1957-12-17-09 |
Previous | 9 of 30 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
PARHAIMMAT , TERVEHDYKSEMME : as1aktajillem;ne?ja tuttay^ KOSKI BROS; 'RED & WH1TE ' ' RUOKA- JA UHATAVARAKAXJPPA lÄngIiaieRoa4.1iOckerby, Ontario • © f --n Nykyajan elämänmeQon typntäes-1 siU^. Kutm: tuimetink;' P c ^ saulkscn perimkUedon' viutisr^^ <'«dut:'iT«koUuksetont^ vlaSdonalm , — j i _ i r - ^ ^ ^ _ . - j i * ^ . * — r sa. Poronhoito on'kqUenk^ ' — - »«-"»^ - PARHAIMMAT ' VUODENAJAN TERVEHDVKSET Kiitokset suosiostanne K E R T T U LEPPÄ SUOMALAINEN,NAISTEN OMPEI.ULIIKE JA NAPPIEN PÄÄIJ.YSTYS PALA^LUS 102 Durham St. S. yläkerrassa Sudbury. sä haarojaan y h ä syvemmälle-Lapin k ä r o i U e on alueen ~ l a p p a l a i s l^ssämelaisen kantaväestonv^Uneta-doissa ja inahdollisuaksissa säilytt ä ä kielellinen asemansa j a sen pohj a l t a versova kansallinen kulttuurinsa havaittavissa jatkuvaa kiristymistä. Saamelaisväestö, jota o n noin 20.000 henkeä Norjassa, 5.000 Ruotsissa j a 2.500 Suomen puolella, ei kuitenkaan-ole kadottanut uskoaan s ä i l y t t ä ä teollistuvaan yhteiskuntaan sopeutuessaan kielellisen erikoisuutensa. Siitä on todistuksena toista vuotta sitten^alkanut pohjoismainen yhteistyö, joka yhteispohjoismaisen saamelaisneuvoston puitteissa on merkinnyt t i l i l l e en j o eräi-edistysaskelia.. " . • ! Pohjoismaiden saamelaisneuvos-to antoi viime huhtikuussa pitämässään . kokouksessa työvaliokuntansa tehtäväksi valmistaa Pohjoismaiselle neuvostolle esityksen saamenkie-luonncmrikkaadet 'Varsinkini.ve^ sivoimalShteet V . - äjidtseva^ äuött laisten ikivuihallavjiaafint&^ueel* la, jo^rsaamelaisetvtivit liarjoitta-mansa liikkuvan ei&ikeinomuodpn, poronhoidon, laioksi^^ole merkinneet omistukseensa;', Veisivoimalaitosten perustaminen saattaja kuitenkin suu ria alueita veden alle ja supistaa paikallisen vSestönellntUaa. Saame-laiset: pitävät kiinni YK:npeni'sIdr-jan ,73. pyl^SstS ^ jossa ttmnusie-taan paikallisen kaotä-asiituksien «n|- luonnonvarojen käyttöön oton ai^ heuttaman saamelaisten elintilojen supistumisen korvaamisen saamelai-sisijainen oikeus ko. alueen byviik- MkäyttoSn ja vetoavat Pohjoismaiseen neuyostooniettS se raikuttaisi siihen, että saamela^le .sopivalla tavalla Icorvattaisiin nautintä-alueeii Supistumisesta'.aiheukuva taloudellinen meiietys. Saad^elaiset' esittS-vät, että ^ valtio käyttäisi oEsan luonnonrikkauksien ja veslvQimavarojen käyttöönotosta* saamastaan hyödystä saamelaisten kansallisen kulttuu-len asemasta Lapin kouluissa jaH r i n kehittämiseen.: Lappalaisten tärkein elinkeino on yhä vieläkin poronboitio.SitS ei ole tieteellisesti tutkittu, vaan barjoi- ,paljon työtä kysyvä' ammatti,^ joka nykyisissä olosuhteissa ei jStS mahdollisuuksia vapiäa-aikojen käyttöön henkisen kulttuurin kehittämiseeni Jos nyt poronl}oidon'alalla päästöäta pohjoismaiseen yhteistyöhön, niinkuin saamelaisneuvosto ;pyrkii. jos poronhoito järkiperäisteuiän ja sii hen sovelletaan tieteen saavutuksia; paranevat saamelaisten elinehdot ratkaisevasti; Yhteistyöhön pyritään myös porontuotteiden käsittelyä ja l^auppaa koskevissa kysymyksissä. Norjassa' on' rakennettu Viime vuosina teurastamoita, jotka tekevät mahdolliseksi karjan teurastamisen ja lihan säilyttämisen ympäri vuoden. Neljäs saaujielaisia kiinnostava kysymys on Lapin' tieverkoston kehittäminen. He eivät vastusta tiever^ koston laajentamista, mutta haluavat, että sitä tehtäessä ei pidetä silmällä vain' matkailijoita^ vaan otetaan huomioon myös saamelaisten den pirstomista olisi vältettävä. --/^ Nfiita ääoita ja \iseita^inuitö||^ tiii-RekinkBn kokoontunut^]|)hjo^ maisen>. saämdaisneumstonl liokunta^-Johon kuuluvatnietun^^ pot^oismaiset puheenJÖiits^aU;; Jaä -kansanmuseon^ johtyk^tf i^l^tos^ bjÖrnvNesheim, Ruotsin: saamelaisi koulujen tarkastaja, • tri Israel Ruom; Suomen jaoston ^jpuheenjoih^ taja/maist Nickul jiekl^ saamelaisasioiden esittelUiilRahir^ Kenrilcsen. Työvaliokuntat kei^s^ saamelaisten kulttuurisaaviitiäsift^ omaa/ntin kauno^ kuin UetokiriaUl-; suutta ~ ja ilnmisee uskovansa li(ei«> dän mahdoUisuuksiinsaf^äopeut^^ kielen'sä nykyajan elBm&iplUriin yi •:tfiväksi../Näin:'tapmuu^:^'jo^>;iäq^ , , , , ,. . . V:...-.,V - . . . , . - . V . A . - . . . . . ,V. . - ^ ^ . . J , ^ .. ruotsalainen,!norjalainen^ja äuomä» T' ^-/-rifj'/'-^ lainen pääväestö/bppU_ tuntemaan ' ^ " - vastuunsa lappalaisen vähemmistö- JcansaUisuudenr elinehdoista.^^ .T^ täiseksi tämä on ollut varsin uinuvalla asteella.' 1 m f? rv-rt • •*'!•* HAUSKAA JOULUA JA, ONNEA UUDELLE VUODELLE! kff (tj>riif._ , S U O S l T . T U . i M i E S T E N P U K I MO 1. 5 Durh^jStfeet^feö^l^ ,i j jSi^d^unr t f : -st •xi • supistumisen korvaamisen saamelai- tieteellisesti tutkittu, vaan h a r j o i - ^ ; A. III s^r>t-gwi^^#»g»wy^wM<iA<^^ astuu TERVEHDYKSEMME .... uuteen vaiheeseen ERNIB'S SIONS I^TD. NEON KILPIEN VALMISTAJAT Ainoat ladpuhaUaJatSudburya piirissä Erikoinen nostolaite kilpieii ylöspanoa; ja huollotT^varten Puhelin OS. 5-7568 ^6 Yonge Street North Sudbury HAUSKA OLKOON JOULUNNE ONNEKAS TULEVA VUOTENNE : J - V : J J GRILL Lämpimät m toiverikkaat modenäjan tervehdykset suomalamlle asiakkaillemme ja tttttavillemme VILPITTÖMÄT KlITOKSET ASIAKKAILLEMME WM. (BILL) MARTIN. MYYlStTIEN JOHTAJA (Sudbyry) MEk^URVi'LINCOLN JA METEOR AUTOJA, MERCURY TROKCEJA 633 LORNE STBEET S. PUHELIN OS. 3-9585 StlbBUÄY/oNTABIO .r. KUNAI^AISTEf^r ,B,ä0KlENi MESTARIT [2'ti:ie^aD Strfeet •.<-, )1-j|f ' ; ' ' S i i a b u f y' Helsinki. ~ Jokin aika sitten kertoivat^ uutiset, ettS- Lenlngra* d'issa on kokeilta kaupungin laiVa-velstämfiillä^ rakennetun, maailman ensimmäisen atomikäyttöisen Jäämurtajan koneistoja. Kun Neuvostoliitto on kastanut tämän Jääumurtajan-^Leniniksi", on kysymyksessä kunnianteko teknilliselle saavtttultselle» Joka todellakin ansaitsee sen. Ero 'fLeninin" Ja ameriklcalaisen atomikäyttöisen sukellusvene ;^'NautiIuluen" sekä sen sisarlaivojen välillä ei suinkaan ole yksinomaan siinä, että 'Xenin" on pinta-alus, amerikkalaiset taas vedenalaisia, jalUi nyt länsilehdlstdnS epiUIemätti "pyritään voliuBkluiRstl Itq^^ maan. Tärkein ero on tietiiiilfcin, että •^autlliiksen'* Jaf alusten palvellessa yksliidmaaii tuhoavia Ja bävlttäviä tarkoituksia, on "Lenin? sensijannrtdraii*: nettu palvelemaan rauhanomaista V merenkulkdtf Ja mtahd(4Ii|ses^^^^ paseuduilltf snöriiettaVaa murteellista tutklmnstyötö. Toistaiseksi emme' ItiedS kovinkaan paljcm '<I^ninin'\^isäItliml8tä^^^^ Jatkuu sivu 10 OLKOON JOULUNNE HAUSKA JA TULEVA VUOSI ONNEKAS' 6:Mi(o?,BW!i;jlH!i|p ... AUTOJEN KORJAUS MtiÖTAREITA 68 tH<^(^KenzIe Street 'tri ' • . SUOMAliAiSltUii REGENT SERVICE STATION BEGENT M LOENE KAT. KULU. SUPBUAT BILI/S SERVICE STATION HIGHWAY 69 IL MAILIA SUDBUBYSTA MOLEMMAT SHELL-TUOTTEIDEN AUTOPALVELUASEMAT LUNCH BUJ/S AUTOPALVELVASEafAN4 YUTEYpESSX MUKAVA PAIKKA SYÖDÄ B i l l Ja Gary Demuynck omistajat' KIEW TYPE BUILDIKG LtD. . - — • - m. M VUODENAJAN TERVEHDYS! mmm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571217 |
Description
Title | 1957-12-17-09 |
OCR text |
PARHAIMMAT
, TERVEHDYKSEMME
: as1aktajillem;ne?ja tuttay^
KOSKI BROS;
'RED & WH1TE ' '
RUOKA- JA UHATAVARAKAXJPPA
lÄngIiaieRoa4.1iOckerby, Ontario
• © f
--n
Nykyajan elämänmeQon typntäes-1 siU^. Kutm: tuimetink;' P c ^ saulkscn perimkUedon' viutisr^^ <'«dut:'iT«koUuksetont^ vlaSdonalm
, — j i _ i r - ^ ^ ^ _ . - j i * ^ . * — r sa. Poronhoito on'kqUenk^ ' — - »«-"»^ -
PARHAIMMAT '
VUODENAJAN TERVEHDVKSET
Kiitokset suosiostanne
K E R T T U LEPPÄ
SUOMALAINEN,NAISTEN OMPEI.ULIIKE
JA NAPPIEN PÄÄIJ.YSTYS PALA^LUS
102 Durham St. S. yläkerrassa Sudbury.
sä haarojaan y h ä syvemmälle-Lapin
k ä r o i U e on alueen ~ l a p p a l a i s
l^ssämelaisen kantaväestonv^Uneta-doissa
ja inahdollisuaksissa säilytt
ä ä kielellinen asemansa j a sen pohj
a l t a versova kansallinen kulttuurinsa
havaittavissa jatkuvaa kiristymistä.
Saamelaisväestö, jota o n noin
20.000 henkeä Norjassa, 5.000 Ruotsissa
j a 2.500 Suomen puolella, ei
kuitenkaan-ole kadottanut uskoaan
s ä i l y t t ä ä teollistuvaan yhteiskuntaan
sopeutuessaan kielellisen erikoisuutensa.
Siitä on todistuksena
toista vuotta sitten^alkanut pohjoismainen
yhteistyö, joka yhteispohjoismaisen
saamelaisneuvoston puitteissa
on merkinnyt t i l i l l e en j o eräi-edistysaskelia..
" . • !
Pohjoismaiden saamelaisneuvos-to
antoi viime huhtikuussa pitämässään
. kokouksessa työvaliokuntansa
tehtäväksi valmistaa Pohjoismaiselle
neuvostolle esityksen saamenkie-luonncmrikkaadet
'Varsinkini.ve^
sivoimalShteet V . - äjidtseva^ äuött
laisten ikivuihallavjiaafint&^ueel*
la, jo^rsaamelaisetvtivit liarjoitta-mansa
liikkuvan ei&ikeinomuodpn,
poronhoidon, laioksi^^ole merkinneet
omistukseensa;', Veisivoimalaitosten
perustaminen saattaja kuitenkin suu
ria alueita veden alle ja supistaa
paikallisen vSestönellntUaa. Saame-laiset:
pitävät kiinni YK:npeni'sIdr-jan
,73. pyl^SstS ^ jossa ttmnusie-taan
paikallisen kaotä-asiituksien «n|-
luonnonvarojen käyttöön oton ai^
heuttaman saamelaisten elintilojen
supistumisen korvaamisen saamelai-sisijainen
oikeus ko. alueen byviik-
MkäyttoSn ja vetoavat Pohjoismaiseen
neuyostooniettS se raikuttaisi
siihen, että saamela^le .sopivalla
tavalla Icorvattaisiin nautintä-alueeii
Supistumisesta'.aiheukuva taloudellinen
meiietys. Saad^elaiset' esittS-vät,
että ^ valtio käyttäisi oEsan luonnonrikkauksien
ja veslvQimavarojen
käyttöönotosta* saamastaan hyödystä
saamelaisten kansallisen kulttuu-len
asemasta Lapin kouluissa jaH r i n kehittämiseen.:
Lappalaisten tärkein elinkeino on
yhä vieläkin poronboitio.SitS ei ole
tieteellisesti tutkittu, vaan barjoi-
,paljon työtä kysyvä' ammatti,^ joka
nykyisissä olosuhteissa ei jStS mahdollisuuksia
vapiäa-aikojen käyttöön
henkisen kulttuurin kehittämiseeni
Jos nyt poronl}oidon'alalla päästöäta
pohjoismaiseen yhteistyöhön, niinkuin
saamelaisneuvosto ;pyrkii. jos
poronhoito järkiperäisteuiän ja sii
hen sovelletaan tieteen saavutuksia;
paranevat saamelaisten elinehdot
ratkaisevasti; Yhteistyöhön pyritään
myös porontuotteiden käsittelyä ja
l^auppaa koskevissa kysymyksissä.
Norjassa' on' rakennettu Viime vuosina
teurastamoita, jotka tekevät
mahdolliseksi karjan teurastamisen
ja lihan säilyttämisen ympäri vuoden.
Neljäs saaujielaisia kiinnostava kysymys
on Lapin' tieverkoston kehittäminen.
He eivät vastusta tiever^
koston laajentamista, mutta haluavat,
että sitä tehtäessä ei pidetä silmällä
vain' matkailijoita^ vaan otetaan
huomioon myös saamelaisten
den pirstomista olisi vältettävä. --/^
Nfiita ääoita ja \iseita^inuitö||^
tiii-RekinkBn kokoontunut^]|)hjo^
maisen>. saämdaisneumstonl
liokunta^-Johon kuuluvatnietun^^
pot^oismaiset puheenJÖiits^aU;;
Jaä -kansanmuseon^ johtyk^tf i^l^tos^
bjÖrnvNesheim, Ruotsin: saamelaisi
koulujen tarkastaja, • tri Israel
Ruom; Suomen jaoston ^jpuheenjoih^
taja/maist Nickul jiekl^
saamelaisasioiden esittelUiilRahir^
Kenrilcsen. Työvaliokuntat kei^s^
saamelaisten kulttuurisaaviitiäsift^
omaa/ntin kauno^ kuin UetokiriaUl-;
suutta ~ ja ilnmisee uskovansa li(ei«>
dän mahdoUisuuksiinsaf^äopeut^^
kielen'sä nykyajan elBm&iplUriin yi
•:tfiväksi../Näin:'tapmuu^:^'jo^>;iäq^ , , , , ,. . . V:...-.,V - . . . , . - . V . A . - . . . . . ,V. . - ^ ^ . . J , ^ ..
ruotsalainen,!norjalainen^ja äuomä» T' ^-/-rifj'/'-^
lainen pääväestö/bppU_ tuntemaan ' ^ " -
vastuunsa lappalaisen vähemmistö-
JcansaUisuudenr elinehdoista.^^ .T^
täiseksi tämä on ollut varsin uinuvalla
asteella.'
1
m
f?
rv-rt
• •*'!•*
HAUSKAA JOULUA JA,
ONNEA UUDELLE VUODELLE!
kff (tj>riif._ ,
S U O S l T . T U . i M i E S T E N P U K I MO
1.
5 Durh^jStfeet^feö^l^ ,i j jSi^d^unr
t f : -st •xi •
supistumisen korvaamisen saamelai- tieteellisesti tutkittu, vaan h a r j o i - ^ ; A. III
s^r>t-gwi^^#»g»wy^wM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-17-09