to*Uton: K o m m u n i s - :
t i s s n puolueen , kesknsfcnmitean ja
S O T l j : n ; ^ m i n i s t e r i n e u v o s t o n : iakenr^
nustyön kysymyksiä koskevasta, m a r r
r a s k u u n 10 päLvänä J u l k a i s t u s t a ase­tuksesta
^heilIe;MoskDvasta a n n e t t u ja
t i e t o j a t ö r k k s t i vääristeUäi. Tämä
011 J o h t a n u t s i i h e n että >anierikka!ai-
:sessalehdistös^-i j a . A m e r i k a n radion"
tiedoituksissa on; o l l u t vääristeltyjä
t i e t o j a Jotka isisälsivät törkeitä: hyök-:
kayksiä j a l o u k k a u k s i a eräitä U S A :
s s a .vierailevan-^ N e u v o s t o l i i t o n r a k e n ­t
a j i a : ^ a l t u u s k u i m a n jäseniä j a r s i n -
*km rakennustoiminnan'"ja- a r k k i t e h -
tuuTiakatemian: presidenttiä A.:. V .
.VTasovia ' k o h t a a n . ; . A m e r i k k a l a i s i s sa
I & h d i s ^ j u l k a i s t i i n vääriä'tietoja s i i ­t
ä ,että A . y . V l a s o v o l i m u k a erotettu,
toimestaan, ja: e t t ä häneltä o l i s i r i i s ­tetty
k u n n i a m e r k i t j a , ' s u v o n i m e t . : -
"Tällaiset^ uutiset eivat vastaa to-dellisuutta^
J a n e o v a t o m i a a n v a in
saattamaan hucmoon v a l o o n nMiinit-.
t u j e n . , k i r j e a n ' v a a i t a j i e n edustamat
amerikkalaiset uutistoimistot J a l ^ -
det.
"Lehdistöosastossa ' k i i i m i t e t t i in
maimitujen^ kirjeennraihtä Jieii
s i i i i e n • e t tä tällaisten ilmiöiden; tois-:;
t u m i s t a ^ voida s a * l i a j a , a n n e t t i i n
varoitus, että: 'mikääi vastaisuudessa
m a i n i t u n l a i s i a s e i k k o j a esiintyy; n i i n
neuvostovlranoinaiset;: tulevat r y h t y ­mään
' a s i a n v a a t i m i i n toimenpltei-^
s i i n . " ' ' . •
Idsestä teht7 syytös k o . -uutistoimis­ton:
.ja-:>lehden mainetta;^ j a i k u n n i aa
vastaan. „ ' . ^
M e r k i l l e p a n t a v a a myös o n ; että tär:
m a n Julkisen r, n u h d e s a a r n a n saanut
ijmtistomiisto:Jalehti:sd£ä:niiden,kirT
:;Jeen;a:htajat<eivät o l e yrittäneetkään
väittää. etteikö^nUtä '.'löydetty rysän
pääitä^'eli t u t n e e l t a a n sumen:va'heen
JäUtttä.
: Mntfa tähän päivään memaessä '
-,aWe;^Ie:liäTaiiineet; että^t^ '
emävalheen l ä h e t t ä j P ä ' ^ ' v a i -
^tlolon sanotaan V olevaä/^^aqräi^^ '
'^T*1lA''-ryli*F*^*^'''-T'^^^*™''*^fr>'^^'
' . n y t ' siitäi että olisi'' IVIahoneyn
laella erotettu j a ' h e i t e t t y työttö­m
i e n a r m e i j a a n!
V a l c k a j'llämainitut k a k s i esimerk­kiä
^ i i m t u v a t , olevan^ nhn^' kaukana
toisistaan kuin yö o n päivästä,' niin
vähänkin läheisempi a s i a n tutkimi­nen
osaittaa, että ne ovat sittenkin
hyivin ^ läheistä sukua keskenään:
•"SuurenrRahan omistama Ja kontrol­l
o i m a lehdistö o m a k s u u ' t i u k a n tul­l
e n poikkeuksetta se'vän J a lahjomat­toman,
luokka-asenteen. ,
J a ^ j o u r i . o n se perussyy, m i n - ,
- k a v t t ^ i työtätekevät tarvitse­v
a t oinan'lehdistönsä — e i " p e r i -
aatteeffomöndella" 7, ,y? P ^ * *^
p o r v a r i e n J ^ d n ä , myös"'"inaty j o i -
' ta,^vaan, itsenäisesti J a . o m i l l a j a -
loi|Jaän . s e & o v ^ ' - a v o i m ^ l työ-
. l ä i ^ ^ j a , f a f m a r e i t a pnolostavia
' lehtiä, j o t t e " ' k o n n l o U t a v a t ja
;:;seiiiaavatjofca]>aiväisessä t o i m i n -.
' nassään työväenliikkeen parhaita
;.':< perinteitäii'
H e l p p o a ei.^^tietenkään työväenleh-t
i e n rkiStontäminei^^^^^
toimittaminen ole. ' M u t t a Jo» tnie-
Jitäan etsiä J a edistää^ totuutta, sekä
vaikuttaa myönteisesti^siamkulkuua
Ja kehitykseen.':niin vaihtoehtoa ei
o l e , ' ! ^ '
Tässä ^ mielessä ^ l i s i suotavaa, että
n y t --MyniiJssäyolevan^;?^'
Icouskeskuätätox'^ - y h t e y d e s ä kiin­nitettäisiin'vakavaHbuomlomyös
V a ­pauteen-^
senasenman^^tetatävimj
-tarpeisiin, että Vapaus^voisi^plenuu'
d6s^Bian<^oIimatta-palveEa mahdol­l
i s i m m a n h y v i n ' työ^täcevien' i h m i s ­ten,
työläisten, f a m i a r i e n -ja muJden
pij^koaunisi^xt ^tahmdeniida Ja-aoslaa?
U s i a pgnkimyfcsiä - l i ' K S n ^ k o o nu